OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2016

Transkriptio

1 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 216 Terveydenhuoltolaki (1326/21, 12) edellyttää, että kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Laki velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa ja raportoimaan kuntalaisten hyvinvoinnista ja toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain. Hyvinvointikertomus toimii hyvinvointijohtamisen työvälineenä, jossa tarkastellaan yhdessä väestön hyvinvoinnin kehitystä. Se toimii myös strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Tämä vuosittainen raportti 216-asiakirja sisältää raportointia pääosin vuodelta 215 ja kuluvalta vuodelta 216. Lisäksi tämä asiakirja sisältää viimeisimmät indikaattoritiedot, jotka ovat pääosin vuodelta Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Yleistä Vuoden 215 lopussa Utajärvellä oli 2861 asukasta. Asukasmäärän lasku vuoden 215 aikana oli 1,2 % (34 henkilöä) ja vuoden 214 aikana 1,6 % (47 henkilöä). Nettomuutto on ollut useita vuosia negatiivinen, vuonna 214 tulo- ja lähtömuuttajien erotus oli -14. Syntyneiden enemmyys oli -3. Valtuusto päätti ottaa vastaan 25-3 kiintiöpakolaista, jotka ovat pääosin saapuneet kuntaan ja rekisteröityneet kuntalaisiksi vuoden 216 alkupuoliskolla. Muuttovetovoima kertoo alueen elinvoimasta. Tarkasteltaessa tätä 11 muuttujan avulla muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä (=kunnan kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien välinen erotus euroina/asukas) vuosina on kuitenkin ollut negatiivisesta nettomuutosta huolimatta positiivinen, mikä kertoo siitä, että muuttajien profiili on kunnan kannalta optimaalinen (aluetutkija, valtiotieteiden tohtori Timo Aro). Laskennallinen tulokertymä vuodessa oli + 62,5 /asukas. Muut positiiviset muuttujat olivat: nettomaahanmuutto vuodessa ,3, vuotiaiden nettomuutto ,4, korkea-asteen suorit. nettomuutto , ja keski- ja hyvätuloisten nettomuutto ,7. Sairastavuusindeksit ovat kääntyneet lievään laskuun. Ikävakioitu sairastavuusindeksi oli vuonna ,1, laskua edellisestä vuodesta oli -3,27 %. Ikävakioimaton indeksi on vertailukuntien toiseksi korkein, Pohjois-Pohjanmaan kunnista neljänneksi korkein ja huomattavasti yli maan keskitason, ollen kuitenkin vuodesta 211 alkaen laskusuuntainen. TEA-viisarilla arvioitu hyvinvoinnin ja terveydenedistämisaktiivisuus on lisääntynyt kunnan kaikilla palvelualueilla. Lisäksi kaikki yhteenvedot ovat hyvä tulos -alueella (vihreä), ks. kuvio ja taulukko alla. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveydenedistämisaktiivisuus on kaikilla mitatuilla palvelualueilla myös korkeampaa kuin maassa keskimäärin. Ikääntyneiden palvelut, kuntajohto ja lukiokoulutus ovat toimineet tämän arvioinnin perusteella kaikkein aktiivisimmin. Kuvio 1. TEA-viisari kuvaa Terveyden edistämisaktiivisuutta, Utajärvi 215 Taulukko 1. Terveyden edistämisaktiivisuus Utajärvellä ja vertailukunnissa 215 Keskeneräinen 1/9

2 Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen edistämisen aktiivisuudesta ja optimaalisesti järjestetyistä palveluista kertoo myös PPSHP:n kuva sote-palvelujen tarpeesta ja tarvevakioiduista kustannuksista 214. Utajärvellä palvelujen tarve on korkea, mutta kustannukset tarpeeseen nähden koko maan keskitasoa. Keskeneräinen 2/9

3 Huoltosuhde on tasaisessa kasvussa, ollen koko ajan suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Sekä taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti) että demografinen huoltosuhde (kuinka monta ei-työikäistä eli -14 -vuotiaita ja yli 64 -vuotiaita on yhtä työikäistä kohden) ovat heikentymässä. Vuonna 214 demografinen huoltosuhde oli 73,2 (eli 1 työikäistä kohden on 73 ei-työikäistä). Ikääntymisen trendi voimistuu Utajärvelläkin. Lapset ja nuoret Lapsiperheiden osuus perheistä on 33,4 %, luku on tasaisessa laskussa. Laskua edelliseen vuoteen on 2,91 %. Lastensuojeluilmoituksia on tullut vuonna 215 yhteensä 32. Kouluterveyskysely antaisi tärkeää ja käyttökelpoista tietoa luokkalaisten tilanteesta, mutta keväällä 215 tehdyssä kyselyssä oli valtakunnallisesti teknisiä ongelmia, joten sen tuloksia ei ole käytettävissä. Kaikki 9. luokan päättäneet nuoret ovat päässeet jo useiden vuosien ajan jatko-opiskeluihin. Työttömien nuorten määrä on lisääntynyt viime vuosien aikana, mikä johtuu osin siitä, että heitä on ohjattu hakeutumaan oikeiden palvelujen piiriin. Päihteiden sekakäyttö on herättänyt viimeisen vuoden aikana huolta. Käyttäjät ovat pääsääntöisesti vuotiaita työttömiä nuoria aikuisia. Nuorisotakuuseen on vastattu siten, että etsivää nuorisotyötä ja nuorten työpajatoimintaa on tarjottu kaikille kohderyhmään kuuluville nuorille. Nuorten työpajatoiminnassa on ollut vuoden 215 aikana 3 nuorta ja etsivässä nuorisotyössä on oltu yhteydessä 31 nuoreen, joista tavoitettu 24. Keväällä 215 valmistuneen OAMK:n opiskelijoiden opinnäytetyön tulosten mukaan nuoret ovat erittäin tyytyväisiä palveluun. Molempien palvelujen koettiin olevan avointa matalan kynnyksen palvelua, jossa tarjotaan nuorille kokonaisvaltaista tukea avoimessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Työikäiset Vuonna 214 työttömyydessä on tapahtunut nousua, mikä jatkui edelleen vuonna 215. Sama trendi on myös vertailukunnissa. Vuoden 216 kesäkuussa Utajärven työttömyysprosentti oli 15,1 %, mikä oli P-Pohjanmaan kuudenneksi korkein. Verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen työttömien määrä laski määrällisesti - 15 henkilöä. Kuntien työmarkkinatukiosuuden piiriin kuuluvien pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut vuoden 214 loppuun asti. Vaikka kunnan tavoitteena on saada kaikki pitkään työttömänä olleet aktivoinnin piiriin, vuonna 215 määrä on noussut uusien velvoitteiden (kunnan työllistämisvastuu laajeni yli 3 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneisiin henkilöihin) ja P-Pohjanmaan TE-toimiston palkkatukilinjausten johdosta. Työkyvyttömyyseläkettä saavia Utajärvellä on huomattavasti enemmän kuin maassa keskimäärin. Toimeentulotukea saaneiden määrä on vertailukuntien pienin. Asunnottomuutta ilmenee jonkin verran. Keskeneräinen 3/9

4 Ikäihmiset Yli 65 -vuotiaiden kuntalaisten osuus on tällä hetkellä 25,7 % väestöstä. Määrän ennustetaan lisääntyvän vuoden asukkaasta 768 asukkaaseen vuoteen 218 mennessä. Vuoteen 23 mennessä heitä on 895 henkilöä. Lisäys on yhteensä 15 yli 65-vuotiasta henkilöä 15 vuodessa. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden utajärvisten osuus on 91,9 %, mikä on valtakunnallisella suositustasolla (91 92 %). Yli 75 vuotiaista säännöllisen kotihoidon piirissä on 23,3 %, valtakunnallinen suositus on %. Kotihoidon piirissä olevien osuus on pysynyt edellisvuosien tasolla, samoin kotikäyntien määrä. Tehostetun palveluasumisen piirissä on 6,7 %, suositus on 5-6 %. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 2,3 %, suositus on 3 %. Ensisijaisesti ikääntyneen toimintakyvyn heiketessä hoito annetaan aina kotiin ja ympärivuorokautisen hoivan osalta panostetaan tehostettuun palveluasumiseen. Tulevaisuudessa asiakkaiden määrän kasvu ennakoi myös palvelutarpeen kasvavan ja tähän valmistaudutaan kehittämällä toimintatapoja entisestään. Huoltosuhde, demografinen Ii Muhos Pudasjärvi Vaala Utajärvi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa : 6.7 Muhos : 7.1 Ii : 73.2 Utajärvi : 76.5 Pudasjärvi : 77.1 Vaala : Kuntien välinen nettomuutto / 1 asukasta Ii Muhos Pudasjärvi Vaala Utajärvi Pohjois-Pohjanmaa Pudasjärvi : -23. Utajärvi : Vaala : -8.2 Muhos : -7.7 Ii : -2.3 Pohjois-Pohjanmaa : Keskeneräinen 4/9

5 Lapsiperheet, % perheistä 47.6 Ii Muhos Pudasjärvi Vaala Utajärvi Pohjois-Pohjanmaa Vaala : 28. Pudasjärvi : 32.1 Utajärvi : 33.4 Pohjois-Pohjanmaa : 42.5 Ii : 44.9 Muhos : Työlliset, % väestöstä 39 Ii Muhos Pudasjärvi Vaala Utajärvi Pohjois-Pohjanmaa Vaala : 3.3 Pudasjärvi : 3.9 Utajärvi : 33.6 Ii : 34.4 Muhos : 36.7 Pohjois-Pohjanmaa : Keskeneräinen 5/9

6 Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu 14.7 Ii Muhos Pudasjärvi Vaala Utajärvi Muhos : Ii : Vaala : Utajärvi : Pudasjärvi : Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi: 1 Kuntastrategia vuosille Kuntastrategia hyväksyttiin Utajärven valtuustossa Asiakirjan mukaan kunnan strategisten toimenpiteiden tulee kohdistua kunnan väkiluvun kasvuun, työpaikkojen määrän lisäämiseen, asumisen edistämiseen, laadukkaisiin palveluihin ja hyvään kuntaimagoon. Kunnan väestömäärä on vähentynyt edelleen, joten väestön kasvun tavoitteessa ei ole onnistuttu. Väestön väheneminen perustuu sekä muuttoliikkeeseen että luonnolliseen väestön vähenemiseen. Työpaikkojen määrän muutoksesta ei ole saatavilla tarkkaa vertailutietoa. Työllisten määrä (työllisten osuuden prosentteina väestöstä) on laskenut vuodesta 212 (35,%) vuoteen 214 (33,6%). Kesäkuussa 216 työvoimaan kuuluvaa väestöä 1168 henkilöä. Vastaava luku kesäkuussa 214 oli 1178 ja vuoden 212 kesäkuussa 117. Elokuussa 215 valtuusto teki juhlavuoden päätökset palvelulupauksista mm. yrittäjyyden edistämiseksi. Lupaus hyväksyttiin tammikuun 216 valtuustossa. Kuntaan on palkattu vuodeksi 216 määräaikainen yritysaktivaattori. Asumisen edistäminen: Maapoliittinen ohjelma on valmistunut ja se sisältää myös asumisen edistämisen keinoja. Kuntaan on perustettu määräaikainen kaavoitusinsinöörin tehtävä. Kunta on edistänyt kirkonkylälle rakennetun kerrostalon ja rakenteilla olevien rivitalojen toteutumista ostamalla niistä muutamia osakkeita. Kirkon lähistöltä on ostettu maapohjia, jotka asemakaavan uudistamisen yhteydessä kaavoitetaan omakoti- ja rivitalotonteiksi. Keisarinrannan markkinointia on tehostettu ja tonttien myynti on lähtenyt käyntiin. Tontteja on laitettu myyntiin myös kiinteistönvälittäjälle. Oulujokivarren kaavoitus mahdollistaa jatkossa 8 uutta rakennuspaikkaa. Hyvinvointiraitin suunnitelma on työn alla. Palvelujen laatuun on panostettu ja johdonkatselmukset on pidetty, mutta systemaattista kaikkia palveluja kattavaa arviointia ei ole toteutettu. Hyvä kuntaimago koostuu monista tekijöistä ja imagon mittaaminen on haasteellista. Utajärven kuntaimagon voidaan yleisesti sanoa olevan alueen kuntien kärjessä. 2 Valtuustokauden hyvinvointikertomuksessa asetetut Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet vuosille Nuorten hyvinvointi, 2. Työllistäminen, 3. Kansansairauksien ennaltaehkäisy: savuttomuus ja painonhallinta ja terveellinen ravinto, 4. Ikäihmisten aktivointi ja 5. Omaishoitajien tukeminen. Nuorten hyvinvointi on laaja käsite. Joiltakin osin nuorten palvelut ovat parantuneet, kuten etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan aloittaminen. Lukion toiminnan kehittäminen on onnistunut hienosti. Nuorten ohjaus- ja Keskeneräinen 6/9

7 palveluverkosto toimii aktiivisesti, se arvioi ja kehittää palveluja jatkuvasti. Nuorisotyöttömyys on kuitenkin lisääntynyt. Viimeisen vuoden aikana erityistä huolta on aiheuttanut päihteiden sekakäyttö, joka on näkynyt pääasiassa vuotiaiden työttömien nuorten aikuisten kohdalla. Työllistämistä toteutetaan vuosittain hyväksyttävän työllistämissuunnitelman mukaisesti. Työllisyyspalveluissa on pystytty vastaamaan pitkään työttömänä olleiden haasteisiin hyvin, mutta yleinen työttömyys on kasvussa. Kansansairauksien ennaltaehkäisyssä on tehty useita onnistuneita toimenpiteitä ja sairastavuusindeksi on kääntynyt laskuun: mm. on tehty Savuton kunta-päätös, järjestetty kohdennettuja liikuntakampanjoita, viikoittaisia ohjattuja uintimatkoja Rokualle, hyvinvointitansseja ja monenlaisia kulttuuritapahtumia. Lisäksi vuoden 215 aikana valmistuivat seuraavat suunnitelmat: Utajärven kunnan suunnitelma ikääntyneiden tukemiseksi , Utajärvi pyöräilyn laatukunnaksi-ohjelma sekä Liikkumisen edistämisen ja Kulttuurihyvinvoinnin ohjelmat. Keväällä 216 aloitettiin videovälitteinen etäpainonhallinta ryhmien toiminta ja otettiin käyttöön liikuntaresepti. Ikäihmisten aktivoinnissa on edetty myönteiseen suuntaan. Utajärven kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi on valmistunut kesäkuussa 215. Asiakirjan valmistelun pohjaksi kysyttiin ikääntyneiden näkemyksiä. Järjestöjen käyttöön on annettu ilmaisia tiloja. Senioripiste ja senioreiden palvelunumero ovat aloittaneet toiminnan syksyllä 214, tällöin julkaistiin myös ensimmäinen senioriopas. Ikääntyneille kohdennettuja liikuntaryhmiä on hieman lisätty. Ryhmissä parannetaan tasapainoa, lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta. Viikoittaisissa ohjatuissa allasjumpissa Rokuan Health and Spa-kylpylään on käynyt n. 45 henkilöä/matka. Vanhuspalvelujen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisaktiivisuus on TEA-viisarilla mitattuna erinomaisella tasolla. Syksyllä 216 kunta on mukana Voimaa vanhuuteen ja Digikummi-hankkeissa. Omaishoitajien tukeminen on vahvistunut, on mm. perustettu yhteinen omaishoitajien yhdistys Vaalan kanssa, kehitetty perhehoitoa intervallihoidon järjestämiseksi, työstetty senioriopas ja avattu Oulunkaaren senioripiste, joka neuvoo ja tukee myös omaishoitajia. 3 Kuntastrategian Strategiakortit vuodelle 216 sisältävät seuraavat ohjelmat ja suunnitelmat Kylien turvallisuuden ja turvallisuussuunnitelmien tekeminen: Meidän turvallinen kylä-koulutuspäivä on pidetty Kyläyhdistysten kanssa on pidetty yhteinen kylien turvallisuussuunnittelukokous ja turvallisuussuunnitelmien tekeminen on aikataulutettu. Vastuu varsinaisten suunnitelmien tekemisestä on kuitenkin kylillä itsellään. Terveyserojen kaventaminen: Utajärvi - VUOSITTAINEN RAPORTTI Kotouttamisen edistäminen: Valtuusto teki päätöksen ottaa 25-3 kiintiöpakolaista ja hyväksyi Kotouttamisohjelman. Ensimmäiset kiintiöpakolaiset tulivat huhtikuun 216 alussa. Kotoutuminen on lähtenyt käyntiin hyvin, uudet asukkaat ovat opetelleet asumista ja elämistä uudessa maassa ja kodissa. Utajärven kunnan ja Oulunkaaren kuntayhtymän järjestämät sote-palvelut ovat toimineet hyvin. Ensimmäiset tulijat aloittivat työharjoittelussa 4,5 viikon maahantulosta. Ely:n järjestämä kotouttamiskoulutus alkaa elokuussa 216. Kuntalaiset ovat ottaneet uudet tulijat vastaan hyvin, he ovat mm. lahjoittaneet lähes kaikki tarvittavat huonekalut, astiat ja vaatteet. Lisäksi on lahjoitettu polkupyöriä ja järjestetty suomen kielen opetusta. Vapaaehtoisjärjestöjen monikulttuurinen ystävätoiminta ja Kansainvälinen klubi ovat rikastuttaneet myös muiden kuntalaisten arkea, samoin kesällä 216 järjestettävä kaikille n vuotiaille lapsille avoin monikulttuurinen päiväleiri seurakunnan tiloissa. - Työllisyyssuunnitelman mukaiset toimet: Työllisyyssuunnitelma päivitettiin 2/216 ja työllistämispalveluissa toimitaan sen mukaisesti. Lisäksi haetaan aktiivisesti uusia toimintatapoja, kevään 216 aikana on mm. järjestetty Yrittäjävalmennus, johon on osallistunut 2 henkilöä. Hyvinvointitalosta suunnitellaan uudenlaista InnoUtatoimintakeskusta, jossa olisi aktivointia koko ajan sekä työttömille että työttömyysuhan alla oleville ja kaikille kuntalaisille. Kunta on myös hakeutunut aktiivisesti valtakunnalliseen työllistämiskokeiluun, jossa kunta ottaisi koko työllistämisen vastuun. Työttömille on tarjottu ilmainen kuntosalivuoro syksystä 215 lähtien. - Liikuntaresepti: Liikuntaresepti toimintamallia on suunniteltu Utajärven kunnan hyvinvointi- ja liikuntapalvelujen sekä Oulunkaaren kuntayhtymän terveyspalvelujen työntekijöiden kanssa. Resepti on otettu käyttöön keväällä 216. Lisäksi on aloitettu videovälitteinen etäpainonhallinnan ryhmätoiminta. - Terveellinen ravitsemusohjelma: ohjelman tekeminen siirretään vuodelle Valtuuston hyväksymä Hyvinvointilupaus sisältää seuraavat toimenpiteet: - jatkuvista kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden hyvinvointia edistävistä toimintamalleista tai -tavoista: Keskeneräinen 7/9

8 - Uintimatkat Rokuan Health and Spa - Ilmaiset kokoontumistilat järjestöille - Asiakasraatitoiminta - Työllistämiseen panostaminen - Lapset Puheeksi-toimintamalli - Pakka-toimintamalli -aloitettavista uusista kuntalaisten hyvinvointia edistävistä toimintamalleista tai -tavoista: - Utajärven kunta liittyy vuonna 216 Suurella Sydämellä-vapaaehtoistyö-internetpalveluun, joka tarjoaa järjestöille ilmaisen alustan ilmoittaa vapaaehtoistyöstä: asia on valmisteilla - Sydänmerkkiaterian käyttöönotto: asiaa valmistellaan ja se toteutuu syksyllä Etäpainonhallintaryhmät: on toiminnassa - Liikuntaneuvoja-toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto: on toiminnassa - Webstreamauksen tallentamisen käyttöönotto - Aloitetaan kunnanjohtajan info-tilaisuuden kuntalaisille webstreamauksen kautta - Monikulttuurisuus-iltojen järjestäminen: SPR:n Kansainvälinen klubi on toiminnassa - Kylien turvallisuussuunnitelmien tekeminen: on aloitettu - Matalan kynnyksen Hyvinvointi- / Terveyskioskin perustaminen Hyvinvointitalolle: asia on valmisteilla -kehitettävistä tai kokeiltavista kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden hyvinvointia edistävistä toimintamalleista - Mikä tuottaa onnea arjessa-haastekampanja - UNICEF:n lapsiystävällinen kunta mallin kehittäminen - Kuntalaisten mielipiteiden kysyminen sosiaalisessa mediassa: on aloitettu - Ikääntyneiden hyvä ravitsemus-ryhmän toiminta - Ikääntyneiden kuntoutus etänä kuvapuhelinpalvelun avulla: aloitettu - Ikääntyvien talonmies-, kauppa- ym. palvelujen tilaaminen sähköisesti: kokeilu on menossa - Personal trainerin palkkaaminen 1-2 kuntalaiselle - Vuoden onnellisuusteon valinta - Luontoresepti: asia on hankevalmistelussa 3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Asukkaiden kannustaminen huolehtimaan omasta ja läheistensä hyvinvoinnista on yhä tärkeää. Uusia asukkaita, erityisesti työikäisiä ja lapsiperheitä, on houkuteltava elinvoimaohjelman ja aktiivisen markkinoinnin keinoin muuttamaan kuntaan, sillä väestönkasvu on edellytys hyvinvoinnin ylläpitämiselle jatkossakin. Keskeistä on myös osallisuuden vahvistaminen, aktiivinen tiedottaminen ja kuntalaisten entistä vahvempi mukaan ottaminen luovilla uusilla tavoilla, jotka houkuttavat myös niitä, joille perinteiset vaikuttamiskanavat eivät ole mieluisia. Kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia on edelleen vahvistettava. Työllisten määrä on saatava nousuun. Uusien työpaikkojen saaminen on myös edellytys hyvinvoinnin ylläpitämiselle. Uuden hallintomallin rakenteiden kautta on hyvät edellytykset vaikuttaa poikkihallinnollisesti eri ikäryhmiä koskeviin päätöksiin. Strategiakortteihin merkittyjä Asumisohjelmaa, ym. suunnitelmia työstettäessä on huomioitava kaikki ikäja erityisryhmät: lapset, nuoret, työikäiset ja seniorit, ja kuntalaiset tulee ottaa aktiivisesti mukaan työstämään niitä jo valmisteluvaiheessa. Valmistelutoimikuntien rooli on tämän työn onnistumisessa merkittävä. Kunnan tulee arvioida, suunnitella ja kehittää palvelujaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita jatkuvassa vuorovaikutuksessa yhteistyökumppaneiden kanssa ja osana isompaa toimintaympäristöä, kuten tuleva maakuntamalli. Hyvinvointikertomuksen ja -ohjelmien kautta tuodaan esille paikallista terveyden ja hyvinvoinnin tilaa. Tietoon Keskeneräinen 8/9

9 perustuen pystytään jatkossa yhä paremmin perustelemaan hyvinvointia edistävien ratkaisujen vaikuttavuutta. Jokaisen hallintokunnan johtajan ja esimiehen tehtävä on toteuttaa hyvinvointijohtamista ja parantaa edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aktiivisuutta. OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VUODELLE 217 Hyvinvointisuunnitelma vuodelle 217 kirjataan strategiakorttien työstämisen yhteydessä. 4 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset 5 Hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja -suunnitelmat Kirjataan syksyllä Hyvinvointisuunnitelma Hyvinvoinnin edistämisen painopistealueet kirjataan vuoden 217 strategiakortteihin. Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY - Valtuusto hyväksyy suunnitelman 1. osan syksyn 216 ensimmäisessä kokouksessa. 7 Suunnitelman laatijat 8 Suunnitelman hyväksyminen Keskeneräinen 9/9