Varhaiskasvatussuunnitelma. Suikkilanseudun phy

Transkriptio

1 Varhaiskasvatussuunnitelma

2

3 .

4 Arvoperusta Millaisia tietoja, taitoja ja osaamista lapset tarvitsevat tulevaisuudessa? Mitkä ovat varhaiskasvatuksessa meille tärkeitä asioita? Mitä pyrimme saamaan aikaan? Toimintaympäristö muuttuu; Millaisia tietoja, taitoja ja osaamista henkilöstö tarvitsee tulevaisuudessa? Jokainen lapsi huomioidaan omana itsenään, lapsi saa tarvitsemansa tuen, oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu, yhteishenki ja ryhmähenki, turvallinen ja kiireetön ilmapiiri, elämyksellisyys, lämmin ja hyväksyvä kohtaaminen ja vuorovaikutus, kuuntele ja kuule, olet tärkeä, yhdessä vanhempien kanssa, yhdessäolo ja läsnäolo, luottamus

5 Oppimiskäsitys Miten oppimiskäsitys vaikuttaa kohdan "kasvatus, opetus ja huolenpito määrittelyyn? Miten pienet lapset toimivat, kun he haluavat oppia uutta? Miten aikuisten ja lasten tavat oppia eroavat toisistaan? Voiko oppiminen edistää lapsen hyvinvointia? lapsilähtöisyys, toiminnallisuus, lapsen kehitystä tukevaa, vuorovaikutuksessa oppiminen, vertaissuhteet, leikin kautta oppiminen(lapselle ominaiset tavat toimia), elinikäinen oppiminen, pienryhmät, palautteen tärkeys oppimisessa, herkkyys, motivaatio, osallisuus, draama, moniaistillisuus, aiemmat kokemukset oppimisen pohjana Pedagogisesti suunniteltu toiminta

6 Laaja-alainen osaaminen Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Se liittyy kiinteästi ajattelun ja viestinnän taitoihin ja kykyyn hankkia, muokata, tuottaa, esittää, arvioida ja arvottaa tietoa erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Monilukutaidon kehittyminen luo perustaa muulle oppimiselle ja opiskelulle. Monilukutaidon kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa ja jatkuu koko elämän ajan Lapsia kannustetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan erilaisia viestejä. Niiden avulla opetellaan ilmaisua ja vuorovaikutusta ja niiden herättämiin ajatuksiin ja tunteisiin eläydytään yhdessä. Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikasta tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja, loruja, draama ja musiikkia. Lasten osallisuus vahvistuu monilukutaidon kehittymisen myötä. Samalla lasten maailma avautuu, jäsentyy ja saa uusia merkityksiä. Mitä teknologia voi olla pienten lasten arjessa? Kuinka teknologia voi tukea oppimista ja hyvinvointia?

7 Pedagogiikka Mahdolliset painotukset? Lapsilähtöisyys Demokratia: miten lapsi osallistuu päätöksentekoon Miten lapsen varhaiskasvatussuunnitelma näkyy arjen toiminnassa? Oletko valmis luopumaan omista suunnitelmistasi, jos huomaat lasten kiinnostuksenkohteen olevan muualla? Miten kasvatus, opetus ja huolenpito eroavat toisistaan? Miten lapsen motivaatio säilytetään? lapsen kiinnostuksen kohteet, yksilölliset tavoitteet ja huomiointi, kohtaamiselle aikaa, kuulluksi ja huomioiduksi tuleminen, keskustelu, ilmapiiri, aikaa ryhmäytymiselle, osallisuus, yhteiset säännöt Aikuisella tärkeä rooli lapsilähtöisen pedagogiikan toteuttamisessa (vaihtoehdot lasta kehittäviä esim. leikkikortit) Demokratia: Lapset voivat päättää omista asioistaan. Mitkä ovat lasten omat asiat? Lasten toiveet huomioidaan asianmukaisesti mutta realistisesti. Kaikki lapset osallistuvat päätöksentekoon itselle sopivalla tavalla. äänestämiset monissa tilanteissa, Lasten parlamentti, lapset mukaan suunnitteluun, suunnitelmien muuttaminen lapsen tarpeista/toiveista lähteviksi, uskaltaa sanoa mielipiteensä, Voitko opettaa jos et kasvata samalla?

8 Leikki Millainen on suomalaisen lapsen päivä? Mitä arkielämän toimia se sisältää? Mistä lapsi on kiinnostunut? Miten havainnoit leikkiä? Miten tasa-arvoisuus näkyy leikeissä, leikkiympäristössä? Millä tavoin itse osallistut leikkiin? Miten tuet lapsen leikkiä? Miten mahdollistetaan pitkäkestoinen leikki? Miten leikkivälineet valitaan? Miten leikkiympäristöä kehitetään? Ryhmän rakenne vaikuttaa, leikkirauha, aikaa leikille, leikkikuvat, opitaan leikkimään kaikkien kanssa, erilaiset leikit, pitkäkestoinen leikki, tasa-arvo, leikki ilman leluja, lapsi saa valita leikin, leikkivälineiden hankinnassa otetaan huomioon lasten toiveet ( lasten parlamentin aihe 2016 on erilaiset leikit), leikkikuutiot aikuisen rooli: leikin sanoittaja, kannattelija, rikastaja, aikuinen antaa tarvittavat välineet ja myös leikkirauhan sekä aikaa leikille, olla saatavilla, havainnoida leikkiä

9 Toimintakulttuuri Onko meillä yhteinen toimintakulttuuri ( tiimi /koko talo)? Kasvattajan osaamisen ydin on pedagoginen osaaminen, lapsen kasvun, kehittymisen ja oppimisen ohjaaminen. Tämä koskee kaikkia kasvattajia. Kasvattajan vastuulla on, että asiat tapahtuvat Miten kasvattajana voit vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen? Miten lapsilta saatu palaute tai esimerkiksi kysymykset lapsen oppimisen etenemisestä vaikuttavat omaan tapaasi toimia lapsiryhmässä? Mitä ammatillisuus merkitsee sinulle omassa työssäsi lasten kanssa, entä lasten huoltajien kanssa? sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta, joka on valmis kehittämään omaa toimintaansa, huomio miten tehdään, vahvuuksien kautta oppiminen, anna mahdollisuus olla hyvä ja huomaa hyvä, pedagoginen rakkaus, yhteiset raamit mutta omat luovuuden sallivat toimintatavat, ammatillisuus, huoletkin aiheeksi, palauteen anto työyhteisön sisällä( positiivinen palaute maksaa takaisin), yhteiset projektit Jokainen on omalta osaltaan vastuussa työyhteisön hyvinvoinnista, hyväksyvä ilmapiiri Tee testi viacharacter.org ( löydä omat vahvuutesi)

10 Oppimisen alueet Millaisin toimintatavoin edistät lasten monipuolista taiteellista toimijuutta? Mitä lapsilähtöisyys ja lasten osallisuus tarkoittaa taidekasvatuksessa? Millaisia voisivat olla lasten näkökulmasta märitellyt taidekasvatuksen tavoitteet? Miten arvioimme asettamiemme tavoitteiden toteutumista? Mitä itse pidät tärkeänä musiikkikasvatuksessa? Millaista on lapsilähtöinen ja lasten osallisuuteen perustuva musiikkikasvatus? Miten suhtaudut lapsen liikkumiseen; mikä on sallittua ja mikä kiellettyä? Miten monipuolisia liikuntamahdollisuuksia tarjoat lapsille? Miten ympäristö houkuttelee liikkumaan? Miten lapsen identiteetin kehittymistä tuetaan? Miten pienet lapset hahmottavat matemaattisia käsitteitä? Minkälaiset mahdollisuudet lapsilla on tutkia? Miten ympäristökasvatus ja kestävä kehitys näkyy toiminnassa? turvallinen ilmapiiri mahdollistaa lasten monimuotoisen oppimisen kehityksen, jokaisella tulee olla mahdollisuus ilmaista itseään itselle ominaisella tavalla (monilukutaito) ja oppia tulkitsemaan toisen lähettämiä viestejä, suurpiirteinen suunnitelma mahdollistaa lapsilähtöisen toiminnan ( suunniteltu toteutunut), toiminnallinen oppiminen, pyritään lisäämään toiminnan arviointia ja muistetaan lapsen itsearviointi, huomioidaan kaikki oppimisen alueet, draaman ja kirjallisuuden merkitys, käytetään monipuolisesti tarjolla olevia oppimisympäristöjä Tärkeintä ei ole päämäärä vaan matka!

11 YTE- yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Kasvatuskumppanuus toimiva yhteistyö lapsen huoltajien kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Selkeä struktuuri ja suunnitelmallisuus viikko ja päiväjärjestys Psyykkinen oppimisympäristö: kognitiivinen, emotionaalinen tunteet ja motivaatio Fyysinen oppimisympäristö tilat, välineet Sosiaalinen oppimisympäristö sosiaalinen verkosto ja vuorovaikutus Yleinen tuki aikuisen sensitiivinen ohjaus ja läsnäolo lapsi tuntee itsensä tervetulleeksi ja hyväksytyksi oppimaan ja tutkimaan houkutteleva ympäristö johdonmukaisuus, lapsen osallisuus, tunnetaitojen harjoittelu, pienryhmät, kasvattajien välinen vuorovaikutus = malli leikin tukeminen monikanavainen opetus apuvälineet fyysisen oppimisympäristön joustava muunneltavuus tukiviittomia, toiminnan kuvittamista Jos yleinen tuki ei riitä, niin siirrytään tehostettuun tukeen, jolloin: Veo aina mukana, moniammatillinen yhteistyö, tehostetumpaa, suunnitellumpaa, intensiivisempää, tarkasti kohdistettua Veo avasi YTE käsitettä ja keskusteltiin lapsen oikeudesta tarvitsemaansa tukeen. Kehitetään lapsen vasulomakkeeseen täyttämistä tukevaa tekstiä.

12 Tulo- ja lähtötilanteet Lapsen kohtaaminen Kasvatuskumppanuudesta huolehtiminen Oppimisympäristön turvallisuus Lapsen kohtaaminen- lasta kunnioittaen Miten huomioit kasvatuskumppanuuden? Huomioitko tilanteissa turvallisuusohjeet? Huomioidaan ensin lapsi ja sitten vanhempi, hakijan tulee olla täysikäinen, lapsen kunnioittaminen kohtaamisessa, luovuta lapsi aina aikuiselle, ei kännyköitä kohdattaessa, muista kertoa lapsen päivästä huoltajalle, puutu myös aikuisen epäsopivaan käytökseen Ovet ovat lukittuina aina kun ollaan sisällä, ole tietoinen kenelle saat luovuttaa lapsen, ole tietoinen miten toimit jos lasta ei haeta, harjoitellaan sisääntuloa ja poistumista mahdollisissa vaaratilanteissa

13 Lepohetki Miten mahdollistetaan jokaiselle rauhallinen lepohetki? Fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Emotionaalisen hyvinvoinnin edistäminen Miten huomioidaan vanhempien toiveet lepohetkellä? Turvallinen ilmapiiri, lepohetkelle tarvittava määrä aikuisia, kaikille turvataan lepohetki ja lapset jotka eivät nukahda saavat nousta kl hiljaiseen toimintaan Esiopetuksessa lepohetki on esim. rauhoittuminen kirjan kuunteluun

14 Ruokailu Suomalaisen ruokakulttuurin tuntemuksen välittäminen Osallistetaan lapsia aktiivisempaan rooliin jokapäiväisessä ruokailussa Ruokailutavat ja hygienia Vuorovaikutuksen ohjaaminen Kasvatuskumppanuus Yhteistyö keittiön kanssa Millainen tunnelma ruokailuun luodaan? Miten tuet opettelevaa lasta? Ruokailuun liittyvät säännöt tutustuminen erilaisiin ruokiin Lapsen aktiivinen rooli( valmistus, annostus ) ruokailo on osa rauhallista ruokailuhetkeä Keskustelu, rohkaisu maistamaan, eri aistit, lautasmalli ) Aikuisen asenne ruokaan, oma malli Kiireettömyys, odotusajat /porrastus, tilojen monipuolinen käyttö Hyvät tavat Hygienia-asiat

15 Pienryhmätoiminta Lapselle ominaiset tavat toimia Leikki mielikuvituksen kehittäminen lapsen oma-aloitteisen ja aktiivisen toiminnan tukeminen sosiaalisten ja vuorovaikutus taitojen kehittäminen Kokemukset kehitystason ja mielenkiinnon-kohteen huomioiminen Tutkiminen mahdollistaa monipuolisia ja lapsen omaa mielenkiintoa ylläpitäviä kokemuksia mahdollistaa aikaa tutkimiselle ja ihmettelylle Liikunta harjaannutetaan lapsen fyysistä ja motorista kuntoa, liikkeenhallintaa ja motorisia perustaitoja hienomotoriikan kehittyminen kädentaitojen ja käden ja silmän yhteistyön kehittyminen Milloin koko ryhmän kanssa ja milloin pienryhminä? Miten ryhmät muodostuvat? Pienryhmätoiminnan sisältö: Aikuisen suunnittelema- lapsen kiinnostus? Suunnitelmasta kiinnipitäminen joustavuus? Kauden alussa enemmän koko ryhmän toimintoja, jotta ryhmäytyminen pääsee alkuun, ryhmän hallinta (sekä koko ryhmän että pienryhmän), Ryhmät muodostetaan eri tilanteissa erilaisin perustein mm. ikä, kehitystaso, vahvuudet, tuentarve, kiinnostus Aikuisen tulee suunnitella ja suunnitelmien tulee olla sellaisia, että niissä on huomioitu lasten toiveet ja tarpeet ja että niitä on mahdollista muuttaa tilanteen vaatimalla tavalla. Eri ryhmissä on käytössä erilaisia pienryhmämalleja, jotka päivitetään tarvittaessa

16 Siirtymätilanteet Etiikka Oman vuoron odottaminen Toisen huomioiminen ja apu Osaamisalueet Ilmaisu Kieli Eettinen Tutkin ja toimin Kasvan, liikun ja kehityn Vuorovaikutus Fyysinen hyvinvointi Psyykkinen hyvinvointi Liukuhihna yksilöllinen huomiointi? Millainen kasvatus- ja oppimistilanne siirtymähetki on?

17 Ulkoilu Kaikki osaamisalueet Fyysinen ja motorinen kehitys Fyysinen turvallisuus Sosiaalinen kehitys Mitä varhaiskasvatuksen tavoitteita voidaan saavuttaa ulkoilun aikana? Käytätkö monipuolisesti lähialueen tarjoamia ulkoilumahdollisuuksia? Sopiiko kaikki leikit päiväkodin pihaan? Kaikki tavoitteet ja osaamisen alueet voidaan huomioida myös ulkoilun aikana. Monipuolinen lähiympäristön ja Turun kaupungin liikuntapalveluiden käyttö. Ei turhia sääntöjä, mutta turvallisuus tulee huomioida aina.