Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi?"

Transkriptio

1 Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi? Riku Mattila Kreditit esityksen kuva-aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI

2 Esityksen rakenne: 1. Miksi ydinenergian tuotto on potentiaalisesti vaarallista mistä vaara aiheutuu, ja mitä sen toteutumisen välttämiseksi pitää tehdä 1. Ydinturvallisuuden tekninen toteutus syvyyssuuntainen puolustus 1. Fukushiman onnettomuus mitkä kohdat edellä esitetystä pettivät mitä niiden toteutumisen toistumisen estämiseksi on tehty ja pitää jatkossa tehdä 2

3 Ydinenergiantuotannon perusteet Ydinvoimalaitos tuottaa sähköä höyryllä, joka saadaan kuumentamalla vettä uraaniytimien halkeamisessa vapautuvalla lämmöllä. Suuruusluokka: 60 watin sähkölampun ruokkimiseksi pitää sekunnissa halkaista n miljardia atomiydintä, jos sähkö tuotetaan ydinvoimalla polttaa n miljardia atomia, jos sähkö tehdään hiilellä Uraaniytimen haljetessa syntyy kaksi kevyempää ydintä, jotka ovat voimakkaan radioaktiivisia. Mitä enemmän polttoaineesta on otettu energiaa irti, sitä enemmän siinä on myrkyllisiä (=radioaktiivisia) aineita. Ydinturvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeää on, että uraanin halkeamisesta syntyvät myrkyt - samoin kuin polttoaineeseen ja primääripiirin veteen reaktorisydämen neutronipommituksessa syntyvät aktivoitumistuotteet - eivät pääse laitokselta ympäristöön. 3

4 Ydinvoimalaitoksen erityispiirre: jälkilämpö Lämmöntuotto reaktorissa ei lopu fissioketjureaktion pysähdyttyä, koska fissiotuotteet jatkavat omaa hajoamistaan, vaikka uusia halkeamisia ei enää tapahdu. Onnistuneesti pysäytetty reaktori on edelleen kuuma ja korkeassa paineessa sekä tuottaa lämpöä useiden megawattien teholla. Jälkilämmön poisto lopulliseen lämpönieluun (Suomessa meri) pitää varmistaa kuukausien ajaksi, ja reaktori pitää saada jäähdytettyä hallitusta tilasta (pysäytetty) turvalliseen tilaan (paineeton). Käytetty ydinpolttoaine pitää saada kaikissa tilanteissa pidettyä veden peitossa. Suuri osa ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelusta keskittyy siihen, miten pysäytetyn reaktorin jäähdytys saadaan varmistettua. Ensimmäisinä tunteina reaktorin sammuttamisen jälkeen jäähdytysveden tarve on suuruusluokkaa kg/s, josta se laskee n. 1-2 kg/s luokkaan päivien ja viikkojen kuluessa. 4

5 Ydinturvallisuuden päätavoite Ydinpolttoaineessa säteilytyksen seurauksena syntyneet myrkyt (=radioaktiiviset aineet) eivät saa päästä aiheuttamaan ihmisille säteilyaltistusta. Kaikki ydinturvallisuuden parantamiseen tähtäävät toimet palvelevat jollakin tavalla tätä pohjimmiltaan hyvin yksinkertaista tavoitetta. 5

6 Rakenteellinen syvyyssuuntainen puolustus: radioaktiivisten aineiden pidättäminen, leviämisesteet Jotta myrkkyjen pääsy polttoaineesta ympäristöön asti saataisiin estettyä, ydinvoimalaitoksilla sovelletaan useaan peräkkäiseen esteeseen perustuvaa filosofiaa. Deterministinen turvallisuusajattelu näkyy siinä, että polttoainevaurioiden välttämiseen tähtäävistä toimenpiteistä huolimatta myös niiden seurauksien ehkäisemiseen varaudutaan. Ympäristöön tapahtuvan päästön estäminen polttoainevaurioon johtavissa onnettomuustilanteissa perustuu syvyyssuuntaiseen puolustukseen. Mekaanisesti järjestely muodostuu peräkkäisistä leviämisesteistä, joiden kaikkien eheyttä valvotaan toisistaan riippumatta: Polttoaine ja sen suojakuori Primääripiiri Suojarakennus 6

7 Toiminnallinen syvyyssuuntainen puolustus Jotta ydinturvallisuuden tavoitteen toteutuminen saataisiin hallittavaan muotoon, radioaktiivisten aineiden leviämisen estämisessä sovelletaan edellä esitetyn rakenteellisen ydinturvallisuuden rinnalla ns. toiminnallista syvyyssuuntaista puolustusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelu on jaettu useisiin perättäisiin syvyyspuolustustasoihin. Mikäli jokainen syvyyspuolustustaso saadaan toisistaan riippumattomaksi, läpi päässeiden tapahtumaketjujen määrä putoaa jokaisella tasolla, ja lopputuloksena päästään hyväksyttäväksi katsottavalle todennäköisyystasolle. 7

8 Syvyyssuuntainen puolustus Ydinvoiman käyttö ei saa altistaa ihmisiä säteilyvaaralle. Tämä pyritään estämään syvyyssuuntaisella puolustuksella: Estetään alkutapahtumien syntyminen (käyttöhäiriöt) Estetään alkutapahtumien kehittyminen onnettomuuksiksi Estetään onnettomuuksien eteneminen sydänvaurioihin Estetään sydänvaurion johtaminen ympäristöpäästöön Estetään ympäristöpäästöä aiheuttamasta säteilyannosta Deterministinen turvallisuusajattelu tarkoittaa, että vaikka tapahtuma pyritään suunnitteluratkaisuilla välttämään, siitä huolimatta varaudutaan sen seurausten lieventämiseen. Jos jokaisella tasolla saadaan pysäytettyä n. 99 % sille asti edenneistä tapahtumaketjuista, saadaan haittaa aiheuttavan ympäristöpäästön taajuus pudotettua niin pieneksi, että tilannetta voidaan pitää hyväksyttävänä (suuruusluokka alle yksi miljoonaa reaktorivuotta kohti). Olennaista on, että syvyyspuolustuksen tasot ovat toisistaan riippumattomia. 8

9 Häiriöiden ja onnettomuuksien etenemisen estäminen: moninkertaisuus- ja erilaisuusperiaate Häiriö- ja onnettomuustilanteiden estämiseen liittyy kaksi tärkeää periaatetta: Moninkertaisuusperiaate: tiettyä tehtävää (esim. reaktorin jälkilämmön siirtäminen mereen) hoitaa useampi (yleensä keskenään identtinen) järjestelmä, joista jo osan toiminta riittää huolehtimaan ko. turvallisuustoiminnosta. Esim. jos reaktoriin tarvitaan 20 kg/s jäähdytysvettä, laitos voidaan varustaa neljällä jäähdytyspiirillä, joista jokaisen kapasiteetti on 10 kg/s. (4 x 50 %) Tällöin yhden pumpun oleminen huollossa ja toiseen tullut vika eivät estä riittävää jäähdytystä. Erilaisuusperiaate: tiettyä tehtävää hoitaa kaksi, toimintaperiaatteiltaan tai ainakin laitteiltaan erilaista järjestelmää. Tällöin turvallisuustoiminto saadaan toteutettua, vaikka kaikissa keskenään samanlaisissa järjestelmissä olisi jokin huomaamatta jäänyt vika. Em. hätäjäähdytysjärjestelmän lisäksi voidaan rakentaa toinen hätäjäähdytysjärjestelmä, joka pumppaa reaktoriin vettä eri paikasta ja erilaisten pumppujen avulla kuin ensisijainen järjestelmä. Tällöin jäähdytys saadaan turvattua, vaikka kaikissa samanlaisissa pumpuissa olisi esim. virheellisestä huoltotyöstä johtuva vika. 9

10 Tämä teoriasta, nyt käytäntöön.. Mitä Fukushimassa tapahtui, ja miten onnettomuutta voidaan tarkastella edellä esitetyn valossa? 10

11 Honshun itärannikko klo 15:46 Japanin aikaa Suuri maanjäristys (9,0 Richterin asteikolla): mannerlaattojen reunan pystysuora liikahdus. Vaikutusalueella 4 ydinvoimalaitospaikkaa: Onagawa Fukushima 1 (Fukushima Dai-ichi) Fukushima 2 (Fukushima Dai-ni) Tokai Ongelmat kohdistuivat Fukushima Daiichin laitospaikalle, josta maanjäristys katkaisi yhteydet valtakunnan sähköverkkoon. 11

12 Maanjäristys ja tapahtuman ensi vaiheet Noin tunti maanjäristyksen jälkeen Fukushima Dai-ichin laitospaikalle iski yli kymmenmetrinen hyökyaalto, joka tuhosi merivesipumppaamon, 12 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY ja kytkinlaitokset. dieselgeneraattorit

13 Hyökyaalto aiheutti suunnitteluperusteet ylittävät vauriot: kaiken vaihtosähkön sekä meriveden menetyksen. 13

14 Sähkönmenetyksen seuraukset: Reaktorit oli onnistuneesti pysäytetty jo maanjäristyksen jälkeen, mutta jälkilämmön poistaminen edellyttää jatkuvaa n kg/s jäähdytysvesivirtausta, jotta lämpö saadaan reaktorista mereen. Ennen tsunamia oltiin käyttöhäiriötilanteessa, jossa hätäjäähdytystä hoidettiin laitosten omien hätädieselgeneraattorien tuottamalla sähköllä. Tsunamin jälkeen nämä järjestelmät menettivät käyttövoimansa ja osan pumpuistaan. Fukushiman laitoksilla oli käytettävissä erilaisia, osin sähköstä riippumattomia hätäjäähdytysjärjestelmiä. 14

15 Fukushima Dai-ichi laitosyksiköiden hätäjäähdytysjärjestelmät Matthias Braunin (AREVA NP GmbH) pohjalta (5) 1) Jälkilämmönpoistojärjestelmä (1) 2) Matalapaineinen reaktorin ruiskutus (LOCAn varalta) (4) 3) Korkeapaineinen syöttö reaktoriin (LOCAn varalta) (3) (2) 4) Reaktorin eristysjäähdytys (2- ja 3-yksiköt [BWR4]) 5) Eristyslauhdutin (1-yksikkö [BWR3]) (6) 6) Boorausjärjestelmä 15

16 Onnettomuuden kulku: sähkön menetys Kyseisen laitossukupolven vahvuuksiin kuuluu vaihtosähköstä riippumaton menetelmä siirtää jälkilämpöä ulos reaktorista: 1. yksiköllä eristyslauhdutin yksiköllä höyryturpiinikäyttöinen Reactor & Containment Isolation Cooling System (RCICS). Ykkösyksiköllä eristyslauhdutin kytkettiin pois päältä maanjäristyksen jälkeen, jotta reaktorin jäähdytysnopeutta saataisiin rajoitettua normaalin alasajovauhdin mukaiseksi. Tsunamin jälkeisessä tilanteessa järjestelmä jäi tämänhetkisen tiedon mukaan kytkemättä uudestaan päälle, ja sydän jäi kokonaan ilman jäähdytystä. Kakkos- ja kolmosyksiköiden höyryturpiinipumput toimivat aikansa (2-3 päivää), mutta hajosivat lopulta ylikuumenemiseen. 16

17 Sydämen paljastuminen ja polttoaineen vaurioituminen Kiehutusvesireaktorissa jälkilämpö joitakin päiviä reaktorin pysäyttämisen jälkeen keittää reaktorista vettä n. 2 3 kg / s, eli reaktorin pinta laskee n. puoli metriä tunnissa, jos ei uutta vettä saada sisään. Fukushimassa tehtiin päätös ajaa reaktoreihin palopumpuilla merivettä, jotta voitaisiin estää reaktorisydänten sulaminen. Ongelmaksi kuitenkin ilmeisesti muodostui reaktorin paineen alennus palopumppujen edellyttämälle tasolle, kun akkusähköä ei ollut. Sydän ehti kaikilla laitosyksiköllä paljastua ennen meriveden saamista reaktoreihin. Ykkösyksiköllä jäähdytystä ilman oltiin varsin pitkään; kakkos- ja kolmosyksikön osalta tiedot ovat vielä jossain määrin epäselviä. 17

18 Polttoainevaurioiden syntyminen kiehutusvesireaktorissa Nyrkkisääntö BWR-reaktorisydämen vaurioitumiselle on, että pinnan laskettua sydämen puolivälin tasalle (-1,8 m) polttoaineen suojakuoren lämpötila nousee tasolle, jolla zircaloy alkaa reagoida vesihöyryn kanssa. Reaktio on eksoterminen (=itseään kiihdyttävä), ja sen seurauksena Vesihöyrystä vapautuu vetyä Suojakuori menettää tiiviytensä Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, kuinka kauan ja kuinka suurelta osin reaktorisydämet ovat olleet paljastuneina. Vetyä on kuitenkin syntynyt kaikilla yksiköillä (1. 3.). 18

19 Fukushima Dai-ichi Suojarakennuksen paineistuminen ja vuoto Matthias Braunin (AREVA NP GmbH) pohjalta Suojarakennus Viimeinen este fissiotuotteiden vapautumiselle ympäristöön Seinämäpaksuus n. 3 cm Suunnittelupaine 4-5 bar Onnettomuuden aikana jopa 8 bar Normaalisti täytetty typellä Vety ja höyry nostavat painetta Ensimmäinen suojar:n paineenalennus 1: :00 2: :00 3: :41 19

20 Vetyräjähdykset 1. ja 3. yksiköillä Suojarakennuksen ulkopuolelle päässyt vety räjähti ykkös- ja kolmosyksiköiden reaktorirakennuksissa. Myös kakkosyksiköllä on ilmeisesti tapahtunut vetyräjähdys, joka on vaurioittanut wet wellin rakenteita (ja aiheuttanut merkittävän ilmapäästön). 20

21 Tilanteen kehittyminen Dramaattisimman vaiheen (vetyräjähdykset, kohtuullisen suuret ilmapäästöt) jälkeen tilanne on jossain määrin stabiloitunut, koska kaikkiin reaktoreihin sekä polttoainealtaisiin on jatkuvasti saatu syötettyä vettä. Päästöt jatkuivat kuitenkin viikkoja sekä ilmaan (vähentyen koko ajan) että mereen, koska syötettyä vettä ei alussa saatu kerättyä talteen. Edelleen päästöjä tulee, mutta määrät ovat miljoonasosien murto-osia maalis-huhtikuun tilanteesta. Keväällä keskityttiin järjestämään turpiinihallien lattioille kertyvälle, reaktoreista vuotavalle vedelle tilaa lauhduttimiin sekä syöttövesisäiliöihin pumppaamalla niistä vettä jätelaitokselle (ja jätelaitokselle vastaavasti saatiin tilaa pumppaamalla vähemmän aktiivista vettä mereen). 21

22 Tilanteen kehittyminen (2) Kesän aikana tilanteen stabiloinnissa saavutettiin kaksi edistysaskelta: 1. Talteen kerätyn jäähdytysveden puhdistusjärjestelmä saatiin käyttöön kesäkuun lopussa, jolloin uuden radioaktiivisen veden kertyminen saatiin pysäytettyä. 2. Polttoainealtaisiin saatiin rakennettua suljettuun kiertoon perustuvat jäähdytysjärjestelmät, joilla altaiden lämpötila on saatu laskettua 40 asteen alle. Lisäksi on aloitettu kevytrakenteisten sääsuojien rakentaminen laitosyksiköiden ympärille. 22

23 Ilmapäästöt Merkittävimmät ilmapäästöt näyttävät syntyneen kakkos- ja kolmosyksikön räjähdysten yhteydessä. Säteily on mahdollisesti suoraa säteilyä polttoainealtaasta.. 23

24 Karkea päästöarvio ilmakehään (japanilaiset NSC & JAEA) INES 7; suuruusluokka 10 % Tšernobylin päästöstä 24

25 Päästöt mereen Voimayhtiö ilmoittaa toistaiseksi ainoastaan jodi- ja cesiumnuklidien aktiivisuudet, joten sydänvaurioiden laajuutta ei ole mahdollista arvioida tulosten perusteella. 25

26 Tapahtuman opit Täysin yksityiskohtaista kuvaa tapahtumien kulusta ei vielä ole, koska reaktorisydämien tilaa ei ole vieläkään päästy tarkastamaan. Joka tapauksessa seuraaavanlaisia oppeja voidaan jo sanoa saadun: Kynnys vaatia turvallisuusparannuksia vanhoilta laitoksilta laskenee myös niissä maissa, joissa se tähän asti on ollut korkea. Ulkoiset uhat tullaan tapahtuman valossa käymään systemaattisesti läpi (Suomessa ensimmäinen vaihe toukokuun puoliväliin mennessä, lopullinen arvio ja toimenpidesuunnitelmat vuoden loppuun osana Euroopassa tehtäviä ns. stressitestejä). Täydentävät menettelyt polttoaineen jäähdyttämiseksi äärimmäisissä, varsinaisten suunnitteluperusteiden ulkopuolisissa tilanteissa (palopumput, paloautot jne. sähköstä riippumattomat ja mahdollisesti liikuteltavat järjestelmät) saanevat lisähuomiota. (Eristyslauhdutin on joka tapauksessa kaikissa nykyisin tarjolla olevissa BWR-laitoksissa.) Onnettomuustilanteiden pitkäaikainen hoito tilanteessa, jossa ympäröivän yhteisön rakenteet ovat kärsineet vaurioita tullee tähänastista tarkemmin tarkasteltavaksi (polttoaineen saanti, laitoshenkilöstön elin- ja työskentelyolosuhteet tilanteen pitkittyessä jne.) 26

27 Yhteenveto (2/3) Fukushiman laitosyksiköt edustavat vanhaa laitossuunnittelua ajalta, jolloin ydinvoimalaitosten turvallisuussuunnittelun perusteet eivät olleet vielä täysin hioutuneet. Huonona puolena tästä on tietty epätasaisuus varautumisessa eri uhkia vastaan; hyvänä puolena se, että laitoksilla oli useita eri toimintaperiaatteisiin perustuvia järjestelmiä. Uudemmissa laitoksissa eri toimintaperiaatteisiin perustuvia järjestelmiä on usein vähemmän, mutta olemassa olevien järjestelmien luotettavuutta on parannettu systemaattisella moninkertaistamisella ja erottelulla. Kaikkein uusimmissa laitoksissa diversiteetti on taas parempi, ja mm. eristyslauhduttimet ovat tehneet paluun kiehutusvesireaktoreihin. 27

28 Yhteenveto (3/3): cliff edge -ilmiöt Fukushiman ydinvoimalaitosyksiköiden oli osoitettu selviävän hyväksyttävästi kaikista tietyn rajan (=suunnitteluperuste) alapuolelle jäävistä tapahtumista. Tämän rajan ylitys johti tilanteen dramaattiseen heikkenemiseen: lähes kaikki turvallisuusjärjestelmät menetettiin yhtä aikaa. Kyseisen kaltaista tilanteen jyrkkää tilanteen pahenemista kutsutaan cliff edge -ilmiöksi, ja suhtautuminen siihen vaihtelee maasta toiseen. Maissa, joissa on paljon keskenään kilpailevia voimayhtiöitä tai ydinenergian käyttö on voimakkaasti politisoitunutta, selkeästi määritellyt suunnitteluperusteet ylittäville tapauksille on ollut vaikeampi esittää vaatimuksia kuin Suomessa, jossa vanhoillekin laitoksille on jatkuvasti tehty käyttökokemusten myötä parannuksia uusia uhkia vastaan - esimerkkinä suojarakennusten vahvistaminen kestämään reaktorisydämen sulamisonnettomuus. Määräänsä enempää vanhoja laitoksia ei kuitenkaan ole mahdollista parantaa, koska jotkut rajoituksista seuraavat suoraan laitoksen perussuunnittelusta tai sijoittelusta. 28

29 Kiitos mielenkiinnosta. Linkkejä lisätiedon äärelle: Säteilyturvakeskuksen Fukushima-sivu Japanilaisen NHK-uutiskanavan englanninkieliset sivut: Voimayhtiö TEPCOn tilannetiedotteet Saksalaisen GRS:n (Gesellschaft für Reaktorsicherheit) Fukushima-sivu Physics Forums -keskustelusivuston ydintekniikka-alue Mainichi News-uutispalvelu 29

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus:

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: onnettomuuden kulku ja sen opetukset Riku Mattila Kreditit esityksen kuva aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI

Lisätiedot

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: kokemuksia valmiustilanneviestinnästä

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: kokemuksia valmiustilanneviestinnästä Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: kokemuksia valmiustilanneviestinnästä Riku Mattila Kreditit esityksen kuva-aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI

Lisätiedot

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: mitä laitoksella tapahtui ja miksi?

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: mitä laitoksella tapahtui ja miksi? Riku Mattila, STUK Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: mitä laitoksella tapahtui ja miksi? Radioaktiivisten aineiden synty reaktorissa Ydinvoimalaitos tuottaa sähköä keittämällä vettä höyryksi ja pyörittämällä

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN

FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN 1 FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN Keijo Valtonen ATS Syysseminaari 3.11.2011 Keijo Valtonen Maanjäristys 11.3.2011 klo 14:46 Japanin aikaa Tyynellä merellä, n. 100

Lisätiedot

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 1 Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskus Esityksen sisältö 2 STUKin tehtävät ulkomailla sattuneen ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö

Lisätiedot

OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET

OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET 25. YDINTURVALLISUUSSEMINAARI 21.11.2014 Risto Himanen EI FUKUSHIMA LÄHTÖISIÄ TURVALLISUUTTA PARANTAVIA PROJEKTEJA Dieselgeneraattoreiden uusinta

Lisätiedot

Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa

Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa ATS:n jäsen+laisuus Tieteiden talo, 23.1.2013 Tomi Routamo Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa Kansalliset turvallisuusselvitykset EU stressites+t ja vertaisarvioinnit

Lisätiedot

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto ATS:n vuosikokous 27.2.2014 Keijo Valtonen YVL-ohjeiden uudistuksen päätavoitteet Uusi rakenne koko ohjeistolle ja yksittäisille ohjeille Selkeät ja yksikäsitteiset

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoimala Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoima sähkön tuotannossa Maa Yhdysvallat Ranska Japani Venäjä Saksa Kanada Kiina Ruotsi Espanja Iso-Britannia Suomi Brasilia Unkari Intia Etelä-Afrikka Meksiko

Lisätiedot

Ohje YVL B.1, Ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelu (15.11.2013)

Ohje YVL B.1, Ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelu (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (29) Ohje YVL B.1, Ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelu (15.11.2013) 1 Johdanto Valtioneuvoston asetuksen (717/2013) on esitetty ylätason vaatimukset ydinvoimalaitoksen

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Luokitusta koskevat vaatimukset 3 3.1 Turvallisuusluokituksen periaatteet 3 3.2 Turvallisuustoimintoihin

Lisätiedot

VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA

VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA 5 VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA Lauri Pöllänen, Suvi Ristonmaa, Jorma Sandberg, Olli Vilkamo SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Turvallisuussuunnittelun lähtökohdat... 170 5.2 Turvallisuusanalyysit...

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU

YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU 1 Johdanto 5 2 Soveltamisala 5 3 Suunnittelun hallinta 5 3.1 Suunnittelusta vastaavat organisaatiot 5 3.2 Suunnitteluprosessit 6 3.3 Konfiguraation hallinta 7

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI OHJE YVL B.4, Luonnos 5 / 11.11.2013 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Reaktorille ja reaktiivisuuden hallintajärjestelmille asetettavat vaatimukset 4 3.1 Reaktorin ja ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Turvallisuus ja onnettomuudet. Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen

Turvallisuus ja onnettomuudet. Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen Turvallisuus ja onnettomuudet Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen 2 Sisältö Vakavien reaktorionnettomuuksien ilmiöitä: Jälkilämpö ja polttoaineen ylikuumeneminen Vedyntuotto Sydänsulan vuorovaikutukset

Lisätiedot

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Pääjohtaja, Professori 1 Ydinturvallisuustyö Fukushiman jälkeen: tilanne tänään Yleismaailmallisesti ydinturvallisuus on parempi tänään kuin

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla. Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012

Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla. Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012 Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012 2 Ydinenergiatutkimus Suomessa Osana TEM:n Kansallisen ydinenergia-alan osaamistyöryhmän työtä

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Fukushima jatkuu, maanantai 8.2.2016 Päivän aiheet Fukushima jatkuu (lähde: Riku Mattila, STUK) Tekemistä seuraaviksi viikoiksi

Lisätiedot

Perustietoa Olkiluoto 3:sta

Perustietoa Olkiluoto 3:sta Perustietoa Olkiluoto 3:sta TVO Ydinvoimayhtiö maailman huipulta Teollisuuden Voima Oy (TVO) on vuonna 1969 perustettu osakeyhtiö, joka tuottaa sähköä omistajilleen omakustannushinnalla ja rakentaa uutta

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestauksien riittävyys ja kattavuus

Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestauksien riittävyys ja kattavuus Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestauksien riittävyys ja kattavuus Lappeenrannan teknillinen yliopisto Energiatekniikan osasto Ydinvoimalaitoksen varalla olevien

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

SAMULI HANKIVUO YHTEISVIKOJEN SYNTYMISEN ESTÄMINEN YDINVOIMALAITOSTEN SÄHKÖJÄRJESTELMISSÄ SÄHKÖVERKON HÄIRIÖISSÄ

SAMULI HANKIVUO YHTEISVIKOJEN SYNTYMISEN ESTÄMINEN YDINVOIMALAITOSTEN SÄHKÖJÄRJESTELMISSÄ SÄHKÖVERKON HÄIRIÖISSÄ SAMULI HANKIVUO YHTEISVIKOJEN SYNTYMISEN ESTÄMINEN YDINVOIMALAITOSTEN SÄHKÖJÄRJESTELMISSÄ SÄHKÖVERKON HÄIRIÖISSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Ohjaaja: DI Riku Reinivaara Tarkastaja

Lisätiedot

Uudistuneet YVL-ohjeet

Uudistuneet YVL-ohjeet Uudistuneet YVL-ohjeet YVL-ohjeuudistuksen vaikutuksia automaatio- ja sähkötekniikassa 22.5.2014 Kim Wahlström / STUK Sisältö Ohjeuudistuksen tavoitteet Sähkö- ja automaatiotekniikkaan läheisimmin liittyvät

Lisätiedot

Ydinsähköä Olkiluodosta

Ydinsähköä Olkiluodosta Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura 2

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

EPÄVARMUUSTARKASTELUN SOVELTAMINEN DETERMINISTISISSÄ TURVALLISUUSANALYYSEISSÄ

EPÄVARMUUSTARKASTELUN SOVELTAMINEN DETERMINISTISISSÄ TURVALLISUUSANALYYSEISSÄ LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Energia Ympäristötekniikan koulutusohjelma Ellen Hakala EPÄVARMUUSTARKASTELUN SOVELTAMINEN DETERMINISTISISSÄ TURVALLISUUSANALYYSEISSÄ Työn

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

Hyvinvointia ydinsähköllä

Hyvinvointia ydinsähköllä Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme

Lisätiedot

Loviisan voimalaitos

Loviisan voimalaitos Loviisan voimalaitos turvallista ja Hiilidioksidipäästötöntä ydinsähköä Loviisan voimalaitos on ollut käytössä yli 30 vuotta ilman vakavia turvallisuuteen vaikuttavia häiriöitä. Käytettävyydeltään se on

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN TODENNÄKÖISYYSPERUSTEINEN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTA

YDINVOIMALAITOKSEN TODENNÄKÖISYYSPERUSTEINEN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTA YDINVOIMALAITOKSEN TODENNÄKÖISYYSPERUSTEINEN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTA 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 PRA:n laatiminen ja käyttö 4 3.1 Yleiset vaatimukset 4 3.2 PRA ydinvoimalaitoksen suunnittelu-

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / HEINÄKUU 2011 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2011 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN JÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

YDINVOIMALAITOKSEN JÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU OHJE YVL 2.0 / 1.7.2002 YDINVOIMALAITOKSEN JÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU 1 YLEISTÄ 3 2 JÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUA KOSKEVIA VAATIMUKSIA 3 2.1 Suunnittelumenetelmät 3 2.2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 4 2.3

Lisätiedot

Todennäköisyyspohjainen riskien seuranta ydinvoimalaitosten valvonnassa

Todennäköisyyspohjainen riskien seuranta ydinvoimalaitosten valvonnassa / HUHTIKUU 2010 TR Todennäköisyyspohjainen riskien seuranta ydinvoimalaitosten valvonnassa Diplomityö Janne Laitonen Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority /

Lisätiedot

Rosatom laitostoimittajana

Rosatom laitostoimittajana Rosatom laitostoimittajana Teemailta 27.9.2013 Prof. Juhani Hyvärinen Ydintekniikkajohtaja Fennovoima neuvottelee laitostoimituksesta Rosatomin kanssa Fennovoima ja venäläinen Rosatom allekirjoittivat

Lisätiedot

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TFiF:s kväll om kärnenergi, Karin Rantamäki, specialforskare, VTT Sähkön hankinta ja -tuotanto energialähteittäin 2014 Hankinta

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

Ohje YVL B.5 Ydinvoimalaitoksen primääripiiri; 1. Johdanto

Ohje YVL B.5 Ydinvoimalaitoksen primääripiiri; 1. Johdanto Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (15) Ohje YVL B.5 Ydinvoimalaitoksen primääripiiri; 1. Johdanto Valtioneuvoston asetuksen 13 :n, Radioaktiivisten aineiden leviämisen tekniset esteet, toisessa momentissa

Lisätiedot

Ydinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille

Ydinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille Energialukutaidon kurssi, kevät 2013 Tfy-56.2253 https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/tfy-56.2253 Mihin energialukutaitoa tarvitaan? Uutisten lukemiseen ja kirjoittamiseen!

Lisätiedot

MAANJÄRISTYSTEN HUOMIOON OTTAMINEN YDINVOIMALAITOKSISSA

MAANJÄRISTYSTEN HUOMIOON OTTAMINEN YDINVOIMALAITOKSISSA OHJE YVL 2.6 / 19.12.2001 MAANJÄRISTYSTEN HUOMIOON OTTAMINEN YDINVOIMALAITOKSISSA 1 YLEISTÄ 3 2 SUUNNITTELUMAANJÄRISTYS 3 3 MAANJÄRISTYSLUOKITUS 4 3.1 Yleistä 4 3.2 Luokka S1 4 3.3 Luokka S2 4 4 RAKENTEIDEN

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISEN PÄÄSTÖN ENNUSTAMINEN VALMIUSTILANTEESSA

RADIOAKTIIVISEN PÄÄSTÖN ENNUSTAMINEN VALMIUSTILANTEESSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Thomas Lehtomäki RADIOAKTIIVISEN PÄÄSTÖN ENNUSTAMINEN VALMIUSTILANTEESSA Tarkastaja: Ohjaaja: Professori, TkT

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 172 / TOUKOKUU 2014 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2013 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1 Kuvaus Virhehälytyksenestopumppu, jolla korvataan pienten vuotojen aiheuttama vedenhukka automaattisen sprinkleripumpun turhan käynnistymisen estämiseksi. Tekniset tiedot Tyyppi: Monivaiheinen keskipakopumppu

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (9) Luonnos 4. YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka 13.06.2013. Valtuutusperusteet. Soveltamissäännöt.

Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (9) Luonnos 4. YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka 13.06.2013. Valtuutusperusteet. Soveltamissäännöt. Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (9) Luonnos 4 13.06.2013 YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka Valtuutusperusteet Soveltamissäännöt 1 Johdanto 101 Ydinenergialain (YEL 990/1987) 6 :n mukaan ydinenergian

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja turvallisuusvaatimukset

Lainsäädäntö ja turvallisuusvaatimukset LAUSUNTO 1 (14) 19.12.2008 Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 7131/815/2008, 20.10.2008 FENNOVOIMA, YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOIN- TISELOSTUS Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

Sähkö on hyvinvointimme perusta

Sähkö on hyvinvointimme perusta Sähkö on hyvinvointimme perusta Suomi on Euroopan Unionin sähköintensiivisin maa Teollisuuden osuus kulutuksesta on noin puolet Suomessa on niukasti tehokkaaseen sähköntuotantoon soveltuvia omia luonnonvaroja

Lisätiedot

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Workshop Ydinenergiarenessanssin mahdollisuudet Hanasaaren kulttuurikeskus, 28.8.2008 FinNuclear 28.8.2008 1 Esityksessä on tarkoitus

Lisätiedot

Rosatom luotettava kumppani kansainväliseen yhteistyöhön Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa 29. Tammikuuta 2014

Rosatom luotettava kumppani kansainväliseen yhteistyöhön Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa 29. Tammikuuta 2014 Closed Joint Stock Company Rosatom Overseas Rosatom luotettava kumppani kansainväliseen yhteistyöhön Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa 9. Tammikuuta 014 Mikä on ROSATOM? Venäjän valtiollinen ydinenergiayhtiö

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN SUUNNITTELUSSA HUOMIOON OTETTAVAT SÄTEILYTURVALLISUUSNÄKÖKOHDAT

YDINVOIMALAITOKSEN SUUNNITTELUSSA HUOMIOON OTETTAVAT SÄTEILYTURVALLISUUSNÄKÖKOHDAT YDINVOIMALAITOKSEN SUUNNITTELUSSA HUOMIOON OTETTAVAT SÄTEILYTURVALLISUUSNÄKÖKOHDAT 1 YLEISTÄ 3 2 SUUNNITTELUPERUSTEITA 3 2.1 Yleiset vaatimukset 3 2.2 Säteilylähteet ja -suojat 3 2.3 Materiaalivalinnat

Lisätiedot

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluotoon. Yleispiirteinen selvitys

Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluotoon. Yleispiirteinen selvitys Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluotoon Yleispiirteinen selvitys Johdanto Tässä julkaisussa kuvataan Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön (OL4) rakentamishanketta.

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINEEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI

YDINPOLTTOAINEEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI OHJE YVL D.3 / 15.11.2013 YDINPOLTTOAINEEN KÄSITTELY JA VARASTOINTI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Ydin- ja säteilyturvallisuus 4 3.1 Normaalikäyttö 4 3.2 Käyttöhäiriöt ja onnettomuudet 4 4 Laitoksen

Lisätiedot

Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa

Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa HAIPRO verkostotapaaminen 24.11.2011 Kouvola-talo Kari Forsberg Suojeluinsinööri Loviisan voimalaitos 1 Loviisan voimalaitos Fortum Power and Heat Oy, Power-divisioona

Lisätiedot

Tänä keväänä ydinvoiman turvallisuus on noussut huolellisen

Tänä keväänä ydinvoiman turvallisuus on noussut huolellisen TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ:N YHTIÖLEHTI 2 2011 Pohjolan Voima keskittyy kotimaiseen vähäpäästöiseen lähienergiaan s. 4 Maailmanlaajuinen turvallisuustarkastelu on ydinvoimalaitosten perustoimintaa s. 18 Jatkuva

Lisätiedot

Taskutieto 2012. Taskutieto 2012 1

Taskutieto 2012. Taskutieto 2012 1 Taskutieto 2012 Taskutieto 2012 1 2 Taskutieto 2012 04 11 Teollisuuden Voima Oyj Olkiluodon ydinvoimalaitos 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 7 Tärkeitä päivämääriä 10 Avainluvut 10 Ydinjätehuolto 22 Määritelmiä

Lisätiedot

Taskutieto Avainluvut vuodelta 2012

Taskutieto Avainluvut vuodelta 2012 Taskutieto Avainluvut vuodelta 2012 04 Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 07 Olkiluodon ydinvoimalaitos 8 OL1- ja OL2- laitosyksiköiden tuotanto 10 OL1- ja OL2- laitosyksiköiden käyttökertoimet

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (8) Luonnos 2. YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka 12.03.2013. Valtuutusperusteet. Soveltamissäännöt.

Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (8) Luonnos 2. YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka 12.03.2013. Valtuutusperusteet. Soveltamissäännöt. Säteilyturvakeskus YVL A2 1 (8) Luonnos 2 12.03.2013 YVL A.2 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka Valtuutusperusteet Soveltamissäännöt 1 Johdanto 101 Ydinenergialain (YEL 990/1987) 6 :n mukaan ydinenergian

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Todennäköisyyspohjaisen turvallisuusanalyysin käyttö viranomaistyön tukena

Todennäköisyyspohjaisen turvallisuusanalyysin käyttö viranomaistyön tukena 77 ^w STUK-YTO-TR 94 Todennäköisyyspohjaisen turvallisuusanalyysin käyttö viranomaistyön tukena Ari Julin MARRASKUU 1995 Strälsäkerhetscentralen Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety 7112. STUK-YTO-TR94

Lisätiedot

Fennovoiman ydinvoimalaitoshanke

Fennovoiman ydinvoimalaitoshanke Fennovoiman ydinvoimalaitoshanke Pyhäjoella Yleispiirteinen selvitys Ydinenergialain 13 :n edellyttämä työ- ja elinkeinoministeriön tarkastama ja hyväksymä selvitys Fennovoiman ydinvoimahankkeesta. Jaetaan

Lisätiedot

21.1.2005 OLKILUOTO 3 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN TURVALLISUUSARVIO RAKENTA- MISLUPAA VARTEN

21.1.2005 OLKILUOTO 3 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN TURVALLISUUSARVIO RAKENTA- MISLUPAA VARTEN SÄTEILYTURVAKESKUS SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 - YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISESTA, LIITE 1. 1 (94) OLKILUOTO 3 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN TURVALLISUUSARVIO RAKENTA- MISLUPAA VARTEN SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA

ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA LIITE 2 1 (23) 25.5.2009 ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA LIITE 2: SIJAINTIPAIKAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI 1 JOHDANTO... 2 2 SIJAINTIPAIKKAA JA SEN TURVALLISUUSPIIRTEITÄ

Lisätiedot

Huom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin.

Huom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin. 1 (5) ONNETTOMUUSILMOITUS / VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUS Vaarallisten aineiden kuljetuksessa vaaraa aiheuttaneesta tapahtumasta liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen vaarallisten aineiden kuljetuksesta

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen yhteenveto. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen yhteenveto. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen yhteenveto Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä 1 Hanke Parantaakseen valmiuksiaan lisätuotantokapasiteetin rakentamiseen Teollisuuden

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Ydinsähköä Olkiluodosta

Ydinsähköä Olkiluodosta Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: TVO, Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura

Lisätiedot

Neljännen sukupolven fissioreaktorit

Neljännen sukupolven fissioreaktorit Neljännen sukupolven fissioreaktorit Jarmo Ala-Heikkilä, opettava tutkija Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Teknillisen fysiikan laitos Aalto University School of Science and Technology Department

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2014. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2014. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä Taskutieto Avainluvut vuodelta 2014 Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä 4TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ 4 Yhtiö 6 Omistajat 7 Talouden tunnusluvut 8OLKILUODON YDINVOIMALAITOS 8 Tuotanto 9 Laitosyksiköiden

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 145 / HUHTIKUU 2012 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2011 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Taskutieto 2011 Taskutieto 2011 1

Taskutieto 2011 Taskutieto 2011 1 Taskutieto 2011 Taskutieto 2011 1 2 Taskutieto 2011 04 11 Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 7 Tärkeitä päivämääriä 10 Avainluvut 10 Ydinjätehuolto Olkiluodon ydinvoimalaitos 11 OL1-

Lisätiedot

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Transistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos

Transistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos Nesteiden lämmönjohtavuus on yleensä huomattavasti suurempi kuin kaasuilla, joten myös niiden lämmönsiirtokertoimet sekä lämmönsiirtotehokkuus ovat kaasujen vastaavia arvoja suurempia Pakotettu konvektio:

Lisätiedot

Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen

Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen ATS:n seminaari, Helsinki Pekka Ottavainen Toimitusjohtaja Voimaosakeyhtiö SF Fennovoima teollisuuden tukijalkana Kaksi vaihtoehtoa paikkakunnaksi Hankkeen aikataulu 2

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Juotetut levylämmönsiirtimet

Juotetut levylämmönsiirtimet Juotetut levylämmönsiirtimet Juotettu levylämmönsiirrin, tehokas ja kompakti Toimintaperiaate Levylämmönsiirrin sisältää profiloituja, ruostumattomasta teräksestä valmistettuja lämmönsiirtolevyjä, jotka

Lisätiedot

Maailman ydinvoimaloiden alttius maanjäristyksille

Maailman ydinvoimaloiden alttius maanjäristyksille Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Maailman ydinvoimaloiden alttius maanjäristyksille Nuclear

Lisätiedot

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V)

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) 1 VLT 6000 HVAC Sovellusesimerkki 1 - Vakiopaineen säätö vedenjakelujärjestelmässä Vesilaitoksen vedenkysyntä vaihtelee runsaasti

Lisätiedot

2/2011 vol. 40. Tässä numerossa

2/2011 vol. 40. Tässä numerossa 2/2011 vol. 40 Tässä numerossa Pääkirjoitus: Tutkimus on tärkeää... 3 Editorial: Research is important... 4 Uutisia... 5 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: kun suunnitteluperusteet ylittyvät... 6 28 år

Lisätiedot