Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi?"

Transkriptio

1 Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi? Riku Mattila Kreditit esityksen kuva-aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI

2 Esityksen rakenne: 1. Miksi ydinenergian tuotto on potentiaalisesti vaarallista mistä vaara aiheutuu, ja mitä sen toteutumisen välttämiseksi pitää tehdä 1. Ydinturvallisuuden tekninen toteutus syvyyssuuntainen puolustus 1. Fukushiman onnettomuus mitkä kohdat edellä esitetystä pettivät mitä niiden toteutumisen toistumisen estämiseksi on tehty ja pitää jatkossa tehdä 2

3 Ydinenergiantuotannon perusteet Ydinvoimalaitos tuottaa sähköä höyryllä, joka saadaan kuumentamalla vettä uraaniytimien halkeamisessa vapautuvalla lämmöllä. Suuruusluokka: 60 watin sähkölampun ruokkimiseksi pitää sekunnissa halkaista n miljardia atomiydintä, jos sähkö tuotetaan ydinvoimalla polttaa n miljardia atomia, jos sähkö tehdään hiilellä Uraaniytimen haljetessa syntyy kaksi kevyempää ydintä, jotka ovat voimakkaan radioaktiivisia. Mitä enemmän polttoaineesta on otettu energiaa irti, sitä enemmän siinä on myrkyllisiä (=radioaktiivisia) aineita. Ydinturvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeää on, että uraanin halkeamisesta syntyvät myrkyt - samoin kuin polttoaineeseen ja primääripiirin veteen reaktorisydämen neutronipommituksessa syntyvät aktivoitumistuotteet - eivät pääse laitokselta ympäristöön. 3

4 Ydinvoimalaitoksen erityispiirre: jälkilämpö Lämmöntuotto reaktorissa ei lopu fissioketjureaktion pysähdyttyä, koska fissiotuotteet jatkavat omaa hajoamistaan, vaikka uusia halkeamisia ei enää tapahdu. Onnistuneesti pysäytetty reaktori on edelleen kuuma ja korkeassa paineessa sekä tuottaa lämpöä useiden megawattien teholla. Jälkilämmön poisto lopulliseen lämpönieluun (Suomessa meri) pitää varmistaa kuukausien ajaksi, ja reaktori pitää saada jäähdytettyä hallitusta tilasta (pysäytetty) turvalliseen tilaan (paineeton). Käytetty ydinpolttoaine pitää saada kaikissa tilanteissa pidettyä veden peitossa. Suuri osa ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelusta keskittyy siihen, miten pysäytetyn reaktorin jäähdytys saadaan varmistettua. Ensimmäisinä tunteina reaktorin sammuttamisen jälkeen jäähdytysveden tarve on suuruusluokkaa kg/s, josta se laskee n. 1-2 kg/s luokkaan päivien ja viikkojen kuluessa. 4

5 Ydinturvallisuuden päätavoite Ydinpolttoaineessa säteilytyksen seurauksena syntyneet myrkyt (=radioaktiiviset aineet) eivät saa päästä aiheuttamaan ihmisille säteilyaltistusta. Kaikki ydinturvallisuuden parantamiseen tähtäävät toimet palvelevat jollakin tavalla tätä pohjimmiltaan hyvin yksinkertaista tavoitetta. 5

6 Rakenteellinen syvyyssuuntainen puolustus: radioaktiivisten aineiden pidättäminen, leviämisesteet Jotta myrkkyjen pääsy polttoaineesta ympäristöön asti saataisiin estettyä, ydinvoimalaitoksilla sovelletaan useaan peräkkäiseen esteeseen perustuvaa filosofiaa. Deterministinen turvallisuusajattelu näkyy siinä, että polttoainevaurioiden välttämiseen tähtäävistä toimenpiteistä huolimatta myös niiden seurauksien ehkäisemiseen varaudutaan. Ympäristöön tapahtuvan päästön estäminen polttoainevaurioon johtavissa onnettomuustilanteissa perustuu syvyyssuuntaiseen puolustukseen. Mekaanisesti järjestely muodostuu peräkkäisistä leviämisesteistä, joiden kaikkien eheyttä valvotaan toisistaan riippumatta: Polttoaine ja sen suojakuori Primääripiiri Suojarakennus 6

7 Toiminnallinen syvyyssuuntainen puolustus Jotta ydinturvallisuuden tavoitteen toteutuminen saataisiin hallittavaan muotoon, radioaktiivisten aineiden leviämisen estämisessä sovelletaan edellä esitetyn rakenteellisen ydinturvallisuuden rinnalla ns. toiminnallista syvyyssuuntaista puolustusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelu on jaettu useisiin perättäisiin syvyyspuolustustasoihin. Mikäli jokainen syvyyspuolustustaso saadaan toisistaan riippumattomaksi, läpi päässeiden tapahtumaketjujen määrä putoaa jokaisella tasolla, ja lopputuloksena päästään hyväksyttäväksi katsottavalle todennäköisyystasolle. 7

8 Syvyyssuuntainen puolustus Ydinvoiman käyttö ei saa altistaa ihmisiä säteilyvaaralle. Tämä pyritään estämään syvyyssuuntaisella puolustuksella: Estetään alkutapahtumien syntyminen (käyttöhäiriöt) Estetään alkutapahtumien kehittyminen onnettomuuksiksi Estetään onnettomuuksien eteneminen sydänvaurioihin Estetään sydänvaurion johtaminen ympäristöpäästöön Estetään ympäristöpäästöä aiheuttamasta säteilyannosta Deterministinen turvallisuusajattelu tarkoittaa, että vaikka tapahtuma pyritään suunnitteluratkaisuilla välttämään, siitä huolimatta varaudutaan sen seurausten lieventämiseen. Jos jokaisella tasolla saadaan pysäytettyä n. 99 % sille asti edenneistä tapahtumaketjuista, saadaan haittaa aiheuttavan ympäristöpäästön taajuus pudotettua niin pieneksi, että tilannetta voidaan pitää hyväksyttävänä (suuruusluokka alle yksi miljoonaa reaktorivuotta kohti). Olennaista on, että syvyyspuolustuksen tasot ovat toisistaan riippumattomia. 8

9 Häiriöiden ja onnettomuuksien etenemisen estäminen: moninkertaisuus- ja erilaisuusperiaate Häiriö- ja onnettomuustilanteiden estämiseen liittyy kaksi tärkeää periaatetta: Moninkertaisuusperiaate: tiettyä tehtävää (esim. reaktorin jälkilämmön siirtäminen mereen) hoitaa useampi (yleensä keskenään identtinen) järjestelmä, joista jo osan toiminta riittää huolehtimaan ko. turvallisuustoiminnosta. Esim. jos reaktoriin tarvitaan 20 kg/s jäähdytysvettä, laitos voidaan varustaa neljällä jäähdytyspiirillä, joista jokaisen kapasiteetti on 10 kg/s. (4 x 50 %) Tällöin yhden pumpun oleminen huollossa ja toiseen tullut vika eivät estä riittävää jäähdytystä. Erilaisuusperiaate: tiettyä tehtävää hoitaa kaksi, toimintaperiaatteiltaan tai ainakin laitteiltaan erilaista järjestelmää. Tällöin turvallisuustoiminto saadaan toteutettua, vaikka kaikissa keskenään samanlaisissa järjestelmissä olisi jokin huomaamatta jäänyt vika. Em. hätäjäähdytysjärjestelmän lisäksi voidaan rakentaa toinen hätäjäähdytysjärjestelmä, joka pumppaa reaktoriin vettä eri paikasta ja erilaisten pumppujen avulla kuin ensisijainen järjestelmä. Tällöin jäähdytys saadaan turvattua, vaikka kaikissa samanlaisissa pumpuissa olisi esim. virheellisestä huoltotyöstä johtuva vika. 9

10 Tämä teoriasta, nyt käytäntöön.. Mitä Fukushimassa tapahtui, ja miten onnettomuutta voidaan tarkastella edellä esitetyn valossa? 10

11 Honshun itärannikko klo 15:46 Japanin aikaa Suuri maanjäristys (9,0 Richterin asteikolla): mannerlaattojen reunan pystysuora liikahdus. Vaikutusalueella 4 ydinvoimalaitospaikkaa: Onagawa Fukushima 1 (Fukushima Dai-ichi) Fukushima 2 (Fukushima Dai-ni) Tokai Ongelmat kohdistuivat Fukushima Daiichin laitospaikalle, josta maanjäristys katkaisi yhteydet valtakunnan sähköverkkoon. 11

12 Maanjäristys ja tapahtuman ensi vaiheet Noin tunti maanjäristyksen jälkeen Fukushima Dai-ichin laitospaikalle iski yli kymmenmetrinen hyökyaalto, joka tuhosi merivesipumppaamon, 12 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY ja kytkinlaitokset. dieselgeneraattorit

13 Hyökyaalto aiheutti suunnitteluperusteet ylittävät vauriot: kaiken vaihtosähkön sekä meriveden menetyksen. 13

14 Sähkönmenetyksen seuraukset: Reaktorit oli onnistuneesti pysäytetty jo maanjäristyksen jälkeen, mutta jälkilämmön poistaminen edellyttää jatkuvaa n kg/s jäähdytysvesivirtausta, jotta lämpö saadaan reaktorista mereen. Ennen tsunamia oltiin käyttöhäiriötilanteessa, jossa hätäjäähdytystä hoidettiin laitosten omien hätädieselgeneraattorien tuottamalla sähköllä. Tsunamin jälkeen nämä järjestelmät menettivät käyttövoimansa ja osan pumpuistaan. Fukushiman laitoksilla oli käytettävissä erilaisia, osin sähköstä riippumattomia hätäjäähdytysjärjestelmiä. 14

15 Fukushima Dai-ichi laitosyksiköiden hätäjäähdytysjärjestelmät Matthias Braunin (AREVA NP GmbH) pohjalta (5) 1) Jälkilämmönpoistojärjestelmä (1) 2) Matalapaineinen reaktorin ruiskutus (LOCAn varalta) (4) 3) Korkeapaineinen syöttö reaktoriin (LOCAn varalta) (3) (2) 4) Reaktorin eristysjäähdytys (2- ja 3-yksiköt [BWR4]) 5) Eristyslauhdutin (1-yksikkö [BWR3]) (6) 6) Boorausjärjestelmä 15

16 Onnettomuuden kulku: sähkön menetys Kyseisen laitossukupolven vahvuuksiin kuuluu vaihtosähköstä riippumaton menetelmä siirtää jälkilämpöä ulos reaktorista: 1. yksiköllä eristyslauhdutin yksiköllä höyryturpiinikäyttöinen Reactor & Containment Isolation Cooling System (RCICS). Ykkösyksiköllä eristyslauhdutin kytkettiin pois päältä maanjäristyksen jälkeen, jotta reaktorin jäähdytysnopeutta saataisiin rajoitettua normaalin alasajovauhdin mukaiseksi. Tsunamin jälkeisessä tilanteessa järjestelmä jäi tämänhetkisen tiedon mukaan kytkemättä uudestaan päälle, ja sydän jäi kokonaan ilman jäähdytystä. Kakkos- ja kolmosyksiköiden höyryturpiinipumput toimivat aikansa (2-3 päivää), mutta hajosivat lopulta ylikuumenemiseen. 16

17 Sydämen paljastuminen ja polttoaineen vaurioituminen Kiehutusvesireaktorissa jälkilämpö joitakin päiviä reaktorin pysäyttämisen jälkeen keittää reaktorista vettä n. 2 3 kg / s, eli reaktorin pinta laskee n. puoli metriä tunnissa, jos ei uutta vettä saada sisään. Fukushimassa tehtiin päätös ajaa reaktoreihin palopumpuilla merivettä, jotta voitaisiin estää reaktorisydänten sulaminen. Ongelmaksi kuitenkin ilmeisesti muodostui reaktorin paineen alennus palopumppujen edellyttämälle tasolle, kun akkusähköä ei ollut. Sydän ehti kaikilla laitosyksiköllä paljastua ennen meriveden saamista reaktoreihin. Ykkösyksiköllä jäähdytystä ilman oltiin varsin pitkään; kakkos- ja kolmosyksikön osalta tiedot ovat vielä jossain määrin epäselviä. 17

18 Polttoainevaurioiden syntyminen kiehutusvesireaktorissa Nyrkkisääntö BWR-reaktorisydämen vaurioitumiselle on, että pinnan laskettua sydämen puolivälin tasalle (-1,8 m) polttoaineen suojakuoren lämpötila nousee tasolle, jolla zircaloy alkaa reagoida vesihöyryn kanssa. Reaktio on eksoterminen (=itseään kiihdyttävä), ja sen seurauksena Vesihöyrystä vapautuu vetyä Suojakuori menettää tiiviytensä Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, kuinka kauan ja kuinka suurelta osin reaktorisydämet ovat olleet paljastuneina. Vetyä on kuitenkin syntynyt kaikilla yksiköillä (1. 3.). 18

19 Fukushima Dai-ichi Suojarakennuksen paineistuminen ja vuoto Matthias Braunin (AREVA NP GmbH) pohjalta Suojarakennus Viimeinen este fissiotuotteiden vapautumiselle ympäristöön Seinämäpaksuus n. 3 cm Suunnittelupaine 4-5 bar Onnettomuuden aikana jopa 8 bar Normaalisti täytetty typellä Vety ja höyry nostavat painetta Ensimmäinen suojar:n paineenalennus 1: :00 2: :00 3: :41 19

20 Vetyräjähdykset 1. ja 3. yksiköillä Suojarakennuksen ulkopuolelle päässyt vety räjähti ykkös- ja kolmosyksiköiden reaktorirakennuksissa. Myös kakkosyksiköllä on ilmeisesti tapahtunut vetyräjähdys, joka on vaurioittanut wet wellin rakenteita (ja aiheuttanut merkittävän ilmapäästön). 20

21 Tilanteen kehittyminen Dramaattisimman vaiheen (vetyräjähdykset, kohtuullisen suuret ilmapäästöt) jälkeen tilanne on jossain määrin stabiloitunut, koska kaikkiin reaktoreihin sekä polttoainealtaisiin on jatkuvasti saatu syötettyä vettä. Päästöt jatkuivat kuitenkin viikkoja sekä ilmaan (vähentyen koko ajan) että mereen, koska syötettyä vettä ei alussa saatu kerättyä talteen. Edelleen päästöjä tulee, mutta määrät ovat miljoonasosien murto-osia maalis-huhtikuun tilanteesta. Keväällä keskityttiin järjestämään turpiinihallien lattioille kertyvälle, reaktoreista vuotavalle vedelle tilaa lauhduttimiin sekä syöttövesisäiliöihin pumppaamalla niistä vettä jätelaitokselle (ja jätelaitokselle vastaavasti saatiin tilaa pumppaamalla vähemmän aktiivista vettä mereen). 21

22 Tilanteen kehittyminen (2) Kesän aikana tilanteen stabiloinnissa saavutettiin kaksi edistysaskelta: 1. Talteen kerätyn jäähdytysveden puhdistusjärjestelmä saatiin käyttöön kesäkuun lopussa, jolloin uuden radioaktiivisen veden kertyminen saatiin pysäytettyä. 2. Polttoainealtaisiin saatiin rakennettua suljettuun kiertoon perustuvat jäähdytysjärjestelmät, joilla altaiden lämpötila on saatu laskettua 40 asteen alle. Lisäksi on aloitettu kevytrakenteisten sääsuojien rakentaminen laitosyksiköiden ympärille. 22

23 Ilmapäästöt Merkittävimmät ilmapäästöt näyttävät syntyneen kakkos- ja kolmosyksikön räjähdysten yhteydessä. Säteily on mahdollisesti suoraa säteilyä polttoainealtaasta.. 23

24 Karkea päästöarvio ilmakehään (japanilaiset NSC & JAEA) INES 7; suuruusluokka 10 % Tšernobylin päästöstä 24

25 Päästöt mereen Voimayhtiö ilmoittaa toistaiseksi ainoastaan jodi- ja cesiumnuklidien aktiivisuudet, joten sydänvaurioiden laajuutta ei ole mahdollista arvioida tulosten perusteella. 25

26 Tapahtuman opit Täysin yksityiskohtaista kuvaa tapahtumien kulusta ei vielä ole, koska reaktorisydämien tilaa ei ole vieläkään päästy tarkastamaan. Joka tapauksessa seuraaavanlaisia oppeja voidaan jo sanoa saadun: Kynnys vaatia turvallisuusparannuksia vanhoilta laitoksilta laskenee myös niissä maissa, joissa se tähän asti on ollut korkea. Ulkoiset uhat tullaan tapahtuman valossa käymään systemaattisesti läpi (Suomessa ensimmäinen vaihe toukokuun puoliväliin mennessä, lopullinen arvio ja toimenpidesuunnitelmat vuoden loppuun osana Euroopassa tehtäviä ns. stressitestejä). Täydentävät menettelyt polttoaineen jäähdyttämiseksi äärimmäisissä, varsinaisten suunnitteluperusteiden ulkopuolisissa tilanteissa (palopumput, paloautot jne. sähköstä riippumattomat ja mahdollisesti liikuteltavat järjestelmät) saanevat lisähuomiota. (Eristyslauhdutin on joka tapauksessa kaikissa nykyisin tarjolla olevissa BWR-laitoksissa.) Onnettomuustilanteiden pitkäaikainen hoito tilanteessa, jossa ympäröivän yhteisön rakenteet ovat kärsineet vaurioita tullee tähänastista tarkemmin tarkasteltavaksi (polttoaineen saanti, laitoshenkilöstön elin- ja työskentelyolosuhteet tilanteen pitkittyessä jne.) 26

27 Yhteenveto (2/3) Fukushiman laitosyksiköt edustavat vanhaa laitossuunnittelua ajalta, jolloin ydinvoimalaitosten turvallisuussuunnittelun perusteet eivät olleet vielä täysin hioutuneet. Huonona puolena tästä on tietty epätasaisuus varautumisessa eri uhkia vastaan; hyvänä puolena se, että laitoksilla oli useita eri toimintaperiaatteisiin perustuvia järjestelmiä. Uudemmissa laitoksissa eri toimintaperiaatteisiin perustuvia järjestelmiä on usein vähemmän, mutta olemassa olevien järjestelmien luotettavuutta on parannettu systemaattisella moninkertaistamisella ja erottelulla. Kaikkein uusimmissa laitoksissa diversiteetti on taas parempi, ja mm. eristyslauhduttimet ovat tehneet paluun kiehutusvesireaktoreihin. 27

28 Yhteenveto (3/3): cliff edge -ilmiöt Fukushiman ydinvoimalaitosyksiköiden oli osoitettu selviävän hyväksyttävästi kaikista tietyn rajan (=suunnitteluperuste) alapuolelle jäävistä tapahtumista. Tämän rajan ylitys johti tilanteen dramaattiseen heikkenemiseen: lähes kaikki turvallisuusjärjestelmät menetettiin yhtä aikaa. Kyseisen kaltaista tilanteen jyrkkää tilanteen pahenemista kutsutaan cliff edge -ilmiöksi, ja suhtautuminen siihen vaihtelee maasta toiseen. Maissa, joissa on paljon keskenään kilpailevia voimayhtiöitä tai ydinenergian käyttö on voimakkaasti politisoitunutta, selkeästi määritellyt suunnitteluperusteet ylittäville tapauksille on ollut vaikeampi esittää vaatimuksia kuin Suomessa, jossa vanhoillekin laitoksille on jatkuvasti tehty käyttökokemusten myötä parannuksia uusia uhkia vastaan - esimerkkinä suojarakennusten vahvistaminen kestämään reaktorisydämen sulamisonnettomuus. Määräänsä enempää vanhoja laitoksia ei kuitenkaan ole mahdollista parantaa, koska jotkut rajoituksista seuraavat suoraan laitoksen perussuunnittelusta tai sijoittelusta. 28

29 Kiitos mielenkiinnosta. Linkkejä lisätiedon äärelle: Säteilyturvakeskuksen Fukushima-sivu Japanilaisen NHK-uutiskanavan englanninkieliset sivut: Voimayhtiö TEPCOn tilannetiedotteet Saksalaisen GRS:n (Gesellschaft für Reaktorsicherheit) Fukushima-sivu Physics Forums -keskustelusivuston ydintekniikka-alue Mainichi News-uutispalvelu 29

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus:

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: onnettomuuden kulku ja sen opetukset Riku Mattila Kreditit esityksen kuva aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI

Lisätiedot

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: kokemuksia valmiustilanneviestinnästä

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: kokemuksia valmiustilanneviestinnästä Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: kokemuksia valmiustilanneviestinnästä Riku Mattila Kreditit esityksen kuva-aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: mitä laitoksella tapahtui ja miksi?

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: mitä laitoksella tapahtui ja miksi? Riku Mattila, STUK Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: mitä laitoksella tapahtui ja miksi? Radioaktiivisten aineiden synty reaktorissa Ydinvoimalaitos tuottaa sähköä keittämällä vettä höyryksi ja pyörittämällä

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN

FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN 1 FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN Keijo Valtonen ATS Syysseminaari 3.11.2011 Keijo Valtonen Maanjäristys 11.3.2011 klo 14:46 Japanin aikaa Tyynellä merellä, n. 100

Lisätiedot

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 1 Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskus Esityksen sisältö 2 STUKin tehtävät ulkomailla sattuneen ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

Rosatomin laitoksen turvallisuus

Rosatomin laitoksen turvallisuus Rosatomin laitoksen turvallisuus Miten varaudutaan vikoihin ja häiriöihin sekä sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin Turvallisuusanalyysipäällikkö Janne Liuko 27.11.2013 Turvallisuuden varmistamisen tasot Seurausten

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit

Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit 30.12.2011 Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit Suomen kansallinen raportti Jukka Laaksonen RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 30.12.2011 1 EU stressitestit 25.3. 2011 ministerineuvoston

Lisätiedot

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS STUK-YVL 3.1 1 (8) LUONNOS 2 22.08.2008 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS 1 Johdanto 1.1 Ydinenergialain 7 b mukaan Ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Turvallisuus ja onnettomuudet, torstai 4.2.2016 Päivän aiheet Tokai-mura 1999 Forsmark 2006 Aloitetaan Fukushiman 2011

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö

Lisätiedot

Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus ( )

Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus ( ) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (7) Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL B.6 esitetään ydinvoimalaitoksen suojarakennuksen suunnittelulle ja tiiviyden

Lisätiedot

Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla

Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Säteilyturvakeskus 2011 Säteilyturvakeskus Selvitysraportti Sisällys 1 TEMin selvityspyyntö... 1 2 Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET

OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET 25. YDINTURVALLISUUSSEMINAARI 21.11.2014 Risto Himanen EI FUKUSHIMA LÄHTÖISIÄ TURVALLISUUTTA PARANTAVIA PROJEKTEJA Dieselgeneraattoreiden uusinta

Lisätiedot

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto ATS:n vuosikokous 27.2.2014 Keijo Valtonen YVL-ohjeiden uudistuksen päätavoitteet Uusi rakenne koko ohjeistolle ja yksittäisille ohjeille Selkeät ja yksikäsitteiset

Lisätiedot

Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa

Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa ATS:n jäsen+laisuus Tieteiden talo, 23.1.2013 Tomi Routamo Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa Kansalliset turvallisuusselvitykset EU stressites+t ja vertaisarvioinnit

Lisätiedot

Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT

Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT ATS Jäsentilaisuus 26.4.2011 2 Sisältö 1) Yllätysmatka Japaniin Suomen suurlähetystön asiantuntijavieraaksi: Tilanne Fukushimassa ennen lähtöä

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2015

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2015 MÄÄRÄYS STUK Y/1/2016 Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2015 Säteilyturvakeskus on määrännyt ydinenergialain (990/1987) 7 q :n

Lisätiedot

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoimala Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoima sähkön tuotannossa Maa Yhdysvallat Ranska Japani Venäjä Saksa Kanada Kiina Ruotsi Espanja Iso-Britannia Suomi Brasilia Unkari Intia Etelä-Afrikka Meksiko

Lisätiedot

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3. Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2013 717/2013 Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Ohje YVL B.1, Ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelu (15.11.2013)

Ohje YVL B.1, Ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelu (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (29) Ohje YVL B.1, Ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelu (15.11.2013) 1 Johdanto Valtioneuvoston asetuksen (717/2013) on esitetty ylätason vaatimukset ydinvoimalaitoksen

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Luokitusta koskevat vaatimukset 3 3.1 Turvallisuusluokituksen periaatteet 3 3.2 Turvallisuustoimintoihin

Lisätiedot

VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA

VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA 5 VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA Lauri Pöllänen, Suvi Ristonmaa, Jorma Sandberg, Olli Vilkamo SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Turvallisuussuunnittelun lähtökohdat... 170 5.2 Turvallisuusanalyysit...

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU

YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU 1 Johdanto 5 2 Soveltamisala 5 3 Suunnittelun hallinta 5 3.1 Suunnittelusta vastaavat organisaatiot 5 3.2 Suunnitteluprosessit 6 3.3 Konfiguraation hallinta 7

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS

YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS OHJE YVL B.6 / 15.11.2013 YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 4 2.1 Sivuavia ohjeita 4 3 Suojarakennuksen suunnittelua koskevat vaatimukset 4 3.1 Yleiset vaatimukset 4 3.2 Suojarakennuksen

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

LESSONS FROM FUKUSHIMA ACCIDENT

LESSONS FROM FUKUSHIMA ACCIDENT 1 ATS-jäsentilaisuus 26.4.2011 LESSONS FROM FUKUSHIMA ACCIDENT A way towards more safe use of nuclear power? Jukka Laaksonen SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI OHJE YVL B.4, Luonnos 5 / 11.11.2013 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Reaktorille ja reaktiivisuuden hallintajärjestelmille asetettavat vaatimukset 4 3.1 Reaktorin ja ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Pääjohtaja, Professori 1 Ydinturvallisuustyö Fukushiman jälkeen: tilanne tänään Yleismaailmallisesti ydinturvallisuus on parempi tänään kuin

Lisätiedot

Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla. Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012

Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla. Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012 Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012 2 Ydinenergiatutkimus Suomessa Osana TEM:n Kansallisen ydinenergia-alan osaamistyöryhmän työtä

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS

YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS OHJE YVL B.6, Luonnos 4 / 20.11.2012 YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 4 3 Suojarakennuksen suunnittelua koskevat vaatimukset 4 3.1 Yleiset vaatimukset 4 3.2 Suojarakennuksen

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, maanantai 16.1.2017 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

Hanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus

Hanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus ROSATOM STATE ATOMIC ENERGY CORPORATION ROSATOM Hanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus Jukka Laaksonen Rusatom Energy International e-mail Jukka.Laaksonen@rosatom.fi 25. elokuuta 2016 Ydinturvallisuus

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Turvallisuus ja onnettomuudet. Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen

Turvallisuus ja onnettomuudet. Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen Turvallisuus ja onnettomuudet Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen 2 Sisältö Vakavien reaktorionnettomuuksien ilmiöitä: Jälkilämpö ja polttoaineen ylikuumeneminen Vedyntuotto Sydänsulan vuorovaikutukset

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Reaktorifysiikan perusteita, torstai 5.1.2017 Ydinenergiatekniikka lämmön- ja siten sähköntuotanto ydinreaktioiden avulla

Lisätiedot

U 84/2013 vp. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

U 84/2013 vp. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori U 84/2013 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (ydinturvallisuusdirektiivi) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle Euroopan komission

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen turvallisuustoimintojen varmistaminen vikautumisten varalta

Ydinvoimalaitoksen turvallisuustoimintojen varmistaminen vikautumisten varalta 20.5.1996 Ydinvoimalaitoksen turvallisuustoimintojen varmistaminen vikautumisten varalta 1 Yleistä 3 2 Yleisiä suunnitteluperiaatteita 3 3 Vikakriteerien soveltaminen turvallisuustoimintoihin 4 3.1 Soveltamisperiaatteet

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen käytön valvonta

Ydinpolttoaineen käytön valvonta SÄTEILYTURVAKESKUS 5.11.1990 Ydinpolttoaineen käytön valvonta 1 Yleistä 3 2 Polttoaineen käytön valvontaohjelma 3 2.1 Polttoaineen köyttöolosuhteet 3 2.2 Köytetyn polttoaineen tarkastaminen ja tutkiminen

Lisätiedot

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laatudokumentoinnin kehittäminen, sähködokumentaatio-mapin sisältö. 3D-mallinnus ja sen käyttö Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laadunhallintaan

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

PIA HUMALAJOKI YDINVOIMALAITOKSEN VIKA-ANALYYSIT

PIA HUMALAJOKI YDINVOIMALAITOKSEN VIKA-ANALYYSIT PIA HUMALAJOKI YDINVOIMALAITOKSEN VIKA-ANALYYSIT Diplomityö Tarkastaja: lehtori Risto Mikkonen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 9. syyskuuta 2015 i

Lisätiedot

Ydinsähköä Olkiluodosta

Ydinsähköä Olkiluodosta Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura 2

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

Perustietoa Olkiluoto 3:sta

Perustietoa Olkiluoto 3:sta Perustietoa Olkiluoto 3:sta TVO Ydinvoimayhtiö maailman huipulta Teollisuuden Voima Oy (TVO) on vuonna 1969 perustettu osakeyhtiö, joka tuottaa sähköä omistajilleen omakustannushinnalla ja rakentaa uutta

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus. 1 Yleistä 3. 2 Turvallisuusluokat 3. 3 Luokitusperiaatteet 3

Ydinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus. 1 Yleistä 3. 2 Turvallisuusluokat 3. 3 Luokitusperiaatteet 3 OHJE 26.6.2000 YVL 2.1 Ydinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus 1 Yleistä 3 2 Turvallisuusluokat 3 3 Luokitusperiaatteet 3 4 Järjestelmien sijoittaminen turvallisuusluokkiin

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestauksien riittävyys ja kattavuus

Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestauksien riittävyys ja kattavuus Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestauksien riittävyys ja kattavuus Lappeenrannan teknillinen yliopisto Energiatekniikan osasto Ydinvoimalaitoksen varalla olevien

Lisätiedot

ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEESTA LIITE 1: AES-2006-LAITOSVAIHTOEHDON SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI

ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEESTA LIITE 1: AES-2006-LAITOSVAIHTOEHDON SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI l 1 (25) 4/J42211/2014 23.5.2014 Julkinen FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEESTA : AES-2006-LAITOSVAIHTOEHDON SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JOHDANTO... 2 LAITOKSEN ARVIOINTIPERUSTEET... 3 PAINEVESIREAKTORILLA

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRI- JA SEKUNDÄÄRIPIIRIN PAINEENHALLINTA

YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRI- JA SEKUNDÄÄRIPIIRIN PAINEENHALLINTA OHJE YVL 2.4 / 24.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRI- JA SEKUNDÄÄRIPIIRIN PAINEENHALLINTA 1 YLEISTÄ 3 2 YLEISIÄ SUUNNITTELUVAATIMUKSIA 3 3 PAINEEN SÄÄTÖÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET 4 4 YLIPAINESUOJAUSTA KOSKEVAT

Lisätiedot

Uudistuneet YVL-ohjeet

Uudistuneet YVL-ohjeet Uudistuneet YVL-ohjeet YVL-ohjeuudistuksen vaikutuksia automaatio- ja sähkötekniikassa 22.5.2014 Kim Wahlström / STUK Sisältö Ohjeuudistuksen tavoitteet Sähkö- ja automaatiotekniikkaan läheisimmin liittyvät

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN JÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

YDINVOIMALAITOKSEN JÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU OHJE YVL 2.0 / 1.7.2002 YDINVOIMALAITOKSEN JÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU 1 YLEISTÄ 3 2 JÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUA KOSKEVIA VAATIMUKSIA 3 2.1 Suunnittelumenetelmät 3 2.2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 4 2.3

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten suunnittelussa noudatettavat turvallisuusperiaatteet

Ydinvoimalaitosten suunnittelussa noudatettavat turvallisuusperiaatteet 12.1.1996 Ydinvoimalaitosten suunnittelussa noudatettavat turvallisuusperiaatteet 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvallisuus 3 2.1 Työntekijöiden säteilyaltistuksen rajoittaminen 3 2.2 Radioaktiivisten aineiden

Lisätiedot

SAMULI HANKIVUO YHTEISVIKOJEN SYNTYMISEN ESTÄMINEN YDINVOIMALAITOSTEN SÄHKÖJÄRJESTELMISSÄ SÄHKÖVERKON HÄIRIÖISSÄ

SAMULI HANKIVUO YHTEISVIKOJEN SYNTYMISEN ESTÄMINEN YDINVOIMALAITOSTEN SÄHKÖJÄRJESTELMISSÄ SÄHKÖVERKON HÄIRIÖISSÄ SAMULI HANKIVUO YHTEISVIKOJEN SYNTYMISEN ESTÄMINEN YDINVOIMALAITOSTEN SÄHKÖJÄRJESTELMISSÄ SÄHKÖVERKON HÄIRIÖISSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Ohjaaja: DI Riku Reinivaara Tarkastaja

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 1

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 1 SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 1 YVL B3 YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUDEN ARVIOINTI 0. Määritelmiä Alkutapahtuma on sellainen suunnittelematon poikkeama laitoksen normaalitilasta, joka edellyttää

Lisätiedot

Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka

Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka STUK Säteilyturvakeskus 2013 DBT Sisällys 1 Suunnitteluperusteuhkaa käytetään turvajärjestelyjen suunnittelun ja arvioinnin perusteena... 3 2 Suunnitteluperusteuhkan

Lisätiedot

Hyvinvointia ydinsähköllä

Hyvinvointia ydinsähköllä Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4

Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4 OHJE 11.7.2000 YVL 1.10 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset 1 Yleistä 3 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4 3 Sijaintipaikan valintaan vaikuttavat turvallisuustekijät

Lisätiedot

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TFiF:s kväll om kärnenergi, Karin Rantamäki, specialforskare, VTT Sähkön hankinta ja -tuotanto energialähteittäin 2014 Hankinta

Lisätiedot

EPÄVARMUUSTARKASTELUN SOVELTAMINEN DETERMINISTISISSÄ TURVALLISUUSANALYYSEISSÄ

EPÄVARMUUSTARKASTELUN SOVELTAMINEN DETERMINISTISISSÄ TURVALLISUUSANALYYSEISSÄ LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Energia Ympäristötekniikan koulutusohjelma Ellen Hakala EPÄVARMUUSTARKASTELUN SOVELTAMINEN DETERMINISTISISSÄ TURVALLISUUSANALYYSEISSÄ Työn

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU OHJE YVL B.2 / 15.11.2013 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Luokitusta koskevat vaatimukset 3 3.1 Turvallisuusluokituksen periaatteet 3

Lisätiedot

Ohje YVL B.2, Ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden luokittelu ( )

Ohje YVL B.2, Ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden luokittelu ( ) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (14) Ohje YVL B.2, Ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden luokittelu (15.11.201) 1 Johdanto Perusvaatimukset ydinlaitosten järjestelmien, rakenteiden

Lisätiedot

YDINTURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN

YDINTURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN 3 YDINTURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN Arto Isolankila, Marja-Leena Järvinen, Rauli Keskinen, Ilkka Niemelä, Matti Ojanen, Rainer Rantala, Jorma Sandberg, Petteri Tiippana, Keijo Valtonen, Reino Virolainen,

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN TODENNÄKÖISYYSPERUSTEINEN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTA

YDINVOIMALAITOKSEN TODENNÄKÖISYYSPERUSTEINEN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTA YDINVOIMALAITOKSEN TODENNÄKÖISYYSPERUSTEINEN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTA 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 PRA:n laatiminen ja käyttö 4 3.1 Yleiset vaatimukset 4 3.2 PRA ydinvoimalaitoksen suunnittelu-

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4

Lisätiedot

Merkittäviä turvallisuusparannuksia ovat mm.

Merkittäviä turvallisuusparannuksia ovat mm. LAUSUNTO 1 (5) 21.1.2005 G212/9 Kauppa- ja teollisuusministeriö Energiaosasto PL 23 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 1/330/2004 16.1.2004 SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 -YDINVOIMALAITOS-

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Fukushima jatkuu, maanantai 8.2.2016 Päivän aiheet Fukushima jatkuu (lähde: Riku Mattila, STUK) Tekemistä seuraaviksi viikoiksi

Lisätiedot

Loviisan voimalaitos

Loviisan voimalaitos Loviisan voimalaitos turvallista ja Hiilidioksidipäästötöntä ydinsähköä Loviisan voimalaitos on ollut käytössä yli 30 vuotta ilman vakavia turvallisuuteen vaikuttavia häiriöitä. Käytettävyydeltään se on

Lisätiedot

Todennäköisyyspohjainen riskien seuranta ydinvoimalaitosten valvonnassa

Todennäköisyyspohjainen riskien seuranta ydinvoimalaitosten valvonnassa / HUHTIKUU 2010 TR Todennäköisyyspohjainen riskien seuranta ydinvoimalaitosten valvonnassa Diplomityö Janne Laitonen Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority /

Lisätiedot

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva

Lisätiedot

VUOSIHUOLLON AIKAINEN KÄYTTÖTURVALLISUUS

VUOSIHUOLLON AIKAINEN KÄYTTÖTURVALLISUUS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Mikko Heinonen VUOSIHUOLLON AIKAINEN KÄYTTÖTURVALLISUUS Työn tarkastajat: Professori, TkT Riitta Kyrki-Rajamäki

Lisätiedot

l ARVIOINTIRAPORTTI 1 (53) LIITE 1

l ARVIOINTIRAPORTTI 1 (53) LIITE 1 l ARVIOINTIRAPORTTI 1 (53) 19.10.2009 ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO FENNOVOIMAN - YDINVOIMALAITOSHANKKEESTA : LAITOSVAIHTOEHTOJEN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JOHDANTO... 4 LAITOSVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTIPERUSTEET...

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / HEINÄKUU 2011 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2011 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Ydinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille

Ydinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille Energialukutaidon kurssi, kevät 2013 Tfy-56.2253 https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/tfy-56.2253 Mihin energialukutaitoa tarvitaan? Uutisten lukemiseen ja kirjoittamiseen!

Lisätiedot

Ohje YVL B.5 Ydinvoimalaitoksen primääripiiri; 1. Johdanto

Ohje YVL B.5 Ydinvoimalaitoksen primääripiiri; 1. Johdanto Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (15) Ohje YVL B.5 Ydinvoimalaitoksen primääripiiri; 1. Johdanto Valtioneuvoston asetuksen 13 :n, Radioaktiivisten aineiden leviämisen tekniset esteet, toisessa momentissa

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI

YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Primääripiirin eheys 3 4 Primääri- ja sekundääripiirin paineenhallinta 4 4.1 Yleiset vaatimukset 4 4.2 Paineen säätö normaaleissa käyttötilanteissa

Lisätiedot

l ARVIOINTIRAPORTTI 1 (88) LIITE 1 ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO LOVIISA 3 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA

l ARVIOINTIRAPORTTI 1 (88) LIITE 1 ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO LOVIISA 3 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA l ARVIOINTIRAPORTTI 1 (88) 30.9.2009 ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO LOVIISA 3 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA : LAITOSVAIHTOEHTOJEN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JOHDANTO... 5 LAITOSVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTIPERUSTEET...

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

STUK-YVL 2.6 YDINLAITOSTEN RISKIEN HALLINTA

STUK-YVL 2.6 YDINLAITOSTEN RISKIEN HALLINTA 1 LUONNOS 2 (22.8.2007) STUK-YVL 2.6 YDINLAITOSTEN RISKIEN HALLINTA 1. Johdanto 2.6-1.0. Osana ydinturvallisuuteen liittyvää riskien hallintaa ydinlaitoksille laaditaan todennäköisyyspohjainen riskianalyysi

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Fuusion perusteet, torstai 10.3.2016 Päivän aiheet Fuusioreaktio(t) Fuusion vaatimat olosuhteet Miten fuusiota voidaan

Lisätiedot

MAANJÄRISTYSTEN HUOMIOON OTTAMINEN YDINVOIMALAITOKSISSA

MAANJÄRISTYSTEN HUOMIOON OTTAMINEN YDINVOIMALAITOKSISSA OHJE YVL 2.6 / 19.12.2001 MAANJÄRISTYSTEN HUOMIOON OTTAMINEN YDINVOIMALAITOKSISSA 1 YLEISTÄ 3 2 SUUNNITTELUMAANJÄRISTYS 3 3 MAANJÄRISTYSLUOKITUS 4 3.1 Yleistä 4 3.2 Luokka S1 4 3.3 Luokka S2 4 4 RAKENTEIDEN

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISEN PÄÄSTÖN ENNUSTAMINEN VALMIUSTILANTEESSA

RADIOAKTIIVISEN PÄÄSTÖN ENNUSTAMINEN VALMIUSTILANTEESSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Thomas Lehtomäki RADIOAKTIIVISEN PÄÄSTÖN ENNUSTAMINEN VALMIUSTILANTEESSA Tarkastaja: Ohjaaja: Professori, TkT

Lisätiedot

YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori. Sisältö. SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.4 luonnos (11)

YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori. Sisältö. SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.4 luonnos (11) 15.6.2012 1 (11) YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori Sisältö Valtuutusperusteet... 1 Soveltamissäännöt... 1 1. JOHDANTO... 2 2. MÄÄRITELMÄT... 3 3. SOVELTAMISALA... 4 4. REAKTORILLE JA REAKTIIVISUUDENHALLINTAJÄRJESTELMILLE

Lisätiedot

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Workshop Ydinenergiarenessanssin mahdollisuudet Hanasaaren kulttuurikeskus, 28.8.2008 FinNuclear 28.8.2008 1 Esityksessä on tarkoitus

Lisätiedot

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1 Kuvaus Virhehälytyksenestopumppu, jolla korvataan pienten vuotojen aiheuttama vedenhukka automaattisen sprinkleripumpun turhan käynnistymisen estämiseksi. Tekniset tiedot Tyyppi: Monivaiheinen keskipakopumppu

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 172 / TOUKOKUU 2014 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2013 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta ( )

Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta ( ) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL C.3 esitetään luvanhakijaa

Lisätiedot

l LIITE 1 1 (80) ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA

l LIITE 1 1 (80) ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA l LIITE 1 1 (80) 4.5.2009 ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA LIITE 1: LAITOSVAIHTOEHTOJEN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI 1 JOHDANTO...3 2 LAITOSVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTIPERUSTEET...3

Lisätiedot

SUOMEN SEURAAVIEN YDINVOIMALAITOSEHDOKKAIDEN TYYPPIVERTAILU TYPE COMPARISON OF FUTURE NUCLEAR POWER PLANT CANDIDATES IN FINLAND

SUOMEN SEURAAVIEN YDINVOIMALAITOSEHDOKKAIDEN TYYPPIVERTAILU TYPE COMPARISON OF FUTURE NUCLEAR POWER PLANT CANDIDATES IN FINLAND LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari SUOMEN SEURAAVIEN YDINVOIMALAITOSEHDOKKAIDEN TYYPPIVERTAILU

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot