Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi?"

Transkriptio

1 Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi? Riku Mattila Kreditit esityksen kuva-aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI

2 Esityksen rakenne: 1. Miksi ydinenergian tuotto on potentiaalisesti vaarallista mistä vaara aiheutuu, ja mitä sen toteutumisen välttämiseksi pitää tehdä 1. Ydinturvallisuuden tekninen toteutus syvyyssuuntainen puolustus 1. Fukushiman onnettomuus mitkä kohdat edellä esitetystä pettivät mitä niiden toteutumisen toistumisen estämiseksi on tehty ja pitää jatkossa tehdä 2

3 Ydinenergiantuotannon perusteet Ydinvoimalaitos tuottaa sähköä höyryllä, joka saadaan kuumentamalla vettä uraaniytimien halkeamisessa vapautuvalla lämmöllä. Suuruusluokka: 60 watin sähkölampun ruokkimiseksi pitää sekunnissa halkaista n miljardia atomiydintä, jos sähkö tuotetaan ydinvoimalla polttaa n miljardia atomia, jos sähkö tehdään hiilellä Uraaniytimen haljetessa syntyy kaksi kevyempää ydintä, jotka ovat voimakkaan radioaktiivisia. Mitä enemmän polttoaineesta on otettu energiaa irti, sitä enemmän siinä on myrkyllisiä (=radioaktiivisia) aineita. Ydinturvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeää on, että uraanin halkeamisesta syntyvät myrkyt - samoin kuin polttoaineeseen ja primääripiirin veteen reaktorisydämen neutronipommituksessa syntyvät aktivoitumistuotteet - eivät pääse laitokselta ympäristöön. 3

4 Ydinvoimalaitoksen erityispiirre: jälkilämpö Lämmöntuotto reaktorissa ei lopu fissioketjureaktion pysähdyttyä, koska fissiotuotteet jatkavat omaa hajoamistaan, vaikka uusia halkeamisia ei enää tapahdu. Onnistuneesti pysäytetty reaktori on edelleen kuuma ja korkeassa paineessa sekä tuottaa lämpöä useiden megawattien teholla. Jälkilämmön poisto lopulliseen lämpönieluun (Suomessa meri) pitää varmistaa kuukausien ajaksi, ja reaktori pitää saada jäähdytettyä hallitusta tilasta (pysäytetty) turvalliseen tilaan (paineeton). Käytetty ydinpolttoaine pitää saada kaikissa tilanteissa pidettyä veden peitossa. Suuri osa ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelusta keskittyy siihen, miten pysäytetyn reaktorin jäähdytys saadaan varmistettua. Ensimmäisinä tunteina reaktorin sammuttamisen jälkeen jäähdytysveden tarve on suuruusluokkaa kg/s, josta se laskee n. 1-2 kg/s luokkaan päivien ja viikkojen kuluessa. 4

5 Ydinturvallisuuden päätavoite Ydinpolttoaineessa säteilytyksen seurauksena syntyneet myrkyt (=radioaktiiviset aineet) eivät saa päästä aiheuttamaan ihmisille säteilyaltistusta. Kaikki ydinturvallisuuden parantamiseen tähtäävät toimet palvelevat jollakin tavalla tätä pohjimmiltaan hyvin yksinkertaista tavoitetta. 5

6 Rakenteellinen syvyyssuuntainen puolustus: radioaktiivisten aineiden pidättäminen, leviämisesteet Jotta myrkkyjen pääsy polttoaineesta ympäristöön asti saataisiin estettyä, ydinvoimalaitoksilla sovelletaan useaan peräkkäiseen esteeseen perustuvaa filosofiaa. Deterministinen turvallisuusajattelu näkyy siinä, että polttoainevaurioiden välttämiseen tähtäävistä toimenpiteistä huolimatta myös niiden seurauksien ehkäisemiseen varaudutaan. Ympäristöön tapahtuvan päästön estäminen polttoainevaurioon johtavissa onnettomuustilanteissa perustuu syvyyssuuntaiseen puolustukseen. Mekaanisesti järjestely muodostuu peräkkäisistä leviämisesteistä, joiden kaikkien eheyttä valvotaan toisistaan riippumatta: Polttoaine ja sen suojakuori Primääripiiri Suojarakennus 6

7 Toiminnallinen syvyyssuuntainen puolustus Jotta ydinturvallisuuden tavoitteen toteutuminen saataisiin hallittavaan muotoon, radioaktiivisten aineiden leviämisen estämisessä sovelletaan edellä esitetyn rakenteellisen ydinturvallisuuden rinnalla ns. toiminnallista syvyyssuuntaista puolustusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelu on jaettu useisiin perättäisiin syvyyspuolustustasoihin. Mikäli jokainen syvyyspuolustustaso saadaan toisistaan riippumattomaksi, läpi päässeiden tapahtumaketjujen määrä putoaa jokaisella tasolla, ja lopputuloksena päästään hyväksyttäväksi katsottavalle todennäköisyystasolle. 7

8 Syvyyssuuntainen puolustus Ydinvoiman käyttö ei saa altistaa ihmisiä säteilyvaaralle. Tämä pyritään estämään syvyyssuuntaisella puolustuksella: Estetään alkutapahtumien syntyminen (käyttöhäiriöt) Estetään alkutapahtumien kehittyminen onnettomuuksiksi Estetään onnettomuuksien eteneminen sydänvaurioihin Estetään sydänvaurion johtaminen ympäristöpäästöön Estetään ympäristöpäästöä aiheuttamasta säteilyannosta Deterministinen turvallisuusajattelu tarkoittaa, että vaikka tapahtuma pyritään suunnitteluratkaisuilla välttämään, siitä huolimatta varaudutaan sen seurausten lieventämiseen. Jos jokaisella tasolla saadaan pysäytettyä n. 99 % sille asti edenneistä tapahtumaketjuista, saadaan haittaa aiheuttavan ympäristöpäästön taajuus pudotettua niin pieneksi, että tilannetta voidaan pitää hyväksyttävänä (suuruusluokka alle yksi miljoonaa reaktorivuotta kohti). Olennaista on, että syvyyspuolustuksen tasot ovat toisistaan riippumattomia. 8

9 Häiriöiden ja onnettomuuksien etenemisen estäminen: moninkertaisuus- ja erilaisuusperiaate Häiriö- ja onnettomuustilanteiden estämiseen liittyy kaksi tärkeää periaatetta: Moninkertaisuusperiaate: tiettyä tehtävää (esim. reaktorin jälkilämmön siirtäminen mereen) hoitaa useampi (yleensä keskenään identtinen) järjestelmä, joista jo osan toiminta riittää huolehtimaan ko. turvallisuustoiminnosta. Esim. jos reaktoriin tarvitaan 20 kg/s jäähdytysvettä, laitos voidaan varustaa neljällä jäähdytyspiirillä, joista jokaisen kapasiteetti on 10 kg/s. (4 x 50 %) Tällöin yhden pumpun oleminen huollossa ja toiseen tullut vika eivät estä riittävää jäähdytystä. Erilaisuusperiaate: tiettyä tehtävää hoitaa kaksi, toimintaperiaatteiltaan tai ainakin laitteiltaan erilaista järjestelmää. Tällöin turvallisuustoiminto saadaan toteutettua, vaikka kaikissa keskenään samanlaisissa järjestelmissä olisi jokin huomaamatta jäänyt vika. Em. hätäjäähdytysjärjestelmän lisäksi voidaan rakentaa toinen hätäjäähdytysjärjestelmä, joka pumppaa reaktoriin vettä eri paikasta ja erilaisten pumppujen avulla kuin ensisijainen järjestelmä. Tällöin jäähdytys saadaan turvattua, vaikka kaikissa samanlaisissa pumpuissa olisi esim. virheellisestä huoltotyöstä johtuva vika. 9

10 Tämä teoriasta, nyt käytäntöön.. Mitä Fukushimassa tapahtui, ja miten onnettomuutta voidaan tarkastella edellä esitetyn valossa? 10

11 Honshun itärannikko klo 15:46 Japanin aikaa Suuri maanjäristys (9,0 Richterin asteikolla): mannerlaattojen reunan pystysuora liikahdus. Vaikutusalueella 4 ydinvoimalaitospaikkaa: Onagawa Fukushima 1 (Fukushima Dai-ichi) Fukushima 2 (Fukushima Dai-ni) Tokai Ongelmat kohdistuivat Fukushima Daiichin laitospaikalle, josta maanjäristys katkaisi yhteydet valtakunnan sähköverkkoon. 11

12 Maanjäristys ja tapahtuman ensi vaiheet Noin tunti maanjäristyksen jälkeen Fukushima Dai-ichin laitospaikalle iski yli kymmenmetrinen hyökyaalto, joka tuhosi merivesipumppaamon, 12 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY ja kytkinlaitokset. dieselgeneraattorit

13 Hyökyaalto aiheutti suunnitteluperusteet ylittävät vauriot: kaiken vaihtosähkön sekä meriveden menetyksen. 13

14 Sähkönmenetyksen seuraukset: Reaktorit oli onnistuneesti pysäytetty jo maanjäristyksen jälkeen, mutta jälkilämmön poistaminen edellyttää jatkuvaa n kg/s jäähdytysvesivirtausta, jotta lämpö saadaan reaktorista mereen. Ennen tsunamia oltiin käyttöhäiriötilanteessa, jossa hätäjäähdytystä hoidettiin laitosten omien hätädieselgeneraattorien tuottamalla sähköllä. Tsunamin jälkeen nämä järjestelmät menettivät käyttövoimansa ja osan pumpuistaan. Fukushiman laitoksilla oli käytettävissä erilaisia, osin sähköstä riippumattomia hätäjäähdytysjärjestelmiä. 14

15 Fukushima Dai-ichi laitosyksiköiden hätäjäähdytysjärjestelmät Matthias Braunin (AREVA NP GmbH) pohjalta (5) 1) Jälkilämmönpoistojärjestelmä (1) 2) Matalapaineinen reaktorin ruiskutus (LOCAn varalta) (4) 3) Korkeapaineinen syöttö reaktoriin (LOCAn varalta) (3) (2) 4) Reaktorin eristysjäähdytys (2- ja 3-yksiköt [BWR4]) 5) Eristyslauhdutin (1-yksikkö [BWR3]) (6) 6) Boorausjärjestelmä 15

16 Onnettomuuden kulku: sähkön menetys Kyseisen laitossukupolven vahvuuksiin kuuluu vaihtosähköstä riippumaton menetelmä siirtää jälkilämpöä ulos reaktorista: 1. yksiköllä eristyslauhdutin yksiköllä höyryturpiinikäyttöinen Reactor & Containment Isolation Cooling System (RCICS). Ykkösyksiköllä eristyslauhdutin kytkettiin pois päältä maanjäristyksen jälkeen, jotta reaktorin jäähdytysnopeutta saataisiin rajoitettua normaalin alasajovauhdin mukaiseksi. Tsunamin jälkeisessä tilanteessa järjestelmä jäi tämänhetkisen tiedon mukaan kytkemättä uudestaan päälle, ja sydän jäi kokonaan ilman jäähdytystä. Kakkos- ja kolmosyksiköiden höyryturpiinipumput toimivat aikansa (2-3 päivää), mutta hajosivat lopulta ylikuumenemiseen. 16

17 Sydämen paljastuminen ja polttoaineen vaurioituminen Kiehutusvesireaktorissa jälkilämpö joitakin päiviä reaktorin pysäyttämisen jälkeen keittää reaktorista vettä n. 2 3 kg / s, eli reaktorin pinta laskee n. puoli metriä tunnissa, jos ei uutta vettä saada sisään. Fukushimassa tehtiin päätös ajaa reaktoreihin palopumpuilla merivettä, jotta voitaisiin estää reaktorisydänten sulaminen. Ongelmaksi kuitenkin ilmeisesti muodostui reaktorin paineen alennus palopumppujen edellyttämälle tasolle, kun akkusähköä ei ollut. Sydän ehti kaikilla laitosyksiköllä paljastua ennen meriveden saamista reaktoreihin. Ykkösyksiköllä jäähdytystä ilman oltiin varsin pitkään; kakkos- ja kolmosyksikön osalta tiedot ovat vielä jossain määrin epäselviä. 17

18 Polttoainevaurioiden syntyminen kiehutusvesireaktorissa Nyrkkisääntö BWR-reaktorisydämen vaurioitumiselle on, että pinnan laskettua sydämen puolivälin tasalle (-1,8 m) polttoaineen suojakuoren lämpötila nousee tasolle, jolla zircaloy alkaa reagoida vesihöyryn kanssa. Reaktio on eksoterminen (=itseään kiihdyttävä), ja sen seurauksena Vesihöyrystä vapautuu vetyä Suojakuori menettää tiiviytensä Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, kuinka kauan ja kuinka suurelta osin reaktorisydämet ovat olleet paljastuneina. Vetyä on kuitenkin syntynyt kaikilla yksiköillä (1. 3.). 18

19 Fukushima Dai-ichi Suojarakennuksen paineistuminen ja vuoto Matthias Braunin (AREVA NP GmbH) pohjalta Suojarakennus Viimeinen este fissiotuotteiden vapautumiselle ympäristöön Seinämäpaksuus n. 3 cm Suunnittelupaine 4-5 bar Onnettomuuden aikana jopa 8 bar Normaalisti täytetty typellä Vety ja höyry nostavat painetta Ensimmäinen suojar:n paineenalennus 1: :00 2: :00 3: :41 19

20 Vetyräjähdykset 1. ja 3. yksiköillä Suojarakennuksen ulkopuolelle päässyt vety räjähti ykkös- ja kolmosyksiköiden reaktorirakennuksissa. Myös kakkosyksiköllä on ilmeisesti tapahtunut vetyräjähdys, joka on vaurioittanut wet wellin rakenteita (ja aiheuttanut merkittävän ilmapäästön). 20

21 Tilanteen kehittyminen Dramaattisimman vaiheen (vetyräjähdykset, kohtuullisen suuret ilmapäästöt) jälkeen tilanne on jossain määrin stabiloitunut, koska kaikkiin reaktoreihin sekä polttoainealtaisiin on jatkuvasti saatu syötettyä vettä. Päästöt jatkuivat kuitenkin viikkoja sekä ilmaan (vähentyen koko ajan) että mereen, koska syötettyä vettä ei alussa saatu kerättyä talteen. Edelleen päästöjä tulee, mutta määrät ovat miljoonasosien murto-osia maalis-huhtikuun tilanteesta. Keväällä keskityttiin järjestämään turpiinihallien lattioille kertyvälle, reaktoreista vuotavalle vedelle tilaa lauhduttimiin sekä syöttövesisäiliöihin pumppaamalla niistä vettä jätelaitokselle (ja jätelaitokselle vastaavasti saatiin tilaa pumppaamalla vähemmän aktiivista vettä mereen). 21

22 Tilanteen kehittyminen (2) Kesän aikana tilanteen stabiloinnissa saavutettiin kaksi edistysaskelta: 1. Talteen kerätyn jäähdytysveden puhdistusjärjestelmä saatiin käyttöön kesäkuun lopussa, jolloin uuden radioaktiivisen veden kertyminen saatiin pysäytettyä. 2. Polttoainealtaisiin saatiin rakennettua suljettuun kiertoon perustuvat jäähdytysjärjestelmät, joilla altaiden lämpötila on saatu laskettua 40 asteen alle. Lisäksi on aloitettu kevytrakenteisten sääsuojien rakentaminen laitosyksiköiden ympärille. 22

23 Ilmapäästöt Merkittävimmät ilmapäästöt näyttävät syntyneen kakkos- ja kolmosyksikön räjähdysten yhteydessä. Säteily on mahdollisesti suoraa säteilyä polttoainealtaasta.. 23

24 Karkea päästöarvio ilmakehään (japanilaiset NSC & JAEA) INES 7; suuruusluokka 10 % Tšernobylin päästöstä 24

25 Päästöt mereen Voimayhtiö ilmoittaa toistaiseksi ainoastaan jodi- ja cesiumnuklidien aktiivisuudet, joten sydänvaurioiden laajuutta ei ole mahdollista arvioida tulosten perusteella. 25

26 Tapahtuman opit Täysin yksityiskohtaista kuvaa tapahtumien kulusta ei vielä ole, koska reaktorisydämien tilaa ei ole vieläkään päästy tarkastamaan. Joka tapauksessa seuraaavanlaisia oppeja voidaan jo sanoa saadun: Kynnys vaatia turvallisuusparannuksia vanhoilta laitoksilta laskenee myös niissä maissa, joissa se tähän asti on ollut korkea. Ulkoiset uhat tullaan tapahtuman valossa käymään systemaattisesti läpi (Suomessa ensimmäinen vaihe toukokuun puoliväliin mennessä, lopullinen arvio ja toimenpidesuunnitelmat vuoden loppuun osana Euroopassa tehtäviä ns. stressitestejä). Täydentävät menettelyt polttoaineen jäähdyttämiseksi äärimmäisissä, varsinaisten suunnitteluperusteiden ulkopuolisissa tilanteissa (palopumput, paloautot jne. sähköstä riippumattomat ja mahdollisesti liikuteltavat järjestelmät) saanevat lisähuomiota. (Eristyslauhdutin on joka tapauksessa kaikissa nykyisin tarjolla olevissa BWR-laitoksissa.) Onnettomuustilanteiden pitkäaikainen hoito tilanteessa, jossa ympäröivän yhteisön rakenteet ovat kärsineet vaurioita tullee tähänastista tarkemmin tarkasteltavaksi (polttoaineen saanti, laitoshenkilöstön elin- ja työskentelyolosuhteet tilanteen pitkittyessä jne.) 26

27 Yhteenveto (2/3) Fukushiman laitosyksiköt edustavat vanhaa laitossuunnittelua ajalta, jolloin ydinvoimalaitosten turvallisuussuunnittelun perusteet eivät olleet vielä täysin hioutuneet. Huonona puolena tästä on tietty epätasaisuus varautumisessa eri uhkia vastaan; hyvänä puolena se, että laitoksilla oli useita eri toimintaperiaatteisiin perustuvia järjestelmiä. Uudemmissa laitoksissa eri toimintaperiaatteisiin perustuvia järjestelmiä on usein vähemmän, mutta olemassa olevien järjestelmien luotettavuutta on parannettu systemaattisella moninkertaistamisella ja erottelulla. Kaikkein uusimmissa laitoksissa diversiteetti on taas parempi, ja mm. eristyslauhduttimet ovat tehneet paluun kiehutusvesireaktoreihin. 27

28 Yhteenveto (3/3): cliff edge -ilmiöt Fukushiman ydinvoimalaitosyksiköiden oli osoitettu selviävän hyväksyttävästi kaikista tietyn rajan (=suunnitteluperuste) alapuolelle jäävistä tapahtumista. Tämän rajan ylitys johti tilanteen dramaattiseen heikkenemiseen: lähes kaikki turvallisuusjärjestelmät menetettiin yhtä aikaa. Kyseisen kaltaista tilanteen jyrkkää tilanteen pahenemista kutsutaan cliff edge -ilmiöksi, ja suhtautuminen siihen vaihtelee maasta toiseen. Maissa, joissa on paljon keskenään kilpailevia voimayhtiöitä tai ydinenergian käyttö on voimakkaasti politisoitunutta, selkeästi määritellyt suunnitteluperusteet ylittäville tapauksille on ollut vaikeampi esittää vaatimuksia kuin Suomessa, jossa vanhoillekin laitoksille on jatkuvasti tehty käyttökokemusten myötä parannuksia uusia uhkia vastaan - esimerkkinä suojarakennusten vahvistaminen kestämään reaktorisydämen sulamisonnettomuus. Määräänsä enempää vanhoja laitoksia ei kuitenkaan ole mahdollista parantaa, koska jotkut rajoituksista seuraavat suoraan laitoksen perussuunnittelusta tai sijoittelusta. 28

29 Kiitos mielenkiinnosta. Linkkejä lisätiedon äärelle: Säteilyturvakeskuksen Fukushima-sivu Japanilaisen NHK-uutiskanavan englanninkieliset sivut: Voimayhtiö TEPCOn tilannetiedotteet Saksalaisen GRS:n (Gesellschaft für Reaktorsicherheit) Fukushima-sivu Physics Forums -keskustelusivuston ydintekniikka-alue Mainichi News-uutispalvelu 29

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Rosatomin laitoksen turvallisuus

Rosatomin laitoksen turvallisuus Rosatomin laitoksen turvallisuus Miten varaudutaan vikoihin ja häiriöihin sekä sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin Turvallisuusanalyysipäällikkö Janne Liuko 27.11.2013 Turvallisuuden varmistamisen tasot Seurausten

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit

Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit 30.12.2011 Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit Suomen kansallinen raportti Jukka Laaksonen RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 30.12.2011 1 EU stressitestit 25.3. 2011 ministerineuvoston

Lisätiedot

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS STUK-YVL 3.1 1 (8) LUONNOS 2 22.08.2008 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS 1 Johdanto 1.1 Ydinenergialain 7 b mukaan Ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Turvallisuus ja onnettomuudet, torstai 4.2.2016 Päivän aiheet Tokai-mura 1999 Forsmark 2006 Aloitetaan Fukushiman 2011

Lisätiedot

Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus ( )

Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus ( ) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (7) Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL B.6 esitetään ydinvoimalaitoksen suojarakennuksen suunnittelulle ja tiiviyden

Lisätiedot

Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla

Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Säteilyturvakeskus 2011 Säteilyturvakeskus Selvitysraportti Sisällys 1 TEMin selvityspyyntö... 1 2 Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT

Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT ATS Jäsentilaisuus 26.4.2011 2 Sisältö 1) Yllätysmatka Japaniin Suomen suurlähetystön asiantuntijavieraaksi: Tilanne Fukushimassa ennen lähtöä

Lisätiedot

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3. Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2013 717/2013 Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA

VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA 5 VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA Lauri Pöllänen, Suvi Ristonmaa, Jorma Sandberg, Olli Vilkamo SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Turvallisuussuunnittelun lähtökohdat... 170 5.2 Turvallisuusanalyysit...

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS

YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS OHJE YVL B.6 / 15.11.2013 YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 4 2.1 Sivuavia ohjeita 4 3 Suojarakennuksen suunnittelua koskevat vaatimukset 4 3.1 Yleiset vaatimukset 4 3.2 Suojarakennuksen

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI OHJE YVL B.4, Luonnos 5 / 11.11.2013 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Reaktorille ja reaktiivisuuden hallintajärjestelmille asetettavat vaatimukset 4 3.1 Reaktorin ja ydinpolttoaineen

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

LESSONS FROM FUKUSHIMA ACCIDENT

LESSONS FROM FUKUSHIMA ACCIDENT 1 ATS-jäsentilaisuus 26.4.2011 LESSONS FROM FUKUSHIMA ACCIDENT A way towards more safe use of nuclear power? Jukka Laaksonen SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS

YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS OHJE YVL B.6, Luonnos 4 / 20.11.2012 YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 4 3 Suojarakennuksen suunnittelua koskevat vaatimukset 4 3.1 Yleiset vaatimukset 4 3.2 Suojarakennuksen

Lisätiedot

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laatudokumentoinnin kehittäminen, sähködokumentaatio-mapin sisältö. 3D-mallinnus ja sen käyttö Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laadunhallintaan

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen käytön valvonta

Ydinpolttoaineen käytön valvonta SÄTEILYTURVAKESKUS 5.11.1990 Ydinpolttoaineen käytön valvonta 1 Yleistä 3 2 Polttoaineen käytön valvontaohjelma 3 2.1 Polttoaineen köyttöolosuhteet 3 2.2 Köytetyn polttoaineen tarkastaminen ja tutkiminen

Lisätiedot

Hanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus

Hanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus ROSATOM STATE ATOMIC ENERGY CORPORATION ROSATOM Hanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus Jukka Laaksonen Rusatom Energy International e-mail Jukka.Laaksonen@rosatom.fi 25. elokuuta 2016 Ydinturvallisuus

Lisätiedot

Turvallisuus ja onnettomuudet. Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen

Turvallisuus ja onnettomuudet. Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen Turvallisuus ja onnettomuudet Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen 2 Sisältö Vakavien reaktorionnettomuuksien ilmiöitä: Jälkilämpö ja polttoaineen ylikuumeneminen Vedyntuotto Sydänsulan vuorovaikutukset

Lisätiedot

Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka

Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka STUK Säteilyturvakeskus 2013 DBT Sisällys 1 Suunnitteluperusteuhkaa käytetään turvajärjestelyjen suunnittelun ja arvioinnin perusteena... 3 2 Suunnitteluperusteuhkan

Lisätiedot

PIA HUMALAJOKI YDINVOIMALAITOKSEN VIKA-ANALYYSIT

PIA HUMALAJOKI YDINVOIMALAITOKSEN VIKA-ANALYYSIT PIA HUMALAJOKI YDINVOIMALAITOKSEN VIKA-ANALYYSIT Diplomityö Tarkastaja: lehtori Risto Mikkonen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 9. syyskuuta 2015 i

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU OHJE YVL B.2 / 15.11.2013 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Luokitusta koskevat vaatimukset 3 3.1 Turvallisuusluokituksen periaatteet 3

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus. 1 Yleistä 3. 2 Turvallisuusluokat 3. 3 Luokitusperiaatteet 3

Ydinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus. 1 Yleistä 3. 2 Turvallisuusluokat 3. 3 Luokitusperiaatteet 3 OHJE 26.6.2000 YVL 2.1 Ydinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus 1 Yleistä 3 2 Turvallisuusluokat 3 3 Luokitusperiaatteet 3 4 Järjestelmien sijoittaminen turvallisuusluokkiin

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4

Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4 OHJE 11.7.2000 YVL 1.10 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset 1 Yleistä 3 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4 3 Sijaintipaikan valintaan vaikuttavat turvallisuustekijät

Lisätiedot

Perustietoa Olkiluoto 3:sta

Perustietoa Olkiluoto 3:sta Perustietoa Olkiluoto 3:sta TVO Ydinvoimayhtiö maailman huipulta Teollisuuden Voima Oy (TVO) on vuonna 1969 perustettu osakeyhtiö, joka tuottaa sähköä omistajilleen omakustannushinnalla ja rakentaa uutta

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten suunnittelussa noudatettavat turvallisuusperiaatteet

Ydinvoimalaitosten suunnittelussa noudatettavat turvallisuusperiaatteet 12.1.1996 Ydinvoimalaitosten suunnittelussa noudatettavat turvallisuusperiaatteet 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvallisuus 3 2.1 Työntekijöiden säteilyaltistuksen rajoittaminen 3 2.2 Radioaktiivisten aineiden

Lisätiedot

Merkittäviä turvallisuusparannuksia ovat mm.

Merkittäviä turvallisuusparannuksia ovat mm. LAUSUNTO 1 (5) 21.1.2005 G212/9 Kauppa- ja teollisuusministeriö Energiaosasto PL 23 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 1/330/2004 16.1.2004 SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 -YDINVOIMALAITOS-

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4

Lisätiedot

Uudistuneet YVL-ohjeet

Uudistuneet YVL-ohjeet Uudistuneet YVL-ohjeet YVL-ohjeuudistuksen vaikutuksia automaatio- ja sähkötekniikassa 22.5.2014 Kim Wahlström / STUK Sisältö Ohjeuudistuksen tavoitteet Sähkö- ja automaatiotekniikkaan läheisimmin liittyvät

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 1

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 1 SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 1 YVL B3 YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUDEN ARVIOINTI 0. Määritelmiä Alkutapahtuma on sellainen suunnittelematon poikkeama laitoksen normaalitilasta, joka edellyttää

Lisätiedot

YDINTURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN

YDINTURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN 3 YDINTURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN Arto Isolankila, Marja-Leena Järvinen, Rauli Keskinen, Ilkka Niemelä, Matti Ojanen, Rainer Rantala, Jorma Sandberg, Petteri Tiippana, Keijo Valtonen, Reino Virolainen,

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

SAMULI HANKIVUO YHTEISVIKOJEN SYNTYMISEN ESTÄMINEN YDINVOIMALAITOSTEN SÄHKÖJÄRJESTELMISSÄ SÄHKÖVERKON HÄIRIÖISSÄ

SAMULI HANKIVUO YHTEISVIKOJEN SYNTYMISEN ESTÄMINEN YDINVOIMALAITOSTEN SÄHKÖJÄRJESTELMISSÄ SÄHKÖVERKON HÄIRIÖISSÄ SAMULI HANKIVUO YHTEISVIKOJEN SYNTYMISEN ESTÄMINEN YDINVOIMALAITOSTEN SÄHKÖJÄRJESTELMISSÄ SÄHKÖVERKON HÄIRIÖISSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Ohjaaja: DI Riku Reinivaara Tarkastaja

Lisätiedot

Ohje YVL B.2, Ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden luokittelu ( )

Ohje YVL B.2, Ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden luokittelu ( ) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (14) Ohje YVL B.2, Ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden luokittelu (15.11.201) 1 Johdanto Perusvaatimukset ydinlaitosten järjestelmien, rakenteiden

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

KITT-tilannekatsaus. Asiantuntijaseminaari Markku Laitinen, Kansalliskirjasto

KITT-tilannekatsaus. Asiantuntijaseminaari Markku Laitinen, Kansalliskirjasto KITT-tilannekatsaus Asiantuntijaseminaari 29.4.2014 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto markku.laitinen@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/~malaitin/ KITT2 kadonneen tiedon metsästys Kirjastoilta alkoi

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Fukushima jatkuu, maanantai 8.2.2016 Päivän aiheet Fukushima jatkuu (lähde: Riku Mattila, STUK) Tekemistä seuraaviksi viikoiksi

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Eksponentti- ja logaritmifunktiot

Eksponentti- ja logaritmifunktiot Eksponentti- ja logaritmifunktiot Eksponentti- ja logaritmifunktiot liittyvät läheisesti toisiinsa. Eksponenttifunktio tulee vastaan ilmiöissä, joissa tarkasteltava suure kasvaa tai vähenee suhteessa senhetkiseen

Lisätiedot

kahdella rivillä Outi Pelkonen

kahdella rivillä Outi Pelkonen tfennovoiman Esityksen otsikko teema-ilta yhdellä tai kahdella rivillä Outi Pelkonen 31.8.2016 Kokenut ja asiantunteva RAOS Project Oy on ydinvoimayhtiö Rosatomin tytäryhtiö Rosatom omistaa 34 % Fennovoimasta

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

10517/11 HKE/tan DG C

10517/11 HKE/tan DG C EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 7. kesäkuuta 2011 (OR. en) 10517/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0064 (NLE) ATO 48 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteisyritykselle Hochtemperatur-

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / HEINÄKUU 2011 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2011 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI

YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Primääripiirin eheys 3 4 Primääri- ja sekundääripiirin paineenhallinta 4 4.1 Yleiset vaatimukset 4 4.2 Paineen säätö normaaleissa käyttötilanteissa

Lisätiedot

STUK-YVL 2.6 YDINLAITOSTEN RISKIEN HALLINTA

STUK-YVL 2.6 YDINLAITOSTEN RISKIEN HALLINTA 1 LUONNOS 2 (22.8.2007) STUK-YVL 2.6 YDINLAITOSTEN RISKIEN HALLINTA 1. Johdanto 2.6-1.0. Osana ydinturvallisuuteen liittyvää riskien hallintaa ydinlaitoksille laaditaan todennäköisyyspohjainen riskianalyysi

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen Ajankohtaista Käyttötoimikunta 17.6.2013 Reima Päivinen Tärkeimmät ajankohtaiset tapahtumat Sähkömarkkinalain käsittely jatkuu eduskunnassa Fenno-Skan 1 siirtokapasiteettia rajoitettu 400 MW tasolle varotoimenpiteenä,

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori. Sisältö. SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.4 luonnos (11)

YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori. Sisältö. SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.4 luonnos (11) 15.6.2012 1 (11) YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori Sisältö Valtuutusperusteet... 1 Soveltamissäännöt... 1 1. JOHDANTO... 2 2. MÄÄRITELMÄT... 3 3. SOVELTAMISALA... 4 4. REAKTORILLE JA REAKTIIVISUUDENHALLINTAJÄRJESTELMILLE

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta ( )

Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta ( ) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL C.3 esitetään luvanhakijaa

Lisätiedot

OKLO. Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi. Ruutiukot Matti Kataja

OKLO. Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi. Ruutiukot Matti Kataja Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi Matti Kataja Ruutiukot 05.12.2016 Tarina alkaa kuin paraskin jännitysromaani. Ensin oli asialla Ranskan turvallisuuspoliisi. Poliisi hälytettiin kun Gabonista tuleva

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 172 / TOUKOKUU 2014 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2013 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISEN PÄÄSTÖN ENNUSTAMINEN VALMIUSTILANTEESSA

RADIOAKTIIVISEN PÄÄSTÖN ENNUSTAMINEN VALMIUSTILANTEESSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Thomas Lehtomäki RADIOAKTIIVISEN PÄÄSTÖN ENNUSTAMINEN VALMIUSTILANTEESSA Tarkastaja: Ohjaaja: Professori, TkT

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

l ARVIOINTIRAPORTTI 1 (88) LIITE 1 ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO LOVIISA 3 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA

l ARVIOINTIRAPORTTI 1 (88) LIITE 1 ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO LOVIISA 3 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA l ARVIOINTIRAPORTTI 1 (88) 30.9.2009 ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO LOVIISA 3 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA : LAITOSVAIHTOEHTOJEN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JOHDANTO... 5 LAITOSVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTIPERUSTEET...

Lisätiedot

Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset

Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset Sähköverkkotoiminnan Keskustelupäivä Kalastajatorppa Helsinki 18.11.2013 Matti Ilonen Esityksen sisältö KAH kustannusten rajaaminen tehostamiskannustimessa ja vahvistuspäätösten

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINEEN VARASTOINTI JA KÄSITTELY

YDINPOLTTOAINEEN VARASTOINTI JA KÄSITTELY OHJE YVL 6.8 / 27.10.2003 YDINPOLTTOAINEEN VARASTOINTI JA KÄSITTELY 1 YLEISTÄ 3 2 VARASTOINTIA JA KÄSITTELYÄ KOSKEVAT TURVALLISUUSVAATIMUKSET 3 2.1 Yleiset vaatimukset 3 2.2 Tuoreen polttoaineen varastointijärjestelmät

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

STUK 1 9, 07, Olkiluoto 1, 2, 3 ja 4 - Luonnonilmiöihin ja sähkönsyötön häiriöihin varautuminen. Päätös 1 (5) 5/C42259/2011

STUK 1 9, 07, Olkiluoto 1, 2, 3 ja 4 - Luonnonilmiöihin ja sähkönsyötön häiriöihin varautuminen. Päätös 1 (5) 5/C42259/2011 1 9, 07, 2012 1 (5) Teollisuuden Voima Oyj Olltiluoto 27160 EURAJOK! X-1/5(3,14.12.2011 Olkiluoto 1, 2, 3 ja 4 - Luonnonilmiöihin ja sähkönsyötön häiriöihin varautuminen Säteilyturvakeskus (STUK) on käsitellyt

Lisätiedot

0.08 bussimatkustajaa. 0.92 ei-bussimatkustajaa

0.08 bussimatkustajaa. 0.92 ei-bussimatkustajaa 141216 1 Riski R f C (a) Tarkastellaan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia f bussi 13 onnettomuutta f muut 13 onnettomuutta 3 tulipalokuolemaa onnettomus 3 tulipalokuolemaa onnettomus 8 bussimatkustajaa

Lisätiedot

Lausunto Fennovoiman ympäristövaikutusten arviontiselostuksesta

Lausunto Fennovoiman ympäristövaikutusten arviontiselostuksesta Lausunto Fennovoiman ympäristövaikutusten arviontiselostuksesta 29.4.2014/Jehki Härkönen, Greenpeace Nordic Diaarinro: TEM/1965/08.04.01/2013 Greenpeace kiittää mahdollisuudesta lausua Fennovoiman ydinvoimalahankkeen

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

VUOSIHUOLLON AIKAINEN KÄYTTÖTURVALLISUUS

VUOSIHUOLLON AIKAINEN KÄYTTÖTURVALLISUUS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Mikko Heinonen VUOSIHUOLLON AIKAINEN KÄYTTÖTURVALLISUUS Työn tarkastajat: Professori, TkT Riitta Kyrki-Rajamäki

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA

SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA SÄTEILYTURVAKESKUS SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 - YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISESTA, LIITE 2 1 (6) 21.1.2005 SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA

Lisätiedot

l LIITE 1 1 (80) ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA

l LIITE 1 1 (80) ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA l LIITE 1 1 (80) 4.5.2009 ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA LIITE 1: LAITOSVAIHTOEHTOJEN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI 1 JOHDANTO...3 2 LAITOSVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTIPERUSTEET...3

Lisätiedot

Tulevien nestekaasusäädösten sisältö. Ylitarkastaja Urho Säkkinen

Tulevien nestekaasusäädösten sisältö. Ylitarkastaja Urho Säkkinen Tulevien nestekaasusäädösten sisältö Ylitarkastaja Urho Säkkinen Hallinnolliset asiat ja säilytystä koskevat rajoitukset kemikaaleja koskevassa hallintoasetuksessa Turvallisuuteen liittyvät asiat omassa

Lisätiedot

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Ohjeet kaivutyömaille joilla sijaitsee Elenia Lämmön maakaasu- ja kaukolämpölinjoja 1 Kaasu- ja kaukolämpölinjat Simo Loisa Elenia Lämpö Oy Rakentaminen kaukolämpölinjan 2

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja turvallisuusvaatimukset

Lainsäädäntö ja turvallisuusvaatimukset LAUSUNTO 1 (14) 19.12.2008 Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 7131/815/2008, 20.10.2008 FENNOVOIMA, YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOIN- TISELOSTUS Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen suunnittelu

Ydinvoimalaitoksen suunnittelu Ydinvoimalaitoksen suunnittelu Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Hankkeen tausta Laitosvaihtoehdot Rakentamislupahakemuksen valmistelu 2 Laitospaikan valinta Fennovoima teki 5.10.2011

Lisätiedot

Pyhäjoen te ta: AES-2006-voimalaitos Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Pyhäjoen te ta: AES-2006-voimalaitos Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Pyhäjoen teemailta: AES-2006-voimalaitos 16.3.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Ensimmäinen teemailta.5.2012 2 Teemaillan puhuja tänään Minttu Hietamäki Energiatekniikan diplomi-insinööri

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN DETERMINISTISET TURVALLISUUSANALYYSIT

YDINVOIMALAITOKSEN DETERMINISTISET TURVALLISUUSANALYYSIT YDINVOIMALAITOKSEN DETERMINISTISET TURVALLISUUSANALYYSIT 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 2.1 Muita ohjeita turvallisuusanalyyseille 3 2.2 Sivuavia ohjeita 4 3 Analysoitavat tapahtumat 4 4 Laitoksen käyttäytymistä

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

Fennovoiman ydinvoimalaitoshanke

Fennovoiman ydinvoimalaitoshanke Fennovoiman ydinvoimalaitoshanke Pyhäjoella Yleispiirteinen selvitys Ydinenergialain 13 :n edellyttämä työ- ja elinkeinoministeriön tarkastama ja hyväksymä selvitys Fennovoiman ydinvoimahankkeesta. Jaetaan

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus 24.4.2014 Pyhäjoen monitoimitalo Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Kaavio uuden ydinvoimalaitosyksikön

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 1 (15) Ydinvoimalaitosten valvonta. Luonnos YVL B.5, YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI

SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 1 (15) Ydinvoimalaitosten valvonta. Luonnos YVL B.5, YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI SÄTEILYTURVAKESKUS Ohje YVL B.5 1 (15) 14.6.2011 YVL B.5, YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI 1. Johdanto 3 2. Soveltamisala 4 3. Primääripiirin eheys 4 4. Primääri -ja sekundääripiirin paineenhallinta 5

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI

YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Primääripiirin eheys 3 4 Primääri- ja sekundääripiirin paineenhallinta 4 4.1 Yleiset vaatimukset 4 4.2 Paineen säätö normaaleissa käyttötilanteissa

Lisätiedot