Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: mitä laitoksella tapahtui ja miksi?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: mitä laitoksella tapahtui ja miksi?"

Transkriptio

1 Riku Mattila, STUK Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: mitä laitoksella tapahtui ja miksi? Radioaktiivisten aineiden synty reaktorissa Ydinvoimalaitos tuottaa sähköä keittämällä vettä höyryksi ja pyörittämällä höyryn avulla turpiineita. Ainoa ero polttamiseen perustuviin voimalaitoksiin verrattuna on se, että veden keittämiseen tarvittava lämpö saadaan uraaniatomien halkaisemisesta eikä polttoainemolekyylien hapettamisesta. Koska ydinreaktioissa vapautuu paljon enemmän energiaa kuin kemiallisissa reaktioissa, saadaan polttoaineen tarve ydinvoimaloissa pudotettua murto-osaan konventionaalisten voimalaitosten tarpeesta: kilosta uraania saadaan tehtyä ydinvoimalassa sama määrä sähköä kuin sadasta tonnista hiiltä hiilivoimalassa. Uraani ei ole säteilymielessä ongelmallinen aine, ja tuoretta ydinpolttoainetta voidaan käsitellä ilman säteilysuojausta. Radioaktiivisuus astuu mukaan kuvioon, kun uraaniatomi halkeaa: syntyvät halkeamistuotteet ovat poikkeuksetta radioaktiivisia, koska ne sisältävät liikaa neutroneita suhteessa protoneihin. Tasapainoon pyrkiessään ne lähettävät beta-säteilyä, jonka vaikutuksesta ylimääräiset neutronit muuttuvat protoneiksi, kunnes lopulta muutaman betahiukkasen jälkeen päädytään stabiiliin, eiradioaktiiviseen ytimeen. Halkeamistuotteiden ohella reaktorissa syntyy uraania raskaampia ytimiä, kun osa neutroneista ei aiheutakaan halkeamista, vaan jää ytimen sisälle. Näin syntyvät uraania raskaammat aineet (neptunium, plutonium, amerikium, curium) ovat yleensä alfa-aktiivisia, ts. ne pyrkivät stabiilia neutronimäärää kohti lähettämällä alfasäteilyhiukkasia. Uraanipolttoaine sijaitsee ydinreaktorin sisällä keraamisina uraanidioksidinappeina, jotka on pakattu päällekkäin polttoainesauvoiksi kaasutiiviiden suojakuorien sisään. Uraanin haljetessa syntyneet radioktiiviset halkeamis- eli fissiotuotteet jäävät uraanidioksidinapin sisälle, ja vain muutama prosentti erityisen helposti kulkeutuvista aineista (jalokaasut, jodi, cesium) tihkuu normaalikäytön aikana polttoainenapin ja suojakuoren väliseen kaasutilaan, johon niiden vaikutuksesta kehittyy vähitellen kaasunpainetta. Ydinturvallisuuden perusta: radioaktiivisten aineiden hallinta Ydinturvallisuus tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että uraanidioksidissa syntyvät halkeamistuotteet pysyvät polttoainesauvan sisällä eivätkä pääse sieltä ympäristöön aiheuttamaan säteilyaltistusta. Tämä edellyttää, että polttoainesauvan lämpötila saadaan pidettyä riittävän alhaisena, jotta suojakuori säilyttää tiiviytensä. Lisäksi polttoainenapin lämpötilan pitää pysyä alle uraanidioksidin sulamispisteen, ja tehonmuutosnopeuksien pitää pysyä kurissa, jotta äkillinen lämpötilan nousu ei pääse

2 hajottamaan säteilyn heikentämää nappia pirstomalla sitä. Tehon karkaaminen (= Tshernobyl ) voidaan estää laitoksen perussuunnittelulla; jälkilämpö vaatii aktiivisia toimia Tehonmuutosnopeudet ovat hallittavissa reaktorin perussuunnittelulla: kun pidetään huolta siitä, että uraanisauvojen ja niitä ympäröivien vesialueiden mitat ovat oikeassa suhteessa toisiinsa nähden, reaktorin luontaiset takaisinkytkennät saadaan negatiivisiksi niin, että mistä tahansa syystä tapahtuva lämpötilan nousu pienentää itsestään reaktorin tehoa. Kun reaktorin perussuunnittelu on oikein tehty, voidaan Tshernobylin onnettomuuden kaltainen nopeasta tehonnoususta aiheutuva radioaktiivisten aineiden nopea laajamittainen päästö estää niin, että siihen ei tarvita lainkaan aktiivisia turvallisuustoimenpiteitä: reaktori jarruttaa itse itseään luonnonlakien avulla. Uraanin halkeamistuotteiden säteillessä kohti stabiilia lopputilaa vapautuu kuitenkin koko ajan lämpöä, ja mikäli tätä lämpöä ei saada siirrettyä pois, polttoainesauvat pääsevät kuumenemaan, ja ennen pitkää niiden suojakuoret puhkeavat päästäen radioaktiivisia aineita ulos. Jälkilämpö ja polttoainevauriot: kevytvesireaktorin vakava onnettomuus Reaktorin käydessä n. 7 % lämmöstä muodostuu uraanin halkeamisen sijaan halkeamisja aktivoituimistuotteiden säteilystä niiden pyrkiessä kohti stabiilia, riittävän vähäneutronista lopputilaa. Keskikokoisessa ydinvoimalaitoksessa tämä tarkoittaa, että välittömästi reaktorin pysäyttämisen jälkeen jälkilämpö riittää keittämään n. 100 kiloa vettä sekunnissa. Minuuttien kuluessa veden tarve vähenee n. 20 kiloon sekunnissa, ja päivän kuluessa 2-3 kiloon, mutta tälle tasolle se jää kuukausien ajaksi. Reaktorin sammuttaminen ei siis riitä pysäyttämään lämmöntuottoa: kiehutusvesireaktorissa veden pinta pysäyttämisen jälkeen laskisi noin tunnissa polttoaineen yläreunan tasalle, mikäli reaktoria ei saataisi lainkaan jäähdytettyä. Polttoaineen yläpään paljastuttua sen lämpötila alkaa vähitellen nousta. Paljastuminen ei kuitenkaaan välittömästi johda ylikuumenemiseen, koska veden pinnalta haihtuva höyry pystyy ohivirratessaam jäähdyttämään paljaana olevaa polttoainetta. Kun pinta laskee n. 2-3 metriä sydämen yläreunan alle, höyryjäähdytys ei enää ole riittävän tehokasta, ja polttoainesauvan suojakuoren lämpötila saavuttaa astetta, jolloin suojakuoren zirkoniummetalli alkaa reagoida kemiallisesti vesihöyryn kanssa. Tällä reaktiolla on kolme seurausta: polttoainesauvan suojakuori hapettuu, pullistuu ja puhkeaa reaktiosta vapautuu lämpöä,joka kiihdyttää veden hukkaa entisestään reaktion seurauksena vesihöyrymolekyyli menettää happiatomin, ja jäljelle jää vetykaasua Sauvan puhjetessa vapautuu ensi vaiheessa se osa halkeamistuotteista, joka on reaktorin käytön aikana ehtinyt tihkua polttoainenapista sitä ympäröivään kaasutilaan. Mikäli lämpötila jatkaa nousuaan, fissiotuotteiden tihkumisvauhti kiihtyy, ja yhä hankalammin kulkeutuvia aineita alkaa päästä napista ulos. Helpoimmin vapautuvat jalokaasut, jodi ja kesium, joiden vapautuminen alkaa 700 asteessa, vapautumisvauhti kiihtyy 1000 asteen

3 jälkeen, ja napin saavuttaessa sulamislämpötilansa 2800 astetta (suojakuori sulaa jo 1700 asteessa) kaikki niistä ovat vapautuneet. Strontium vapautuu joitakin satoja asteita myöhemmin, ja polttoaineen pysyessä kuumana pitkään siitä pääsee vähitellen haihtumaan muitakin aineita. Radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen voimalaitoksella ja päästön syntyminen Haihduttuaan ilmaan radioaktiiviset aineet jäähtyvät ympäröivän ilman lämpöisiksi. Jalokaasut pysyvät kaasuina, mutta muut aineet tiivistyvät ilman mukana kulkeviksi aerosolihiukkasiksi ja tarttuvat hanakasti vastaan sattuviin pintoihin. Onnettomuuspäästön minimoimiseksi niitä pyritään pidättämään laitoksen sisällä mahdollisimman pitkään, jotta ensinnäkin kaikkein nopeimmin hajoavat ja siksi voimakkaimmin säteilevät aineet ehtisivät puoliintua pois ennen ympäristöön pääsemistä, ja toisaalta suurin osa aerosoleista saataisiin "pestyä" ilmasta pois laitoksen pintoihin ja vesialtaisiin. Mikäli suojarakennus ei ole tiivis, radioaktiiviset aineet pääsevät sieltä ympäristöön. Ensimmäinen päästöpurkaus koostuu pääasiassa jalokaasuista, joiden puoliintumisaika on lyhyt ja niiden aiheuttama säteilyannosnopeus tästä syystä suuri. Jalokaasupilvi kulkee tuulten mukana ja sekoittuu jääden ilmakehään niin, että sen säteilyvaikutus jää lyhytaikaiseksi, ja siltä voidaan suojautua parhaiten vetäytymällä sisätiloihin siksi aikaa, että päästöpilvi menee yli. Aerosoleista välittömältä säteilyvaikutukseltaan merkittävin on jodi, josta laitokselta pääsee ulos se osuus, joka ei ole jäänyt suojarakennuksen pintoihin tai liuennut veteen. Jodi aiheuttaa suoran ulkoisen säteilyn lisäksi riskin sisäisistä annoksista, mikäli sitä pääsee ihmisen kilpirauhaseen. Tältä voidaan suojautua kyllästämällä kilpirauhanen jodilla juuri ennen päästöpilven tuloa, jolloin keho ei ota ympäristöstä itseensä radioaktiivista jodia. Muut päästöt koostuvat hitaammin puoliintuvista aineista tärkeimpänä cesium jotka eivät aiheuta nopeasti annosta, mutta saattavat laskeuman kautta johtaa maa-alueiden pitkäaikaiseen saastumiseen. Aerosolien laskeuma riippuu paitsi tuulen suunnasta, myös sateista, koska ne tulevat sadeveden mukana maahan. Vetykaasun vapautuminen suojakuoren vaurioituessa aiheuttaa vetypalon vaaran, ja tästä syystä suojarakennukset on joko täytetty typellä (kiehutusvesilaitokset) tai varustettu vedynpolttimilla (painevesilaitokset). Vanhoissa kiehutusvesilaitoksissa suojarakennus on kuitenkin niin pieni, että kaikki syntyvä vety ei välttämättä mahdu sinne, vaan painetta voidaan joutua alentamaan päästämällä kaasuja ulos. Mikäli paineenalennusjärjestelmässä ei ole suodattimia (tämä on tilanne valtaosassa maailman ydinvoimalaitoksia Suomi ja Ruotsi suodatettuine paineenalennusjärjestelmineen ovat poikkeus), suojarakennuksen paineen alentamisesta saattaa jalokaasujen lisäksi aiheutua merkittävä aerosolipäästö ympäristöön. Syvyyssuuntainen puolustusperiaate

4 Kuten edellä todettiin, ydinturvallisuus tarkoittaa sitä, että radioaktiivisia aineita estetään pääsemästä aiheuttamaan ihmisille säteilyannosta. Käytännön tasolla tähän pyritään jakamalla tehtävä useisiin peräkkäisiin tasoihin, joista ensimmäiset tähtäävät poikkeustilanteiden ehkäisemiseen, keskimmäiset polttoaineen jäähdytyksen varmistamiseen poikkeustilanteissa ja viimeiset polttoaineesta karanneiden radioaktiivisten aineiden leviämisen ja ympäristövaikutusten ehkäisemiseen: 1. Estetään alkutapahtumien syntyminen 2. Estetään alkutapahtumaa johtamasta onnettomuuteen 3. Estetään onnettomuutta aiheuttamasta sydänvauriota 4. Estetään sydänvaurion aiheuttamaa päästöä pääsemästä laitoksen ulkopuolelle 5. Estetään päästöä aiheuttamasta säteilyannosta ihmisille Deterministisellä turvallisuusajattelulla tarkoitetaan, että vaikka kukin yksittäinen taso pyritään tekemään niin hyväksi kuin mahdollista, siitä huolimatta varaudutaan siihen, että taso jollakin todennäköisyydellä pettää, ja otetaan seuraavan tason suunnittelun lähtökohdaksi se, että sitä edeltävät tasot ovat menettäneet toimintakykynsä. Jos päästään siihen, että alkutapahtumia (käyttöhäiriöt) sattuu enintään n. kerran vuodessa per laitos kaikki em. tasot toimivat 99 % luotettavuudella tasot ovat toisistaan riippumattomia saadaan vakavan sydänvaurion taajuudeksi n. kerran reaktorivuotta kohti. Tähän mennessä reaktorivuosia on kertynyt n , joten suuruusluokkana voidaan arvioida tavoitteen tulleen saavutetuksi. Neljättä tasoa ei vanhoilla laitoksilla välttämättä ole, ja sielläkin, missä se on (lähinnä Suomi ja Ruotsi), 99 % luotettavuuteen ei välttämättä päästä, joten päästö on vanhoilla laitoksilla todennäköisempi kuin mitä uusilta nykyään vaaditaan. Viimeinen eli viides tako tarkoittaa käytännössä valmiustoimintaa eli lähiympäristön evakuointia jalokaasu- ja jodipäästön alta, joditablettien oikea-aikaista ottamista sekä pitkän aikavälin toimia cesiumin saastuttaman maan puhdistamiseksi niin, että ihmisille aikojen kuluessa kertyvä säteilyannos saadaan mahdollisimman pieneksi. Fukushiman onnettomuus: usean syvyyspuolustustason samanaikainen menetys Japanin itärannikolla klo 14:46 tapahtunut maanjäristys johti Fukushima Daiichin laitospaikalla ulkoisen sähköverkon menetykseen. Kyseessä on käyttöhäiriö, jollaisia ydinvoimalaitoksilla voidaan olettaa tapahtuvan n. kerran vuodessa. Käynnissä olleet laitosyksiköt menivät pikasulkuun, ja reaktorien jälkilämmön poisto siirtyi ulkoisen verkon menetystilantoissa käytettävien, varavoimadieselgeneraattoreilta voimansa saavien järjestelmien varaan. Ykköslaitosyksikön jäähdytyksestä huolehti erityinen eristyslauhdutin, joka ei tarvitse toimiakseen lainkaan ulkoista käyttövoimaa. Eristyslauhdutin kytkettiin n. 20 minuutin käytön jälkeen pois päältä, ja ykkösyksikön jäähdytys siirtyi apusyöttövesijärjestelmän tehtäväksi. Muilla käynnissä olleilla yksiköillä (2. ja 3.) vettä syötettiin reaktoriin höyryturpiinikäyttöisillä eristysjäähdytysjärjestelmillä.

5 Tunti maanjäristyksen jälkeen laitospaikalle iski yli 14 metriä korkea hyökyaalto, joka aiheutti mittavat mekaaniset vahingot sekä tulvitti laitoksen kaikki sähkötilat. Tällöin tilanne muuttui käyttöhäiriöstä onnettomuudeksi. Maanjäristyskestävyyden parantamiseksi suuri osa onnettomuustilanteiden hoidossa tarvittavista laitteista (syvyyspuolustustaso 3) oli sijoitettu kellareihin, joten onnettomuustilanteen hoito ei onnistunut kuten sen olisi pitänyt. Tärkein syy sydänvaurioiden menetykseen oli akustojen kastumisesta johtunut prosessimittaustietojen täydellinen menetys klo 15:50-20:49. Ykkösyksikkö menetettiin inhimillisen virheen, kakkos- ja kolmosyksikkö teknisten ongelmien takia Ykköslaitosyksikön apusyöttövesijärjestelmän pumppu pysähtyi tsunamin tultua. Eristyslauhdutin, joka oli ehditty kytkeä pois päältä klo 15:03, olisi ollut täysin käyttökelpoinen, mutta johtuen lähinnä onnettomuustilanteen kaoottisuudesta (ml. valvomon täydellinen sähkökatko), hätätilanneohjeiden puutteellisuudesta sekä laitospaikan valmiusorganisaation toimimattomuudesta sitä ei koskaan otettu käyttöön. Tästä syystä ykkösyksikön sydän vaurioitui vakavasti jo kolme tuntia maanjäristyksen jälkeen klo 18:00 alkaen, kun vaille jäähdytystä jäänyt reaktorisydän paljastui ja ylikuumeni. Tilanne selvisi operaattoreille vasta yön mittaan, kun laitoksen säteilytasot alkoivat nousta. Lähialueen asukkaiden evakuointi ehdittin kuitenkin aloittaa hyvissä ajoin. Aamuun mennessä kävi ilmeiseksi, että ykkösyksikön sydän on vakavasti vaurioitunut. Laitospaikalla oli valmius syöttää reaktoriin vettä palovesijärjestelmällä, mutta sekä reaktorin että suojarakennuksen painetta oli ensin tarvetta alentaa, jotta palopumppujen tuottama paine riittäisi painamaan vettä perille asti. Paineen alennukseen tarvittavat järjestelmät osoittautuivat hankaliksi käyttää, kun sekä vaihtosähkö että akkusähkö oli menetetty, ja tästä aiheutui usean tunnin viive paloveden sisään syöttöön. Samasta syystä suojarakennuksen paine ehti nousta niin suureksi, että vetyä alkoi vuotaa typpitäytteisestä suojarakennuksesta sen ulkopuolella sijaitseviin osiin reaktorirakennusta, mistä aiheutui ykkösyksikön reaktorihallissa tuhoa aiheuttanut vetypalo. Kakkos- ja kolmosyksikkö selvisivät tsunamin aiheuttamasta mittaustietojen menetyksestä ilman sydänvaurioita, koska niiden turpiinikäyttöiset jäähdytyspumput saivat itsenäisesti pidettyä polttoaineen veden peitossa. Niiden käyttöä kuitenkin uhkasivat sekä akkusähkön puutteesta johtuneet ohjausongelmat että merivesijäähdytyksen puutteesta johtunut suojarakennuksen vähittäinen paineen nousu, kun sinne johdettiin reaktorin jälkilämmön tuottamaa vesihöyryä. Ennen pitkä sekä kakkos- että kolmosyksikön jäähdytyspumppu hajosi (kolmosella kahden, kakkosella kolmen päivän käytön jälkeen), ja ykkösysiköllä jo koetut paineenalennusongelmat toistuivat sillä seurauksella, että sen paremmin kolmos- kuin kakkosyksikölläkän ei saatu paloveden pumppausta riittävän nopeasti käyntiin ja sydän pääsi paljastumaan ja vaurioitumaan. Kolmosyksiköllä toistuivat ykkösyksikön vetyongelmat, ja vedyn pitoisuus kolmosen reaktorihallissa oli syttymishetkellä niin korkea, että vetypalon (deflagraatio) sijasta siellä tapahtui voimakkaampi vetyräjähdys (detonaatio). Onnettomuuden päästöjen kannalta merkityksellisin tapahtuma näyttäisi kuitenkin olleen näyttävien vetypalojen ja -räjähdysten sijaan katseilta ja kameroilta piilossa tapahtunut kakkosyksikön suojarakennuksen pettäminen ylipaineen seurauksena.

6 Onnettomuuden jälkihoito Muutaman päivän jälkeen veden syöttö reaktoreihin ja polttoainealtaisiin saatiin käyntiin tilapäisillä pumppuratkaisuilla - ensin meriveden, myöhemmin paikalle saadun makean veden muodossa. Polttoainealtaiden osalta tilanne näyttää hyvältä: lämpötilat ovat alle 30 astetta, vuotoja ei ole ja polttoainevauriot näyttävät jääneen rajallisiksi. Reaktorien osalta tilanne on vaikeampi, koska suojarakennukset vuotavat ja kaikki reaktoreihin pumpattava vesi - tällä hetkellä n. 10 tonnia tunnissa kullekin kolmelle maanjristyshetkellä käynnissä olleelle yksikölle - vuotaa rakennusten kellareihin. Kesällä laitospaikalle saatiin rakennettua kaksi rinnakkaista puhditusjärjestelmää, joilla kellareista talteen pumpattava vesi puhdistetaan radioaktiivisista aineista (lähinnä cesium) ja kierrätetään takaisin reaktoreihin. Reaktorien lämpötilat on saatu laskemaan n. 70 asteen tuntumaan (ykkösellä jo alle 50 astetta) ja kellareissa vedenpinta on pohjaveden alapuolella, joten tilanne ei enää merkittävästi pahene, mutta onnettomuuden jälkihoito on ohi vasta, kun veden pinta suojarakennuksissa saadaan nostettua vaurioituneen polttoaineen yläpuolelle ja vaurioitunut polttoaine poistettua. Tämän edellyttämät vuotojen etsimis- ja paikkaustyöt vievät pitkään reaktorirakennusten korkean säteilytason vuoksi. Edessä on todennäköisesti vuoden urakka. Ilmapäästöt laitospaikalta vähenivät merkittävästi ensimmäisten viikkojen kuluessa, kun jodi-131 puoliintui pois. Tällä hetkellä ykkösyksikkö on katettu kevytrakenteisella sääsuojalla, ja kakkos- ja kolmosyksiköille vastaava on suunnitteilla. Sääsuojan sisälle ollaan rakentamassa kaasunkäsittelyjärjestelmiä, joilla voidaan entisestään pienentää vielä vähäisessä määrin jatkuvia ilmapäästöjä. Johtopäätöksiä Merkittävin syy onnettomuuteen oli useamman syvyyspuolustustason yhtäaikaiseen menetykseen johtanut alkutapahtuma. Useamman tason menetys oli ensi sijassa seurausta laitteiden fyysisen erottelun puutteista, ts. siitä, että suurin osa niistä sijaitsi tulvineissa kellaritiloissa. Vanhan laitoksen vahvuus oli useiden erilaisten järjestelmien olemassaolo, mutta heikkoutena puolestaan niiden heikko luotettavuus onnettomuusolosuhteissa. Ykkösyksikön menetyksen välitön syy oli kuitenkin teknisten vikojen sijaan hätätilanneohjeistossa, joka ei ohjannut valvomo-operaattoreita epäselvässä tilanteessa tekemään oikeaa toimenpidettä (eristyslauhduttimen käynnistys), eikä laitospaikan organisaatiosta löytynyt henkilöä, joka olisi voinut tukea valvomohenkilökuntaa päätöksenteossa. Kakkos- ja kolmosyksikön polttoainevaurioiden välitön syy oli paineealennusjärjestelmien heikko käytettävyys sähkönmenetystilanteessa. Onnettomuuden seurauksia pahensi merkittävästi se, että laitosten suojarakennuksia ei ollut suunniteltu kestämään vakavaa sydänvauriota: sen tilavuus oli riittämätön, ja lisäksi paineenalennusjärjestelmässä ei ollut lainkaan suodattimia. Valmiustoiminta (syvyyspuolustuksen 5. taso) vaikuttaisi lähteneen käyntiin ripeästi, mutta joditablettien ottamisessa esiintyi paikoitellen tarpeettomia viivytyksiä kriteerien epäselvyyden takia.

Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi?

Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi? Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi? Riku Mattila Kreditit esityksen kuva-aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI Esityksen rakenne: 1.

Lisätiedot

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus:

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: onnettomuuden kulku ja sen opetukset Riku Mattila Kreditit esityksen kuva aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö

Lisätiedot

VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA

VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA 5 VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA Lauri Pöllänen, Suvi Ristonmaa, Jorma Sandberg, Olli Vilkamo SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Turvallisuussuunnittelun lähtökohdat... 170 5.2 Turvallisuusanalyysit...

Lisätiedot

OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET

OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET 25. YDINTURVALLISUUSSEMINAARI 21.11.2014 Risto Himanen EI FUKUSHIMA LÄHTÖISIÄ TURVALLISUUTTA PARANTAVIA PROJEKTEJA Dieselgeneraattoreiden uusinta

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 1 Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskus Esityksen sisältö 2 STUKin tehtävät ulkomailla sattuneen ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN

FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN 1 FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN Keijo Valtonen ATS Syysseminaari 3.11.2011 Keijo Valtonen Maanjäristys 11.3.2011 klo 14:46 Japanin aikaa Tyynellä merellä, n. 100

Lisätiedot

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: kokemuksia valmiustilanneviestinnästä

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: kokemuksia valmiustilanneviestinnästä Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: kokemuksia valmiustilanneviestinnästä Riku Mattila Kreditit esityksen kuva-aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI

Lisätiedot

Ydinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille

Ydinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille Energialukutaidon kurssi, kevät 2013 Tfy-56.2253 https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/tfy-56.2253 Mihin energialukutaitoa tarvitaan? Uutisten lukemiseen ja kirjoittamiseen!

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoimala Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoima sähkön tuotannossa Maa Yhdysvallat Ranska Japani Venäjä Saksa Kanada Kiina Ruotsi Espanja Iso-Britannia Suomi Brasilia Unkari Intia Etelä-Afrikka Meksiko

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Ydinsähköä Olkiluodosta

Ydinsähköä Olkiluodosta Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura 2

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

Hyvinvointia ydinsähköllä

Hyvinvointia ydinsähköllä Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme

Lisätiedot

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Pääjohtaja, Professori 1 Ydinturvallisuustyö Fukushiman jälkeen: tilanne tänään Yleismaailmallisesti ydinturvallisuus on parempi tänään kuin

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa

Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa ATS:n jäsen+laisuus Tieteiden talo, 23.1.2013 Tomi Routamo Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa Kansalliset turvallisuusselvitykset EU stressites+t ja vertaisarvioinnit

Lisätiedot

YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET

YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET 4 YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET Kirsi Alm-Lytz, Veli Riihiluoma, Olli Vilkamo SISÄLLYSLUETTELO 4.1 Säteilyn lähteet ydinvoimalaitoksilla... 146 4.2 Säteilysuojelu ydinvoimalaitoksilla...

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA

YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA 2 YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA Tapani Eurasto, Juhani Hyvärinen 1, Marja-Leena Järvinen, Jorma Sandberg, Kirsti-Liisa Sjöblom SISÄLLYSLUETTELO 2.1 Reaktorin ydinfysikaaliset perusteet... 26 2.2

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / HEINÄKUU 2011 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2011 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke Elokuu 1999 Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Loviisa 3 -ydinvoimalaitoshanke Hankkeesta vastaava Yhteysviranomainen Sisällysluettelo Hankkeen tausta ja aikataulu Hanke ja sen vaihtoehdot

Lisätiedot

Turvallisuus ja onnettomuudet. Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen

Turvallisuus ja onnettomuudet. Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen Turvallisuus ja onnettomuudet Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen 2 Sisältö Vakavien reaktorionnettomuuksien ilmiöitä: Jälkilämpö ja polttoaineen ylikuumeneminen Vedyntuotto Sydänsulan vuorovaikutukset

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Rosatom laitostoimittajana

Rosatom laitostoimittajana Rosatom laitostoimittajana Teemailta 27.9.2013 Prof. Juhani Hyvärinen Ydintekniikkajohtaja Fennovoima neuvottelee laitostoimituksesta Rosatomin kanssa Fennovoima ja venäläinen Rosatom allekirjoittivat

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla. Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012

Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla. Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012 Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012 2 Ydinenergiatutkimus Suomessa Osana TEM:n Kansallisen ydinenergia-alan osaamistyöryhmän työtä

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA

ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA LIITE 2 1 (23) 25.5.2009 ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA LIITE 2: SIJAINTIPAIKAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI 1 JOHDANTO... 2 2 SIJAINTIPAIKKAA JA SEN TURVALLISUUSPIIRTEITÄ

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto ATS:n vuosikokous 27.2.2014 Keijo Valtonen YVL-ohjeiden uudistuksen päätavoitteet Uusi rakenne koko ohjeistolle ja yksittäisille ohjeille Selkeät ja yksikäsitteiset

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA OHJE VAL 1/5.10.2012 SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA 1 Yleistä 3 2 Käsitteitä ja määritelmiä 3 3 Säteilyn terveyshaitat 5 4 Suojelutoimien säteilysuojeluperusteet 5 5 Väestöä koskevat

Lisätiedot

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE HAPPOSADE Alla on valokuva patsaista, jotka tunnetaan nimellä karyatidit. Ne on pystytetty Ateenaan Akropolis-kukkulalle yli 2 500 vuotta sitten. Patsaat on veistetty marmorista. Marmori on kivilaji, joka

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Nopeat ydinreaktorit. Fast nuclear reactors

Nopeat ydinreaktorit. Fast nuclear reactors Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Nopeat ydinreaktorit Fast nuclear reactors Työn tarkastaja:

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / MAALISKUU 2012 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 3/2011 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI OHJE YVL B.4, Luonnos 5 / 11.11.2013 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Reaktorille ja reaktiivisuuden hallintajärjestelmille asetettavat vaatimukset 4 3.1 Reaktorin ja ydinpolttoaineen

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu. 1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys

Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys Työ 3: Veden höyrystymislämmön määritys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä vettä höyrystetään uppokuumentimella ja mitataan jäljellä olevan veden painoa sekä höyrystymiseen

Lisätiedot

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva

Lisätiedot

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta STUK-B-VYK 2 HUHTIKUU 1995 FI9700086 Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta Vuosiraportti 1994 KylUkki Aakko (toim.) Valmiusyksikkö Tämän raportin laadintaan ovat osallistuneet: Hannele

Lisätiedot

7. Vaaratilanteet, niiden vaikutukset ja toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi VAARATILANNE

7. Vaaratilanteet, niiden vaikutukset ja toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi VAARATILANNE 7. Vaaratilanteet, niiden vaikutukset ja toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi versio 2a j.m. Sivu 1/6 2.2.04 versio 2a j.m. Sivu 2/6 2.2.04 Esimerkit Päivittäiset onnettomuudet Huoneistopalo Välitön

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Perustietoa Olkiluoto 3:sta

Perustietoa Olkiluoto 3:sta Perustietoa Olkiluoto 3:sta TVO Ydinvoimayhtiö maailman huipulta Teollisuuden Voima Oy (TVO) on vuonna 1969 perustettu osakeyhtiö, joka tuottaa sähköä omistajilleen omakustannushinnalla ja rakentaa uutta

Lisätiedot

Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa

Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa HAIPRO verkostotapaaminen 24.11.2011 Kouvola-talo Kari Forsberg Suojeluinsinööri Loviisan voimalaitos 1 Loviisan voimalaitos Fortum Power and Heat Oy, Power-divisioona

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Säteilyn historia ja tulevaisuus

Säteilyn historia ja tulevaisuus Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki

Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015 Matti Lehtimäki Ohjaamojen pölynhallintaan liittyviä hankkeita VTT Oy:ssä Työkoneiden ohjaamoilmastoinnin kehittäminen (TSR 1991) ohjaamoilmanvaihdon/ilmastoinnin

Lisätiedot

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015 Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut

Lisätiedot

SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN

SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN 9 SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN Kyllikki Aakko ja Sisko Salomaa SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Säteilyvaaran aiheuttajat ja vaikutukset... 352 9.2 Säteilyvaaratilanteen turvallisuusarviointi... 360 9.3

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/3 15.12.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/3 15.12.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) 3 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiselvityksestä VTT:n tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeelle HEL 2013-014782 T 11

Lisätiedot

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V)

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) 1 VLT 6000 HVAC Sovellusesimerkki 1 - Vakiopaineen säätö vedenjakelujärjestelmässä Vesilaitoksen vedenkysyntä vaihtelee runsaasti

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.

Lisätiedot

PullmanErmator Ilmanpuhdistajat/alipaineistajat A1000 A2000

PullmanErmator Ilmanpuhdistajat/alipaineistajat A1000 A2000 PullmanErmator Ilmanpuhdistajat/alipaineistajat A1000 A2000 Käyttöohjeet Sisällysluettelo 1 Huomio!... 3 2 Turvamääräykset... 3 2.1 Käsittely... 3 2.2 Huolto... 3 3 Käyttö... 3 3.1 Suodattimen merkkivalot...

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISEN PÄÄSTÖN ENNUSTAMINEN VALMIUSTILANTEESSA

RADIOAKTIIVISEN PÄÄSTÖN ENNUSTAMINEN VALMIUSTILANTEESSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Thomas Lehtomäki RADIOAKTIIVISEN PÄÄSTÖN ENNUSTAMINEN VALMIUSTILANTEESSA Tarkastaja: Ohjaaja: Professori, TkT

Lisätiedot

Sähkö on hyvinvointimme perusta

Sähkö on hyvinvointimme perusta Sähkö on hyvinvointimme perusta Suomi on Euroopan Unionin sähköintensiivisin maa Teollisuuden osuus kulutuksesta on noin puolet Suomessa on niukasti tehokkaaseen sähköntuotantoon soveltuvia omia luonnonvaroja

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä. Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus

Lisätiedot

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TFiF:s kväll om kärnenergi, Karin Rantamäki, specialforskare, VTT Sähkön hankinta ja -tuotanto energialähteittäin 2014 Hankinta

Lisätiedot

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Pystypuusta lattialankuksi

Pystypuusta lattialankuksi Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

Onnettomuustutkintaraportti

Onnettomuustutkintaraportti Onnettomuustutkintaraportti Dnro 6342/06/2002 Asuntovaunun tulipalo 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1 Onnettomuuden kuvaus 2 Onnettomuuden tutkinta 3 Tutkinnan tulokset 4 Säädösten ja määräysten noudattaminen

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET Serie RV

KÄYTTÖOHJEET Serie RV KÄYTTÖOHJEET Serie RV Laskentavaakajärjeste1mä 3.2 Virhe laskentapunnituksessa Laskentapunnituksen virhe johtuu pääasiassa kolmesta tekijästä:. detaljien painojen poikkeamista vaaka näyttää väärin inhimillisestä

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot