Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: mitä laitoksella tapahtui ja miksi?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: mitä laitoksella tapahtui ja miksi?"

Transkriptio

1 Riku Mattila, STUK Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: mitä laitoksella tapahtui ja miksi? Radioaktiivisten aineiden synty reaktorissa Ydinvoimalaitos tuottaa sähköä keittämällä vettä höyryksi ja pyörittämällä höyryn avulla turpiineita. Ainoa ero polttamiseen perustuviin voimalaitoksiin verrattuna on se, että veden keittämiseen tarvittava lämpö saadaan uraaniatomien halkaisemisesta eikä polttoainemolekyylien hapettamisesta. Koska ydinreaktioissa vapautuu paljon enemmän energiaa kuin kemiallisissa reaktioissa, saadaan polttoaineen tarve ydinvoimaloissa pudotettua murto-osaan konventionaalisten voimalaitosten tarpeesta: kilosta uraania saadaan tehtyä ydinvoimalassa sama määrä sähköä kuin sadasta tonnista hiiltä hiilivoimalassa. Uraani ei ole säteilymielessä ongelmallinen aine, ja tuoretta ydinpolttoainetta voidaan käsitellä ilman säteilysuojausta. Radioaktiivisuus astuu mukaan kuvioon, kun uraaniatomi halkeaa: syntyvät halkeamistuotteet ovat poikkeuksetta radioaktiivisia, koska ne sisältävät liikaa neutroneita suhteessa protoneihin. Tasapainoon pyrkiessään ne lähettävät beta-säteilyä, jonka vaikutuksesta ylimääräiset neutronit muuttuvat protoneiksi, kunnes lopulta muutaman betahiukkasen jälkeen päädytään stabiiliin, eiradioaktiiviseen ytimeen. Halkeamistuotteiden ohella reaktorissa syntyy uraania raskaampia ytimiä, kun osa neutroneista ei aiheutakaan halkeamista, vaan jää ytimen sisälle. Näin syntyvät uraania raskaammat aineet (neptunium, plutonium, amerikium, curium) ovat yleensä alfa-aktiivisia, ts. ne pyrkivät stabiilia neutronimäärää kohti lähettämällä alfasäteilyhiukkasia. Uraanipolttoaine sijaitsee ydinreaktorin sisällä keraamisina uraanidioksidinappeina, jotka on pakattu päällekkäin polttoainesauvoiksi kaasutiiviiden suojakuorien sisään. Uraanin haljetessa syntyneet radioktiiviset halkeamis- eli fissiotuotteet jäävät uraanidioksidinapin sisälle, ja vain muutama prosentti erityisen helposti kulkeutuvista aineista (jalokaasut, jodi, cesium) tihkuu normaalikäytön aikana polttoainenapin ja suojakuoren väliseen kaasutilaan, johon niiden vaikutuksesta kehittyy vähitellen kaasunpainetta. Ydinturvallisuuden perusta: radioaktiivisten aineiden hallinta Ydinturvallisuus tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että uraanidioksidissa syntyvät halkeamistuotteet pysyvät polttoainesauvan sisällä eivätkä pääse sieltä ympäristöön aiheuttamaan säteilyaltistusta. Tämä edellyttää, että polttoainesauvan lämpötila saadaan pidettyä riittävän alhaisena, jotta suojakuori säilyttää tiiviytensä. Lisäksi polttoainenapin lämpötilan pitää pysyä alle uraanidioksidin sulamispisteen, ja tehonmuutosnopeuksien pitää pysyä kurissa, jotta äkillinen lämpötilan nousu ei pääse

2 hajottamaan säteilyn heikentämää nappia pirstomalla sitä. Tehon karkaaminen (= Tshernobyl ) voidaan estää laitoksen perussuunnittelulla; jälkilämpö vaatii aktiivisia toimia Tehonmuutosnopeudet ovat hallittavissa reaktorin perussuunnittelulla: kun pidetään huolta siitä, että uraanisauvojen ja niitä ympäröivien vesialueiden mitat ovat oikeassa suhteessa toisiinsa nähden, reaktorin luontaiset takaisinkytkennät saadaan negatiivisiksi niin, että mistä tahansa syystä tapahtuva lämpötilan nousu pienentää itsestään reaktorin tehoa. Kun reaktorin perussuunnittelu on oikein tehty, voidaan Tshernobylin onnettomuuden kaltainen nopeasta tehonnoususta aiheutuva radioaktiivisten aineiden nopea laajamittainen päästö estää niin, että siihen ei tarvita lainkaan aktiivisia turvallisuustoimenpiteitä: reaktori jarruttaa itse itseään luonnonlakien avulla. Uraanin halkeamistuotteiden säteillessä kohti stabiilia lopputilaa vapautuu kuitenkin koko ajan lämpöä, ja mikäli tätä lämpöä ei saada siirrettyä pois, polttoainesauvat pääsevät kuumenemaan, ja ennen pitkää niiden suojakuoret puhkeavat päästäen radioaktiivisia aineita ulos. Jälkilämpö ja polttoainevauriot: kevytvesireaktorin vakava onnettomuus Reaktorin käydessä n. 7 % lämmöstä muodostuu uraanin halkeamisen sijaan halkeamisja aktivoituimistuotteiden säteilystä niiden pyrkiessä kohti stabiilia, riittävän vähäneutronista lopputilaa. Keskikokoisessa ydinvoimalaitoksessa tämä tarkoittaa, että välittömästi reaktorin pysäyttämisen jälkeen jälkilämpö riittää keittämään n. 100 kiloa vettä sekunnissa. Minuuttien kuluessa veden tarve vähenee n. 20 kiloon sekunnissa, ja päivän kuluessa 2-3 kiloon, mutta tälle tasolle se jää kuukausien ajaksi. Reaktorin sammuttaminen ei siis riitä pysäyttämään lämmöntuottoa: kiehutusvesireaktorissa veden pinta pysäyttämisen jälkeen laskisi noin tunnissa polttoaineen yläreunan tasalle, mikäli reaktoria ei saataisi lainkaan jäähdytettyä. Polttoaineen yläpään paljastuttua sen lämpötila alkaa vähitellen nousta. Paljastuminen ei kuitenkaaan välittömästi johda ylikuumenemiseen, koska veden pinnalta haihtuva höyry pystyy ohivirratessaam jäähdyttämään paljaana olevaa polttoainetta. Kun pinta laskee n. 2-3 metriä sydämen yläreunan alle, höyryjäähdytys ei enää ole riittävän tehokasta, ja polttoainesauvan suojakuoren lämpötila saavuttaa astetta, jolloin suojakuoren zirkoniummetalli alkaa reagoida kemiallisesti vesihöyryn kanssa. Tällä reaktiolla on kolme seurausta: polttoainesauvan suojakuori hapettuu, pullistuu ja puhkeaa reaktiosta vapautuu lämpöä,joka kiihdyttää veden hukkaa entisestään reaktion seurauksena vesihöyrymolekyyli menettää happiatomin, ja jäljelle jää vetykaasua Sauvan puhjetessa vapautuu ensi vaiheessa se osa halkeamistuotteista, joka on reaktorin käytön aikana ehtinyt tihkua polttoainenapista sitä ympäröivään kaasutilaan. Mikäli lämpötila jatkaa nousuaan, fissiotuotteiden tihkumisvauhti kiihtyy, ja yhä hankalammin kulkeutuvia aineita alkaa päästä napista ulos. Helpoimmin vapautuvat jalokaasut, jodi ja kesium, joiden vapautuminen alkaa 700 asteessa, vapautumisvauhti kiihtyy 1000 asteen

3 jälkeen, ja napin saavuttaessa sulamislämpötilansa 2800 astetta (suojakuori sulaa jo 1700 asteessa) kaikki niistä ovat vapautuneet. Strontium vapautuu joitakin satoja asteita myöhemmin, ja polttoaineen pysyessä kuumana pitkään siitä pääsee vähitellen haihtumaan muitakin aineita. Radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen voimalaitoksella ja päästön syntyminen Haihduttuaan ilmaan radioaktiiviset aineet jäähtyvät ympäröivän ilman lämpöisiksi. Jalokaasut pysyvät kaasuina, mutta muut aineet tiivistyvät ilman mukana kulkeviksi aerosolihiukkasiksi ja tarttuvat hanakasti vastaan sattuviin pintoihin. Onnettomuuspäästön minimoimiseksi niitä pyritään pidättämään laitoksen sisällä mahdollisimman pitkään, jotta ensinnäkin kaikkein nopeimmin hajoavat ja siksi voimakkaimmin säteilevät aineet ehtisivät puoliintua pois ennen ympäristöön pääsemistä, ja toisaalta suurin osa aerosoleista saataisiin "pestyä" ilmasta pois laitoksen pintoihin ja vesialtaisiin. Mikäli suojarakennus ei ole tiivis, radioaktiiviset aineet pääsevät sieltä ympäristöön. Ensimmäinen päästöpurkaus koostuu pääasiassa jalokaasuista, joiden puoliintumisaika on lyhyt ja niiden aiheuttama säteilyannosnopeus tästä syystä suuri. Jalokaasupilvi kulkee tuulten mukana ja sekoittuu jääden ilmakehään niin, että sen säteilyvaikutus jää lyhytaikaiseksi, ja siltä voidaan suojautua parhaiten vetäytymällä sisätiloihin siksi aikaa, että päästöpilvi menee yli. Aerosoleista välittömältä säteilyvaikutukseltaan merkittävin on jodi, josta laitokselta pääsee ulos se osuus, joka ei ole jäänyt suojarakennuksen pintoihin tai liuennut veteen. Jodi aiheuttaa suoran ulkoisen säteilyn lisäksi riskin sisäisistä annoksista, mikäli sitä pääsee ihmisen kilpirauhaseen. Tältä voidaan suojautua kyllästämällä kilpirauhanen jodilla juuri ennen päästöpilven tuloa, jolloin keho ei ota ympäristöstä itseensä radioaktiivista jodia. Muut päästöt koostuvat hitaammin puoliintuvista aineista tärkeimpänä cesium jotka eivät aiheuta nopeasti annosta, mutta saattavat laskeuman kautta johtaa maa-alueiden pitkäaikaiseen saastumiseen. Aerosolien laskeuma riippuu paitsi tuulen suunnasta, myös sateista, koska ne tulevat sadeveden mukana maahan. Vetykaasun vapautuminen suojakuoren vaurioituessa aiheuttaa vetypalon vaaran, ja tästä syystä suojarakennukset on joko täytetty typellä (kiehutusvesilaitokset) tai varustettu vedynpolttimilla (painevesilaitokset). Vanhoissa kiehutusvesilaitoksissa suojarakennus on kuitenkin niin pieni, että kaikki syntyvä vety ei välttämättä mahdu sinne, vaan painetta voidaan joutua alentamaan päästämällä kaasuja ulos. Mikäli paineenalennusjärjestelmässä ei ole suodattimia (tämä on tilanne valtaosassa maailman ydinvoimalaitoksia Suomi ja Ruotsi suodatettuine paineenalennusjärjestelmineen ovat poikkeus), suojarakennuksen paineen alentamisesta saattaa jalokaasujen lisäksi aiheutua merkittävä aerosolipäästö ympäristöön. Syvyyssuuntainen puolustusperiaate

4 Kuten edellä todettiin, ydinturvallisuus tarkoittaa sitä, että radioaktiivisia aineita estetään pääsemästä aiheuttamaan ihmisille säteilyannosta. Käytännön tasolla tähän pyritään jakamalla tehtävä useisiin peräkkäisiin tasoihin, joista ensimmäiset tähtäävät poikkeustilanteiden ehkäisemiseen, keskimmäiset polttoaineen jäähdytyksen varmistamiseen poikkeustilanteissa ja viimeiset polttoaineesta karanneiden radioaktiivisten aineiden leviämisen ja ympäristövaikutusten ehkäisemiseen: 1. Estetään alkutapahtumien syntyminen 2. Estetään alkutapahtumaa johtamasta onnettomuuteen 3. Estetään onnettomuutta aiheuttamasta sydänvauriota 4. Estetään sydänvaurion aiheuttamaa päästöä pääsemästä laitoksen ulkopuolelle 5. Estetään päästöä aiheuttamasta säteilyannosta ihmisille Deterministisellä turvallisuusajattelulla tarkoitetaan, että vaikka kukin yksittäinen taso pyritään tekemään niin hyväksi kuin mahdollista, siitä huolimatta varaudutaan siihen, että taso jollakin todennäköisyydellä pettää, ja otetaan seuraavan tason suunnittelun lähtökohdaksi se, että sitä edeltävät tasot ovat menettäneet toimintakykynsä. Jos päästään siihen, että alkutapahtumia (käyttöhäiriöt) sattuu enintään n. kerran vuodessa per laitos kaikki em. tasot toimivat 99 % luotettavuudella tasot ovat toisistaan riippumattomia saadaan vakavan sydänvaurion taajuudeksi n. kerran reaktorivuotta kohti. Tähän mennessä reaktorivuosia on kertynyt n , joten suuruusluokkana voidaan arvioida tavoitteen tulleen saavutetuksi. Neljättä tasoa ei vanhoilla laitoksilla välttämättä ole, ja sielläkin, missä se on (lähinnä Suomi ja Ruotsi), 99 % luotettavuuteen ei välttämättä päästä, joten päästö on vanhoilla laitoksilla todennäköisempi kuin mitä uusilta nykyään vaaditaan. Viimeinen eli viides tako tarkoittaa käytännössä valmiustoimintaa eli lähiympäristön evakuointia jalokaasu- ja jodipäästön alta, joditablettien oikea-aikaista ottamista sekä pitkän aikavälin toimia cesiumin saastuttaman maan puhdistamiseksi niin, että ihmisille aikojen kuluessa kertyvä säteilyannos saadaan mahdollisimman pieneksi. Fukushiman onnettomuus: usean syvyyspuolustustason samanaikainen menetys Japanin itärannikolla klo 14:46 tapahtunut maanjäristys johti Fukushima Daiichin laitospaikalla ulkoisen sähköverkon menetykseen. Kyseessä on käyttöhäiriö, jollaisia ydinvoimalaitoksilla voidaan olettaa tapahtuvan n. kerran vuodessa. Käynnissä olleet laitosyksiköt menivät pikasulkuun, ja reaktorien jälkilämmön poisto siirtyi ulkoisen verkon menetystilantoissa käytettävien, varavoimadieselgeneraattoreilta voimansa saavien järjestelmien varaan. Ykköslaitosyksikön jäähdytyksestä huolehti erityinen eristyslauhdutin, joka ei tarvitse toimiakseen lainkaan ulkoista käyttövoimaa. Eristyslauhdutin kytkettiin n. 20 minuutin käytön jälkeen pois päältä, ja ykkösyksikön jäähdytys siirtyi apusyöttövesijärjestelmän tehtäväksi. Muilla käynnissä olleilla yksiköillä (2. ja 3.) vettä syötettiin reaktoriin höyryturpiinikäyttöisillä eristysjäähdytysjärjestelmillä.

5 Tunti maanjäristyksen jälkeen laitospaikalle iski yli 14 metriä korkea hyökyaalto, joka aiheutti mittavat mekaaniset vahingot sekä tulvitti laitoksen kaikki sähkötilat. Tällöin tilanne muuttui käyttöhäiriöstä onnettomuudeksi. Maanjäristyskestävyyden parantamiseksi suuri osa onnettomuustilanteiden hoidossa tarvittavista laitteista (syvyyspuolustustaso 3) oli sijoitettu kellareihin, joten onnettomuustilanteen hoito ei onnistunut kuten sen olisi pitänyt. Tärkein syy sydänvaurioiden menetykseen oli akustojen kastumisesta johtunut prosessimittaustietojen täydellinen menetys klo 15:50-20:49. Ykkösyksikkö menetettiin inhimillisen virheen, kakkos- ja kolmosyksikkö teknisten ongelmien takia Ykköslaitosyksikön apusyöttövesijärjestelmän pumppu pysähtyi tsunamin tultua. Eristyslauhdutin, joka oli ehditty kytkeä pois päältä klo 15:03, olisi ollut täysin käyttökelpoinen, mutta johtuen lähinnä onnettomuustilanteen kaoottisuudesta (ml. valvomon täydellinen sähkökatko), hätätilanneohjeiden puutteellisuudesta sekä laitospaikan valmiusorganisaation toimimattomuudesta sitä ei koskaan otettu käyttöön. Tästä syystä ykkösyksikön sydän vaurioitui vakavasti jo kolme tuntia maanjäristyksen jälkeen klo 18:00 alkaen, kun vaille jäähdytystä jäänyt reaktorisydän paljastui ja ylikuumeni. Tilanne selvisi operaattoreille vasta yön mittaan, kun laitoksen säteilytasot alkoivat nousta. Lähialueen asukkaiden evakuointi ehdittin kuitenkin aloittaa hyvissä ajoin. Aamuun mennessä kävi ilmeiseksi, että ykkösyksikön sydän on vakavasti vaurioitunut. Laitospaikalla oli valmius syöttää reaktoriin vettä palovesijärjestelmällä, mutta sekä reaktorin että suojarakennuksen painetta oli ensin tarvetta alentaa, jotta palopumppujen tuottama paine riittäisi painamaan vettä perille asti. Paineen alennukseen tarvittavat järjestelmät osoittautuivat hankaliksi käyttää, kun sekä vaihtosähkö että akkusähkö oli menetetty, ja tästä aiheutui usean tunnin viive paloveden sisään syöttöön. Samasta syystä suojarakennuksen paine ehti nousta niin suureksi, että vetyä alkoi vuotaa typpitäytteisestä suojarakennuksesta sen ulkopuolella sijaitseviin osiin reaktorirakennusta, mistä aiheutui ykkösyksikön reaktorihallissa tuhoa aiheuttanut vetypalo. Kakkos- ja kolmosyksikkö selvisivät tsunamin aiheuttamasta mittaustietojen menetyksestä ilman sydänvaurioita, koska niiden turpiinikäyttöiset jäähdytyspumput saivat itsenäisesti pidettyä polttoaineen veden peitossa. Niiden käyttöä kuitenkin uhkasivat sekä akkusähkön puutteesta johtuneet ohjausongelmat että merivesijäähdytyksen puutteesta johtunut suojarakennuksen vähittäinen paineen nousu, kun sinne johdettiin reaktorin jälkilämmön tuottamaa vesihöyryä. Ennen pitkä sekä kakkos- että kolmosyksikön jäähdytyspumppu hajosi (kolmosella kahden, kakkosella kolmen päivän käytön jälkeen), ja ykkösysiköllä jo koetut paineenalennusongelmat toistuivat sillä seurauksella, että sen paremmin kolmos- kuin kakkosyksikölläkän ei saatu paloveden pumppausta riittävän nopeasti käyntiin ja sydän pääsi paljastumaan ja vaurioitumaan. Kolmosyksiköllä toistuivat ykkösyksikön vetyongelmat, ja vedyn pitoisuus kolmosen reaktorihallissa oli syttymishetkellä niin korkea, että vetypalon (deflagraatio) sijasta siellä tapahtui voimakkaampi vetyräjähdys (detonaatio). Onnettomuuden päästöjen kannalta merkityksellisin tapahtuma näyttäisi kuitenkin olleen näyttävien vetypalojen ja -räjähdysten sijaan katseilta ja kameroilta piilossa tapahtunut kakkosyksikön suojarakennuksen pettäminen ylipaineen seurauksena.

6 Onnettomuuden jälkihoito Muutaman päivän jälkeen veden syöttö reaktoreihin ja polttoainealtaisiin saatiin käyntiin tilapäisillä pumppuratkaisuilla - ensin meriveden, myöhemmin paikalle saadun makean veden muodossa. Polttoainealtaiden osalta tilanne näyttää hyvältä: lämpötilat ovat alle 30 astetta, vuotoja ei ole ja polttoainevauriot näyttävät jääneen rajallisiksi. Reaktorien osalta tilanne on vaikeampi, koska suojarakennukset vuotavat ja kaikki reaktoreihin pumpattava vesi - tällä hetkellä n. 10 tonnia tunnissa kullekin kolmelle maanjristyshetkellä käynnissä olleelle yksikölle - vuotaa rakennusten kellareihin. Kesällä laitospaikalle saatiin rakennettua kaksi rinnakkaista puhditusjärjestelmää, joilla kellareista talteen pumpattava vesi puhdistetaan radioaktiivisista aineista (lähinnä cesium) ja kierrätetään takaisin reaktoreihin. Reaktorien lämpötilat on saatu laskemaan n. 70 asteen tuntumaan (ykkösellä jo alle 50 astetta) ja kellareissa vedenpinta on pohjaveden alapuolella, joten tilanne ei enää merkittävästi pahene, mutta onnettomuuden jälkihoito on ohi vasta, kun veden pinta suojarakennuksissa saadaan nostettua vaurioituneen polttoaineen yläpuolelle ja vaurioitunut polttoaine poistettua. Tämän edellyttämät vuotojen etsimis- ja paikkaustyöt vievät pitkään reaktorirakennusten korkean säteilytason vuoksi. Edessä on todennäköisesti vuoden urakka. Ilmapäästöt laitospaikalta vähenivät merkittävästi ensimmäisten viikkojen kuluessa, kun jodi-131 puoliintui pois. Tällä hetkellä ykkösyksikkö on katettu kevytrakenteisella sääsuojalla, ja kakkos- ja kolmosyksiköille vastaava on suunnitteilla. Sääsuojan sisälle ollaan rakentamassa kaasunkäsittelyjärjestelmiä, joilla voidaan entisestään pienentää vielä vähäisessä määrin jatkuvia ilmapäästöjä. Johtopäätöksiä Merkittävin syy onnettomuuteen oli useamman syvyyspuolustustason yhtäaikaiseen menetykseen johtanut alkutapahtuma. Useamman tason menetys oli ensi sijassa seurausta laitteiden fyysisen erottelun puutteista, ts. siitä, että suurin osa niistä sijaitsi tulvineissa kellaritiloissa. Vanhan laitoksen vahvuus oli useiden erilaisten järjestelmien olemassaolo, mutta heikkoutena puolestaan niiden heikko luotettavuus onnettomuusolosuhteissa. Ykkösyksikön menetyksen välitön syy oli kuitenkin teknisten vikojen sijaan hätätilanneohjeistossa, joka ei ohjannut valvomo-operaattoreita epäselvässä tilanteessa tekemään oikeaa toimenpidettä (eristyslauhduttimen käynnistys), eikä laitospaikan organisaatiosta löytynyt henkilöä, joka olisi voinut tukea valvomohenkilökuntaa päätöksenteossa. Kakkos- ja kolmosyksikön polttoainevaurioiden välitön syy oli paineealennusjärjestelmien heikko käytettävyys sähkönmenetystilanteessa. Onnettomuuden seurauksia pahensi merkittävästi se, että laitosten suojarakennuksia ei ollut suunniteltu kestämään vakavaa sydänvauriota: sen tilavuus oli riittämätön, ja lisäksi paineenalennusjärjestelmässä ei ollut lainkaan suodattimia. Valmiustoiminta (syvyyspuolustuksen 5. taso) vaikuttaisi lähteneen käyntiin ripeästi, mutta joditablettien ottamisessa esiintyi paikoitellen tarpeettomia viivytyksiä kriteerien epäselvyyden takia.

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA

VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA 5 VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA Lauri Pöllänen, Suvi Ristonmaa, Jorma Sandberg, Olli Vilkamo SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Turvallisuussuunnittelun lähtökohdat... 170 5.2 Turvallisuusanalyysit...

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3. Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT

Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT ATS Jäsentilaisuus 26.4.2011 2 Sisältö 1) Yllätysmatka Japaniin Suomen suurlähetystön asiantuntijavieraaksi: Tilanne Fukushimassa ennen lähtöä

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Turvallisuus ja onnettomuudet, torstai 4.2.2016 Päivän aiheet Tokai-mura 1999 Forsmark 2006 Aloitetaan Fukushiman 2011

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit

Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit 30.12.2011 Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit Suomen kansallinen raportti Jukka Laaksonen RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 30.12.2011 1 EU stressitestit 25.3. 2011 ministerineuvoston

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Rosatomin laitoksen turvallisuus

Rosatomin laitoksen turvallisuus Rosatomin laitoksen turvallisuus Miten varaudutaan vikoihin ja häiriöihin sekä sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin Turvallisuusanalyysipäällikkö Janne Liuko 27.11.2013 Turvallisuuden varmistamisen tasot Seurausten

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja.

Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja. VII RADIONUKLIDIT Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: primääriset luonnon radionuklidit sekundääriset luonnon radionuklidit kosmogeeniset radionuklidit keinotekoiset

Lisätiedot

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1 FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE

HAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE HAPPOSADE Alla on valokuva patsaista, jotka tunnetaan nimellä karyatidit. Ne on pystytetty Ateenaan Akropolis-kukkulalle yli 2 500 vuotta sitten. Patsaat on veistetty marmorista. Marmori on kivilaji, joka

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Sähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia

Sähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia Sähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia Anna Matala, Simo Hostikka, Johan Mangs VTT Palotutkimuksen päivät 27.-28.8.2013 2 Motivaatio 3 Pyrolyysimallinnuksen perusteet Pyrolyysimallinnus

Lisätiedot

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS STUK-YVL 3.1 1 (8) LUONNOS 2 22.08.2008 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS 1 Johdanto 1.1 Ydinenergialain 7 b mukaan Ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava

Lisätiedot

Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla

Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Säteilyturvakeskus 2011 Säteilyturvakeskus Selvitysraportti Sisällys 1 TEMin selvityspyyntö... 1 2 Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA

YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA 2 YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA Tapani Eurasto, Juhani Hyvärinen 1, Marja-Leena Järvinen, Jorma Sandberg, Kirsti-Liisa Sjöblom SISÄLLYSLUETTELO 2.1 Reaktorin ydinfysikaaliset perusteet... 26 2.2

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

OKLO. Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi. Ruutiukot Matti Kataja

OKLO. Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi. Ruutiukot Matti Kataja Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi Matti Kataja Ruutiukot 05.12.2016 Tarina alkaa kuin paraskin jännitysromaani. Ensin oli asialla Ranskan turvallisuuspoliisi. Poliisi hälytettiin kun Gabonista tuleva

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus ( )

Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus ( ) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (7) Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL B.6 esitetään ydinvoimalaitoksen suojarakennuksen suunnittelulle ja tiiviyden

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Turvallisuus ja onnettomuudet. Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen

Turvallisuus ja onnettomuudet. Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen Turvallisuus ja onnettomuudet Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen 2 Sisältö Vakavien reaktorionnettomuuksien ilmiöitä: Jälkilämpö ja polttoaineen ylikuumeneminen Vedyntuotto Sydänsulan vuorovaikutukset

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

Integrointi ja sovellukset

Integrointi ja sovellukset Integrointi ja sovellukset Tehtävät:. Muodosta ja laske yläsumma funktiolle fx) x 5 välillä [, 4], kun väli on jaettu neljään yhtä suureen osaan.. Määritä integraalin x + ) dx likiarvo laskemalla alasumma,

Lisätiedot

Kosmos = maailmankaikkeus

Kosmos = maailmankaikkeus Kosmos = maailmankaikkeus Synty: Big Bang, alkuräjähdys 13 820 000 000 v sitten Koostumus: - Pimeä energia 3/4 - Pimeä aine ¼ - Näkyvä aine 1/20: - vetyä ¾, heliumia ¼, pari prosenttia muita alkuaineita

Lisätiedot

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 8. helmikuuta 2017 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset 8. helmikuuta 2017 1

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Energialukutaito: ydinkysymyksiä ja -vastauksia energiasta

Energialukutaito: ydinkysymyksiä ja -vastauksia energiasta Energialukutaito: ydinkysymyksiä ja -vastauksia energiasta PHYS-C9381, syksy 2016 Kurssi on Aalto-yliopiston poikkitieteellinen kurssi, joka ei vaadi matemaattis-luonnontieteellistä taustaa. Käsittelytapa

Lisätiedot

Tapas- ja Sushi lasikko

Tapas- ja Sushi lasikko Tapas- ja Sushi lasikko Metos VS4, VS6, VS8, VS10 4209540, 4209542, 4209544, 4209546 Asennus- ja käyttöohjeet Käännös valmistajan englanninkielisestä käyttöohjeesta 02.01.2012 02.01.2012 METOS Tapas- ja

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Nopeat ydinreaktorit. Fast nuclear reactors

Nopeat ydinreaktorit. Fast nuclear reactors Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Nopeat ydinreaktorit Fast nuclear reactors Työn tarkastaja:

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2013 717/2013 Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Radioaktiivinen hajoaminen

Radioaktiivinen hajoaminen radahaj2.nb 1 Radioaktiivinen hajoaminen Radioaktiivinen hajoaminen on ilmiö, jossa aktivoitunut, epästabiili atomiydin vapauttaa energiaansa a-, b- tai g-säteilyn kautta. Hiukkassäteilyn eli a- ja b-säteilyn

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Eksponentti- ja logaritmifunktiot

Eksponentti- ja logaritmifunktiot Eksponentti- ja logaritmifunktiot Eksponentti- ja logaritmifunktiot liittyvät läheisesti toisiinsa. Eksponenttifunktio tulee vastaan ilmiöissä, joissa tarkasteltava suure kasvaa tai vähenee suhteessa senhetkiseen

Lisätiedot

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, 10600 Tammisaari IDO Kylpyhuone Oy:n yleisötiedote 2016 Yrityksen yhteystiedot ja vastuuhenkilö: IDO Kylpyhuone Oy Wärtsilänkatu

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta

Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta MÄÄRÄYS STUK Y/5/2016 Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen Oulu 30.09.2015 Markku Hienonen Tilaamisen roolin vaikuttavuus Tilaajan rooli on aivan avainasemassa! Jos lähtö epäonnistuu sitä ei voida enää ainakaan täysin

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS LUONNOS SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA OHJE VAL 1

SÄTEILYTURVAKESKUS LUONNOS SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA OHJE VAL 1 1 SÄTEILYTURVAKESKUS LUONNOS 21.2.2013 SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA OHJE VAL 1 1 YLEISTÄ... 2 2 KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ... 3 3 SÄTEILYN TERVEYSHAITAT... 6 4 SUOJELUTOIMIEN SÄTEILYSUOJELUPERUSTEET...

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen käytön valvonta

Ydinpolttoaineen käytön valvonta SÄTEILYTURVAKESKUS 5.11.1990 Ydinpolttoaineen käytön valvonta 1 Yleistä 3 2 Polttoaineen käytön valvontaohjelma 3 2.1 Polttoaineen köyttöolosuhteet 3 2.2 Köytetyn polttoaineen tarkastaminen ja tutkiminen

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Yläilmakehän luotaukset Synoptiset säähavainnot antavat tietoa meteorologisista parametrestä vain maan pinnalla Ilmakehän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Asia tulee käsitellä 15 Lausunto kaupunginhallitukselle Otaniemen tutkimusreaktorin käytöstä poiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta HEL 2013-014782

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon termodynamiikkaa 1 DEE-5400 Risto Mikkonen ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö aseraja Ympäristö asetila Q W Suljettuun systeemiin tuotu lämpö + systeemiin

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI OHJE YVL B.4, Luonnos 5 / 11.11.2013 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Reaktorille ja reaktiivisuuden hallintajärjestelmille asetettavat vaatimukset 4 3.1 Reaktorin ja ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110

Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 Lyhyt käyttöohje Cafitesse 110 B-2170 Merkkivalojen selitys Keltainen merkkivalo (1) Alilämpötilan näyttö Punainen merkkivalo (2) Tyhjän säiliön näyttö STOP MAHDOLLISET VIAT Jos laite ei toimi moitteettomasti,

Lisätiedot

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

TIMCO X w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje

TIMCO X w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje TIMCO X10 1000w Moottorin esilämmittimen asennus- ja käyttöohje LUE TÄMÄ OHJE HUOLELLISESTI ENNEN KÄYTTÖÄ JA NOUDATA OHJEITA TARKASTI! TIMCO moottorinlämmitin on suunniteltu moottoriajoneuvojen moottorin

Lisätiedot

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Kyösti Hallikainen 25.3.2014 2 Uudenkaupungin makean veden allas, perustietoa - rakennettu

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos

Aine ja maailmankaikkeus. Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Aine ja maailmankaikkeus Kari Enqvist Helsingin yliopisto ja Fysiikan tutkimuslaitos Lahden yliopistokeskus 29.9.2011 1900-luku tiedon uskomaton vuosisata -mikä on aineen olemus -miksi on erilaisia aineita

Lisätiedot

Teknosafe TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN

Teknosafe TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN OPTIMAALINEN OLOSUHDE TULIPALOLLE Trukit ovat kovassa päivittäisessä käytössä Jatkuva käyttö - lavalta lavalle Vähän aikaa huollolle Ei aikaa seisokeille 3 TULIPALON

Lisätiedot

PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT

PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT sivu 1/6 PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT LUOKKA-ASTE/KURSSI Soveltuu ala-asteelle, mutta myös yläkouluun syvemmällä teoriataustalla. ARVIOTU AIKA n. 1 tunti TAUSTA Ilma on kaasua. Se on yksi kolmesta

Lisätiedot

AVL-puut. eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta

AVL-puut. eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta AVL-puut eräs tapa tasapainottaa binäärihakupuu siten, että korkeus on O(log n) kun puussa on n avainta pohjana jo esitetyt binäärihakupuiden operaatiot tasapainotus vie pahimmillaan lisäajan lisäys- ja

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS

YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS OHJE YVL B.6, Luonnos 4 / 20.11.2012 YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 4 3 Suojarakennuksen suunnittelua koskevat vaatimukset 4 3.1 Yleiset vaatimukset 4 3.2 Suojarakennuksen

Lisätiedot

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori. Sisältö. SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.4 luonnos (11)

YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori. Sisältö. SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.4 luonnos (11) 15.6.2012 1 (11) YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori Sisältö Valtuutusperusteet... 1 Soveltamissäännöt... 1 1. JOHDANTO... 2 2. MÄÄRITELMÄT... 3 3. SOVELTAMISALA... 4 4. REAKTORILLE JA REAKTIIVISUUDENHALLINTAJÄRJESTELMILLE

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen DEE-5400 Polttokennot ja vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen Alkaalipolttokennot Anodi: Katodi: H 4OH 4 H O 4e O e H O 4OH 4 Avaruussovellutukset, ajoneuvokäytöt

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi

Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi Simo Hostikka Aalto-yliopisto Terhi Kling, Antti Paajanen, Anna Matala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Palotutkimuksen päivät 2015 Johdanto Palo-osastointi

Lisätiedot

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 8/00 Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja NN oli pysäyttänyt kuorma-autonsa lastausta varten

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot