Ohje YVL B.2, Ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden luokittelu ( )

Transkriptio

1 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (14) Ohje YVL B.2, Ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden luokittelu ( ) 1 Johdanto Perusvaatimukset ydinlaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden luokitukselle ja luokitukseen liittyvään laatuun, laadunhallintaan ja suunnitteluun on esitetty ydinenergialaissa ja valtioneuvoston asetuksessa (VNA 717/201, 76/2008). Ydinenergialain 7 b mukaan Ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava peräkkäisillä ja toisistaan riippumattomilla suojauksilla. Tämä periaate on ulotettava laitoksen toiminnalliseen ja rakenteelliseen turvallisuuteen. Tässä pykälässä edellytetään, että laitoksen turvallisuus ei saa riippua vain yhdestä järjestelmästä, rakenteesta tai laitteesta vaan laitosten suunnittelussa on varauduttava niiden vikaantumiseen syvyyssuuntaisen puolustusperiaatteen avulla varustamalla laitos peräkkäisillä ja toisistaan riippumattomilla suojauksilla. Tätä periaatetta on sovellettava sekä toiminnallisesti, että rakenteellisesti. Ydinenergialain 7 e mukaan Ydinlaitoksen turvallisuutta koskevien vaatimusten täyttyminen on osoitettava luotettavasti. Tällä tarkoitetaan, että ydinlaitoksen turvallisuutta koskevien vaatimusten täyttyminen on osoitettava luotettavilla deterministisillä ja todennäköisyysperusteisilla laskentamenetelmillä. Näiden menetelmien avulla saadaan käsitys myös järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusmerkityksestä, joka on lähtökohta myös niiden luokitukselle. (101) Ydinvoimalaitosten turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen 4 :n mukaan Ydinvoimalaitoksen turvallisuustoiminnot on määriteltävä ja niihin liittyvät järjestelmät, rakenteet ja laitteet on luokiteltava niiden turvallisuusmerkityksen perusteella. Turvallisuuden kannalta tärkeät järjestelmät, rakenteet ja laitteet on suunniteltava, valmistettava ja asennettava sekä niitä on käytettävä siten, että niiden laatutaso ja laatutason todentamiseksi tarvittavat arvioinnit, tarkastukset ja testaukset (mukaan lukien ympäristökelpoistus) ovat riittävät kohteen turvallisuusmerkitys huomioon ottaen. Asetuksen 4 :ssä on vaadittu, että ydinvoimalaitoksen turvallisuustoiminnot on määriteltävä ja niiden laatutasolle ja laatutason todentamisella on vaadittu yhteys niiden turvallisuusmerkityksen perusteella eli ne riippuvat järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokasta. (102) Ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen 7 mukaan Ydinjätelaitoksen järjestelmät, rakenteet ja laitteet on luokiteltava sen perusteella, mikä merkitys niillä on laitoksen käyttöturvallisuuden tai loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden kannalta. Kultakin luokiteltavalta kohteelta edellytettävän laadun sekä sen todentamiseksi tarvittavien tarkastusten ja testausten on oltava riittävät kohteen turvallisuusmerkitykseen nähden. Vastaavasti, kuten edellisessä pykälässä, on ydinvoimalaitoksen järjestelmille, rakenteille ja laitteille asetettu vaatimus niiden luokittelemiselle turvallisuusmerkityksen perusteella eri luokkiin. Valtioneuvoston asetuksessa (76/2008) on esitetty vaatimukset ydinjätteiden loppusijoitukseen liittyvän ydinjätelaitoksen järjestelmille, rakenteille ja laitteille. Eri turvallisuusluokkien järjestelmiin, rakenteisiin ja laitteisiin sovellettavat laatuvaatimukset on esitetty ohjeissa YVL A. Ydinlaitoksen johtamisjärjestelmät, YVL B.1 Ydinlaitoksen turvallisuussuunnittelu ja eri tekniikka-alueittain E-sarjan YVL-ohjeissa.

2 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 2 (14) 2 Soveltamisala (201) Tätä ohjetta sovelletaan ydinlaitosten turvallisuus- ja maanjäristysluokitukseen, luokitusasiakirjan käsittelyyn sekä laitoksen osille luokituksesta seuraaviin vaatimuksiin laitoksen suunnittelun, rakentamisen ja käytön aikana. (202) Ensisijaisesti turvajärjestelyihin liittyviä järjestelmiä, rakenteita ja laitteita valvotaan ohjeen YVL A.11 mukaisesti eikä niitä luokitella tämän ohjeen perusteella. Luokitusta koskevat periaatteet.1 Turvallisuusluokituksen periaatteet (01) Ydinlaitoksen järjestelmien. rakenteiden ja laitteiden luokituksen on perustuttava ensisijaisesti deterministisiin menetelmiin, joita täydennetään tarvittaessa todennäköisyysperusteisen riskianalyysin (PRA) avulla ja teknillisellä harkinnalla. Ydinenergialain 7 e mukaan Ydinlaitoksen turvallisuutta koskevien vaatimusten täyttyminen on osoitettava luotettavasti. Tähän ydinenergialain 7e :ään liittyy vaatimus siitä, että järjestelmät, rakenteet ja laitteet on luokiteltava eri luokkiin deterministisillä ja todennäköisyysperusteisilla analyyseillä arvioidun turvallisuusmerkityksen perusteella. Turvallisuusluokkaan liittyy siten järjestelmien suunnitteluun, laatuun ja laadunhallintaan liittyvät vaatimukset. Sopivan laadunvarmistustason määrittely on turvallisuusluokituksen päätavoite, joten luotettavuustavoitteet (tai yksinkertaisesti ne luotettavuusarvot ja yhteisvikatodennäköisyydet) antavat hyvän viitearvon sille, miten hyvin virheettömyydestä pitää varmistua. Deterministisen turvallisuusanalyysin perusteella tunnistetaan järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden, sekä näiden alatoimintojen ja ominaisuuksien merkitys laitoksen käyttäytymiselle ja syvyyssuuntaiselle puolustukselle. Tämän lisäksi on tarkasteltava turvallisuusluokkaa riskimerkityksen kannalta. Tässä mielessä ei yleistä eroa ole odotettavissa deterministisen ja riskiperusteiselle näkökulman välillä, kunhan turvallisuusluokitus tehdään toiminnallisesti, eli ei periaatteella "mitä kauempana reaktorista, sitä pienempi turvallisuusluokka". Jälkimmäinen periaate pätee varsin hyvin tiettyihin mekaanisiin lujuus- ja eheysvaatimuksiin, koska lähellä reaktoria ovat suunnittelu- ja tarkastushaasteet sekä vikaantumisen aiheuttamat haasteet turvallisuustoiminnoille kovat; kun taas toiminnallisesti on keskeistä eri järjestelmien ja laitteiden merkitys esimerkiksi turvallisuustoimintojen käynnistämiselle ja ylläpitämiselle. Yleisesti ottaen ovat riskianalyysissä tärkeitä samat turvallisuustoiminnot kuin turvallisuusanalyysissäkin. Turvallisuusluokasta seuraavia vaatimuksia ja jopa itse turvallisuusluokkaa voidaan harkita muutettavan, jos luokan perusteella vaadittava laadunvarmistuksen taso on ristiriidassa sen kanssa, mitä PRA:ssa on kyseessä olevan kohteen riskimerkityksestä osoitettu. Tässä on huomioitava myös se yhteisvikariski, joka voisi seurata puutteellisesta laadunvarmistuksesta aiheutuvista suunnittelu- ja käyttövirheistä. Deterministisen luokan laskeminen kvantitatiivisin riskiperustein vaatii aina myös deterministisen turvallisuusanalyysin ja syvyyssuuntaisen puolustuksen kannalta hyviä perusteluja (02) Ydinlaitoksen turvallisuustoimintojen hallitsemiseksi laitos on jaettava rakenteellisiin ja toiminnallisiin kokonaisuuksiin eli järjestelmiin. Järjestelmät on jaettava edelleen rakenteisiin ja laitteisiin. Jaon on oltava sellainen, että kaikki ydinlaitoksen toimintaan ja turvallisuuteen vaikuttavat rakenteet ja laitteet sisältyvät johonkin järjestelmään. (0) Ydinlaitoksen järjestelmät, rakenteet ja laitteet on ryhmiteltävä niiden turvallisuusmerkityksen perusteella turvallisuusluokkiin 1, 2, ja sekä luokkaan EYT (ei ydinteknisesti turvallisuusluokiteltu).

3 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio (14) Turvallisuusluokitus on jaettu kahteen osaan, toiminnalliseen luokitukseen ja etenemisesteisiin liittyvään rakenteelliseen luokitukseen. Toiminnallisessa luokituksessa tunnistetaan järjestelmien ja laitteiden toiminnan merkitys esimerkiksi alkutapahtumien hallinnan kannalta. Etenemisesteisiin perustuva turvallisuusluokitus liittyy ennen kaikkea vuototilanteiden (siis erityisen haastavien alkutapahtumien) estämiseen. (04) Järjestelmien turvallisuusluokituksen on perustuttava laitoksen turvallisuustoimintoihin ja niitä toteuttavien järjestelmien merkitykseen turvallisuustoimintojen luotettavuudelle, ottaen huomioon syvyyssuuntainen turvallisuuden varmentaminen. (05) Rakenteiden turvallisuusluokituksen on perustuttava turvallisuustoimintojen toteuttamiseksi tai radioaktiivisten aineiden leviämisen estämiseksi vaadittavalle rakenteen kestävyydelle, eheydelle ja tiiviydelle. Rakenteen turvallisuusluokka määräytyy sen mukaan, mikä näistä perusteista edellyttää vaativampaa luokkaa. (06) Laitteiden turvallisuusluokituksen on perustuttava turvallisuustoimintojen toteuttamiseksi, radioaktiivisten aineiden leviämisen estämiseksi tai säteilyturvallisuuden valvomiseksi laitteelta vaadittavalle toiminnalle sekä vaadittavalle laitteen kestävyydelle, eheydelle ja tiiviydelle. Laitteen turvallisuusluokka määräytyy sen mukaan, mikä näistä perusteista edellyttää vaativampaa luokkaa. Ydinenergialain 7b :ssä ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava peräkkäisillä ja toisistaan riippumattomilla suojauksilla, joka on ulotettava laitoksen toiminnalliseen ja rakenteelliseen turvallisuuteen. Valtioneuvoston asetuksessa (VNA 717/201) 4 :ssä on puolestaan esitetty perusvaatimukset järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden luokituksesta niiden turvallisuusmerkityksen perusteella. Ydinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokituksen periaatteena on oltava syvyyssuuntaisuus. Turvallisuusluokituksella ei toisaalta ole suoranaista yhteyttä syvyyssuuntaiseen puolustusperiaatteeseen tai tilanteiden ja tapahtumien luokitteluun, vaan eri turvallisuusluokkiin kuuluvia laitteita on eri suojaamisen tasoilla ja niitä tarvitaan eri luokissa olevien tapahtumien käsittelyyn. Korkeimpaan turvallisuusluokkaan 1 kuuluvien laitteiden tehtävä on varmistaa laitoksen pysyminen normaalissa käyttötilassa ja turvallisuusluokan 2 laitteet ovat keskeisiä häiriöiden ja onnettomuuksien hallinnassa. Turvallisuusluokan laitteita on suojaamisen kaikilla tasoilla. Erityisesti automaation turvallisuusluokituksen periaatteena on oltava syvyyssuuntaisuus. Tämän on toteuduttava yhtäällä niin, että etenemisesteiden eheyttä (rajapintoja) turvaavien toimintojen käynnistämisen tarvetta ehkäistään sopivalla syvyyssuuntaisella suunnittelulla ja turvallisuusluokituksella eli rajoitustoiminnoilla (ks. kuva 1). Toisaalta on nähtävissä, että myös suojausjärjestelmän (sisältäen tässä koko toimintoketjun mittauksesta ohjaukseen) vikautumiseen on varauduttava syvyyssuuntaisesti. Kuvassa 1 on esitetty yksinkertaistetulla tavalla, miten eri turvallisuusluokkiin kuuluvia laitteita käytetään hallitsemaan laitoksen käyttötiloja ja tapahtumia eri tasoilla. Ennalta ehkäisevän tason (taso 1) tavoitteena on estää poikkeamat laitoksen normaalista käyttötilasta. Tärkeimpiä tällä tasolla tarvittavia rakenteita ovat turvallisuusluokkaan 1 kuuluvat ydinpolttoaine sekä reaktorin jäähdytyspiirin päälaitteet ja suuret putkistot. Tason 1 tavoitetta eli laitoksen säilymistä normaalissa käyttötilassa palvelevat myös monet muut järjestelmät, rakenteet ja laitteet, jotka sijoittuvat luokkiin 2, ja EYT sen mukaan, miten yllättäviä, dynaamisia ja vaikeasti hallittavia tilanteita niiden viat tai puutteellinen toiminta poikkeuksellisen tilanteen estämiseksi voivat aiheuttaa. Luokitus tulee määritellä käyttäen kokonaisarviointia, jonka tukena ovat sekä deterministiset että riskipohjaiset (PRA) analyysit.

4 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 4 (14) Turvallisuusluokituksen periaatteita DBC 1 Taso 1 EYT normaalikäyttö Vika Järjestelmät, jotka vikaantuessaan aiheuttavat turvallisuustoiminnon käynnistymisen 1 2 Rakenteelliset esteet; reaktoripainesäiliö, polttoaine, suojarakennus, putkistot, niiden tuennat, säiliöt * sisäisten ja ulkoisten tapahtumien seurauksia rajoittavat järjestelmät, rakenteet ja laitteet DBC 2 Taso 2 rajoitustoiminnot Vika Vika Vika * turvallisuus-, maanjäristysluokka määritellään tapauskohtaisesti turvallisuusmerkityksen mukaan DBC & DBC4 Taso a 2 Turvallisuusjärjestelmät, joilla laitos saadaan hallittuun tilaan hyväksymiskriteerien mukaisesti Turvallisuusjärjestelmät, joilla laitos saadaan hallitusta tilasta turvalliseen tilaan Vika Laitteet, jotka ovat oleellisia onnettomuus ja häiriötilanneohjeiden mukaisen onnettomuuden hallinnan kanalta DEC Taso b Erilaisuusperiaatteen toteuttavat järjestelmät, joilla laitos saadaan hallittuun tilaan hyväksymiskriteerien mukaisesti SA Taso 4 Vakavat onnettomuudet Vakavien onnettomuuksien hallinta SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY PVM/NN Kuva 1 Rajoittavalla tasolla (taso 2) tarvittavien järjestelmien tehtävänä on havaita häiriöt ja estää niiden kehittyminen onnettomuudeksi. Nämä järjestelmät kuuluvat turvallisuusluokkaan, johon tyypillisesti kuuluvat erilaiset rajoitustoiminnot, esimerkiksi osittainen pikasulku tai lukitustoiminnot, joilla estetään häiriön eteneminen niin, ettei varsinaisen reaktorin suojausjärjestelmän tarvitse puuttua tapahtuman kulkuun. Kaikissa käyttöhäiriöissä turvallisuusluokan rajoitustoiminnat eivät ole riittäviä onnettomuuden estämiseksi, vaan tarvitaan turvallisuusluokan 2 turvallisuustoimintoja, joita ovat reaktorin pikasulku sekä laitostyypistä riippuen primääri- ja/tai sekundääripiirin ylipainesuojaus, sekundääripiirin hätäsyöttövesi sekä varavoiman syöttö. Näillä toiminnoilla pysäytetään käyttöhäiriö ja estetään sen paheneminen onnettomuudeksi. Tasolla 1 olevat järjestelmät, rakenteet ja laitteet voivat pahasti vikaantuessaan aiheuttaa alkutapahtuman, jonka hallintaan tason 2 rajoitustoiminnot eivätkä turvallisuustoiminnot riitä. Tällaisten tapahtumien seurauksilta ydinvoimalaitoksilla suojaudutaan oletettuja onnettomuuksia varten suunnitelluilla järjestelmillä. Nämä turvallisuusjärjestelmät (kuten reaktorisydämen hätäjäähdytysjärjestelmä, primääri- ja/tai sekundääripiirin varoventtiilit sekä suojarakennuksen eristysjärjestelmä) tarvitaan rajoittamaan onnettomuuksien seurauksia ja estämään niiden kehittyminen vakavaksi onnettomuudeksi. Tasolla a on turvallisuusluokan 2 järjestelmiä, joilla rajoitetaan onnettomuuksien seurauksia ja saadaan laitos hallittuun tilaan ja pystytään pitämään se siinä niin kauan kuin on tarpeen, kuitenkin vähintään 72 tuntia. Tasolla a on myös turvallisuusluokan järjestelmiä, joilla laitos saadaan hallitusta tilasta turvalliseen tilaan ja voidaan pitää se siinä. Hallitulla tilalla tarkoitetaan tilaa, jossa reaktori on sammutettu ja sen jälkilämmön poisto on turvattu ja turvallisella tilalla ns. kylmää, sammutettua tilaa, jossa reaktori on sammutettu ja paineeton, ja sen jälkilämmön poisto on turvattu.

5 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 5 (14) Tasolla a on lisäksi turvallisuusluokkaan kuuluvat laitteet, joita tarvitaan häiriö- ja hätätilanneohjeiden mukaiseen onnettomuustilanteiden hallintaan (esim. operaattorin tarvitsemat onnettomuuden pitkän aikavälin hallintaan liittyvät mittaukset ja tilatiedot). Tasolla b ovat erilaisuusperiaatteen toteuttavat turvallisuusluokan järjestelmät, jotka varmentavat odotettavissa olevissa käyttöhäiriöissä ja luokan 1 onnettomuuksissa turvallisuusluokan 2 järjestelmien toimintaa niissä esiintyvien mahdollisten yhteisvikojen tapauksessa. Näissä tilanteissa laitos on saatava hallittuun tilaan erilaisuusperiaatteen toteuttavilla turvallisuusluokan järjestelmillä. Tämän jälkeen laitoksen saattamiseen turvalliseen tilaan voidaan käyttää samoja turvallisuusluokan järjestelmiä kuin tasolla a. Tasolla 4 ovat turvallisuusluokkaan kuuluvat vakavien onnettomuuksien hallintaan liittyvät järjestelmät. Määriteltäessä turvallisuusluokkiin liittyviä laatu- ja luotettavuusvaatimuksia on muistettava, että mitä korkeampi on turvallisuusluokka, sitä parempaa varmistusta (luottamustasoa) vaaditaan osoitettaessa vaatimusten täyttyminen. Näin ollen esimerkiksi suojausjärjestelmän kelpoisuuden ja luotettavuuden osoittaminen vaatii tyypillisesti vankempaa aineistoa kuin mitä alemmissa luokissa on tarpeen. (07) Kaikki turvallisuusluokkien väliseksi rajaksi määritellyt laitteet kuuluvat ylempään turvallisuusluokkaan. (08) Turvallisuusluokitusta laadittaessa ja sovellettaessa on otettava huomioon, että turvallisuuden varmistaminen asettaa erityyppisille laitteille erilaisia vaatimuksia. Esimerkiksi painelaitteilta ja paineen alaisilta putkilta vaaditaan rakenteellista virheettömyyttä, mekaanista lujuutta ja korroosion kestävyyttä. Pumpuilta ja venttiileiltä edellytetään lisäksi toimintavarmuutta. Paineettomilta putkistoilta ja säiliöiltä vaaditaan ennen muuta korroosion kestävyyttä. Polttoaineen varastoinnissa keskeistä on varastogeometrian säilyttäminen turvallisissa rajoissa. Turvallisuusluokituksen avulla porrastetaan vaatimustasot samaa tyyppiä edustavien järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden välillä. Erityyppisille laitteille asetettavien vaatimusten ei tarvitse olla keskenään samankaltaisia, vaan vaatimuksissa tulee painottaa kunkin luokiteltavan kohteen luotettavuutta ajatellen niiden turvallisuuden kannalta tärkeimpiä ominaisuuksia. (09)Järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden laatuvaatimukset ja laadun varmentamiselle asetettavat vaatimukset on määriteltävä siten, että korkeammassa turvallisuusluokassa on korkeampi vaatimustaso. Vaatimusten tulee kohdistua turvallisuustoimintojen luotettavuuteen vaikuttaviin seikkoihin: rakenteiden ja laitteiden rakenteellisen eheyden varmistamiseen ja järjestelmien toimintavarmuuteen. Vaatimusten tulee kattaa luokitellun kohteen suunnittelu, valmistus, rakentaminen, asennus, tarkastukset ja käytön aikaiset toimenpiteet. Vaatimusten määrittelyssä tulee käyttää asianomaista kohdetta koskevia standardeja..2 Turvallisuustoimintoihin liittyvät luokitusperusteet (10) Järjestelmät ja laitteet on jaettava toiminnallisesti niiden vaurioitumisen aiheuttamien seurausten perusteella kahteen turvallisuusluokkaan 2 ja sekä luokkaan EYT. Toiminnallisessa luokituksessa on tunnistettava järjestelmien ja laitteiden toiminnan merkitys alkutapahtumien hallinnan kannalta. (11) Silloin kun rakennetta tai laitetta tarvitaan järjestelmän turvallisuustoiminnon toteuttamisessa tai kun rakenteella tai laitteella on olennainen vaikutus järjestelmän turvallisuusmerkitykseen, järjestelmään kuuluva rakenne tai laite on samassa luokassa kuin itse rakenteellisen tai toiminnallisen kokonaisuuden muodostama järjestelmä. Yksittäiset laitteet voivat olla myös ylemmässä turvallisuusluokassa kuin itse järjestelmä, esimerkiksi kohdissa, joissa järjes-

6 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 6 (14) telmä liittyy ylemmän turvallisuusluokan järjestelmään. Yksittäiset laitteet voivat olla myös alemmassa turvallisuusluokassa, jos perustellusti voidaan osoittaa, että niillä ei ole vaikutusta järjestelmän turvallisuustoiminnon toteutumisen kannalta Turvallisuusluokitusta tehtäessä on määriteltävä se toiminto tai ominaisuus, johon kyseinen luokitus perustuu. Järjestelmällä voi olla useita alatoimintoja tai ominaisuuksia, joiden turvallisuusmerkityksen ja turvallisuusluokan perusteella määräytyy niihin osallistuvien (tai niihin vikaantuessaan vaikuttavien) laitososien turvallisuusluokka. Järjestelmätason luokitus viedään eteenpäin rakenne- ja laitetasolle. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmällä voi olla erilaisia alatoimintoja, joiden turvallisuusmerkityksestä riippuen luokitellaan järjestelmän eri osat. Turvallisuusluokitukseen liittyy siis keskeisesti sen toiminnon tai ominaisuuden määrittely, johon luokitus ja sitä vastaavat vaatimukset liittyvät. Näin ollen onkin tärkeää, että järjestelmän alatoimintojen turvallisuusluokituksen yhteydessä käy ilmi se toiminto tai ominaisuus (tai niiden yhdistelmä), joka on turvallisuusmielessä tärkeä. (12) Turvallisuusluokkaan 2 on luokiteltava turvallisuustoimintoja toteuttavat järjestelmät ja laitteet, jotka on suunniteltu oletettujen onnettomuuksien varalle laitoksen saattamiseksi hallittuun tilaan ja pitämiseksi siinä niin pitkään, että edellytykset turvalliseen tilaan siirtymiseksi voidaan varmistaa. Hallitulla tilalla tarkoitetaan tilaa, jossa reaktori on sammutettu, sen jälkilämmön poisto on turvattu ja radioaktiivisten aineiden päästöt ovat hallinnassa asetettujen kriteerien puitteissa. Tällöin järjestelmät, jotka on luokiteltava turvallisuusluokkaan 2 liittyvät edellä esitettyihin turvallisuustoimintoihin. Nämä turvallisuusjärjestelmät (kuten reaktorisydämen hätäjäähdytysjärjestelmä, primääri- ja/tai sekundääripiirin varoventtiilit sekä suojarakennuksen eristysjärjestelmä) tarvitaan rajoittamaan onnettomuuksien seurauksia ja estämään niiden kehittyminen vakavaksi onnettomuudeksi. Yksityiskohdissaan järjestelmät, jotka luokitellaan turvallisuusluokkaan 2 riippuvat laitostyypistä. Esimerkiksi laitoksissa, joiden turvallisuustoiminnot perustuvat passiivisiin järjestelmiin turvallisuusluokkaan 2 luokiteltavat järjestelmät (prosessi-, sähkö- ja automaatiojärjestelmät) ovat erilaisia kuin laitoksissa, joissa turvallisuustoiminnot toteutetaan pelkästään aktiivisilla turvallisuustoiminnoilla. (1) Turvallisuusluokkaan on luokiteltava järjestelmät ja laitteet, jotka 1. on suunniteltu laitoksen ajamiseksi turvalliseen tilaan pitkällä aikavälillä 2. on suunniteltu vakavien reaktorionnettomuuksien hallintaan. toteuttavat erilaisuusperiaatteen ja on suunniteltu varmentamaan laitoksen saattaminen hallittuun tilaan vastaavasta turvallisuustehtävästä ensisijaisesti huolehtivan järjestelmän vikaantuessa 4. rajoittavat käyttöhäiriöiden seurauksia, elleivät ne ole muusta syystä ylemmässä turvallisuusluokassa 5. on suunniteltu reaktorin tehon, paineen tai lisäveden säätöön (ydinvoimalaitoksen pääsäätäjät) edellyttäen, että ne vikaantuessaan käynnistävät turvallisuusluokan 2 turvallisuustoiminnot. 6. osallistuvat polttoaineen käsittelyyn ja jotka voivat vikaantuessaan aiheuttaa polttoaineen vaurioitumisen

7 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 7 (14) 7. ovat laitokselle kiinteästi asennettuja ja osallistuvat ydinvoimalaitoksen prosessien aktiivisuusvalvontaan, laitoksen huonetilojen säteilyturvalli-suuden tai laitoksen päästöjen valvontaan 8. on suunniteltu käytetyn polttoaineen jäähdytykseen 9. estävät radioaktiivisten aineiden leviämisen suojarakennuksen ulkopuolella 10. ovat välttämättömiä valvomo-olosuhteiden ylläpidon kannalta. 11. ovat välttämättömiä odotettavissa olevien käyttöhäiriöiden ja onnettomuuksien valvontaan ja hallintaan (mittausjärjestelmät). Kohdassa 1) luokituksen perusteena on operaattorin käytettävissä oleva aika. Jos laitos voidaan pitää hallitussa tilassa turvallisuusluokan 2 järjestelmillä niin kauan kuin on tarpeen, voidaan järjestelmät, joilla laitos saadaan turvalliseen tilaa luokitella turvallisuusluokkaan. Tällöin on osoitettava, että operaattorilla on riittävästi aikaa korjaaviin toimenpiteisiin järjestelmässä mahdollisesti esiintyvän sen toimintaa estävän häiriön tai vian korjaamiseksi. Turvallisella tilalla tarkoitetaan tilaa, jossa reaktori on sammutettu ja paineeton, sen jälkilämmön poisto on turvattu ja radioaktiivisten aineiden päästöt ovat hallinnassa asetettujen kriteerien puitteissa. Kohdassa ) liittyvät erilaisuusperiaatteen toteuttavat järjestelmät, rakenteet ja laitteet. Erilaisuusperiaatetta sovelletaan niihin turvallisuustoimintoihin, jotka rajoittavat odotettavissa olevien käyttöhäiriöiden ja luokan 1 onnettomuuksien seurauksia. Erilaisuusperiaatteella varaudutaan varsinaisissa turvallisuusjärjestelmissä (liittyvät reaktorin sammuttamiseen ja jäähdyttämiseen sekä radioaktiivisten aineiden leviämisen estämiseen) liittyviin yhteisvikoihin. Tarkemmin näitä tapahtumia ja niihin liittyviä turvallisuusjärjestelmiä, joihin sovelletaan erilaisuusperiaatetta, on kuvattu ohjeessa YVL B.. Kohdassa 4) mainitut järjestelmät, rakenteet ja laitteet, elleivät muusta syystä ole korkeammassa turvallisuusluokassa, kuuluvat turvallisuusluokkaan, johon tyypillisesti kuuluvat erilaiset rajoitustoiminnot, esimerkiksi osittainen pikasulku tai lukitustoiminnot, joilla estetään häiriön eteneminen niin, ettei varsinaisen reaktorin suojausjärjestelmän tarvitse puuttua tapahtuman kulkuun. (14) Luokkaan EYT järjestelmän osa on luokiteltava luokkaan EYT/STUK, jos 1. järjestelmällä on laitoskohtaista riskimerkitystä sen vioittumisen aiheuttamien alkutapahtumien seurauksena 2. järjestelmä suojaa turvallisuustoimintoja suorittavia järjestelmiä sisäi-siltä tai ulkoisilta uhkilta, kuten palontorjuntajärjestelmät. järjestelmällä valvotaan laitoksella, työvälineissä, työntekijöissä tai ympäristössä (esim. ympäristön säteilyvalvontaverkko) esiintyvää säteilyä, pintakontaminaatiota tai radioaktiivisuutta, mutta järjestelmä ei kuulu turvallisuusluokkaan. 4. järjestelmää tarvitaan laitoksen saattamiseksi hallittuun tilaan suunnitteluperusteluokkaan DEC kuuluvan vikayhdistelmän sisältävissä tapahtumissa (DEC B) tai harvinaisessa ulkoisessa tapahtumassa (DEC C).

8 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 8 (14). Rakenteellisen kestävyyden, eheyden ja tiiviyden varmistamiseen liittyvät luokitusperusteet (15) Rakenteet ja laitteet on ryhmiteltävä radioaktiivisten aineiden leviämisen estämiseksi niiltä vaadittavien kestävyyden, eheyden ja tiiveyden perusteella kolmeen turvallisuusluokkaan 1, 2 ja sekä luokkaan EYT. Laitetta käsitellään tässä kappaleessa rakenteena, esimerkiksi pumpun pesä. (16) Turvallisuusluokkaan 1 on luokiteltava ydinpolttoaine sekä rakenteet ja laitteet, joiden vaurioituminen voi aiheuttaa turvallisuuden vaarantavan onnettomuuden ja vaatia turvallisuustoimintojen välitöntä käynnistymistä. Turvallisuusluokkaan 1 kuuluu erityisesti reaktorin paineastia ja ne primääripiirin putkistot, joiden vaurioituminen johtaa sellaiseen primääripiirin vuotoon, jota ei voida korvata laitoksen normaaliin käyttöön liittyvillä järjestelmillä. Ydinpolttoaineella tarkoitetaan tässä tuoretta polttoainetta, jolle on suunnitteluvaiheessa asetettu suunnittelu- ja laatuvaatimukset, joissa otetaan huomioon polttoaineen koko elinkaari valmistuksesta loppusijoitukseen. Fyysiset etenemisesteet polttoaine, primääripiiri, suojarakennus luokitellaan korkealle, koska ne rikkoutuessaan voivat aiheuttaa erityisen vaikeita alkutapahtumia ja/tai koska niiden eheyden ylläpitäminen alkutapahtumien jälkeen on turvallisuustoimintojen päätehtävä. Mekaaniset turvallisuusominaisuudet voivat liittyä eheyteen, tiiviyteen, ympäristösietoisuuteen sekä toiminnallisuuteen; eli mekaanisten komponenttien luokituksessa on tarkasteltava niiden merkitystä sekä etenemisesteiden että turvallisuustoimintojen kannalta. Lisäksi voivat eheysominaisuudet liittyä etenemisesteisiin tai turvallisuustoimintoihin myös välillisesti, esimerkiksi missiilien, palojen ja tulvien aiheuttamien riskien kautta. Toiminnalliset ja etenemisesteisiin liittyvät tekijät tulee ottaa huomioon, kun laitososia luokitellaan. (17) Turvallisuusluokan 1 ulkopuolelle jäävät seuraavat primääripiirin osat: 1. pienet putket, joiden katkeamisesta aiheutuva vuoto voidaan korvata laitoksen normaaliin käyttöön liittyvillä järjestelmillä 2. osat, jotka ovat yhteydessä reaktorin jäähdytysjärjestelmään passiivisen, virtausta rajoittavan laitteen välityksellä, ja joiden rikkoutumisesta aiheutuva vuoto ei ylitä vuotoa, joka voidaan hallita laitoksen normaaliin käyttöön liittyvillä järjestelmillä. osat, jotka voidaan niiden rikkoutuessa eristää reaktorin jäähdytysjärjestelmästä kahdella linjassa peräkkäin olevalla automaattisesti sulkeutuvalla venttiilillä, joiden sulkeutumisaika on niin lyhyt, että reaktori voidaan turvallisesti sammuttaa ja jäähdyttää. (18) Turvallisuusluokkaan 2 on luokiteltava ne rakenteet ja laitteet, joiden 1. eheyttä vaaditaan reaktorin jälkilämmön poistoon tai radioaktiivisten aineiden pidättämiseen laitoksen sisälle turvallisuusluokan 1 laitteen tai putkiston vaurion jälkeen 2. vaurio aiheuttaa vaaran hallitsemattomasta ketjureaktiosta. vaurio vaarantaa ydinpolttoaineen eheyden 4. vaurio vaarantaa turvallisuusluokan 1 leviämisesteen eheyden. Tällaisia rakenteita ja laitteita ovat mm

9 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 9 (14) reaktorin hätäjäähdytysjärjestelmien päälaitteet ja putkistot reaktorin tukirakenteet ja reaktorin sammutusjärjestelmien rakenteet primääripiirin putkistojen tuennat reaktorin suojarakennus mukaan lukien suojarakennuksen eristystoimintoon liittyvät rakenteet ja muut suojarakennukseen välittömästi liittyvät rakenteet polttoainevarastojen telineet. (19) Turvallisuusluokkaan on luokiteltava 1. turvallisuusluokan 2 järjestelmien toimintakykyä ja niiden fyysistä erottelua varmistavat rakennukset ja rakenteet 2. rakenteet ja laitteet, jotka varmistavat turvallisuusluokan toiminnot. radioaktiivisten aineiden leviämisesteisiin tai radioaktiivisen materiaalin käsittelyyn liittyvät rakenteet ja laitteet, jotka eivät kuulu ylempiin turvallisuusluokkiin ja joiden vaurio voi aiheuttaa merkittävän radioaktiivisten aineiden vapautumisen laitostiloihin tai ympäristöön. Putkistojen turvallisuusluokitteluperiaatteet Putkistot on luokiteltava kuten kaikki rakenteet ja laitteet niiden turvallisuusmerkityksensä perusteella turvallisuusluokkiin 1, 2 ja sekä luokkaan EYT. Putkiston osat, venttiilit, pumput, varolaitteet ja muut paineenalaiset lisälaitteet kuuluvat ensisijaisesti samaan turvallisuusluokkaan kuin putkisto. (20)Pienputkistojen (DN 50) luokituksessa on noudatettava seuraavia luokitusperiaatteita: 1) Jos pienputkisto liittyy turvallisuusluokan 1 putkistoihin tai laitteisiin ja sen DN 20, se kuuluu turvallisuusluokkaan 2. Primääripiirin laitteiden tiivisteiden vuotoputket, joiden DN 20, kuuluvat turvallisuusluokkaan. 2) Jos pienputkisto liittyy turvallisuusluokkaan 2 kuuluvaan putkistoon tai laitteeseen, se kuuluu turvallisuusluokkaan. ) Jos pienputkisto liittyy turvallisuusluokkaan kuuluvaan putkistoon tai laitteeseen, se kuuluu luokkaan EYT. (21) Pienputkiston luokitusta ei alenneta, mikäli putken vuoto aiheuttaa luokituksen perusteena olevan turvallisuustoiminnon menetyksen. Tällaisia pienputkistoja ovat esimerkiksi suojausautomaation mittauksiin liittyvät impulssilinjat, dieselien polttoaineputket ja pumppujen jäähdytysputket. (22) Putkiston tuet ja kannakkeet on luokiteltava pääsääntöisesti yhtä alempaan turvallisuusluokkaan kuin niiden kannattamat putkistot. Turvallisuusluokkien ja luokan EYT putkistojen kannakkeet kuuluvat luokkaan EYT..4 Maanjäristysluokitus (2) Ydinlaitosten järjestelmät, rakenteet ja laitteet on luokiteltava niille maanjäristystilanteita varten asetettavien kestävyysvaatimusten perusteella kolmeen luokkaan: S1, S2A ja S2B.

10 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 10 (14) (24) Maanjäristysluokkaan S1 kuuluvien järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden on suunnittelumaanjäristyksen aiheuttaman kuormituksen seurauksena pysyttävä ehjinä, tiiviinä, toimintakykyisinä ja oikealla paikallaan. Mikäli on perusteltu syy, voidaan joillekin laitteille määrittää vain tietty ominaisuus, esim. tiiviys, joka niiden on säilytettävä suunnittelumaanjäristyksen aiheuttamassa kuormitustilanteessa. (25) Maanjäristysluokkaan S1 on luokiteltava 1. kiehutusvesireaktorilaitoksessa reaktorin painesäiliö, höyryputket turpiinin pikasulkuventtiileille asti ja muut primääripiiriin liittyvät putkistot suojarakennuksen eristysventtiileille asti 2. painevesireaktorilaitoksessa reaktorin painesäiliö, primääripiirin putkistot ja venttiilit, paineistin, pääkiertopumput, höyrystimet ja sekundääripiirin putkistot eristysventtiileille asti. reaktorin sisäosat 4. ne turvallisuusluokkaan 2 kuuluvat järjestelmät, rakenteet ja laitteet, joita tarvitaan laitoksen saattamiseen hallittuun tilaan odotettavissa olevissa käyttöhäiriöissä tai luokan 1 onnettomuuksissa, ainakin siinä laajuudessa, että järjestelmän maanjäristyskestoiset osajärjestelmät toteuttavat yksittäisvikakriteerin, 5. rakenteet ja laitteet, jotka vaurioituessaan voivat aiheuttaa radioaktiivisten aineiden merkittävän leviämisen laitoksen sisälle tai sen ulkopuolelle 6. järjestelmät, rakenteet ja laitteet, joita tarvitaan reaktorin saattamiseksi turvalliseen tilaan ja pitämiseksi tässä tilassa 7. alikriittisyyden ja jäähdytyksen varmistavat järjestelmät ja rakenteet mukaan lukien käytetyn polttoaineen varastointialtaat 8. järjestelmät, rakenteet ja laitteet, jotka ovat oleellisia valmiustoiminnan kannalta 9. turvallisuusluokiteltuja järjestelmiä, laitteita tai rakenteita sisältävissä tiloissa sijaitsevat öljyä, muita palavia nesteitä tai palavia kaasuja tai happea sisältävät järjestelmät ja muut järjestelmät joiden vaurioituminen maanjäristyksen seurauksena aiheuttaa tulipalon syttymisvaaran sekä suuria määriä myrkyllisiä tai tukahduttavia kaasuja sisältävät järjestelmät 10. turvallisuusluokiteltuja laitteita sisältävien tilojen paloilmoitusjärjestelmät ja palonsammutusjärjestelmät sammutusaineineen ellei analyysien perustella voida osoittaa tulipalon seurausvaikutuksia erittäin vähäisiksi. (26) Maanjäristysluokkaan S2A on luokiteltava järjestelmät, rakenteet ja laitteet, joiden toimintakyvyn ja eheyden säilyminen ei ole välttämätöntä turvallisuustoimintojen toteuttamiseksi mutta joilla voi olla sijainnista riippuvia vaikutuksia (esim. romahtaminen, putoaminen) tai muusta syystä aiheutuvia (vaarallisen aineen vapautuminen, tulipalo, tulviminen) vaikutuksia maanjäristysluokan S1 järjestelmien turvallisuuteen liittyvään toimintaan tai eheyteen tai automaattisiin turvallisuustoimintoihin. Maanjäristysluokan S2A järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden vaurioituminen ei saa vaikuttaa maanjäristysluokan S1 rakenteiden turvallisuuteen liittyvään toimintaan tai eheyteen eikä automaattisiin turvallisuustoimintoihin.

11 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 11 (14) (27) Kaikille maanjäristysluokkaan S1 ja S2A kuuluville laitteille on määriteltävä ominaisuudet (esim. toimintakyky, tiiviys), jotka niiden on säilytettävä suunnittelumaanjäristyksen aiheuttaman kuormitustilanteen jälkeen. Tyypillisiä ominaisuuksia ovat toimintakyvyn säilyminen, paikoillaan pysyminen, eheys, tiiviys, akselien pyörimisominaisuudet ja galvaaninen jatkuvuus. (28) Maanjäristysluokkaan S2B on luokiteltava kaikki muut rakenteet ja laitteet, joiden vaurioituminen ei vaaranna laitoksen ydin- ja säteilyturvallisuustoimintoja maanjäristyksen seurauksena. (29) Maanjäristysluokitus on tarkistettava todennäköisyysperusteisen riskianalyysin (PRA) avulla. Edellä esitettyjen luokitteluperiaatteiden lisäksi maanjäristysluokitusta on arvioitava todennäköisyysperusteisilla menetelmillä. (0) S1 ja S2A luokkaan kuuluvien järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden suunnittelussa on otettava huomioon myös suuren liikennelentokoneen törmäyksen ja räjähdyspaineaallon aiheuttamista värähtelyistä johtuvat kuormitukset, ellei tapahtumaan sovellettavien vikakriteerien perusteella voida osoittaa sen olevan joidenkin järjestelmien, rakenteiden tai laitteiden osalta tarpeetonta. Nämä asiat on mainittava luokitusasiakirjassa maanjäristysluokitusta koskevassa kohdassa..5 Luokitusasiakirja (1) Ydinenergia-asetuksen :ssä 5 ja :ssä 6 on esitetty vaatimus luokitusasiakirjan toimittamisesta STUK:lle osana rakentamislupa- ja käyttölupahakemusta. Laitoshankkeen rakentamis- ja käyttölupahakemuksessa on turvallisuusluokitus kuitenkin integroitava mahdollisimman pitkälle alustavan ja lopullisen turvallisuusselosteen kanssa: Turvallisuusselosteen yleisosissa on esitettävä luokitusperiaatteet ja luokista seuraavat periaatevaatimukset eri tekniikan aloilla. Turvallisuusanalyyseihin liittyen on esitettävä selkeät periaatteet sille, miten turvallisuustoimintojen, järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus riippuu niiden merkityksestä alkutapahtumien aiheuttajina sekä alkutapahtumien hallintaan tarvittavina turvallisuustoimintoina. Turvallisuusselosteen järjestelmäosissa on tunnistettava järjestelmien eri alatoiminnot ja ominaisuudet, joista puolestaan määräytyvät rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokat ja kyseistä toimintoa tai ominaisuutta koskevat luokitusperusteiset vaatimukset. Laitekohtainen luokitus voidaan esittää erillisenä luokitusasiakirjana, mutta luokitusasiakirjan on kytkeydyttävä selkeällä tavalla ("integroiduttava") turvallisuusselosteen sisältöön. Laitosmuutosten periaatesuunnitelman yhteydessä on esitettävä myös luokitusperusteet. Aikaisemman voimassa olleen turvallisuusluokan muutosta on harkittava, jos uudet tiedot kyseisen kohteen turvallisuusmerkityksestä näin vaativat. (2) Luokitusasiakirjassa on esitettävä 1. ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden merkintäjärjestelmä

12 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 12 (14) 2. järjestelmäluettelo. järjestelmäkohtaiset rakenteiden ja laitteiden luettelot turvallisuusluokkiin 1, 2 ja kuuluvista laitteista sekä luettelot luokkaan EYT kuuluvista painelaitteista 4. prosessijärjestelmien ja ilmastoinnin virtauskaaviot 5. sähköjärjestelmien kaaviot 6. automaatiojärjestelmien periaatekaaviot 7. turvallisuusluokituksen perusteet 8. järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokka 9. turvallisuusluokan ja laatuvaatimusten välinen yhteys 10. maanjäristysluokituksen perusteet 11. järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden maanjäristysluokka 12. rakenteiden ja laitteiden ympäristökelpoistus 1. ohjelmistot ja niiden taltiointivälineet. () Järjestelmät on ryhmiteltävä johdonmukaisesti järjestelmäluetteloon ja varustettava tunnuksin ja luokitusmerkinnöin. (4) Rakennusten, rakenteiden ja laitoksen päälaitteiden luokitus ja fyysinen sijainti laitoksella on esitettävä piirustuksissa tai muulla sopivalla tavalla, joka soveltuu rakennusten luokituksen esittämiseen. (5) Luokitusasiakirjan sähköjärjestelmien pääkaavioissa ja automaatiojärjestelmien periaatekaavioissa on esitettävä yksikäsitteisesti turvallisuusluokkien rajat. (6) Prosessijärjestelmien virtauskaavioiden on oltava sellaisia, että niistä selviävät vähintään järjestelmä- ja luokkarajat ja laitteiden prosessitekninen sijainti järjestelmässä. Putkistojen turvallisuusluokitus on esitettävä prosessijärjestelmien virtauskaavioissa. (7) Luokitusasiakirjaa on ylläpidettävä ydinlaitoksen käytön aikana. 4 Säteilyturvakeskuksen valvontamenettelyt (401) Turvallisuusluokan perusteella STUK määrittelee järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden viranomaisvalvonnan laajuuden. (402) Rakentamislupaa haettaessa STUK arvioi ydinenergia-asetuksen 5 :n edellyttämän alustavan järjestelmätason turvallisuusluokitusasiakirjan asianmukaisuuden. (40) Käyttölupavaiheessa STUK tarkastaa ja tarkastuksen perusteella hyväksyy lopullisen luokitusasiakirjan. (404) Ydinlaitoksen käytön aikana STUK tarkastaa ja tarkastuksen perusteella hyväksyy luokitusasiakirjaan tehtävät muutokset ja lisäykset.

13 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (14) 5 Ohjeen vaatimusten perustelu 5.1 WENRA:n turvallisuusluokitusta koskevat vaatimukset WENRA:n turvallisuusluokitusta koskevat vaatimukset on esitetty kohdassa Aihe G: Rakenteiden, järjestelmien ja laitteiden turvallisuusluokitus. Vaatimukset on jaettu kolmeen kohtaa; tavoite, luokitusmenetelmät ja luotettavuuden varmistaminen. Seuraavassa esitetään miten eri vaatimukset on otettu huomioon YVL ohjeissa. 1.Tavoite Kaikki turvallisuuden kannalta tärkeät rakenteet, järjestelmät ja laitteet on määriteltävä ja luokiteltava niiden turvallisuusmerkityksen perusteella. Vaatimus on otettu huomioon Valtioneuvoston Asetuksen 4 :ssä ja ohjeessa YVL B.2 vaatimuksissa 01 ja Luokittelumenetelmä 2.1 Rakenteiden, järjestelmien ja laitteiden luokittelun on perustuttava ensisijaisesti deterministisiin menetelmiin, joita täydennetään tarvittaessa todennäköisyysmenetelmillä ja teknillisellä harkinnalla. Vaatimus on otettu huomioon ohjeessa YVL B.2 vaatimuksessa Luokittelussa on määriteltävä kullekin turvallisuusluokalle: Tarkoituksenmukaiset normit ja standardit suunnittelussa, valmistuksessa, rakentamisessa ja tarkastuksessa; Varavirtalähteen tarve, kelpoisuus ympäristöoloihin; Deterministisessä turvallisuusarvioinnissa käsiteltäviä turvallisuustoimintoja palvelevien järjestelmien käytettävyys- tai epäkäytettävyystila; Laadunhallintajärjestelyt. Vaatimus ei suoranaisesti liity ohjeeseen YVL B.2. Vaatimukset on esitetty YVL ohjeissa B1, A. ja A.6.. Luotettavuuden varmistaminen.1 Turvallisuuden kannalta tärkeät rakenteet, järjestelmät ja laitteet on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että niiden laatu ja luotettavuus ovat niiden luokittelun mukaisia. Vaatimus on otettu huomioon valtioneuvoston asetuksen 4 :ssä..2 Yhden rakenteen, järjestelmän tai laitteen vikaantuminen yhdessä turvallisuusluokassa ei saa aiheuttaa muiden rakenteiden, järjestelmien tai laitteiden vikaantumista ylemmässä turvallisuusluokassa. Turvallisuuden kannalta tärkeitä laitteita tukevat apujärjestelmät on luokiteltava vastaavasti. Vaatimus on otettu huomioon vaatimuksessa 10 ja ohjeessa YVL B.1 vaatimuksessa 45.

14 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 14 (14) 5.2 IAEA:n turvallisuusluokitusta koskevat vaatimukset IAEA:n ohjeissa turvallisuusluokitusta käsitellään ohjeissa SSR 2/1 Safety of Nuclear Power Plants: Design ja SSG-0 Safety Classification of Structures, Systems and Components in Nuclear Power Plants. Ohjeessa SSR 2/1 turvallisuusluokitusta koskevat vaatimukset ovat varsin ylätasolla ja ohjeen vaatimukset on suomalaisessa lainsäädännössä otettu huomioon Valtioneuvoston asetuksen 4 :ssä ja ohjeessa YVL B.2 vaatimuksissa 01 ja 02. Varsinaisesti turvallisuusluokitusta koskeva IAEA:n ohje SSG-0on tehty teknologisesti neutraaliksi eli se koskee kaikkia, eri tyyppisiä, ydinvoimalaitoksia. Tämän vuoksi ohje on luonteeltaan hieman erilainen kuin luokitusohje YVL B.2, joka on tehty vain kevytvesireaktoreille. Ohjeen vaatimustaso on kuitenkin sama, johtaen turvallisuusluokituksen osalta samaan tulokseen kuin ohjeen YVL B.2 perusteella tehty luokitus. Ohjeen lähtökohtana on sama syvyyssuuntaisuus kuin ohjeessa YVL B.2. Turvallisuusluokitusta ei ole suoraan jaettu rakenteelliseen ja toiminnalliseen luokitukseen kuten meillä. Rakenteellinen ja toiminnallinen näkökohta luokittelun perusteena on kuitenkin mukana ohjeessa. 6 Ohjeen soveltaminen Uusi ohje YVL B.2 ei muuta jo STUK:n vanhassa ohjeessa YVL 2.1 sekä sen täsmennysmuistiossa esitettyjä luokituksen periaatteita. Ainoana merkittävänä muutoksena on, että turvallisuusluokka 4 on poistunut. Alunperin turvallisuusluokkaan 4 liittyvä ajatus on kuitenkin liitetty ohjeeseen YVL B.1 Ydinvoimalaitosten turvallisuussuunnittelu eli STUK edellyttää edelleen, että luvanhakija toimittaa eräistä luokan EYT järjestelmistä, joilla on jotakin riskimerkitystä, järjestelmäkuvauksen STUK:lle tiedoksi kuten alun perin oli turvallisuusluokan 4 tarkoitus. 7 Referenssit 1. WENRA referenssivaatimukset ydinvoimalaitoksille. 2. IAEA:n ohje SSR 2/1 Safety of Nuclear Power Plants: Design ja DS67 Safety Classification of Structures, Systems and Components in Nucler Power Plants.