Hanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus
|
|
- Elisabet Eeva-Kaarina Mäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ROSATOM STATE ATOMIC ENERGY CORPORATION ROSATOM Hanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus Jukka Laaksonen Rusatom Energy International 25. elokuuta 2016
2 Ydinturvallisuus Neuvostoliitossa ennen Tshernobylin onnettomuutta (1) Kaksi peruslinjaa ydinvoimalaitosten rakentamisessa (1) VVER-laitokset (painevesireaktorit) - perustuivat ensimmäisiin sukellusvenereaktoreihin Kuolan ydinvoimalaitos - perusrakenteeltaan samankaltaisia kuin ensimmäiset USA:n reaktorit (PWR) 2
3 Ydinturvallisuus Neuvostoliitossa ennen Tshernobylin onnettomuutta (1) Kaksi peruslinjaa ydinvoimalaitosten rakentamisessa (2) RBMK-laitokset (grafiittihidasteiset kiehutusvesireaktorit) - perustuivat reaktoreihin, jotka oli kehitetty tuottamaan plutoniumia ydinaseisiin Leningradin ydinvoimalaitos - vastaavia reaktoreita ei ole käytetty muissa maissa ydinenergian tuotantoon 3
4 Ydinturvallisuus Neuvostoliitossa ennen Tshernobylin onnettomuutta (2) VVER-laitokset VVER-440 laitokset ovat lujatekoisia ja niillä on paljon suuremmat turvallisuusmarginaalit kuin USA:ssa kehitetyillä painevesireaktorilla. Ensimmäisissä laitoksissa oli kuitenkin vain vaatimattomat järjestelmät onnettomuuksien varalle STUKin vaatimuksesta Loviisaan rakennettu laitos varustettiin sen ajan amerikkalaiset vaatimukset täyttävillä turvajärjestelmillä. Kaikki Loviisan jälkeen rakennetut VVER-440 laitokset ja myöhemmin rakennetut suuremmat VVER-1000 laitokset suunniteltiin vastaavat turvallisuusvaatimukset täyttäviksi. Loviisan voimalaitos 4
5 Ydinturvallisuus Neuvostoliitossa ennen Tshernobylin onnettomuutta (3) RBMK-laitokset Reaktorin turvallisuutta ollut varmistettu fysiikan lakien pohjalta kuten edellytettiin amerikkalaisissa vaatimuksissa Myös turvajärjestelmät onnettomuuksien varalle olivat vaatimattomat. Tshernobylin onnettomuuden sattuessa oli käytössä 15 RBMKlaitosta ja kolme rakenteilla (lisäksi perustuksia oli alettu tehdä uusille yksiköille ainakin Liettuan Ignalinaan) - kaksi laitosta rakennettiin valmiiksi ja käynnistettiin 1987 ja 1990, yksi projekti lopetettiin pitkän pohdinnan jälkeen - tällä hetkellä on käytössä vielä 11 RBMK-laitosta ja ne on tarkoitus korvata samoille paikoille rakenteilla ja suunnitteilla olevilla VVER-laitoksilla 5
6 Ydinturvallisuus Neuvostoliitossa ennen Tshernobylin onnettomuutta (4) Ydinturvallisuusvalvonta Ydinturvallisuusviranomainen perustettiin Neuvostoliittoon alkuvuosina ydinturvallisuusviranomaisen tehtävä oli vain tehdä tarkastuksia, joissa todettiin turvallisuussäädösten noudattaminen, sekä laitosten rakentamisessa ja käytössä että laitteiden valmistuksessa tehtailla Neuvostoliitossa ei ollut lupamenettelyä (rakentamislupa, käyttölupa), johon olisi sisältynyt viranomaisen tekemä laitoksen rakenteen turvallisuusarvionti ja turvallisuusanalyysien tarkastaminen. 6
7 Ydinturvallisuus Neuvostoliitossa ennen Tshernobylin onnettomuutta (5) Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön ydinturvallisuuden alueella Neuvostoliiton yhteistyö keskittyi vain niihin maihin, joille se oli toimittanut VVER-tyyppisiä laitoksia ja sekin oli hyvin rajoitettua esimerkiksi käyttökokemuksien vaihdon osalta. Neuvostoliiton osallistuminen Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) ydinturvallisuusohjelmiin oli lähinnä nimellistä - ulkomaisia asiantuntijoita ei kutsuttu arvioimaan turvallisuutta - IAEA:n ohjeita poikkeuksellisten tapahtumien tiedottamisesta noudatettiin periaatteessa, mutta raportit olivat äärimmäisen pelkistettyjä eivätkä kertoneet koko totuutta. 7
8 Tshernobylin onnettomuuden jälkeen pääpaino turvallisuuteen (1) Aktiivisesta osallistumisesta kansainväliseen ydinturvallisuusyhteistyöhön päätettiin pian onnettomuuden jälkeen Onnettomuuden syistä ja seurauksista raportoitiin avoimesti heti kun ne oli alustavasti selvitetty. Kansainvälinen yhteisö kutsuttiin mukaan kaikkiin jatkoselvityksiin ja myös ympäristö- ja terveysvaikutusten pitkäaikaiseen seurantaan. Kansainvälisen yhteistyön tärkeimpänä sisältönä ovat olleet - yhteiset turvallisuustutkimusprojektit - ydinvoimalaitosten turvallisuuden kansainväliset vertaisarvioinnit (peer review) - turvallisuusperiaatteiden ja -säännöstön kehitys - käyttökokemusten vaihto 8
9 Tshernobylin onnettomuuden jälkeen pääpaino turvallisuuteen (2) Kansainväliset kontaktit turvallisuustutkimuksessa Jo muutamia viikkoja onnettomuuden jälkeen päätettiin solmia kontaktit kansainväliseen ydinturvallisuustutkijoiden verkostoon, joka on hyvin organisoitu OECD:n yhteydessä - uusien kontaktien kautta venäläisille tutkijoille saatiin nopeasti maailman parhaat alan tietokoneohjelmat - ohjelmiin mallinnettiin venäläisten laitosten piirteet, jonka jälkeen niitä voitiin soveltaa venäläisten laitosten turvallisuuden analysointiin - ohjelmat luovutettiin myös reaktorisuunnittelijoiden käyttöön 9
10 Tshernobylin onnettomuuden jälkeen pääpaino turvallisuuteen (3) Kansainväliset kontaktit turvallisuustutkimuksessa (jatk.) Koko 1990-luvun ajan venäläiset toimivat johtavassa roolissa OECD-maiden kesken koordinoidussa globaalissa tutkimusohjelmassa. Vakaviin reaktorionnettomuuksiin kohdistuneet suuret kokeet toteutettiin venäläisissä tutkimuslaitoksissa. - koelaitteet ja kokeet suunniteltiin yhdessä OECD-maiden kesken; - muilta mailta saatiin instrumentteja, joilla mitattiin ja rekisteröitiin automaattisesti kokeiden tulokset; - koetulokset arvioitiin ja niistä tehtiin johtopäätökset kansainvälisissä ryhmissä, joihin koottiin eri maiden parhaat asiantuntijat 10
11 Tshernobylin onnettomuuden jälkeen pääpaino turvallisuuteen (4) Venäläisten laitosten kansainväliset arvioinnit Pian Tshernobylin onnettomuuden jälkeen Venäjä kutsui kansainvälisen ydinturvallisuusyhteisön arvioimaan yksityiskohtaisesti sekä VVER- että RBMK-tyyppisen laitosten turvallisuutta. Kansainvälisiä asiantuntijaryhmiä kävi vuosina kaikilla venäläisillä laitoksilla arvioimassa sekä käyttötoimintaa että laitosten rakennetta. Arvioinneista laadittujen raporttien pohjalta tehtiin IAEA:lla kullekin laitostyypille ohjekirjat siitä, miten laitosten turvallisuutta pitäisi parantaa. - ohjeiden mukaiset toimet toteutettiin seuraavien noin 10 vuoden kuluessa. 11
12 Tshernobylin onnettomuuden jälkeen pääpaino turvallisuuteen (5) Käyvien laitosten turvallisuuden kehittäminen Laitoskohtaisia turvallisuusanalyysejä tehtiin kansainvälisen yhteistyön kautta saaduilla uusimmilla tietokoneohjelmilla. Ulkomaisten ydinvoimalaitosten kanssa aloitettiin kahdenvälinen yhteistyö tarkoituksena saada malleja hyvistä toimintatavoista. Laitosten rakenteen parantamiseksi tehtiin suuria investointeja perustuen turvallisuusanalyyseihin ja kansainvälisestä yhteistyöstä saatuihin suosituksiin, mm: - kokonaan uusia turvajärjestelmiä - täyden mittakaavan koulutussimulaattorit kaikille laitoksille - metallirakenteiden tarkastuslaitteita 12
13 Tsernobylin onnettomuuden jälkeen pääpaino turvallisuuteen (6) Kaikki ydinvoimalaitokset omistavalle yhtiölle (Rosenergoatom, REA) kehitettiin vahva keskitetty johtamisjärjestelmä yhtiöön luotiin vahva oma tekninen osasto, jonka tehtävä on arvioida ehdotetut laitosparannukset ja modernisoinnit ennen niiden toteutusta sekä myös arvioida uusien laitosten turvallisuus ennen rakentamisluvan hakemista kaikille ydinvoimalaitoksille ja yhtiön pääkonttoriin asennettiin videoneuvotteluhuoneet jo 1990-luvulla - viikottaisissa hyvin johdetuissa videokokouksissa keskustellaan kokemuksista ja parannuksista turvallisuuteen pääkonttoriin asennettiin suorat tietoliikenneyhteydet kaikille laitoksille, jotta pääkonttorin päivystysryhmä voi valvoa keskeytyksettä kunkin laitoksen tilaa ja käynnistää poikkeustilanteissa välittömät toimenpiteet 13
14 VVER tyyppiset ydinvoimalaitokset (1) Tällä hetkellä on 71 VVER laitosta käytössä tai rakenteilla 12 eri maassa - käyttökokemusta on kertynyt yhteensä yli 1500 vuotta TIANWAN - Kiina 14
15 VVER tyyppiset ydinvoimalaitokset (2) Käytössä Rakenteilla VVER1000 VVER440 VVER1200 VVER1000 VVER440 Venäjä Ukraina 13 2 Tsekki 2 4 Slovakia 4 2 Unkari 4 Bulgaria 2 Armenia 1 Suomi 2 Kiina 2 2 Intia 2 2 Iran 1 Valko-Venäjä 2 Yhteensä
16 Käytössä olevien VVER laitosten historiasta (1) Kaikki Loviisan voimalaitoksen jälkeen suunnitellut VVERlaitokset on suunniteltu käyttäen samoja alunperin USA:n ydinturvallisuusviranomaisen asettamia ydinturvallisuusvaatimuksia, jotka olivat Loviisan toimitussopimuksen edellyttämien suomalaisten vaatimusten pohjana. Kyseiset USA:n vaatimukset olivat lähtökohtana lähes kaikkien toisen sukupolven ydinvoimalaitosten suunnittelulle (poikkeus: Kanadan ja Iso-Britannian erityyppiset ydinvoimalaitokset) - nykyisin käytössä olevien VVER ja PWR tyyppisten laitosten turvallisuuspiirteissä ei ole olennaisia eroja 16
17 Käytössä olevien VVER laitosten historiasta (2) Teholtaan suuremmat VVER-1000 laitokset suunniteltiin luvun alussa, mutta useimpien laitosten rakentaminen saatiin valmiiksi vasta Tshernobylin onnettomuuden (1986) jälkeen toisen sukupolven VVER-1000 laitosten viimeisen edustajan (Rostov 4) rakentaminen alkoi 2010, arvioitu käynnistyminen on 6/2017. Uudet kolmannen sukupolven VVER-1000 laitokset edustavat edelliseen sukupolveen perustuvaa evoluutiota varsinainen sähköntuotantojärjestelmä on lähes identtinen vanhojen laitosten kanssa turvajärjestelmät sekä rakennusten arkkitehtuuri ja suojaus ulkoisia tapahtumia vastaan on uudistettu 17
18 Käytössä olevien VVER laitosten historiasta (3) VVER-1000 laitosten turvallisuushistoria on moitteeton eikä merkittäviä turvallisuutta vaarantaneita tapahtumia ole ollut Ensimmäisinä vuosina VVER-1000 laitosten käyttöä haittasivat usein toistuvat häiriöt, koska säätölaitteet eivät olleet luotettavia. Automaatiojärjestelmät ja eräät mekaaniset säätölaitteet on vaihdettu kokonaan uusiin laitosten luotettavan käytön varmistamiseksi. Modernisointien jälkeen on häiriöiden esiintyminen vähentynyt tasolle, joka on vertailukelpoinen muiden maiden hyvin toimivien laitosten kanssa. Luotettava ja stabiili käyttö on eduksi myös turvalllisuudelle, kun onnettomuuksien mahdollisina alkulähteinä esiintyviä häiriöitä on hyvin harvoin. 18
19 Uusien VVER laitosten aikakausi (1) Turvallisuusvaatimukset uusille ydinvoimalaitoksille Ensimmäinen kokoelma turvallisuusvaatimuksia julkaistiin Neuvostoliitossa 1988 ja vaatimukset uudistettiin Turvallisuusvaatimukset noudattivat linjauksia, joita oli kehitetty IAEAn pääjohtajan perustamassa alan arvostetuimpien asiantuntijoiden ryhmässä (INSAG) vuodesta 1986 alkaen. Vuosina julkaistut INSAG raportit, joiden laadinnassa venäläisillä asiantuntijoilla oli vahva panos, perustuivat alan uusimpiin innovaatioihin ja olivat merkittävästi edellä IAEA:n turvallisuusstandardeja ja sen ajan kansallisia vaatimuksia. Venäläiset turvallisuusvaatimukset antoivat jo 1990-luvulla tukevan perustan uuden sukupolven VVER-tyyppisten ydinvoimalaitosten suunnittelulle. 19
20 Uusien VVER laitosten aikakausi (2) Uudentyyppisten VVER-1000 laitosten suunnittelu ja rakentaminen Suunnittelu alkoi noin vuonna 1990 yhteistyössä Imatran Voiman kanssa, tavoitteena rakentaa Loviisaan uusi ydinvoimalaitos. - Eduskunta pysäytti hankkeen syyskuussa Samaa konseptia kehitettiin edelleen yhteistyönä Kiinan markkinoille; IAEA:n asiantuntijaryhmä antoi konseptista hyvin positiivisen arvion vuonna 1995 ja Kiina tilasi laitoksen vuonna Ensimmäiset kaksi uuden polven VVER-1000 laitosta rakennettiin Kiinaan, jossa ne ovat toimineet kiinalaisten mukaan erinomaisesti vuodesta 2007 alkaen. Kaksi uutta samanlaista on rakenteilla. Toinen pari uusia VVER-1000 laitoksia on rakennettu Intiaan. Niistä ensimmäinen tuotti sähköä ensi kerran 2013 ja toisen reaktori käynnistettiin runsas kuukausi sitten pienelle koekäyttöteholle. 20
21 Uusien VVER laitosten aikakausi (3) VVER-1200 (AES-2006) laitosten suunnittelu ja rakentaminen VVER-1200 laitoksen suunnittelu alkoi vuoden 2000 jälkeen ja valmistui Laitos edustaa turvallisuusratkaisuiltaan alan uusinta kehitystä maailmassa. VVER-1200 laitoksen suunnittelussa hyödynnettiin kokemuksia Kiinaan ja Intiaan valmistuneiden laitosten rakentamisesta. Hanhikivi-ehdotus 21
22 Venäjällä on kotimarkkinoillaan Kiinan jälkeen laajin ydinvoiman rakennusohjelma Venäjän ydinvoimalaitokset Kuola (4) Leningrad 1 (4) Leningrad 2 (2) Kalinin (4) Belojarsk (2) Smolensk (3) Kursk (4) Baltia (1) Balakovo (4) Novovoronesh 1 (3) Novovoronesh 2 (2) Rostov 1-3 (3) Rostov 4 (1) Novovoronesh II/1 tuotti ensimmäisen kerran sähköä elokuun alussa ja on nyt pienellä teholla koekäytössä Bilibino (4) Venäjän ydinvoimalaitokset Käytössä 35 Rakenteilla 6 Suunnitteilla 2030 mennessä 24 Rakenteilla olevat Laitosyksikkö Tyyppi Baltia 1 VVER-1200 Leningrad II/1 VVER-1200 Leningrad II/2 VVER-1200 Novovoronesh II/1 VVER-1200 Novovoronesh II/2 VVER-1200 Rostov 4 VVER
23 Hanhikiven voimalaitoksen turvallisuutta koskevat vaatimukset Tärkeimmät Venäjän uusiin laitoksiin sovellettavat turvallisuusvaatimukset päivitettiin viiden vuoden valmistelun jälkeen vuoden 2016 alussa. Uudet vaatimukset - kattavat kaikki vuonna 2012 uusitun vastaavan IAEA:n standardin vaatimukset - ottavat huomioon opit Fukushiman onnettomuudesta Uudet vaatimukset ovat varsin yhdenmukaiset suomalaisten vuonna 2013 päivitettyjen vaatimusten kanssa. Hanhikiven laitos on suunniteltu suomalaiset vuoden 2013 vaatimukset täyttäväksi. 23
24 Yleiset periaatteet ydinvoimalaitosten turvallisuuden varmistamisessa Tärkein turvallisuustavoite ydinvoimalaitosten suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on, että radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön on estetty erittäin suurella varmuudella. Riittävä ja välttämätön ehto tämän turvallisuustavoitteen toteuttamiselle on huolehtiminen kolmesta perustavaa laatua olevasta turvallisuustoiminnosta. 24
25 VVER-1200 laitoksen turvallisuuden varmistaminen Kolmesta perustavaa laatua olevasta turvallisuustoiminnosta huolehtiminen on ollut johtava tavoite VVER-1200 laitoksen suunnittelussa 1. Reaktorin reaktiivisuuden hallinta [petti Tshernobylissä] estetään hallitsematon reaktorin tehon kasvu varmistetaan tarvittaessa reaktorin nopea pysäytys, 2. Poistetaan jälkilämpö rajattomaan lämpönieluun [petti Fukushimassa] pysäytetyn reaktorin jäähdytys käytetyn polttoaineen jäähdytys 3. Radioaktiivisten aineiden pidättäminen laitoksen sisälle [petti Tshernobylissä ja Fukushimassa] estetään suuret päästöt ympäristöön myös vakavimmissa onnettomuuksissa 25
26 VVER-1200 laitoksen erityisvahvuudet verrattuna muihin uuden sukupolven ydinvoimalaitoksiin (1) Kaikista perustavaa laatua olevista turvallisuustoiminnoista pystytään huolehtimaan kahdella aivan erilaisella tavalla: 1. Aktiivisilla turvallisuusjärjestelmillä, joista kunkin luotettavuus ja toiminta on varmistettu usealla samanlaisella rinnakkaisella osajärjestelmällä ja useilla erilaisilla sähkölähteillä; 2. Passiivisilla turvallisuusjärjestelmillä, jotka toimivat painovoimalla eivätkä tarvitse ulkoista käyttövoimaa. 26
27 VVER-1200 laitoksen erityisvahvuudet verrattuna muihin uuden sukupolven ydinvoimalaitoksiin (2) Kaikki painevesireaktorit (VVER ja PWR) voidaan pysäyttää katkaisemalla virta sähkömagneeteilta, jotka kannattelevat säätösauvoja reaktorisydämen yläpuolella reaktorin toimiessa. Painovoima aiheuttaa säätösauvojen putoamisen reaktorisydämen sisään ja ketjureaktion pysähtymisen. VVER-1200 reaktorin erityispiirre verrattuna muihin painevesireaktoreihin on, että säätösauvojen pudottua reaktoriin ne estävät ketjureaktion uudelleen käynnistymisen, vaikka jäähdytysveden lämpötila laskisi pienemmäksi kuin 100 C. Muissa painevesireaktoreissa reaktorin pysäytettynä pitäminen vaatii booriliuoksen syöttöä jäähdytysveteen lämpötilan laskiessa. 27
28 VVER-1200 laitoksen erityisvahvuudet verrattuna muihin uuden sukupolven ydinvoimalaitoksiin (3) VVER-1200 laitoksella on moninkertainen (4 x 50%) järjestelmä, joka käynnistyy automaattisesti vaadittaessa nopeaa reaktorin pysäytystä ja lisää suurella teholla väkevää booriliuosta jäähdytysveteen. Booriluoksen syöttö on niin tehokasta, että reaktori pysähtyisi kaikissa odotettavissa olevissa häiriötilanteissa ennen kuin ydinpolttoaineen lämpötila nousisi tasolle, joka rikkoisi polttoaineen. Muissa painevesireaktoreissa vastaavaa järjestelmää ei ole suunniteltu yhtä tehokkaaksi. 28
29 VVER-1200 laitoksen erityisvahvuudet verrattuna muihin uuden sukupolven ydinvoimalaitoksiin (4) VVER-1200 laitoksen alkuperäinen suunnitteluperuste on, että kaasutiiviin reaktorisuojarakennuksen tulee kestää kaikki ne kuormat, jotka voisivat syntyä vakavan reaktorionnettomuuden seurauksena. Tämä estää merkittävät radioaktiiviset päästöt ympäristöön jopa reaktorin sulamisen jälkeen. Kokeellista työtä VVER-1200 laitoksen suojarakennusta suojaavien järjestelmien tehokkuuden osoittamiseksi on tehty OECD/Nuclear Energy Agency n tutkimusohjelmissa, joissa venäläisillä tutkijoilla on ollut keskeinen rooli. 29
30 VVER-1200 laitoksen erityisvahvuudet verrattuna muihin uuden sukupolven ydinvoimalaitoksiin (5) VVER-1200 laitoksen reaktorisuojarakennuksen suojaamiseksi kehitetty strategia jopa mahdollisen reaktorin sulamisen jälkeen perustuu siihen, että - kaikki fysikaaliset ilmiöt, jotka voisivat vaarantaa suojarakennuksen eheyden otetaan huomioon; - kunkin ilmiön varalle suunnitellaan juuri siihen tarkoitukseen soveltuva turvallisuusjärjestelmä; - suojarakennusta reaktorin sulamisen jälkeen suojaavat järjestelmät ovat täysin erillisiä ja riippumattomia muista voimalaitoksen turvallisuusjärjestelmistä. 30
31 VVER-1200 laitoksen turvallisuusarkkitehtuuri (1) Arkkitehtuurilla varmennetaan, että ulkoiset ja sisäiset uhkatekijät eivät voi samanaikaisesti vaarantaa kaikkia rinnakkaisia ja erilaisia järjestelmiä, jotka on suunniteltu suorittamaan samaa turvallisuustoimintoa. Turvallisuusarkkitehtuurin pääperiaate on samaa turvallisuustoimintoa varten suunniteltujen järjestelmien sijoittaminen kauas toisistaan tai niihen erottaminen ja suojaaminen vahvoilla rakenteilla. 31
32 VVER-1200 laitoksen turvallisuusarkkitehtuuri (2) Turvallisuusarkkitehtuurilla suojaudutaan monentyyppisiä uhkia vastaan: suuren lentokoneen törmäys voimakas maanjäristys tulvat laitoksen ulkopuolella ja sisällä tulipalot äärimmäiset sääilmiöt: lämpötilat, tuulet, jäätymisilmiöt 32
33 VVER-1200 laitoksen turvallisuuden varmistaminen Fukushiman onnettomuuden valossa Kaikissa rakenteilla olevissa VVER-1200 laitoksissa on jo valmiina turvallisuuspiirteet, jotka on nähty tarpeellisiksi Fukushiman onnettomuuden jälkeen: jälkilämmön poisto ilman sähkövirtaa, jälkilämmön poisto ei ole vain yhden rajattoman lämpönielun varassa (meri, joki, jäähdytystorni,...) järjestelmät, jotka on erityisesti tarkoitettu varmistamaan reaktoria ympäröivän kaasutiiviin suojarakennuksen eheys, vaikka reaktorin sydän sulaisi Sydänsieppari 33
34 Yhteenveto Tshernobyl oli Venäjän ydinturvallisuuden kannalta käänteentekevä tapahtuma. Venäläisillä asiantuntijoilla on ollut vuoden 1986 jälkeen asenne, jonka perustana on tavoite: ei koskaan enää toista samanlaista onnettomuutta. Voimayhtiön talouden kohennuttua pystyttiin noin vuodesta 2000 alkaen toteuttamaan 1990-luvulla tehdyt suunnitelmat merkittävistä turvallisuutta parantavista investoinneista. Vanhoihin laitoksiin tehdyt parannukset ovat antaneet kokemusta VVER-1200 laitoksen suunnitteluun. VVER-1200 laitosten suunnittelu ja toteutus perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja alan tiukimpiin turvallisuusvaatimuksiin. 34
Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa
Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset
LisätiedotHanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus
Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen
LisätiedotRosatom laitostoimittajana
Rosatom laitostoimittajana Teemailta 27.9.2013 Prof. Juhani Hyvärinen Ydintekniikkajohtaja Fennovoima neuvottelee laitostoimituksesta Rosatomin kanssa Fennovoima ja venäläinen Rosatom allekirjoittivat
LisätiedotHanhikivi 1 -hanke. ATS Syysseminaari Hanna Virlander Ydintekniikkapäällikkö
Hanhikivi 1 -hanke ATS Syysseminaari 21.11.2014 Hanna Virlander Ydintekniikkapäällikkö Hanke etenee Fennovoiman omistajat Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oy tekivät investointipäätöksen huhtikuussa 2014
LisätiedotRosatom luotettava kumppani kansainväliseen yhteistyöhön Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa 29. Tammikuuta 2014
Closed Joint Stock Company Rosatom Overseas Rosatom luotettava kumppani kansainväliseen yhteistyöhön Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa 9. Tammikuuta 014 Mikä on ROSATOM? Venäjän valtiollinen ydinenergiayhtiö
LisätiedotU 84/2013 vp. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
U 84/2013 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (ydinturvallisuusdirektiivi) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle Euroopan komission
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 11.1.2018 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotRAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä
Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS
LisätiedotSäteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011
1 Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskus Esityksen sisältö 2 STUKin tehtävät ulkomailla sattuneen ydinvoimalaitosonnettomuuden
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, maanantai 16.1.2017 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotOletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A
MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien
LisätiedotHanhikivi 1 - tilannekatsaus
Hanhikivi 1 - tilannekatsaus ATS syysseminaari 19.11.2013 Juha Nurmi Toimitusjohtaja Fennovoiman missio säilynyt läpi vuosien Fennovoima rakentaa uutta ydinvoimaa tuottaakseen kohtuuhintaista sähköä osakkailleen
Lisätiedotkahdella rivillä Outi Pelkonen
tfennovoiman Esityksen otsikko teema-ilta yhdellä tai kahdella rivillä Outi Pelkonen 31.8.2016 Kokenut ja asiantunteva RAOS Project Oy on ydinvoimayhtiö Rosatomin tytäryhtiö Rosatom omistaa 34 % Fennovoimasta
LisätiedotYdinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen
Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Pääjohtaja, Professori 1 Ydinturvallisuustyö Fukushiman jälkeen: tilanne tänään Yleismaailmallisesti ydinturvallisuus on parempi tänään kuin
LisätiedotEurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit
30.12.2011 Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit Suomen kansallinen raportti Jukka Laaksonen RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 30.12.2011 1 EU stressitestit 25.3. 2011 ministerineuvoston
LisätiedotSelvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla
Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Säteilyturvakeskus 2011 Säteilyturvakeskus Selvitysraportti Sisällys 1 TEMin selvityspyyntö... 1 2 Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden
LisätiedotStressitestien vaikutukset Suomessa
Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia
LisätiedotYdinjätteet ja niiden valvonta
Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin
LisätiedotHanhikivi 1 - tilannekatsaus
Hanhikivi 1 - tilannekatsaus 20.11.2013 Kauppakamarin Suurhankeinfo, Oulu Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Juha Miikkulainen, kehityspäällikkö Fennovoiman missio säilynyt Fennovoima rakentaa
LisätiedotRosatomin laitoksen turvallisuus
Rosatomin laitoksen turvallisuus Miten varaudutaan vikoihin ja häiriöihin sekä sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin Turvallisuusanalyysipäällikkö Janne Liuko 27.11.2013 Turvallisuuden varmistamisen tasot Seurausten
LisätiedotYdinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015
Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle
LisätiedotYdinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista
Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Atomivoimaa Suomeen ATS-Young Generation ja Seniorit 17.11.2010 Ydinenergia- ja säteilylainsäädäntö Atomienergialaki 1957 Puitelaki, yleiset edellytykset, luvat Säteilysuojauslaki
LisätiedotYdinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö
Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan
LisätiedotYDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA
YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä
LisätiedotKorkeatasoinen ja koeteltu ydinteknisen alan osaaminen viennin tukena
1 FinNuclear Workshop Hanasaari 28.8.2008 Korkeatasoinen ja koeteltu ydinteknisen alan osaaminen viennin tukena Jukka Laaksonen Director General STUK 2 Puheenvuoroni pohjautuu ajatuksiin, joita herätti
LisätiedotYdinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3
OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset
LisätiedotSAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus
SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,
LisätiedotUudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto
Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto ATS:n vuosikokous 27.2.2014 Keijo Valtonen YVL-ohjeiden uudistuksen päätavoitteet Uusi rakenne koko ohjeistolle ja yksittäisille ohjeille Selkeät ja yksikäsitteiset
LisätiedotYdinvoimaloiden stressites/t Suomessa
Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa ATS:n jäsen+laisuus Tieteiden talo, 23.1.2013 Tomi Routamo Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa Kansalliset turvallisuusselvitykset EU stressites+t ja vertaisarvioinnit
LisätiedotHanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus. Toni Hemminki TeollisuusSummit, Oulu
Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Toni Hemminki 14.10.2015 TeollisuusSummit, Oulu Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Rakentaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle Mankala-yhtiö, omistajat: Voimaosakeyhtiö
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2015
MÄÄRÄYS STUK Y/1/2016 Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2015 Säteilyturvakeskus on määrännyt ydinenergialain (990/1987) 7 q :n
LisätiedotFennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo
Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus 24.4.2014 Pyhäjoen monitoimitalo Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Kaavio uuden ydinvoimalaitosyksikön
LisätiedotTšernobylin ydinvoimalaonnettomuus
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Reaktorifysiikan perusteita, torstai 5.1.2017 Ydinenergiatekniikka lämmön- ja siten sähköntuotanto ydinreaktioiden avulla
LisätiedotKATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA
KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Workshop Ydinenergiarenessanssin mahdollisuudet Hanasaaren kulttuurikeskus, 28.8.2008 FinNuclear 28.8.2008 1 Esityksessä on tarkoitus
LisätiedotHanhikivi 1 -hanke. Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014. Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija
Hanhikivi 1 -hanke Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014 Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Fennovoiman omistuspohja Laitossopimus ja lopullinen sitoumus Joulukuu:
LisätiedotVerkostoitumalla mukaan ydinvoimahankkeisiin
Verkostoitumalla mukaan ydinvoimahankkeisiin ValNet Työpaja 3.9.2014 Juha Miikkulainen Kehityspäällikkö Fennovoiman omistuspohja Omistajilta lopullinen sitoumus Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oy tekivät
LisätiedotLehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136
Laatudokumentoinnin kehittäminen, sähködokumentaatio-mapin sisältö. 3D-mallinnus ja sen käyttö Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laadunhallintaan
LisätiedotOSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS. Tiivistelmämuistio MUISTIO 1 (2) 2013-09-09
MUISTIO 1 (2) 2013-09-09 OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS Tiivistelmämuistio Fennovoima Oy:n johdon esitykseen perustuen yhtiön hallitus on päättänyt aloittaa prosessin, joka tähtää investointipäätökseen Hanhikivi
LisätiedotYdinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT
Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -
LisätiedotSTUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.
STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa
LisätiedotSELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA
SÄTEILYTURVAKESKUS SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 - YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISESTA, LIITE 2 1 (6) 21.1.2005 SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2013 717/2013 Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotSAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus
SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus 10.3.2011 Marja-Leena Järvinen STUKin toiminta-ajatus Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta
LisätiedotOhje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.
LisätiedotYDINPOLTTOAINE JA REAKTORI
OHJE YVL B.4, Luonnos 5 / 11.11.2013 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Reaktorille ja reaktiivisuuden hallintajärjestelmille asetettavat vaatimukset 4 3.1 Reaktorin ja ydinpolttoaineen
LisätiedotMitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi?
Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi? Riku Mattila Kreditit esityksen kuva-aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI Esityksen rakenne: 1.
LisätiedotLAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA
LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta
Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 10.12.2018 MÄÄRÄYS Y/1/2018 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään ydinenergialain (990/1987) 7 q :n
LisätiedotOhje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus ( )
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (7) Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL B.6 esitetään ydinvoimalaitoksen suojarakennuksen suunnittelulle ja tiiviyden
LisätiedotPienet modulaariset ydinreaktorit
Pienet modulaariset ydinreaktorit TkT Ville Tulkki Erikoistutkija Ydinturvallisuus VTT Oy 1 Esityksen sisältö Pienet modulaariset reaktorit Teknologian ja uusien sovellusten seurauksia Pienreaktoreiden
LisätiedotAjankohtaista Fortumissa. ATS syysseminaari Jukka Päivärinta, henkilöstö- ja liiketoimintajohtaja, Loviisan voimalaitos
Ajankohtaista Fortumissa ATS syysseminaari 1.11.2018 Jukka Päivärinta, henkilöstö- ja liiketoimintajohtaja, Loviisan voimalaitos Ajankohtaista Fortumissa Laitoshistorian haastavimmat vuosihuollot maaliin
LisätiedotYdinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4
OHJE 11.7.2000 YVL 1.10 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset 1 Yleistä 3 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4 3 Sijaintipaikan valintaan vaikuttavat turvallisuustekijät
LisätiedotPyhäjoen te ta: AES-2006-voimalaitos Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija
Pyhäjoen teemailta: AES-2006-voimalaitos 16.3.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Ensimmäinen teemailta.5.2012 2 Teemaillan puhuja tänään Minttu Hietamäki Energiatekniikan diplomi-insinööri
LisätiedotFUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN
1 FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN Keijo Valtonen ATS Syysseminaari 3.11.2011 Keijo Valtonen Maanjäristys 11.3.2011 klo 14:46 Japanin aikaa Tyynellä merellä, n. 100
LisätiedotYdinvoimalaitoksen suunnittelu
Ydinvoimalaitoksen suunnittelu Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Hankkeen tausta Laitosvaihtoehdot Rakentamislupahakemuksen valmistelu 2 Laitospaikan valinta Fennovoima teki 5.10.2011
LisätiedotYdinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö
LisätiedotKokemuksia ydinvoimalaitosprojektin rakentamisesta Jouni Sipiläinen Rakentamisjohtaja
Kokemuksia ydinvoimalaitosprojektin rakentamisesta 20.11.2014 Jouni Sipiläinen Rakentamisjohtaja Omistajat Periaatepäätöksen tilanne Hankkeessa tapahtunut muutoksia v.2010 jälkeen > Periaatepäätöksen täydentäminen
Lisätiedot22.8.2008 10/095/08. Säteilyturvakeskuksen tarkastustoiminta verrattuna muiden maiden käytäntöihin ja tarve kansainväliseen arviointiin
TEM:n pyytämät lisäselvitykset 22.8.2008 10/095/08 1 (4) Säteilyturvakeskuksen tarkastustoiminta verrattuna muiden maiden käytäntöihin ja tarve kansainväliseen arviointiin Säteilyturvakeskuksen (STUK)
LisätiedotSäteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) /0010/2010. Ohje YVL A.6, Ydinvoimalaitoksen käyttötoiminta ( ) 1 Soveltamisala
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) Ohje YVL A.6, Ydinvoimalaitoksen käyttötoiminta (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje on kokonaan uusi. Ohjeeseen on sisällytetty vaatimuksia ohjeista YVL 1.9 ja YVL
LisätiedotFennovoiman ydinvoimalaitoshanke
Fennovoiman ydinvoimalaitoshanke Pyhäjoella Yleispiirteinen selvitys Ydinenergialain 13 :n edellyttämä työ- ja elinkeinoministeriön tarkastama ja hyväksymä selvitys Fennovoiman ydinvoimahankkeesta. Jaetaan
LisätiedotHanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet
Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Teemailta Pyhäjoen toimistolla 5.9.2012 Timo Kallio Rakentamisjohtaja Hanke etenee vaiheittain Ydinvoimalan rakentamisen osa-alueet Laitospaikalla tapahtuu Ensimmäiset
LisätiedotYdinvoimalaitoksen käytöstäpoisto
Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,
LisätiedotHanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija
Hanhikivi 1 -hanke KIP Ympäristöpäivä 27.5.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Voimajärjestelmän tila 27.5. klo 10 2 Sähkön lähteet Suomessa 2015 Turve 3,3 % Maakaasu 6,1 % Kivihiili 6,7
LisätiedotFennovoima Oy Juha Miikkulainen, kehityspäällikkö
Fennovoima Oy Juha Miikkulainen, kehityspäällikkö Ydinvoima Suomessa Hanhikivi 1 1200 MW, suunnitteilla Olkiluoto 4 Olkiluoto 3 Olkiluoto 1 2 1000-1800 MW, suunnitteilla 1600 MW, rakenteilla 2 x 860 MW,
LisätiedotHanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast 14.4.2016. Jaana Kangas aluetiedottaja
Hanhikivi 1 -hanke Oulu Business Breakfast 14.4.2016 Jaana Kangas aluetiedottaja FENNOVOIMA 2016 Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Rakentaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle Mankala-yhtiö, jonka
LisätiedotFennovoima Oy:n hakemus valtioneuvoston periaatepäätöksen täydentämiseksi; Säteilyturvakeskuksen alustava turvallisuusarvio
1 (6) 4/J42211/2014 Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö TEM/11/08.04.01/2014, 6.3.2014 Fennovoima Oy:n hakemus valtioneuvoston 6.5.2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi;
LisätiedotSTUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS
STUK-YVL 3.1 1 (8) LUONNOS 2 22.08.2008 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS 1 Johdanto 1.1 Ydinenergialain 7 b mukaan Ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava
LisätiedotSähkö on hyvinvointimme perusta
Sähkö on hyvinvointimme perusta Suomi on Euroopan Unionin sähköintensiivisin maa Teollisuuden osuus kulutuksesta on noin puolet Suomessa on niukasti tehokkaaseen sähköntuotantoon soveltuvia omia luonnonvaroja
LisätiedotYdinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla. Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012
Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012 2 Ydinenergiatutkimus Suomessa Osana TEM:n Kansallisen ydinenergia-alan osaamistyöryhmän työtä
Lisätiedot2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA
SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA
LisätiedotInfrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista
LisätiedotHanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager
Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet 21.1.2014 Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager Fennovoima rakentaa ydinvoilaitoksen Pyhäjoelle 2 Hankkeen tavoiteaikataulu Valmistelu Kehitys Rakentaminen Käyttöönotto
LisätiedotKatsaus ydinenergialainsäädännön uudistamiseen ja soveltamiseen
Katsaus ydinenergialainsäädännön uudistamiseen ja soveltamiseen ATS:n vuosikokous 26.2.2009 Riku Huttunen, teollisuusneuvos TEM/energiaosasto Uudistusten tausta Vuonna 1987 säädettyä ydinenergialakia 990/1987
LisätiedotYDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU
YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU 1 Johdanto 5 2 Soveltamisala 5 3 Suunnittelun hallinta 5 3.1 Suunnittelusta vastaavat organisaatiot 5 3.2 Suunnitteluprosessit 6 3.3 Konfiguraation hallinta 7
LisätiedotOlkiluoto 3 Ympäristöselvityksistä laitosvalintaan
Olkiluoto 3 Ympäristöselvityksistä laitosvalintaan ATS:n syysseminaari 12.11.2003 Atomivoimaa Suomeen 5.4.2011 1 Ydinlaitoksen lupaprosessi KÄYTTÖ- LUPA YMPÄRISTÖ- VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotVakaahintaista sähköä vuosikymmeniksi
Vakaahintaista sähköä vuosikymmeniksi 1Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitos on miljardiluokan investointi, joka tuo Suomeen työtä ja vakaahintaista sähköä teollisuudelle ja kuluttajille. 2Hanhikivi
LisätiedotYdinvoimalaitoksen turvallisuustoimintojen varmistaminen vikautumisten varalta
20.5.1996 Ydinvoimalaitoksen turvallisuustoimintojen varmistaminen vikautumisten varalta 1 Yleistä 3 2 Yleisiä suunnitteluperiaatteita 3 3 Vikakriteerien soveltaminen turvallisuustoimintoihin 4 3.1 Soveltamisperiaatteet
Lisätiedotfissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö
YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen
LisätiedotMerkittäviä turvallisuusparannuksia ovat mm.
LAUSUNTO 1 (5) 21.1.2005 G212/9 Kauppa- ja teollisuusministeriö Energiaosasto PL 23 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 1/330/2004 16.1.2004 SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 -YDINVOIMALAITOS-
LisätiedotALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEESTA LIITE 1: AES-2006-LAITOSVAIHTOEHDON SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI
l 1 (25) 4/J42211/2014 23.5.2014 Julkinen FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEESTA : AES-2006-LAITOSVAIHTOEHDON SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JOHDANTO... 2 LAITOKSEN ARVIOINTIPERUSTEET... 3 PAINEVESIREAKTORILLA
LisätiedotLausuntopyyntö ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeelle
Kunnanhallitus 112 14.04.2014 Lausuntopyyntö ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeelle 3281/12.120/2013 KHALL 112 Hanke Fennovoima Oy on uusi suomalainen energiayhtiö,
LisätiedotYDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRI- JA SEKUNDÄÄRIPIIRIN PAINEENHALLINTA
OHJE YVL 2.4 / 24.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRI- JA SEKUNDÄÄRIPIIRIN PAINEENHALLINTA 1 YLEISTÄ 3 2 YLEISIÄ SUUNNITTELUVAATIMUKSIA 3 3 PAINEEN SÄÄTÖÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET 4 4 YLIPAINESUOJAUSTA KOSKEVAT
LisätiedotLoviisan ydinvoimalaitosta koskeva määräaikainen turvallisuusarvio PSR2015 Tausta
Päätös 1 (6) Fortum Power and Heat Oy Loviisan voimalaitos PL 23 07901 LOVIISA Fortumin kirjeet LO1-A4-18360, 15.4.2015; LO1-A4-18117, 22.12.2014; LO1-A4-17995, 16.9.2014; LO1-A4-17628, 27.2.2014; LO1-A4-18800,
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta, perustelumuistio
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (30) Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta, perustelumuistio PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Ydinenergialain (990/1987) 7 q :n nojalla, sellaisena
LisätiedotYdinvoimalaitoksen polttoaine
Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti
LisätiedotYDINTURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN
3 YDINTURVALLISUUDEN VARMISTAMINEN Arto Isolankila, Marja-Leena Järvinen, Rauli Keskinen, Ilkka Niemelä, Matti Ojanen, Rainer Rantala, Jorma Sandberg, Petteri Tiippana, Keijo Valtonen, Reino Virolainen,
LisätiedotYDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU
YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Luokitusta koskevat vaatimukset 3 3.1 Turvallisuusluokituksen periaatteet 3 3.2 Turvallisuustoimintoihin
LisätiedotFY 2: Energiantuotanto. Tapio Hansson
FY 2: Energiantuotanto Tapio Hansson Voimalaitokset Suurin osa energiantuotannosta perustuu hyvin yksinkertaiseen periaatteeseen: Pyöritä generaattoria, joka muuttaa liike-energiaa sähköksi. Pyörittäminen
LisätiedotLiiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta
Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation
LisätiedotViimeisimmät kuulumiset Pyhäjoen hankkeesta. Kalajokilaakson suurhankeseminaari - energiaseminaari Toni Hemminki, toimitusjohtaja 15.
Viimeisimmät kuulumiset Pyhäjoen hankkeesta Kalajokilaakson suurhankeseminaari - energiaseminaari Toni Hemminki, toimitusjohtaja 15. syyskuuta 2017 1 2 FENNOVOIMA 2015 3 Ydinvoimalla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen
LisätiedotYDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU
OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4
LisätiedotTaskutieto Taskutieto 2010 TVO 1
Taskutieto 2010 Taskutieto 2010 TVO 1 2 TVO Taskutieto 2010 Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 4 Osakkaat ja osuudet 5 Tärkeitä päivämääriä 5 Avainluvut 10 Tuotanto ja liikevaihto 10 Ydinjätehuolto 11 Olkiluodon
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU
LisätiedotYdinvoimalaitosten suunnittelussa noudatettavat turvallisuusperiaatteet
12.1.1996 Ydinvoimalaitosten suunnittelussa noudatettavat turvallisuusperiaatteet 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvallisuus 3 2.1 Työntekijöiden säteilyaltistuksen rajoittaminen 3 2.2 Radioaktiivisten aineiden
LisätiedotVVER tänään. Kehitys Suunnittelu Turvallisuus VVER TÄNÄÄN: KEHITYS, SUUNNITTELU, TURVALLISUUS
VVER tänään Kehitys Suunnittelu Turvallisuus KEHITYS VVER:n lyhyt historia 8 ENSIMMÄISET VVER-YKSIKÖT VVER-0 VVER-000 - V-0 VVER-000 - AES-9 & AES-9 VVER-00 - AES-006 TULEVAISUUDEN VVER VVER-TOI SUUNNITTELU
LisätiedotYdinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus. 1 Yleistä 3. 2 Turvallisuusluokat 3. 3 Luokitusperiaatteet 3
OHJE 26.6.2000 YVL 2.1 Ydinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus 1 Yleistä 3 2 Turvallisuusluokat 3 3 Luokitusperiaatteet 3 4 Järjestelmien sijoittaminen turvallisuusluokkiin
LisätiedotVAE-ydinvoimalaitoksen konsulttisopimus TVO:n Brysselin toimisto FORATOM ydinenergian äänenä Euroopassa TVONSin uusi toimintajärjestelmä
Nro 17 Kesäkuu VAE-ydinvoimalaitoksen konsulttisopimus TVO:n Brysselin toimisto FORATOM ydinenergian äänenä Euroopassa TVONSin uusi toimintajärjestelmä TVONS ydinosaamista TVO Nuclear Service Oy:n (TVONS)
LisätiedotOhje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus
Perustelumuistio 1694197 1 (12) Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus 1. Ohjepäivityksen valmistelutiedot Työryhmän kokoonpano: Eveliina Takasuo (pj), Päivi Salo, Niko Leso, Nina Lahtinen (toimistopäällikkö)
Lisätiedot