Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus:"

Transkriptio

1 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: onnettomuuden kulku ja sen opetukset Riku Mattila Kreditit esityksen kuva aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI

2 Honshun itärannikko klo 15:46 Japanin aikaa Suuri maanjäristys (9,0 Richterin asteikolla): mannerlaattojen reunan pystysuora liikahdus. Vaikutusalueella 4 ydinvoimalaitospaikkaa: Onagawa Fukushima 1 (Fukushima Dai-ichi) Fukushima 2 (Fukushima Dai-ni) Tokai Ongelmat kohdistuivat Fukushima Daiichin laitospaikalle, josta maanjäristys katkaisi yhteydet valtakunnan sähköverkkoon.

3 Laitospaikka ja tapahtuman ensi vaiheet Noin tunti maanjäristyksen jälkeen Fukushima Dai ichin laitospaikalle iski yli kymmenmetrinen hyökyaalto, joka tuhosi merivesipumppaamon, dieselgeneraattorit ja kytkinlaitokset.

4 Hyökyaalto aiheutti suunnitteluperusteet ylittävät vauriot: kaiken vaihtosähkön sekä meriveden menetyksen.

5 MARK I suojarakennus Vanhin GE:n suojarakennustyyppi. Käytössä yht. 32 kpl, joista USA:ssa: Browns Ferry 1 3 Brunswick 1 2 Cooper Dresden 2 3 Duane Arnold Edwin I. Hatch 1 2 Fermi 2 Hope Creek 1 James A. FitzPatrick Monticello Nine Mile Point Oyster Creek 1 Peach Bottom 2 3 Pilgrim Quad Cities 1 2 Vermont Yankee 1

6 6) Boorausjärjestelmä 5) Eristyslauhdutin (1-yksikkö [BWR3]) 4) Reaktorin eristysjäähdytys (2- ja 3-yksiköt [BWR4]) 3) Korkeapaineinen syöttö reaktoriin (LOCAn varalta) 2) Matalapaineinen reaktorin ruiskutus (LOCAn varalta) 1) Jälkilämmönpoistojärjestelmä Matthias Braunin (AREVA NP GmbH) pohjalta (1) (2) (4) (5) Fukushima Dai ichi laitosyksiköiden hätäjäähdytysjärjestelmät (6) (3)

7 Onnettomuuden kulku: sähkön menetys Kyseisen laitossukupolven vahvuuksiin kuuluu vaihtosähköstä riippumaton menetelmä siirtää jälkilämpöä ulos reaktorista: 1. yksiköllä eristyslauhdutin yksiköllä höyryturpiinikäyttöinen Reactor & Containment Isolation Cooling System (RCICS). Vaihtosähkön menetyksen jälkeen jälkilämpöä saatiin jonkin aikaa siirrettyä näillä järjestelmillä. Ykkösyksiköllä jäähdytys menetettiin ensimmäisenä: syynä joko akkusähkön ehtymisestä johtuva eristysventtiilien sulkeutuminen tai eristyslauhduttimen sekundääripuolen kuivuminen.

8 Sydämen paljastuminen ja polttoaineen vaurioituminen Kiehutusvesireaktorissa jälkilämpö joitakin päiviä reaktorin pysäyttämisen jälkeen keittää reaktorista vettä n. 2 3 kg / s, eli reaktorin pinta laskee n. puoli metriä tunnissa, jos ei uutta vettä saada sisään. Fukushimassa tehtiin päätös ajaa reaktoreihin palopumpuilla merivettä, jotta voitaisiin estää reaktorisydänten sulaminen. Ongelmaksi kuitenkin ilmeisesti muodostui reaktorin paineen alennus palopumppujen edellyttämälle tasolle, kun akkusähköä ei ollut. Sydän ehti kaikilla kolmella laitosyksiköllä paljastua ainakin osittain ennen meriveden saamista reaktoreihin.

9 Polttoainevaurioiden syntyminen kiehutusvesireaktorissa Nyrkkisääntö BWR reaktorisydämen vaurioitumiselle on, että pinnan laskettua sydämen puolivälin tasalle ( 1,8 m) polttoaineen suojakuoren lämpötila nousee tasolle, jolla zircaloy alkaa reagoida vesihöyryn kanssa. Reaktio on eksoterminen (=itseään kiihdyttävä), ja sen seurauksena Vesihöyrystä vapautuu vetyä Suojakuori menettää tiiviytensä Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, kuinka kauan ja kuinka suurelta osin reaktorisydämet ovat olleet paljastuneina. Vetyä on kuitenkin syntynyt kaikilla yksiköillä (1. 3.).

10 Fukushima Dai ichi Suojarakennuksen paineistuminen ja vuoto Matthias Braunin (AREVA NP GmbH) pohjalta Suojarakennus Viimeinen este fissiotuotteiden vapautumiselle ympäristöön Seinämäpaksuus n. 3 cm Suunnittelupaine 4-5 bar Onnettomuuden aikana jopa 8 bar Normaalisti täytetty typellä Vety ja höyry nostavat painetta Ensimmäinen suojar:n paineenalennus 1: :00 2: :00 3: :41

11 Vetyräjähdykset 1. ja 3. yksiköillä Suojarakennuksen ulkopuolelle päässyt vety räjähti ykkös ja kolmosyksiköiden reaktorirakennuksissa. Myös kakkosyksiköllä on ilmeisesti tapahtunut vetyräjähdys, joka on vaurioittanut wet wellin rakenteita (ja aiheuttanut merkittävän ilmapäästön).

12 Tilanteen kehittyminen Dramaattisimman vaiheen (vetyräjähdykset, kohtuullisen suuret ilmapäästöt) jälkeen tilanne on jossain määrin stabiloitunut, koska kaikkiin reaktoreihin sekä polttoainealtaisiin on jatkuvasti saatu syötettyä vettä. Päästöt ovat kuitenkin jatkuneet sekä ilmaan (vähentyen koko ajan) että mereen, koska syötettyä vettä ei ole saatu kerättyä talteen. Laitoksilla on toistaiseksi keskitytty järjestämään turpiinihallien lattioille kertyvälle, reaktoreista vuotavalle vedelle tilaa lauhduttimiin sekä syöttövesisäiliöihin pumppaamalla niistä vettä jätelaitokselle (ja jätelaitokselle vastaavasti saadaan tilaa pumppaamalla vähemmän aktiivista vettämereen).

13 Ilmapäästöt Merkittävimmät ilmapäästöt näyttävät syntyneen kakkos ja kolmosyksikön räjähdysten yhteydessä. Säteily on mahdollisesti suoraa säteilyä polttoainealtaasta..

14 Karkea päästöarvio ilmakehään (japanilaiset NSC & JAEA) INES 7; suuruusluokka 10 % Tšernobylin päästöstä

15 Päästöt mereen Voimayhtiö ilmoittaa toistaiseksi ainoastaan jodi ja cesiumnuklidien aktiivisuudet, joten sydänvaurioiden laajuutta ei ole mahdollista arvioida tulosten perusteella.

16 Lähiajan tavoitteet Lopullinen päämäärä on saada polttoaine poistettua polttoainealtaista sekä reaktoreista. Tähän menee kuitenkin vielä aikaa, ja sitä ennen keskitytään Sulkemaan jäähdytyskierto, ensi vaiheessa ilmeisesti niin, että reaktorista valuva vesi pumpataan säiliöihin, joista sitä puhdistetaan uudelleen reaktoriin syöttämistä varten. Mahdollisesti rakennetaan tarkoitukseen kokonaan uusi pumppurakennus laitoksen ulkopuolelle. Estämään radioaktiivisten aineiden pääsy vaurioituneista reaktorihalleista ulos yhtenä vaihtoehtona on esitetty suurten pressuhallien rakentamista laitosten ympärille.

17 Yhteenveto (1/3) Edellä kuvatuista syistä johtuen tilanteen tarkka analysointi on toistaiseksi ennenaikaista. Tässä vaiheessa tapahtuman opetuksiksi voi mainita seuraavat: Kynnys vaatia turvallisuusparannuksia vanhoilta laitoksilta laskenee myös niissä maissa, joissa se tähän asti on ollut korkea. Ulkoiset uhat tullaan tapahtuman valossa käymään systemaattisesti läpi (Suomessa prosessi jo käynnissä). Täydentävät menettelyt polttoaineen jäähdyttämiseksi äärimmäisissä, varsinaisten suunnitteluperusteiden ulkopuolisissa tilanteissa (palopumput, paloautot jne. sähköstä riippumattomat ja mahdollisesti liikuteltavat järjestelmät) saanevat lisähuomiota. (Eristyslauhdutin on joka tapauksessa kaikissa nykyisin tarjolla olevissa BWR laitoksissa.) Onnettomuustilanteiden pitkäaikainen hoito tilanteessa, jossa ympäröivän yhteisön rakenteet ovat kärsineet vaurioita tullee tähänastista tarkemmin tarkasteltavaksi (polttoaineen saanti, laitoshenkilöstön elin ja työskentelyolosuhteet tilanteen pitkittyessä jne.)

18 Yhteenveto (2/3) Fukushiman laitosyksiköt edustavat vanhaa laitossuunnittelua ajalta, jolloin ydinvoimalaitosten turvallisuussuunnittelun perusteet eivät olleet vielä täysin hioutuneet. Huonona puolena tästä on tietty epätasaisuus varautumisessa eri uhkia vastaan; hyvänä puolena se, että laitoksilla oli useita eri toimintaperiaatteisiin perustuvia järjestelmiä. Uudemmissa laitoksissa eri toimintaperiaatteisiin perustuvia järjestelmiä on usein vähemmän, mutta olemassa olevien järjestelmien luotettavuutta on parannettu systemaattisella moninkertaistamisella ja erottelulla. Kaikkein uusimmissa laitoksissa diversiteetti on taas parempi, ja mm. eristyslauhduttimet ovat tehneet paluun kiehutusvesireaktoreihin.

19 Yhteenveto (3/3): cliff edge ilmiöt Fukushiman ydinvoimalaitosyksiköiden oli osoitettu selviävän hyväksyttävästi kaikista tietyn rajan (=suunnitteluperuste) alapuolelle jäävistä tapahtumista. Tämän rajan ylitys johti tilanteen dramaattiseen heikkenemiseen: lähes kaikki turvallisuusjärjestelmät menetettiin yhtä aikaa. Kyseisen kaltaista tilanteen jyrkkää tilanteen pahenemista kutsutaan cliff edge ilmiöksi, ja suhtautuminen siihen vaihtelee maasta toiseen. Maissa, joissa on paljon keskenään kilpailevia voimayhtiöitä tai ydinenergian käyttö on voimakkaasti politisoitunutta, selkeästi määritellyt suunnitteluperusteet ylittäville tapauksille on ollut vaikeampi esittää vaatimuksia kuin Suomessa, jossa vanhoillekin laitoksille on jatkuvasti tehty käyttökokemusten myötä parannuksia uusia uhkia vastaan esimerkkinä suojarakennusten vahvistaminen kestämään reaktorisydämen sulamisonnettomuus. Määräänsä enempää vanhoja laitoksia ei kuitenkaan ole mahdollista parantaa, koska jotkut rajoituksista seuraavat suoraan laitoksen perussuunnittelusta tai sijoittelusta.

Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi?

Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi? Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi? Riku Mattila Kreditit esityksen kuva-aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI Esityksen rakenne: 1.

Lisätiedot

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: kokemuksia valmiustilanneviestinnästä

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: kokemuksia valmiustilanneviestinnästä Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: kokemuksia valmiustilanneviestinnästä Riku Mattila Kreditit esityksen kuva-aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI

Lisätiedot

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: mitä laitoksella tapahtui ja miksi?

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: mitä laitoksella tapahtui ja miksi? Riku Mattila, STUK Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: mitä laitoksella tapahtui ja miksi? Radioaktiivisten aineiden synty reaktorissa Ydinvoimalaitos tuottaa sähköä keittämällä vettä höyryksi ja pyörittämällä

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN

FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN 1 FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN Keijo Valtonen ATS Syysseminaari 3.11.2011 Keijo Valtonen Maanjäristys 11.3.2011 klo 14:46 Japanin aikaa Tyynellä merellä, n. 100

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Turvallisuus ja onnettomuudet, torstai 4.2.2016 Päivän aiheet Tokai-mura 1999 Forsmark 2006 Aloitetaan Fukushiman 2011

Lisätiedot

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 1 Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskus Esityksen sisältö 2 STUKin tehtävät ulkomailla sattuneen ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

Rosatomin laitoksen turvallisuus

Rosatomin laitoksen turvallisuus Rosatomin laitoksen turvallisuus Miten varaudutaan vikoihin ja häiriöihin sekä sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin Turvallisuusanalyysipäällikkö Janne Liuko 27.11.2013 Turvallisuuden varmistamisen tasot Seurausten

Lisätiedot

OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET

OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET 25. YDINTURVALLISUUSSEMINAARI 21.11.2014 Risto Himanen EI FUKUSHIMA LÄHTÖISIÄ TURVALLISUUTTA PARANTAVIA PROJEKTEJA Dieselgeneraattoreiden uusinta

Lisätiedot

Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT

Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT ATS Jäsentilaisuus 26.4.2011 2 Sisältö 1) Yllätysmatka Japaniin Suomen suurlähetystön asiantuntijavieraaksi: Tilanne Fukushimassa ennen lähtöä

Lisätiedot

Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla

Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Säteilyturvakeskus 2011 Säteilyturvakeskus Selvitysraportti Sisällys 1 TEMin selvityspyyntö... 1 2 Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit

Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit 30.12.2011 Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit Suomen kansallinen raportti Jukka Laaksonen RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 30.12.2011 1 EU stressitestit 25.3. 2011 ministerineuvoston

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Fukushima jatkuu, maanantai 8.2.2016 Päivän aiheet Fukushima jatkuu (lähde: Riku Mattila, STUK) Tekemistä seuraaviksi viikoiksi

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa

Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa ATS:n jäsen+laisuus Tieteiden talo, 23.1.2013 Tomi Routamo Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa Kansalliset turvallisuusselvitykset EU stressites+t ja vertaisarvioinnit

Lisätiedot

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoimala Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoima sähkön tuotannossa Maa Yhdysvallat Ranska Japani Venäjä Saksa Kanada Kiina Ruotsi Espanja Iso-Britannia Suomi Brasilia Unkari Intia Etelä-Afrikka Meksiko

Lisätiedot

Turvallisuus ja onnettomuudet. Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen

Turvallisuus ja onnettomuudet. Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen Turvallisuus ja onnettomuudet Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen 2 Sisältö Vakavien reaktorionnettomuuksien ilmiöitä: Jälkilämpö ja polttoaineen ylikuumeneminen Vedyntuotto Sydänsulan vuorovaikutukset

Lisätiedot

LESSONS FROM FUKUSHIMA ACCIDENT

LESSONS FROM FUKUSHIMA ACCIDENT 1 ATS-jäsentilaisuus 26.4.2011 LESSONS FROM FUKUSHIMA ACCIDENT A way towards more safe use of nuclear power? Jukka Laaksonen SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Lisätiedot

Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus ( )

Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus ( ) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (7) Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL B.6 esitetään ydinvoimalaitoksen suojarakennuksen suunnittelulle ja tiiviyden

Lisätiedot

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3. Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Pääjohtaja, Professori 1 Ydinturvallisuustyö Fukushiman jälkeen: tilanne tänään Yleismaailmallisesti ydinturvallisuus on parempi tänään kuin

Lisätiedot

VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA

VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA 5 VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA Lauri Pöllänen, Suvi Ristonmaa, Jorma Sandberg, Olli Vilkamo SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Turvallisuussuunnittelun lähtökohdat... 170 5.2 Turvallisuusanalyysit...

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS STUK-YVL 3.1 1 (8) LUONNOS 2 22.08.2008 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS 1 Johdanto 1.1 Ydinenergialain 7 b mukaan Ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava

Lisätiedot

Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla. Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012

Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla. Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012 Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012 2 Ydinenergiatutkimus Suomessa Osana TEM:n Kansallisen ydinenergia-alan osaamistyöryhmän työtä

Lisätiedot

Perustietoa Olkiluoto 3:sta

Perustietoa Olkiluoto 3:sta Perustietoa Olkiluoto 3:sta TVO Ydinvoimayhtiö maailman huipulta Teollisuuden Voima Oy (TVO) on vuonna 1969 perustettu osakeyhtiö, joka tuottaa sähköä omistajilleen omakustannushinnalla ja rakentaa uutta

Lisätiedot

Hanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus

Hanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus ROSATOM STATE ATOMIC ENERGY CORPORATION ROSATOM Hanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus Jukka Laaksonen Rusatom Energy International e-mail Jukka.Laaksonen@rosatom.fi 25. elokuuta 2016 Ydinturvallisuus

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestauksien riittävyys ja kattavuus

Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestauksien riittävyys ja kattavuus Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestauksien riittävyys ja kattavuus Lappeenrannan teknillinen yliopisto Energiatekniikan osasto Ydinvoimalaitoksen varalla olevien

Lisätiedot

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke Elokuu 1999 Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Loviisa 3 -ydinvoimalaitoshanke Hankkeesta vastaava Yhteysviranomainen Sisällysluettelo Hankkeen tausta ja aikataulu Hanke ja sen vaihtoehdot

Lisätiedot

Ydinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille

Ydinkysymyksiä energiasta. vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille vastauksia talousihmisille ja taiteilijoille Energialukutaidon kurssi, kevät 2013 Tfy-56.2253 https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/tfy-56.2253 Mihin energialukutaitoa tarvitaan? Uutisten lukemiseen ja kirjoittamiseen!

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.

Lisätiedot

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat / HEINÄKUU 2011 B Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2011 Anne Weltner (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Lisätiedot

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TFiF:s kväll om kärnenergi, Karin Rantamäki, specialforskare, VTT Sähkön hankinta ja -tuotanto energialähteittäin 2014 Hankinta

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto ATS:n vuosikokous 27.2.2014 Keijo Valtonen YVL-ohjeiden uudistuksen päätavoitteet Uusi rakenne koko ohjeistolle ja yksittäisille ohjeille Selkeät ja yksikäsitteiset

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus. 1 Yleistä 3. 2 Turvallisuusluokat 3. 3 Luokitusperiaatteet 3

Ydinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus. 1 Yleistä 3. 2 Turvallisuusluokat 3. 3 Luokitusperiaatteet 3 OHJE 26.6.2000 YVL 2.1 Ydinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus 1 Yleistä 3 2 Turvallisuusluokat 3 3 Luokitusperiaatteet 3 4 Järjestelmien sijoittaminen turvallisuusluokkiin

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III. Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III. Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja -hallinta Risk assessment and management Osa III / Part III Prof. Riku Vahala Vesi- ja ympäristötekniikka 12.10.2015 Osa III : sisältö Toimenpiteet häiriötilanteessa

Lisätiedot

Taskutieto Avainluvut vuodelta 2012

Taskutieto Avainluvut vuodelta 2012 Taskutieto Avainluvut vuodelta 2012 04 Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 07 Olkiluodon ydinvoimalaitos 8 OL1- ja OL2- laitosyksiköiden tuotanto 10 OL1- ja OL2- laitosyksiköiden käyttökertoimet

Lisätiedot

2/2011 vol. 40. Tässä numerossa

2/2011 vol. 40. Tässä numerossa 2/2011 vol. 40 Tässä numerossa Pääkirjoitus: Tutkimus on tärkeää... 3 Editorial: Research is important... 4 Uutisia... 5 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: kun suunnitteluperusteet ylittyvät... 6 28 år

Lisätiedot

STUK 1 9, 07, Olkiluoto 1, 2, 3 ja 4 - Luonnonilmiöihin ja sähkönsyötön häiriöihin varautuminen. Päätös 1 (5) 5/C42259/2011

STUK 1 9, 07, Olkiluoto 1, 2, 3 ja 4 - Luonnonilmiöihin ja sähkönsyötön häiriöihin varautuminen. Päätös 1 (5) 5/C42259/2011 1 9, 07, 2012 1 (5) Teollisuuden Voima Oyj Olltiluoto 27160 EURAJOK! X-1/5(3,14.12.2011 Olkiluoto 1, 2, 3 ja 4 - Luonnonilmiöihin ja sähkönsyötön häiriöihin varautuminen Säteilyturvakeskus (STUK) on käsitellyt

Lisätiedot

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2005

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2005 RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi Sähköverkonhaltijoille (jakelu-, alue- ja kantaverkko) lähetettiin keväällä 2006 kysely,

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Taskutieto 2012. Taskutieto 2012 1

Taskutieto 2012. Taskutieto 2012 1 Taskutieto 2012 Taskutieto 2012 1 2 Taskutieto 2012 04 11 Teollisuuden Voima Oyj Olkiluodon ydinvoimalaitos 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 7 Tärkeitä päivämääriä 10 Avainluvut 10 Ydinjätehuolto 22 Määritelmiä

Lisätiedot

PASSIIVISET TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT KOLMANNEN SUKUPOLVEN PAINEVESIREAKTORILAITOKSISSA

PASSIIVISET TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT KOLMANNEN SUKUPOLVEN PAINEVESIREAKTORILAITOKSISSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Energia BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari PASSIIVISET TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT KOLMANNEN SUKUPOLVEN PAINEVESIREAKTORILAITOKSISSA

Lisätiedot

Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet

Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007 teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet T. Toppila (FNS) Espoo Dipoli 29.3.2007 29.3.2007 1 FNS CFD virtaussimuloinnit, taustaa :

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen käytön valvonta

Ydinpolttoaineen käytön valvonta SÄTEILYTURVAKESKUS 5.11.1990 Ydinpolttoaineen käytön valvonta 1 Yleistä 3 2 Polttoaineen käytön valvontaohjelma 3 2.1 Polttoaineen köyttöolosuhteet 3 2.2 Köytetyn polttoaineen tarkastaminen ja tutkiminen

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Workshop Ydinenergiarenessanssin mahdollisuudet Hanasaaren kulttuurikeskus, 28.8.2008 FinNuclear 28.8.2008 1 Esityksessä on tarkoitus

Lisätiedot

l ARVIOINTIRAPORTTI 1 (88) LIITE 1 ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO LOVIISA 3 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA

l ARVIOINTIRAPORTTI 1 (88) LIITE 1 ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO LOVIISA 3 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA l ARVIOINTIRAPORTTI 1 (88) 30.9.2009 ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO LOVIISA 3 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA : LAITOSVAIHTOEHTOJEN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JOHDANTO... 5 LAITOSVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTIPERUSTEET...

Lisätiedot

0.08 bussimatkustajaa. 0.92 ei-bussimatkustajaa

0.08 bussimatkustajaa. 0.92 ei-bussimatkustajaa 141216 1 Riski R f C (a) Tarkastellaan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia f bussi 13 onnettomuutta f muut 13 onnettomuutta 3 tulipalokuolemaa onnettomus 3 tulipalokuolemaa onnettomus 8 bussimatkustajaa

Lisätiedot

Rosatom laitostoimittajana

Rosatom laitostoimittajana Rosatom laitostoimittajana Teemailta 27.9.2013 Prof. Juhani Hyvärinen Ydintekniikkajohtaja Fennovoima neuvottelee laitostoimituksesta Rosatomin kanssa Fennovoima ja venäläinen Rosatom allekirjoittivat

Lisätiedot

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2014

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2014 RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2014 Sähköverkonhaltijoille (jakelu-, alue- ja kantaverkko) lähetettiin keväällä 2015

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2013 717/2013 Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Luokitusta koskevat vaatimukset 3 3.1 Turvallisuusluokituksen periaatteet 3 3.2 Turvallisuustoimintoihin

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) /0010/2010. Ohje YVL A.6, Ydinvoimalaitoksen käyttötoiminta ( ) 1 Soveltamisala

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) /0010/2010. Ohje YVL A.6, Ydinvoimalaitoksen käyttötoiminta ( ) 1 Soveltamisala Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) Ohje YVL A.6, Ydinvoimalaitoksen käyttötoiminta (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje on kokonaan uusi. Ohjeeseen on sisällytetty vaatimuksia ohjeista YVL 1.9 ja YVL

Lisätiedot

l LIITE 1 1 (80) ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA

l LIITE 1 1 (80) ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA l LIITE 1 1 (80) 4.5.2009 ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA LIITE 1: LAITOSVAIHTOEHTOJEN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI 1 JOHDANTO...3 2 LAITOSVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTIPERUSTEET...3

Lisätiedot

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2007

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2007 RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2007 Sähköverkonhaltijoille (jakelu-, alue- ja kantaverkko) lähetettiin keväällä 2008

Lisätiedot

Turvallisuudelle tärkeiden laitteiden koestusten merkitys vikojen havaitsemisessa (Valmis työ)

Turvallisuudelle tärkeiden laitteiden koestusten merkitys vikojen havaitsemisessa (Valmis työ) Turvallisuudelle tärkeiden laitteiden koestusten merkitys vikojen havaitsemisessa (Valmis työ) Raul Kleinberg 12.3.2012 Ohjaaja: Suunnittelupäällikkö Kalle Jänkälä Valvoja: Prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa

Lisätiedot

Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa

Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa HAIPRO verkostotapaaminen 24.11.2011 Kouvola-talo Kari Forsberg Suojeluinsinööri Loviisan voimalaitos 1 Loviisan voimalaitos Fortum Power and Heat Oy, Power-divisioona

Lisätiedot

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2015

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2015 MÄÄRÄYS STUK Y/1/2016 Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2015 Säteilyturvakeskus on määrännyt ydinenergialain (990/1987) 7 q :n

Lisätiedot

Korkeatasoinen ja koeteltu ydinteknisen alan osaaminen viennin tukena

Korkeatasoinen ja koeteltu ydinteknisen alan osaaminen viennin tukena 1 FinNuclear Workshop Hanasaari 28.8.2008 Korkeatasoinen ja koeteltu ydinteknisen alan osaaminen viennin tukena Jukka Laaksonen Director General STUK 2 Puheenvuoroni pohjautuu ajatuksiin, joita herätti

Lisätiedot

Maailman ydinvoimaloiden alttius maanjäristyksille

Maailman ydinvoimaloiden alttius maanjäristyksille Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Maailman ydinvoimaloiden alttius maanjäristyksille Nuclear

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU

YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU 1 Johdanto 5 2 Soveltamisala 5 3 Suunnittelun hallinta 5 3.1 Suunnittelusta vastaavat organisaatiot 5 3.2 Suunnitteluprosessit 6 3.3 Konfiguraation hallinta 7

Lisätiedot

YDINTEKNIIKKA. 3/88 vol. 17. SUO MEN ATOMITEKNILLINEN SEURA ATOMTEKNISKA SALLSKAPET I FINLAND r.y.

YDINTEKNIIKKA. 3/88 vol. 17. SUO MEN ATOMITEKNILLINEN SEURA ATOMTEKNISKA SALLSKAPET I FINLAND r.y. SUO MEN ATOMITEKNILLINEN SEURA ATOMTEKNISKA SALLSKAPET I FINLAND r.y. 3/88 vol. 17 YDINTEKNIIKKA 4 6 7 9 'Yr:tlntl'!knilkt~n opetus Suomessa... 12 'Ydinehergiaan perehtyneisyytta ja perusteellisuutta...................

Lisätiedot

Ydinsähköä Olkiluodosta

Ydinsähköä Olkiluodosta Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura 2

Lisätiedot

Tutkimustoiminta Lappeenrannassa Tänään ja huomenna

Tutkimustoiminta Lappeenrannassa Tänään ja huomenna Tutkimustoiminta Lappeenrannassa Tänään ja huomenna Arto Ylönen Dr. sc. ETH Zurich Lappeenrannan teknillinen yliopisto arto.ylonen@lut.fi Sisältö 1. Johdanto 2. Tutkimustoiminta tänään Kokeellinen tutkimus

Lisätiedot

PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI. Luento 5.3.2012 3. vaihe

PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI. Luento 5.3.2012 3. vaihe PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI Luento 5.3.2012 3. vaihe 1 3. Vaihe Sanallinen prosessikuvaus Taselaskenta Lopullinen virtauskaavio 2 Sanallinen prosessikuvaus Prosessikuvaus on kirjallinen kuvaus prosessin

Lisätiedot

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2014. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2014. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä Taskutieto Avainluvut vuodelta 2014 Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä 4TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ 4 Yhtiö 6 Omistajat 7 Talouden tunnusluvut 8OLKILUODON YDINVOIMALAITOS 8 Tuotanto 9 Laitosyksiköiden

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

Merkittäviä turvallisuusparannuksia ovat mm.

Merkittäviä turvallisuusparannuksia ovat mm. LAUSUNTO 1 (5) 21.1.2005 G212/9 Kauppa- ja teollisuusministeriö Energiaosasto PL 23 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 1/330/2004 16.1.2004 SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 -YDINVOIMALAITOS-

Lisätiedot

SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA

SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA SÄTEILYTURVAKESKUS SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 - YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISESTA, LIITE 2 1 (6) 21.1.2005 SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA

Lisätiedot

Loviisan voimalaitos

Loviisan voimalaitos Loviisan voimalaitos turvallista ja Hiilidioksidipäästötöntä ydinsähköä Loviisan voimalaitos on ollut käytössä yli 30 vuotta ilman vakavia turvallisuuteen vaikuttavia häiriöitä. Käytettävyydeltään se on

Lisätiedot

Hyvinvointia ydinsähköllä

Hyvinvointia ydinsähköllä Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme

Lisätiedot

ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 - YDINVOIMALAITOSHANKKEESTA

ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 - YDINVOIMALAITOSHANKKEESTA 1 (19) 8.5.2009 ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 - YDINVOIMALAITOSHANKKEESTA 1. JOHDANTO... 2 2. LAITOSVAIHTOEHDOT... 2 Yleistä... 2 ABWR - Advanced Boiling Water Reactor, Toshiba-Westinghouse...

Lisätiedot

Taskutieto 2011 Taskutieto 2011 1

Taskutieto 2011 Taskutieto 2011 1 Taskutieto 2011 Taskutieto 2011 1 2 Taskutieto 2011 04 11 Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 7 Tärkeitä päivämääriä 10 Avainluvut 10 Ydinjätehuolto Olkiluodon ydinvoimalaitos 11 OL1-

Lisätiedot

STUK-YVL 2.6 YDINLAITOSTEN RISKIEN HALLINTA

STUK-YVL 2.6 YDINLAITOSTEN RISKIEN HALLINTA 1 LUONNOS 2 (22.8.2007) STUK-YVL 2.6 YDINLAITOSTEN RISKIEN HALLINTA 1. Johdanto 2.6-1.0. Osana ydinturvallisuuteen liittyvää riskien hallintaa ydinlaitoksille laaditaan todennäköisyyspohjainen riskianalyysi

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja turvallisuusvaatimukset

Lainsäädäntö ja turvallisuusvaatimukset LAUSUNTO 1 (14) 19.12.2008 Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 7131/815/2008, 20.10.2008 FENNOVOIMA, YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOIN- TISELOSTUS Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Clen Royal 2117. Vaativan ammattilaisen valinta kun tarvitaan tehoa ja kestävyyttä. Runsas vesimäärä ja paine esim. ajoneuvojen puhdistamiseen!

Clen Royal 2117. Vaativan ammattilaisen valinta kun tarvitaan tehoa ja kestävyyttä. Runsas vesimäärä ja paine esim. ajoneuvojen puhdistamiseen! Clen Royal 2117 Vaativan ammattilaisen valinta kun tarvitaan tehoa ja kestävyyttä. Runsas vesimäärä ja paine esim. ajoneuvojen puhdistamiseen! Messinkipäätyinen rivimäntäpumppu keraamisilla männillä ja

Lisätiedot

Ol1&Ol2 Ydinvoimalaitosyksiköt. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä

Ol1&Ol2 Ydinvoimalaitosyksiköt. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä Ol1&Ol2 Ydinvoimalaitosyksiköt Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Taitto: Mainostoimisto Briiffi Oy Valokuvat:

Lisätiedot

Multimedia puhalluslaitteet Ammattikäyttöön tarkoitetut soodapuhalluslaitteet. Tehoa ja taloudellisuutta.

Multimedia puhalluslaitteet Ammattikäyttöön tarkoitetut soodapuhalluslaitteet. Tehoa ja taloudellisuutta. Multimedia puhalluslaitteet Ammattikäyttöön tarkoitetut soodapuhalluslaitteet. Tehoa ja taloudellisuutta. MicroStrip-sarjanpuhalluslaitteet on suunniteltu ja valmistettu soodan ja muiden hienojakoisten

Lisätiedot

Ydinvoiman tulevaisuus meillä ja maailmalla

Ydinvoiman tulevaisuus meillä ja maailmalla Ydinvoiman tulevaisuus meillä ja maailmalla Juhani Hyvärinen, ydintekniikkajohtaja Teemailta Pyhäjoki, 30.1.2013 Ydinvoimaloiden historia Nykyiset kaupalliset reaktorit Turvallisuusajattelun kehittyminen

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Suomi. Uusi energiatehokas korkeapainelumitykki

Suomi. Uusi energiatehokas korkeapainelumitykki Suomi Uusi energiatehokas korkeapainelumitykki Koeammuntaa SLF:n testikeskuksessa Davosissa NESSy Tämä innovatiivinen uusi lumitykki on kolmen vuoden intensiivisen tutkimus- ja kehitystyön tulos. Työ tehtiin

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Ydinsähköä Olkiluodosta

Ydinsähköä Olkiluodosta Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: TVO, Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura

Lisätiedot

Transistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos

Transistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos Nesteiden lämmönjohtavuus on yleensä huomattavasti suurempi kuin kaasuilla, joten myös niiden lämmönsiirtokertoimet sekä lämmönsiirtotehokkuus ovat kaasujen vastaavia arvoja suurempia Pakotettu konvektio:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot