PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016"

Transkriptio

1 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Turvallisuus ja onnettomuudet, torstai

2 Päivän aiheet Tokai-mura 1999 Forsmark 2006 Aloitetaan Fukushiman 2011 käsittely (lähde: Riku Mattila, STUK)

3 Reaktiivisuus / jäähdytys hallittava aina Valtaosa reaktorin käyttöajasta on normaaliteholla tapahtuvaa käyttöä ja turvallisuusjärjestelmät on suunniteltu ennen kaikkea sitä varten PRA kuitenkin osoitti, että myös matalilla tehotasoilla ja seisokin aikana voi vallita suuri osa riskeistä, vaikka jäähdytepiiri ei ole kuuma eikä paineistettu, polttoaine ei ole kuumaa ja sen jälkilämpöteho pienempi Kaikki tilanteet käsittävät myös vaiheet, jolloin polttoaine ei ole sydämessä Tuoreen polttoaineen rikastus, valmistus, kuljetus ja varastointi Käytetyn polttoaineen varastointi voimalan altaissa, keskipitkän ajan KPAvarastossa, sen loppusijoitus Muualla kuin sydämessä ei saa ollenkaan tapahtua ketjureaktioita eli tuoreet ja käytetyt polttoaineet pidettävä alikriittisinä, kasvutekijä < 0.95 Käytön jälkeen on huomioitava polttoaineen jäähdytys Käytön jälkeen polttoaineen reaktiivisuus on pienentynyt, muttei olematon

4 Esimakua: Tokai-mura 1999 Tehdas oli suunniteltu rakenteellisesti turvalliseksi LEU:lle (=Low Enriched Uranium, rikastusaste < 20%) eli lisensioitua toimintatapaa käyttäen ei voinut tapahtua ylikriittisyyttä ko. rikastusasteen materiaalilla Useampana vuonna oli kuitenkin käsitelty vain max 5 % rikastettua kevytvesireaktori-polttoainetta, jolloin jäi paljon turvallisuusmarginaalia. Prosessin nopeuttamiseksi tätä marginaalia oli hyödynnetty luomalla epävirallinen nopeutettu käytäntö (!), joka ohitti prosessia hidastavat bufferi-säiliöt Onnettomuuden tapahtuessa oli kuitenkin käsiteltävänä 19 % rikastettua uraania, joka oli tarkoitettu nopeaan koereaktoriin. Tällöin luotettiin liikaa rakenteelliseen turvallisuuteen - ei tiedostettu eroa Työntekijöitä ei ollut koulutettu niin, että ohjeiden syvällinen merkitys olisi tajuttu Hidasta prosessia nopeutettiin totutusti siirtämällä saostustankkiin ämpärillä polttoainetta oikotietä, vaikka rikastusaste oli korkeampi Kun tankissa oli 40 litraa liuosta, saavutettiin kriittinen massa n. 16 kg U Syntyi ketjureaktio, joka tuotti kovaa gamma- ja neutronisäteilyä

5 Tokai-mura 1999, jatkoa Märän prosessin vesi toimi hidasteena ja kun vesi kiehui, teho välillä laski Tilanteen ratkaisuapua kysyttiin ympäri maailmaa Tankin ympärillä oli jäähdytysallas, koska siinä tuotettava kemiallinen reaktio oli eksoterminen eli lämpöä tuottava Ketjureaktio saatiin loppumaan 20 h kuluttua, kun tankkia ympäröivä jäähdytysvesiallas pystyttiin rakennettujen säteilysuojien turvin tyhjentämään vedestä, jolloin se ei enää toiminut neutronien heijasteena neutronien vuoto lisääntyi ja reaktiivisuustaso laski alikriittiseksi Kaksi työntekijää kuoli, yksi sai säteilyannoksen 1-5 Sv, 84 työntekijää max 23 msv, 161 ulkopuolista naapuruston asukasta evakuoitiin, heillä maksimiannos 21 msv Päästöt jäivät pieniksi, koska radioaktiiviset aineet pysyivät pääosin tankissa Ulkopuolisten annokset kertyivät säteilysuojaamattomasta rakennuksesta lähteneestä fissioiden suorasta gamma- ja neutronisäteilystä

6 Forsmark 2006 Vain INES 2: Ei päästöjä eikä laitoksen sisäistä radioaktiivisuuden leviämistä, reaktorin sydän ei vahingoittunut, mutta turvallisuusjärjestelmät eivät olleet käyttökunnossa

7 Forsmarkin voimalaitosalue

8 Oikosulku kahden vaiheen välillä kytkinkentällä jännitehäiriö laitokseen

9 Ulkoisen sähkön menetys 22 min ajan, sydämen pinta laski, vain puolet dieseleistä käynnistyi ihme, että nekään

10 Syyt Puutteelliset työtavat kytkinkentällä johtivat alkutapahtumaan, lisäksi: Yhteisvika (Common Cause Failure,CCF) UPSyksiköissä (Uninterruptible battery supported Power System) suunnitteluvirhe, muutettu alkuperäisestä Yhteisvika (CCF) generaattoreiden suojauksessa asennusvirhe Hätädieselgeneraattoreiden käynnistäminen suunniteltu huonosti (riippuvainen niiden itsensä tuottamasta virrasta)

11 Valvomo Valtavasti hälytyksiä Kaksi divisioonaa neljästä (A ja B) pimeinä, joten informaatiota puuttui. Siksi turvallisuusjärjestelmäautomatiikka mm. käynnisti hätäjäähdytyksen (siitä seurasi paineastialle kylmäshokki, minkä takia oli laskettava sen luvitus uudelleen) Valvomohenkilökunta käytti kirjallisia ohjeita tilanteen selvittämiseen, toimi oikein ja esimerkillisesti, oli harjoitellut tämän tyyppisiä tilanteita täyden mittakaavan simulaattorilla Sai palautettua yhteyden sähköverkkoon 22 minuutissa

12 Seurauksia UPS-valvonta muutettu ja testattu Taajuussuojauskytkimet korjattu Sähkönsyöttö dieselkäynnistykseen korjattu tulemaan DC-akuilta. AC-UPS:ien dieselriippuvuus poistettu 400 kv kytkinkentän toiminta tarkistettu Parannuksia kaasuturbiineihin Parannuksia valvomonäyttöihin Korjauksia valvomo-ohjeisiin mm. kaikkien kytkimien ja näyttöjen tarkistus

13 Fukushima Dai-ichi Maanjäristys klo 14:46 Japanin aikaa Tyynellä merellä, n. 100 km Japanin itärannikosta tapahtui suuri maanjäristys (9,0 Richterin asteikolla), jonka aiheutti mannerlaattojen reunan pystysuora liikahdus Maanjäristys aiheutti vakavia vaurioita paikalliselle infrastruktuurille: kulkuyhteydet tietoliikenneyhteydet sähköverkot vesivoimalaitoksen patomurtuma

14 Maanjäristysalueen voimalaitokset Maanjäristyksen vaikutusalueella on 4 ydinvoimalaitospaikkaa: Onagawa Fukushima Dai ichi Fukushima Dai ni Tokai Maanjäristys ei aiheuttanut merkittäviä vahinkoja alueen ydinvoimalaitoksille Kaikki käynnissä olleet laitosyksiköt pysähtyivät automaattisesti järistyksen seurauksena, ja turvallisuusjärjestelmät huolehtivat niiden jälkilämmön poistosta Fukushima Dai ichin laitos menetti yhteyden valtakunnan sähköverkkoon, joten siellä turvallisuusjärjestelmät siirtyivät varavoimadieselgeneraattorien perään Noin tunti maanjäristyksen jälkeen Fukushima Dai ichin laitospaikalle iski 40 km/h nopeudella 15 metriä korkea hyökyaalto.

15 Hyökyaalto tuhosi Fukushima Dai-Ichissä suuren määrän laitteistoa mekaanisen iskun ja tulvimisen kautta varavoimadieselgeneraattorit polttoaine ja vesisäiliöitä tärkeimmät sähkönjakelulaitteet laitoksen mittaus ja ohjausjärjestelmät laitosalue jäi tulvan laskettua rojun peittoon: toiminta laitosalueella hankaloitui merkittävästi

16 Hyökyaalto vyöryy Dai-ichiin

17 Tsunamin vaikutus muilla laitosyksiköillä

18 Tsunamin vaikutus Dai-ichin laitospaikalla Täydellinen vaihtosähkön menetys vei kaikki sähköllä käyvät pumput käyttökunnottomiksi. Laitoksella oli kuitenkin myös sähköstä riippumattomia jäähdytysjärjestelmiä, joten akuuttia hätää ei olisi pitänyt olla Ykkösyksikön kohtaloksi tuli tsunamin myötä tullut valvomon sähkökatko (tasasähkojen menetys), jonka seurauksena reaktorin pintaa ei pystytty seuraamaan ja (täysin toimintakykyinen) eristyslauhdutin jäi kiinnipäin vikaantuneiden venttiilien taa Kakkos- ja kolmosyksiköiden turpiinikäyttöiset pumput saatiin käyntiin, mutta tasasähkön puute sekä suojarakennuksen merivesijäähdytyksen menetys haittasivat niiden käyttöä

19 Ykkösyksikön vaurioituminen

20 BWR-reaktorin ja suojarakennuksen paineen alennus

21 Miksi ykkösyksikkö menetettiin? Ykkösyksikkö menetettiin, vaikka sen eristyslauhduttimessa olisi ollut vettä jälkilämmön passiiviseen poistamiseen 6 tunnin ajaksi. Tämänhetkisen käsityksen mukaan Tilannetta lähdettiin hoitamaan (aivan oikein) normaalina ulkoisen verkon menetyksenä ja vahdittiin paineastian jäähtymisnopeutta Tsunamin vietyä sähköt tilanne muuttui, mutta muuttuneeseen tilanteeseen ei reagoitu siirtymällä täyden sähkönmenetyksen hätätilanneohjeisiin. (Tarkkaa tietoa laitoksen hätätilanneohjeistosta ei ole) Eristyslauhduttimen käyttöohjeissa edellytetään tietoa pinnanmittauksesta venttiilin avaamisen ja sulkemisen ohjaamiseksi. Kun pinnanmittaus menetettiin, jouduttiin takalukkotilanteeseen, kun ohjeesta ei enää ollut apua. Lisäksi eristysventtiilit saivat kiinnimenokäskyn, kun tasasähkö menetettiin Tilanne on ollut muutenkin sekava (valvomon sähkökatko jne.) Laitoksen organisaatiosta ei löytynyt valvomohenkilökunnan tueksi henkilöä, jolla olisi ollut tieto tilanteesta sekä kyky ja valta ohjeistaa avaamaan eristyslauhduttimen venttiili käyttöohjeen kirjaimen vastaisesti (paineastian liian nopea jäähtyminen olisi ollut tilanteessa selvästi pienempi paha verrattuna reaktorin jättämiseen kokonaan ilman jäähdytystä)

22 Kakkosyksikön vaurioituminen

23 Kolmosyksikön vaurioituminen

24 Miksi kakkos- ja kolmosyksikkö menetettiin? Turpiinikäyttöiset jäähdytyspumput (RCIC) syöttivät kakkos- ja kolmosyksikön reaktoreihin vettä pari päivää tsunamin jälkeen. Järjestelmien kanssa oli kuitenkin ongelmia: Venttiilien ohjaukseen tarvittava akkusähkö ehtyi useaan otteeseen, ja siirrettävien dieselgeneraattoreiden käyttöön ei ollut heti valmiutta. Turpiinin läpi virrannut höyry kuumensi lauhdutusaltaan pienen vesitilavuuden kiehumispisteeseen, ja turpiineilta hävisi tyhjö, aiheuttaen ennen pitkää mekaaniset vauriot. RCICillä olisi periaatteessa voinut välillä ajaa kylmää vettä reaktorin sijasta myös lauhdutusaltaaseen ja parantaa sen kykyä ottaa lämpöä vastaan, mutta tällaiseen tilanteeseen ei ollut ohjeita eikä sitä ollut muutenkaan suunniteltu.

25 Jatkuu ensi kerralla

26 Kotitehtävä maanantaiksi 8.2. Lue luku 6 (Kokemukset onnettomuuksista ja poikkeuksellisista tapahtumista ydinlaitoksilla, sivut ) Ydinturvallisuus kirjasta (Karisto Oy, 2004) Vastaa seuraaviin kysymyksiin (mycourses): Miten turvallisuutta heikentäneet tapahtumat on luokiteltu INESasteikolla? Anna esimerkki tällaisesta tapahtumasta Miten onnettomuudet on luokiteltu INES-asteikolla? Anna esimerkki onnettomuudesta Mitä yhteistä on ydinenergian käytön historian aikana sattuneilla onnettomuuksilla ja muilla tapahtumilla, ml. Suomessa? Mitä eroja on ydinenergian käytön historian aikana sattuneilla onnettomuuksilla ja muilla tapahtumilla, ml. Suomessa?

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019 Prof. Filip Tuomisto Fukushima jatkuu, torstai 14.2.2019 Päivän aiheet Fukushima jatkuu (lähde: Riku Mattila, STUK) Tekemistä seuraaviksi viikoiksi

Lisätiedot

FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN

FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN 1 FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN Keijo Valtonen ATS Syysseminaari 3.11.2011 Keijo Valtonen Maanjäristys 11.3.2011 klo 14:46 Japanin aikaa Tyynellä merellä, n. 100

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Reaktorifysiikan perusteita, torstai 5.1.2017 Ydinenergiatekniikka lämmön- ja siten sähköntuotanto ydinreaktioiden avulla

Lisätiedot

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus:

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: onnettomuuden kulku ja sen opetukset Riku Mattila Kreditit esityksen kuva aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 11.1.2018 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019 Prof. Filip Tuomisto Turvallisuusajattelu, torstai 31.1.2019 Päivän aiheet Syvyyssuuntainen turvallisuusajattelu Redundanssi, diversiteetti,

Lisätiedot

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 1 Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskus Esityksen sisältö 2 STUKin tehtävät ulkomailla sattuneen ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, maanantai 16.1.2017 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi?

Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi? Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi? Riku Mattila Kreditit esityksen kuva-aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI Esityksen rakenne: 1.

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Fukushima jatkuu, maanantai 8.2.2016 Päivän aiheet Fukushima jatkuu (lähde: Riku Mattila, STUK) Tekemistä seuraaviksi viikoiksi

Lisätiedot

Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT

Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT ATS Jäsentilaisuus 26.4.2011 2 Sisältö 1) Yllätysmatka Japaniin Suomen suurlähetystön asiantuntijavieraaksi: Tilanne Fukushimassa ennen lähtöä

Lisätiedot

Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla

Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Säteilyturvakeskus 2011 Säteilyturvakeskus Selvitysraportti Sisällys 1 TEMin selvityspyyntö... 1 2 Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Pääjohtaja, Professori 1 Ydinturvallisuustyö Fukushiman jälkeen: tilanne tänään Yleismaailmallisesti ydinturvallisuus on parempi tänään kuin

Lisätiedot

OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET

OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET 25. YDINTURVALLISUUSSEMINAARI 21.11.2014 Risto Himanen EI FUKUSHIMA LÄHTÖISIÄ TURVALLISUUTTA PARANTAVIA PROJEKTEJA Dieselgeneraattoreiden uusinta

Lisätiedot

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: mitä laitoksella tapahtui ja miksi?

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: mitä laitoksella tapahtui ja miksi? Riku Mattila, STUK Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: mitä laitoksella tapahtui ja miksi? Radioaktiivisten aineiden synty reaktorissa Ydinvoimalaitos tuottaa sähköä keittämällä vettä höyryksi ja pyörittämällä

Lisätiedot

Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit

Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit 30.12.2011 Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit Suomen kansallinen raportti Jukka Laaksonen RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 30.12.2011 1 EU stressitestit 25.3. 2011 ministerineuvoston

Lisätiedot

Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa

Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa ATS:n jäsen+laisuus Tieteiden talo, 23.1.2013 Tomi Routamo Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa Kansalliset turvallisuusselvitykset EU stressites+t ja vertaisarvioinnit

Lisätiedot

Rosatomin laitoksen turvallisuus

Rosatomin laitoksen turvallisuus Rosatomin laitoksen turvallisuus Miten varaudutaan vikoihin ja häiriöihin sekä sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin Turvallisuusanalyysipäällikkö Janne Liuko 27.11.2013 Turvallisuuden varmistamisen tasot Seurausten

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Fuusion perusteet, torstai 10.3.2016 Päivän aiheet Fuusioreaktio(t) Fuusion vaatimat olosuhteet Miten fuusiota voidaan

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö

Lisätiedot

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: kokemuksia valmiustilanneviestinnästä

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: kokemuksia valmiustilanneviestinnästä Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: kokemuksia valmiustilanneviestinnästä Riku Mattila Kreditit esityksen kuva-aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI

Lisätiedot

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoimala Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoima sähkön tuotannossa Maa Yhdysvallat Ranska Japani Venäjä Saksa Kanada Kiina Ruotsi Espanja Iso-Britannia Suomi Brasilia Unkari Intia Etelä-Afrikka Meksiko

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) /0010/2010. Ohje YVL A.6, Ydinvoimalaitoksen käyttötoiminta ( ) 1 Soveltamisala

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) /0010/2010. Ohje YVL A.6, Ydinvoimalaitoksen käyttötoiminta ( ) 1 Soveltamisala Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) Ohje YVL A.6, Ydinvoimalaitoksen käyttötoiminta (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje on kokonaan uusi. Ohjeeseen on sisällytetty vaatimuksia ohjeista YVL 1.9 ja YVL

Lisätiedot

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3. Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top 17.11.2005. 2. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:.

MATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top 17.11.2005. 2. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:. AMMATIKKA top 17.11.005 MATEMATIIKAN KOE. asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu Nimi: Oppilaitos:. Koulutusala:... Luokka:.. Sarjat: MERKITSE OMA SARJA 1. Tekniikka

Lisätiedot

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

NOKIANVIRRAN ENERGIA OY

NOKIANVIRRAN ENERGIA OY 1 26.2.2019 FINAL NOKIANVIRRAN ENERGIA OY SELVITYS RINNAKKAISPOLTTOLAITOKSEN TOIMINNASTA 2018 Copyright Nokianvirran Energia Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

WK-6 WATER KETTLE BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL

WK-6 WATER KETTLE BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WK-6 WATER KETTLE NO SE DK FI GB BRUKSANVISNING BRUKSANVISNING BRUGSANVISNING KÄYTTÖOHJE INSTRUCTION MANUAL WWW.WILFA.COM VEDENKEITIN FIN KÄYTTÖOHJE Lue tämä käyttöohje huolella ennen vedenkeittimen käyttöönottoa

Lisätiedot

Turvallisuus ja onnettomuudet. Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen

Turvallisuus ja onnettomuudet. Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen Turvallisuus ja onnettomuudet Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen 2 Sisältö Vakavien reaktorionnettomuuksien ilmiöitä: Jälkilämpö ja polttoaineen ylikuumeneminen Vedyntuotto Sydänsulan vuorovaikutukset

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet

Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet Dafo Brand AB 2009. All rights reserved. Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet Palonsammuttamisessa aika on merkittävä tekijä Nopea reagointi, vähemmän vahinkoa Ympäristönsuojelu, ympäristöarvot

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

APUWATTI KÄYTTÖOHJEKIRJA KAUKORA OY

APUWATTI KÄYTTÖOHJEKIRJA KAUKORA OY APUWATTI KÄYTTÖOHJEKIRJA KAUKORA OY 25.2.2019 Kaukora Oy 2019 APUWATTI Käyttöohjekirja 2 Sisällysluettelo 1 Tärkeää... 4 Turvallisuustiedot... 4 2 TOIMINTAKUVAUS... 4 3 ASENNUS... 4 4 SÄHKÖASENNUS... 5

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Teemailta Pyhäjoen toimistolla 5.9.2012 Timo Kallio Rakentamisjohtaja Hanke etenee vaiheittain Ydinvoimalan rakentamisen osa-alueet Laitospaikalla tapahtuu Ensimmäiset

Lisätiedot

Auroran CAT-varavoimakoneet paljon vartijoina Nesteellä Sähkönsyötön katketessa varavoimakoneilla ajetaan prosessit turvallisesti alas

Auroran CAT-varavoimakoneet paljon vartijoina Nesteellä Sähkönsyötön katketessa varavoimakoneilla ajetaan prosessit turvallisesti alas Auroran CAT-varavoimakoneet paljon vartijoina Nesteellä Sähkönsyötön katketessa varavoimakoneilla ajetaan prosessit turvallisesti alas Nesteen tuotantolaitokset Porvoossa, Kilpilahden teollisuusalueella

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Luokitusta koskevat vaatimukset 3 3.1 Turvallisuusluokituksen periaatteet 3 3.2 Turvallisuustoimintoihin

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Ajankohtaista Hanhikivi 1 -hankkeessa

Ajankohtaista Hanhikivi 1 -hankkeessa Ajankohtaista Hanhikivi 1 -hankkeessa Suurhankeinfo 16.2.2017 Toimitusjohtaja Toni Hemminki FENNOVOIMA 2015 1 Tärkeitä saavutuksia 2016 Rakentamislupa-aineiston toimitus STUKille Turvallisuuskulttuurin

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

Ohje YVL A.6, Ydinlaitoksen käyttötoiminta

Ohje YVL A.6, Ydinlaitoksen käyttötoiminta Perustelumuistio #175176 1 (7) Ohje YVL A.6, Ydinlaitoksen käyttötoiminta 1. Ohjepäivityksen valmistelutiedot Työryhmän kokoonpano: Ohjevastuullinen: Simo Verta Työtyhmän jäsenet: Mikko Heinonen, Suvi

Lisätiedot

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS STUK-YVL 3.1 1 (8) LUONNOS 2 22.08.2008 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS 1 Johdanto 1.1 Ydinenergialain 7 b mukaan Ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä MÄÄRÄYS Y/2/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä Annettu Helsingissä 10.12.2018 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään ydinenergialain (990/1987) 7

Lisätiedot

U 84/2013 vp. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

U 84/2013 vp. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori U 84/2013 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (ydinturvallisuusdirektiivi) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle Euroopan komission

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast 14.4.2016. Jaana Kangas aluetiedottaja

Hanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast 14.4.2016. Jaana Kangas aluetiedottaja Hanhikivi 1 -hanke Oulu Business Breakfast 14.4.2016 Jaana Kangas aluetiedottaja FENNOVOIMA 2016 Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Rakentaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle Mankala-yhtiö, jonka

Lisätiedot

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),

Lisätiedot

Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa

Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa HAIPRO verkostotapaaminen 24.11.2011 Kouvola-talo Kari Forsberg Suojeluinsinööri Loviisan voimalaitos 1 Loviisan voimalaitos Fortum Power and Heat Oy, Power-divisioona

Lisätiedot

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871

Flamco. Flamcovent. Assenus- ja käyttöohje. Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet. 4-24-189/A/2002, Flamco 18503871 Flamcovent Mikrokuplia poistavat Flamcovent-ilmanerottimet 4-24-189//2002, Flamco 18503871 SF ssenus- ja käyttöohje sennus- ja käyttöohje Tekniset tiedot Suurin käyttöpaine Korkein käyttölämpötila : 10

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva

Lisätiedot

LESSONS FROM FUKUSHIMA ACCIDENT

LESSONS FROM FUKUSHIMA ACCIDENT 1 ATS-jäsentilaisuus 26.4.2011 LESSONS FROM FUKUSHIMA ACCIDENT A way towards more safe use of nuclear power? Jukka Laaksonen SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Lisätiedot

cleandoctor.fi RugDoctor SteamPro höyrypesurin käyttöohje

cleandoctor.fi RugDoctor SteamPro höyrypesurin käyttöohje 1 cleandoctor.fi RugDoctor SteamPro höyrypesurin käyttöohje 1 Pesukoneen kuori kestävää muovia 2 Likavesisäiliö (17) 3 Kantokahvasyvennys 4 Johto 5 Painemittari 6 Pidike likavesisäiliölle 7 Varoitusvalo

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019 Prof. Filip Tuomisto Fuusion perusteet, maanantai 11.3.2019 Reaktorivierailu ma 25.3. klo 10.00 Osoite: Otakaari 3 Pakollinen ilmoittautuminen:

Lisätiedot

Fingrid Oyj. NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet

Fingrid Oyj. NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet Fingrid Oyj NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet Siltala Jari 1 (8) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Järjestelmän varautumissuunnitelman kannalta

Lisätiedot

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle

Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Sähköjärjestelmä antaa raamit voimalaitoksen koolle Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Johtava asiantuntija Liisa Haarla, Fingrid Oy Adjunct professor, Aalto-yliopisto Sisältö 1. Tehon ja taajuuden tasapaino

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET SÄHKÖKÄYTTÖISEILLE AUTOMAATTIPALAUTTEISILLE HYDRAULIIKAPUMPUILLE HTWP21 SARJAN MOMENTTIAVAIMIA VARTEN.

KÄYTTÖOHJEET SÄHKÖKÄYTTÖISEILLE AUTOMAATTIPALAUTTEISILLE HYDRAULIIKAPUMPUILLE HTWP21 SARJAN MOMENTTIAVAIMIA VARTEN. KÄYTTÖOHJEET SÄHKÖKÄYTTÖISEILLE AUTOMAATTIPALAUTTEISILLE HYDRAULIIKAPUMPUILLE HTWP21 SARJAN MOMENTTIAVAIMIA VARTEN. Hi Forcen HTWP21 sarjan sähkökäyttöiset hydrauliikkapumput on suunniteltu käyttämään

Lisätiedot

Kok 1,3. Water kettle. Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual WK13W

Kok 1,3. Water kettle. Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual WK13W Kok 1,3 Water kettle Bruksanvisning Bruksanvisning Brugsanvisning Käyttöohje Instruction manual Ugit officia porem et ent, inctorem resent volorumqui bearum corestota et ut am quo magnihitae. WK13W S.

Lisätiedot

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laatudokumentoinnin kehittäminen, sähködokumentaatio-mapin sisältö. 3D-mallinnus ja sen käyttö Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laadunhallintaan

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori. Sisältö. SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.4 luonnos (11)

YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori. Sisältö. SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.4 luonnos (11) 15.6.2012 1 (11) YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori Sisältö Valtuutusperusteet... 1 Soveltamissäännöt... 1 1. JOHDANTO... 2 2. MÄÄRITELMÄT... 3 3. SOVELTAMISALA... 4 4. REAKTORILLE JA REAKTIIVISUUDENHALLINTAJÄRJESTELMILLE

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI OHJE YVL B.4, Luonnos 5 / 11.11.2013 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Reaktorille ja reaktiivisuuden hallintajärjestelmille asetettavat vaatimukset 4 3.1 Reaktorin ja ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Teknosafe TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN

Teknosafe TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN OPTIMAALINEN OLOSUHDE TULIPALOLLE Trukit ovat kovassa päivittäisessä käytössä Jatkuva käyttö - lavalta lavalle Vähän aikaa huollolle Ei aikaa seisokeille 3 TULIPALON

Lisätiedot

YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA

YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA SÄTEILYTURVAKESKUS YVL C.7 Ohjeluonnos L4 31.5.2016 YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA 1 JOHDANTO... 3 2 SOVELTAMISALA... 4 3 YMPÄRISTÖN PERUSTILASELVITYS... 4 4 YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA...

Lisätiedot

STUKin uudet päätökset ja ST ohjeet

STUKin uudet päätökset ja ST ohjeet STUKin uudet päätökset ja ST ohjeet Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät, Säätytalo 9. 10.6.2016 Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Uudet ST ohjeet ja päätökset Numero Aihe Julkaisupäivä ST 1.8 Säteilyn

Lisätiedot

AT-Tuote Oy Sipoon tuotantolaitoksella sattunut onnettomuus. Onnettomuustutkintaraportti dnro 4044/ /2018

AT-Tuote Oy Sipoon tuotantolaitoksella sattunut onnettomuus. Onnettomuustutkintaraportti dnro 4044/ /2018 AT-Tuote Oy Sipoon tuotantolaitoksella 2.3.2018 sattunut onnettomuus Onnettomuustutkintaraportti dnro 4044/00.05.12/2018 Tapahtumien kulku Onnettomuuspäivänä tuotantolaitoksella tapahtui aerosolien täyttämistä

Lisätiedot

Ohje YVL E.10, Ydinlaitoksen varavoimalähteet (15.8.2014)

Ohje YVL E.10, Ydinlaitoksen varavoimalähteet (15.8.2014) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) Ohje YVL E.10, Ydinlaitoksen varavoimalähteet (15.8.2014) 1 Soveltamisala Ohjetta YVL E.10 sovelletaan kaikissa elinkaaren vaiheissa ydinlaitosten varavoimalähteiden

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu. 1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2019 Prof. Filip Tuomisto Fuusioreaktorit, maanantai 1.4.2019 Päivän aiheet Käydään läpi Timo Kiviniemen & Mathias Grothin kalvoja Magneettinen koossapito

Lisätiedot

Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus ( )

Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus ( ) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (7) Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL B.6 esitetään ydinvoimalaitoksen suojarakennuksen suunnittelulle ja tiiviyden

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

FY 2: Energiantuotanto. Tapio Hansson

FY 2: Energiantuotanto. Tapio Hansson FY 2: Energiantuotanto Tapio Hansson Voimalaitokset Suurin osa energiantuotannosta perustuu hyvin yksinkertaiseen periaatteeseen: Pyöritä generaattoria, joka muuttaa liike-energiaa sähköksi. Pyörittäminen

Lisätiedot

Öljyntehostaja - 39 C

Öljyntehostaja - 39 C Tekniset tiedot Öljyntehostaja Ominaispaino 16 C 13.1 API Leimahduspiste 126 C Syttymislämpötila > 200 C Viskositeetti 40 C 53.4 SUS Viskositeetti 100 C 34.9 SUS (8.40) cst (2.60) cst Viskositeetti indeksi

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

ITE tyhjiöpumput. Käyttöohje. Onninen Oy - Kylmämyynti

ITE tyhjiöpumput. Käyttöohje. Onninen Oy - Kylmämyynti ITE tyhjiöpumput Käyttöohje Sisältö Turvallisuusohjeet 3 Öljyntäyttö 3 Öljyn vaihto 3 Gas ballast 3 Toiminta 4 Osat 5 Tekniset tiedot 6 Takuu 7 3 T u r v a l l i s u u s o h j e e t Ennen ensikäyttöä täytä

Lisätiedot

Torium voimala energian uinuva jättiläinenkö? Esitys Tampereen Ruutiukoissa syyskuun Matti Kataja

Torium voimala energian uinuva jättiläinenkö? Esitys Tampereen Ruutiukoissa syyskuun Matti Kataja Torium voimala energian uinuva jättiläinenkö? Esitys Tampereen Ruutiukoissa syyskuun 4 2017 Matti Kataja Energian tulevaisuus, 1000 v Ei ole maaöljyä, kasveista saadaan öljyä Ei ole maakaasua Ei ole voimalakelpoista

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Tervetuloa. Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen

Tervetuloa. Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen Tervetuloa Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen Koneiden yleisimmin käyttämät polttoaineet Diesel Bensiini 2T Bensiini Diesel ja Bensiini Suomessa ja EU:ssa (muuta ei saatavana)

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke KIP Ympäristöpäivä 27.5.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Voimajärjestelmän tila 27.5. klo 10 2 Sähkön lähteet Suomessa 2015 Turve 3,3 % Maakaasu 6,1 % Kivihiili 6,7

Lisätiedot

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500 Tapaninpäivän myrskytuhojen selvittämiseen liittyvät tiedotteet Tapaninpäivän poikkeuksellisen voimakas myrsky aiheutti ennen kokemattoman määrän vikoja yhtiömme jakeluverkolla. Kotisivuillamme julkaisimme

Lisätiedot

Yleisiä tietoja polttoaineenkulutuksesta. Ilmanvastus

Yleisiä tietoja polttoaineenkulutuksesta. Ilmanvastus Yhteenveto Yhteenveto Tässä asiakirjassa esitellään ja selitetään lyhyesti ajoneuvon polttoaineenkulutukseen vaikuttavat tekijät. Voimanotto on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka vaikuttaa siihen, kuinka

Lisätiedot

004216 FIN 01/05 AM Kokoamis- ja käyttöohjeet kaasugrillille 004216 Tutustu huolella tähän käyttöoppaaseen ennenkuin kokoat ja otat käyttöön tämän laadukkaan LANDMANN-grillisi Käyttöohjeita seuraamalla

Lisätiedot