Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestauksien riittävyys ja kattavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestauksien riittävyys ja kattavuus"

Transkriptio

1 Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestauksien riittävyys ja kattavuus

2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Energiatekniikan osasto Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestausten riittävyys ja kattavuus Diplomityön aihe on hyväksytty Energiatekniikan osaston osastoneuvostossa Työn tarkastajina ovat toimineet professori Riitta Kyrki-Rajamäki ja professori Jarmo Partanen, ja ohjaajina diplomi-insinööri Timo Eurasto ja filosofian maisteri Vesa Ruuska. Helsingissä Tomi Koskiniemi Puistokaari 13 C Helsinki p

3 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Energiatekniikan osasto Tomi Koskiniemi Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestausten riittävyys ja kattavuus Diplomityö sivua, 19 kuvaa, 11 taulukkoa ja 6 liitettä Tarkastajat: Professori Riitta Kyrki-Rajamäki Professori Jarmo Partanen Hakusanat: ydinvoimalaitos, määräaikaistestaus, -koestus, turvallisuusjärjestelmä, hätäjäähdytysjärjestelmä Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien tehtävänä on ehkäistä häiriö- ja onnettomuustilanteiden syntyminen sekä lieventää mahdollisen onnettomuuden seurauksia. Jotta saadaan tietoa näiden tärkeiden järjestelmien käyttökunnosta, on suoritettava riittäviä ja kattavia määräaikaistestauksia. Tutkimuksen pääkohteena ovat Olkiluodon voimalaitoksen matala- ja korkeapaineisten hätäjäähdytysjärjestelmien määräaikaistestaukset ja niiden ohjeet. Määräaikaistestauksista arvioidaan niiden kykyä havainnoida vikoja, mahdollisia vikaantumisia testauksissa, testausten taajuutta sekä vastaavuutta järjestelmien suunnitteluperusteena olevaan jäähdytteenmenetysonnettomuuteen (LOCA). Lisäksi selvitetään, mitä hyötyä testausten hajautuksilla ja diversifioinnilla on saavutettu, ja miten niitä tulisi jatkossa soveltaa. Testauksiin liittyviä ohjeita ja menettelyjä arvioidaan tarkastelemalla, täyttävätkö ne viranomaisen asettamat vaatimukset. Tulokseksi syntyi arvio järjestelmien testausten nykytilasta, joka on yleisesti ottaen hyvä. Tähän ovat vaikuttaneet testauksissa esiintyneiden puutteiden korjaaminen ja määräaikaistestausten määräajoin tapahtuvan arvioinnin kehittäminen. Vertailut LO- CA:an tuottivat tyydyttävän tuloksen, koska testausten todettiin olevan riittävän laajat ja vastaavan vuodessa kertyvien rasitusten osalta noin vuorokauden aikaista onnettomuutta lähes kaikilla laitteilla. Suositeltavaa olisi suorittaa pitkäaikaisempaa testausta apusyöttövesijärjestelmän pumpulle. Optimitestausvälin mukaisesti testausvälit ovat tällä hetkellä riittävän tiheät, ja muutamia testauksia pitäisi jopa harventaa. Hajautuksilla on saavutettu huomattava riskin väheneminen, ja nykyisin hajautusta sovelletaan hätäjäähdytysjärjestelmissä laajasti. Joistakin mittalaitteiden testauksista hajautus vielä puuttuu, joten näihin se olisi suositeltavaa lisätä. Järjestelmien testausten diversifiointi on nykyisellään riittävää.

4 ABSTRACT Lappeenranta University of Technology Department of the Energy engineering Tomi Koskiniemi Sufficiency and scope of the in-service testing of standby safety systems in a nuclear power plant Master s thesis pages, 19 pictures, 11 tables and 6 appendices Supervisor: Professor Riitta Kyrki-Rajamäki Professor Jarmo Partanen Keywords: nuclear power plant, in-service test, safety system, emergency core cooling system The standby safety systems in a nuclear power plant are utilized in the prevention of accidents or in the mitigation of accident consequences. Sufficient and extensive testing is required to verify the operability of these important systems. The main research subject of this thesis is the evaluation of the in-service tests and their regulations in the low and high pressurized emergency cooling systems at the Olkiluoto nuclear power plant. The capability of the in-service tests to find failures, the possible failures occurred during the tests and the correctness of test frequencies are examined. The tests are compared to the loss of coolant accident (LOCA) which is the design basis of the emergency cooling systems. Also the benefits of decentralization and diversification of the tests are examined, and some suggestions are made for improving their use. The regulation and the procurement of the test are evaluated against the authority regulations. A result of this thesis is that the current safety systems in-service tests are valid. These tests are basically sufficient and extensive. The faults in in-service testing are evaluated and re-evaluation of the tests has been performed. Also comparing to the loss of coolant accident the result is satisfying. The tests are extensive enough, and the stress induced by the tests collected during the year corresponds to approximately one day accident. The pumps of the auxiliary feedwater system shall be long -term tested. The test intervals are dense enough. Some test intervals could even be left out. With the decentralization of the tests considerable benefits have been achieved and extensively applied. The decentralization of all instrument testing is recommended. The diversification of the systems is adequate enough.

5 ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty Säteilyturvakeskuksen ydinvoimalaitosten valvontaosastolla, Helsingissä vuosina Työn ohjaajana ovat toimineet Timo Eurasto ja Vesa Ruuska, joille kuuluu kiitos työn valmistumisesta: he antoivat tukensa ja tietämyksensä silloin, kun sitä pyysin ja potkivat minua eteenpäin, kun en sitä pyytänyt. Samalla haluan kiittää koko turvallisuuden hallinta toimistoa, sillä työilmapiiri on ollut mahtava ja antanut voimaa silloin, kun olen sitä tarvinnut. Työn tarkastajina ovat toimineet professorit Riitta Kyrki-Rajamäki ja Jarmo Partanen. Heitä haluan kiittää heidän osoittamastaan mielenkiinnosta sekä antamistaan arvokkaista neuvoista diplomityön edetessä. Erityiskiitokset ansaitsevat myös Pentti Rannila sekä paikallistarkastajat Jarmo Konsi ja Pauli Kopiloff heidän laitostuntemuksensa jakamisesta. Lisäksi kiittäisin Ari Julinia ja Ilkka Niemelää heidän tiedoistaan ja avustaan tilastoanalyysien saralla. Lopuksi suuri halaus kaikille ystävilleni ja sukulaisilleni, jotka ovat yrittäneet ymmärtää minua sekä ihanalle ja kauniille vaimolleni, Hennalle, joka on ollut ilonani ja tukenani koko tämän aherruksen ajan.

6 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTAA AIHEEN RAJAUS SISÄLTÖ HÄTÄJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄT JA TURVALLISUUS TURVALLISUUSTOIMINNOT TURVALLISUUSPERIAATTEET Turvallisuustoimintojen moninkertaisuus eli redundanttisuus Fyysinen erottaminen Toiminnallinen eriytyvyys eli diversiteetti OLKILUODON TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT JA NIIDEN TEHTÄVÄT REAKTORISYDÄMEN RUISKUTUSJÄRJESTELMÄ (323) APUSYÖTTÖVESIJÄRJESTELMÄ (327) HÄTÄJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMIEN TOIMINTA JÄÄHDYTTEENMENETYSONNETTOMUUDESSA (LOCA) Jäähdytys heti onnettomuuden jälkeen Pitkän tähtäimen jäähdytys: MÄÄRÄAIKAISKOKEET - SUUNNITTELU, HALLINNOINTI JA KEHITTÄMINEN TAUSTAA MÄÄRÄAIKAISKOKEIDEN VIRANOMAISVAATIMUKSET JA VALVONTA Määräaikaiskokeita koskeva säännöstö Määräaikaiskokeiden viranomaisvaatimusten sisältö Viranomaisen valvonta MÄÄRÄAIKAISTESTAUS PROSESSINA TESTAUKSEN SUUNNITTELUUN JA ARVIOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Yleistä Järjestelmän ja laitteen ominaisuudet ja ympäristö Testauksessa esiintyvät haitat ja niiden huomioiminen TODENNÄKÖISYYSPOHJAINEN RISKIANALYYSI (PSA) YDINVOIMALAITOKSEN MÄÄRÄAIKAISKOEOHJELMIEN SUUNNITTELUN APUNA MÄÄRÄAIKAISKOEOHJELMIEN JA -TESTAUSTEN HALLINNOINTI TESTAUSTEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN EPÄKÄYTETTÄVYYS JA OPTIMITESTAUSVÄLI VARALLA OLEVAN LAITTEEN EPÄKÄYTETTÄVYYS /21/ HUOLLOSTA JA TESTAUKSESTA JOHTUVA EPÄKÄYTETTÄVYYS /21/, /26/ KOKONAISEPÄKÄYTETTÄVYYS TESTAUKSEN OPTIMITAAJUUS /21/ HAJAUTUKSEN VAIKUTUS EPÄKÄYTETTÄVYYTEEN /21/, /H6/ HAJAUTUKSEN VAIKUTUS EPÄKÄYTETTÄVYYTEEN NELIREDUNDANTISSA SYSTEEMISSÄ OLKILUODON HÄTÄJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMIEN MÄÄRÄAIKAISKOEOHJELMAT JA OHJEET OLKILUODON MÄÄRÄAIKAISKOEOHJELMIEN HALLINNOINTI MENETTELYT MÄÄRÄAIKAISKOKEEN SUORITTAMISESSA TESTAUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ARVIO MENETTELYISTÄ JA OHJEISTOSTA... 42

7 6 HÄTÄJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMIEN TESTAUSTEN TUTKIMINEN VIAT JA NIIDEN HAVAITSEMINEN Järjestelmien 323 ja 327 viat Vikojen havaitseminen HÄTÄJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMIEN TESTAUKSET Sydämen ruiskutusjärjestelmän testaukset Apusyöttövesijärjestelmän testaukset TESTAUSVÄLIEN VERTAILU OPTIMITAAJUUTEEN Ennakkohuollot mukana optimitaajuutta laskettaessa JÄRJESTELMIEN TOIMINTAVAATIMUKSET ONNETTOMUUSTILANTEESSA Reaktorin ruiskutusjärjestelmän testauksien vertailu LOCA:an LOCA ja apusyöttövesijärjestelmän testaukset HAJAUTUS JA DIVERSIFIOINTI Hajautuksesta saatava hyöty Diversifioinnin soveltaminen testauksiin JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET OHJEET VIAT JA NIIDEN HAVAITSEMINEN TESTIEN LOCA -VASTAAVUUS TESTAUSTAAJUUS TESTAUSTEN HAJAUTUS JA DIVERSIFIOINTI LÄHDELUETTELO LIITE I TTKE 4.2 Järjestelmäkohtainen yhteenvetotaulukko: 323 LIITE II TTKE 4.2 Järjestelmäkohtainen yhteenvetotaulukko: 327 LIITE III Reaktorin ruiskutusjärjestelmän laitteiden viat vuosina LIITE IV Apusyöttövesijärjestelmän laitteiden viat vuosina LIITE V Reaktorin ruiskutusjärjestelmän laitteille testausvälin optimoinnissa käytetyt arvot LIITE VI Apusyöttövesijärjestelmän laitteille testausvälin optimoinnissa käytetyt arvot

8 KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET Symbolit A A h q 0 r t T v λ τ käytettävyys epäkäytettävyys pinnankorkeus vian esiintymistaajuus tarvetilanteessa korjausaika aika testiväli pinnankorkeuden nousunopeus piilevien vikojen esiintymistaajuus muutos testausaika Alaindeksit d H PH s in out opt demand (käyttötarve) hajautettu pareittain hajautettu standby (varalla oleva) sisään ulos optimaalinen Lyhenteet ASME BWR DBD EH ENKKU FSAR IAEA American Society of Mechanical Engineers Boiling Water Reactor (Kiehutusvesireaktori) Design Basis Documentation Ennakkohuolto Ennakkohuolto- ja kunnonvalvonta -tietokanta Final Safety Assessment Report (Lopullinen turvallisuusseloste) International Atomic Energy Agency

9 ISO KTM LOCA LOTI MAK OL PSA PWR SFS STUK TVO U.S.NRC TTKE YVL VNP International Standardization Organization Kauppa- ja teollisuusministeri Loss of coolant accident (jäähdytteenmenetys onnettomuus) Loviisan tietokanta Määräaikaiskokeet -tietokanta Olkiluodon laitos Todennäköisyyspohjainen turvallisuusanalyysi Pressurized Water Reactor, Painevesireaktori Suomen standardisoimisliitto Säteilyturvakeskus Teollisuuden Voima United States Nuclear Regulatory Commission Turvallisuustekniset käyttöehdot Ydinvoimalaitos -ohjeet Valtioneuvoston päätökset Järjestelmänumerot ja laitetunnukset C K P T V X Syöttövesijärjestelmä Ulospuhallusjärjestelmä Sammutetun reaktorin jäähdytysjärjestelmä Suojarakennuksen ruiskutusjärjestelmä Reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmä Polttoaine- ja reaktorialtaiden jäähdytys- ja puhdistusjärjestelmä Apusyöttövesijärjestelmä Prosessiveden jakelujärjestelmä siivilä mittauslaite pumppu paineakku venttiili osajärjestelmän (piirin) numero, X= 1,2,3 tai 4

10 1 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Ydinvoimalaitokset on turvallisuuden takaamiseksi varustettu moninkertaisilla turvallisuusjärjestelmillä ja -laitteilla. Osa näistä laitteista on jatkuvassa käytössä, mutta pääsääntöisesti ne ovat varalla. Varalla oleville laitteille määräaikaistestaukset ja tarkastukset ovat usein ainoa tapa varmistaa niiden käyttökuntoisuus. Laitoksen ikääntyminen, tehdyt muutokset sekä tekniikan ja turvallisuusajattelun kehittyminen muuttavat järjestelmille ja laitteille asetettuja vaatimuksia ja toimintaa jatkuvasti. Tämä luo jatkuvan tarpeen testausten ja testausohjelmien uudelleenarvioinnille, jotta voidaan varmistua, että testaukset vastaavat nykyisiä vaatimuksia ja tarpeita kuitenkaan rasittamatta järjestelmää tai sen laitetta liikaa. Laitosten käytön aikana sekä viranomaisen suorittamissa tarkastuksissa on tullut esille asioita, jotka ovat paljastaneet puutteita testauksissa ja niiden arvioinneissa. Kyse on ollut erilaisista virheistä testauksissa, puutteista ohjeistossa ja menettelyissä tai piilevistä yhteisvioista, joita liian lyhyt testaus ei ole pystynyt tuomaan esiin. Tämän tutkimuksen tarkoitus on arvioida Olkiluodon ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien testauksia ja testausohjelmia, jotta varmistutaan niiden riittävyydestä ja kattavuudesta. Asiaa lähestyttiin aluksi tutkimalla Suomen ydinvoimalaitosten - Loviisan ja Olkiluodon - määräaikaistestauksia ja niiden ohjeita. Tutkimus rajattiin Olkiluodon ydinvoimalaitoksen matala- ja korkeapaineisiin hätäjäähdytysjärjestelmiin, joita ovat reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmä (järjestelmä 323) ja apusyöttövesijärjestelmä (järjestelmä 327). Nämä järjestelmät ovat turvallisuuden kannalta erittäin tärkeitä, koska ne varmistavat reaktorin polttoaineen riittävän jäähdytyksen. Lisäksi ne ovat täysin varalla olevia järjestelmiä, joten tieto niiden käyttökuntoisuudesta saadaan ainoastaan niille tehdyistä testauksista ja tarkastuksista.

11 2 1.2 Aiheen rajaus Tutkimus keskittyy ainoastaan käytönaikaisiin, toimintoja mittaaviin määräaikaistestauksiin. Aiheen ulkopuolelle rajataan määräaikaistarkastukset, muutostyön tai vaihdon jälkeen tehdyt käyttöönottotarkastukset ja -kokeet sekä ennakkohuolto-ohjelmaan kuuluvat tarkastukset ja testaukset. Määräaikaistestauksella tai -koestuksella (in-service testing) tarkoitetaan käytön aikana säännöllisesti suoritettavaa laitteen tai järjestelmän toiminnan testausta, ja saadun tuloksen arviointia. Erottelun vuoksi määräaikaistarkastuksella (in-service inspection) tarkoitetaan laitteen rakenteen eheyden tutkimista esim. silmämääräisesti tai erilaisin testausmenettelyin ja saadun tuloksen arviointia. /1/ 1.3 Sisältö Aluksi aihetta lähestytään tarkastelemalla ydinvoimalaitoksen turvallisuusperiaatteita ja Olkiluodon turvallisuusjärjestelmiä sekä niiden toimintaa. Samalla käydään tarkemmin läpi hätäjäähdytysjärjestelmät sekä niiden toiminta oletetussa jäähdytteenmenetysonnettomuudessa. Luvussa 3 selvitetään määräaikaistestauksiin liittyvä teoria. Siihen kuuluvat viranomaisen rooli ja vaatimukset, testausten suunnittelu ja kehittäminen sekä ohjeisto. Luvussa 4 selvitetään laitteiden epäkäytettävyyden matemaattinen malli ja siitä johdettu optimaalinen testausväli. Lisäksi tarkastellaan hajautuksen vaikutusta laitteiden epäkäytettävyyteen. Luku 5 käsittelee Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ohjeita ja menettelyitä määräaikaistestauksissa ja arvioinnissa, ja vertailee, miten nämä toteuttavat viranomaisvaatimukset. Varsinainen testausten tutkiminen tapahtuu luvussa 6. Ensin analysoidaan hätäjäähdytysjärjestelmistä ja niiden laitteista saatavat tapahtuma- ja vikatiedot määräaikaistestausten näkökulmasta sekä vertaillaan vastaavatko testaukset niitä oletettuja olosuhteita ja toimintoja, joita järjestelmiltä vaaditaan onnettomuustilanteessa (oletettu jäähdytteenmenetysonnettomuus, LOCA). Lisäksi lasketaan optimitestausväli tärkeimmille komponenteille, ja verrataan saatuja lukuja nykyisiin testauksiin. Tutkimuksen lopuksi lasketaan hajautuksesta saatava hyöty nykyisillä testausväleillä ja pohditaan hajautusten ja diversifioinnin lisäämistä testauksissa. Luvussa 7 esitetään yhteenveto saaduista tuloksista sekä parannusehdotukset.

12 3 Tiedot tutkimuksessa pohjautuvat tapahtumaraportteihin, laitoksen tietokannasta saatuihin vikatietoihin, suoritettuihin haastatteluihin sekä testausten seurantaan Olkiluoto 1:n ja 2:n vuosihuolloissa HÄTÄJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄT JA TURVALLISUUS 2.1 Turvallisuustoiminnot Suomen ydinvoimalaissa todetaan, että ydinenergian käytön on oltava turvallista eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. /2/ Suomen ydinvoimalaitokset on turvallisuuden takaamiseksi varustettu moninkertaisilla turvallisuusjärjestelmillä ja -laitteilla. Näiden tehtävänä on ehkäistä häiriö- ja onnettomuustilanteiden syntyminen sekä lieventää mahdollisen onnettomuuden seurauksia. Tärkeimmät turvallisuustoiminnot ovat: 1. Reaktiivisuuden hallinta 2. Reaktorisydämen jäähdyttäminen 3. Radioaktiivisen aineen eristäminen ihmisistä ja ulkomaailmasta Reaktiivisuuden hallinta pitää sisällään reaktorin paineen, lämpötilan ja jäähdytteen virtauksen pitämisen sallituissa rajoissa, jotta reaktori olisi turvallisessa ja hallitussa tilassa. Tähän kuuluu myös tarvittaessa reaktorin sammuttaminen. Reaktorisydämen jäähdyttäminen varmistetaan pitämällä sydän veden peitossa niin tehokäytöllä, häiriökuin onnettomuustilanteessakin, mistä juuri viime kädessä huolehtivat reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmä (323) ja apusyöttövesijärjestelmä (327). Radioaktiivisten aineiden leviämisen peräkkäisinä esteinä ovat sisältäpäin lueteltuina polttoainesauvat, primääripiiri jossa jäähdyte liikkuu sekä suojarakennus. /3/, /4/, /5/ 2.2 Turvallisuusperiaatteet Tärkeimmiltä turvallisuustoiminnoilta vaaditaan suurta käyttövarmuutta. Lisäksi niiden täytyy kestää hyvin eri vikatilanteita ja ulkoisia olosuhteita, joten ne suunnitellaan

13 4 niin normaalikäytön kuin mahdollisen onnettomuustilanteenkin olosuhteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa moninkertaisia, niin fyysisesti kuin toimintatavoiltaankin erotettuja turvallisuusjärjestelmiä, jotka eivät tarvitse ulkoista käyttövoimaa tai joiden sähkönsyöttö voidaan toteuttaa sekä ulkoisella (400 tai 110 kv johdot) että sisäisellä (varalla olevat dieselgeneraattorit) sähköverkolla. Jos turvallisuusjärjestelmän käyttövoima jostain syystä menetetään kokonaan, kuuluu sen asettua turvallisuuden kannalta edulliseen tilaan. Esimerkiksi sähkönsyötön katkeaminen säätösauvoilta aiheuttaa reaktorin pikasulun eli säätösauvat työntyvät reaktorisydämeen. /4/, /5/ Turvallisuustoimintojen moninkertaisuus eli redundanttisuus Tämän ns. yksittäisvikakriteerin täyttämiseksi turvallisuusjärjestelmät suunnitellaan moninkertaisiksi, siten että niiden erilliset piirit, redundanssit, pystyvät toisistaan riippumatta täyttämään vaaditun turvallisuustehtävän minkä tahansa yksittäisen laitteen ollessa pois käytöstä vian, huollon tai korjauksen vuoksi. Olkiluodossa on yleisesti käytössä neliredundantti systeemi, mikä tarkoittaa 4 rinnakkaista piiriä. Redundanttisuutta on pyritty selventämään kuvissa 1 ja 2. /5/, /6/ Kuva 1. Aktiiviset komponentit on kahdennettu, mutta yksittäisvika yhteisissä komponenteissa (venttiili, putki, säiliö) vikaannuttaa koko järjestelmän. Kuva 2. Redundantti järjestelmä kestää hyvin yksittäisviat. Yhteisviat ja systemaattiset virheet (vika tai tehty virhe kaikissa samanlaisissa komponenteissa) tai ulkoiset olosuhteet (esim. kaasuräjähdys putkien välissä) voivat edelleen vikaannuttaa koko järjestelmän.

14 Fyysinen erottaminen Fyysinen erottaminen näkyy esimerkiksi Olkiluodon laitoksen turvallisuusjärjestelmien 323 ja 327 neljän rinnakkaiseen osajärjestelmään (A-D) pumppujen sijoituksessa: Eri piireillä on erilliset pumppuhuoneet, A - D SUB:t suojarakennuksen ympärillä, kuvan 3 mukaisesti. Tällöin rinnakkaiset osat on erotettu toisistaan siten, ettei sama ulkoinen syy, esimerkiksi pienkoneen törmäys A -SUB:in, pystyisi vaurioittamaan koko järjestelmää. /7/, /8/ Kuva 3. Järjestelmien 322 (Suojarakennuksen ruiskutusjärjestelmä), 323 ja 327 pumppujen sijoitus erillisiin H -tiloihin, SUBeihin A-D, reaktorin suojarakennuksen ympärille. Pumppujen sähkönsyöttö tapahtuu eri kiskoilta dieselvarmennetusta 660 V verkosta. /7/, /8/ Tällaisessa moninkertaisessa, fyysisesti erotetussa turvallisuusjärjestelmässä ainoastaan yhteisvika kaikkien järjestelmän piirien samanlaisissa komponenteissa voi aiheuttaa koko järjestelmän epäkäytettävyyden. Yhteisvika tarkoittaa esimerkiksi varalla olevan turvallisuusjärjestelmän kaikissa pumpuissa on valmistusvika, joka rikkoo kyseisen laiteen tietyn käyttökerran jälkeen. Tällainen vaarallinen yhteisvika voi paljastua pahimmassa tapauksessa vasta todellisessa käyttötilanteessa (onnettomuus).

15 Toiminnallinen eriytyvyys eli diversiteetti Toimintaperiaatteen eriyttäminen on toteutettu esim. reaktorin sammuttamisessa säätösauvoilla ja boorihappoliuoksella. Siinä sama turvallisuustehtävä (reaktorin sammutus) hoidetaan kahdella, toisistaan riippumattomalla tavalla. Redundantti ja eri piirien osalta sekä fyysisesti että toimintaperiaatteiltaan erotettu järjestelmä kestää hyvin eri vikatilanteita (myös yhteisviat, koska eri piireillä erilaiset komponentit) ja ulkoisia olosuhteita. 2.3 Olkiluodon turvallisuusjärjestelmät ja niiden tehtävät Olkiluodon turvallisuusjärjestelmät on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Olkiluodon turvallisuusjärjestelmät. 1. Säätösauvat toimilaitteineen 2. Korkeapaineinen hätäjäähdytysjärjestelmä 3. Matalapaineinen hätäjäähdytysjärjestelmä 4. Boorivesijärjestelmä 5. Reaktorin paineenalennusjärjestelmä 6. Suojarakennuksen ylipainesuojaus 7. Suojarakennuksen ruiskutusjärjestelmä 8. Suojarakennuksen alaosan tulvitus 9. Suojarakennuksen vesitäyttö 10. Suojarakennuksen suodatettu paineenalennusjärjestelmä Seuraavassa tekstissä viitataan kuvan numeroihin. Reaktorin sammuttamisesta vastaavat ensisijaisesti säätösauvat, jotka työnnetään pikasulussa hydraulisesti reaktorisydämeen alhaalta päin muutamassa sekunnissa, jolloin ketjureaktio pysähtyy. Säätösauvat (1) voidaan ajaa sydämeen myös sähkömekaanisella järjestelmällä, joka on riippumaton hydraulisesta pikasulusta. Toinen tapa reaktorin sammuttamiseksi on pumpata neutroneita hyvin absorboivaa boorivettä (4) reaktorin jäähdytteen joukkoon, jolloin veden booripitoisuus nousee ja ketjureaktio pysähtyy.

16 7 Boorivesi on kuitenkin kiehutusvesireaktorissa vasta toissijainen vaihtoehto, koska sen käytön jälkeen tarvitaan paineastian puhdistamista. Olkiluodon kiehutusvesilaitoksessa ei ole erillistä sekundaaripiiriä, vaan jäähdytysvesi kiehuu reaktorissa ja johdetaan suoraan turbiineille. Tämän johdosta reaktorin paine säätyy korkeapaineturbiinin säätöventtiilien avulla. Äkillisissä paineennousutilanteissa reaktorin ylipainesuojausjärjestelmä (5) puhaltaa höyryä reaktorista suojarakennuksen alaosassa sijaitsevaan lauhdutusaltaaseen. Lauhdutusaltaasta vesi voidaan johtaa reaktorisydämen jäähdytykseen hätäjäähdytysjärjestelmien avulla. Korkea- ja matalapaineisilla hätäjäähdytysjärjestelmillä (2 ja 3) pyritään pitämään reaktorisydän veden peitossa ja takaamaan siten riittävä polttoaineen jäähdytys häiriö- ja onnettomuustilanteissa. Korkeapaineinen hätäjäähdytysjärjestelmä (Apusyöttövesijärjestelmä) pystyy toimittamaan riittävästi vettä täydessä paineessa (70 bar) olevaan primääripiiriin. Matalapaineista jäähdytysjärjestelmää (Reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmä) voidaan käyttää, kun reaktorin paine on laskenut tarpeeksi alas (n. 10 bar). Polttoaineen jäähdytyksen lisäksi tarvitaan järjestelmiä, joilla reaktorin tuottama lämpö saadaan siirrettyä lopulliseen lämpönieluun (meri). Reaktorin ympärillä oleva suojarakennus estää radioaktiivisen aineen pääsyn rakennuksen ulkopuolelle. Lisäksi ydinvoimalaitos tarvitsee laitoksen ulkopuolista sähköä mm. jälkilämmönpoistojärjestelmien toimintaan, kun sen oma sähköntuotanto on pysähdyksissä esim. reaktorin pikasulun jälkeen. Olkiluodon laitosyksiköiden sähkönsyöttö on varmennettu 400 kilovoltin (kv) ja 110 kv sähköverkkojen menetystilanteissa varasähkön syöttömahdollisuudella joko Harjavallan tai Kolsin vesivoimalaitoksilta. Molemmilla laitosyksiköillä on myös neljä dieselgeneraattoria, joilla voidaan syöttää virtaa turvallisuuden kannalta tärkeille laitteille.

17 8 2.4 Reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmä (323) Reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmän tehtävänä on, yhdessä Apusyöttövesijärjestelmän (327) ja Ulospuhallusjärjestelmän (314) kanssa, suojata reaktorisydän ylikuumenemiselta minkä tahansa primääripiirin putken rikkoutuessa suojarakennuksen sisäpuolella. Suunnitteluperusteiden mukaisesti järjestelmä pystyy hoitamaan tämän tehtävän, vaikka kaksi piiriä neljästä olisi käyttökunnottomana. Reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmä vaatii toimiakseen, että reaktorin paine on laskenut normaalista 70 bar käyttöpaineesta alle 12 bar paineeseen. /7/, /9/ Jäähdytys tapahtuu pumppaamalla vettä reaktoriin suojarakennuksen sisäpuolella olevasta lauhdutusaltaasta järjestelmän putkistoa pitkin. Onnettomuustilanteessa pumput käyvät koko niiden tarveajan. Virtausta ohjataan reaktoriin venttiilin VX04 kiinni - auki säädöllä välillä L3 (2,0m) ja H2 (5,0m), alkaen pinnan laskiessa alarajaan ja päättyen, kun yläraja saavutetaan. Muulloin pumppaus tapahtuu takaisin lauhdutusaltaaseen minimikierrätyslinjaa (testauslinja) pitkin. /9/ Yhden piirin (piirin 3) periaatekuva on esitetty seuraavalla sivulla kuvassa 5. Järjestelmä koostuu neljästä identtisestä toisistaan erotetusta piiristä; ainoana erona on piireissä 1 ja 2 olevat syöttölinjat järjestelmästä 327 heti suojarakennuksen sisäpuolella. Jokainen piiri koostuu lauhdutusaltaassa olevasta siivilästä (CX01), 125 kg/s kapasiteetilla toimivasta keskipakopumpusta (PX), suojarakennuksen ulkopuolisista (VX01, VX04 ja VX14) ja sisäpuolisista (VX05) eristysventtiileistä, takaiskuventtiileistä (VX02), säätöventtiileistä (VX07), sulkuventtiileistä (VX06 ja VX21) ja huoltoja testausventtiileistä (VX03, VX12). Järjestelmän matalapaineisten osien ylipainesuojaus on toteutettu sekä pumpun imu- että painepuolella murtolevyillä (VX16, VX17). Lauhdutusaltaan pinnan yläpuolella olevat osat on täytetty typellä (järjestelmästä 754), jotta estettäisiin alipaineen muodostuminen painepuolen linjoihin, josta seuraa paineisku pumpun käynnistyessä. Järjestelmä on automaattisessa käynnistysvalmiudessa oleva turvallisuusjärjestelmä, jota käytetään vain onnettomuustilanteessa. Pumppujen ja sähköä tarvitsevien venttiilien sähkönsyöttö on varmennettu dieselgeneraattorilla.

18 9 Kuva 5. Sydämen ruiskutusjärjestelmän piiri 3 (piiri 3233). /7/ 2.5 Apusyöttövesijärjestelmä (327) Apusyöttövesijärjestelmän tehtävänä on varmistaa reaktorisydämen jäähdytys ylläpitämällä vesimäärää, kun veden syöttöjärjestelmä ei ole toiminnassa (käyttötilanne on muuten normaali) sekä jäähdyttää reaktorisydäntä minkä tahansa primääripiirin putken tai alaläpiviennin rikkoutuessa suojarakennuksen sisäpuolella. Suunnitteluperusteiden mukaisesti järjestelmä pystyy hoitamaan nämä tehtävät, vaikka vain kaksi piiriä neljästä olisi käyttökunnossa. Järjestelmä pystyy syöttämään vettä reaktoriin täydessä paineessa (70 bar). Apusyöttövesijärjestelmä koostuu neljästä erillisestä ja toisistaan riippumattomasta piiristä (1-4), kuten reaktorin ruiskutusjärjestelmäkin. Piirit 3 ja 4 on liitetty syöttövesilinjaan reaktorin suojarakennuksen sisäpuolella. Kaksi muuta piiriä (1 ja 2) on liitetty reaktorin suojarakennuksen sisällä reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmän (323)

19 10 piireihin 1 ja 2. kuvan 6 mukaisesti. Järjestelmän kahden piirin virtauskaavio on esitetty kuvassa 7. Kuva 6. Järjestelmän 327 liittyminen reaktoripaineastiaan järjestelmien 323 ja 312 kautta./8/ Kuva 7. Järjestelmän 327 piirien 1 ja 3 virtauskaavio./8/

20 11 Piiri koostuu mäntäpumpusta (kapasiteetti 22,5 kg/s), putkilinjasta järjestelmästä 733 (prosessiveden jakelujärjestelmä) reaktoriin, ulommista eristysventtiileistä VX02, sisemmistä eristysventtiileistä VX01 (lisäksi piireillä 3 ja 4 VX10, VX11), takaiskuventtiileistä VX06, valvotun vuodon keräilyjärjestelmän eristysventtiileistä VX15 ja jäähdyttimellä varustetusta takaisinkierrätyslinjasta, jossa palloventtiilit VX07 ohjaavat virtausta. Järjestelmän paineiskut on ehkäisty asentamalla kaksi paineakkua (TX1, TX3) pumpun jälkeen, ja pumpun painehäviöt imupuolella olevalla paineentasaussäiliöllä (TX2). Putket ovat normaalisti täynnä vettä. Jäähdytys tapahtuu pumppaamalla vettä järjestelmän 733 säiliöistä putkistoa pitkin reaktoriin. Sisään pumppauksessa venttiilit VX02 ja VX07 saavat välittömästi auki - käskyn, jonka jälkeen pumput käynnistyvät ja venttiilit VX15 sulkeutuvat. Kun pumput saavuttavat täyden pumppaustehon sulkeutuvat venttiilit VX07 ja varsinainen pumppaus reaktoriin alkaa. Säätö tapahtuu pelkästään venttiilien VX07 avulla, jolloin piirit 1 ja 2 pumppaavat reaktoriin veden pinnankorkeuden ollessa 2m ja 5m välillä ja hienosäätö tapahtuu piireillä 3 ja 4 välillä 3,6m ja 5m. Muulloin vesi virtaa takaisinkierrätyslinjassa.. /8/, /9/ Järjestelmä on automaattisessa käynnistysvalmiudessa oleva turvallisuusjärjestelmä, jota käytetään vain häiriö ja onnettomuustilanteessa. Pumppujen ja sähköä tarvitsevien venttiilien sähkönsyöttö on varmennettu dieselgeneraattorilla. 2.6 Hätäjäähdytysjärjestelmien toiminta jäähdytteenmenetysonnettomuudessa (LOCA) Molemmat järjestelmät on suunniteltu ylläpitämään reaktoripaineastian vesitasapainoa jäähdytteenmenetysonnettomuuden (LOCA eli A loss of coolant accident) aikana. Jäähdytteen menetys voi pahimmillaan aiheuttaa polttoaineen vaurioitumisen sen kuumetessa liikaa. Tämä voi aiheuttaa merkittävän radioaktiivisen vuodon primääripiiriin tai piirin rikkoutuessa suojarakennukseen. Kyseessä on siis erittäin vakava onnettomuus, mikä otetaan aina huomioon ydinvoimalaitosta suunniteltaessa.

21 12 Tässä työssä jäähdytteenmenetysonnettomuus käsitellään suojarakennuksen sisäisenä putkirikkona, jota ei pystytä eristämään. Putkikatkot ja murtumat oletetaan tässä tapahtuvan välittömästi paineastian ulkopuolella ja pahimmillaan ne ovat putken täydellisiä katkeamisia, jolloin vuotopinta-ala on suurin mahdollinen Jäähdytys heti onnettomuuden jälkeen Lyhyen aikavälin tärkein tavoite on pitää sydän jäähdytettynä pitämällä veden pinta riittävän korkeana. Tällöin kyse on stabiilin, turvallisen tilan saavuttamisesta, missä vesitasapaino on varmistettu. Putkikatko aiheuttaa reaktorissa nopean paineen ja vedenpinnan laskun. Riittävä pinnan ja paineen lasku laukaisee automaattisesti reaktorin pikasulun ja jäähdytykseen osallistuvien järjestelmien käynnistyksen sekä valmiustilan (tyhjäkäynti) varavoimanlähteenä käytettävissä dieselgeneraattoreissa. Turvallisuustoimintojen laukaisu voi tapahtua myös huonetiloissa olevien pinta- ja lämpötilavahtien aiheuttamana. Jos yhteys ulkoiseen sähköverkkoon (110 kv tai 400 kv) on käytössä, saadaan hätäjäähdytysjärjestelmien pumput käyntiin muutamassa sekunnissa. Jos taas ei, käynnistyvät pumput määrätyssä järjestyksessä heti, kun dieselgeneraattorit ovat valmiina syöttämään virtaa. Tällöin apusyöttövesijärjestelmä on valmiina pumppaamaan vettä reaktoriin viimeistään 40 sekunnin kuluttua. Reaktorin ruiskutusjärjestelmä käynnistyy viimeistään 30 sekunnin kuluttua ja on valmis täysipainoiseen pumppaukseen 15 sekunnin kuluttua käynnistyksestä. /9/, /10/ Pienissä reaktorisydämen yläpuolisissa vuodoissa, joissa paine laskee hitaasti tai jää yli 10 bar, käytetään jäähdyttämiseen ainoastaan apusyöttövesijärjestelmää. Isommissa putkirikoissa paine laskee hyvin nopeasti ja apusyöttövesijärjestelmän lisäksi reaktorin ruiskutusjärjestelmä alkaa täyttää paineastiaa paineen laskettua noin 10 bar:iin. Jos vuotokohtaa ei saada eristettyä, voi operaattori aloittaa järjestelmällisen alasajon ja paineen poiston reaktorista. /9/, /10/

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laatudokumentoinnin kehittäminen, sähködokumentaatio-mapin sisältö. 3D-mallinnus ja sen käyttö Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laadunhallintaan

Lisätiedot

Rosatomin laitoksen turvallisuus

Rosatomin laitoksen turvallisuus Rosatomin laitoksen turvallisuus Miten varaudutaan vikoihin ja häiriöihin sekä sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin Turvallisuusanalyysipäällikkö Janne Liuko 27.11.2013 Turvallisuuden varmistamisen tasot Seurausten

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY DEKRA INSPECTION OY

AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY DEKRA INSPECTION OY I047/M02/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY DEKRA INSPECTION OY Tunnus Code Tarkastuslaitos Inspection body Osoite Address www www I047 DEKRA

Lisätiedot

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS STUK-YVL 3.1 1 (8) LUONNOS 2 22.08.2008 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS 1 Johdanto 1.1 Ydinenergialain 7 b mukaan Ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI OHJE YVL B.4, Luonnos 5 / 11.11.2013 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Reaktorille ja reaktiivisuuden hallintajärjestelmille asetettavat vaatimukset 4 3.1 Reaktorin ja ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen käytön valvonta

Ydinpolttoaineen käytön valvonta SÄTEILYTURVAKESKUS 5.11.1990 Ydinpolttoaineen käytön valvonta 1 Yleistä 3 2 Polttoaineen käytön valvontaohjelma 3 2.1 Polttoaineen köyttöolosuhteet 3 2.2 Köytetyn polttoaineen tarkastaminen ja tutkiminen

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka

Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka STUK Säteilyturvakeskus 2013 DBT Sisällys 1 Suunnitteluperusteuhkaa käytetään turvajärjestelyjen suunnittelun ja arvioinnin perusteena... 3 2 Suunnitteluperusteuhkan

Lisätiedot

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus 10.3.2011 Marja-Leena Järvinen STUKin toiminta-ajatus Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta

Lisätiedot

TODENNÄKÖISYYSPOHJAISET TURVALLISUUSANALYYSIT (PSA) YDINVOIMALAITOSTEN TURVALLISUUDEN HALLINNASSA

TODENNÄKÖISYYSPOHJAISET TURVALLISUUSANALYYSIT (PSA) YDINVOIMALAITOSTEN TURVALLISUUDEN HALLINNASSA TODENNÄKÖISYYSPOHJAISET TURVALLISUUSANALYYSIT (PSA) YDINVOIMALAITOSTEN TURVALLISUUDEN HALLINNASSA 1 YLEISTÄ 3 2 PSA YDINVOIMALAITOSTEN SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN AIKANA 3 2.1 Todennäköisyyspohjaiset

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Flamco www.flamcogroup.com

Flamco www.flamcogroup.com ENA 7-30 liite Asennus- ja käyttöohjeiden Flamco www.flamcogroup.com Sisältö Sivu 1 Ensikäyttö 3 1.1 ENA 7-30:n käyttöönotto 3 1.2 Käyttöönottoparametrit 3 2 Laite- ja parametrivalikossa olevat kohteet

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA

SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA SÄTEILYTURVAKESKUS SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 - YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISESTA, LIITE 2 1 (6) 21.1.2005 SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA

Lisätiedot

Toiminnallinen turvallisuus

Toiminnallinen turvallisuus Toiminnallinen turvallisuus Mitä uutta standardeissa IEC 61508 Tekn.lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.sundcon.fi matti.sundquist@sundcon.fi Mitä uutta standardeissa IEC 61508-1 ja -4? IEC 61508-1 (yleistä):

Lisätiedot

Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus ( )

Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus ( ) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (7) Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL B.6 esitetään ydinvoimalaitoksen suojarakennuksen suunnittelulle ja tiiviyden

Lisätiedot

VUOSIHUOLLON AIKAINEN KÄYTTÖTURVALLISUUS

VUOSIHUOLLON AIKAINEN KÄYTTÖTURVALLISUUS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Mikko Heinonen VUOSIHUOLLON AIKAINEN KÄYTTÖTURVALLISUUS Työn tarkastajat: Professori, TkT Riitta Kyrki-Rajamäki

Lisätiedot

PERINTEISEN JA YDINVOIMALAITOSAUTOMAATIO EROJA ASAF teemapäivä 3 - ydinvoimalaitosautomaatio

PERINTEISEN JA YDINVOIMALAITOSAUTOMAATIO EROJA ASAF teemapäivä 3 - ydinvoimalaitosautomaatio PERINTEISEN JA YDINVOIMALAITOSAUTOMAATIO EROJA 8.12.2011 ASAF teemapäivä 3 - ydinvoimalaitosautomaatio Aho Marjut TVO ALANSA EDELLÄKÄVIJÄ Yli 30 vuotta luotettavaa suomalaista sähköntuotantoa, vuosituotanto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2013 717/2013 Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit

Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit 30.12.2011 Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit Suomen kansallinen raportti Jukka Laaksonen RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 30.12.2011 1 EU stressitestit 25.3. 2011 ministerineuvoston

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

Telecrane F25 Käyttö-ohje

Telecrane F25 Käyttö-ohje 1 Telecrane F25 Käyttö-ohje Sisällysluettelo - F25 Takuu & turvallisuusohjeet 3 - Käytössä huomioitavaa 4 - Käyttö 6 - Lähettimen paristot ja vastaanottimen virtalähde 7 - Tarkastus ja vianetsintä 8 -

Lisätiedot

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU METKU MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut Osaprojektin toteuttaja: TKK/ Sovelletun mekaniikan laitos/ Meritekniikka KIRJALLISUUSTUTKIMUS: A REVIEW

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

LAATUSUUNNITELMAMALLI

LAATUSUUNNITELMAMALLI Liite 4 Yleisten alueiden aurausurakat Keskustan kehä- alueurakka-alueella 2016 2018 LAATUSUUNNITELMAMALLI 9.8.2016 9.8.2016 2(5) Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 Laatusuunnitelman tarkoitus... 3 Laatusuunnitelman

Lisätiedot

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli 31.5.2012 KTAMK; Käynnissäpitoseminaari www.outokumpu.com Sisällys 1. Kunnossapito PSK-standardin mukaan 2. Käynnissäpidon organisoituminen Tornio Worksissa 3.

Lisätiedot

Määräys 1/2011 1 (9) Dnro 2026/03.00/2011 18.3.2011. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset

Määräys 1/2011 1 (9) Dnro 2026/03.00/2011 18.3.2011. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset Määräys 1/2011 1 (9) Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 7 ja 13. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lentokelpoisuustarkastajien kertausseminaari

Lentokelpoisuustarkastajien kertausseminaari Lentokelpoisuustarkastajien kertausseminaari 28.1.2014 Lentokelpoisuustarkastuksen tekeminen Jukka Parviainen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. LENTOKELPOISUUSTARKASTUKSEEN VALMISTAUTUMINEN (EASA ilma-alukset)

Lisätiedot

Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti)

Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti) Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti) ASAF teemasarja - IEC61508 8.11.2010, Juha Yli-Petäys Esityksen sisältö Turvaventtiili ja sen rooli ohjattavassa prosessissa Suoritettavat määräaikaistestit

Lisätiedot

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus. 1 Yleistä 3. 2 Turvallisuusluokat 3. 3 Luokitusperiaatteet 3

Ydinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus. 1 Yleistä 3. 2 Turvallisuusluokat 3. 3 Luokitusperiaatteet 3 OHJE 26.6.2000 YVL 2.1 Ydinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus 1 Yleistä 3 2 Turvallisuusluokat 3 3 Luokitusperiaatteet 3 4 Järjestelmien sijoittaminen turvallisuusluokkiin

Lisätiedot

Standardi IEC Ohjelmisto

Standardi IEC Ohjelmisto Sundcon Oy Standardi IEC 61508 3 Ohjelmisto muutokset Matti Sundquist Sundcon Oy www.sundcon.fi Standardi IEC 61508 3 (1) Standardissa di esitetään vaatimukset niiden tietojen ja menettelytapojen valmisteluun,

Lisätiedot

STUK-YVL 2.6 YDINLAITOSTEN RISKIEN HALLINTA

STUK-YVL 2.6 YDINLAITOSTEN RISKIEN HALLINTA 1 LUONNOS 2 (22.8.2007) STUK-YVL 2.6 YDINLAITOSTEN RISKIEN HALLINTA 1. Johdanto 2.6-1.0. Osana ydinturvallisuuteen liittyvää riskien hallintaa ydinlaitoksille laaditaan todennäköisyyspohjainen riskianalyysi

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI kit Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI Mahdollistaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotteille, joissa on vain yksi patteripiiri Tarkka virtaussäätö Jäähdytys/lämmitys 4-putkijärjestelmiin

Lisätiedot

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE. Oiva. Käyttäjän opas. Danfoss District Energy

MAKING MODERN LIVING POSSIBLE. Oiva. Käyttäjän opas. Danfoss District Energy MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Oiva Käyttäjän opas Danfoss District Energy Our business is trust FI 1.0 Sisältö 1.0 Sisältö...4 2.0 Perusasiat...5 2.1 Turvallisuusohjeet...5 2.2 Lämmönjakokeskuksen käyttäjälle...5

Lisätiedot

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Paloseminaari 17, Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 172 / TOUKOKUU 2014 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2013 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU OHJE YVL B.2 / 15.11.2013 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Luokitusta koskevat vaatimukset 3 3.1 Turvallisuusluokituksen periaatteet 3

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4

Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4 OHJE 11.7.2000 YVL 1.10 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset 1 Yleistä 3 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4 3 Sijaintipaikan valintaan vaikuttavat turvallisuustekijät

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla

Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Säteilyturvakeskus 2011 Säteilyturvakeskus Selvitysraportti Sisällys 1 TEMin selvityspyyntö... 1 2 Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Ydinlaitosten turvallisuusvalvontaa koskevat asiakirjat

Ydinlaitosten turvallisuusvalvontaa koskevat asiakirjat 11.9.1995 Ydinlaitosten turvallisuusvalvontaa koskevat asiakirjat 1 Yleistä 3 2 Asiakirjan toimittaminen 3 3 Asiakirjan rakenne ja sisältö 3 3.1 Asiakirjan rakenne 3 3.2 Asiakirjan sisältö 4 4 Asiakirjan

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE Tämä kuvaus on tarkoitettu Carelay - tuotteen Waterpumps WP:n ja Power Factor::n sovelluskohteisiin. Yleistä Carelay Control Wpremote on kaukovalvontaohjelma,

Lisätiedot

Uudistuneet YVL-ohjeet

Uudistuneet YVL-ohjeet Uudistuneet YVL-ohjeet YVL-ohjeuudistuksen vaikutuksia automaatio- ja sähkötekniikassa 22.5.2014 Kim Wahlström / STUK Sisältö Ohjeuudistuksen tavoitteet Sähkö- ja automaatiotekniikkaan läheisimmin liittyvät

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Eviran ohje 16039/1. Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja suoritusarvioinnit

Eviran ohje 16039/1. Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja suoritusarvioinnit Eviran ohje 16039/1 Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja Vastuuhenkilö Riina Tolvanen Sivu/sivut 1 / 7 Siipikarjateurastamoissa työskentelevien lihantarkastusavustajien

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp. Eduskunnan talousvaliokunta Sari Rapinoja TEM

Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp. Eduskunnan talousvaliokunta Sari Rapinoja TEM Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp Eduskunnan talousvaliokunta 18.3.2016 Sari Rapinoja TEM Hissiturvallisuussäädösten nykytilanne 1) Sähköturvallisuuslaki (410/1996)

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje

BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 0457350/6 IM-P045-10 CH Issue 6 BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 1. Suositeltava asennus 2. Asennus ja huolto 3. Varaosat 4. Ulkoinen impulssiputki IM-P045-10 CH Issue 6 Copyright 20001

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 1

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 1 SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 1 YVL B3 YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUDEN ARVIOINTI 0. Määritelmiä Alkutapahtuma on sellainen suunnittelematon poikkeama laitoksen normaalitilasta, joka edellyttää

Lisätiedot

Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta ( )

Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta ( ) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL C.3 esitetään luvanhakijaa

Lisätiedot

PISTORASIOIDEN KÄYTTÖOPAS LÄÄKINTÄTILOISSA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA

PISTORASIOIDEN KÄYTTÖOPAS LÄÄKINTÄTILOISSA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA PISTORASIOIDEN KÄYTTÖOPAS LÄÄKINTÄTILOISSA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA ESIPUHE Opastus, hyvin suunniteltuna ja suoritettuna, lyhentää työn oppimiseen käytettävää aikaa. Kun opastus suoritetaan hyvin, sitoudutaan

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINEEN LAADUNHALLINTA

YDINPOLTTOAINEEN LAADUNHALLINTA YDINPOLTTOAINEEN LAADUNHALLINTA 1 YLEISTÄ 3 2 LUVANHALTIJAN VASTUU LAADUNHALLINNASTA 3 3 HANKINTA 3 4 SUUNNITTELU 4 4.1 Suunnittelua koskevat vaatimukset 4 4.2 Luvanhaltijalle kuuluva suunnittelun arviointi

Lisätiedot

HYDROSET ENT 20-3 F PINNANVALVONTAJÄRJESTELMÄ YLEISTÄ

HYDROSET ENT 20-3 F PINNANVALVONTAJÄRJESTELMÄ YLEISTÄ YLEISTÄ ENT 20-3F valvontajärjestelmä on tarkoitettu höyrykattiloihin, joiden paine on alle 60 bar ja syöttöveden säätö tapahtuu jaksottaisella syöttövesipumpun käytöllä. Järjestelmä koostuu elektrodilaipasta,

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

Flamco www.flamcogroup.com

Flamco www.flamcogroup.com ENA 5 Liite Flamco www.flamcogroup.com Sisältö Sivu 1 Ensikäyttö 3 1.1 ENA 5:n käyttöönotto 3 1.2 Käyttöönottoparametrit 3 2 Laite- ja parametrivalikossa olevat kohteet 4 2.1 Käyttötavat 4 2.1.1 Nopea

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU OHJE YVL 7.7 / 22.3.2006 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 3 2.1 Yleiset periaatteet 3 2.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelma 4

Lisätiedot

Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet

Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet Nämä ohjeet on tarkoitettu säätimen loppukäyttäjälle ja ne toimivat sellaisenaan säätimen mallista riippumatta. Säätimessä on kolme eri käyttäjätasoa, joista jokaisessa

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

Mediam Helsinki DC Palvelinkeskuspalvelut turvallisesta suomalaisesta palvelinkeskuksesta

Mediam Helsinki DC Palvelinkeskuspalvelut turvallisesta suomalaisesta palvelinkeskuksesta Mediam Helsinki DC Palvelinkeskuspalvelut turvallisesta suomalaisesta palvelinkeskuksesta Keskeinen sijainti Helsingissä Korkeaa energiatehokkuutta, turvallisuutta ja hallittavuutta Kansainvälisten standardien

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

SAMULI HANKIVUO YHTEISVIKOJEN SYNTYMISEN ESTÄMINEN YDINVOIMALAITOSTEN SÄHKÖJÄRJESTELMISSÄ SÄHKÖVERKON HÄIRIÖISSÄ

SAMULI HANKIVUO YHTEISVIKOJEN SYNTYMISEN ESTÄMINEN YDINVOIMALAITOSTEN SÄHKÖJÄRJESTELMISSÄ SÄHKÖVERKON HÄIRIÖISSÄ SAMULI HANKIVUO YHTEISVIKOJEN SYNTYMISEN ESTÄMINEN YDINVOIMALAITOSTEN SÄHKÖJÄRJESTELMISSÄ SÄHKÖVERKON HÄIRIÖISSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Ohjaaja: DI Riku Reinivaara Tarkastaja

Lisätiedot

Teknosafe TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN

Teknosafe TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN OPTIMAALINEN OLOSUHDE TULIPALOLLE Trukit ovat kovassa päivittäisessä käytössä Jatkuva käyttö - lavalta lavalle Vähän aikaa huollolle Ei aikaa seisokeille 3 TULIPALON

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö

Lisätiedot

Ydinlaitosten varoventtiilien valvonta

Ydinlaitosten varoventtiilien valvonta SÄTEILYTURVAKESKUS YVL.4.4.199 Ydinlaitosten varoventtiilien valvonta 1 Yleistä 2 2.1 2.1.1 2.1.2 2.2 2. 2.4 2.4.1 2.4.2 2. 2..1 2..2 2. 2.7 2.8 Rakennesuunnitelma Suunnitteluperusteet Järjestelmän asettamat

Lisätiedot

YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori. Sisältö. SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.4 luonnos (11)

YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori. Sisältö. SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.4 luonnos (11) 15.6.2012 1 (11) YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori Sisältö Valtuutusperusteet... 1 Soveltamissäännöt... 1 1. JOHDANTO... 2 2. MÄÄRITELMÄT... 3 3. SOVELTAMISALA... 4 4. REAKTORILLE JA REAKTIIVISUUDENHALLINTAJÄRJESTELMILLE

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi

LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 82 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyksien tunnustamisesta sisävesiliikenteen alalla sekä

Lisätiedot

Bosch-lämpöpumput. Takuu antaa lisäturvaa. Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat

Bosch-lämpöpumput. Takuu antaa lisäturvaa. Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat Bosch-lämpöpumput Takuu antaa lisäturvaa Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat Bosch-osat. Laatua kautta linjan Meille Boschilla laatu on pääosassa

Lisätiedot

Poistumisreittien. merkitseminen ja valaiseminen

Poistumisreittien. merkitseminen ja valaiseminen Poistumisreittien merkitseminen ja valaiseminen Käsitteitä Turvavalaistus Poistumisvalaistus Varavalaistus Poistumisreittivalaistus Avoimen alueen valaistus Riskialttiin työalueen valaistus Opasvalaisimet

Lisätiedot

dokumentin aihe Dokumentti: Testausraportti_I1.doc Päiväys: Projekti : AgileElephant

dokumentin aihe Dokumentti: Testausraportti_I1.doc Päiväys: Projekti : AgileElephant AgilElephant Testausraportti I1 Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Aihe: Testausraportti Sivu 1 / 5 Dokumentti Historia Muutoshistoria Revision Numero Revision Päiväys Yhteenveto muutoksista Revision

Lisätiedot

Ohje YVL A.8, Ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinta ( )

Ohje YVL A.8, Ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinta ( ) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL A.8, Ydinvoimalaitoksen ikääntymisen hallinta (20.5.2014) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL A.8 annetaan ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden

Lisätiedot

Hanhikivi 1 hanke Juha Miikkulainen ( koostettu tiivistelmä opettajakoulutuksen taustamateriaaliksi)

Hanhikivi 1 hanke Juha Miikkulainen ( koostettu tiivistelmä opettajakoulutuksen taustamateriaaliksi) Hanhikivi 1 hanke 18.11.2013 Juha Miikkulainen (24.3.2016 koostettu tiivistelmä opettajakoulutuksen taustamateriaaliksi) Suunnittelustandardien valinnasta Luokka Mekaaniset laitteet TL 1 ASME/NB / RCC-M

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat

Poikkeavat tapahtumat Poikkeavat tapahtumat Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä, 10. 11.12.2012, Säätytalo Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Vaatimus poikkeavien tapahtumien ilmoittamisesta Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot