Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestauksien riittävyys ja kattavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestauksien riittävyys ja kattavuus"

Transkriptio

1 Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestauksien riittävyys ja kattavuus

2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Energiatekniikan osasto Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestausten riittävyys ja kattavuus Diplomityön aihe on hyväksytty Energiatekniikan osaston osastoneuvostossa Työn tarkastajina ovat toimineet professori Riitta Kyrki-Rajamäki ja professori Jarmo Partanen, ja ohjaajina diplomi-insinööri Timo Eurasto ja filosofian maisteri Vesa Ruuska. Helsingissä Tomi Koskiniemi Puistokaari 13 C Helsinki p

3 TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Energiatekniikan osasto Tomi Koskiniemi Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestausten riittävyys ja kattavuus Diplomityö sivua, 19 kuvaa, 11 taulukkoa ja 6 liitettä Tarkastajat: Professori Riitta Kyrki-Rajamäki Professori Jarmo Partanen Hakusanat: ydinvoimalaitos, määräaikaistestaus, -koestus, turvallisuusjärjestelmä, hätäjäähdytysjärjestelmä Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien tehtävänä on ehkäistä häiriö- ja onnettomuustilanteiden syntyminen sekä lieventää mahdollisen onnettomuuden seurauksia. Jotta saadaan tietoa näiden tärkeiden järjestelmien käyttökunnosta, on suoritettava riittäviä ja kattavia määräaikaistestauksia. Tutkimuksen pääkohteena ovat Olkiluodon voimalaitoksen matala- ja korkeapaineisten hätäjäähdytysjärjestelmien määräaikaistestaukset ja niiden ohjeet. Määräaikaistestauksista arvioidaan niiden kykyä havainnoida vikoja, mahdollisia vikaantumisia testauksissa, testausten taajuutta sekä vastaavuutta järjestelmien suunnitteluperusteena olevaan jäähdytteenmenetysonnettomuuteen (LOCA). Lisäksi selvitetään, mitä hyötyä testausten hajautuksilla ja diversifioinnilla on saavutettu, ja miten niitä tulisi jatkossa soveltaa. Testauksiin liittyviä ohjeita ja menettelyjä arvioidaan tarkastelemalla, täyttävätkö ne viranomaisen asettamat vaatimukset. Tulokseksi syntyi arvio järjestelmien testausten nykytilasta, joka on yleisesti ottaen hyvä. Tähän ovat vaikuttaneet testauksissa esiintyneiden puutteiden korjaaminen ja määräaikaistestausten määräajoin tapahtuvan arvioinnin kehittäminen. Vertailut LO- CA:an tuottivat tyydyttävän tuloksen, koska testausten todettiin olevan riittävän laajat ja vastaavan vuodessa kertyvien rasitusten osalta noin vuorokauden aikaista onnettomuutta lähes kaikilla laitteilla. Suositeltavaa olisi suorittaa pitkäaikaisempaa testausta apusyöttövesijärjestelmän pumpulle. Optimitestausvälin mukaisesti testausvälit ovat tällä hetkellä riittävän tiheät, ja muutamia testauksia pitäisi jopa harventaa. Hajautuksilla on saavutettu huomattava riskin väheneminen, ja nykyisin hajautusta sovelletaan hätäjäähdytysjärjestelmissä laajasti. Joistakin mittalaitteiden testauksista hajautus vielä puuttuu, joten näihin se olisi suositeltavaa lisätä. Järjestelmien testausten diversifiointi on nykyisellään riittävää.

4 ABSTRACT Lappeenranta University of Technology Department of the Energy engineering Tomi Koskiniemi Sufficiency and scope of the in-service testing of standby safety systems in a nuclear power plant Master s thesis pages, 19 pictures, 11 tables and 6 appendices Supervisor: Professor Riitta Kyrki-Rajamäki Professor Jarmo Partanen Keywords: nuclear power plant, in-service test, safety system, emergency core cooling system The standby safety systems in a nuclear power plant are utilized in the prevention of accidents or in the mitigation of accident consequences. Sufficient and extensive testing is required to verify the operability of these important systems. The main research subject of this thesis is the evaluation of the in-service tests and their regulations in the low and high pressurized emergency cooling systems at the Olkiluoto nuclear power plant. The capability of the in-service tests to find failures, the possible failures occurred during the tests and the correctness of test frequencies are examined. The tests are compared to the loss of coolant accident (LOCA) which is the design basis of the emergency cooling systems. Also the benefits of decentralization and diversification of the tests are examined, and some suggestions are made for improving their use. The regulation and the procurement of the test are evaluated against the authority regulations. A result of this thesis is that the current safety systems in-service tests are valid. These tests are basically sufficient and extensive. The faults in in-service testing are evaluated and re-evaluation of the tests has been performed. Also comparing to the loss of coolant accident the result is satisfying. The tests are extensive enough, and the stress induced by the tests collected during the year corresponds to approximately one day accident. The pumps of the auxiliary feedwater system shall be long -term tested. The test intervals are dense enough. Some test intervals could even be left out. With the decentralization of the tests considerable benefits have been achieved and extensively applied. The decentralization of all instrument testing is recommended. The diversification of the systems is adequate enough.

5 ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty Säteilyturvakeskuksen ydinvoimalaitosten valvontaosastolla, Helsingissä vuosina Työn ohjaajana ovat toimineet Timo Eurasto ja Vesa Ruuska, joille kuuluu kiitos työn valmistumisesta: he antoivat tukensa ja tietämyksensä silloin, kun sitä pyysin ja potkivat minua eteenpäin, kun en sitä pyytänyt. Samalla haluan kiittää koko turvallisuuden hallinta toimistoa, sillä työilmapiiri on ollut mahtava ja antanut voimaa silloin, kun olen sitä tarvinnut. Työn tarkastajina ovat toimineet professorit Riitta Kyrki-Rajamäki ja Jarmo Partanen. Heitä haluan kiittää heidän osoittamastaan mielenkiinnosta sekä antamistaan arvokkaista neuvoista diplomityön edetessä. Erityiskiitokset ansaitsevat myös Pentti Rannila sekä paikallistarkastajat Jarmo Konsi ja Pauli Kopiloff heidän laitostuntemuksensa jakamisesta. Lisäksi kiittäisin Ari Julinia ja Ilkka Niemelää heidän tiedoistaan ja avustaan tilastoanalyysien saralla. Lopuksi suuri halaus kaikille ystävilleni ja sukulaisilleni, jotka ovat yrittäneet ymmärtää minua sekä ihanalle ja kauniille vaimolleni, Hennalle, joka on ollut ilonani ja tukenani koko tämän aherruksen ajan.

6 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTAA AIHEEN RAJAUS SISÄLTÖ HÄTÄJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄT JA TURVALLISUUS TURVALLISUUSTOIMINNOT TURVALLISUUSPERIAATTEET Turvallisuustoimintojen moninkertaisuus eli redundanttisuus Fyysinen erottaminen Toiminnallinen eriytyvyys eli diversiteetti OLKILUODON TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT JA NIIDEN TEHTÄVÄT REAKTORISYDÄMEN RUISKUTUSJÄRJESTELMÄ (323) APUSYÖTTÖVESIJÄRJESTELMÄ (327) HÄTÄJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMIEN TOIMINTA JÄÄHDYTTEENMENETYSONNETTOMUUDESSA (LOCA) Jäähdytys heti onnettomuuden jälkeen Pitkän tähtäimen jäähdytys: MÄÄRÄAIKAISKOKEET - SUUNNITTELU, HALLINNOINTI JA KEHITTÄMINEN TAUSTAA MÄÄRÄAIKAISKOKEIDEN VIRANOMAISVAATIMUKSET JA VALVONTA Määräaikaiskokeita koskeva säännöstö Määräaikaiskokeiden viranomaisvaatimusten sisältö Viranomaisen valvonta MÄÄRÄAIKAISTESTAUS PROSESSINA TESTAUKSEN SUUNNITTELUUN JA ARVIOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Yleistä Järjestelmän ja laitteen ominaisuudet ja ympäristö Testauksessa esiintyvät haitat ja niiden huomioiminen TODENNÄKÖISYYSPOHJAINEN RISKIANALYYSI (PSA) YDINVOIMALAITOKSEN MÄÄRÄAIKAISKOEOHJELMIEN SUUNNITTELUN APUNA MÄÄRÄAIKAISKOEOHJELMIEN JA -TESTAUSTEN HALLINNOINTI TESTAUSTEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN EPÄKÄYTETTÄVYYS JA OPTIMITESTAUSVÄLI VARALLA OLEVAN LAITTEEN EPÄKÄYTETTÄVYYS /21/ HUOLLOSTA JA TESTAUKSESTA JOHTUVA EPÄKÄYTETTÄVYYS /21/, /26/ KOKONAISEPÄKÄYTETTÄVYYS TESTAUKSEN OPTIMITAAJUUS /21/ HAJAUTUKSEN VAIKUTUS EPÄKÄYTETTÄVYYTEEN /21/, /H6/ HAJAUTUKSEN VAIKUTUS EPÄKÄYTETTÄVYYTEEN NELIREDUNDANTISSA SYSTEEMISSÄ OLKILUODON HÄTÄJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMIEN MÄÄRÄAIKAISKOEOHJELMAT JA OHJEET OLKILUODON MÄÄRÄAIKAISKOEOHJELMIEN HALLINNOINTI MENETTELYT MÄÄRÄAIKAISKOKEEN SUORITTAMISESSA TESTAUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ARVIO MENETTELYISTÄ JA OHJEISTOSTA... 42

7 6 HÄTÄJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMIEN TESTAUSTEN TUTKIMINEN VIAT JA NIIDEN HAVAITSEMINEN Järjestelmien 323 ja 327 viat Vikojen havaitseminen HÄTÄJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMIEN TESTAUKSET Sydämen ruiskutusjärjestelmän testaukset Apusyöttövesijärjestelmän testaukset TESTAUSVÄLIEN VERTAILU OPTIMITAAJUUTEEN Ennakkohuollot mukana optimitaajuutta laskettaessa JÄRJESTELMIEN TOIMINTAVAATIMUKSET ONNETTOMUUSTILANTEESSA Reaktorin ruiskutusjärjestelmän testauksien vertailu LOCA:an LOCA ja apusyöttövesijärjestelmän testaukset HAJAUTUS JA DIVERSIFIOINTI Hajautuksesta saatava hyöty Diversifioinnin soveltaminen testauksiin JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET OHJEET VIAT JA NIIDEN HAVAITSEMINEN TESTIEN LOCA -VASTAAVUUS TESTAUSTAAJUUS TESTAUSTEN HAJAUTUS JA DIVERSIFIOINTI LÄHDELUETTELO LIITE I TTKE 4.2 Järjestelmäkohtainen yhteenvetotaulukko: 323 LIITE II TTKE 4.2 Järjestelmäkohtainen yhteenvetotaulukko: 327 LIITE III Reaktorin ruiskutusjärjestelmän laitteiden viat vuosina LIITE IV Apusyöttövesijärjestelmän laitteiden viat vuosina LIITE V Reaktorin ruiskutusjärjestelmän laitteille testausvälin optimoinnissa käytetyt arvot LIITE VI Apusyöttövesijärjestelmän laitteille testausvälin optimoinnissa käytetyt arvot

8 KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET Symbolit A A h q 0 r t T v λ τ käytettävyys epäkäytettävyys pinnankorkeus vian esiintymistaajuus tarvetilanteessa korjausaika aika testiväli pinnankorkeuden nousunopeus piilevien vikojen esiintymistaajuus muutos testausaika Alaindeksit d H PH s in out opt demand (käyttötarve) hajautettu pareittain hajautettu standby (varalla oleva) sisään ulos optimaalinen Lyhenteet ASME BWR DBD EH ENKKU FSAR IAEA American Society of Mechanical Engineers Boiling Water Reactor (Kiehutusvesireaktori) Design Basis Documentation Ennakkohuolto Ennakkohuolto- ja kunnonvalvonta -tietokanta Final Safety Assessment Report (Lopullinen turvallisuusseloste) International Atomic Energy Agency

9 ISO KTM LOCA LOTI MAK OL PSA PWR SFS STUK TVO U.S.NRC TTKE YVL VNP International Standardization Organization Kauppa- ja teollisuusministeri Loss of coolant accident (jäähdytteenmenetys onnettomuus) Loviisan tietokanta Määräaikaiskokeet -tietokanta Olkiluodon laitos Todennäköisyyspohjainen turvallisuusanalyysi Pressurized Water Reactor, Painevesireaktori Suomen standardisoimisliitto Säteilyturvakeskus Teollisuuden Voima United States Nuclear Regulatory Commission Turvallisuustekniset käyttöehdot Ydinvoimalaitos -ohjeet Valtioneuvoston päätökset Järjestelmänumerot ja laitetunnukset C K P T V X Syöttövesijärjestelmä Ulospuhallusjärjestelmä Sammutetun reaktorin jäähdytysjärjestelmä Suojarakennuksen ruiskutusjärjestelmä Reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmä Polttoaine- ja reaktorialtaiden jäähdytys- ja puhdistusjärjestelmä Apusyöttövesijärjestelmä Prosessiveden jakelujärjestelmä siivilä mittauslaite pumppu paineakku venttiili osajärjestelmän (piirin) numero, X= 1,2,3 tai 4

10 1 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Ydinvoimalaitokset on turvallisuuden takaamiseksi varustettu moninkertaisilla turvallisuusjärjestelmillä ja -laitteilla. Osa näistä laitteista on jatkuvassa käytössä, mutta pääsääntöisesti ne ovat varalla. Varalla oleville laitteille määräaikaistestaukset ja tarkastukset ovat usein ainoa tapa varmistaa niiden käyttökuntoisuus. Laitoksen ikääntyminen, tehdyt muutokset sekä tekniikan ja turvallisuusajattelun kehittyminen muuttavat järjestelmille ja laitteille asetettuja vaatimuksia ja toimintaa jatkuvasti. Tämä luo jatkuvan tarpeen testausten ja testausohjelmien uudelleenarvioinnille, jotta voidaan varmistua, että testaukset vastaavat nykyisiä vaatimuksia ja tarpeita kuitenkaan rasittamatta järjestelmää tai sen laitetta liikaa. Laitosten käytön aikana sekä viranomaisen suorittamissa tarkastuksissa on tullut esille asioita, jotka ovat paljastaneet puutteita testauksissa ja niiden arvioinneissa. Kyse on ollut erilaisista virheistä testauksissa, puutteista ohjeistossa ja menettelyissä tai piilevistä yhteisvioista, joita liian lyhyt testaus ei ole pystynyt tuomaan esiin. Tämän tutkimuksen tarkoitus on arvioida Olkiluodon ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien testauksia ja testausohjelmia, jotta varmistutaan niiden riittävyydestä ja kattavuudesta. Asiaa lähestyttiin aluksi tutkimalla Suomen ydinvoimalaitosten - Loviisan ja Olkiluodon - määräaikaistestauksia ja niiden ohjeita. Tutkimus rajattiin Olkiluodon ydinvoimalaitoksen matala- ja korkeapaineisiin hätäjäähdytysjärjestelmiin, joita ovat reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmä (järjestelmä 323) ja apusyöttövesijärjestelmä (järjestelmä 327). Nämä järjestelmät ovat turvallisuuden kannalta erittäin tärkeitä, koska ne varmistavat reaktorin polttoaineen riittävän jäähdytyksen. Lisäksi ne ovat täysin varalla olevia järjestelmiä, joten tieto niiden käyttökuntoisuudesta saadaan ainoastaan niille tehdyistä testauksista ja tarkastuksista.

11 2 1.2 Aiheen rajaus Tutkimus keskittyy ainoastaan käytönaikaisiin, toimintoja mittaaviin määräaikaistestauksiin. Aiheen ulkopuolelle rajataan määräaikaistarkastukset, muutostyön tai vaihdon jälkeen tehdyt käyttöönottotarkastukset ja -kokeet sekä ennakkohuolto-ohjelmaan kuuluvat tarkastukset ja testaukset. Määräaikaistestauksella tai -koestuksella (in-service testing) tarkoitetaan käytön aikana säännöllisesti suoritettavaa laitteen tai järjestelmän toiminnan testausta, ja saadun tuloksen arviointia. Erottelun vuoksi määräaikaistarkastuksella (in-service inspection) tarkoitetaan laitteen rakenteen eheyden tutkimista esim. silmämääräisesti tai erilaisin testausmenettelyin ja saadun tuloksen arviointia. /1/ 1.3 Sisältö Aluksi aihetta lähestytään tarkastelemalla ydinvoimalaitoksen turvallisuusperiaatteita ja Olkiluodon turvallisuusjärjestelmiä sekä niiden toimintaa. Samalla käydään tarkemmin läpi hätäjäähdytysjärjestelmät sekä niiden toiminta oletetussa jäähdytteenmenetysonnettomuudessa. Luvussa 3 selvitetään määräaikaistestauksiin liittyvä teoria. Siihen kuuluvat viranomaisen rooli ja vaatimukset, testausten suunnittelu ja kehittäminen sekä ohjeisto. Luvussa 4 selvitetään laitteiden epäkäytettävyyden matemaattinen malli ja siitä johdettu optimaalinen testausväli. Lisäksi tarkastellaan hajautuksen vaikutusta laitteiden epäkäytettävyyteen. Luku 5 käsittelee Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ohjeita ja menettelyitä määräaikaistestauksissa ja arvioinnissa, ja vertailee, miten nämä toteuttavat viranomaisvaatimukset. Varsinainen testausten tutkiminen tapahtuu luvussa 6. Ensin analysoidaan hätäjäähdytysjärjestelmistä ja niiden laitteista saatavat tapahtuma- ja vikatiedot määräaikaistestausten näkökulmasta sekä vertaillaan vastaavatko testaukset niitä oletettuja olosuhteita ja toimintoja, joita järjestelmiltä vaaditaan onnettomuustilanteessa (oletettu jäähdytteenmenetysonnettomuus, LOCA). Lisäksi lasketaan optimitestausväli tärkeimmille komponenteille, ja verrataan saatuja lukuja nykyisiin testauksiin. Tutkimuksen lopuksi lasketaan hajautuksesta saatava hyöty nykyisillä testausväleillä ja pohditaan hajautusten ja diversifioinnin lisäämistä testauksissa. Luvussa 7 esitetään yhteenveto saaduista tuloksista sekä parannusehdotukset.

12 3 Tiedot tutkimuksessa pohjautuvat tapahtumaraportteihin, laitoksen tietokannasta saatuihin vikatietoihin, suoritettuihin haastatteluihin sekä testausten seurantaan Olkiluoto 1:n ja 2:n vuosihuolloissa HÄTÄJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄT JA TURVALLISUUS 2.1 Turvallisuustoiminnot Suomen ydinvoimalaissa todetaan, että ydinenergian käytön on oltava turvallista eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. /2/ Suomen ydinvoimalaitokset on turvallisuuden takaamiseksi varustettu moninkertaisilla turvallisuusjärjestelmillä ja -laitteilla. Näiden tehtävänä on ehkäistä häiriö- ja onnettomuustilanteiden syntyminen sekä lieventää mahdollisen onnettomuuden seurauksia. Tärkeimmät turvallisuustoiminnot ovat: 1. Reaktiivisuuden hallinta 2. Reaktorisydämen jäähdyttäminen 3. Radioaktiivisen aineen eristäminen ihmisistä ja ulkomaailmasta Reaktiivisuuden hallinta pitää sisällään reaktorin paineen, lämpötilan ja jäähdytteen virtauksen pitämisen sallituissa rajoissa, jotta reaktori olisi turvallisessa ja hallitussa tilassa. Tähän kuuluu myös tarvittaessa reaktorin sammuttaminen. Reaktorisydämen jäähdyttäminen varmistetaan pitämällä sydän veden peitossa niin tehokäytöllä, häiriökuin onnettomuustilanteessakin, mistä juuri viime kädessä huolehtivat reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmä (323) ja apusyöttövesijärjestelmä (327). Radioaktiivisten aineiden leviämisen peräkkäisinä esteinä ovat sisältäpäin lueteltuina polttoainesauvat, primääripiiri jossa jäähdyte liikkuu sekä suojarakennus. /3/, /4/, /5/ 2.2 Turvallisuusperiaatteet Tärkeimmiltä turvallisuustoiminnoilta vaaditaan suurta käyttövarmuutta. Lisäksi niiden täytyy kestää hyvin eri vikatilanteita ja ulkoisia olosuhteita, joten ne suunnitellaan

13 4 niin normaalikäytön kuin mahdollisen onnettomuustilanteenkin olosuhteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa moninkertaisia, niin fyysisesti kuin toimintatavoiltaankin erotettuja turvallisuusjärjestelmiä, jotka eivät tarvitse ulkoista käyttövoimaa tai joiden sähkönsyöttö voidaan toteuttaa sekä ulkoisella (400 tai 110 kv johdot) että sisäisellä (varalla olevat dieselgeneraattorit) sähköverkolla. Jos turvallisuusjärjestelmän käyttövoima jostain syystä menetetään kokonaan, kuuluu sen asettua turvallisuuden kannalta edulliseen tilaan. Esimerkiksi sähkönsyötön katkeaminen säätösauvoilta aiheuttaa reaktorin pikasulun eli säätösauvat työntyvät reaktorisydämeen. /4/, /5/ Turvallisuustoimintojen moninkertaisuus eli redundanttisuus Tämän ns. yksittäisvikakriteerin täyttämiseksi turvallisuusjärjestelmät suunnitellaan moninkertaisiksi, siten että niiden erilliset piirit, redundanssit, pystyvät toisistaan riippumatta täyttämään vaaditun turvallisuustehtävän minkä tahansa yksittäisen laitteen ollessa pois käytöstä vian, huollon tai korjauksen vuoksi. Olkiluodossa on yleisesti käytössä neliredundantti systeemi, mikä tarkoittaa 4 rinnakkaista piiriä. Redundanttisuutta on pyritty selventämään kuvissa 1 ja 2. /5/, /6/ Kuva 1. Aktiiviset komponentit on kahdennettu, mutta yksittäisvika yhteisissä komponenteissa (venttiili, putki, säiliö) vikaannuttaa koko järjestelmän. Kuva 2. Redundantti järjestelmä kestää hyvin yksittäisviat. Yhteisviat ja systemaattiset virheet (vika tai tehty virhe kaikissa samanlaisissa komponenteissa) tai ulkoiset olosuhteet (esim. kaasuräjähdys putkien välissä) voivat edelleen vikaannuttaa koko järjestelmän.

14 Fyysinen erottaminen Fyysinen erottaminen näkyy esimerkiksi Olkiluodon laitoksen turvallisuusjärjestelmien 323 ja 327 neljän rinnakkaiseen osajärjestelmään (A-D) pumppujen sijoituksessa: Eri piireillä on erilliset pumppuhuoneet, A - D SUB:t suojarakennuksen ympärillä, kuvan 3 mukaisesti. Tällöin rinnakkaiset osat on erotettu toisistaan siten, ettei sama ulkoinen syy, esimerkiksi pienkoneen törmäys A -SUB:in, pystyisi vaurioittamaan koko järjestelmää. /7/, /8/ Kuva 3. Järjestelmien 322 (Suojarakennuksen ruiskutusjärjestelmä), 323 ja 327 pumppujen sijoitus erillisiin H -tiloihin, SUBeihin A-D, reaktorin suojarakennuksen ympärille. Pumppujen sähkönsyöttö tapahtuu eri kiskoilta dieselvarmennetusta 660 V verkosta. /7/, /8/ Tällaisessa moninkertaisessa, fyysisesti erotetussa turvallisuusjärjestelmässä ainoastaan yhteisvika kaikkien järjestelmän piirien samanlaisissa komponenteissa voi aiheuttaa koko järjestelmän epäkäytettävyyden. Yhteisvika tarkoittaa esimerkiksi varalla olevan turvallisuusjärjestelmän kaikissa pumpuissa on valmistusvika, joka rikkoo kyseisen laiteen tietyn käyttökerran jälkeen. Tällainen vaarallinen yhteisvika voi paljastua pahimmassa tapauksessa vasta todellisessa käyttötilanteessa (onnettomuus).

15 Toiminnallinen eriytyvyys eli diversiteetti Toimintaperiaatteen eriyttäminen on toteutettu esim. reaktorin sammuttamisessa säätösauvoilla ja boorihappoliuoksella. Siinä sama turvallisuustehtävä (reaktorin sammutus) hoidetaan kahdella, toisistaan riippumattomalla tavalla. Redundantti ja eri piirien osalta sekä fyysisesti että toimintaperiaatteiltaan erotettu järjestelmä kestää hyvin eri vikatilanteita (myös yhteisviat, koska eri piireillä erilaiset komponentit) ja ulkoisia olosuhteita. 2.3 Olkiluodon turvallisuusjärjestelmät ja niiden tehtävät Olkiluodon turvallisuusjärjestelmät on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Olkiluodon turvallisuusjärjestelmät. 1. Säätösauvat toimilaitteineen 2. Korkeapaineinen hätäjäähdytysjärjestelmä 3. Matalapaineinen hätäjäähdytysjärjestelmä 4. Boorivesijärjestelmä 5. Reaktorin paineenalennusjärjestelmä 6. Suojarakennuksen ylipainesuojaus 7. Suojarakennuksen ruiskutusjärjestelmä 8. Suojarakennuksen alaosan tulvitus 9. Suojarakennuksen vesitäyttö 10. Suojarakennuksen suodatettu paineenalennusjärjestelmä Seuraavassa tekstissä viitataan kuvan numeroihin. Reaktorin sammuttamisesta vastaavat ensisijaisesti säätösauvat, jotka työnnetään pikasulussa hydraulisesti reaktorisydämeen alhaalta päin muutamassa sekunnissa, jolloin ketjureaktio pysähtyy. Säätösauvat (1) voidaan ajaa sydämeen myös sähkömekaanisella järjestelmällä, joka on riippumaton hydraulisesta pikasulusta. Toinen tapa reaktorin sammuttamiseksi on pumpata neutroneita hyvin absorboivaa boorivettä (4) reaktorin jäähdytteen joukkoon, jolloin veden booripitoisuus nousee ja ketjureaktio pysähtyy.

16 7 Boorivesi on kuitenkin kiehutusvesireaktorissa vasta toissijainen vaihtoehto, koska sen käytön jälkeen tarvitaan paineastian puhdistamista. Olkiluodon kiehutusvesilaitoksessa ei ole erillistä sekundaaripiiriä, vaan jäähdytysvesi kiehuu reaktorissa ja johdetaan suoraan turbiineille. Tämän johdosta reaktorin paine säätyy korkeapaineturbiinin säätöventtiilien avulla. Äkillisissä paineennousutilanteissa reaktorin ylipainesuojausjärjestelmä (5) puhaltaa höyryä reaktorista suojarakennuksen alaosassa sijaitsevaan lauhdutusaltaaseen. Lauhdutusaltaasta vesi voidaan johtaa reaktorisydämen jäähdytykseen hätäjäähdytysjärjestelmien avulla. Korkea- ja matalapaineisilla hätäjäähdytysjärjestelmillä (2 ja 3) pyritään pitämään reaktorisydän veden peitossa ja takaamaan siten riittävä polttoaineen jäähdytys häiriö- ja onnettomuustilanteissa. Korkeapaineinen hätäjäähdytysjärjestelmä (Apusyöttövesijärjestelmä) pystyy toimittamaan riittävästi vettä täydessä paineessa (70 bar) olevaan primääripiiriin. Matalapaineista jäähdytysjärjestelmää (Reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmä) voidaan käyttää, kun reaktorin paine on laskenut tarpeeksi alas (n. 10 bar). Polttoaineen jäähdytyksen lisäksi tarvitaan järjestelmiä, joilla reaktorin tuottama lämpö saadaan siirrettyä lopulliseen lämpönieluun (meri). Reaktorin ympärillä oleva suojarakennus estää radioaktiivisen aineen pääsyn rakennuksen ulkopuolelle. Lisäksi ydinvoimalaitos tarvitsee laitoksen ulkopuolista sähköä mm. jälkilämmönpoistojärjestelmien toimintaan, kun sen oma sähköntuotanto on pysähdyksissä esim. reaktorin pikasulun jälkeen. Olkiluodon laitosyksiköiden sähkönsyöttö on varmennettu 400 kilovoltin (kv) ja 110 kv sähköverkkojen menetystilanteissa varasähkön syöttömahdollisuudella joko Harjavallan tai Kolsin vesivoimalaitoksilta. Molemmilla laitosyksiköillä on myös neljä dieselgeneraattoria, joilla voidaan syöttää virtaa turvallisuuden kannalta tärkeille laitteille.

17 8 2.4 Reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmä (323) Reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmän tehtävänä on, yhdessä Apusyöttövesijärjestelmän (327) ja Ulospuhallusjärjestelmän (314) kanssa, suojata reaktorisydän ylikuumenemiselta minkä tahansa primääripiirin putken rikkoutuessa suojarakennuksen sisäpuolella. Suunnitteluperusteiden mukaisesti järjestelmä pystyy hoitamaan tämän tehtävän, vaikka kaksi piiriä neljästä olisi käyttökunnottomana. Reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmä vaatii toimiakseen, että reaktorin paine on laskenut normaalista 70 bar käyttöpaineesta alle 12 bar paineeseen. /7/, /9/ Jäähdytys tapahtuu pumppaamalla vettä reaktoriin suojarakennuksen sisäpuolella olevasta lauhdutusaltaasta järjestelmän putkistoa pitkin. Onnettomuustilanteessa pumput käyvät koko niiden tarveajan. Virtausta ohjataan reaktoriin venttiilin VX04 kiinni - auki säädöllä välillä L3 (2,0m) ja H2 (5,0m), alkaen pinnan laskiessa alarajaan ja päättyen, kun yläraja saavutetaan. Muulloin pumppaus tapahtuu takaisin lauhdutusaltaaseen minimikierrätyslinjaa (testauslinja) pitkin. /9/ Yhden piirin (piirin 3) periaatekuva on esitetty seuraavalla sivulla kuvassa 5. Järjestelmä koostuu neljästä identtisestä toisistaan erotetusta piiristä; ainoana erona on piireissä 1 ja 2 olevat syöttölinjat järjestelmästä 327 heti suojarakennuksen sisäpuolella. Jokainen piiri koostuu lauhdutusaltaassa olevasta siivilästä (CX01), 125 kg/s kapasiteetilla toimivasta keskipakopumpusta (PX), suojarakennuksen ulkopuolisista (VX01, VX04 ja VX14) ja sisäpuolisista (VX05) eristysventtiileistä, takaiskuventtiileistä (VX02), säätöventtiileistä (VX07), sulkuventtiileistä (VX06 ja VX21) ja huoltoja testausventtiileistä (VX03, VX12). Järjestelmän matalapaineisten osien ylipainesuojaus on toteutettu sekä pumpun imu- että painepuolella murtolevyillä (VX16, VX17). Lauhdutusaltaan pinnan yläpuolella olevat osat on täytetty typellä (järjestelmästä 754), jotta estettäisiin alipaineen muodostuminen painepuolen linjoihin, josta seuraa paineisku pumpun käynnistyessä. Järjestelmä on automaattisessa käynnistysvalmiudessa oleva turvallisuusjärjestelmä, jota käytetään vain onnettomuustilanteessa. Pumppujen ja sähköä tarvitsevien venttiilien sähkönsyöttö on varmennettu dieselgeneraattorilla.

18 9 Kuva 5. Sydämen ruiskutusjärjestelmän piiri 3 (piiri 3233). /7/ 2.5 Apusyöttövesijärjestelmä (327) Apusyöttövesijärjestelmän tehtävänä on varmistaa reaktorisydämen jäähdytys ylläpitämällä vesimäärää, kun veden syöttöjärjestelmä ei ole toiminnassa (käyttötilanne on muuten normaali) sekä jäähdyttää reaktorisydäntä minkä tahansa primääripiirin putken tai alaläpiviennin rikkoutuessa suojarakennuksen sisäpuolella. Suunnitteluperusteiden mukaisesti järjestelmä pystyy hoitamaan nämä tehtävät, vaikka vain kaksi piiriä neljästä olisi käyttökunnossa. Järjestelmä pystyy syöttämään vettä reaktoriin täydessä paineessa (70 bar). Apusyöttövesijärjestelmä koostuu neljästä erillisestä ja toisistaan riippumattomasta piiristä (1-4), kuten reaktorin ruiskutusjärjestelmäkin. Piirit 3 ja 4 on liitetty syöttövesilinjaan reaktorin suojarakennuksen sisäpuolella. Kaksi muuta piiriä (1 ja 2) on liitetty reaktorin suojarakennuksen sisällä reaktorisydämen ruiskutusjärjestelmän (323)

19 10 piireihin 1 ja 2. kuvan 6 mukaisesti. Järjestelmän kahden piirin virtauskaavio on esitetty kuvassa 7. Kuva 6. Järjestelmän 327 liittyminen reaktoripaineastiaan järjestelmien 323 ja 312 kautta./8/ Kuva 7. Järjestelmän 327 piirien 1 ja 3 virtauskaavio./8/

20 11 Piiri koostuu mäntäpumpusta (kapasiteetti 22,5 kg/s), putkilinjasta järjestelmästä 733 (prosessiveden jakelujärjestelmä) reaktoriin, ulommista eristysventtiileistä VX02, sisemmistä eristysventtiileistä VX01 (lisäksi piireillä 3 ja 4 VX10, VX11), takaiskuventtiileistä VX06, valvotun vuodon keräilyjärjestelmän eristysventtiileistä VX15 ja jäähdyttimellä varustetusta takaisinkierrätyslinjasta, jossa palloventtiilit VX07 ohjaavat virtausta. Järjestelmän paineiskut on ehkäisty asentamalla kaksi paineakkua (TX1, TX3) pumpun jälkeen, ja pumpun painehäviöt imupuolella olevalla paineentasaussäiliöllä (TX2). Putket ovat normaalisti täynnä vettä. Jäähdytys tapahtuu pumppaamalla vettä järjestelmän 733 säiliöistä putkistoa pitkin reaktoriin. Sisään pumppauksessa venttiilit VX02 ja VX07 saavat välittömästi auki - käskyn, jonka jälkeen pumput käynnistyvät ja venttiilit VX15 sulkeutuvat. Kun pumput saavuttavat täyden pumppaustehon sulkeutuvat venttiilit VX07 ja varsinainen pumppaus reaktoriin alkaa. Säätö tapahtuu pelkästään venttiilien VX07 avulla, jolloin piirit 1 ja 2 pumppaavat reaktoriin veden pinnankorkeuden ollessa 2m ja 5m välillä ja hienosäätö tapahtuu piireillä 3 ja 4 välillä 3,6m ja 5m. Muulloin vesi virtaa takaisinkierrätyslinjassa.. /8/, /9/ Järjestelmä on automaattisessa käynnistysvalmiudessa oleva turvallisuusjärjestelmä, jota käytetään vain häiriö ja onnettomuustilanteessa. Pumppujen ja sähköä tarvitsevien venttiilien sähkönsyöttö on varmennettu dieselgeneraattorilla. 2.6 Hätäjäähdytysjärjestelmien toiminta jäähdytteenmenetysonnettomuudessa (LOCA) Molemmat järjestelmät on suunniteltu ylläpitämään reaktoripaineastian vesitasapainoa jäähdytteenmenetysonnettomuuden (LOCA eli A loss of coolant accident) aikana. Jäähdytteen menetys voi pahimmillaan aiheuttaa polttoaineen vaurioitumisen sen kuumetessa liikaa. Tämä voi aiheuttaa merkittävän radioaktiivisen vuodon primääripiiriin tai piirin rikkoutuessa suojarakennukseen. Kyseessä on siis erittäin vakava onnettomuus, mikä otetaan aina huomioon ydinvoimalaitosta suunniteltaessa.

21 12 Tässä työssä jäähdytteenmenetysonnettomuus käsitellään suojarakennuksen sisäisenä putkirikkona, jota ei pystytä eristämään. Putkikatkot ja murtumat oletetaan tässä tapahtuvan välittömästi paineastian ulkopuolella ja pahimmillaan ne ovat putken täydellisiä katkeamisia, jolloin vuotopinta-ala on suurin mahdollinen Jäähdytys heti onnettomuuden jälkeen Lyhyen aikavälin tärkein tavoite on pitää sydän jäähdytettynä pitämällä veden pinta riittävän korkeana. Tällöin kyse on stabiilin, turvallisen tilan saavuttamisesta, missä vesitasapaino on varmistettu. Putkikatko aiheuttaa reaktorissa nopean paineen ja vedenpinnan laskun. Riittävä pinnan ja paineen lasku laukaisee automaattisesti reaktorin pikasulun ja jäähdytykseen osallistuvien järjestelmien käynnistyksen sekä valmiustilan (tyhjäkäynti) varavoimanlähteenä käytettävissä dieselgeneraattoreissa. Turvallisuustoimintojen laukaisu voi tapahtua myös huonetiloissa olevien pinta- ja lämpötilavahtien aiheuttamana. Jos yhteys ulkoiseen sähköverkkoon (110 kv tai 400 kv) on käytössä, saadaan hätäjäähdytysjärjestelmien pumput käyntiin muutamassa sekunnissa. Jos taas ei, käynnistyvät pumput määrätyssä järjestyksessä heti, kun dieselgeneraattorit ovat valmiina syöttämään virtaa. Tällöin apusyöttövesijärjestelmä on valmiina pumppaamaan vettä reaktoriin viimeistään 40 sekunnin kuluttua. Reaktorin ruiskutusjärjestelmä käynnistyy viimeistään 30 sekunnin kuluttua ja on valmis täysipainoiseen pumppaukseen 15 sekunnin kuluttua käynnistyksestä. /9/, /10/ Pienissä reaktorisydämen yläpuolisissa vuodoissa, joissa paine laskee hitaasti tai jää yli 10 bar, käytetään jäähdyttämiseen ainoastaan apusyöttövesijärjestelmää. Isommissa putkirikoissa paine laskee hyvin nopeasti ja apusyöttövesijärjestelmän lisäksi reaktorin ruiskutusjärjestelmä alkaa täyttää paineastiaa paineen laskettua noin 10 bar:iin. Jos vuotokohtaa ei saada eristettyä, voi operaattori aloittaa järjestelmällisen alasajon ja paineen poiston reaktorista. /9/, /10/

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen turvallisuustoimintojen varmistaminen vikautumisten varalta

Ydinvoimalaitoksen turvallisuustoimintojen varmistaminen vikautumisten varalta 20.5.1996 Ydinvoimalaitoksen turvallisuustoimintojen varmistaminen vikautumisten varalta 1 Yleistä 3 2 Yleisiä suunnitteluperiaatteita 3 3 Vikakriteerien soveltaminen turvallisuustoimintoihin 4 3.1 Soveltamisperiaatteet

Lisätiedot

Rosatomin laitoksen turvallisuus

Rosatomin laitoksen turvallisuus Rosatomin laitoksen turvallisuus Miten varaudutaan vikoihin ja häiriöihin sekä sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin Turvallisuusanalyysipäällikkö Janne Liuko 27.11.2013 Turvallisuuden varmistamisen tasot Seurausten

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Luokitusta koskevat vaatimukset 3 3.1 Turvallisuusluokituksen periaatteet 3 3.2 Turvallisuustoimintoihin

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laatudokumentoinnin kehittäminen, sähködokumentaatio-mapin sisältö. 3D-mallinnus ja sen käyttö Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laadunhallintaan

Lisätiedot

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS STUK-YVL 3.1 1 (8) LUONNOS 2 22.08.2008 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS 1 Johdanto 1.1 Ydinenergialain 7 b mukaan Ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava

Lisätiedot

FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN

FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN 1 FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN Keijo Valtonen ATS Syysseminaari 3.11.2011 Keijo Valtonen Maanjäristys 11.3.2011 klo 14:46 Japanin aikaa Tyynellä merellä, n. 100

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) /0010/2010. Ohje YVL A.6, Ydinvoimalaitoksen käyttötoiminta ( ) 1 Soveltamisala

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) /0010/2010. Ohje YVL A.6, Ydinvoimalaitoksen käyttötoiminta ( ) 1 Soveltamisala Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) Ohje YVL A.6, Ydinvoimalaitoksen käyttötoiminta (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje on kokonaan uusi. Ohjeeseen on sisällytetty vaatimuksia ohjeista YVL 1.9 ja YVL

Lisätiedot

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto ATS:n vuosikokous 27.2.2014 Keijo Valtonen YVL-ohjeiden uudistuksen päätavoitteet Uusi rakenne koko ohjeistolle ja yksittäisille ohjeille Selkeät ja yksikäsitteiset

Lisätiedot

Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet

Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet 19.12.1996 Ydinlaitosten mekaaniset laitteet ja rakenteet Rakennetarkastus 1 Yleistä 3 2 Määritelmiä 3 3 Rakennetarkastusalueet ja -oikeudet 3 4 Rakennetarkastuksen sisältö ja toteutus 4 4.1 Rakennetarkastuksen

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI OHJE YVL B.4, Luonnos 5 / 11.11.2013 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Reaktorille ja reaktiivisuuden hallintajärjestelmille asetettavat vaatimukset 4 3.1 Reaktorin ja ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 1 Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskus Esityksen sisältö 2 STUKin tehtävät ulkomailla sattuneen ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY DEKRA INSPECTION OY

AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY DEKRA INSPECTION OY I047/M02/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TARKASTUSLAITOS ACCREDITED INSPECTION BODY DEKRA INSPECTION OY Tunnus Code Tarkastuslaitos Inspection body Osoite Address www www I047 DEKRA

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN TODENNÄKÖISYYSPERUSTEINEN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTA

YDINVOIMALAITOKSEN TODENNÄKÖISYYSPERUSTEINEN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTA YDINVOIMALAITOKSEN TODENNÄKÖISYYSPERUSTEINEN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTA 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 PRA:n laatiminen ja käyttö 4 3.1 Yleiset vaatimukset 4 3.2 PRA ydinvoimalaitoksen suunnittelu-

Lisätiedot

TODENNÄKÖISYYSPOHJAISET TURVALLISUUSANALYYSIT (PSA) YDINVOIMALAITOSTEN TURVALLISUUDEN HALLINNASSA

TODENNÄKÖISYYSPOHJAISET TURVALLISUUSANALYYSIT (PSA) YDINVOIMALAITOSTEN TURVALLISUUDEN HALLINNASSA TODENNÄKÖISYYSPOHJAISET TURVALLISUUSANALYYSIT (PSA) YDINVOIMALAITOSTEN TURVALLISUUDEN HALLINNASSA 1 YLEISTÄ 3 2 PSA YDINVOIMALAITOSTEN SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN AIKANA 3 2.1 Todennäköisyyspohjaiset

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen käytön valvonta

Ydinpolttoaineen käytön valvonta SÄTEILYTURVAKESKUS 5.11.1990 Ydinpolttoaineen käytön valvonta 1 Yleistä 3 2 Polttoaineen käytön valvontaohjelma 3 2.1 Polttoaineen köyttöolosuhteet 3 2.2 Köytetyn polttoaineen tarkastaminen ja tutkiminen

Lisätiedot

OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET

OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET 25. YDINTURVALLISUUSSEMINAARI 21.11.2014 Risto Himanen EI FUKUSHIMA LÄHTÖISIÄ TURVALLISUUTTA PARANTAVIA PROJEKTEJA Dieselgeneraattoreiden uusinta

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE MDG pumput

KÄYTTÖOHJE MDG pumput KÄYTTÖOHJE MDG pumput 30.07.2009 Nr. MDG0907-1-FI Sisällysluettelo 1. Tavaran vastaanotto.................................... 3 2. Yleistä...............................................3 2.1 Toimintaperiaate.........................................3

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN JÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

YDINVOIMALAITOKSEN JÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU OHJE YVL 2.0 / 1.7.2002 YDINVOIMALAITOKSEN JÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU 1 YLEISTÄ 3 2 JÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUA KOSKEVIA VAATIMUKSIA 3 2.1 Suunnittelumenetelmät 3 2.2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 4 2.3

Lisätiedot

YVL ohjeuudistuksen tilannekatsaus

YVL ohjeuudistuksen tilannekatsaus YVL ohjeuudistuksen tilannekatsaus Ydinenergia alan toimittajat 3.11.2011 Martti Vilpas STUK Esityksen sisältö Tausta Uudet YVL ohjeet valmistelutilanne Laitehankintojen kannalta keskeisten YVL ohjeiden

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2015

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2015 MÄÄRÄYS STUK Y/1/2016 Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2015 Säteilyturvakeskus on määrännyt ydinenergialain (990/1987) 7 q :n

Lisätiedot

Ohje YVL B.1, Ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelu (15.11.2013)

Ohje YVL B.1, Ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelu (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (29) Ohje YVL B.1, Ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelu (15.11.2013) 1 Johdanto Valtioneuvoston asetuksen (717/2013) on esitetty ylätason vaatimukset ydinvoimalaitoksen

Lisätiedot

VUOSIHUOLLON AIKAINEN KÄYTTÖTURVALLISUUS

VUOSIHUOLLON AIKAINEN KÄYTTÖTURVALLISUUS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Mikko Heinonen VUOSIHUOLLON AIKAINEN KÄYTTÖTURVALLISUUS Työn tarkastajat: Professori, TkT Riitta Kyrki-Rajamäki

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU

YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU 1 Johdanto 5 2 Soveltamisala 5 3 Suunnittelun hallinta 5 3.1 Suunnittelusta vastaavat organisaatiot 5 3.2 Suunnitteluprosessit 6 3.3 Konfiguraation hallinta 7

Lisätiedot

Turvallisuudelle tärkeiden laitteiden koestusten merkitys vikojen havaitsemisessa (Valmis työ)

Turvallisuudelle tärkeiden laitteiden koestusten merkitys vikojen havaitsemisessa (Valmis työ) Turvallisuudelle tärkeiden laitteiden koestusten merkitys vikojen havaitsemisessa (Valmis työ) Raul Kleinberg 12.3.2012 Ohjaaja: Suunnittelupäällikkö Kalle Jänkälä Valvoja: Prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa

Lisätiedot

Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus ( )

Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus ( ) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (7) Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL B.6 esitetään ydinvoimalaitoksen suojarakennuksen suunnittelulle ja tiiviyden

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA

SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA STUKISSA SÄTEILYTURVAKESKUS SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 - YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISESTA, LIITE 2 1 (6) 21.1.2005 SELVITYS YDINENERGIA-ASETUKSEN 35 MUKAISTEN ASIAKIRJOJEN TARKAS- TUKSESTA

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2013 717/2013 Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN KÄYTTÖTOIMINTA

YDINVOIMALAITOKSEN KÄYTTÖTOIMINTA YDINVOIMALAITOKSEN KÄYTTÖTOIMINTA 1 Johdanto 3 2 Määritelmät 3 3 Soveltamisala 4 4 Käyttötoiminnan periaatteet ja perusvaatimukset 4 5 Käyttöorganisaatio, vastuut ja tehtävät 4 5.1 Käyttötoiminnan johtaja

Lisätiedot

Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka

Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka Ydinenergian ja säteilyn käytön suunnitteluperusteuhka STUK Säteilyturvakeskus 2013 DBT Sisällys 1 Suunnitteluperusteuhkaa käytetään turvajärjestelyjen suunnittelun ja arvioinnin perusteena... 3 2 Suunnitteluperusteuhkan

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus. 1 Yleistä 3. 2 Turvallisuusluokat 3. 3 Luokitusperiaatteet 3

Ydinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus. 1 Yleistä 3. 2 Turvallisuusluokat 3. 3 Luokitusperiaatteet 3 OHJE 26.6.2000 YVL 2.1 Ydinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus 1 Yleistä 3 2 Turvallisuusluokat 3 3 Luokitusperiaatteet 3 4 Järjestelmien sijoittaminen turvallisuusluokkiin

Lisätiedot

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus 10.3.2011 Marja-Leena Järvinen STUKin toiminta-ajatus Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta

Lisätiedot

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat

Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Lyhenteitä SFS CEN EN pren TC Esimerkki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (tai sen vahvistama standardi)

Lisätiedot

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus:

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: onnettomuuden kulku ja sen opetukset Riku Mattila Kreditit esityksen kuva aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI

Lisätiedot

Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit

Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit 30.12.2011 Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit Suomen kansallinen raportti Jukka Laaksonen RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 30.12.2011 1 EU stressitestit 25.3. 2011 ministerineuvoston

Lisätiedot

PERINTEISEN JA YDINVOIMALAITOSAUTOMAATIO EROJA ASAF teemapäivä 3 - ydinvoimalaitosautomaatio

PERINTEISEN JA YDINVOIMALAITOSAUTOMAATIO EROJA ASAF teemapäivä 3 - ydinvoimalaitosautomaatio PERINTEISEN JA YDINVOIMALAITOSAUTOMAATIO EROJA 8.12.2011 ASAF teemapäivä 3 - ydinvoimalaitosautomaatio Aho Marjut TVO ALANSA EDELLÄKÄVIJÄ Yli 30 vuotta luotettavaa suomalaista sähköntuotantoa, vuosituotanto

Lisätiedot

3.1 Edellytykset Painelaitekirjan tarkastus Sijoituksen tarkastus Varusteiden tarkastus 5

3.1 Edellytykset Painelaitekirjan tarkastus Sijoituksen tarkastus Varusteiden tarkastus 5 OHJE YVL 3.7 / 26.9.2008 Ydinlaitosten painelaitteet Käyttöönottotarkastus 1 Yl e i s t ä 3 2 Käyttöönottotarkastuksen sisältö 3 3 Käyttöönottotarkastuksen ensimmäinen vaihe 4 3.1 Edellytykset 4 3.2 Painelaitekirjan

Lisätiedot

Varavoimakoneiden huoltopalvelut

Varavoimakoneiden huoltopalvelut Varavoimakoneiden huoltopalvelut pidämme sen käynnissä! Huolettomuutta toimivalla huollolla Hienoinkaan auto ei säilytä käyttövarmuuttaan ilman säänöllistä, ammattitaitoisesti tehtyä huoltoa. Sama pätee

Lisätiedot

Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi?

Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi? Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi? Riku Mattila Kreditit esityksen kuva-aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI Esityksen rakenne: 1.

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN TERÄSRAKENTEET

YDINLAITOSTEN TERÄSRAKENTEET OHJE YVL 4.2 / 19.12.2001 YDINLAITOSTEN TERÄSRAKENTEET 1 YLEISTÄ 3 2 TURVALLISUUSLUOKITUS 3 3 RAKENNESUUNNITELMA 4 3.1 Yleistä 4 3.2 Suunnitteluperusteet 4 3.3 Rakenneaineet 4 3.4 Pinnoitteet 4 3.5 Mitoitus

Lisätiedot

YDINLAITOKSEN KÄYTTÖKOKEMUSTOIMINTA

YDINLAITOKSEN KÄYTTÖKOKEMUSTOIMINTA YDINLAITOKSEN KÄYTTÖKOKEMUSTOIMINTA 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Käyttökokemus toiminnan organisointi 4 4 Muiden ydinlaitosten tapahtumat 4 5 Tapahtumien selvittäminen ja tutkinta 5 5.1 Tapahtumien

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU OHJE YVL B.2 / 15.11.2013 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Luokitusta koskevat vaatimukset 3 3.1 Turvallisuusluokituksen periaatteet 3

Lisätiedot

ASAF seminaari 7.10.2004 Vaatimusten hallinta turvallisuuteen liittyvän järjestelmän suunnittelussa Tapio Nordbo / Enprima Oy.

ASAF seminaari 7.10.2004 Vaatimusten hallinta turvallisuuteen liittyvän järjestelmän suunnittelussa Tapio Nordbo / Enprima Oy. ASAF seminaari 7.10.2004 Vaatimusten hallinta turvallisuuteen liittyvän järjestelmän suunnittelussa Tapio Nordbo / Enprima Oy Toteutussuunnittelu Hierarkinen vaatimusten johtaminen, lähteenä lait, standardit,

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla

Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Säteilyturvakeskus 2011 Säteilyturvakeskus Selvitysraportti Sisällys 1 TEMin selvityspyyntö... 1 2 Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

STUK-YVL 2.6 YDINLAITOSTEN RISKIEN HALLINTA

STUK-YVL 2.6 YDINLAITOSTEN RISKIEN HALLINTA 1 LUONNOS 2 (22.8.2007) STUK-YVL 2.6 YDINLAITOSTEN RISKIEN HALLINTA 1. Johdanto 2.6-1.0. Osana ydinturvallisuuteen liittyvää riskien hallintaa ydinlaitoksille laaditaan todennäköisyyspohjainen riskianalyysi

Lisätiedot

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Tarkoitus Vastaako hankinnassa sovitut asiat

Lisätiedot

Todennäköisyyspohjaisen turvallisuusanalyysin käyttö viranomaistyön tukena

Todennäköisyyspohjaisen turvallisuusanalyysin käyttö viranomaistyön tukena 77 ^w STUK-YTO-TR 94 Todennäköisyyspohjaisen turvallisuusanalyysin käyttö viranomaistyön tukena Ari Julin MARRASKUU 1995 Strälsäkerhetscentralen Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety 7112. STUK-YTO-TR94

Lisätiedot

Käytettävyysanalyysi

Käytettävyysanalyysi Käytettävyysanalyysi Käytettävyyttä ja kunnossapidon ennakoivaa kohdentamista. Lopputuloksena on : Analysoitua dataa laitoksen kriittisistä laitteista Havaintoja ja parannusehdotuksia prosessista. Lausunto

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten hitsatut rakenteet vaatimukset ja valvonta

Ydinvoimalaitosten hitsatut rakenteet vaatimukset ja valvonta Ydinvoimalaitosseminaari, Lahti 18.2.2011 Ydinvoimalaitosten hitsatut rakenteet vaatimukset ja valvonta Martti Vilpas Säteilyturvakeskus (STUK) Ydinvoimalaitosten valvonta Helsinki Lainsäädännön ja viranomaisohjeiden

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 1

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 1 SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.3 Luonnos 2 1 YVL B3 YDINVOIMALAITOKSEN TURVALLISUUDEN ARVIOINTI 0. Määritelmiä Alkutapahtuma on sellainen suunnittelematon poikkeama laitoksen normaalitilasta, joka edellyttää

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 172 / TOUKOKUU 2014 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2013 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4

Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4 OHJE 11.7.2000 YVL 1.10 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset 1 Yleistä 3 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4 3 Sijaintipaikan valintaan vaikuttavat turvallisuustekijät

Lisätiedot

Uudistuneet YVL-ohjeet

Uudistuneet YVL-ohjeet Uudistuneet YVL-ohjeet YVL-ohjeuudistuksen vaikutuksia automaatio- ja sähkötekniikassa 22.5.2014 Kim Wahlström / STUK Sisältö Ohjeuudistuksen tavoitteet Sähkö- ja automaatiotekniikkaan läheisimmin liittyvät

Lisätiedot

ENA 50-60 Liite. Asennus- ja käyttöohjeet. Flamco www.flamcogroup.com

ENA 50-60 Liite. Asennus- ja käyttöohjeet. Flamco www.flamcogroup.com ENA 50-60 Liite käyttöohjeet Flamco www.flamcogroup.com Sisältö Sivu 1. Ensikäyttö 3 1.1. ENA 50/60:n käyttöönotto 3 1.2. Käyttöönottoparametrit 3 2. Laite- ja parametrivalikossa olevat kohteet 4 2.1.

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

NON-DESTRUCTIVE TESTING OF MECHANICAL EQUIPMENT FOR NUCLEAR PLANTS OF OLKILUOTO

NON-DESTRUCTIVE TESTING OF MECHANICAL EQUIPMENT FOR NUCLEAR PLANTS OF OLKILUOTO NON-DESTRUCTIVE TESTING OF MECHANICAL EQUIPMENT FOR NUCLEAR PLANTS OF OLKILUOTO Prestation ---------------------------------------------: Autorité chargée de la délivrance ---------------: Caractère obligatoire

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN SÄHKÖJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET

YDINLAITOSTEN SÄHKÖJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET YDINLAITOSTEN SÄHKÖJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET 1 YLEISTÄ 5 2 SÄHKÖJÄRJESTELMIEN JA -LAITTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET 6 2.1 Yleistä 6 2.2 Yhteydet ulkoiseen voimansiirtoverkkoon 6 2.3 Normaalit omakäyttösähköjärjestelmät

Lisätiedot

SAMULI HANKIVUO YHTEISVIKOJEN SYNTYMISEN ESTÄMINEN YDINVOIMALAITOSTEN SÄHKÖJÄRJESTELMISSÄ SÄHKÖVERKON HÄIRIÖISSÄ

SAMULI HANKIVUO YHTEISVIKOJEN SYNTYMISEN ESTÄMINEN YDINVOIMALAITOSTEN SÄHKÖJÄRJESTELMISSÄ SÄHKÖVERKON HÄIRIÖISSÄ SAMULI HANKIVUO YHTEISVIKOJEN SYNTYMISEN ESTÄMINEN YDINVOIMALAITOSTEN SÄHKÖJÄRJESTELMISSÄ SÄHKÖVERKON HÄIRIÖISSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Ohjaaja: DI Riku Reinivaara Tarkastaja

Lisätiedot

Flamco www.flamcogroup.com

Flamco www.flamcogroup.com ENA 7-30 liite Asennus- ja käyttöohjeiden Flamco www.flamcogroup.com Sisältö Sivu 1 Ensikäyttö 3 1.1 ENA 7-30:n käyttöönotto 3 1.2 Käyttöönottoparametrit 3 2 Laite- ja parametrivalikossa olevat kohteet

Lisätiedot

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta

TR 10 Liite 1 2008-03-20. PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle. C) mspecta PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle C) mspecta 1 Tuotesertifiointi PANK-HYVÄKSYNTÄ Lisävaatimukset PTM-mittaukselle 1 Yleistä PANK Laboratoriotoimikunta on hyväksynyt ohjeen PANKhyväksyntä

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoimala Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoima sähkön tuotannossa Maa Yhdysvallat Ranska Japani Venäjä Saksa Kanada Kiina Ruotsi Espanja Iso-Britannia Suomi Brasilia Unkari Intia Etelä-Afrikka Meksiko

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET

YDINLAITOSTEN AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET OHJE YVL 5.5 / 13.9.2002 YDINLAITOSTEN AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET 1 YLEISTÄ 5 2 AUTOMAATIOJÄRJESTELMIEN JA -LAITTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET 5 2.1 Suojausautomaation toimintojen varmistaminen 5

Lisätiedot

PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI. Luento 5.3.2012 3. vaihe

PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI. Luento 5.3.2012 3. vaihe PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI Luento 5.3.2012 3. vaihe 1 3. Vaihe Sanallinen prosessikuvaus Taselaskenta Lopullinen virtauskaavio 2 Sanallinen prosessikuvaus Prosessikuvaus on kirjallinen kuvaus prosessin

Lisätiedot

YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori. Sisältö. SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.4 luonnos (11)

YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori. Sisältö. SÄTEILYTURVAKESKUS YVL B.4 luonnos (11) 15.6.2012 1 (11) YVL B.4 Ydinpolttoaine ja reaktori Sisältö Valtuutusperusteet... 1 Soveltamissäännöt... 1 1. JOHDANTO... 2 2. MÄÄRITELMÄT... 3 3. SOVELTAMISALA... 4 4. REAKTORILLE JA REAKTIIVISUUDENHALLINTAJÄRJESTELMILLE

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Toiminnallinen turvallisuus

Toiminnallinen turvallisuus Toiminnallinen turvallisuus Mitä uutta standardeissa IEC 61508 Tekn.lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.sundcon.fi matti.sundquist@sundcon.fi Mitä uutta standardeissa IEC 61508-1 ja -4? IEC 61508-1 (yleistä):

Lisätiedot

Ydinlaitosten varoventtiilien valvonta

Ydinlaitosten varoventtiilien valvonta SÄTEILYTURVAKESKUS YVL.4.4.199 Ydinlaitosten varoventtiilien valvonta 1 Yleistä 2 2.1 2.1.1 2.1.2 2.2 2. 2.4 2.4.1 2.4.2 2. 2..1 2..2 2. 2.7 2.8 Rakennesuunnitelma Suunnitteluperusteet Järjestelmän asettamat

Lisätiedot

Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta ( )

Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta ( ) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL C.3 esitetään luvanhakijaa

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Liite 3; jätevesipuolen kenttäpään avoimen automaation määritys

Liite 3; jätevesipuolen kenttäpään avoimen automaation määritys VESI JA VIEMÄRILAITOSYHDISTYS liite 3 jätevesipuolen sivu 1 (6) Liite 3; jätevesipuolen kenttäpään avoimen automaation määritys Tässä liitteessä on pyritty selostamaan jätevedenpumppaamon paikallisautomaation

Lisätiedot

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU METKU MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut Osaprojektin toteuttaja: TKK/ Sovelletun mekaniikan laitos/ Meritekniikka KIRJALLISUUSTUTKIMUS: A REVIEW

Lisätiedot

Korkeatasoinen ja koeteltu ydinteknisen alan osaaminen viennin tukena

Korkeatasoinen ja koeteltu ydinteknisen alan osaaminen viennin tukena 1 FinNuclear Workshop Hanasaari 28.8.2008 Korkeatasoinen ja koeteltu ydinteknisen alan osaaminen viennin tukena Jukka Laaksonen Director General STUK 2 Puheenvuoroni pohjautuu ajatuksiin, joita herätti

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI

YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI YDINVOIMALAITOKSEN PRIMÄÄRIPIIRI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Primääripiirin eheys 3 4 Primääri- ja sekundääripiirin paineenhallinta 4 4.1 Yleiset vaatimukset 4 4.2 Paineen säätö normaaleissa käyttötilanteissa

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti)

Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti) Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti) ASAF teemasarja - IEC61508 8.11.2010, Juha Yli-Petäys Esityksen sisältö Turvaventtiili ja sen rooli ohjattavassa prosessissa Suoritettavat määräaikaistestit

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten turvallisuuden arvioinnin kehittäminen tunnuslukujen avulla

Ydinvoimalaitosten turvallisuuden arvioinnin kehittäminen tunnuslukujen avulla -YTO-TR137 Marraskuu 1997 Ydinvoimalaitosten turvallisuuden arvioinnin kehittäminen tunnuslukujen avulla Petteri Tiippana 29-10 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRALSÄKERHETSCE NTRALE N RADIATION AND NUCLEAR SAFETY

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS

YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS OHJE YVL B.6, Luonnos 4 / 20.11.2012 YDINVOIMALAITOKSEN SUOJARAKENNUS 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 4 3 Suojarakennuksen suunnittelua koskevat vaatimukset 4 3.1 Yleiset vaatimukset 4 3.2 Suojarakennuksen

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN Savunhallintaprojekti 12/2008 03/2010 Status 1. Savunhallintalaitteistojen määrittely ja kartoitus valmis 2. Savunhallintalaitteiden tarkastustoiminnan nykytilanne

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET

SOTILASILMAILUN TVJ-ALAN TEKNISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSVAATIMUKSET SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-He-lv-002 versio A, muutos 0 19.12.2008 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel.

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten seisokit

Ydinvoimalaitosten seisokit SÄTEILYTURVAKESKUS Ydinvoimalaitosten seisokit YVL 1.13 9.1.1995 1 Yleistä 2 Seisokkeja koskevat yleiset vaatimukset 2.1 Seisokkien suunnittelu 2.2 Yleiset turvallisuusvaatimukset 2.3 Turva-, valmius-

Lisätiedot

Hanhikivi 1 hanke Juha Miikkulainen ( koostettu tiivistelmä opettajakoulutuksen taustamateriaaliksi)

Hanhikivi 1 hanke Juha Miikkulainen ( koostettu tiivistelmä opettajakoulutuksen taustamateriaaliksi) Hanhikivi 1 hanke 18.11.2013 Juha Miikkulainen (24.3.2016 koostettu tiivistelmä opettajakoulutuksen taustamateriaaliksi) Suunnittelustandardien valinnasta Luokka Mekaaniset laitteet TL 1 ASME/NB / RCC-M

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 6:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 6: Teollisuusautomaation standardit Osio 6 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta

Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta STUK-B 145 / HUHTIKUU 2012 B Ydinenergian käytön turvallisuusvalvonta Vuosiraportti 2011 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B

Lisätiedot

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli 31.5.2012 KTAMK; Käynnissäpitoseminaari www.outokumpu.com Sisällys 1. Kunnossapito PSK-standardin mukaan 2. Käynnissäpidon organisoituminen Tornio Worksissa 3.

Lisätiedot

Sähköpäivä 2009 Riskien hallinta

Sähköpäivä 2009 Riskien hallinta Sähköpäivä 2009 Riskien hallinta Sähkölaitetilojen suojaus Ari Ruohomäki Pohjola Vakuutus Oy Sähkölaitetilojen vahingot Kaikista palovahingoista noin 20-25% aiheutunut sähkölaitteista sähkölaitetilojen

Lisätiedot

YDINTURVALLISUUS Suomi ja lähialueet Neljännesvuosiraportti 2/2002

YDINTURVALLISUUS Suomi ja lähialueet Neljännesvuosiraportti 2/2002 / LOKAKUU 2002 YDINTURVALLISUUS Suomi ja lähialueet Neljännesvuosiraportti 2/2002 Kirsti Tossavainen (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address

Lisätiedot