NIKKILÄN SYDÄMEN LAAJENTAMINEN VAIHE 2

Transkriptio

1 NIKKILÄN SYDÄMEN LAAJENTAMINEN VAIHE 2 Hankesuunnitelma Iso Kylätie 12, Sipoo 1

2 1 TIIVISTELMÄ Nikkilän Sydämen koulukeskuksen 1 vaihe on valmistunut tänä syksynä ja koulutyö on alkanut uusissa tiloissa. Koulu toimii nyt 7-9 vuosiluokkien yläkouluna, johon ovat siirtyneet suomenkielinen Sipoonjoen koulu ja ruotsinkielinen Kungsvägens skola. Kouluissa on yhteensä noin 740 oppilasta. Nyt suunnitteilla olevalla Nikkilän Sydämen laajennuksella vastataan Nikkilän asukasmäärän kasvun myötä lisääntyvään oppilasmäärän ja koulutilojen tarpeeseen. Tällä hankesuunnitelmalla esitetään Nikkilän Sydämen laajennuksen toteuttamista siten, että uusiin tiloihin sijoitetaan alakoulun luokkien 1-6 ja esikoulun tiloja noin 350 lapselle sekä liikuntasali. Uusi laajennus mahdollistaa Nikkilän Sydämen koulujen toimimisen yhtenäiskouluina kun samaan rakennukseen sijoittuvat vuosiluokat 1-9 ja esikoulu. Laajentamisen tavoitteena on rakentaa turvallinen ja terveellinen sekä tasokas ja miellyttävä rakennus, joka tukee modernia pedagogiikkaa. Samassa yhteydessä muutetaan nykyisen koulun tiloja vähäisessä määrin tilankäytöllisesti tehokkaan kokonaisuuden muodostamiseksi. Sipoon kunnan uusi opetussuunnitelma myös asettaa vaatimuksia koulutiloille kun erilaisiin oppimistilanteisin tarvitaan mukautuvia ja muunneltavia tiloja, jotka mahdollistavat työskentelyn ryhmissä, pareittain ja itsenäisesti. Siksi koulun laajennusosa toteutetaan siten, että tilat ovat monikäyttöisiä, muuntuvia ja turvallisia ja että ne tukevat vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Suunnitteluratkaisuilla mahdollistetaan tilojen soveltuvuus erilaisille käyttäjäryhmille ja toiminnoille sekä tarvittaessa tilojen muuttaminen helposti ja nopeasti. Nikkilän Sydämen kampusalue tulee käsittämään Nikkilän Sydämen yhtenäiskoulut, toiseen asteen opintojen osalta Enterin ja Nikkilän Sydämen päiväkodin. Lisäksi kampusalueeseen liittyy sekä toiminnallisesti että sijainniltaan Nikkilän kirjasto. Nikkilän Sydämen ja päiväkodin lähipihat liittyvät toisiinsa ja rakennusten itäpuolella olevaan puistoon. Puisto toimii koulujen ja päiväkotien liikunta- ja piha-alueena ja on niin asukkaiden kuin koulun käytettävissä. Puisto on tarkoitus rakentaa erillisenä hankkeena Nikkilän Sydämen laajennuksen valmistumisen jälkeen. Tässä hankesuunnitelmassa esitetyn laajennuksen tilat ovat Nikkilän Sydämen liikuntatila ja e-6 luokkien opetustiloja, jotka tukeutuvat nykyisen koulun yhteisiin tiloihin (ruokailu, oppilashuolto jne) sekä aineopetustiloihin (tekninen työ, fysiikka-kemia jne.). Lisäksi hankkeeseen kuuluu piha-ja pysäköintialueiden toteutusta sekä vähäisessä määrin olemassa olevien rakennuksen ja pihaalueiden korjaamista. Liikuntasali on suuruudeltaan 924 m2 ja se mahdollistaa yleisimpien liikuntalajien harrastamisen. Saliin on oma sisäänkäynti, joka mahdollistaa tilojen tarkoituksenmukaisen käytön myös iltaisin ja viikonloppuisin. Hankkeessa toteutettavat tilat suunnitellaan koulujen tarpeista lähtöisin. Tiloja voivat käyttää myös muut toimijat kuten kansalaisopisto, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä järjestöt, yhdistykset ja kuntalaiset myöhemmin erikseen sovittavalla tavalla. Laajennukseen välittömästi liittyvänä on lasten käytössä piha-alue, joka palvelee välituntipihana ja opiskelupaikkana. Rakennettava piha-alue on Nikkilän Sydämen muiden piha-alueiden tavoin myös ympäristön asukkaiden käytössä. 2

3 Hankkeen yhteydessä tehtiin vaikutusten arviointi, jossa katsottiin hankkeen toteutumisen vaikutuksia lapsen kannalta. Arvioinnin johtopäätösten mukaan yhtenäiskoulu voi vähentää kiusaamista ja avoin oppimisympäristö voi yhdistää pienen koulun identiteetin monipuoliseen ja mahdollistavaan suren koulun volyymiin. Tällöin avoin oppimisympäristö on solujen sikermä, jossa lapsi on keskiössä ja keskeinen toimija. Lisäksi arvioinnissa todetaan, että ruotsinkieliset oppilaat hyötyvät eniten, jos ruotsinkielisten oppilaiden määrä on suhteellisessa tasapainossa suomenkielisten oppilaiden kanssa. Laajennuksen tavoitteellinen koko on brm2, josta opetustilojen osuus on bm2 ja liikuntasalin osuus on bm2. Hankkeen tavoitehinta-arvio 10,24 M (alv 0%). Laajennus rakennetaan yhdessä vaiheessa. Rakennustyön on tarkoitus alkaa marraskuussa 2018 ja olla valmis toukokuussa Rakennusaikaisia väistötiloja ei tarvita. 3

4 1 TIIVISTELMÄ HANKESUUNNITELMAN LAADINTA Hankkeen osapuolet HANKESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Asukkaiden ja oppilaiden määrä kasvaa Sipoossa Kunnan talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Uusi opetussuunnitelma ja opetustilat Nikkilän Sydämen kampusalueen loppuun saattaminen HANKKEEN TARPEIDEN MÄÄRITTELY Oppilaiden tilatarve Henkilökunnan tilatarve Muiden käyttäjien tarpeet Muiden käyttäjäryhmien tilantarpeet Hankesuunnitelman laajuus / tilaohjelma Pedagoginen tarve Kieliryhmien välinen tasapaino VAIKUTUSTENARVIOINTI Lapsiin kohdistuvat vaikutukset Organisaatioon kohdistuvat vaikutukset RATKAISU Nikkilän Sydämen kampusalueen toteuttamisen vaiheistus Alueellinen ratkaisu ja kaupunkikuvallinen ratkaisu Liikennejärjestely Pysäköinti Tilalliset ja toiminnalliset ratkaisut ARK-suunnitelmat Pedagogiset ratkaisut

5 6.5 Tekniset ratkaisut Terveellisyys ja turvallisuus Geosuunnittelu Rakennesuunnittelu Talotekniikka KUSTANNUKSET Nikkilän Sydämen 2. vaiheen laajentamisen investointikustannukset SISÄINEN VUOKRA Sivistystoimen maksamat vuokrat nykyisistä tiloista Nikkilän Sydän, uusi vuokra 2. vaiheen laajentamisen jälkeen Yhteenveto AVUSTUKSET AIKATAULU LIITTEET Liite 1 Hankkeen osapuolet Liite 2 Vaikutusten arviointi Liite 3 Pedagoginen suunnitelma Liite 4 Tilaohjelma Liite 5 Ehdotussuunnitelmat sisältäen asemapiirroksen Liite 6 Kustannusarvio TEKNISET LIITTEET Liite 7 Terve koulu - hankeohje Liite 8 Rakennustapaselostus Liite 9 LVIA-selostus Liite 10 Sähköselostus Liite 11 Energiatuotantoselvitys

6 2 Hankesuunnitelman laadinta Suurissa tilahankkeissa päätetään ennen tilojen yksityiskohtaisen suunnittelun aloittamista tilatarpeiden määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä hankkeen tavoitehinnasta. Nämä asiat tulevat päätetyiksi hankesuunnitelmassa, jonka kunnanvaltuusto hyväksyy. Hyväksyessään hankesuunnitelman on valtuusto päättänyt hankkeen toteuttamisesta hankesuunnitelman mukaisella tilaohjelmalla ja tavoitehinnalla. Nikkilän Sydämen laajennus vaihe 2-hankkeen hankesuunnitelma jakautuu seuraaviin osakokonaisuuksiin: Hankkeen tarve, vaikutusten arviointi ja hankkeen ratkaisut laadullisine, määrällisine ja hinnallisine tavoitteineen. 2.1 Hankkeen osapuolet Hankesuunnitelma on laadittu laajassa yhteistyössä Sipoon kunnan virkamiesten ja arkkitehtitoimisto Ark-House arkkitehdit Oy:n sekä erikoissuunnittelijoiden kanssa. Tarkempi yhteenveto hankkeeseen osallistuneista on liitteenä Ohjausryhmä Hankesuunnitelman valmistelua on ohjannut poliittinen ohjausryhmä, johon kuuluu kunnanhallituksen valitsemina jäseninä Rolf Björkell, Kjell Grönqvist, Rauno Haapaniemi, Ari Oksanen, Maarit Rope, Antti Skogster ja Ari Tamminen Asiantuntijoina ja esittelijöinä ovat toimineet virkamiehet Hankesuunnittelun projektiorganisaatio Hankeorganisaatio on muodostunut kahdesta ryhmästä, hankesuunnitteluryhmästä ja sen alaisuudessa toimivasta pedagogisesta ryhmästä. Hankesuunnitteluryhmä on vastannut hankesuunnitelman sisällöstä ja koordinoinut sen toteutumista. Hankesuunnitteluryhmän ovat muodostaneet Sipoon kunnan edustajat ja ARK-House arkkitehdit Oy alikonsultteineen. Pedagogisen ryhmän tehtävänä on ollut tuottaa tarvittava pedagoginen lähtöaineisto pedagogisen suunnitelman ja sen mukaisen ehdotussuunnitelman laatimiseen. Pedagogisen ryhmän toimintaan on osallistunut edellä hankesuunnitteluryhmässä mainittujen tahojen ohella opettajia ja muiden käyttäjäryhmien edustajia. 6

7 3 Hankesuunnitelman lähtökohdat Nikkilän Sydämen laajentaminen, vaihe 2- hankesuunnitelman laadintaan nyt esitettävällä tavalla on ryhdytty, koska: Sipoon asukasmäärä kasvaa edelleen Nikkilässä ja Söderkullassa. Väestökasvu edellyttää Nikkilän nykyisten koulutilojen märän lisäämistä nykyisestä, koska alakoulujen olemassa olevat koulut ovat täysiä. Hankesuunnitelman laatiminen on hyväksytty kunnan vuosien 2015 ja 2016 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmissa ja sen toteuttaminen on ehdotettu vuoden 2017 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Sipoossa tavoitellaan yhtenäiskouluja 1-9 vuosiluokkien oppilaille ja esikoululle. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jotka korostavat perusopetusta opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena, jossa oppilas on yhteisön osana aktiivinen toimija ja oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden Nikkilän Sydämen laajentaminen viimeistelee omalta osaltaan Nikkilän Sydämen kampusalueen toteutuksen. 3.1 Asukkaiden ja oppilaiden määrä kasvaa Sipoossa Nikkilän alueen ennakoitu väestökasvu aiheuttaa paineita koulutilojen riittävyydelle. Nikkilän olemassa olevat alakoulut ovat täysiä ja on arvioitu, että lisääntyville alakoulun oppilasmäärälle tarvitaan jo syksyllä 2017 lisätilaa väliaikaistilana. Väestökasvun toteutuessa alueen nykyiset koulutilat eivät 2020-luvulle siirryttäessä enää riitä kasvavalle lapsimäärälle. Samalla tulee huolehtia modernien ja terveellisten oppimisympäristöjen toteuttamisesta. Keväällä 2015 Sivistys-osasto on laatinut palveluverkkoselvityksen muiden osastojen kanssa yhteistyössä. Sivistysvaliokunnan ja koulutusjaostojen puheenjohtajat olivat selvityksen ohjausryhmässä. Sivistysvaliokunta ja koulutusjaostot ovat hyväksyneet palveluverkkosuunnitelman ja esittäneet sen mukaisia hankkeita osaksi kunnan investointisuunnitelmaa. Palveluverkkoselvityksen käsittely on kunnanhallituksessa kesken. 3.2 Kunnan talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä on hyväksytty kunnan tulevien vuosien investointiohjelma. Ohjelma on ohjeellinen taloussuunnitelmavuosien osalta. Vuoden 2016 talousarviossa on päätetty hankkeen Nikkilän Sydämen laajentaminen hankesuunnitelman laatiminen ja esitetty taloussuunnitelmavuosille alustava rahoitus. Hyväksyttävänä olevassa vuoden 2017 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa on varattu rahoitus hankkeen toteuttamiseksi. Tämä hankesuunnitelmassa täydentää ja tarkentaa investointiohjelman yhteydessä käytettävissä olevia tietoja. 3.3 Uusi opetussuunnitelma ja opetustilat Syksystä 2016 lähtien Sipoon koulut noudattavat uutta opetussuunnitelmaa, jonka oppimiskäsitys korostaa oppilaan aktiivista roolia. Oppiminen perustuu vuorovaikutukseen, on monimuotoista ja 7

8 sidoksissa opittavaan asiaan. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen, eri näkökulmista ja keinoin tapahtuvaan opiskelu- ja oppimisprosessiin. Opetussuunnitelma korostaa ehyen oppimispolun rakentamista sekä opetuksen järjestämisessä että oppimisympäristöjen toteuttamisessa. Yhtenäiskoulu luokille 1-9 ja esikoululle mahdollistaa eri ikäisten lasten vuorovaikutuksen uudella ja innostavalla tavalla. Sivistystoimen tavoitteena on uutta opetussuunnitelmaa tukevien tilojen ja yhtenäiskoulujen muodostaminen Sipooseen. 3.4 Nikkilän Sydämen kampusalueen loppuun saattaminen Nikkilän Sydämen kampusalueen on suunniteltu käsittävän alueen, jossa ovat nykyinen toisen asteen Enter, Nikkilän Sydän laajennettuna ja päiväkoti sekä Nikkilän kirjasto. Alueen rakennusten pihat liittyvät toisiinsa ja alue muodostaisi liikenteeltä rauhoitetun, asumisen ympäröivän alueen. Lisäksi Nikkilän Syden ja päiväkodin lähipihat liittyvät niiden länsipuolella olevaan puistoon, jonka on suunniteltu olevan koulujen ja päiväkotien urheilu- ja piha-alueena sekä myös asukkaiden käytettävissä. Puisto luo helppokulkuisen ja monipuolisen kohtaamispaikan Nikkiläläisille. Uudet koulutilat on Sipoossa tarkoituksenmukaista toteuttaa pääsääntöisesti olemassa olevien tilojen yhteyteen pyrkien yhtenäiskouluihin ja monipuolisiin oppilaita ja asukkaita palveleviin kampusalueisiin. Nikkilän Sydämen 1-vaihe on valmis ja otettu käyttöön. Sen suunnittelun yhteydessä on mahdollistettu se, että nykyinen rakennus on myöhemmin laajennettavissa. Tarkoituksenmukaista onkin laajentamalla vahvistaa nykyinen Nikkilän Sydämen koulu yhtenäiskouluksi ja merkittäväksi sivistyskeskukseksi sekä näin saada kampusalue valmiiksi. Nikkilän Sydämen kampusalue toimii ympäröivien alueiden lähikouluina sekä yläkoulun ja lukion osalta kunnan keskeisinä opiskelupaikkoina. Tämän laajennushankkeen toteuttaminen edellyttää Nikkilän Sydämen alueen asemakaavan muuttamisen. Asemakaavan muutostyö on vireillä ja tulee kunnanvaltuuston käsittelyyn kesällä

9 4 Hankkeen tilatarpeiden määrittely Nikkilän Sydämen laajentaminen, vaihe 2-hankkeen laajuus määräytyy sen mukaan mille oppilasmäärälle ja mille luokkatasolle henkilökuntineen tilat suunnitellaan. Lisäksi tilojen määrää voi lisätä muiden käyttäjäryhmien tilatarpeet. Hankkeen laatutasoon vaikuttaa tässä hankkeessa erityisesti se, että uusi oppimiskäsitys oppilaasta aktiivisena toimijana tulee parhaiten esille monipuolisesti mutta tarkoituksenmukaisesti varustelluissa sisä- ja ulkotiloissa. Kielellisen tasapainon huomioiminen osana ratkaisua on tärkeää. 4.1 Oppilaiden tilatarve Nikkilän alueen asukasmäärän ennustetaan kasvaa tulevina vuosina keskimäärin 300 asukasta vuodessa kun uusia alueita rakennetaan ja otetaan käyttöön. Tällä hetkellä Nikkilässä on toteutuksessa seuraavat kaava-alueet: Sipoon jokilaakso, Kartanon omakotialue ja keskustassa sekä OP-kortteli että Dominokortteli. Rakenteilla oleville alueille sijoittuu noin asukasta. Vastaavasti lapsiluvun ennustetaan kasvavan vuosittain 45 lapsella vuodesta 2018 alkaen. Nikkilän nykyiset alakoulutilat ovat tällä hetkellä täysiä. Jo ennen uusien alakoulujen tilojen valmistumista tulee toteuttaa alakoululle lisää väliaikaista opetustilaa. Uusi alakoulutila on tarkoituksenmukaista mitoittaa noin 350 lapselle, joista 50 olisi esiopetuksessa ja 300 perusopetuksessa. Uusi koulutila on tarkoituksenmukaista sijoittaa laajennuksena Nikkilän Sydämeen ja näin mahdollistaa yhtenäiskoulujen toteutuminen. Yhtenäiskoulujen toteutumisen mahdollistaminen tarkoittaa, että laajennukseen sijoitetaan esiopetuksen ja alakoulun tiloja ja että tilaa varataan yhteensä 20 opetusryhmälle ja tarvittaville erityisluokkien tiloille. Esiopetuksen ja alakoulun lapset käyttävät Nikkilän Sydämessä jo olevia yhteisiä tiloja kuten ruokasalia, liikuntatilaa, teknisen työn tilaa ja aineopetustiloja kuten tekstiilityö, musiikki jne, jotka on jo mitoitettu ja toteutettu tulevaa laajennusta ajatellen. Aamu- ja iltapäivätoiminta voi toimia laajennuksen tiloissa eikä toimintaa varten tarvita erillistä tilaa. Tässä hankkeessa on myös tarve rakentaa liikuntasali siihen liittyvine pesu- ja pukutiloineen Nikkilän Sydämen olevien yläkoulujen ja laajennuksessa opiskelevien oppilaiden käyttöön. Liikuntasalin tarpeet todettiin jo osana aiempaa Nikkilän Sydämen hankesuunnitelmaa ja tuleva laajennus mahdollistaa nyt tämän tarpeen täyttämisen. 4.2 Henkilökunnan tilatarve Nikkilän Sydämen yläasteen kouluissa on nyt henkilökuntaa yhteensä 112 henkilöä, joista 80 on opettajia. Laajennuksessa tulee toimimaan esiopetus, peruskoulun luokkia ja luokkamuotoinen erityisopetus ja näitä toimintoja palveleva henkilökunta yhteensä noin 40 henkilöä. Laajennuksen aiheuttama henkilökunnan määrän kasvun aiheuttaa lisätilan tarvetta henkilökunnan tiloille. 9

10 4.3 Muiden käyttäjien tarpeet Muiden käyttäjäryhmien tilatarpeet Kansalaisopisto Sipoon kansalaisopisto järjestää vuodessa nykyisin noin tuntia, joista vajaa puolet Nikkilässä. Väestön määrän kasvaessa on kansalaisopistolla tarve lisätä kokonaistuntimääräänsä. Kasvava käyttötarve kohdistuu erityisesti yläkoulun ja liikuntasiiven tiloihin. Kansalaisopisto arvioi, että tulevaisuudessa se tarvitsee päivittäin keskimäärin 5-7 opetustilaa päiväkäyttöön (10-17) ja 9-12 opetustilaa iltakäyttöön (17-21). Lisäksi kansalaisopisto katsoo, että sen käytössä oleviin tiloihin tai niiden välittömään läheisyyteen tulee sijoittaa opiston käyttöön varattua erillistä lukittavaa säilytystilaa. Lukittavaa säilytystilaa tarvitaan erityisesti liikuntatiloissa ja kädentaidon tiloissa Kulttuuripalvelut Sipoon pääkirjasto ja Topeliussali ovat koulun käytettävissä lähellä olevina vaihtoehtoisina ja täydentävinä oppimisympäristöinä. Sipoossa on laaja tarjonta taiteen perusopetusta (musiikki, tanssi, teatteri, sanataide, kuvataide, sirkus). Taideopetuksella on erityisvaatimuksia opetustilojen suhteen ja siksi pääosa opetuksesta tapahtuu muualla kuin koulussa. Osa opetuksesta esim. musiikin yksilöopetus, voidaan järjestää koulun tiloissa koulupäivän jälkeen. Taidesisältöjä pyritään sisällyttämään soveltuvin osin iltapäiväkerhotoimintaan. Olisi suotavaa, että koulun tiloissa olisi erillisiä oppilastöiden näyttelyseiniä tai kulmia. Oppilaiden luovaa ilmaisua voidaan toteuttaa myös koulun ulkotiloissa ja tämä tulisi huomioida puistosuunnittelussa (esim. vaihtuvia graffiti- tai valoteoksia, installaatioita tai veistoksia) Nuorisopalvelut Nikkilän alueen nuorisotyö järjestetään pääosin Nikkilän nuorisotalolla. Rakennuksen sijainti etäällä Nikkilän keskustasta ja kouluista, vähentää paikan ja myös toiminnan houkuttelevuutta. Nikkilän kaavoituksen yhteydessä on mahdollista, että nykyisen nuorisotalon tontti kaavoitettaneen pitkällä tähtäimellä muuhun käyttöön ja Nikkilän alueelle tarvitaan uutta tilaa nuorisotyöhön. Nuorisopalvelut toteaa, että vakituisen nuorisotalotoiminnan aloittaminen on heidän toiveensa. Nuorisotalon tulee mieluiten olla kokonaan koulun tiloista erillinen tila. Jos se kuitenkin sijaitsee koulun yhteydessä, tulee sillä olla erillinen sisäänkäynti ja siellä tulee olla tilat myös nuorisotyön henkilökuntaa varten Liikuntapalvelut Urheiluseurat käyttävät myös kunnan liikuntatiloja. Nikkilän koulukeskuksen nykyinen liikuntasali (405m2) on tällä hetkellä joka ilta n. klo sekä viikonloppuisin urheiluseurojen käytössä. Vuoroille on jo nykyisin kysyntää enemmän kuin niitä voidaan tarjota. Nikkilän koulukeskuksen nykyinen sali on suunniteltu purettavaksi Nikkilän Sydämen laajennuksen valmistumisen jälkeen. Lisäksi lähistöllä sijaitsee Sipoon monitoimihalli, joka on niin koulujen, seurojen kuin yksityistenkin käyttäjien käytössä. Kansalaisopiston päiväsaikaan oleva liikuntatarjonta on koko ajan kysytympää. Kansalaisopistolle ei tällä hetkellä ole päiväsaikaan osoitettavissa kunnallista liikuntatilaa, vaan tarvittavat vuorot ostetaan ulkopuolelta. 10

11 Tulevaisuudessa sisäliikuntatilojen tarve kasvaa, kun olemassa oleva seuratoiminta saa lisää harrastajia ja uusien sipoolaisten myötä on odotettavaa, että uusiakin lajeja/yhdistyksiä tulee. Tällainen laji on esimerkiksi voimistelu, joka on kansallisesti yksi harrastetuimpia lajeja, mutta jossa Sipoossa seuratoiminta on ollut toistaiseksi vähäistä Muu toiminta Nikkilän Sydämen tilat tulevat olemaan yhdistysten ja järjestöjen (kuten vanhempainyhdistysten) käytössä sähköisen varausjärjestelmän kautta. Myös laajennusosan tilat on tarkoituksenmukaista saattaa sähköisen varausjärjestelmän piiriin ja sitä kautta mahdollisimman aktiiviseen käyttöön. 4.4 Hankesuunnitelman laajuus / tilaohjelma Hankkeen tilaohjelma on yhteenveto niistä tilatarpeista, jotka hankkeessa toteutetaan. Toteutettavat tilat ja niiden laajuudet on eritelty liitteessä 4, Tilaohjelma. Sen mukaan hankkeen kokonaisala brm2. Tilaohjelmaan perustuva hankkeen kokonaislaajuus on seuraava: Nykyinen koulu Laajennus liikuntasali opetustilat Yhteensä Bruttopinta-alat Hankkeen arkkitehti- ja muu suunnittelu tehdään tilaohjelman mukaisesti ja suunnitelmat esitetään tässä hankesuunnitelmassa jäljempänä Ratkaisu-osiossa. 4.5 Pedagoginen tarve Uuden opetussuunnitelman toteuttaminen edellyttää koulun uudistumista työtapojen, toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen osalta. Oppiminen nähdään yksilöllisenä tapahtumana, mutta osana yhteisön vuorovaikutusta. Koulun tulee tukea molempien kehittymistä, joka osaltaan asettaa vaatimuksia opetuksen järjestämiselle ja opiskelu- ja oppimisympäristöille. Opetussuunnitelman perusteet korostavat yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuria. Opetus ja oppilaan kasvun ja hyvinvoinnin tuen tulee muodostaa ehyt kokonaisuus lapsen parhaaksi. Oppimisympäristöjen tulee olla pedagogisesti monipuolisia ja joustavia ja vastata eri ikäkauden ja oppiaineen erityistarpeisiin. Avoin oppimisympäristö mahdollistaa uuden opetussuunnitelman toteuttamisen mahdollistamalla avoimien ja inspiroivien muunneltavien opiskelutilojen suunnittelun ja toteuttamisen opiskeltavan aiheen ja työskentelyn tarpeisiin. Avoimissa oppimisympäristöissä tilojen akustiikka, valaistus ja kalustus ovat aiempaa suuremmassa merkityksessä. Hankesuunnitelmassa käsitellään tavanomaista tarkemmin ao. asioita ja esitetään tämän takia näille asioille riittävä rahavaraus. 11

12 Kuva1.Vasemmalla puolella perinteisen luokkaympäristön ohjaama oppimistapahtuma. Oikealla puolella uusien avoimien ja muuntautuvien oppimisympäristöjen tarjoamia mahdollisuuksia erilaisiin oppimistapahtumiin. 4.6 Kieliryhmien välinen tasapaino Sipoossa suomen- ja ruotsinkielinen koulutoimi toimii tiiviissä yhteistyössä ja toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yli kielirajojen, mutta itse opetustoiminta tapahtuu kieliryhmittäin. Kehittämistoimintaa ohjaa Sipoon kasvustrategia 2025, jonka yhtenä kärkenä on toiminnallinen kaksikielisyys. Kehittämistoiminnassa on keskeistä rakentaa sivistysosaston palveluverkkoa siten, että toimintaedellytykset turvataan molempien kieliryhmien palveluiden osalta. Kieliryhmien välisen yhteistyön edistäminen ja molempien kieliryhmien vahvuuksien hyödyntäminen osana yhteistä toimintakulttuuria nähdään vahvan osaamiskunnan rakennusmateriaalina. Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen sijoittaminen ns. saman katon alle kieliryhmittäisiksi yhtenäiskouluiksi tai erillisiksi kouluyksiköiksi nostaa esiin monia näkökantoja. Ruotsinkielisen tilan kaventuminen vähemmistökielenä voi herättää huolta, ja toisaalta monet näkevät molempien virallisten kielten opetuksen järjestämistä koskevat tilankäytölliset yhteisratkaisut luonnollisena kasvualustana myönteisille asenteille ja kielirikastamona. Nikkilän Sydän on poikkeava monista muista samankaltaisista tilaratkaisuista, joissa on toteutettu kaksi kieltä saman katon alla siten, että yhteistyö suomen- ja ruotsinkielisten koulujen välillä on aloitettu jo ykkösvaiheen rakennusta suunniteltaessa. Koulurakennuksen käyttäjien roolia on suuresti painotettu kakkosvaiheen tarveselvitystä ja hankesuunnitelmaa laadittaessa. 12

13 Kun saman katon alla on kaksi kieltä, on keskeistä, että kumpikaan kieli ei koe itseään vähemmistöksi ja kieliryhmien välillä vallitsee tasapaino. Tutkimusten perusteella tämä toteutuu kun vähemmistön osuus nousee yli 40 prosentin. Tämä antaa tukea sille, että kahden koulun sijoittaminen saman katon alle onnistuu parhaiten, jos kieliryhmien osuudet ovat mahdollisimman hyvin tasapainossa. Nikkilän Sydämessä tämä toteutuu parhaiten jos kampukselle sijoitetaan sekä suomen- että ruotsinkieliset yhtenäiskoulut. 13

14 5 Vaikutustenarviointi Osana laajennushankkeen suunnittelua toteutettiin vaikutustenarviointi, joka on liitteenä 2. Selvitys laadittiin asiantuntija-arviona ja lähtökohtana oli tarkastella kampushankkeen ennakoituja etuja lapselle ja hänen hyvinvoinnilleen sekä kielellisen tasa-arvon toteutumista. Tehtävä toteutettiin tarkastelemalla keskeisiä tutkimuksia tämän hetken pedagogisista muutoksista ja haastattelemalla muutamia noin tuhannen oppilaan koulujen rehtoreita. 5.1 Lapsiin kohdistuvat vaikutukset Yhtenäiskoulussa lapsen kasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin tuelle voidaan luoda saumattomat nivelvaiheet. Lapsen erityistarpeisiin voidaan vastata koko hänen oppivelvollisuutensa ajan tuttujen ja turvallisten aikuisten toimesta. Nikkilän Sydämen toteuttamisen molemmat vaihtoehdot tukevat yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista molempien opetuskielien osalta. Oppimisen rinnalla lapsen hyvinvointi koulussa on tärkeää. Nikkilän Sydämen laajennusosan avoin oppimisympäristö (solu) yhdistää pienen koulun identiteetin monipuoliseen ja mahdollistavaan suuren koulun volyymiin (koulu, pihat ja opetuksen järjestämisen edut). Yhtenäiskoulussa vanhemmat oppilaat tuovat turvallisuuden tunnetta pienemmille oppilaille. Suuressa koulussa erilaisuutta siedetään paremmin. Kokemusten mukaan isot oppilaat eivät kiusaa pieniä oppilaita, vaan kiusaaminen tapahtuu yleisemmin oman ikäryhmä kesken. Yhtenäiskoulussa yleinen rauhallisuus ja hyvät käytöstavat sekä toisten huomioon ottaminen lisääntyvät. Tutkimusten näkökulmasta ruotsinkieliset oppilaat hyötyvät eniten, jos ruotsinkielisten oppilaiden määrä on suhteellisessa tasapainossa suomenkielisten oppilaiden kanssa. Tämä puoltaa että koulussa on riittävästi ruotsinkielisiä oppilaita ja luonnollisin ja myös opetussuunnitelmalähtöisin - keino tähän on ruotsinkielisen yhtenäiskoulun perustamista Nikkilän Sydämeen. Suomenkielisten oppilaiden näkökulmasta suomenkielisten oppilaiden asenteiden ja kielitaidon näkökulmasta olisi eniten hyötyä, jos oppilaille muodostuisi aito mahdollisuus osata toista kieltä. Kielikylpyoppilaiden etu olisi, jos heillä olisi mahdollisuus olla ruotsinkielisen viitekehyksen välittömässä vaikutuspiirissä. 5.2 Organisaatioon kohdistuvat vaikutukset Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana oli tarkastella saman katon alle sijoitettavan suomenkielisen ja ruotsinkielisen vuosiluokkien 1-6 perusopetuksen ja esiopetuksen kahden järjestämisvaihtoehdon vaikutuksia lapseen sekä kouluyhteisöön. Suuressa koulussa hallinnon, suunnittelun ja organisoinnin merkitys korostuvat. Aikuisten kyky yhteisöllisen toimintakulttuurin luomisessa on keskeistä, johon heillä suuressa työyhteisössä on monipuolisten yhteistyömahdollisuuksien ja työnjaon kehittämisen kautta hyvät edellytykset. Nikkilän Sydämessä molempien kieliryhmien opettajille on varattu omat työskentely- ja lepotilat, mutta tilojen sijainti mahdollistaa myös koulujen välisen yhteistyön. Astejaon hylkääminen mahdollistaa eri-ikäisten lasten opettamisen ja lisää oppilastuntemusta. Tällöin oppilaan yksiöllisiin tarpeisiin vastaaminen helpottuu ja lasten hyvinvointi koulussa kasvaa. Opettajien osaamisen laaja-alainen hyödyntäminen mahdollistaa myös tuntiresurssin tehokkaan käytön. 14

15 Nikkilän Sydämen toimintakulttuurin ja työtapojen muutos on merkittävä ja tarkemman rakennussuunnittelun ajan koko koulun henkilöstön on hyvä kouluttautua ja valmistautua uudenlaisen pedagogisen toimintakulttuurin suunnitteluun. 15

16 6 Ratkaisu 6.1 Nikkilän Sydämen kampusalueen toteuttamisen vaiheistus Nikkilän Sydämen kampusalueen on suunniteltu käsittävän alueen, jossa ovat nykyinen toisen asteen Enter, Nikkilän Sydän laajennettuna yhtenäiskoulujen tarpeelle, päiväkoti sekä Nikkilän kirjasto. Alueen rakennusten pihat liittyvät toisiinsa ja alue muodostaa liikenteeltä rauhoitetun, asumisen ympäröivän alueen. Lisäksi Nikkilän Sydämen ja päiväkodin lähipihat liittyvät niiden länsipuolella olevaan puistoon, joka on suunniteltu olevan koulujen ja päiväkotien urheilu- ja piha-alueena sekä myös asukkaiden käytettävissä. Puisto luo helppokulkuisen ja monipuolisien kohtaamispaikan Nikkiläläisille. Kuva 2. Nikkilän Sydämen kampusalue 16

17 Tässä hakesuunnitelmassa esitetään toteutettavaksi Nikkilän Sydämen laajentaminen, vaihe 2, alakoulun 300 oppilaalle sekä 50 esikoululaiselle sekä tarvittava, noin 900 neliön suuruinen liikuntasali sekä koulun laajennuksen vaatimien lähipihojen rakentaminen siten, että rakennus voidaan ottaa käyttöön kesällä Nikkilän Sydämen päiväkodin hankesuunnitelmassa on esitetty kahdeksanryhmäisen päiväkodin rakentamista lähipihoineen. Päiväkoti on tarkoitus ottaa käyttöön kesällä Päiväkodin ja Nikkilän Sydämen välissä oleva nykyinen noin 400 neliön liikuntasali ja siihen liittyvä vanha ruokala on suunniteltu purettaviksi Nikkilän Sydämen laajennuksen valmistumisen jälkeen. Rakennus on elinkaarensa päässä. Purun jälkeen päiväkodin ja Nikkilän Sydämen pihat liittyvät yhdeksi kokonaisuudeksi. Rakennuksen purku ja sen tilalle toteutettava pihojen laajennus on tarkoitus toteuttaa erillisenä projektina aikaisintaan vuonna Puisto, joka rajautuu Nikkilän Sydämen ja uuden päiväkodin lähipihoihin on tarkoitus kehittää sekä asukkaiden että oppilaiden käyttöön liikunta- ja toimintapuistoksi ja osaksi Nikkilän Sydämen kampusaluetta. Puisto toteutetaan erillisenä projektina aikaisintaan vuonna Alueellinen ja kaupunkikuvallinen ratkaisu Kuva 3: Asemapiirros 17

18 Rakennuspaikka sijaitsee Nikkilän sydämessä uuden koulukeskuksen yhteydessä muodostaen osan Nikkilän uutta kehittyvää koulukampuskokonaisuutta. Rakennettava uudisosa tulee täydentämään vasta valmistuneen koulun alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi keskeisaulan ympäri kiertyväksi sakaramalliseksi rakennuskokonaisuudeksi. Koulun nykyiset ja myös laajennusosan ulkoalueet sijoittuvat luontevaksi osaksi olemassa olevia maiseman osatekijöitä: avointa laakso-maisemaa lounaassa sekä lännenpuoleisia ulkoliikuntakenttiä. Laajennuksen piha-alueet tulevat täydentämään nykyisiä piha-alueita osana polveilevaa ja monimuotoista pihakokonaisuutta. Koululaisten ja kuntalaisten käyttämät koulun lähipihat sijoittuvat etelän ja lännen puolelle, suojaan ajoneuvoliikenteeltä. Pihat muodostavat ympärivuotisen, kaikkia kuntalaisia palvelevan ulkoliikunta-alueen. Ne aukeavat syntyvän mikroilmaston kannalta optimaalisiin ilmansuuntiin ja kohti avoimia maisemia. Rakennussiipien väliin jäävät koulujen pihat ovat mittakaavaltaan intiimejä ja suojaisia jatkaen sisätiloja ulos ulkopuolisiksi kotialueiksi. Koulujen ja kuntalaisten jakamat lähiliikuntapaikat on jaettu kahteen keskittymään, toinen helposti saavutettavaksi etelään, risteävien kevyenliikenteen raittien varrelle, toinen länteen olemassa olevan kentän yhteyteen Liikennejärjestely Rakennus on saavutettavissa tasapuolisesti joka suunnalta. Nikkilän Sydämen naapureina idässä ovat Enter sekä Sipoon kirjasto ja etelän puolella aikaisemmat Kungsvägens skolanin rakennukset. Laajennuksen jälkeen koulun sisäänkäyntijärjestelyt säilyvät pääpiirteissään ennallaan: pääsisäänkäynti Enterin puolella ja huoltopiha sisäänkäynteineen nykyisellä paikallaan rakennuksen pohjoispuolella. Kullakin solusiivellä on jatkossakin omat koulukohtaiset sisäänkäyntinsä, samoin kahdella uudella siivellä tulee olemaan myös omat sisäänkäyntinsä piha-alueilta. Liikuntasalin sisäänkäynti tulee palvelemaan myös ilta - ja viikonloppukäyttöä. Pääasiallinen kevyen liikenteen saapuminen kouluun tapahtuu etelän suunnalta Eteläiseltä Koulupolulta, jonne koululaisten polkupyörä-, mopo- sekä mopoautopaikat on keskitetty, tämä reitti on myös merkittävä kevyen liikenteen yhteys pohjoiseen sekä länteen. Nikkilän Sydämen ja Enterin välinen raitti muodostaa toisen tärkeän kevyen liikenteen saapumisyhteyden pohjoisen suunnalta. Saattoliikenteelle järjestetään uudet jättöpaikat, toinen rakennuksen eteläpuolelle ja toinen pohjoispuolelle lähemmäs uudisosan sisäänkäyntejä. Rakennuksen huoltoliikenteeseen laajennus ei tuo lisävaatimuksia eikä muutoksia olemassa olevaan huoltoreittiin Pysäköinti Auto- ja saattopaikat 2. vaiheen edellyttämät autopaikat ja saattoliikenteen autopaikat noin 40 kpl sijoitetaan rakennuksen pohjoispuolelle nykyisen paikoitusalueen laajennusalueelle. Tavoitteena on lisätä määrällisesti autopaikkoja enemmän kuin kaavan vaatimus. Saattoliikenteelle, erityisesti esikoululaisten kouluun saattamista varten, on varattu erillisiä saattopysäköintipaikkoja oppimissolujen pohjoispuolelle niiden välittömään läheisyyteen. 18

19 Polkupyörä-, mopoauto-, ja mopopaikat Laajennukseen sijoittuu alakoulun oppilaita, jotka käyttävät koulumatkoihin polkupyörää. Uusia polkupyöräpaikkoja varataan yhteensä 160 kpl ja ne sijoitetaan liikuntasiiven sisäänkäynnin tuntumaan. Nikkilän Sydämen alueelle nyt yläkoulun oppilaita varten sijoitetut polkupyörä-, mopo- ja mopoautopaikat pysyvät määrällisesti ennallaan mutta niiden sijaintia voidaan suunnittelun yhteydessä tarvittaessa tarkentaa. 6.3 Tilalliset ja toiminnalliset ratkaisut Nikkilän Sydämen tilat jakautuvat, pienen kaupungin tapaan, hierarkialtaan eriasteisiin vyöhykkeisiin. Sisääntuloaula ruokailutiloineen vastaa kaupungin toria, johon muut tilat yksityisyydeltään eriasteisina liittyvät. Keskusaula sitoo kokonaisuuden eri osat myös tilallisesti ja toiminnallisesti ja helpottaa orientaatiota koulujen sisällä liikuttaessa. Rakennussiivet ovat itsenäisiä omia rakennuksiaan kaupungissa joilla on oma autonomiansa niin tilajärjestelyjen, rakennus- ja talotekniikan kuin sisältönsäkin suhteen. Myös Nikkilän Sydämen uusi laajennusosa toteuttaa samoja periaatteita asettuen saumattomasti osaksi tulevaa kokonaisuutta. Oppimissolujen sisäänkäyntien yhteydessä on märkäeteiset ja lokerikot jalkineiden säilytykseen. Koulussa toteutetaan sukkakouluperiaatetta eli sisätiloissa kuljetaan ilman ulkojalkineita. Ulkoliikuntatilojen tuntumaan sijoitettu liikuntasali voi toimia myös omana koulun muista tiloista eristettynä yksikkönään, jolla on oma sisäänkäyntinsä ulkoa sekä pelialueilta. Myös koulun paikoitusalueelta on välitön yhteys liikuntahallin sisäänkäynnille. Ulkoliikuntavälinevarasto on sijoitettu siten että saavutettavuus pelikentiltä on vaivatonta. Liikuntatoiminnan ohella liikuntasali toimii myös erilaisten juhlatilaisuuksien sekä esitysten näyttämönä. Lisäksi erittäin suuria tapahtumia varten Nikkilän Sydämessä on mahdollista yhdistää ruokala ja liikuntasali isoksi, lähes m2:n suuruiseksi avoimeksi tilaksi. Vammaiset otetaan huomioon suunnitteluratkaisuissa, ratkaisu on esteetön, laajennus varustetaan induktiosilmukalla ja värien käyttö huomioi näkörajoitteiset käyttäjät. 19

20 6.3.1 ARK-suunnitelmat Kuva 4. Maantasokerros Nikkilän Sydämen 2.vaihe jatkaa olemassa olevaa 1.vaiheen solukouluperiaatetta, mutta avoimen oppimisympäristön periaatteiden mukaisesti on sisäisiltä tilajärjestelyiltään vapaampi ja monipuolisempi. Luokkasiivet muodostavat omat itsenäiset saarekkeensa, jotka ovat suljettavissa muista koulutiloista omiksi yksiköikseen, mutta kuitenkin helposti ja välittömästi saavutettavissa keskusaulasta. Kookkaiden lasipintojen välityksellä solusiivet ovat myös visuaalisesti aktiivinen osa keskeistilaa. Liikuntasalisiipi sijoittuu rakennuksen pohjoissivulle lähelle olemassa olevia pelikenttiä. Liikuntasalista muodostuu avattavan näyttämöseinän välityksellä tarvittaessa osa keskusaulaa mahdollistaen suurienkin juhlatapahtumien järjestämisen. Siirrettävä näyttämö nykyisellä paikallaan palvelee myös liikuntasalissa järjestettäviä tilaisuuksia. Myös uudet rakennussiivet, opintosolusiipi sekä liikuntasalisiipi, liittyvät eriluonteisina mutta selkeästi rajautuvina suorakulmaisina kappaleina aulaan. Olemassa olevien rakennussiipien tapaan nekin ovat omissa, toisistaan poikkeavissa koordinaateissaan mikä korostaa niiden itsenäistä roolia. Uusi kaksikerroksinen opintosolusiipi asettuu kokonsa ja hahmonsa suhteen olemassa olevien solusiipien jatkeeksi, osittain kolmikerroksisen liikuntasalisiiven ollessa massaltaan kookkaampi. Opintosolusiipeen sijoittuu opetustiloja kahdessa kerroksessa. Kumpikin kerros muodostaa oman erillisen opetusyksikkönsä. Tilojen suunnittelussa noudatetaan avoimen oppimisympäristö 20

21 periaatteita, jolloin opetustilat ovat mahdollisimman monikäyttöisiä ja yhdistettävissä ja jaettavissa eri tavoin: umpiseinin, lasiseinin, siirtoseinin ja verhoin siten, että muodostuu vaihtelevia ja monimuotoisia tiloja myös rauhoittumista ja keskittymistä vaativaan työskentelyyn. Liikuntasalisiipeen sijoittuu liikuntasalin ohella maantasokerroksessa oppilaiden ja liikunnanopettajien puku- ja pesutilat sekä liikuntaväline- ja tuolivarastot. Puku- ja pesutilojen päälle 2. kerroksessa sijoittuu opintosoluun liittyvää opetustilaa. 3. kerroksessa olemassa olevia hallintotiloja laajennetaan osittain liikuntasalin päälle parvimaisena ratkaisuna, tänne sijoitetaan myös uutta aineopetustilaa varastoineen. Osa nykyisistä opettajien tiloista 3. kerroksessa muutetaan oppilaiden ryhmätiloiksi 5 kpl, korvaavat tilat opettajille osoitetaan rakennettavasta uudisosasta. Liikuntatilojen ja kädentaidon opetustilojen yhteyteen varataan lukittavaa säilytystilaa ulkopuolisten käyttäjien mm. kansalaisopiston tarpeisiin. Rakennusta ei varusteta omalla väestönsuojalla, vaan tarvittavat väestönsuojapaikat sijoitetaan läheiseen monitoimihalliin. Koulun pihoille muodostetaan erilaisia oppimisympäristöjä, pienpelikenttiä ja keinualueita. Pihoille tulee lisäksi luontomaisia elementtejä, kuten puustoa. Pihalle asennettavia kalusteita ovat muun muassa erikorkuiset tasot ja vesipisteet. Ulkoarkkitehtuurinsa suhteen uudet rakennussiivet liittyvät saumattomasti olemassa olevaan kokonaisuuteen noudatellen samaa muoto-, materiaali- ja värimaailmaa. Myös rakennejärjestelmiensä suhteen uudisosa on identtinen nykyisen rakennuksen kanssa. Julkisivuille omaleimaista ilmettä luova graafinen kuvasto tulee jatkumaan myös uudisosan ulkoseinäpinnoille. Liitteenä 5 ovat ehdotussuunnitelmat sisältäen asemapiirroksen. 6.4 Pedagogiset ratkaisut Nikkilän Sydämen laajennus rakennetaan 350 esi- ja perusopetuksen oppilaalle. Vuosiluokkien e-6 opetuksen järjestämisen perusteet ja toteuttaminen tarkistetaan vuosittain oppilasmäärään, tuntijakoon, pedagogiikkaan ja opetuksen järjestämiseen parhaiten soveltuvana. Myös ns. alakoulun ja yläkoulun sekä yleisopetuksen ja erityisen tuen opetuksen rajaa pyritään häivyttämään ja opetuksen järjestämisessä yhteistyötä ja yhtenäisyyttä korostetaan sekä opetussuunnitelmallisin että arkkitehtonisin ratkaisin ehyen opinpolun saavuttamiseksi Pedagoginen suunnitelma ja oppimisympäristöt Vuosiluokat e-6 opiskelevat pääsääntöisesti laajennuksen oppimissoluissa, joissa toteutetaan pääosin luokanopetusta ja oppilaan erityisen tuen opetusjärjestelyjä. Oppimissolut suunnitellaan avoimiksi oppimisympäristöiksi. Avoimella oppimisympäristöllä tarkoitetaan monikäyttöisiä ja muunneltavia tiloja, joissa erilaiset opiskelutilat ovat varusteltu erilaista opiskelua ja työskentelyä varten (kuva 1). Tiloja voidaan yhdistellä, rajata, sulkea, se voi olla osa kiinteistä rakenteita tai se voi laajentua koulun ulkopuolelle teknologian avulla. Avoimissa oppimisympäristöissä opettajien rooli toiminnan suunnittelijoina ja työskentelyn ohjaajina, mutta myös vertaisopettajina korostuu. 21

22 Kuva 5. Luonnos oppimissolun tilajaottelusta Oppimissolut ja taito- ja taideaineiden opetus Oppimissolut mahdollistavat sekä ilmiöpohjaisen oppimisen kuin myös laaja-alaisten opintokokonaisuuksien oppimisen, mutta myös ns. perinteisenkin opetuksen toteuttamisen. Oppimissoluista löytyy julkisen ja yksityisen tilan lisäksi tiloja, jotka mahdollistavat oppilaiden työskentelyn yksin, pareittain, pienryhmissä ja suurryhmissä. Tilat tukevat monimuotoista vuorovaikutteista ja oppilaslähtöistä vaihtelevaa opiskelua ja työskentelyä. Samoin tilat sisältävät monipuolisia tiedonhankinta- ja työskentelymenetelmiä tukevia opiskelutiloja, taito- ja taideainepajoja, eriyttämisen tiloja jne. Varsinaiset taito- ja taideluokat sekä aineluokat sijaitsevat Nikkilän Sydämen ensimmäisen vaiheen tiloissa ja ovat alakoululaisten käytössä. 22

23 6.4.3 Kotipesä Oppimissoluista osoitetaan jokaiselle opetusryhmälle oma tila, josta käytetään nimitystä kotipesä. Kotipesä vastaa aiempaa kotiluokkatilaa. Kotipesän tarkoituksena on luoda pysyvyyttä ja turvallisuutta lapsen koulupäivään. Tila toimii ryhmän kokoontumistilana ja osittain päivittäisenä opiskelutilana. Kotipesään keskitetään oppilaiden opiskelumateriaalien ja henkilökohtaisten tavaroiden säilytys. Pienten oppilaiden koulupäivä alkaa kotipesästä ja laajenee päivän aikana kotipesän lähitiloihin oppimissoluissa Erityisen tuen oppilaat Erityisen tuen oppilaiden tarpeet on huomioitu oppimissoluissa siten, että molempiin kerroksiin on varattu pienryhmätiloja ja tiloja, jotka soveltuvat laaja-alaisen erityisopetuksen käyttöön. Tilat tukevat integrointia ja opetuksen eheyttämistä Oppimishuollon osalta nojataan olemassa oleviin toimintoihin ja tiloihin. Oppilashuolto muodostaa opetuskielen mukaisen kokonaisuuden esiopetuksesta yhdeksänteen vuosiluokkaan asti. Varsinaiset oppilashuoltotilat sijaitsevat ensimmäisen vaiheen puolella Pihat oppimisympäristöinä Koulun piha- ja lähialueet ovat osa koulujen opetuksen ja oppimisen tiloja. Ulkoalueet rakennetaan lasten liikkumista ja vuorovaikutusta tukeviksi välitunti-, oppimis- ja virkistysalueiksi. Oppimispiha varustetaan vesipisteillä, sähköllä ja valaistuksella sekä opetus- ja liikuntavälineiden varastoilla. Nikkilän Sydämen pedagoginen suunnitelma on liitteenä Tekniset ratkaisut Nikkilän Sydämen ensimmäisessä vaiheessa on varauduttu koulun laajentamiseen suunnittelemalla kaikki tekniset järjestelmät siten, että laajennusosan järjestelmät voidaan liittää jo olemassa oleviin järjestelmiin. Oikeilla ja tarkoituksenmukaisilla teknisillä ratkaisuilla varmistetaan se, että laajennus nykyisen koulun kanssa tarjoaa käyttäjille turvalliset ja terveelliset tilat ja että rakennus kokonaisuutena on elinkaareen mukautuva, tasokas ja perusvarma rakennus. Nyt toteutettavan laajennuksen käyttöikä on perustusten ja rungon osalta vuotta, ja talotekniikan osalta vuotta järjestelmästä riippuen. Tekniset tilat suunnitellaan ja niihin asennettavat laitteet valitaan siten, että niiden huolto ja tarkastaminen on tehtävissä helposti ja turvallisesti. Myös kulku ja varaosien ja tarvikkeiden toimitus ao. tiloihin huomioidaan suunnitelmissa. Materiaalivalinnat tehdään tilan ja toiminnan edellyttämällä tavalla huomioiden materiaalien kestävyys, korjattavuus ja turvallisuus sekä puhtaanapito. Rakennuksen energialähteenä käytetään uusiutuvaa energiaa sikäli kuin se on kustannustehokasta. Uusiutuvan energian käyttäminen mahdollistaa ostoenergian käytön vähentämisen. Hanke suunnitellaan mahdollisimman muuntautuvaksi ja lisäksi energiatehokkaaksi käyttäen hyväksi mm. lämpöpumpputekniikkaa, tarpeenmukaista ilmanvaihtoa, vakiovalaistusta ja aurinkosähköä. 23

24 6.5.1 Terveellisyys ja turvallisuus Laajennus on suunniteltu siten, että rakennus kokonaisuutena on kaikissa tavanomaisissa käyttötilanteissa sisäilmastoltaan terveellinen ja turvallinen sekä viihtyisä eikä se aiheuta terveyden vaarantumista. Koulurakennuksen muu turvallisuus toteutuu rakennus- ja taloteknisillä ratkaisuilla, kalusteilla ja varusteilla sekä merkinnöillä ja opasteilla. Lisäksi tekniset turvajärjestelmät kuten lukitus ja kulunvalvonta sekä palohälytys täydentävät kokonaisuutta. Kohteesta tehdään erillinen terveen koulun rakentamisen periaatteita käsittelevä hankeohje, jota noudatetaan suunnittelun ja rakentamisen aikana, ja jonka keskeiset linjaukset on esitetty liitteessä 7. Lisäksi kohteesta laaditaan yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä erillinen kosteudenhallintasuunnitelma ja puhtaudenhallintasuunnitelma Geosuunnittelu Rakennus perustetaan kantavaan moreenikerrokseen tai kallioon ulottuvilla teräspaaluilla. Alapohjat toteutetaan kantavina ja alapohjien alustatilat tuulettuvina. Rakennuspaikka sijaitsee keskellä rakennettua ympäristöä ja laajennus rakennetaan kiinni olemassa olevaan koulurakennukseen. Tärinän hallitsemiseksi laajennusosa suositellaan perustettavan hoikilla teräksisillä tukipaaluilla, jotka aiheuttavat tärinää vähemmän kuin esimerkiksi teräsbetoniset lyöntipaalut Rakennesuunnittelu Nykyisen rakennuksen ja laajennuksen väliin tehdään liikuntasauma. Tasot tehdään ontelolaatoilla. Alapohjan ontelolaatat tukeutuvat paikalla valettaviin tai elementtirakenteisiin teräsbetonisiin peruspalkkeihin sekä ulkoseinälinjoilla kantaviin sandwichsokkelielementteihin. Laajennusosan luokkasiiven runko toteutetaan teräsliittopilareille, teräsmatalapalkeilla ja ontelolaatoilla. Liikuntasalin kantava runko voidaan toteuttaa teräs- tai teräsbetonirunkoisena. Rakennuksen jäykistäminen toteutetaan teräsbetoniseinillä ja -kuiluilla. Ullakon rakenteet ovat ontelolaatan päälle tukeutuvia naulalevyristikoita ja paikalla rakennettuja puurakenteita Talotekniikka Laajennus toteutetaan siten, että hankkeen jälkeinen rakennus on varustettu yhtenäisellä rakennusautomaatiojärjestelmällä. Tällöin ilmanvaihto-, lämmitys-, valaistus-, valvonta- sekä hälytysjärjestelmät on yhdistetty yhdeksi hallittavaksi järjestelmäksi, jolla lisätään turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä vähennetään energiankulutusta. Rakennusautomaatiojärjestelmä valitaan ja toteutetaan siten, että se on yhteensopiva Sipoossa yleisesti käytettyjen järjestelmien kanssa. Liitteenä 9 LVIA-selostus ja 10 sähköselostus 24

25 Ilmanvaihto ja jäähdytys Ilmanvaihdolla luodaan terveelliset ja hyvät sisäilmasto-olosuhteet kouluun jolloin tilat ovat vedottomia sekä lämpö- ja kosteusolosuhteiltaan hyviä. Ilmanvaihtoa ohjataan läsnäolon, lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden mukaan. Uusissa ilmanvaihtokoneissa on lämmöntalteenottojärjestelmä, jossa on mahdollisimman hyvä hyötysuhde. Koneet varustetaan myös jäähdytyksellä, jolloin tiloihin puhallettavaa tuloilmaa voidaan tarvittaessa viilentää. Ilmanvaihtokoneet sijaitsevat konehuoneessa joka on sijoitettu mahdollisimman kustannustehokkaasti suhteessa palvelemaansa alueeseen Lämmitys Tämän hankesuunnitelman valmistelun yhteydessä on selvitetty laskelmin vaihtoehtoisten ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä lämmityksessä. Liitteenä 11 on energiantuotantoselvitys. Selvityksen pohjalta on päädytty siihen, että: - Nykyisen rakennuksen ja laajennuksen lämpöenergia tuotetaan nykyisin kaukolämmöllä. Tilojen lämmitys tapahtuu vesikiertoisella pattereilla. - Laajennuksen yhteydessä otetaan käyttöön nykyisen rakennuksen ilma-vesilämpöpumppuvaraus. Nykyisen rakennuksen IV-konehuoneen vesikatolle rakennetaan ulkoyksikköjä ja lämmönjakohuoneen yhteyteen tehdään varaajasäiliö, jota käytetään lämmitykseen ja käyttöveden esilämmitykseen. Laajennuksen katolle sijoitetaan myös ulkoyksikköjä. Lämpöpumput mitoitetaan optimaaliseen käyttöolosuhteeseen ja niiden lisänä käytetään kaukolämpöä, kun lämpöpumppujen tehot eivät riitä lämmittämään käyttövettä ja lämmitysverkostoa Vesi ja viemäri Rakennus on liitetty kunnan vesi- ja viemäriverkostoihin. Rakennukseen valitaan vettä säästäviä kalusteita ja käytetään elektronisia hanoja niille soveltuvissa paikoissa Sähkö-, tele- ja turvajärjestelmät Nykyisen rakennuksen laajennus ja nykyinen rakennus tulevat olemaan liitettynä Keravan Energia Oy:n sähköverkkoon. Sähkön omavaraisuuden kasvattamiseksi asennetaan myöhemmin määriteltyihin paikkoihin katolle aurinkopaneelit, jotka rakennukseen asennettavan aurinkoenergiajärjestelmä kanssa kattavat rakennuksen peruskuorman sähkönkulutuksen. Koulun valaistusohjaus toteutetaan digitaalisella ohjausjärjestelmällä, joka on ohjelmoitavissa ja mahdollistaa eri valaistustilanteet. Ulko- ja sisävalaistus toteutetaan energiatehokkailla ja vähän huoltoa vaativilla LED-valaisimilla, joita ohjataan läsnäolo- ja päivänvalotunnisteilla. Räystäiden valaistusta ja julkisivuvalaistusta jatketaan myös laajennusosaan. Nykyisen rakennuksen laajennus liitetään erikseen valittavaan teleoperaattorin verkkoon. Nykyisen koulun telejärjestelmät uusitaan yhtenäisiksi laajennuksen kanssa. Koulu varustetaan Sipoon kunnan valmisteilla olevan turvaohjeen mukaisilla turvallisuusjärjestelmillä. 25

26 7 Kustannukset Kustannukset on määritelty perustuen arkkitehdin laatimiin L1-tason pohjapiirustuksiin ja suunnitelmiin. Kaikki investointikustannukset on määritelty 09/2016 kustannustasossa kuitenkin siten, että toteutuksissa on otettu huomioon toteutuksen aikainen arvioitu hintakehitys. 7.1 Nikkilän Sydämen 2. vaiheen laajentamisen investointikustannukset Rakennuskustannukset käsittävät rakennuttamiskustannukset, kaikki pihojen ja rakennuksen rakennus- ja LVIAS-tekniset työt ja lisäksi investointikustannuksiin lasketaan ensikertaisen kalustamisen kustannukset. Liitteenä 6 kustannusarvio Rapal Oy:n laatiman kustannusarvion mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 10,24 milj. euroa (alv. 0 %) (2 643 /brm2). Alla on erittely hankkeen laajuudesta ja investointikustannuksista: Kustannuslaskennassa käytetyt laajuudet: Nykyinen koulu Laajennus, liikuntasalin osuus Laajennus, opetustilojen osuus Nikkilän Sydän laajennuksen jälkeen brm brm brm brm2 Laajennusta vastaava kustannuserittely on seuraava: Liikuntasali Rakennuskustannukset yhteensä Opetustilat Rakennuskustannukset yhteensä Ensikertaiset kalusteet INVESTOINTIKUSTANNUKSET YHTEENSÄ (alv 0%) 26

27 8 Sisäinen vuokra Sisäinen vuokra muodostuu pääomavuokrasta ja ylläpitovuokrasta ja se vastaa mahdollisimman hyvin markkinavuokraa. Sisäisen vuokran tarkoituksena on saada aikaan tilanne, jossa käyttäjälle syntyy realistinen kuva kiinteistön todellisista kustannuksista, siirtää kiinteistöistä aiheutuvat kustannukset kunkin kiinteistön käyttäjälle ja kannustaa kiinteistöjen käyttäjiä optimoimaan omaa kiinteistökustannustansa. Pääomavuokralla katetaan investoinnin pääomakulut. Pääomavuokra koostuu korko-osasta, joka lasketaan prosenttiosuutena teknisestä arvosta (nykykäyttöarvo) ja korjausosasta, joka lasketaan prosenttiosuutena jälleenhankintahinnasta. Ylläpitovuokralla katetaan kiinteistön ylläpito kuten kiinteistön hoito-, siivous-, huolto- ja kunnossapitotyöt käsittäen myös ulkoalueet. 8.1 Sivistystoimen maksamat vuokrat nykyisistä tiloista Sivistystoimi maksaa nykyisin tiloista sisäistä vuokraa toimitiloille seuraavasti: bruttoala brm² vuokrapintaala htm² vuosivuokra /v kuukausivuokra /kk Nykyinen rakennus Liikuntasali(C-rakennus) Yhteensä Nikkilän Sydän, uusi vuokra 2. vaiheen laajentamisen jälkeen Uusi sisäinen vuokra perustuu laajennuksen osalta brm 2 :n ja htm 2 :npinta-alaan ja 10,24 M :n tasearvoon (vuokra laskettu 10,24 M valtionapu 0,75 M = 9,49 M ), nykyisen rakennuksen osalta brm 2 :n ja htm 2 :npinta-alaan ja 19,9 M :n tasearvoon ja kokonaisuudessaan brm 2 :n ja htm 2 :npinta-alaan ja 30,14 M :n tasearvoon ja muodostuu seuraavasti: Laajennus: vuosivuokra kuukausivuokra Pääomavuokra: /v /kk Ylläpitovuokra: /v /kk Nykyinen rakennus /v /kk Uusi sisäinen vuokra yht /v /kk Ylläpitovuokraan sisältyvät käyttökustannukset sekä hoito-, siivous- ja kunnossapitokustannukset. 27