AJANKOHTAISTA 4/1987. Koonnut Sture Lampen METSÄTEHON TOIMINTA VUONNA METs: EHO

Transkriptio

1 4/987 AJANKOHTAISTA Koonnut Sture Lampen METSÄTEHON TOIMINTA VUONNA 986 Tutkimus- ja kokeilutoiminta painottui puutavaran korjuun ja kuljetuksen kehittämiseen. Edellisestä vuodesta kehittämistutkimusten osuus - tutkijaresurssein mitattuna suureni hieman. Töiden suunnitteluun ja ohjaukseen liittyvät tutkimukset oli toinen suuri aiheryhmä. Niiden osuus suureni edellisestä vuodesta. Palkka- ja maksuperustetut kimusten osuus oli pienempi kuin vuonna 985. Johtoryhmän, tutkij oiden ja tiedotus- ja koulutushe nkilöiden ajankäyttö on jakautunut viime v uosina seuraavasti : % % % Muut ja hallinto Olla lisäkoulutus Konsultointi Tiedotus ja koulutus TutkiiiUs ja kokeilu Haastateltujen mukaan nykyistä suunnittelua vaikeutti ja tulosta huononsi eniten se, että haluttua viljelymateriaalia on vaikea saada. Metsänuudistamisen suunnittelua olisi syytä kehittää siten, että uudistusalan olosuhteet ja niiden vaihtelu selvitettäisiin ja otet taisiin huomioon nykyistä tarkemmin menetelmiä valittaessa. Metsänuudistamisen seurantaa tulisi kehittää entistä enemmän uudistamisen tulosta painettavaan suuntaan. (Metsätehon katsaus 2/987) Yhteispohjoismaiseen NSR-proj ekt iin liit tyvän maanmuokkauksen kehittämistutk.inmks.en aineisto käsiteltiin. Maastotekijöiden vaikutus äkeiden, aurojen ja kaivoreiden työjälkeen selvitettiin maas tokokein erilaisissa olosuhteissa. Maan kivisyys oli keskeisin työj älkeen vaikuttava tekijä. Viljelykohtia paljastui kuitenkin riittävästi kaikilla laitteilla vielä melko kivisessäkin maassa. Erittäin kivisess ä maassa aurat paljastivat viljelykohtia parhaiten~ Puunkorj uu Vuoden aikana valmistuneista tutkimusaiheista esitetään seuraavassa pääkohtia. TUTKIMUSTOIMINTA Puuntuottaminen Tutkijaresurssit % % Metsänuudistamisen suunnittelun periaatteita ja ongelmia selvitettiin maastotarkastuksin ja haastattelemalla metsänhoitohenkilöstöä. Samassa yhteydessä selvitettiin, kuinka paljon työnjohtajilta kului aikaa raivauksen, maanmuokkauksen ja viljelyn suunnitteluun ja toteutuks en työnjohtoon. Tutkijaresurssit 35 % % Koko- ja osapuumenetelmien edelleenkehittämisen tutkimustarvetta selvitettiin jäsenyritysten edusta jien kanssa. Korjuun osalta todettiin tarvittavan lisää maksuperuste- ja kustannustietoa. Sopijapuolten pyynnöstä käynnistettiin aikaja seurantatutkimus osapuiden metsäkulje tuksesta kourasahalla varus tetulla traktorilla. Tutkimustulokset on esi tetty sopijapuolille ja varsinainen tutkimusraportti julkaistaan talvella 987. Lehtipuiden koneellinen korjuu Pohjois- Suomessa tuottaa usein vaikeuksia. Sen sijaan että lehtipuut valmistetaan tavaralajeiksi, näyttää olevan edullista kaataa ne kuormainharvesterilla, katkoa osapuiksi kuormatraktorin kourasahalla ja kuljettaa karsimattomina tehtaalle. Met s äteho n moniste METs: EHO

2 Kasvatushalokuissa on mahdollista käyttää Viimeisissä harvennuksissa on nykyään käytössä muutamia toisistaan poikkeavia menetelmiä, kuten kaatomiehen ja harvesterin käyttöön perustuva menetelmä, jossa ajouraväli on 30 m, ja pelkän harvesterin käyttgön perustuvat menetelmät, joissa ajouraväli on j oko 20 m tai 30 m. Korjuukustannukset olivat pienimmät täyskoneellisissa menetelmis sä. Kun kuljettaja valitsee poistettavat puut, työskentely nopeutuu ja korjuuvaurioiden määrä pienenee; niitä oli huolef'iisen t yön jälkeen 2-4 %: ssa jäävistä puista. {Metsätehon katsaus 5/987) Aiheesta vamistettiin myös videofilmi. kuormainharvest~ria. Tiheissä avohakkuuleimikoissa, joissa puusto on pientä tai keskikokoista, kuormainharvesterilla on nopeampaa valmistaa puutavara vain toiselta puolelta ajouraa kuin sen molemmilta puolilta samalla ajokerralla. Kuormainharvesterin jäljiltä metsäkuljetus on hieman hitaampaa kuin kuormainprosessorin. Toisaalta kuormainharvesterin valmistamien tukki en metsäkuljetukseen menee talvella 3-7 % vähemmän aikaa kuin hakkuumiehen valmistamien. Kui.t upuun metsäkulj etuksessa ei ole merkittäviä eroja eri hakkuumenetelmien välillä. (Metsätehon katsaus 7/986) Kun tutkittiin harvennushakkuuleimikoiden korjuujälkeä, havaittiin että uusien menetelmien käyttöönotto - pitkä kuitupuu, kasaus vyöhykkeelle, pitkäpuomitraktori - on lisännyt ajourien ja vaurioiden maaraa. Asian korjaamiseksi metsureita on opetettava sijoittamaan kasat metsätraktorin kuormaukselle paremmin. Vaurioiden vähentämiseksi on myös olennaista se, että työmaa ja ajourat suunnitellaan huolellisesti, että suunnitelmia noudatetaan korjuussa ja että metsäkuljetuksen ajankohta on oikea. Metsätraktorin koko ei sinänsä ole ratkaiseva vaurioiden aiheuttaja. (Metsätehon katsaus 2/986) % % Tie- ja vesirakennushallitus selvitti maanteillä liikuvan kuorma-autokaluston kokonaispainoja. Tutkimuksessa todettiin, että puutavara-autojen kokonaispainot ylittävät sallitut rajat. TVH :n akselipainotutkimuksen yhteydessä Metsäteho selvitti liikenneminist eriön pyynnöstä syyt puutavara-autoj e n suuriin painoihin. Suurimpana syynä oli.autojen liian suuret kuormat. Liikenneministeriön päätöksen mukaiset eri puutavaralajien tilavuuspainot olivat keskimäärin oikeat. Tutkimuksen tulokse t Metsäteho julkaisee talvella Metsäteho on ollut mukana osapuiden kuljetukseen tarkoitetun kaluston kehittämisessä. Yhdessä Enso-Gutzeit Oy :n kanssa on tutkittu kuormien tiivistämistä kuormaimeen asennettavalla laitteella ja Veitsiluoto Oy:n kanssa erikoisrakenteisen osapuuauton käyttöominaisuuksia. Selvity kset laitteiden taloudellisuudesta jatkuvat. Tulokset valmistuvat vuoden 987 alkupuolella. Vuosina puutavaran keskimääräiset kaukokuljetuskustannukset säilyivät reaalisesti lähes muuttumattomina. Autokuljetuksen kustannukset pienenivä t. Se johtuu autokaluston ja kuljetusolasuhteiden kehittymisestä. Autojen käyttö lisääntyi 970-luvulla. Eri kaukokulje tusmuotojen käytön väliset suhteet näy ttäv ä t vakiintuneen 980-luvun alkupuolella. Keskimääräinen kuljetusmatka on viimeksi mainittuna ajanjaksona pidentynyt. (Metsätehon katsaus 9/986) Mittaus ~~~ ~85 Tutkijaresurssit 7 % % Etelä-Suomen avohakkuissa pystymittausleimikoiden korjuuhävikin osuus leimikon kokonaistilavuudesta oli tutkimuksen mukaan keskimäärin. 3 %. Jälkimit tausleimikoissa hävikin osuus kokonaistilavuudesta oli keskimäärin.5 %. Koneellisesti hakatoissa leimikoissa varsinkin koivuainespuuta oli jäänyt korjaamatta enemmän kuin ihmistyövaltaisesti hakatoissa. Eniten ainespuuta oli jäänyt korjaama tta latvoihin ja toiseksi eniten kantoihin. Sekä pysty- että j älkimittausleimikoissa niiden osuus hävikin kokonaismäärästä oli yli 70 %. Kaukokuljetus Tutkijaresurssit Puutavara-autojen teknisten kehittämismahdollisuuksien selvittämiseksi ja kehittämisohjelman laatimiseksi muodost ettiin työryhmä, johon kuuluu Metsäalan Kuljetuksenantajien, Suomen Kuorma-autoliitto r.y:n ja Metsätehon edustajia. Selvityksen on määrä valmistua vuoden 987 alkupuolella. Latvat oli korjattu tarkimmin, kun oli tehty pitkää, noin 5 m kuitupuuta käyttäen 2 m:n tai 3 m:n apumittaa. Hakkuualueelle korjaamatta jäävää ainesp uumäärää voidaan pienentää valitsemalla sopiva kuitupuun ohjepituus ja valvomalla korjuuta tehokkaas ti. (Metsätehon tiedotus 397) Leimikoissa, J0ssa rungon keskikoko on pieni, voidaan puidenlukukustannuksia pienent ää pystymittauksen täydelliseen puidenlukuun verrattuna, kun pystymittausryhmä mittaa vain suuret ja me tsuri pienet puut. Kun suuria puita on kovin vähän, jolloin koepuiden mittaus on kallista, voi olla edullisempaa että metsuri mittaa suuret puut puutavaralajeina palstalla. (Metsätehon katsaus /986)

3 MITSÄTIHD Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry:n metsätyöntutkimusosasto PL 94 (Fabianinkatu 9 B), 003 HELSINKI Puhelin (90) TIETOA TOIMINNASTAMME JA TEHTÄVISTÄMME Metsäteho on metsäteollisuuden yhteinen metsätyön tutkimuslaitos. Metsätehon jäseniä ovat Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry : n jäseninä olevat metsäteollisuus- ja puunhankintayritykset. Toiminta rahoitetaan pääosin jäseniltä kannettavilla maksuilla. Suomen Me t sät eollisuuden Keskusliit to r y. Me t sät ehon neuvottelukunt a Metsäteho on peruste ttu vuonna 945 ja sen palveluksessa työskentelee yhteensä 36 henkilöä. Metsätehon toiminta-ajatuksena on sellaisten palvelusten tuottaminen, jotka kehittävät ja tehostavat puuraaka- aineen hankkimista ja tuottamista i ~ ~ : Lask entahenkilöt J Toiaist ohenkilöt Toiminta-ajatuksensa tot euttamiseksi Metsäteho * tutkii metsätöiden palkka- ja maks uperusteita, puunhankinnan s uunnittelua, työmenetelmiä ja kalustoa ja puuntuottamisen * kehittää * kokeilee * konsultoi * tiedottaa * kouluttaa suunnittelu- ja seurantamalleja ja työmenetelmiä, edis tää koneiden ja laitteiden kehittämistä koneita, laitteita ja työmenetelmiä J asen a, koneiden valmis t a j ia, maksuj en ja taks oj en laatijoita, a l an muita yht e isöjä tutkimustuloksista ja alan ajankohtaisista asioista j äsen i lle, metsätalouden muille piireille ja yleisölle jäsenten ja metsätalouden muiden piirien erikoishenkilöstöä, tukee koulutuksen suunnittelua * toimii yhteistyössä jäsenten, alan koti- ja ulkomaisten tutkimuslaitosten j a metsätalouden muiden piirien kanssa. KÄÄNNÄ

4 METSÄTEHON HENKILÖSTÖN SIJOITUS ORGANISAATIOSSA TOIMITUSJOHTAJA Aulis E. Hakkarainen ja alkaen Eljas Pohtila r TYöNTUTKIMUSOSASTO Mikko Kahala HANK I NTATEKNIIKAN OSASTO Aarne Elovainio TIEDOTUS- JA KOULUTUSOSASTO Erkki Hänninen Kehittämistutkimukset Tutkimusai ne i ston keruu Uusien koneiden testaus Tiedotus Puun.to.t..t.cun.Uten Jarmo Hämäläinen Simo Kaila Ty ön.tllf~joiden Olavi Pennanen e6imie6 Jarmo Hämäläinen Markku Mäkelä Kaarlo Rieppo Sture Lampen Koulutus Puun k.ojt.juu Pekka-Juhani Kuitto Risto Lilleberg Markku Mäkelä Laskenta LMk.enna.n e6imie6 Sirkka Keskinen Konetekninen konsultointi Kaarlo Rieppo Erkki Hänninen Aineistopalvelu Ka.uk.ok.ul..j UllA Antti Korpilahti Olavi Pennanen. Palkka- ja maksuperustetutkimukset Puun tuo.t..taminen Jarmo Hämäläinen Simo Kaila Kokonaistaloudelliset laske tmat ja suunnittelumallit Airi Eskelinen Vesa Imponen Esko Mikkonen Mittaus AV- ma.j:vu.a.o.li Lasse Säteri Toimisto T o.i.jn.u..t.o n e6 imie6 Anita Blomqvist Puun k.ojtjuu Pekka-Juhani Kuitto Risto Lilleberg Markku Halinen Ka.uk.o k.ul.. j UllA Antti Korpilahti Olavi Pennanen UUSIA TOIMIHENKILÖITÄ METSÄTEHOON Metsät. tri Eljas Pohtila on nimitetty Metsätehon uudeksi toimitusjohtajaksi. Häo tuli Metsätehon palvelukseen Yo-merkonomi Ritva- Liisa Siirilä on nimitetty Metsätehon kassanhoitajakirjanpitäjäksi. Häo tuli Metsätehon palvelukseen Kaarina Miettinen tuli hoitamaan Metsätehon puhelinvaihdetta METSÄTEHON HALLINTOELIMET JA TOIMIKUNNAT VUONNA 987 Neuvottelukunta Yrjö Hassi Ilkka Pukkila Johtokunta Eero Kanto Voitto Pölkki Yrjö Hassi Olav Henriksen pj. varapj. pj. varapj. Timo Järvelä Leo Karvonen Antti Oksanen Jaakko Ylänen Metsänhoitotöiden toimikunta Risto Nederström Matti Ahonen Nils- Eric Butzow Kaj Karlsson pj. Timo Kivimaa Tapani Korhonen Raimo Koskinen Vesa Hoisio Teknillinen toimikunta Christer Backlund Hannu Airavaara Kari Havesto pj. Kalevi Mikkonen Jorma Solismaa Heikki Vuorinen Koulutustoimikunta Heikki Loikkanen pj. Asko Hilli Uolevi Kantanen Markku Laaksonen Timo Särkelä Tietojenkäsittelytoimikunta Tapio Maasalo Matti Laurila Olavi Patrikainen pj. Risto Pettinen Matti Pohjalainen

5 MITSATIHD Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry:n metsä työntutkimusosasto PL 94 (Fabianinkatu 9 B), 003 HELSINKI Puhelin (90) VUONNA 986 ILMESTYNEET JULKAISUT Metsätehon tiedotus 395 Puutavara- auton polttoaineenkulutus. Olavi Koskinen & Olavi Pennanen r 396 Kaatava kourasaha ensiharvennusmännikön osapuunakorjuussa. NSR-projekti. Antti Korpilahti 397 Avohakkuualueille korjaamatta jäävän ainespuun osuus leimikon kokonaistilavuudesta Etelä-Suomessa. Markku Halinen Metsätehon katsaus /986 Ajankohtaista. Koonneet Erkki Hänninen ja Sture Lampen 2/986 3/986 Metsä-Marttiini K 0 - metsätraktori. Metsähallituksen kehittämisjaosto Ojitusalueen koivikon korjuu osapuuna. Tore Högnäs, Antti Korpilahti 4/986 Valmet 832 -kuormatraktori. Kaarlo Rieppo 5/986 Meno-paluukuljetukset puutavaran autokuljetuksessa. Esko Mikkonen 6/986 Metsätehon toiminta vuonna 985. Koonnut Sture Lampen 7/986 8/986 9/986 0/986 /986 2/986 Kuormainharvesterin työmenetelmät ja niiden jälkeinen metsäkuljetus. Markku Mäkelä Paakkutaimet männyn ja kuusen viljelyssä. Jarmo Hämäläinen Tuunari-maanmuokkauslaite. NSR-projekti. Jarmo Hämäläinen Puutavaran metsäkuljetus keskikokoisella kuormatraktorilla. Lyhennelmä Metsätehon monisteesta Mikko Kahala & Pekka-Juhani Kuitto Pystymittaus ja metsurimittaus pienipuustoisissa leimikoissa. Markku Halinen Harvennushakkuuleimikoiden korjuujälki kehittyneempiä menetelmiä käytettäessä. Risto Lilleberg 3/986 3 A/986 Hakki-Prosessori 350 (400). Nokka Processor 350(400). Kaarlo Rieppo By Kaarlo Rieppo 4/986 Välivarastollahaketus ja siihen liittyvä autokuljetus. Metsätehon monisteesta Pekka-Juhani Kuitto Lyhennelmä KÄÄNNÄ

6 5/986 Ajankohtaista. Koonneet Erkki Hänninen ja Sture Lampen 6/986 Uusi Farmi Trac -telamaasturi. Kaarlo Rieppo 6 A/986 New Farmi Trac Terrain Vehicle. By Kaarlo Rieppo 7/986 Telakarhu telamaasturi. Kaarlo Rieppo 8/986 Ajankohtaista. Koonneet Erkki Hänninen ja Sture Lampen 9/986 Puutavaran kaukokuljetusten kehitys vuosina Aulis E. Hakkarainen 20/986 Uusia ja uudistettuja metsäkoneita. Kaarlo Rieppo Metsätehon opas Hankintapuun varastointi autokuljetusta varten. 50 kpl/lehtiö Ohjelehtinen, Metsurin hakkuun työ- ja suunnitteluohje. II II II Sahapuurunkojen apteeraus, taskuohjeet. II Metsuri Työnopastaja Työnjohtaja Korjattu painos Monisteina on julkaistu seuraavat osaselvitykset ja raportit Metsäkoneiden kustannuslaskenta. Markku Mäkelä Talous-, suojelu- ja virkistyskäytössä olevien metsien hoidosta Neuvostoliitossa. Raportti asiantuntijavaltuuskunnan Neuvostoliiton-matkasta aiheena I ja II ryhmän metsien hoidon ongelmat. Jan Heino & Jarmo Hämäläinen & Pekka Patosaari Lehtipuun korjuu kuormainharvesterilla Pohjois- Suomessa. Markku Mäkelä Kourasahan käyttöön perustuva osapuunakorjuu. Vesa Imponen PMP-leimikoiden korjuutekniset olosuhteet vuonna 985. Airi Eskelinen Puutavaran metsäkuljetus keskikokoisella kuormatraktorilla. Liittyy Metsätehon katsaukseen 0/986. Mikko Kahala & Pekka- Juhani Kuitto Moottorisahakarsinnan ajanmenekin jakautuminen rungon osille. Vesa Imponen & Pekka- Juhani Kuitto Puunkorjuukustannusten vertailu 986. Airi Eskelinen & Timo Malinen Hakkuumiesten tärinätaudin ennaltaehkäisyn, diagnostiikan ja hoidon menetelmät ja välineet. Raportti symposiumista ja asiantuntijavaltuuskunnan matkasta Neuvostoliitossa Erkki Hänninen Välivarastollahaketus ja metsähakkeen autokuljetus. katsaukseen 4/986. Pekka-Juhani Kuitto Liittyy Metsätehon IUFROn 8. maailmankongressi Jugoslaviassa. Matkavaikutelmia. Esko Mikkonen Metsäteollisuuden raaka- ja jätepuun kaukokuljetukset vuonna 985. Tauno Laajalahti & Olavi Pennanen

7 HAKEPUUN VARASTOINTI OHJEET MUISTA, että - autoalustaisen hakkurin paino on tonnia, pituus 0-2m ja leveys työasennossa 4-5 m ja että kuormain ulottuu noin 5 m hakkurin ulkoreunasta pinon keskilinjaan - täysperävaunullisen hakeauton pituus yli 20 m. kuorma noin 00 i-m ja kokonaispaino noin 48 tonnia or - hakkuri-hakeauto ( - 3 -ketju on yleensä ns. ketju : kuormausvaiheen heijastuvat heti koko toimintaan. kpl) kuuma häiriöt ketjun VARASTOALUE Sijoitetaan ympäri vuoden liikennekelpoisten teiden varteen silloin, kun se suinkin on taloudellisesti järkevää. Sijoitetaan mieluiten yksityistien tai pistotien varteen. Yleisen tien varteen sitä ei sijoiteta silloin, kun - tie on etuajo-oikeutettu - ohitus tiellä on kielletty - pysäyttäminen tai pysäköinti on kielletty. Jos varastoidaan yleisen tien varteen. puutavaraa ei saa sijoittaa tiealueelle, vaan vähintään m:n päähän ojan ulkoreunasta. Varastoalueen on oltava samaan aikaan ajokelpoinen kuin sinne johtavan tienkin. ' ' ~" i :! ~ g ~ ~> ::J ~ ::J c ::J ~ ) +'/..c... a. Varastoalue on sijoitettava riittävän tasaiselle ja kantavalle pohjalle; hakeautojen ja hakkurin iikkumisalueella ei saa olla ajoa hidastavia kiviä, kantoja, kuoppia. upottavuutta, sivukaltevuutta tai muita esteitä. Hakepuuvaraston ja erikseen ajettavien puutavarakasojen tulisi olla mahdollisimman suuria (keskittäminen): erillisen varaston koko vähintään hakeau3okuormallin_rn valmista haketta (80-00 hake-m = m ). > ""., L /.: Varastoalueelle johtaville talviautoteille rakennetaan riittävästi täysperävaunullisten kuljetusautojen kohtaamis- /ohittamispai kkoja. / Varastojärjestelyt si syöttöista hakkuria <esi. TT 500 LP tai TT 750 LP> varten Myös tukkien ja pinotavaran mahdollinen varastointitilan tarve ja jaksotus sekä samanaika inen kaukokuljetus kuormausvarastolta on otettava huomioon. Välivarastolla on oltava riittäväst i kääntymis- ja ohitustilaa. Näin vältetään tarpeettomat hakkurin siirrot hakeautojen tai muun liikenteen vuoksi. Kääntymistila on riittävän avara, jos kääntöympyrän halkaisija on 30 m tai Y-kääntöpaikan haarat ovat 25 m pitkät. Ainakin talvella haketustilaa on varattava varastokasojen kohdalle runsaa t 2 x auton leveys (ohitustilan ja hakkurin viereen kertyvän lumen ja oksajätteiden takia). Jos kääntymistila on juuri ennen varastokasaa tai ohitustila on varastokasan kohdalla ja hakeauto voi ohittaa hakkurin ilman sen siirtämistä - on hakkurilla esim. täysperävaunuauton kääntyessä mahdollisuus siistiä varastokasan pohjaa ja valmistella kasaa kuormausta varten Hyönteistuhovaaran vuoksi EI pitkaaikaista hakepuuvarastoa kasvatus etsien llhelle - on hakkuri auton tullessa varastolle heti kuormausvalmis - lyhenev ät hakeautojen keskeytysajat. jonotusajat ja haketuksen KÄÄNNÄ

8 VARASTOKASAT Varastokasat on voitava sijoittaa tasaiselle, irtokivistä ja -maasta vapaalle pohjalle, jottei kiviä joutuisi hakkuriin. t Varastokasat on sijoitettava kaukokuljetussuuntaan katsoen tien - vasemmalle puolelle (esim. sivusyöttöinen hakkuri TT 500 LP) - oikealle puolelle (esim. sivusyöttöinen hakkuri Hake-Jakke 2000 AE) METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ on erityisesti varottava, ettei kasaan joudu kiviä, maa-ainesta, turvetta, muovia ym. vieraita esineitä! Mahdolliset juurelliset ja hiekkaiset sekä ylijäreät ja erittäin mutkaiset puut on kasattava erikseen. Kasat on rakennettava siten, että viimeksi ajetut puut voidaan hakettaa ensimmäiseksi. Yleensä haketus aloitetaan kasan kaukokuljetussuunnan puoleisesta päästä. - jommallekummalle puolelle tai tien molemmin puolin (esim. pitkittäissyöttöinen hakkuri TT 90 R) Puut tulisi varastoida mahdollisimman pitkinä (6-8 m) ja niistä tulisi muodostaa mahdollisimman yhtenäisiä (pitkiä) kasoja. Varastokasojen tulee olla suoria, joten ne on sijoitettava tien suorien osien varteen, ei jyrkkien mutkien ja kaarteiden varteen. Yleensä havu- ja lehtipuu lajiteliaan eri kasoihin ( Huom! Työnjohdon erityisohjeet). Varastokasoja ei saa sijoittaa sähkö- eikä puhelinlinjojen lähelle. Yarastokasat on sijoitettava hakkurin kuormaimen ulottuville, ts. enintään 5 m: n päähän ajotien reunasta. Varastokasan alle sijoitetaan pohjapuuksi kokopuunippu (vajaa kourallinen) 4-5 m: n päähän tiestä, hakkurin kuormaimen ulottuville. Tarkoitus on vähentää kasan alimmaisten puiden latvojen hiekkaantumista ja/tai kiinni jäätymistä maahan. Varastokasat on pyrittävä tekemään korke iksi, optimikorkeus 4-5 m. Puut on Jadottava yhdensuuntaisesti (ei r istikkäisyyttä) ja kasan tien puoleisen sivun on oltava mahdollisimman tasainen. Jos mahdollista, puut ladotaan tyvet samaan suuntaan - kohtisuoraan tielle päin. Pohjois-Suomessa lumihaitan vähentämiseksi kasan tienpuoleinen sivusta ladotaan yläosastaan tiellepäin loivasti vinoon. Tie Haketuksen jälkeen siivotaan tarvittaessa tien, ojien ja varastokasojen pohjat. Talviteitä aukipidettäessä lunta ei saa puskea palteen ja kivivaaran johdosta. tai lingota varastokasaa vasten Talviteiden åukaisun yhteydessä lumi on syytä poistaa myös varastokasojen päistä. METSÄTEHO SUOMEN METSJITEOUJSUUOEN KESKUSUmO RY:N METSATYONTUTl<IMUSOSASTO Pl94 (Fabianinkatu 9 B) 003 HUSI KJ 3 Puheln (90)

9 Elektronisten mittauslaitteiden soveltuvuutta puiden ja puutavaran mittaukseen selvitettiin testaamalla markkinoilla olevat kannettavat laitteet ja osa kehitteillä olevista. Näiden pystymittauksessa, tukkien mittauksessa kappaleittain, pinomittauksessa ja metsurimittauksessa käytettävien laitteiden mittaustarkkuus todettiin yleensä hyväksi. Elektronisten laitteiden käyttö pienensi yleensä mittauksen ja laskennan ajanmenekkiä perinteisten mittausvälineiden käyttöön verrattuna. (Metsätehon katsaus 3/987) Metsä-Marttiini K 0 -metsätraktori, Metsätehon katsaus 2/986 Valmet 832 -kuormatraktori, 4/986 Uusi Farmi Trac -telamaasturi, 6/986 Telakarhu telamaasturi, 7/986 TIEDOTUS JA KOULUTUS Vuoden 986 aikana Metsäteho julkaisi 3 tiedotusta, 20 katsausta, joista kaksi on käännetty englanniksi, ja 2 tutkimusselostetta. Suunnittelu Tutkijaresurssit Metsäkuljetus % % Puunkorjuun vaihtoehtolaskentasysteemi (Susy) päivitettiin vastaamaan vuoden 986 kustannuksia. Systeemiin lisättiin metsurimitta uksen käyttömahdollisuus ja se sovellettiin mikrotietokoneessa käytettäväksi. Suunnittelus yysteemin perusteella tehdyt puunkorjuukustannusten vertailulaskelmat vuoden 986 kustannusten mukaan julkaistiin Metsätehon monisteena Metsänviljelymenetelmien vertailulasken tasysteemin perusteita tarkistettiin ja testaamalla selvitettiin systeemin sopivuutta eri tarkoituksiin. Sovellukset yrityskohtaiseen käyttöön olivat käynnissä kahden jäsenyrityksen kanssa. Elokuvauutuuksia olivat "Hakkuun erityistekniikka" ja "Metsäkonekatsaus 986", jotka on valmistettu videotekniikalla. Diakuvasarja "Päätehakkuiden puunkorjuu" uusittiin. Ammattilehdille toimitettiin 3 artikkelia ja sanomalehdille 5 kiertoartikkelia. Lisäksi lehdille toimitettiin alaa koskevia muita aineistoja. Vuonna 986 Metsäteho järjesti 9 koulutustilaisuutta. Yhteensä niiss ä oli 376 osan~ ottajaa, joista 94 % oli jäsenyritysten toimihenkilöitä. KONSULTOINTI JA YHTEISTOIMI TA Tilastot Seuraavat tilastot kerättiin ja julkaistiin: Metsätraktoreiden ja monitoimikoneiden myyntitilasto PMP-leimikoiden korjuutekniset olosuhteet vuonna 985, Metsätehon moniste Metsäteollisuuden raaka- ja jätepuun kaukokuljetukset vuonna 985, Metsätehon moniste Koneiden ja laitteiden testaukset Seuraavat koneet ja laitteet testattiin: Maanmuokkaus Tuunari-maanmuokkauslaite, katsaus 9/986 Hankintamyyjille tarkoitettu ohjelehtinen "Hankintapuun varastointi autokuljetusta varten" valmistui ja kolmiosainen opas "Metsurin hakkuun työ- ja suunnitteluohj e" julkaistiin. "Sahapuurunkoj en apteeraus" -ohjelehtinen uusittiin. Jäsenille laadittiin yrityskohtaisia ja paikallisluonteisia laskelmia ja selvityksiä sekä annettiin apua niiden omissa tutkimuksissa. Koneiden valmistajille annettiin tietoja koneiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Maksujen ja taksojen laatijoille ja jäsenille tehtiin maksuja taksaperusteita koskevia laskelmia. Metsäteho oli mukana useissa sekä kotimaisten että ulkomaisten metsäteknologisia tutkimuksia harjoittavien laitosten välisissä elimissä ja yhteistyöryhmissä. JÄSENET JA TOIMINTARESURSSIT Metsätehon Puutavaran hakkuu Hakki-Prosessori 350 (400), Metsätehon katsaus 3/986 sekä Valmet 90/948, Ponsse 520H ja Lako 3T -kuormainharvesterit; tulokset julkaistaan talvella 987 Metsätehon Jasenna vuonna 986 oli 3 (vuonna ) Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry:hyn kuuluvaa metsäteolli suusja puunhankintayritystä. Toiminta rahoitettiin pääosin jäseniltä perityillä maksuilla. Toimihenkilöitä oli (vuonna ). vuoden päättyessä 36, 3

10 40 VUOTTA TALOSSA tuhometsien hakkuusta. Työnjohdolle suunnatussa osassa on lisäksi ohjeet korjuumenetelmien valinnasta ja metsureiden työohjelmien laadinnasta. Ohjeita vo i t ilata Metsätehosta ja ne maksa vat 0-5 mk/osa ; tarkka hinta selviää, kun kaikki kustannukset ovat tiedossa. Hakepuun varastointi -ohje Metsäteho on yhdessä Vei tsi luo to Oy : n kanssa tehny t ohjelehtisen ha kepuun varas t oinnist a. Siinä esitetään haketus- ja kaukokuljetus kaluston ja hakepuun varas toinnin varasto alueelle asettamat vaatimukset. Myös varastoalueen valinta ja varas tomuodostelmien sij oittelu tieliikennelain ja töiden sujuv uuden kannalta on esitetty. Varas tokasojen teos ta annetaan käytännön ohjeita. Metsätehosta maksu tta saatava ohje on liit teenä. Toimitusjohtaja professori Aulis E. Hakkarainen oli ollut Metsätehon palveluksessa 40 vuotta. Keskuskauppakamarin kultaista ansiomerkkiä ojentamassa Metsätehon neuvottelukunnan puheenjohtaja metsäneuvos Yrjö Hassi. METSÄTEHON TOIMITUSJOHTAJA VAIHTUU Metsätehon uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu maat. ja metsät. tri Eljas Pohtila (43 v). Hän tuli taloon Professori Aulis E. Hakkarainen siirtyy eläkkeelle Elokuva t Kuormainharvesteri viimeisissä harvennuksissa Elokuva kertoo niist ä kuormåinharvesterin käyttöön perustuvista tutkituista korjuumenetelmistä, joita käytetään viimeisissä harvennuksissa, esittelee menetelmien edut ja haitat sekä taloude llisuuden ja käsittelee tutkimuksesta saatujen kokemusten soveltamista k äy t änt öön. soveltuu me tsäosastojen kaikkien Elokuva tasojen toimihenkilöille, urakaitsijoille ja koneenkuljettajille, metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöille sekä metsänomistajille. Elokuva on VHS- videokasetilla. Sen kesto on 42 min, vuokraushinta 60 mk ja myyntihinta 400 mk. UUSIA KOULUTUSAINEISTOJA Oppaat Metsäkonekatsaus 986 Hakkuun työ- ja suunnitteluohje Työntekijöille, työnopastajille ja työnjohtajille tarkoitetut osat ovat ilmestyneet. Ohje sisältää yksityiskohtaisen kuvitetun esityksen mm. turvavarusteista ja työvälineistä, hakkuutekniikasta, työn suunnittelusta ja toteutuksesta, hakkuumenetelmistä, puutavaran laatu- ja mittavaatimuksista, mittausmenetelmistä sekä erityisohjeet myrsky - Elokuvassa e si tet ään Pika 45 -prosessori ja seuraavat kuormainharvesterit : Lako 4R, Lokomo 99/750H, Kockums GSA 62, Ponsse 520H, Tapio 400, Valmet 935, Valme t 940 ja Valmet 90/948. Elokuva on VSH- videokase ti lla. Sen kesto on noin 25 min, vuokraushinta 40 mk ja myyntihinta 200 mk. Metsäteho Review 4/987 TOPICAL Ac tivities in 986 of and o ther information on the Institute are reviewed. METSÄTEHO ISSN SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO PL 94 (Fabianinkatu 9 8) 003 HELSINKI 3 Puhelin (90) HELSINKI 967 PAINOVALMISTE