a saus AJANKOHTAISTA Puun Puun k.ojtj~utkimu~~m tärkeällä sijalla on harvennuspuun korjuuseen liittyvien ongelmien selvittäminen.

Transkriptio

1

2 METSATEHON a saus /989 AJANKOHTAISTA Koonneet Erkki Hänninen ja Sture Lamplm käytöstä kerätään aineistoa ja käytön laajuudesta korjuu- ja metsänparannustöissä tehdään laskelmia. METSÄTEHON TUTKIMUS- JA KOKEILUTOIMINTA VUONNA 989 Koonnut Sture Lampen Metsätehon toimintaohjelma vuodeksi 989 vahvistettiin Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry:n syyskokouksessa Ohjelma on laadittu yhdessä jäsenyritysten, asiantuntijatoimikuntien ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Osa tutkimus- ja kokeilutoiminnan aiheista on jatkoa edelliseltä vuodelta. Tutkimusohjelma on koordinoitu alan muiden tutkimuslaitosten kanssa päällekkäisten tutkimusten välttämiseksi ja tarpeellisen yhteistoiminnan aikaansaamiseksi. Metsätehon vuoden 989 tutkimusaiheet pääpiirteiltään seuraavat: Puun ovat ~uo~~~~utkimu~~~a etsitään toisaalta taimikon perkauksen edullisinta toteutusohj elmaa eri tapauksissa ja selvitetään, miten olosuhteet ja metsänuudistamisen vaiheet - kuten muokkaus ja viljely - vaikuttavat perkaustarpeeseen. Toisaalta tutkitaan eri tietolähteiden - kuten erityisinventointien, kestokoealojen ja järjestettyjen kokeiden - käyttöarvoa metsänuudistamisen ohjauksessa. Puun k.ojtj~utkimu~~m tärkeällä sijalla on harvennuspuun korjuuseen liittyvien ongelmien selvittäminen. Sen yhteydessä tarkastellaan nykyisten ja vaihtoehtoisten harvennusmallien ja harvennuspuun korjuumenetelmien soveltuvuutta vaihteleviin metsäoloihin ja etsitään toimintamalleja, J0ssa puun tuotanto, korjuu ja käyttö otetaan optimaalisesti huomioon. Harvennuspuun korjuuseen liittyvissä tutkimuksissa selvitetään, minkälainen menetelmä on taloudellisin ja mikä ajouraväli sopivin koneellisessa harvennuksessa. Ojitetuilla turv la sijaitsevien lehtipuuvaltaisten leimikoiden korjuuta tutkitaan. Erityisesti painotetaan pienikokoisen koivun koneellisen hakkuun ja metsäkuljetuksen kehittämistä. Viime aikoina on kaivinkonealustaisten kuormainharvestereiden käyttö Yleistynyt lähinnä päätehakkuissa. Kaluston Tutkimus korjuu- ja metsänhoitomenetelmien kehittymisen vaikutuksista metsureiden ja työnjohdon ajankäyttöön, tehtäviin ja toimenkuvaan jatkuu edelliseltä vuodelta. Ensi vaiheessa tutkitaan työntekijän ajouransuunnittelun sekä ryhmätyön soveltamista. Selvittämällä kuormainten soveltuvuutta puunkorjuuseen ja kuormaimille asetettavia vaatimuksia eri puunkorjuukoneissa tähdätään kuormainten kehittämiseen ja niiden käytön tehostamiseen. Kuormainharvestereiden jälkeisen metsäkuljetuksen maksuperusteiden selvittämistä avoja harvennushakkuissa jatketaan. Pu~.avM..a.n. k.auk.o_k.ui.j e:t.ulda kokeillaan talvella kokonaispainoltaan 60 tonnin. ajoneuvoyhdistelmillä liikenneministeriön erikoisluvalla. Kokeilun tarkoituksena on tutkia vuoden 990 alusta voimaan tulevien ajoneuvomääräysten vaikutusta autokuljetuksen tuottavuuteen. Puutavaran autokuorman painon määrittämiseksi kuljetusta varten kehitetään menetelmiä. Sitä varten kokeillaan myös kenttäkäyttöön soveltuvia vaakoja. Metsäteho osallistuu siihen osaan TVH:n ja Viatek Oy :n projektia, jossa tutkitaan sorapäällysteisten teiden vaikutusta puutavaran kuljetukseen. Tutkimus kaukokuljetus- ja varastointitapojen vaikutuksesta puutavaran laatuun jalostusprosessin kannalta jatkuu. ~X.a~~utkimu~et käsittävät menetelmien ja laitteiden kehittämisen py stymittausta ja metsurimittausta varten. Myös monitoimikoneisiin asennettujen kuutioivien ja apteeraavien mittalaitteiden samoin kuin muidenkin elektronisten tiedonkeruu- ja mittalait teiden teknistä kehittymistä seurataan ja niiden toimintaa ja tarkkuutta testataan. Lisäksi osallistutaan tehtaalla suoritettavan puutavaranmittauksen - erityisesti kokopuu- ja osapuuraaka-aineen otantapainomittauksen - kehittämiseen.

3 Taimikonhoito - ja harvennushakkuukoh teiden puusto- ja olosuhdetunnusten määrittämistä varten kehitetään mittausmenetelmiä, jotka ovat taloudellisempia ja tarkempia kuin nykyiset. Yhdessä puumarkkinaosapuolten kanssa kehitetään sahapuun laadun määrittämismenetelmiä ja laaditaan niistä ohjeita. Samalla selvitetään myös laatumaksutavan vaikutus sahatukkien laatuun ja hankintakustannuksiin. Suunnit~~utfttkimu~~~a jatketaan metsänviljelyn ja korjuun työmaittaiseen vaihtoehtolaskentaan soveltuvien laskentamallien kehittämistä ja tietosisältöjä ylläpidetään. Puun tuottamisen, korjuun ja kaukokuljetuksen kustannusten hallintaa varten laaditaan vaihtoehtolaskentamalleja ja kehitetään puunhankinnan laskentamenetelmiä, joilla voidaan selvittää leimikoiden hankinnallista arvoa, mitoittaa vastuualueen resursseja sekä ohjata ja ajoittaa toimia. Edelliseltä vuodelta jatkuu projekti, jonka avulla tutkitaan metsätaloudellisen ja operatiivisen suunnittelun yhdistämistä. Tavoitteena on kehittää suunnittelusysteemi, jossa otetaan samanaikaisesti huomioon niin puun tuottamisen kuin korjuunkin ja mahdollisesti myös oston ja kaukokuljetuksen tarpeet. Leimikon erilaisten karsinta-aste- ja katkontavaihtoehtoj en vaikutuksia sahapuun ja kuitupuun jalostusarvoon voidaan tarkastella laadittavan laskentasysteemin avulla. Projektin yhteydessä kehitetään apteerauksen optimointiperusteita ja verrataan apteeraustulosta eri korjuu- ja mittausmenetelmiä käytettäessä. Suunnittelututkimuksiin liittyvät myös puutavaran autokuljetusresurssien mitoitusta koskeva projekti sekä selvitys metsäkone- ja autokuljetusyritysten taloudellisesti edulli simmasta koosta ja toimintavaihtoehdosta. Koko maata koskeva puunkorjuun kehityslaskelma uusitaan. Edellinen laadittiin Me tsätehossa vuonna 984. Laskelman avulla tarkastellaan, miten eri puunkorjuun vaihtoehdot taloudellisesti kehittyvät seuraavalla viisivuotiskaudella. T~ toa kerätään vuoden 988 metsäkoneiden myynnistä, korjuu- ja kaukokuljetu stavoista - puumäärät ja kustannukset - sekä korjuuteknisistä olosuhteista. Ylei6~n intkimu~~n lukeutuvat osaksi yhteispohjoismaisin varoin tehtävän metsätyöntutkimuksen erityisesti metsäkonetyön tutkimukseen soveltuvan - tekniikan kehittäminen sekä uusien metsätyökoneiden ja -laitteiden käyttötekniset testaukset ja selvi t ykset. Vuoden aikana esiin tulevia puun tuottamisen, korjuun ja kaukokuljetuksen palkka- ja maksuperustetutkimuksia ja muita kiireellisiä tutkimustehtäviä varten on varattu resursseja. 2 METSÄTEOLLISUUDEN RAAKAPUUN KORJUUN JA KAUKOKUWETUKSEN PUUMÄÄRÄT JA KUSTANNUKSET VUONNA 987 Metsätehon moniste Tauno Laajalahti, Olavi Pennanen Tilaston tiedot perustuvat metsäteollisuuden ja metsähallituksen vuonna 987 korjaamiin ja kuljettamiin kuorellisiin raakapuumääriin. Hakkuupalkat ovat sivukustannuksineen, muut kustannukset ovat suoranaisia ilman välillisiä kustannuksia. Korj uun ja kuljetuksen suoranaiset kustannukset ja puumäärä t vuonna 987 milj. mk 3 milj. m Yksikkökustannuks5t, mk/m KustanTyönvaihe nuk.set, Puumäärä, HAKKUU Moottorisahalla (työpalkat sivukustannuksineen) Prosessorilla (sis. erilliskaadon) Yht. ja keskim Hakkuu yht. ja keskim METSÄKULJETUS Harvesterilla KORJUU yht. ja keskim ~~~----~~====----=-~=== - r--~~===~ , ::: :a=:a::::a: = KAUKOKULJETUS Autokuljetus Rau t atiekuljetus Vesitiekuljetus Yhteensä ja keskimäärin Liikuteltu puumäärä yht Koneellisen hakkuun osuus : Tehtaille toimitetusta puusta Yritysten korjaamasta puusta 8 % 3 % Kaukokuljetuksesta on tarkemmat tiedot monisteessa. Sitä on saatavissa Metsätehosta. MONITOIMIKONEIDEN PUUNMITTAUSLAITTEIDEN TARKKUUS ALKAA VASTATA VAATIMUKSIA Metsätehon moniste : Martti ini-mikron mittaustarkkuus Markku Hal inen Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alustava s ti Marttiini-monitoimikoneen pätkittäin kuutioivan puunmittauslaitteen - Marttiinimikron - mittaustarkkuus. Marttiini-monitoimikoneissa puun pituus mitataan hydraulipainotteisella mittarullalla, joka on sijoitettu monitoimiosaan karsiotaterien ja syöttörullien väliin. Läpimitta

4 MITSATIHO Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry:n metsä työntutkimusosasto PL 94 (Fabianinkatu 9 B), 003 HELSINKI Puhelin (90) Tammikuu 989 TIETOA TOIMINNASTAMME JA TEHTÄVISTÄMME Metsäteho on metsäteollisuuden yhteinen metsätyön tutkimuslaitos. Metsätehon jäseniä ovat Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry:n Jaseninä olevat metsäteollisuus- ja puunhankintayritykset. Toiminta rahoitetaan pääosin jäseniltä kannettavilla maksuilla. Suomen Metsäteolli s uuden Keskusliitto ry. Metsätehon neuvottelukunt a Metsäteho on perustettu vuonna 945 ja sen palveluksessa työskentelee yhteensä 36 henkilöä. Metsätehon toiminta-ajatuksena on sellaisten palvelusten tuottaminen, jotka kehittävät ja tehostavat puuraaka-aineen hankkimista ja tuottamista. Tie t ot ekniikkahenkilöt i.j Toimistohenkilö t Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi Metsäteho ) tutkii metsätöiden palkka- ja maksuperusteita, puunhankinnan suunnittelua, työmenetelmiä ja kalustoa ja puuntuottamisen kehittää suunnittelu- ja seurantamalleja ja työmenetelmiä, edistää koneiden ja laitteiden kehittämi stä kokeilee konsultoi tiedottaa kouluttaa koneita, laitteita j a t yömenetelmiä jäseniä, koneiden valmistajia, maks ujen ja taksojen laatijoita, alan muita yht eisöjä tutkimustuloksista ja alan a j ankohtaisista asi oista jäsenille, metsätalouden muille piireille ja yleisölle jäsenten ja metsätalouden muiden piirien erikoishenkilöstöä, tukee koulutuksen suunnittelua toimii yhteistyössä jäsenten, alan koti- ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja metsätalouden muiden piirien kanssa. KÄÄNNÄ

5 METSÄTEHON HENKILÖSTÖN SIJOITUS ORGANISAATIOSSA TOIMITUSJOHTAJA Hannu Valtanen ( alkaen) TYÖNTUTKIMUSOSASTO Mikko Kahala HANKINTATEKNI (KAN OSASTO Aa me Elovainio TIEDOTUS- JA KOULUTUSOSASTO Erkki Hänninen Kehittämistutkimukset Tutkimusaineiston keruu Uusien koneiden testaus Tiedotus Puun.tuo.U.ami.nen Jarmo Hämäläinen Simo Kaila Puun kojr.juu Pekka-Juhani Kuitto Risto Lilleberg Markku Mäkelä Kaukokul. j e./.6 Antti Korpilahti Olavi Pennanen Palkka- ja maksuperustetutk imukset Puun.tuo.tj.ami.nen Jarmo Hämäläinen Simo Kaila Puun kor.juu Pekka-Juhani Kuitto Risto Lilleberg Kauko kul. j e.t.u.6 Antti Korpilahti Olavi Pennanen Työn.tutkijoiden eaimiea Olavi Pennanen Reima Liikkanen Kari Uusi-Pantti T i etotekn i i kka Tieto~ekniikkaltyhmän eaimiea Sirkka Keskinen Mirja Alve Minna Jokiniemi Juha Karppinen Tauno Laajalahti Markus Lassheikki Jarmo Lindroos Jarmo Hämäläinen Markku Mäkelä Konetekninen konsultointi Kokonaistaloude l Iiset a s ke ma t ja suunnittelumallit Vesa Imponen Hannu Vähäsaari Jouko Örn Mittaus Markku Halinen Sture Lampen Koulutus Erkki Hänninen Aineistopalvelu AV-ma.te.Jt.Uia..U Erkki Kauppila Lasse Säteri To imisto T o-un.u.~on eaimiea Anita Blomqvist Marketta Gustafsson Riitta Leustu Kaarina Miettinen Ritva-Liisa Siirilä Kirsti Storgårds Annikki Åberg Tutkijat osallistuvat erikoisalueidensa asiantuntijoina myös laajempien kokonaisuuksien tutkimusprojekteihin. YHTEYSHENKILÖT AV-materiaalin tilaukset: Julkaisutilaukset: Kurssi-ilmoittautumiset: Susy-asiat: Kirsti Storgårds Kaarina Miettinen Marketta Gustafsson Jarmo Lindroos METSÄTEHON HALLINTOELIMET JA TOIMIKUNNAT VUONNA 989 Metsänhoitotöiden toimikunta Neuvottelukunta Martti Vainio Ilkka Pukkila pj. varapj. Matti Ahonen Eero E. Heino Fred Kalland Kaj Karlsson Timo Kivimaa pj. Tapani Korhonen Raimo Koskinen Vesa Moisio Risto Nederström Johtokunta Eero Kanto pj. Voitto Pölkki varapj. Olav Henriksen Timo Järvelä Erkki Karppinen Koulutustoimikunta Markku Laaksonen Matti Arpiainen Uolevi Kantanen pj. Antti Oksanen Kauko Parviainen Martti Siirilä Martti Vainio Lauri Kemppainen Heikki Loikkanen Raimo Remes Teknillinen toimikunta Tore Högnäs pj. Hannu Airavaara Jussi Halttunen Kari Havesto Tietojärjestelmätoimikunta Tapio Maasalo pj. Ragnar Gartz Ilkka Jääskeläinen Matti Laurila Kalevi Mikkonen Jorma Solismaa Heikki Vuorinen Juho Yli-Hukkala Risto Pettinen Matti Pohjolainen Sixten Sunabacka Seppo Vehkamäki

6 MITSATIHD Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry:n metsätyöntutkimusosasto PL 94 (Fabianinkatu 9 B), 003 HELSINKI Puhelin (90) VUONNA 988 ILMESTYNEET JULKAISUT Metsätehon tiedotus 400 Puutavaran tienvarsivarastojen ominaisuuksia. Varpu Voipio & Antti Korpilahti Metsätehon katsaus 2 S/987 Scanmat 256 mätutrustning. 2 A/987 Scanmat 256 Measuring Equipment. By /988 Ajankohtaista. Koonneet Erkki Hänninen ja Sture Lampen 2/988 Mittaerot ja niiden syyt. Aarne Elovainio 3/988 Metsätehon toiminta vuonna 987. Koonnut Sture Lampen 4/988 Puutavaratoimitusten ajoitus pienentää tehtaiden vastaanottokustannuksia. Antti Korpilahti 5/988 Työmenetelmän vaikutus kaivurillamätästyksen ajanmenekkiln. Jarmo Hämäläinen 6/988 Keto 50 -kuormainharvesteri. 7/988 Kuormainharvesteri ensimmäisessä ja toisessa harvennuksessa. Pekka-Juhani Kuitto & Markku Mäkelä NSR-projekti. 8/988 9/988 Kuormainharvesterin käyttöön perustuvan korjuun kehittäminen pienirunkoisissa päätehakkuissa. Pekka-Juhani Kuitto & Markku Mäkelä Ajankohtaista metsäkoneenkuljettajien työoloista. Koonnut 0/988 Lokomo 750H -kuormainharvesteri. /988 Puuta koskettamaton läpimitan mittalaite monitoimikoneeseen. & Hannu Jokinen NSR-projekti. 2/988 Ponsse HS5 -kuormainmonitoimikone. & Jarmo Lindroos 3/988 Puutavara-autojen ajankäyttö. Mirja Alve 4/988 5/988 Metsäkuljetus saaristossa. Pekka-Juhani Kuitto Kausivaihtelun vaikutuksesta puutavaran autokuljetukseen. Antti Korpilahti KÄÄNNÄ

7 6/988 Ponsse-kuormainharvesterin ja Ponsse-kuormainharvesteri-metsätraktorin vertailu. Risto Lilleberg 7/988 Ajankohtaista. Koonnut Sture Lampen 8/988 9/988 20/988 Uudistusalan koon vaikutus metsän uudistamiskustannuksiin Etelä-Suomen olosuhteissa. Vesa Imponen & Simo Kaila Ajoneuvopainojen korotuksen.ja painoperusteisen kuormituksen vaikutus puutavaran autokuljetukseen. Antti Korpilahti Huonolaatuisen lehtipuun koneellinen korjuu. NSR-projekti. Markku Mäkelä Metsätehon opas Sahapuurunkojen apteeraus, taskuohjeet. Uudistettu painos Sahatukkien mitta- ja laatuvaatimukset sekä sahapuurunkojen apteeraus, kalvosarja. Uudistettu Metsurin hakkuun työ- ja suunnitteluohje. Toinen, uudistettu painos Työnjohtaja. Monisteina on julkaistu seuraavat osaselvitykset ja raportit PMP-leimikoiden korjuutekniset olosuhteet vuonna 987. Airi Eskelinen Puunkorjuukustannusten vertailu 988. Airi Eskelinen Puutavara-autojen ajankäyttö. Mirja Alve Marttiini-mikron mittaustarkkuus. Markku Halinen Osapuukuormien koot ja rakenne ensiharvennuksessa (Raahen- Tornion alue). Pekka-Juhani Kuitto Suoritun kuitupuun metsäkuljetus. Mikko Kahala Rekisteröivän mittakaulaimen käytön suhteellinen ajanmenekki metsurimittauksessa. Markku Halinen Katsaus keskieurooppalaiseen metsätalouteen. Matkakertomus opintomatkalta Keski-Euroopassa syyskuussa 988. Jarmo Hämäläinen Suomalaisten puunkorjuunkehittäjien opintomatka Kanadassa ja Yhdysvalloissa Tore Högnäs & Markku Halinen Metsäteollisuuden raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen puumäärät ja kustannukset vuonna 987. Tauno Laajalahti & Olavi Pennanen

8 mitataan metallirullin varustetussa monitoimikoneessa pystysyöttörullilla ja kumirullin varustetussa koneessa erillisillä tunnustelijoilla. Pituuden ja läpimitan mittauksen perusteella saadaan puun läpimitta noin 2 cm:n välein. Tilavuus lasketaan 20 c m:n pä tkiss ä pätkän pituuden ja sen puolivä listä mitatun l äpimitan avulla. Koska puu ei kulje s y öttörullien tai erillisten tunnustelijoiden läpi heti kaatoleikkauksesta alkaen, puun tyveltä mitataan 220 cm:n pituisen pä tkän tilavuus puun rinnankorkeuslä pimitan ja pätkän pituuden avulla. Puutavarakappaleen viimeisen, alle 20 cm:n pätkän tilavuus lasketaan pätkän pituuden ja pienimmän l ä pimitan avulla. Marttiini-mikro tulostaa haluttaessa puutavaralajeittain mm. pätkittäin lasketun tilavuuden, kappalemäärä n ja kappaleiden k eskipituuden sekä järeiden puutavarakappaleiden keskikoon ja runkolajeittain runkojen mää r ä n sekä keskikoon. Lis ä ksi se tul os taa puutav araerän tunnistamistiedot ja p ä ivämää r ä t, jolloin laitteen muisti on viimeksi t y h j ennett y j a laite viimeksi kalibroitu. Marttiini-mikron mittaustarkkuutta tutkittiin kahdessa vaiheessa touko-kes ä kuussa 988. Tutkimusaineisto ker ä ttiin nilaaikana, mikä on saattanut vaikuttaa mittaustarkkuuteen. Harvesteri oli varustettu rautarullin. Tutkimuksen ensimmasessä vaiheessa mittalaite mittasi 68 % tukeista +3 cm:n ja 87 % +5 cm:n tarkkuudella. Toisessa vaiheessa vastaavat osuudet olivat 66 % ja 77 %. Kummassakin vaiheessa pituus oli mitattu hieman liian lyhyeksi. Katkontatarkkuuden selvitt ä miseksi kummassakin vaiheessa verrattiin 00 tukin pituutta tavoitepituuksiin. Ensimmäisessä vaiheessa 65 % tukeista oli katkaistu +3 cm:n ja 90 % +5 cm:n tarkkuudella. Toisessa vaiheessa- vastaavat osuudet olivat 58 % ja 78 %. Marttiini-mikrolla mitattu läpimitta oli kummassakin vaiheessa keskimää rin sama kuin tarkastusmittauksessa (yksitt ä isten läpimittojen vaihteluväli ensimmä isess ä vaiheessa cm ja toisessa c m). Ensimmäisessä vaiheessa Marttiini-mikrolla mitattu erän kokonaistilavuus oli vain.9 ~ pienempi kuin tarkastusmittauksessa (2 2.2 m) ja vain kuusitukkien tilavuus poikkesi enemmän kuin 4 % tarkastusmittauksen tuloksesta. Sen sijaan Marttiini-mikrolla laskettu puutavarakappaleiden määrä poikkesi 4.4 % tarkastusmittauksen tuloksesta. Toisessa vaiheessa mittalaite jouduttiin ensin kalibroimaan uudestaan. Sen jälkeen Marttiini-mikrolla mitattu erän kokonaistilavuus poikkesi Vain 33 0 % tarkastusmittauksen tu l oksesta (9.2 m ). Puutavaralajeittain erot olivat suurempia, mikä johtui ainakin osittain erän Pienestä tilavuudesta. Marttiini-mikrolla laskettu puutavarakappaleiden määrä poikkesi 3 % tarkastusmittauksen tuloksesta. Marttiini-mikron mittaustarkkuus vastasi hyvin monitoimikoneiden puunmittauslaitteille esitettyjä puutavaraer än kokonaistilavuuden tarkkuusvaatimuksia (ero tarkastusmittaukseen enintää n 4 %). Sen sijaan puutavaralajeittain erot olivat suurempia. Myöskään puutavarakappaleiden laskennassa tarkkuusvaatimuksia (kappaleiden maara täsmälleen oikein) ei saavutettu. Tutkimuksen y hteydessä mittauslaitteen ohjelmassa havaittiin virheitä, jotka on myöhemmin korjattu. Metsätehon aiemmin testaamiin monitoimikoneisiin verrattuna Marttiini-mikron katkontatarkkuus oli hyvä. REKISTERÖIVÄN MITTAKAULAIMEN KÄYTÖN SUHTEELLINEN AJANMENEKKI METSURIMITTAUKSESSA Me t sä t e hon monist e Mar kku Halin e n Tutkimuksen tavoitteena o l i selv ittää metsurin suorittaman puiden l uvun suhteellinen ajanmenekki metsurimittauksessa, kun rinnankorkeusläpimitan mittauksessa ja tietojen tallennuksessa k äy tet ään rekister ö i v ä ä mittakaulainta (Masser ) mittahahlon ja mekaanisten laskurien si j asta. Lis ä ksi tutkittiin suppeasti mittausvä lineiden tarkkuutta. Tutkimus oli palkkaperustetutkimus ja se tehtiin t yö ehtos opijapuolten esit y ksestä. Tutkimus oli aikatutkimus, jossa seurattiin kahdeksan metsurin t yö skentelyä y hteensä 6 t yö p ä ivän ajan. - Mittausv ä lineiden tarkkuutta tutkittiin vertaamalla kahdella t yömaalla 00 puun samassa suunnassa ja samalta korkeudelta eri välineill ä mitattuja rinnankorkeusläpimittoja. Rekisteröivän mittakaulaimen kä y ttö lisäsi rinnankorkeusläpimitan mittauksen ajanmenekkiä keskimä ä rin 33 % mittahahlon käyttöön verrattuna. Tulos vastaa h yv in Metsätehon aiemmin ajanmenekkien suhteesta tekemässä tutkimuksessa saatua tulosta. Aj anmenekin lis ä ys oli suurin, kun mitattiin rinnankorkeusläpimitaltaan pien a puita, koska mittahahloa k ä ytett ä ess ä pienimpien puiden läpimitta arvioitiin usein silmävaraisesti. Suurin syy mittausvälineiden väliseen ajanmenekkien eroon onkin se, että mittahahloa käytettäessä osa rinnankorkeusläpimitoista voidaan arvioida silmävaraisesti, mutta rekisteröivää mittakaulain ta käy tettäess ä jokainen puu on pakko mitata. Tutkimukseen osallistuneet metsurit mittasivat mittahahloa käyttäess ä än keskimäärin 80 % puista ja arvioivat loppujen rinnankorkeusläpimitan silmävaraisesti. Arvioinnin suuri osuus saattaa johtaa mittaustuloksen tarkkuuden huononemiseen. Rekisteröivää mittakaulainta käytettäessä tätä vaaraa ei ole. Mittausvälineiden välillä ei todettu mitään systemaattisia eroja mittaustarkkuudessa. 3

9 SUORITUN KUITUPUUN METSÄKUWETUS Metsätehon moniste Mi kko Ka ha a Metsäteho tutki aikatutkimuksin vuosina 987 ja 988 maksuperusteiden selvittämiseksi suoritun kuitupuun metsäkuljetusta. Tutkimuksessa seurattiin 6 kuormatraktorin työsken 3 telyä. Aineiston kokonaismäärä oli 39 m. Suoritun havukuitupuun kuormaus oli tiheyden mukaan % hitaampaa ja suoritun lehtikuitupuun % hitaampaa kuin havusahatukkien kuormaus. Muihin työnvaiheisiin purkamiseen ja tyhjänä- ja kuormattunaajoon - puutavaran kasaustapa ei vaikuta. Suoritun havukuitupuun metsäkuljetuksen kokonaisajanmenekki oli 7-5 % suurempi kuin havusahatukkien metsäkuljetuksen ajanmenekki. Lehtikuitupuu oli 5-26 % hitaampaa ajaa kuin havukuitupuu. ' SUOMALAISTEN PUUNKORJUUNKEHITTÄJIEN OPINTOMATKA KANADASSA JA YHDYSVALLOISSA Metsätehon mon i ste Tore Högnäs, Markku Hal inen Matkaraporttia on saatavissa Metsätehosta. METSÄTEHON OPPAITA Metsurin hakkuun työ- ja suunnitteluohje, Työ njoht aja Metsurin hakkuun työ- ja suunnitteluohjeen työnjohtajalle tarkoitettu osa on laatu- ja mittavaatimuksien osalta uusittu vastaamaan nykyisiä. Opasta on saatavissa Metsätehosta. tamalli, jossa otetaan huomioon sekä puunkorjaajien että metsänparannuksesta vastaavien näkökohdat kunnostusojituskohteen hakkuissa ja metsänparannustöissä. Toimintamallin avulla on mahdollista parantaa ojitusalueiden puunkorjuun edellytyksiä ja edistää kunnostusojitusta. Opasta on saatavissa Metsätehosta. METSÄTEHON TOIMITUSJOHTAJA VAIHTUU Metsätehon toimitusjohtaja metsät. tri Eljas Pohtila siirtyi Me ts äntutkimuslaitoksen ylijohtajaksi vuoden vaihteessa. Uudeksi toimitusjohtajaksi on kutsuttu me tsät. kand. Hannu Valtanen. Hän siirtyy Metsätehoon Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry:stä. METSÄTEHO PANOSTAA TIETOTEKNIIKKAAN Metsäteho jatkaa atk-tekniikkansa uudistamista. Keväällä 988 hankittua kahden työaseman VAX-laitteistoa on t äydennetty uudella VAX-työasemalla. Täydennyksen tarkoituksena on ollut tiedostokapasiteetin lisääminen. VAX-levykapasiteetti on t äydennyksen jälkeen kaikkiaan n. 480 MB. VAX-laitteiston myötä Metsätehoon on rakennettu DECnet-verkko,. joka korvaa vähitellen vanhan MikroMikko 2 -laitteistoihin perustuvan Ne t Net-verkon. Tutkijoiden henkilökohtaista tietojenkäsittelyä on tehostettu hankkimalla ensimmäinen kuuden lai tteen erä teollisuusstandardin mukaisia mikrotietokoneita. Nämä mikrot toimivat itsenäisinä ty öasemina. DECnetverkon kautta ne hyödyntävät VAXin työasemien levykapasiteettia ja tiedostoja. Ojitusalueiden puunkorjuun ja metsän parannustöiden yhteensovittaminen Metsätehoon on hankittu myös sovelluskehittimiä, joiden tarkoituksena on tehostaa nimenomaan tutkimuskäytössä tarpeellisten prototyyppisovellusten rakentamista. Opas on tarkoitettu ohjeeksi ojitusalueiden hakkuiden ja kunnostusojituksen sekä muiden metsänparannustöiden toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen. Siinä on esitetty toimin- Nyt suoritetut laitteisto- ja sovelluskehitinhankinnat liittyvät Me tsätehon johtokunnan hyväksymään tietojenkäsittelyn kolmivuotiseen toimintasuunnitelmaan. Asiasanat: Metsäteho Review /989 Tutkimusohjelmat Puunkorjuu, tilastot Kaukokuljetus, tilastot Mittausvälineet Metsäkuljetus HIGHLIGHTS OF METSÄTEHO ACTIVITIES Highlights of the activities of the Institute and other general information on current events and topics of discussion in forestry. METSÄTEHO ISSN SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITTO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO PL 94 (Fabianinkatu 9 8 ) 003 HELSINKI Puhelin (90) HELS Kl 989 PAINOVAlMISTE