Espoon kaupunki Pöytäkirja 115. Kaupunginhallitus Sivu 1 / Valtuustokysymys Caruna Oy:n sähkön siirtohintojen korotuksista (Kv-asia)

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 760/ Valtuustokysymys Caruna Oy:n sähkön siirtohintojen korotuksista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ari Konttas, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ja 11 muun valtuutetun esittämään valtuustokysymykseen Caruna Oy:n sähkön siirtohintojen korotuksista ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys Selostus Kurt Byman ja 11 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet valtuustokysymyksen Caruna Oy:n sähkön siirtohintojen korotuksista. Valtuustokysymyksessä kysytään, onko kaupunginhallitus tietoinen ja mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä Esppon Sähkö Oy:n myymisen seurauksena espoolaisille lankeavien Caruna Oy:n sähkön siirtohintojen suurien hintojen korotuksien johdosta. Vastaus valtuustokysymykseen Taustaa Espoon Sähkö Oy:n yhtiökokous päätti vahvistaa yhtiön pääomarakennetta varauduttaessa kilpailutilanteeseen. Yhtiö korotti osakepääomaa. Lisäksi kaupunki myi omistamiaan osakkeita, jotta yhtiö pystyi listautumaan pörssiin. Listautuminen tapahtui Kaupungin omistukseen jäi tuolloin 75 % yhtiön osakkeista. Vuonna 1996 kaupunki myi edelleen osakkeistaan määrän, joka vastasi 7 % yhtiön osakekannasta. Osakekaupoista saadut varat, ,20 mk, sijoitettiin elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahastoon. Valtuusto hyväksyi kaupunkienergiakonseptin kehittämis- ja omistajastrategian. Lisäksi valtuusto hyväksyi Espoon Sähkö Oyj:n ja Kuopion Energian yhdistämisestä aiesopimuksen, joka myöhemmin kariutui. Kuopio perui päätöksensä, eikä kaupunkienergiamalli

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 muutoinkaan edennyt toivotulla tavalla, vaikka Espoon Sähkö ostikin Joensuun Energian. Fortumin silloinen tytäryhtiö osti vuoden 1999 helmikuussa noin 28 %:n osuuden Espoon Sähkö Oyj:stä. Irtauduttuaan keväällä 1999 eräiden suurten kaupunkien ns. voimarengashankkeesta Espoon Sähkö Oyj ja kaupunki kävivät neuvotteluja pääkaupunkiseudun energiayhtiöiden kanssa toiminnallisesta ja omistuksellisesta yhteistyöstä mm. sähkön myyntiliiketoiminnan yhdistämiseksi. Yhteistoiminta toteutui vain Suomen Energiaurakointi Oy:n osalta. Vuoden 2000 alussa Espoon Sähkö selvitti kehittämisvaihtoehtojaan ja totesi, että partner-ratkaisu on yhtiön kannalta paras vaihtoehto. Ratkaisu loisi edellytykset myös kaupunkienergiamallin jatkokehittämiselle. Espoon Sähkö Oyj pyysi tarjouksia alan suurilta kansainvälisiltä toimijoilta. Saatujen tarjousten perusteella silloinen Preussen Elektra katsottiin parhaaksi kumppanivaihtoehdoksi. Espoon kaupunki teki keväällä 2000 selvityksen asemastaan energiayhtiön omistajana. Tällöin tutkittiin mm. seuraavia vaihtoehtoja: ei tehdä mitään, etsitään partneri tai tehdään julkinen ostotarjous kaikista kaupungin omistamista osakkeista. Selvityksessä, jonka lähtökohtana oli omistajien ja kuluttajien etujen turvaaminen, päädyttiin tuolloin siihen, että kaupungin tulee toimia aktiivisesti ja tähdätä rakenteellisiin muutoksiin. Lopputuloksena päädyttiin siihen, ettei Espoon kaupungin tulisi enää olla pääomistajana energiayhtiössä mm. seuraavista syistä: - alalla on toimivat markkinat, - toimintaan liittyy huomattavia taloudellisia riskejä ja - ala on kypsä sekä sähkönsiirron ja -jakelun osalta säännelty. Kaupunki ja E.ON Energien (Preussen Elektran ja Bauernwerkin fuusiolla syntynyt uusi yhtiö) pohjoismainen tytäryhtiö allekirjoittivat sopimuksen, jolla kaupunki myi E.ON N:lle puolet omistamistaan Espoon Sähkön osakkeista eli osaketta. Tämä vastasi 34,01 % yhtiön osakepääomasta ja äänivallasta. Samalla kaupunki ja E.ON N solmivat keskinäisen osakassopimuksen, jolla Espoo turvasi kaupungin aseman Espoon Sähkö Oyj:n merkittävänä omistajana sekä yhtiön kilpailuaseman. Osakekauppa toteutui vuoden 2002 tammikuussa 160,5 miljoonan euron kauppahinnalla. Kauppahinta sijoitettiin perustettuun peruspalvelujen kehittämisrahastoon. Rahasto käytetään loppuun vuonna Kaupunki sai vuonna 2003 tiedon Fortumin ja E.ON N:n välillä keväällä 2012 solmitusta call-optiosopimuksesta, jonka E.ON N oli sitoutunut luovuttamaan Fortumille kaikki omistamansa E.ON F:n osakkeet. Fortum ilmoitti , että se käyttää osto-oikeuttaan kaikkiin E.ON-konsernin omistamiin E.ON F:n osakkeisiin. Samalla Fortum tarjoutui ostamaan

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 kaupungin omistamat osakkeet 48 euron kappalehintaan. Fortum aloitti välimiesoikeusprosessin E.ON N:ää vastaan sen jälkeen kun E.ON N on ilmoittanut, ettei se voi luovuttaa E.ON F:n osakkeita Fortumille, koska kaupunki vastustaa luovutusta (osakassopimus). Kaupunginhallitus, valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja sekä kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtaja edellyttivät, että kaupungin oikeudellisen aseman lisäksi käydään läpi käytettävän tiedon valossa kaupungin eri toimintavaihtoehdot sekä arvioidaan Fortumin tarjousta. Kaupungin vaihtoehtoisia toimintatapoja olivat: 1. jatketaan silloista yhteistyötä, 2. myydään osakkeet Fortumille, ja mikäli Fortum saa haltuunsa E.ON N:n osakkeet, 3. jatketaan vähemmistöomistajana Fortumin kanssa, 4. lunastetaan E.ON N:n omistamat osakkeet.. Eri vaihtoehtoja tarkasteltiin monesta eri näkökulmasta. Tehdyn arvioinnin perusteella realistisimmat etenemisvaihtoehdot olivat silloisen yhteistyön jatkaminen tai osakkeiden myynti Fortumille. Merkittävin tekijä arvioitaessa näitä vaihtoehtoja oli Fortumin kaupungin omistamista osakkeista maksama hinta. Energia-alan arvostukset ja pörssikurssit olivat nousseet, paljolti myös siksi, että isot energiayhtiöt kilpailivat markkina-asemasta ostaen kilpaa kunnallisia ja maakunnallisia sähköyhtiöitä. Pääomistaja ei olisi myöskään päässyt hyödyntämään synergioita täysimääräisesti kaupungin olleessa vähemmistöomistajana, millä oli selvä hintaa nostava vaikutus. Fortum tarkisti tarjoustaan 68 euroon osakkeelta. Valtuusto päätti myydä omistamansa E.ON Finland Oyj:n osakkeet 363,9 miljoonan euron kauppahinnalla Fortumille (Fortum Power and Heat Oy). Valtuusto perusti näillä varoilla peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston Rahaston (PMIR) ja sähköyhtiöiden tuotto Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston markkina-arvo oli 538,9 miljoonaa euroa. Tuottoa on rahaston toiminta-aikana kertynyt vuoden 2015 loppuun mennessä 4,37 % p.a. Samalla tarkastelujaksolla hyvän referenssiryhmän, myös pitkäjänteistä sijoitustoimintaa harjoittavien eläkeyhtiöiden, vuosituottojen keskiarvot ovat olleet 2,6-5,7 %. Kaupunginjohtaja ei luvannut rahastolle takuutuottoa, eikä sellaista kukaan voisi luvatakaan. On vain esitetty skenaario, paljonko vuonna 2015 olisi käytettävissä, jos rahasto tuottaisi 5 tai 6 prosenttia vuodessa. Rahoitusmarkkinoilla voimakkaatkin arvonmuutokset ovat mahdollisia. Rahaston toiminta-aikana on sattunut monia rahamarkkinoita vavisuttaneita kriisejä. Rahaston vuotuiset tuotot ovat -12,29 prosentista +15,17 prosenttiin ja koko toiminta-ajalta +4,21 % p.a, kumulatiivisesti 48,11 % ja inflaatiokorjattuna 23,10 %. Rahaston volatiliteetti eli hintojen vaihtelu on johtuen hajautuksesta eri

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 sijoitusluokkiin ollut selvästi pienempää kuin yksittäisen osakkeen hintaheilunta. Toisin kuin valtuustokysymyksessä esitetään, sähköyhtiöiden tuotot eivät ole olleet %:n luokkaa, eivätkä osakearvot ole nousseet reippaasti. Fortumin kurssi nousi vuoden 2006 lopun 21,56 eurosta tammikuun 2008 alun 33 euroon, mutta sen jälkeen kurssi on sulanut 13,92 euroon vuoden 2015 lopussa. Viime kuukausina kurssi on pääsääntöisesti vaihdellut eurossa. Jos rahaston perustamisen sijaan rahat olisi sijoitettu Fortumiin vuoden 2006 lopussa, olisi kumulatiivinen kurssikehitys ollut -35,44 %, inflaatiokorjattuna -48,04 %. Ilman osinkoa salkun kehitys olisi -128,9 miljoonaa euroa ja osinko mukaan lukien noin +19 miljoonaa euroa. Rahaston arvo on samaan aikaan noussut 175 miljoonalla eurolla 538,9 miljoonaan euroon. Sähköyhtiöiden kurssit ovat laskeneet leutojen talvien, runsaiden pohjoismaisten vesivarantojen ja uusiutuvan energian voimakkaiden tukien vuoksi. Caruna Oy:n sähkön siirtohintojen korotus Sähkömarkkinalain 106 :n mukaan Energiavirasto valvoo lain ja sen nojalla annettujen lupapäätösten noudattamista. Lisäksi saman pykälän mukaan Kuluttaja-asiamies valvoo sopimusten ehtojen lainmukaisuutta kuluttajansuojan kannalta. Caruna Oy:n lehdistötiedotteen mukaan Caruna ja kuluttajaasiamies ovat päässeet neuvotteluissaan ratkaisuun, jolla sähkönsiirron vuosittainen kustannusten nousu jää keskimäärin alle 15 %:in sähkönsiirto-osuuden verollisesta loppusummasta. Caruna jaksottaa voimaan tulevat korotukset. Jaksottaminen toteutetaan alentamalla kaikkien asiakkaiden sähkönsiirron kiinteitä perusmaksuja helmikuun 2017 loppuun 25 %. Osana ratkaisua Caruna sitoutuu pitämään uudet listahinnat voimassa vuoden 2017 loppuun. Energiavirasto on puolestaan julkistanut tarkennetut ehdotuksensa perusteluineen lainsäädännön kehittämiseksi. Energiavirasto on esittänyt työ- ja elinkeinoministeriön harkittavaksi kahta sähkömarkkinalainsäädännön kehittämistoimenpidettä: 1. Katon määrittäminen sähkön siirtohinnan korotuksen kertamuutokselle sekä toistumisvälille 2. Verkkopalvelumaksuina perittävien tulojen riittävä kohdentaminen investointeihin ja muuhun verkkotoiminnan kehittämiseen. Energiaviraston toimivallasta valvoa sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelua on säädetty lailla. Energiavirasto valvoo sähköverkkoyhtiöiden siirtohinnoittelua kokonaisuutena neljän vuoden jaksoissa. Energiavirasto ei voi suoraan velvoittaa yhtiötä alentamaan siirtohintoja. Mahdollisesti peritty ylihinta velvoitetaan palauttamaan asiakkaille seuraavan nelivuotiskauden aikana siirtomaksuissa.

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 Virasto vahvistaa etukäteen kahdeksaksi vuodeksi sähköverkkoyhtiöille valvontamenetelmät. Sähkömarkkinalainsäädännön perusteella valvontamenetelmät perustuvat tuottokattoon. Tämä määritellään sallimalla sähköverkkoon sitoutuneelle pääomalle kohtuullinen tuottoaste. Sähköverkkoyhtiön toteutuneen oikaistun tuloksen on pysyttävä tuottokaton alla nelivuotiskauden. Kyseessä ei siten ole hintakatto. Vastauksena kysymykseen, mikä on Energiaviraston kanta mittaviin hinnankorotuksiin, se vastaa: Energiaviraston toimintaa sitoo lainsäädäntö. Sähkönsiirtohintojen korotukset eivät ole sähkömarkkinalainsäädännön kannalta niinkään laillisuuskysymys. Sen sijaan Energiavirasto toteaa, että ottaen huomioon sähköverkkotoiminnan monopoliluonteen ja yhteiskunnallisen merkittävyyden, mittavat hinnankorotukset edustavat epätoivottavaa tyyliä. Energiavirasto on päivittänyt valvontajaksoilla ja käytettävän kohtuullisen tuottoasteen, eli WACC tuottoprosentin, laskennassa käytettäviä parametreja. Virasto on myös muuttanut laskennassa käytettävän riskittömän koron määräytymistapaa ja verojen käsittelyä. Lisäksi WACC tuottoprosentti lasketaan nimellisenä (sisältää inflaatio-odotuksen) eikä reaalisena (ei sisällä inflaatio-odotusta) kuten valvontajaksolla WACC tuottoprosentin laskennassa riskittömänä korkona käytetään Suomen valtion 10 vuoden obligaation korkoa. Laskennassa käytettävän riskittömän korkokannan arvo päivitetään vuosittain. Aikaisemmilla valvontajaksoilla riskitön korkokanta on määritetty Suomen valtion 10 vuoden obligaation koron edeltävän vuoden arvon perusteella. Valvontajaksoilla ja riskitön korkokanta määritetään joko Suomen valtion 10 vuoden obligaation koron edeltävän vuoden arvon tai Suomen valtion 10 vuoden obligaation koron 10 edellisen vuoden keskiarvon perusteella, riippuen siitä kumpi arvo on korkeampi. Energiavirasto katsoo, että seuraavilla kahdella valvontajaksolla sovellettava tapa määrittää riskitön korko antaa kaikille verkonhaltijoille paremmat mahdollisuudet toteuttaa lainsäädännön vaatimukset ja tehdä tarvittavat investoinnit. Vuoden 2011 myrskyjen jälkeen sähkömarkkinalakiin säädettiin vaatimukset jakeluverkkojen toimitusvarmuuden parantamiseksi. Siirtymäajan jälkeen vuoden 2028 loppuun mennessä jakeluverkkoyhtiöiden on täytettävä kireämmät vaatimukset sähkönjakelun häiriöttömyydessä.

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 EU-oikeuden velvoitteiden mukaisesti Energiavirasto on riippumaton kansallinen sääntelyviranomainen. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että energiavirasto tekee itsenäisiä päätöksiä poliittisista elimistä riippumatta, kuten virasto elinkeinoministerin selvityspyyntöön vastatessaan huomauttaa. Tiedoksi

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7