Satakunnan sairaanhoitopiirin ohje Perustuu THL:n ja VSSHP:n ohjeisiin. Päivitetty PSHP:n, HUS:n ja CDC:n uusien ohjeiden mukaisesti 3.11.
|
|
- Annika Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Satakunnan sairaanhoitopiirin ohje Perustuu THL:n ja VSSHP:n ohjeisiin. Päivitetty PSHP:n, HUS:n ja CDC:n uusien ohjeiden mukaisesti Ohje erikoissairaanhoitoon Ebolaepäilyn arviointi ja alkuhoito Satakunnassa Ebola on filoviruksen aiheuttama vakava verenvuotokuume, joka johtaa kuolemaan noin 50 % sairastuneista. Sitä esiintyy epidemioina Afrikassa, tällä hetkellä Guinean, Liberian ja Sierra-Leonen alueella. Epidemia-alueilla on voimassa matkustusrajoitus ja rajatarkastukset. Epidemia Suomessa EI ole todennäköinen, mutta yksittäinen potilas, jossa tautia joudutaan epäilemään voi hakeutua hoitoon. STM:n määräyksen mukaan terveydenhuoltohenkilökunnan tulee olla varautunut mahdollisiin ebolavirusinfektioihin henkilöillä, jotka ovat olleet epidemia-alueella 21 vuorokauden aikana ennen oireiden alkua. Läheinen kosketus sairastuneeseen, erityisesti tämän vereen tai eritteisiin, on tärkein tartuntareitti. Tauti ei tartu ilmateitse eikä oireettomasta altistuneesta. 1. Ebolavirusinfektion epäily Epäily ebolavirusinfektiosta perustuu seuraaviin tietoihin: 1) Epidemia-alueella oleskelu 21 vuorokauden kuluessa ennen oireiden alkua tai lähikontakti ebolaan sairastuneeseen oireiseen henkilöön: - Epidemia-alue : Guinea, Liberia ja Sierra-Leone.* JA 2) Ebolavirusinfektioon sopivat oireet - kuume >38,5 C tai - kova päänsärky, lihaskivut, voimakas väsymys, oksentelu, ripuli, vatsakivut ja/tai verenvuodot Riskiin vaikuttaa altistumistieto, mutta oleskelu epidemia-alueella ja sopivat oireet riittävät ebolaharkintaan - Kontakti henkilöön, jolla on todettu tai epäilty ebola TAI suora altistuminen ebolapotilaan verelle tai eritteille TAI suora kontakti villieläimiin ( lepakko, jyrsijä, apina epidemia-alueella) KONSULTOI AINA INFEKTIOLÄÄKÄRIÄ, JOS EPÄILET EBOLAA. Virka-aika: Sairaanhoitopiirin infektiolääkäri tai , jos kumpaakaan ei tavoiteta VSSHP:n infektiolääkäri Päivystysaika: HUS:n infektiopäivystäjä (keskus ). Mikäli ebolaepäily HUS:n päivystäjän arvion perusteella täyttyy, on syytä ottaa yhteyttä myös infektioylilääkärin yksityisnumeroon (tiedossa päivystyksessä) Infektiolääkäri on yhteydessä THL:n epidemiologipäivystäjään. *Epidemiatilanne elää tietojen mukaan tartuntaketju Nigeriassa on saatu hallintaan, Malissa ja Senegalissa on todettu yksittäistapaukset. Kongossa on todettu muutama tästä epidemiasta riippumaton tapaus, mutta sitä ei lueta epidemia-alueeksi. Tuore epidemiatieto tai CDC:n sivuilla myös paljon ajankohtaista tietoa ebolasta.
2 THL:n laatima taulukko ebolariskin suuruudesta avuksi infektiolääkärille, joka arvioi riskin suuruutta ALTISTUS TARTUNTARISKI - Satunnainen kontakti (esim. istunut samassa odotushuoneessa tai liikennevälineessä, kättely) hyväkuntoiseen (ei oksenna, yski tai ripuloi eikä verenvuotoja) potilaaseen, jolla varmistettu tai epäilty ebolavirusinfektio PIENI RISKI - Lähikontakti (esim. lääkärin kliininen tutkimus, kuumeen tai verenpaineen mittaus) hyväkuntoiseen (ei oksenna, yski tai ripuloi eikä verenvuotoja) potilaaseen, jolla varmistettu tai epäilty ebolavirusinfektio Huom. Henkilökunnan, joka on hoitanut ebolapotilaita asianmukaisia suojaimia käyttäen, riski arvioidaan pieneksi, mutta epäilyyn suhtaudutaan vakavasti. - Lähikontakti (<1 m) ilman asianmukaista suojautumista (sis. silmien suojaus) ebolapotilaaseen, joka oksentaa, ripuloi, yskii tai jolla on verenvuotoja tai suojaamaton seksikontakti ebolavirusinfektiosta toipuvan (ad 3 kk) henkilön kanssa SUURI RISKI - Neulanpisto-, iho- tai limakalvoaltistus ebolapotilaan verelle tai eritteille - Osallistuminen hautajaisiin ja suora kosketus kuolleeseen ebolapotilaaseen ilman asianmukaista suojautumista - Suora kosketus lepakkoon, jyrsijään tai apinaan epidemia-alueella 2. Ebolavirusinfektioepäilyn arviointi Ensimmäinen arviointi pyritään aina tekemään puhelimitse. Näiden tietojen perusteella konsultoidaan infektiolääkäriä. Kysytään: Matkustustiedot (kohde, matkan alkamis- ja päättymispäivä) Kuume ja muut oireet sekä niiden alkamispäivä Kontakti epäiltyyn tai todettuun ebolainfektioon sairastuneeseen potilaaseen tai ebolapotilaan vereen tai eritteisiin tai edellä mainittuihin villieläimiin Malariaprofylaksi ja sen toteutuminen, rokotustiedot 2.1. Oireettomat henkilöt (THL:n ohje) Mikäli henkilö on oireeton, mutta on voinut altistua virukselle edeltävien 3 viikon aikana epidemia-alueella (kts. taulukko yllä) tai hoitamalla ebolaepäilypotilasta ja potilaalla arvioidaan olevan Suuri tartuntariski : Ohjeistetaan mittaamaan lämpöä aamuin ja illoin päivittäin altistuksesta 3 viikon ajan. Altistunut on päivittäin yhteydessä päivystävään sisätautilääkäriin, joka kirjaa kontaktit sairaskertomusjärjestelmään. Oireiden ilmaantuessa konsultoidaan heti infektiolääkäriä puhelimitse ja järjestetään tutkimukset. Pieni tartuntariski : Ohjeistetaan mittaamaan lämpöä aamuin ja illoin päivittäin altistuksesta 3 viikon ajan ja soittamaan välittömästi sisätautipäivystäjälle/suoraan infektiolääkärille, mikäli kuume nousee yli 38,5 C tai ilmaantuu muita ebolaan sopivia oireita. Matalalla kynnyksellä konsultoidaan infektiolääkäriä kaikista ebolaan sopivista oireista, jos ebolalle altistuminen on tiedossa.
3 2.2. Henkilöt, joilla on yksi tai useampia ebolaan sopivia oireita Jos herää epäily oireisesta ebolasta, potilas lähetetään infektiolääkärin ohjeiden mukaan sairaalaan tarkempaa arviointia varten. KONSULTOI AINA PUHELIMITSE JO ENNEN LÄHETTÄMISTÄ 3. Ebolavirusinfektioepäilyn kuljettaminen ja infektiohälytys Ebola kuuluu yleisvaarallisiin tartuntatauteihin ja yksikin oireinen potilas, jolla epäillään ebolaa, aiheuttaa infektiohälytystilanteen ja hoitava lääkäri konsultoi aina infektiolääkäriä (vrt. kohta 1, siellä yhteystiedot). Ebolavirus tarttuu eritteiden (veri, uloste, oksennus, hiki ym.) välityksellä ja mahdollisesti pisaratartuntana, ei ilmateitse. Tauti ei tartu ennen oireiden alkamista. Jos tapauskriteerit täyttyvät, potilas hoidetaan kosketus- ja pisaraeristyksessä. WHO ei suosittele ilmaeristystä, mutta ilmaeristyshuone selvästi helpottaa potilaan hoitoa, sillä puhdas ja likainen sulku ovat erotettavissa helposti, mikä helpottaa suojainten oikeaa käyttöä. Oireisen potilaan hoidossa henkilökunnan oikea suojautuminen on keskeistä, katso kohta 5 ja erillinen suojaimien pukemis- ja riisumisohje. Satakunnan keskussairaalassa ebolaepäily ohjataan ulkokautta päivystyksen eristyshuoneeseen. Henkilökunta pitää huolen ohjauksesta oikeaan huoneeseen. a) Terveyskeskuksen tms. lääkäri tai potilas itse soittaa päivystykseen epäilytapauksesta. Puhelussa käydään läpi tapausmäärittely (ks. kohdat 1 ja 2). Jos ebolaepäilyn kriteerit täyttyvät, potilas ohjataan suoraan ilmaeristyshuoneeseen ulkokautta. Henkilökunta pukeutuu kuten kohdassa 5 ja erillisessä suojautumisohjeessa (henkilökunnan suojautuminen ebola-epäilyssä) on mainittu. b) Jos potilaan vointi sallii hän voi tulla yksityisautolla c) Jos tilanne vaatii, kutsutaan hätäkeskuksesta ambulanssi, jonka henkilökunta varustautuu ja suojautuu asianmukaisesti. d) Jos potilas on hakeutunut itse päivystykseen ja haastattelussa tapauskriteerit täyttyvät, potilas siirretään heti ilmaeristyshuoneeseen. Odotushuoneessa kahden metrin etäisyydellä potilaasta olleiden tai eritteille altistuneiden nimet, sotut ja puhelinnumerot kerätään rivilistaan mahdollista altistuneiden kontaktointia varten (jos tapaus varmistuu). Lista toimitetaan infektioyksikköön. Listaan kirjataan etäisyys potilaasta sekä mahdollinen altistuminen potilaan eritteille. On huomioitava, että tarttuminen voi tapahtua vain eritekontaktina, ei ilmateitse. (VRT erillinen kaavio triageen) 4. Ebolainfektioepäilyn hoitopaikka a) Päivystysalueella kriteerit täyttävä ebola-epäily hoidetaan koko ajan päivystyksen ilmaeristyshuoneessa eikä hän saa poistua sieltä. Vierailuja huoneessa ei sallita. Potilaan omat vaatteet ja mukana olleet tavarat pussitetaan tiiviisti. Jos ebola varmistuu, varusteet hävitetään erillisen jäteohjeen mukaisesti. b) Jos epäily varmistuu tai ebolan riski arvioidaan merkittäväksi ensisijainen jatkohoitopaikka on HUS:n Kolmiosairaalan eristyshuone. c) Siirrosta ja sen kiireellisyydestä päätetään tapauskohtaisesti päivystäjän, infektiolääkärin ja HUS:n infektiopäivystäjän välisessä konsultaatiossa. Ennen siirtoa käynnistetään tilanteen mukaan empiirinen sepsis- ja malariahoito, josta aina konsultoidaan infektiolääkäriä. HUS-Logistiikan infektioambulanssin käyttö d) HUS-Logistiikalla on infektioambulanssi Tilkassa klo saatavilla arkisin, ja lisäksi klo sekä viikonloppuisin infektio-ambulanssi miehitetään hätätyönä saatavuusajan ollessa max 2 tuntia. Tilanteen vaatiessa (varmistetun ebola-potilaan siirto) infektioambulanssin käytöstä sovitaan HUS-Logistiikan kanssa.
4 5. Suojautuminen sairaalassa 5.1. Yleistä Henkilökunnan tarkka suojautuminen on ehdottoman tärkeää. Käynnit potilashuoneessa minimoidaan. Puhelinta ja videovalvontaa käytetään, kun mahdollista. Huoneen oveen pannaan tiedote: sisäänkäynti vain henkilökunnan luvalla. Huoneessa käynneistä pidetään kirjaa (nimi, käyntipäivä). Potilas ei saa poistua eristyshuoneesta Käsihygienia Käsidesinfektio on kaikkein tärkein asia turvallisessa työskentelyssä opettele tekniikka kunnolla! Kädet desinfioidaan käsihuuhteella ennen ja jälkeen suojakäsineiden käyttöä tai vaihtoa sekä useita kertoja suojaimia riisuttaessa (katso alla). Poikkeuksellisesti suojakäsineitä ja suojaesiliinaa desinfioidaan potilashuoneessa olon aikana ja sieltä poistuttaessa sekä suojaimien riisumisen yhteydessä. Tämä perustuu CDC:n uusimpiin suosituksiin Suojainten käyttö Pukemisessa ja riisumisessa on aina mukana avustaja. Huoneeseen ei saa mennä, eikä siltä poistua ilman valvontaa. Jos potilas on levoton, huoneeseen ei koskaan mennä yksin. Henkilökunta poistaa kaikki korut, tyhjentää taskut kokonaan eikä vie mitään ylimääräistä eristyshuoneeseen. Kertakäyttöisten suojainten alla käytetään työpisteasua tai kertakäyttöistä työpukua. Työpisteasu laitetaan pesulaan normaaliin tapaan. SUOJAINTEN PUKEMINEN KAIKKI ERISTYSHUONEESEEN MENIJÄT (Kirjalliset laminoidut ohjeet kiinnitetään sulkujen seinälle) Käytä pukemisessa apuna peiliä ja avustajaa 1. Desinfioi kädet 2. Pue hiustensuojus 3. Pue suojahaalari 4. Pue kumisaappaat niin, että haalarin lahkeet tulevat saappaiden varsien päälle 5. Desinfioi kädet 6. Pue FFP3-hengityksensuojain ohjeen mukaan ja tee tiiviystesti (kts erillinen ohje) 7. Pue haalarin huppu. Kiinnitä vetoketju ja tarrat huolellisesti 8. Pue pitkävartiset suojakäsineet, varret tulevat haalarin hihojen alle 9. Pue pitkähihainen suojaesiliina avustajan avustamana, kiinnitä peukalon lenkit paikoilleen. Vyö solmitaan eteen. 10. Pue pitkä visiiri, joka suojaa hupun reunan, hengityksensuojainen sekä kasvot 11. Pue avustajan avustuksella toiset suojakäsineet haalarin ja esiliinan hihojen päälle 12. Avustaja tarkistaa suoja-asun peittävyyden. Ihoa ei saa jäädä näkyviin. Kirjalliset ohjeet kiinnitetään seinälle silmän korkeudelle.
5 SUOJAINTEN RIISUMINEN KAIKKI ERISTYSHUONEESSA KÄYNEET POISTUMINEN VAIN LIKAISEN SULUN KAUTTA Potilashuoneesta poistuminen 1. Ennen potilashuoneesta poistumista desinfioi näkyvät tahrat desinfektiopyyhkeellä. 2. Desinfioi päällimmäiset suojakäsineet uudella desinfektiopyyhkeellä. 3. Avaa suojaesiliina edestä 4. Riisu esiliina ja päällimäiset suojakäsineet yhdessä kääntämällä ulkopinta sisään ja laita ne suoraan jäteastiaan 5. Desinfioi alimmat suojakäsineet desinfektiopyyhkeellä 6. Ota vielä uusi desinfektiopyyhe, jolla avaat ja suljet potilashuoneen oven 7. Poistu potilashuoneesta sulkutilaan astuen suoraan lattialle levitettyyn jätesäkkiin. SUOJAINTEN RIISUMINEN Riisu suojaimet rauhallisesti kontaminoimatta itseäsi tai ympäristöä. Käytä riisumisessa apuna peiliä ja noudata tarkkailijan ohjeita kaikissa vaiheissa. Suojaimet laitetaan suoraan jäteastiaan. 1. Astu suoraan lattialle levitettyyn jätesäkkiin (avustaja asettaa sen valmiiksi lattialle) 2. Avustaja tarkistaa visuaalisesti, että suojaimet ovat ehjät eikä ihoa ole paljastunut. 3. Jos suojauksessa huomataan puutteita, suoritetaan huolellinen desinfektio (desinfektiopyyhkeet materiaaleille, alkoholikäsihuuhde iholle) 4. Riisu visiiri 5. Desinfioi suojakäsineet desinfektiopyyhkeellä 6. Nojaudu taakse ja avaa haalarin vetoketju ja kiinnitys koskettamatta kasvoja tai hengityksensuojainta 7. Laske huppu niskaan tarttumalla huppuun takaa 8. Avustaja auttaa riisumaan haalarin koskettaen haalaria ainoastaan sen sisäpuolelta. Haalari lasketaan/rullataan hallitusti jätesäkin sisälle saappaiden varsien ympärille 9. Astu pois saappaista. Avustaja auttaa pitäen kiinni saappaista 10. Riisu suojakäsineet, desinfioi kädet huolellisesti 11. Riisu hengityksensuojain pitäen silmiä kiinni 12. Riisu hiussuojus pitäen silmiä kiinni 13. Desinfioi kädet 14. Poistu sulkutilasta pukien samalla kengänsuojukset 15. Desinfioi kädet sulun ulkopuolella 16. Mene suihkuun ja vaihda vaatteet ja desinfioi kädet vielä kerran 17. Avustaja laittaa jätesäkkiin tiiviiksi paketiksi käärityt suojaimet EKOKEM:in punaiseen jätesäkkiin ja jäteastiaan
6 AVUSTAJAN TEHTÄVÄT JA SUOJAINTEN KÄYTTÖ 1. Puhtaassa sulussa Avustaja käyttää käsihuuhdetta, mutta ei tarvitse muita suojaimia puhtaassa sulussa. Hoitajan tehtävänä on varmistaa, että huoneeseen menijä pukeutuu oikein. Lisäksi hän voi toimittaa potilashuoneessa työskenteleville tuotteita, joiden tarpeellisuus havaitaan kesken hoidon. Potilashuoneessa työskentelevä ei saa palata huoneesta puhtaaseen sulkuun, vaan hän poistuu vain likaisen sulun kautta. Lisätarvikkeita voidaan antaa puhtaasta sulusta huoneeseen apupöydälle. Ebola ei tartu ilmateitse. Avustajan pukeutuu puhtaassa sulussa ja siirtyy käytävän kautta likaiseen sulkuun avustamaan ja valvomaan huoneesta tulijan riisuutumista 1. Suojainten alla käytetään sairaalan työpukua, mitään tavaroita ei viedä mukana 2. Desinfioi kädet. 3. Pue kertakäyttöiset suojavarusteet a. suojatakki b. kirurginen suunenäsuojus c. visiiri d. yhdet pitkät suojakäsineet, varret takin hihojen päälle 2. Likaisessa sulussa AVUSTAJAN TEHTÄVÄT JA RIISUMINEN (Likainen sulku) Avustaja valvoo ja auttaa huoneesta poistujaa niin, että kaikki sujuu ohjeen mukaisesti. Avustava hoitaja asettaa likaisen sulun lattialle ison jätesäkin niin, että huoneesta tulija voi astua suoraan säkkiin. Avustava hoitaja ottaa kaarimaljalla vastaan laboratoriohoitajan ojentamat pussitetut näyteputket koskettamatta näytteitä ja sijoittaa kaarimaljan sivupöydälle, josta myöhemmin yksinkertaisiin suojavaatteisiin pukeutunut laboratoriohoitaja pakkaa ne lähetettäviksi erillisen ohjeen mukaan Kun huoneesta tulija on saanut kaikki suojaimet riisuttua, avustaja käärii jätesäkin tiukaksi paketiksi ja laittaa sen punaiseen EKOKEMIN jätesäkkiin ja erityisjäteastiaan. Tämän jälkeen hän riisuu omat suojaimet jäteastiaan seuraavasi: 1. Desinfioi suojakäsineet desinfektiopyyhkeellä 2. Avaa takin vyö ja riisu suojatakki ja suojakäsineet yhtenä pakettina niin, että käsineet jäävät suojatakin sisään 3. Desinfioi kädet 4. Riisu visiiri tarttuen takaa 5. Riisu suunenäsuojus pitäen silmiä kiinni 6. Desinfioi kädet 7. Poistu sulusta 8. Desinfioi kädet vielä sulusta poistumisen jälkeen.
7 6. Diagnostiikka 6.1 Verinäytteiden tilaaminen (HUSLAB:n kokeet) Näytteenotosta on ilmoitettava valmistautumista varten Satakunnan keskussairaalan laboratorioon. o päiväaikaan ma-pe klo 7-16, la-su klo 7-15 kl. mikrobiologian laboratorioon puh tai o ilta- ja yöaikaan kl. kemian laboratorioon puh tai Tutkimusten tekopaikka on HUSLAB Virologian yksikkö, joka edellyttää lähettävältä laboratoriolta aina yhteydenottoa puhelimitse. Pyyntöpaketti EBOLA Ebola-epäillyltä tutkitaan Verenvuotokuume-mikrob.paketti. Weblab Clinicalissa pyydetään paketti nimellä EBOLA, Multilabissa pyydetään <EBOLA Pakettiin kuuluvat seuraavat tutkimukset: o B-FiloNhO (kval), 3 x 7 ml verta ilman antikoagulanttia ja 2 x 7 ml EDTA-verta o B-PlasNhO (kval), 7 ml EDTA-verta., paksupisara- ja sivelynäytteitä ei Ebolaepäilyssä oteta o 4381 BaktNhO (kval), 7 ml EDTA-verta o 1153 B-BaktVi x 2, 2+2 BactALERT vv-pulloa o 2474 B-PVK-T, 7 ml EDTA-verta o 8818 P-CRP-0, 7 ml EDTA-vert 6.2 Vieritestit Kansainvälisten ohjeiden mukaan ebolaepäilyn verinäytteitä ei saa tutkia tavallisessa laboratoriossa vaan tilanteen vaatiessa verinäytteet tutkitaan potilashuoneessa vieritestilaitteilla (i-stat) (HE-tase, NA, K, Hb) sekä tarvittaessa CRP eri vieritestilaitteella (Afinion). Tällöin vieritestin tekee potilashuoneessa sairaanhoitaja, joka on tottunut laitteen käyttöön. Näytteiden tutkimisesta päätetään tapauskohtaisesti ja vain välttämättömät tutkimukset tehdään. Hoitaja ei koskaan ole potilashuoneessa yksin potilaan kanssa näytteitä tutkiessaan, vaan laboratoriohoitaja tai lääkäri on aina läsnä, jotta hoitaja saa täysin keskittyä vieritestilaitteen käyttöön. 6.3 Verinäytteiden otto Anestesialääkäri tai muu kokenut pistäjä laittaa potilaalle perifeerisen kanyylin turvakanyylia käyttäen. Hoitaja ottaa kanyylista näytteet laboratoriohoitajan huolehtiessa, että oikeat näytteet tulevat varmasti otetuiksi. Laboratoriohoitaja esipakkaa näytteet yksittäin salpapusseihin, joiden ulkopinta desinfioidaan desinfektiopyyhkeellä. Näytteet kerätään kaarimaljaan. Laboratoriohoitaja ojentaa pusseihin pakatut näytteet likaisessa sulussa suojautuneena odottavalle avustajalle, joka ottaa vastaan ne puhtaalla kaarimaljalla. Jatkopakkaaminen kuljetuspurkkeihin tapahtuu myöhemmin sulussa laboratoriohoitajan toimesta. Tilannekohtaisesti päätetään lähetetäänkö näytteet erikoiskuljetuksena vai menevätkö ne Helsinkiin ambulanssissa yhdessä potilaan kanssa. 6.4 Kuvantamistutkimukset Vältetään, kunnes saadaan varmistus verenvuotokuumeesta. Sen jälkeen kuvantamistutkimukset suunnitellaan tarpeen mukaan. 7. Hoito Anestesialääkärin laittamaan perifeeriseen kanyyliin, josta ensin on otettu tarvittavat verinäytteet, käynnistetään nestehoito. Tarvittavat tukihoidot aloitetaan tavanomaisesti. Jos epäillään sepsistä tai malariaa näiden empiirinen hoito käynnistetään herkästi infektiolääkärin konsultaation perusteella. Veriviljelyt ja malarianäytteet otetaan ennen antibioottihoidon käynnistämistä. Ebolaan on kehitteillä kokeellisia hoitoja, mutta lääkkeiden saatavuus on tällä hetkellä heikko ja niiden tehosta on vain yksittäisten potilaiden osalta kokemusta. Toimivaa rokotetta ei vielä ole käytettävissä.
8 8. Siivous ja välineiden käsittely Veri- ja eritetahrat poistetaan välittömästi käyttäen klooriliuosta 5000 ppm. Siivoustyön tekijä suojautuu samoin kuin muutkin huoneessa työskentelevät. Loppusiivouksesta on oma erillinen ohje. Välineiden käsittely Eristyshuoneeseen varataan hoidossa jatkuvasti tarvittavat välineet. Kertakäyttöisiä välineitä käytetään aina, kun se on mahdollista. Eristyshuoneeseen varataan hoidossa jatkuvasti tarvittavat välineet eikä välineitä kuljeteta huoneesta ulos. Monikäyttöiset välineet desinfioidaan heti käytön jälkeen huuhtelu- ja desinfiointikoneessa ja sitä kestämättömät pyyhitään huolellisesti kloorilla, 1000 ppm tai Easydesillä (alkoholi + tensidi). Alusastiat ja virtsapullot tyhjennetään huuhtelu- ja desinfektiokoneeseen. Potilas- ja vuodevaatteet Kaikki potilas- ja vuodevaatteet pakataan punaiseen muovipussiin ja hävitetään jäteohjeen mukaisesti tartuntavaarallisena jätteenä. Potilaan henkilökohtaiset tavarat pakataan kaksinkertaiseen muovipussiin ja laitetaan potilaan mukana Helsinkiin, jossa ne hävitetään, mikäli eboladiagnoosi vahvistuu. 9. Jätteet Katso erillinen ohje 10. Epidemian leviämisen katkaisu Epidemian leviämisen ehkäisemiseksi tarvittavista toimista päättävät infektiolääkäri ja THL:n päivystäjä yhdessä. Päivystyspoliklinikalla tai sairaankuljetuksessa ilman suojaimia eritteille mahdollisesti altistuneiden oireettomien henkilöiden nimet ja henkilötunnukset sekä tieto altistuksen laadusta kerätään heti rivilistaan ja toimitetaan infektiolääkärille viiveettä. On muistettava, että oireettomat henkilöt eivät voi levittää tartuntaa eteenpäin. Itämisaika on 2-21 vrk, tavallisimmin noin 7 vrk. 10. Tiedottaminen Infektiolääkäri ja THL huolehtivat ulkoisesta tiedottamisesta. Turhaa ja liian varhaista kohua tulee välttää, sillä se vaarantaa potilaan intimiteettisuojan ja aiheuttaa helposti perusteetonta pelkoa. Ebolaepäilyyn on suhtauduttava vakavasti, mutta on todennäköisempää, että epidemia-alueelta palanneella, jolla ei ole suoraa suojaamatonta kontaktia ebolapotilaan eritteisiin on malaria, sepsis tai influenssa.
HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Ebolasuojavarusteiden. pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11.
HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Ebolasuojavarusteiden pukeminen ja riisuminen JAMES BOYD OSASTONLÄÄKÄRI HYKS ENSIHOITO, HELSINKI 25.11.2014 SUOJAVARUSTEIDEN PUKEMINEN (donning) 1 Muista käydä
LisätiedotEBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1
EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja
LisätiedotInfluenssapotilaan eristyskäytännöt
Influenssapotilaan eristyskäytännöt Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 3.11.2014 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö Puh. 040 5094097
LisätiedotInfluenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet
Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö
LisätiedotEbola. VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta
Ebola VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta 17.12.2014 Ebola Verenvuotokuumevirus (Filovirus) Tarttuu pisara- ja kosketustartuntana Luonnossa eläimillä (lepakot, jyrsijät ym.) -> siirtyy ihmiseen
LisätiedotTyö- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö
Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.
LisätiedotRIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT
RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 3.11.2014 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P:040 509 4107 e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi
LisätiedotTARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI
TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 6.5.2013 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P: 08-315 2574, e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi
LisätiedotSuojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.
1 Suojainten käyttö Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. Suojainten pukeminen Suusuojus à Suojalasit à Suojatakki à Suojakäsineet
LisätiedotEristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto
1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.
LisätiedotEristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe
1 (9) siivousohje: potilashuoneeseen, toimenpidehuoneeseen ja leikkaussaliin. Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Pääsääntöisesti käytetään mikrokuituista
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotPisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY
Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti
LisätiedotTavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa
Varotoimiluokat (päivitetty 5.9.2018) Tavanomaiset varotoimet ovat käytössä aina, muut valitaan mikrobin tartuntareitin mukaan. Mikrobi saattaa levitä useita eri tartuntareittejä, jolloin käytetään samanaikaisesti
LisätiedotKÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista
LisätiedotInfektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät
Infektiohälytystilanteet terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon rooli ja tehtävät 6.2.2015 Kirsi Valtonen, LT, va ayl Tartuntataudeista vastaava lääkäri Vantaan terveyskeskus Flunssa Senegalista 2010
LisätiedotSuojaimet ebolavirustartunnan varalta eristyshuoneissa 11.12.2014
Suojaimet ebolavirustartunnan varalta eristyshuoneissa 11.12.2014 Sisältöä Suojaimiin liittyvät erityispiirteet Ehdotuksia suojaimiksi ja niiden pukemis- ja riisumisjärjestykseksi Työturvallisuuteen liittyviä
LisätiedotKeskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta
Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Kuvallisten ohjeiden kehittäminen Kehittämistyö, Arcada, Hygieniahoitajan opinnot Maarit Juti Sisältö Miksi nämä ohjeet? Verinäytteenotto CVK:sta
LisätiedotOPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA
OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA
LisätiedotSUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1
SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotEbola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö
Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia
LisätiedotMERS-KORONAVIRUSINFEKTION TUTKIMUKSET JA HOITO TYKSISSÄ
Toimintaohje 18.2.2016 MERS-KORONAVIRUSINFEKTION TUTKIMUKSET JA HOITO TYKSISSÄ MERS-koronavirus (MERS-CoV, Middle East Respiratory Syndrome coronavirus) aiheuttaa vakavia alahengitystieinfektioita. MERS
LisätiedotSyyhy, ohjeen muutokset
Syyhy, ohjeen muutokset Janne Laine Infektiolääkäri Tays Tavallinen syyhy Hedelmöittynyt naaras kaivaa ihon alle 2-15 mm käytävän, johon munii Tapahtuma käynnistää viivästyneen yliherkkyysreaktion Pääoire
LisätiedotKÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012
MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.
LisätiedotYlilyönnit ja rimanalitukset!
Ylilyönnit ja rimanalitukset! Reetta Huttunen infektiolääkäri Kahvihuoneelta kuuluu tyytyväisiä hyrinöitä: Nyt kun meillä on kaikki huoneet yhden hengen huoneita, niin ei kyllä pöpöt leviä! Pöpöt leviävät
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotPISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?
PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107
LisätiedotSivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.
Sivu 1 / 5 Influenssa Ohje perusterveydenhuoltoon Torjuntaohjeet osastojen influenssaepidemioissa Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Epidemiaepäily
LisätiedotINFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala)
1 (6) 26.1.2016 RUS / RM Infektioyksikkö ja Kliinisen mikrobiologian laboratorio INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) Tämä on Satakunnan sairaanhoitopiirin ohje erikoissairaanhoitoon
LisätiedotClostridium difficile - infektioiden torjunta
Clostridium difficile - infektioiden torjunta Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveysturvallisuusosasto 24.1.2019 1 Clostridium difficile -infektioiden torjunta Varhainen diagnoosi Seuranta Koulutus ja
LisätiedotEntä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku
Entä jos laivalla epäillään tarttuvaa tautia - toimintaohjeita ja informaation kulku Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Infektiotautien torjuntayksikkö 9.3.2015 Laivatarkastuskoulutus / O Lyytikäinen
LisätiedotSuojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa
JVT- ja kuivauspäivät 5-6.3.2015 Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa Paloesimies Jarkke Lahti Puhdas paloasema-malli Mallin lähtökohtana on vähentää altistumista tehtävässä ja
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotPäivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC
Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti
LisätiedotInfluenssa A(H1N1) -toimintaohjeita
1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/
LisätiedotRabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015
Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin
LisätiedotAlueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh
Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh Lähtökohtana Clostridium difficile 027 löydökset. Epidemia Hysa:lla v 2007 2011. Taudin luonteesta johtuva tarve torjua tautia. Kehiteltiin
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotPESUUN LÄHETETTÄVIEN TEKSTIILIEN LAJITTELU- / PAKKAUSOHJE. 1. NORMAALIT TEKSTIILIT (valkoiseen pyykkisäkkiin)
Rovaniemen Keskuspesula Oy OHJE Lähteentie 18 96400 ROVANIEMI p. 040-7120 340 / 040-7120 341 etunimi.sukunimi@rokepe.fi 1 Lapin Sairaanhoitopiiri Kolpeneen palvelukeskus Rovaniemen Kaupunki PESUUN LÄHETETTÄVIEN
LisätiedotERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 9.4.2008
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) ERISTYS- JA LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 2 (21) JOHDANTO Potilaan hoidossa erilaisilla varotoimilla ja eristämisellä pyritään estämään
LisätiedotHurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut?
Victor Oys Hurjat Huuhdeluvut? Hurjat vai kurjat huuhdekulutukset käsihuuhdekulutusluvut? Alueellinen koulutus 7.10.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen
LisätiedotAsiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p
Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL
LisätiedotRipuliepidemia - toimintaohje
AMMATTILAISOHJE 1 (5) INFEKTIOYKSIKKÖ Ripuliepidemia - toimintaohje Tilanteen kartoitus Jos toimintayksikössä todetaan tavallista enemmän ripulitapauksia, on syytä selvittää 1. Sairastuneiden määrä. Montako
LisätiedotPINTAPELASTAJAN PUKEUTUMINEN ja varusteiden huoltaminen LIITE 1
PINTAPELASTAJAN PUKEUTUMINEN ja varusteiden huoltaminen LIITE 1 Tarkasta varusteet Pintapelastuskassissa tulisi olla vähintään seuraavat varusteet: Lämmin välikerrasto villa-asu tai vastaava sukat käsineet
LisätiedotPandeemista influenssaa varten Suomeen varattujen suojainten käyttö hoitotyössä
Pandeemista influenssaa varten Suomeen varattujen suojainten käyttö hoitotyössä Varmuusvarastoitujen suojainten käyttöönotto Influenssa A(H1N1)v -viruksen aiheuttaman suojaintarpeen täyttämiseksi Suomessa
LisätiedotPienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat
Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat Miia Koskinen Hygieniahoitaja Sairaanhoitaja yamk Loinen (parasiitti) On eliö, joka elää toisen eliön (isäntäeliön) kudoksissa, iholla, turkissa tai läheisyydessä
LisätiedotPerifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy
Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy Anita Pahkamäki hygieniahoitaja Tampereen yliopistollinen sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Perifeeristen kanyyli-infektion ehkäisyssä huomioitavat
LisätiedotYhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas
Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)
LisätiedotVRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin
VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. VRE-kantaja Vankomysiinille
LisätiedotTurvalliset työtavat: suojainten käyttö
Turvalliset työtavat: suojainten käyttö 30.9.2016 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö, Oys Työvaate ja suojavaate Työvaatteessa ei
LisätiedotPeritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F
1(6) Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F Tässä on sinulle ohjeet siitä milloin pitäisi epäillä vatsakalvontulehdusta ja miten silloin on meneteltävä: Potilaan huomioitava oireet: 1. Vatsakipu
LisätiedotKÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA
KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA 040 584 2844 6.6.2018 KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET TAVANOMAISET VAROTOIMET Käsihygienia Suojaimet Ympäristö Hoito- Eritetahradesinfektio
LisätiedotKäyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!
Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai
LisätiedotKäyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!
Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai
LisätiedotMoniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä
Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 06.11.2009 1 (5) Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja
Lisätiedot39. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Paasitorni, Helsinki. Hygieniahoitaja Heli Lankinen Kotkan kaupunki
39. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Paasitorni, Helsinki Hygieniahoitaja Heli Lankinen Kotkan kaupunki Perehdytys ja käyttökoulutus Vastuu koneen oikeaoppisesta käytöstä on osastolla
LisätiedotINFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen
INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen YKSIKÖISSÄ TOTEUTETTAVAN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN JA MDRO -SEURANNAN PÄÄPIIRTEET
LisätiedotPesutilojen siivous. Siivouksen tavoite
Pesutilojen siivous Hygieniailtapäivä laitoshuoltajille 2017 ja 2018 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Siivouksen tavoite Saavuttaa tarkoituksenmukainen puhtaus Palauttaa toiminnasta aiheutuneet puhtaustason
LisätiedotTietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla
Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin
LisätiedotSUOJAINTEN KÄYTTÖ VÄLINEHUOLLOSSA. 26.Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Päivi Turunen Palveluesimies, Siun sote
SUOJAINTEN KÄYTTÖ VÄLINEHUOLLOSSA 26.Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 11.10.2018 Päivi Turunen Palveluesimies, Siun sote Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Perustettu
LisätiedotSivu 1 / 5. Ohje perusterveydenhuollon ympärivuorokautista hoitoa antaviin yksiköihin
Sivu 1 / 5 Influenssa Ohje perusterveydenhuollon ympärivuorokautista hoitoa antaviin yksiköihin Torjuntaohjeet osastojen influenssaepidemioissa Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen
LisätiedotC.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1
C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C. Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen Klostridien patogeneesistä ja leviämisestä Leviämisen ehkäisy /
LisätiedotAntibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä
Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä Tämä ohje koskee antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotKäsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011
Käsihygieniakampanja 2012 Tk -yhdysjäsenten senten koulutuspäiv ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja Tavoitteena parantaa käsihygienian k toteutumista Vähentää hoitoon liittyviä infektioita Käsihygienian
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014
Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava
LisätiedotINFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA
INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Congress Paasitorni Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori TAVOITTEET Toimenpiteisiin liittyvien
LisätiedotSikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta
TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista
LisätiedotLAPSI SAIRASTAA. Opas vanhemmille
LAPSI SAIRASTAA Opas vanhemmille LUKIJALLE Tässä oppaassa kerrotaan lasten sairauksista. Oppaassa on ohjeita, miten hoidat lasta kotona. Lisäksi neuvotaan, milloin täytyy soittaa terveysasemalle, kun lapsi
LisätiedotSivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.
Sivu 1 / 3 HOITO-OHJE HUS Mobiiliyksikkö www.hus.fi ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. ESBL-kantaja
LisätiedotVerisuonikatetrien käsittely
Verisuonikatetrien käsittely 6.5.2013 klo 9-15.30 ls 5 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 08-3152308 raija.jarvinen@ppshp.fi
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia
ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia INTO-päivät 7.11.2018 Infektiolääkäri Laura Pakarinen, Helsingin kaupunki 1 Helsingin kaupungin sairaalat Suursuon sairaala MalmiH sairaala MalmiP sairaala Laakson
LisätiedotPäivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet
Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet 22.11.2017 Vastaava hygieniahoitaja Minna Vuorihuhta 2 23.11.2017 1 3 23.11.2017 4 23.11.2017 2 5 23.11.2017 6 23.11.2017 3 Uusia ohjeita, kertaa ohje kokonaisuudessaan
LisätiedotINFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA
1 (5) 29.12.2014 Infektioyksikkö ja Kliinisen mikrobiologian laboratorio INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Tämä on Satakunnan sairaanhoitopiirin ohje erikoissairaanhoitoon influenssapotilaiden
LisätiedotAseptiikka pientoimenpiteissä Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala
Aseptiikka pientoimenpiteissä 28.09.2018 Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala Aseptiikka Tarkoittaa kaikkia toimenpiteitä tai toimintatapoja,
LisätiedotTehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla
Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 ls 6 Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 040
LisätiedotSaunotuksen ja suihkutuksen hygienia
Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia Koti- ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden hygieniayhdyshenkilöiden koulutuspäivä 10.10.2017 Aluehygieniahoitaja Rauni Ikonen Määrittelyjä Hygienia ja puhtaus Hygienia
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotLIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!
LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! Olemme kaksi sairaanhoitaja opiskelijaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta terveysalalta. Hoitotyön koulutusohjelmaan kuuluu opinnäytetyön tekeminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena
LisätiedotErikoissairaanhoidon ohjeet HUS alueella influenssa A(H1N1)v epäilyssä marraskuusta 2009 alkaen. Suomessa epidemian kiihtymisvaihe
11.1.10 Erikoissairaanhoidon ohjeet HUS alueella influenssa A(H1N1)v epäilyssä marraskuusta 2009 alkaen Suomessa epidemian kiihtymisvaihe Sisällysluettelo 1. Influenssa A(H1N1)v pandemia... 2 2. Kliiniset
LisätiedotKontaminoituneelle limakalvolle tai sidekalvolle ensiapu on runsas huuhtelu.
JENNI AHTIKALLIO, JULIA ETELÄVUORI, HANNA RONNI VERITAPATURMATOIMINTAOHJE HOITOTYÖN OPISKELIJALLE Mikäli sinulle on sattunut neulanpistotapaturma tai potilaan verta on joutunut haavaiselle iholle, ENSIAPU
LisätiedotTUBERKULOOSIN KONTAKTISELVITYSOHJEET
TUBERKULOOSIN KONTAKTISELVITYSOHJEET TUBERKULOOSIN KONTAKTISELVITYKSEN KRITEERIT Kontaktiselvityksellä etsitään (1) tartuntavaaralliselle tuberkuloosipotilaalle altistuneet kontaktit ja (2) tuoreen tuberkuloositartunnan
LisätiedotTuberkuloosi ja raskaus. Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015
Tuberkuloosi ja raskaus Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 16.4.2015 Tuberkuloosi Suomessa 500 450 400 350 Tapauksia 300 250 200 Keuhkotbc Muu tbc 150 100 50
LisätiedotTarttuvista taudeista
OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala
LisätiedotTERVETULOA LASTENTAUTIEN YKSIKKÖÖN!
TERVETULOA LASTENTAUTIEN YKSIKKÖÖN! Tervetuloa lastentautien yksikköön, osastolle 2B! Yksikköömme kuuluu lastentautien vuodeosasto, poliklinikka, sekä vauvojen tehohoitoyksikkö. Vuodepaikkoja lastentautien
LisätiedotKontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?
Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6
LisätiedotPSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma. sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö
PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö TAUSTA STM:n julkaisema Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2006 (9/2006) www.stm.fi, www.ktl.fi, www.filha.fi
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotPientoimenpiteiden aseptiikka
Pientoimenpiteiden aseptiikka 30.11.2016 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide (=elimistön sisälle ulottuva, kajoava, ihon rikkova), joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien
LisätiedotLuteita potilaalla miten torjun tartuntoja?
Luteita potilaalla miten torjun tartuntoja? Alueellinen koulutus 22.9.2015 VSSHP Hygieniahoitaja Anne-Mari Kaarto https://www.cartoonstock.com/ directory/p/parasitic.asp Sisältö Mikä lutikka on? Mistä
LisätiedotKosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon
Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri
LisätiedotKeski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys
Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN
LisätiedotKokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS
Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,
LisätiedotMiten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
LisätiedotKäsihuuhdekulutusluvut
Käsihuuhdekulutusluvut Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 7.11.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen
LisätiedotInfluenssapotilaiden. pandemian aikana PPSHP:ssä. Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09
Influenssapotilaiden hoito pandemian aikana PPSHP:ssä Hannu Syrjälä (H.S.) 13.5.09 Influenssapandemiat Ainakin 31 (32) pandemiaa v. 1580 alkaen Espanjantauti ollut pahin (H1N1): vuosina 1918 1919 kolmena
Lisätiedot