Evästyksiä työpajaan:

Transkriptio

1 Evästyksiä työpajaan: Kestävät innovaatiot Luovuutta ja innovatiivisuutta edistävä oppiminen Tulevaisuusverstas Erkka Laininen, OKKA-säätiö

2 Taloustieteilijät ovat uudelleen kiinnostuneet onnellisuudesta tutkimuskohteena, sillä talouskasvu ei näytä enää lisäävän ihmisten onnellisuutta. Bruttokansantuotteen kasvua käytetään yhä elintason parantumisen kuvaajana, vaikka se ei kuvaa elämänlaatua eikä ota huomioon ympäristöarvoja. Tutkimusten mukaan kulutuksen kasvu ei Suomessa eikä muissakaan kehittyneissä teollisuusmaissa enää lisää ihmisten onnellisuutta tai hyvinvointia. Tästä huolimatta taloudelliset ja poliittiset järjestelmät pyrkivät yhä lisäämään talouskasvua, koska näkevät sen tienä onnellisuuteen. Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tieto&trendit -lehdessä 7/2008

3 Vaihtoehtoisten mittareiden mukaan BKT:n kasvu ei ole lisännyt Suomessa hyvinvointia viimeisten vuosikymmenien aikana Suomen BKT, ISEW- ja GPIindikaattoreiden kehitys (reaalisin hinnoin asukasta kohti) Lähde: Hoffrén (2001) ja Rättö (2008) Kestävän taloudellisen hyvinvoinnin mittariin (ISEW) lasketaan mukaan esim. julkiset terveysmenot, auto-onnettomuudet, vesien ja ilman saastumisen sekä meluhaittojen aiheuttamat kustannukset ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö.

4 Kestävä innovointi ratkaisu aidon hyvinvoinnin lisäämiseen? Talouskasvun käsitteestä on innovaatiopolitiikassa päästävä laajempaan inhimillisen kehityksen käsitteeseen: perimmäisenä tavoitteena tulee olla ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Inhimillisessä kasvussa otetaan huomioon kaikki pääoman muodot: teollinen pääoma, inhimillinen pääoma, luontopääoma ja sosiaalinen pääoma. Kestävä innovointi tarkoittaa innovointia, jossa otetaan huomioon innovaatioprosessin ja siinä syntyvien innovaatioiden pitkäaikaiset vaikutukset ihmisiin, yhteiskuntaan, talouteen ja ympäristöön. Kestävä innovointi Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä, Sitran raportteja 76, 2008 (Antti Hautamäki, Sitra, johtaja, innovaatiotoiminnot, vieraileva tutkija, University of California, Berkeley)

5 Perinteinen innovaatioajattelu: Innovaatio -> Tuottavuus -> Kasvu Kestävä innovointi: Innovaatio -> Uusintaminen -> Hyvinvointi Kestävä innovointi - Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä, Hautamäki, Sitran raportteja 76

6 Kestävän innovoinnin haasteita Innovaatioiden painopiste on siirtymässä teknologisista innovaatioista asiakas- ja palvelukeskeisiin innovaatioihin -> haaste perinteiselle teknologian kehittämistä korostavalle innovaatiopolitiikalle. Kestävän innovoinnin piiriin kuuluvat paitsi yrityksen tai organisaation prosessi-, tuote- ja palveluinnovaatiot myös yhteiskunnalliset innovaatiot, esimerkiksi hyvä lainsäädäntö, kansalaisten terveyden edistäminen, koulutus, ympäristönsuojelu ja kansalaisyhteiskunnan voimistaminen. Yhteiskunnallisten innovaatioiden vaikutus kansakunnan vaurauteen ja menestykseen on aivan ratkaiseva ja usein merkittävämpi kuin parhaimmatkaan yritysten tekemät teknologiset innovaatiot. Kestävä innovointi Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä, Hautamäki, Sitran raportteja 76

7 Kestävän innovoinnin haasteita Laadullinen kasvu merkitsee siirtymistä lyhytjänteisestä talouskasvuajattelusta kestävän kehityksen edistämiseen. Koko teollinen rakenne, liikenne ja asuminen on nopeasti muutettava uusiutumattomia luonnonvaroja säästävään ja vähän energiaa kuluttavaan malliin. Voimme puhua kestävän kehityksen elämäntavasta. On etsittävä innovaatioita, joilla energiatuotanto, teollinen tuotanto, liikenne, maatalous, asuminen ja kaupungit uudistetaan kestävän kehityksen lähtökohdista. Kestävä innovointi - Innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä, Hautamäki, Sitran raportteja 76

8 Luovuudesta Luovuus on vapauteen ja älykkyyteen liittyvä kyky nähdä uusia asiayhteyksiä (assosiaatioita), kehittää epätavallisia ideoita, käsitteitä, tekniikoita ja intuitiota sekä etääntyä tavanomaisista ajatusradoista. (Wikipedia) Luovuus on kyky tuottaa tarkoituksellisesti jotakin merkittävästi uutta tai ainutlaatuista. (Peik Aukeantaus) Luova ajattelu on osa ihmisen perusolemusta, joka on mahdollistanut lajimme selviämisen. Luovuuden toteutuminen edellyttää mahdollisuuksien antamista erilaisille lahjakkuuksille ja erityisvahvuuksille. Luovuus on lähtökohtaisesti yksilön ominaisuus, mutta innovaatioiden syntyminen edellyttää yhteistoiminnallisuutta.

9 Luovuuden ja mielikuvituksen lähes rajattomat voimavarat ovat osa ihmisen perusolemusta ja myös innovaatioiden perimmäisiä lähteitä. Luova ajattelu ja käyttäytyminen ovat ominaisia kaikille ihmisille, eivät vain poikkeusyksilöille, kuten nerokkaille taiteilijoille ja tutkijoille. Luovuuden edistämisessä on kysymys ennen muuta jokaisen ihmisen luovuuspotentiaalin löytämisestä, tunnistamisesta, rohkaisemisesta ja kehittämisen tukemisesta. Reijo Aholainen (OKM), Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden kansallinen koordinaattori (2009)

10 Kestävä innovointi ja koulutus Keskustelu innovaatioista on keskittynyt pitkälti yritysten ja korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaan. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miten perusasteen ja toisen asteen opetus kehittää oppilaiden innovaatiovalmiuksia. Oleellista on myös nähdä innovaatio-osaaminen jokaisen ihmisen tärkeänä perusvalmiutena, eikä vain huippulahjakkaille keksijöille ja tuotekehittäjille kuuluvana ominaisuutena. Kestäviä innovaatioita voi syntyä millä tahansa työorganisaation tasolla ja kaikilla yhteiskunnan sektoreilla harrastustoiminta ja vapaa-aika mukaan lukien.

11 Kestävä innovointi ja koulutus Innovaatioiden synnyttäminen edellyttää vahvaa osaamista ja ymmärrystä innovaation kohteena olevasta alasta, mutta samalla myös kykyä irrottautua olemassa olevasta tiedosta, ratkaisuista ja toimintatavoista. Pedagogisesti tilanne on haasteellinen, sillä tiedon syventämisen kääntöpuolena on usein näkökulman kapeneminen ja juuttuminen olemassa olevaan tietoon. Koulujärjestelmämme perustuu opiskeluun, jossa vähitellen syvennetään tietoa ja erikoistutaan lopulta usein hyvin kapealle tiedon alueelle. Vaarana on, että tätä kautta kadotetaan ihmisten potentiaalia innovoida. Uusien ratkaisujen löytäminen edellyttää usein oivalluksia esimerkiksi jonkin toiseen tieteenalan tai toimialan teorioiden, mallien tai käytäntöjen soveltamisesta.

12 Tulevaisuusverstas Ryhmässä tapahtuva luova ongelmanratkaisumenetelmä Kehitetty 1950-luvulla Itävallassa ja Saksassa tavoitteena kansalaisten aktivoiminen kritisoimaan yhdessä vallitsevia olosuhteita sekä valmistamaan ehdotuksia toivottavasta tulevaisuudesta Käytetty mm. Helsingin kouluissa ja nuorisotoimessa Demokraattisesti työskennellen pohditaan yhteisesti sovittuun asiaan liittyviä ongelmia ja ideoita, joita sitten yhdessä toteutetaan -> myös hiljaisten ääni kuuluviin! Tuottaa paljon ideoita: kritiikkiä ja parannusehdotuksia Sopii uuden luomiseen tilanteessa, jossa ei ole varmoja ja valmiita ratkaisuita

13 Tulevaisuusverstaan vaiheet 1. Valmisteluvaihe 2. Ongelmavaihe (kritiikkivaihe) 3. Ideointivaihe (mielikuvitusvaihe, utopiavaihe) 4. Todentamisvaihe 5. Jatkotyöskentely tai uusi verstasvaihe

14 Työpajan aikataulu Työpajan pohjustus Kritiikkivaihe Tauko Ideointivaihe Todellistamisvaiheen käynnistys Lounas (buffetravintola, 7. krs.) Todellistamisvaihe jatkuu Kahvi Tulosten esittely ja kommentointi

15 Työpajan toteutus Tavoite: Päivän aikana synnytetään tulevaisuusverstaan avulla opetusesimerkkejä, joiden avulla kestäviä innovaatioita tukevaa opetusta voisi toteuttaa eri kouluasteiden oppilaitoksissa. VAIHE 1: Kritiikkivaihe (n. 45 min) Mikä estää tai rajoittaa luovuuden ja innovatiivisuuden toteutumista oman koulusi/oppilaitoksesi opetuksessa? 1) Opetusmenetelmät ja opetuksen toteutus 2) Oppimisympäristöön liittyvät tekijät Jokainen miettii itsekseen. Ongelmat kirjataan erillisille papereille, vain yksi ongelma per paperi. Teipataan paperit seinälle Ongelmat jäsennellään ja äänestään niiden tärkeydestä.

16 VAIHE 2: Ideointivaihe (n. 45 minuuttia) Jos olisi kaikki valta ja mahdollisuudet toteuttaa innovointia tukevaa opetusta, miten sen tekisin? Etsitään LUOVIA ratkaisuja innovointia tukevan opetuksen toteutukseen puitteista ja ongelmista välittämättä. Toteutus eri kouluasteiden edustajia käsittävissä 3-5 hengen porinaryhmissä. Kirjataan ideat ylös, yksi idea lapulle. Teipataan laput seinälle.

17 VAIHE 3: Todellistamisvaihe (75 min) Taustapaperi: Kestävän innovoinnin aiheita opetuksessa Miten ideointivaiheessa syntyneitä MAHDOLLISIA luovia ideoita voisi toteuttaa käytännössä opetuksessa kestävän kehityksen aiheiden kautta? Löytyykö omasta oppilaitoksesta jokin ongelma, jonka ratkaisuun menetelmää voisi soveltaa? Ryhmäjako tehdään oppilaitosasteittain. Jokainen ryhmä työstää aamupäivän ideoinnin pohjalta kaksi opetusesimerkkiä, joissa yhdistyvät: - kestävän innovaation aihe - opetusmenetelmällinen lähestymistapa - innovatiivisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen Tulokset esitellään ja niistä keskustellaan yhteisesti (45 min)

18 Kestävien innovaatioiden kohteita ja välineitä Innovoinnin kohteita, ympäristönä esim. oppilaitos, työ, yhteiskunta, koti, vapaa-ajan toiminta, harrastukset ym. Energiansäästö Jätteen synnyn ehkäisy Liikenne ja liikkuminen Yhdyskuntasuunnittelu Turvallisuuden edistäminen Kestävä kulutus Terveyden edistäminen Kiusaamisen ehkäisy Yhteisöllisyyden parantaminen Viihtyisyyden lisääminen Kulttuuriperinnön säilyttäminen JNE! Innovaation välineitä Teknologiset ratkaisut Työ- ja toimintatapoihin liittyvät innovaatiot Tietotekniikan tai sosiaalisen median hyödyntäminen Tiedonvälitykseen liittyvät innovaatiot Suunnitteluratkaisut JNE!

19 Luovuuden ja innovatiivisuuden toteutumista rajoittavia tekijöitä opetuksessa Oppimisen segmentointi oppiaineisiin Tiedon siirtämiseen perustuva opetustapa Opetuksesta puuttuvat syy-seuraussuhteiden ja kokonaisuuksien ymmärtäminen, kriittinen ajattelu, toiminnallisuus ja tunteiden hyödyntäminen oppimisen tukena Oppimisympäristöjen rajaaminen luokkahuoneeseen Oppilasta passivoivat opetusmenetelmät Oppimisen haasteet eivät ole oikean tasoisia Yhteistoiminnallisuuden ja vuorovaikutuksen puuttuminen opetuksessa Ei oteta huomioon oppilaiden yksilöllisiä oppimisen tapoja Ei oteta huomioon oppilaiden erityisvahvuuksia ja lahjakkuuden lajeja

20 Luovuuden ja innovatiivisuuden toteutumista rajoittavia ympäristötekijöitä Työn ja oppimisen jatkuva/tiukka ohjaus ja kontrollointi Kilpailemisen ja suorittamisen ylikorostaminen Epäonnistumisesta rankaiseva ympäristö Negatiivinen arviointi, kannustavan palautteen puuttuminen Ilmapiiri, josta puuttuvat avoimuus, luottamus, turvallisuus ja kunnioitus (Poimintoja Kari Uusikylän näkemyksistä)

21 Opetusmenetelmät ja oppimistavat, jotka tukevat esim. tutkivaa oppimista ja ongelmanratkaisua toiminnallisuutta ja oppilaiden aktiivista osallistumista kokonaisuuksien sekä asioiden syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä kriittistä ajattelua Luovuuden ja innovatiivisuuden edistäminen opetuksessa tunteiden hyödyntämistä oppimisen tukena taito- ja taideaineiden hyödyntämistä luovan työskentelyn tukena kommunikaatio- ja yhteistyötaitoja sekä yhteistoiminnallisuutta oppilaiden omien vahvuuksien ja oppimistapojen huomioon ottamista monipuolisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä itse keksimistä ja luomista