Aikamatkustelua molekyylin avulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikamatkustelua molekyylin avulla"

Transkriptio

1 AIKA Suomi-neidosta, Neandertalin ihmisestä ja vähän Ötzin ruokavaliosta Aikamatkustelua molekyylin avulla ANTTI SAJANTILA K ysymys ihmislajin alkuperästä on herättänyt tutkijapiireissä kiehtovia ja mukaansa tempaavia akateemisia kiistoja, joissa joskus ei ole ollut kysymys lopullisesta totuudesta vaan parhaasta selitysmallista ja tutkimusryhmien egosta. Anatomisesti modernien ihmisten (Homo sapiens sapiens) evoluutiota on selitetty pääpiirteittäin kolmen eri teorian mukaan. Ensimmäisen teorian mukaan ihmislajilla ei ole ollut yksittäistä alkukotia, vaan nykyihmiset kehittyivät alueellisesti toisistaan riippumatta Homo erectuksen levittyä Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan noin vuotta sitten. Tämän teorian kannattajien argumentointi perustuu fossiileiden morfologis-anatomisissa piirteissä havaittuun jatkuvuuteen. Teorian mukaan evoluutio on kestänyt alueellisesti pitkään ja on vaatinut ajallisesti suhteellisen tasaisen geenienvaihdon arkaaisen Homo erectuksen ja anatomisesti modernien ihmisten välillä. Myös toisen teorian mukaan lajimme kehittyi Afrikassa. Levitessään Eurooppaan ja Aasiaan se ainakin osittain sulautui arkaaisten ihmislajien esimerkiksi Neandertalin ihmisten kanssa. Alkukotimme Afrikka Molekyyligenetiikan menetelmiä on viime vuosina käytetty mitä moninaisimpien ongelmien ratkaisemiseen biologisissa tieteissä. Tuhansien vuosien päähän kurkistelu molekyylien avulla on luonut kokonaan uusia tieteenaloja, molekyyliantropologian ja molekyyliarkeologian. Suurin osa geneettisistä tutkimuksista tukee kolmatta teoriaa, jonka mukaan anatomisesti modernit ihmisten kehittyivät Afrikassa ja heidän diasporansa Afrikan alkukodista muualle on tapahtunut evoluution kannalta vasta viime aikoina, noin vuotta sitten. Tämä molekyyliantropologien tukema»recent origin out of Africa» -teoria perustuu pitkälti nykyväestöjen populaatiogenetiikasta saatuun epäsuoraan todistusaineistoon. Tutkittaessa maailman eri väestöjen geneettistä monimuotoisuutta on todettu, että Afrikan väestöissä esiintyvät lähes kaikki ne geneettiset muodot, joka ovat löydettävissä muualta. Toisaalta Afrikassa on sellaisia geneettisiä muotoja, joita ei tavata muualla. Tätä voidaan havainnollistaa yksilöiden alkuperän fylogeneettisella puulla (kuva 1), jossa kaikki afrikkalaisten DNA-linjat erottuvat muista tai sekoittuvat muiden väestöryhmiä edustavien DNA-linjojen joukkoon. Molekyyligeneettisten laboratoriomenetelmien avulla on mahdollista tuottaa suhteellisen laajoja tietokantoja nykyisin elävien ihmisten DNA:n monimuotoisuudesta ja sen jakaantumisesta eri väestöissä tai eri maantieteellisillä alueilla. Nykypäivän DNA:n monimuotoi- 2447

2 Kuva 1. Ihmislajin alkuperä. Ihmisväestöjen DNA-tutkimusten perusteella meidän viimeinen yhteinen kantaisämme (most recent common ancestor, MRCA) eli noin vuotta sitten. Afrikan väestöt muodostavat fylogeneettisessä puussa oman haaransa (A8 A10), mutta Afrikassa esiintyviä DNA-linjoja (A5 A7) on myös esimerkiksi eurooppalaisten ja aasialaisten DNA-linjojen joukossa (EA1 EA4). Afrikan mantereen väestöjen DNA-linjoja on myös huomattavasti enemmän kuin Euraasiassa ja muualla maailmassa. Neandertalin ihmisen mitokondriaalisen DNA:n (mtdna)-sekvenssit osuvat fylogeneettisessä puussa valtaosaltaan anatomisesti nykyihmisten mtdna-linjojen ulkopuolelle. Toistaiseksi julkaistut Neandertalin ihmisen mt- DNA-sekvenssit (N1 N4) muodostavat oman ryhmänsä fylogeneettisessä Simpanssi rekonstruktiossa. N1 N2 N3 N4 Neandertalin ihminen EA1 EA2 EA3 EA4 A5 A6 A7 A8 A9 A10 suudesta tehtyihin päätelmiin liittyy kuitenkin toistaiseksi ratkaisemattomia tilastollisia ongelmia. Ihmisen evoluution mallintamisen taustalla on useita suhteellisen karkeita oletuksia ihmisen käyttäytymisestä ja väestöjen demografiasta. Tämän vuoksi päätelmät ihmisen alkuperästä ja suhteesta toisiin lähisukulaisiinsa ovat vielä kriittisen keskustelun kohteena. Molekyyliarkeologit ovat harrastaneet arkeogeneettistä aikamatkustusta molekyylien avulla ja tuottaneet suoraa tietoa jo kadonneiden eläinlajien DNAtason monimuotoisuutta ja muinaisista ihmisistä tutkimalla arkeologisten kaivausten yhteydessä löytyneitä tai museoissa säilytettyjä fossiileja. Arkeogenetiikka: luita, nahkaa ja ulosteita DNA-molekyylien monistaminen PCR-menetelmällä luonnosta löytyneistä ulosteista on osoittautunut käteväksi tavaksi analysoida suojeltujen villieläinten tai muuten vaikeasti tavattavien eläinten geneettistä monimuotoisuutta ja ravintotottumuksia. Ulosteet ovat, yllätys yllätys, varsin tavallinen löydös ihmisasutusten arkeologisissa kaivauksissa ja luolissa, jotka ovat olleet eläinten käytössä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen lounaisosien luolista on löydetty ulostenäytteitä, jotka edustavat useiden kymmenientuhansien vuosien aikaa. Niistä voidaan periaatteessa seurata evoluutiota suoraan molekyylitasolla ajallisesti ja paikallisesti.»uloste-pcr»-menetelmän avulla on tehty perusluonteisia päätelmiä jo sukupuuttoon kuolleiden eläinlajien geneettisestä monimuotoisuudesta ja sijoittumisesta eläinkunnan sukupuussa muihin lajeihin nähden ja tarkennettu tietoja niiden ravinnonkäytöstä. Mielenkiintoisen yksityiskohdan oman lajimme historiaan lisää tieto, että noin 2000 vuotta sitten Amerikan mantereella asuneet ih Rodiniasupermanner muodostuu Neoproterotsooinen kausi

3 miset söivät kasviksia ja suurten nisäkkäiden lihaa. Uloste-PCR-menetelmällä on monistettu lyhyitä DNA-jaksoja, jotka osoittavat ulostenäytteissä olleen mm. kahdeksan eri kasvin, antiloopin ja siansarvilampaan tähteitä. Puhtaasti morfologisin analyysimenetelmin ei kyseisiä päätelmiä olisi voitu tehdä. Ulosteet eivät luonnollisesti ole ainut eikä edes ensisijainen näytemateriaali molekyyliarkeologeille. Periaatteessa mikä tahansa biologinen materiaali voi olla käyttökelpoinen monistettavaksi PCR-menetelmällä. Kuitenkin mm. pyrolyysikaasukromatografia-massaspektrometrialla on osoitettu muinaisnäytteistä usein aminohappojen ja sokerien välisiä ristisidoksia, jotka estävät DNA:n monistamisen. Käyttämällä PTB:tä (N-fenasyyli-tiatsolibromidi), joka rikkoo sokerien välisiä ristisidoksia, on muinais- DNA:n monistus joistakin näytteistä onnistunut. Lisäksi ympäristöolosuhteet aiheuttavat DNAmolekyylissä oksidatiivisia muutoksia ja hydrolyytistä tuhoutumista. Useimmat näistä muutoksista aiheuttavat DNA-molekyylin muuttumisen tai tuhoutumisen ja estävät DNA:n monistamisen PCR-menetelmällä. Kokonaan toisentyyppinen ongelma on PCRmenetelmään liittyvä kontaminaation mahdollisuus. Vaikka se on sinänsä suhteellisen helposti poissuljettavissa laboratorio-olosuhteissa, saattaa kokeen huolimaton kontrollointi johtaa vaarallisille harhateille tilanteissa, joissa näytteet eivät ole lähtökohdiltaan optimaalisia. Esimerkkinä tästä on vuonna 1995 Nature-lehdessä julkaistu dinosauruksen mitokondriaalinen DNA -sekvenssi (mtdna), jonka tarkempi analyysi osoitti nolosti kyseisen sekvenssin edustavan ihmisen tumallisesta genomista löytyviä mtdna:n insertioita. Myöhemmin näitä insertioita on käytetty»molekulaarisina fossiileina», jotka ovat ikään kuin pysähtyneet tai hidastaneet vauhtiaan evoluutiossa. Tämän ominaisuuden vuoksi mtdna:n tumallisia insertioita voidaan käyttää aikamatkustajan kilometripylväinä ihmisen evoluutiossa. Dinosauruksen DNA:ta ei ole vieläkään luotettavasti monistettu eikä dinosaurusten munia kloonattu. Ötzin viimeinen ehtoollinen Tirolin alpeilta yli metriä merenpinnan yläpuolelta löytyi miehen ruumis, joka osoittautui Euroopan mielenkiintoisimmaksi ihmisperäiseksi muumioiksi neoliittiselta ajalta. Se sai pian nimet»tirolin jäämies» ja»ötzi» Ötztal-nimisen löytöpaikan mukaan (kuva 2). Koska löydös osoittautui kulttuurihistoriallisesti poikkeuksellisen arvokkaaksi, perustettiin Etelä-Tirolin arkeologiseen museoon Bolzanoon Ötzille oma jäähuone, jossa on viimeisten kymmenen vuoden ajan tehty antropologisia, paleopatologisia, etnologisia ja molekyyligeneettisiä tutkimuksia. Ötzi eli radiohiiliajoituksen mukaan noin vuotta sitten, ja muumion läheisyydestä löytyneiden vaatteiden ja aseistuksen perusteella arkeologit ovat arvelleet hänen olleen metsästäjä tai korkeaarvoinen taistelija. Ötzin kuoleman ajateltiin aluksi johtuneen jäätymisestä. Uusimman teorian mukaan hän saattoi joutua väkivallan kohteeksi, sillä hänen vasemmasta olkapäästään löytyi kivinen nuolenpää. Pian löydön jälkeen aloitettiin myös DNAtutkimukset. Ensimmäiset tulokset julkaistiin Science-lehdessä vuonna 1994 (Handt ym. 1994). Ne osoittivat Ötzin mtdna:n sopivan yleiseen eurooppalaiseen geenipooliin. Tutkimus poisti epäilyt muumion ei-eurooppalaisesta alkuperästä, jota oli oletettu mm. iholta löydettyjen tatuointien perusteella. Osaltaan mtdnasekvenssin analysointi vahvisti ajatusta, jonka mukaan nykyeurooppalaisten geenipooli edustaa pikemminkin neoliittisena kuin paleoliittisena aikana Euroopassa asuneiden ihmisten geenipoolia. Ötziä on säilytetty pakastinlämpötilassa. Syksyllä 2000 ruumista sulatettiin tieteellistä tutkimusta varten ensimmäisen kerran sen löytymisen jälkeen. Sulatuksen yhteydessä otettiin näytteet ohut- ja paksusuolen sisällöistä. Vastikään julkaistussa tutkimuksessa (Rollo ym. 2002) Ötzin ennen kuolemaansa käyttämä ravinto rekonstruoitiin suoliston sisällön DNA-analyysil- 2449

4 lä. Hän oli syönyt joitakin aikoja ennen kuolemaansa vuorikauriin lihaa, kaksisirkkaisia ja viljakasveja ja viimeiseksi ehtoollisekseen saksanhirven lihaa ja mahdollisesti viljaa. Suolen siitepölyanalyysi paljasti hänen liikkuneen Alppien alapuolisen metsävyöhykkeen läpi ennen kiipeämistään vuoristoon. Aikamatkustusta on myös harrastanut eräs Alppialueella asuva nainen, joka oli unessaan muistanut olleensa Ötzin vaimo noin 5000 vuotta sitten ja kirjoitti siitä menestyskirjan. Ötzin ja naisen välistä sukulaisuussuhdetta ei ole kuitenkaan tieteellisesti tutkittu molekyylitasolla eikä muutenkaan. Feldhoferin luola Neandertalissa vuonna 1856 Neandertalin ihminen herättää mielikuvan alkuihmisen prototyyppistä, jolla oli kömpelö kävelytapa, massiiviset lihakset ja kulmikkaasta kallosta esiin työntyvä voimakas leuka ja hyvin kehittynyt silmäkuoppien yläpuolinen osa. Neandertalin ihminen osasi myös leikkiä tulella ja ilmeisesti hautasi lähimmäisensä. Kysymystä neandertalilaisen mahdollisesta puhekyvystä käsitellään Haaralan artikkelissa tässä numerossa. Tämä sukulaislajimme on nimetty ensimmäisen löytöpaikan perusteella. Säveltäjä-runoilija Joachim Neanderin ( ) mukaan nimetyn laakson eteläpuolen pienestä luolasta löytyi vuonna 1856 jäännöksiä, joita arveltiin aluksi luolakarhun luiksi mutta jotka myöhemmin osoittautuivat eräiksi tärkeimmistä antropologisista luulöydöksistä ihmisen evoluution kannalta. Koska Neandertalin ihmiset katosivat noin vuotta sitten, ainut tapa arvioida suoraan DNA-tasolla heidän geneettistä suhdetta nykyihmisiin on analysoida muinaista DNA:ta tunnetuista Neandertalin ihmisiksi luokitelluista luulöydöksistä. Useiden vuosien turhauttavien yritysten jälkeen müncheniläisessä laboratoriossa onnistuttiin vuonna 1995 eristämään autenttista Neandertalin ihmisen DNA:ta. Tulokset julkaistiin vuonna 1997 Cell-lehdessä. Ensimmäisen kerran voitiin luotettavasti verrata lähimmän sukulaisemme mtdna:ta modernin ihmisen mtdna:han. Saatiin uusi näkökulma antropologien ja paleontologien piirissä kiisteltyihin kysymyksiin lajimme alkuperästä. Koska Afrikasta lähteneen nykyihmisen tiedetään asuneen useita vuosituhansia samoilla alueilla Neandertalin ihmisten kanssa, on monien mieltä kiinnostanut pitkään myös kysymys, harrastimmeko seksiä Neandertalin ihmisen kanssa. Olemmeko me nykyisin elävä sekoitus, jossa on anatomisesti modernia nykyihmistä ja mausteena Neandertalin miestä, naista tai molempia? Neandertalin ihmisen mtdna-sekvenssi antaa tähän vastauksen, mutta ei aivan täydellistä. Nyt tunnettujen mtdna:n sekvenssien perusteella nykyihmisen mitokondriaalisessa genomissa ei ole jälkiä Neandertalin ihmisen ja meidän intiimistä kanssakäymisestä ja siten geenien sekoittumisesta (kuva 1). Toistaiseksi onnistuneesti analysoidut DNA-sekvenssit edustavat äitien puolelta periytyvää mtdna:ta. Päätelmänä on, ettei neandertalilaisten naisten voida olettaa harrastaneen syrjähyppyjä nyky-ihmisen esi-isien kanssa. Tähänastiset päätelmät eivät kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että Neandertalin ihmiset olisivat sekoittuneet nykyihmisiin autosomien tai Y-kromosomin DNA:n tasolla. Edustaahan noin emäsparin kokoinen mtdna vain häviävän pientä osaa ihmisen koko genomista. Joka tapauksessa nämä mieltä kiehtovat löydökset tukevat teoriaa nykyihmisten suhteellisen viimeaikaisesta leviämisestä Afrikasta muille mantereille ilman todennettavaa assimiloitumista muihin arkaaisiin ihmislajeihin. Suomalaisuus mielessä, kielessä vai geeneissä? Kysymys ihmislajin alkuperästä on kiinnostava keskustelunaihe kuten myös kysymys suomalaisten alkuperästä. Eri ajankohtina on suomalaisten ja suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien väestöjen»alkukodista» esitetty toisistaan hyvinkin poikkeavia hypoteeseja. Eri näkemyksiä ovat myös värittäneet päivänpoliittiset tai muut ei- 2450

5 Kuva 2. Tirolin alpeilta yli metriä merenpinnan yläpuolelta löytyi miehen ruumis, joka osoittautui Euroopan mielenkiintoisimmaksi ihmisperäiseksi muumioiksi neoliittiselta ajalta. Se sai pian nimet»tirolin jäämies» ja»ötzi» Ötztal-nimisen löytöpaikan mukaan. Kuva: Lehtikuva Oy. tieteelliset tavoitteet. Suomalaisten alkuperää on tarkasteltu kielitieteen ja arkeologian näkökulmasta. Eri tieteiden edustajien koulukuntaisuus ja menetelmien yhteensovittamattomuus ovat kompastuskiviä asiasta kiinnostuneille. Keskusteluissa unohtuu usein väliotsikoksi valitsemani ajatus, joka paljastaa kysymyksen liittyvän problematiikan ehkä jopa sen, että kysymystä on mahdotonta ratkaista yksiselitteisesti ja tieteellisen pitävästi. Jos tarkastelemme Suomen väestöhistoriaa molekyyligenetiikan kannalta, ei kysymys ole yksinkertainen. Joudumme helposti pureutumaan tieteellisen tutkimuksen kysymyksenasettelun mielekkyyteen. Molekyyliantropologisten tutkimusten yhtenä ongelmana on ollut tutkittavien väestöjen määrittäminen. Otan esimerkiksi omat lapseni. Tyttäreni DNA:ta voidaan käyttää juutalaisten väestönotoksessa mtdna:n osalta. Poikani DNA-näytteet taas ovat yhtä hyviä juutalaisten mtdna-tutkimuksissa ja etelähämäläisten Y-kromosomitutkimuksissa. Autosomaalisesti molempien poikieni DNA kuuluu samaan roskakoppaan tyttäreni autosomaalisen DNA:n kanssa, sillä puolet suomalaista, neljännes saksalaista ja neljännes venäläistä sattumanvaraisesti rekombinoitunutta genomia ei juuri kiinnosta molekyyliantropologeja. Kuitenkin he kaikki puhuvat suomea ja saksaa ja heillä on Suomen ja Saksan passi. Mitä nykyiset DNA-tutkimukset kertovat Suomalaisten juurista? Suomalaisten mitokondrioissa on hyvin paljon yhteneviä mtdna-linjoja muiden eurooppalaisten ja siis indoeurooppalaisia kieliä puhuvien väestöjen kanssa. Tämä näyttäisi tukevan Harri Nevanlinnan Tvärminnen symposiumissa vuonna 1980 esittämää arviota, jonka mukaan pääosa suomalaisten ge- 2451

6 neettisestä perimästä on eurooppalaista ja vain pieni osa on peräisin idästä, Volgan mutkan kielellisestä alkukodista. Rajusti yksinkertaistaen: äidit ovat kotoisin etelästä? Entä isät? Muutama vuosi sitten julkaistiin artikkeli, jonka yhtenä kirjoittajana olin ja jossa kuvattiin ennen tuntematon Y-kromosomin pistepolymorfismi. Sen esiintymistaajuus on suuri Burjatiassa ja Suomessa. Ovatko suomalaismiehet sitten lähtöisin Burjatiasta? Eivät varmaankaan, sillä uusimmat tulokset viittaavat siihen, että Y- kromosomin Tat-polymorfiaa esiintyy sattuman sysäyksestä vaihtelevina taajuuksina suurella alueella Pohjois-Euraasiassa. Tämä osoittaa liian nopeiden päätelmien vaarallisuuden, vaikka tieteelliset tulokset olisi julkaistu arvovaltaisissa lehdissä. Molekyyliantropologiset ja erityisesti muinaisen DNA:n tutkimukset ovat tästä erinomainen esimerkki, sillä tuloksista tehtäviin päätelmiin ja»julkaisukelpoisuuteen» liittyvät usein myös tutkijoiden ja tieteellisten lehtien vertaisarvioijien ennakkokäsitykset ja ei-tieteelliset vaikuttimet. Tuoreimmissa tutkimuksissa on havaittu suomalaisten Y-kromosomissa ainakin kaksi päälinjaa. Tämä löydös saattaisi viitata ainakin kahden selkeästi erillisen muuttoliikkeen tai perustajapopulaation tuloon Suomen nykyiselle alueelle. Päätelmä saa myös tukea arkeologisista löydöksistä. Milloin nämä»perustajamiehet» tänne saapuivat ja mitä kieltä he puhuivat, on vielä ratkaisematon kysymys. Eräiden arvioiden mukaan he saapuivat vasarakirveskulttuurin aikoihin, ja heidän mukanaan myös maanviljelys levisi tänne. Niin ikään mtdna- ja Y- kromosomitutkimusten karkeat ajoitukset sopisivat tähän, noin 4000 vuotta sitten alkaneeseen suomalaisten kehitysvaiheeseen. Kysymys suomalaisten alkuperästä liittyy siis aikaan. Ensinnäkin siinä mielessä, että juuriaan etsivä EU-kansalainen on nykyisin kovin kiinnostunut alkuperästään. Toisaalta kysymykseen suomalaisten alkukodista tulisi aina liittää kysymys ajasta. Kuka tuli ja milloin? Viime kädessähän suomalaisten niin kuin meidän kaikkien ihmisten alkukoti on Afrikassa kunhan ajassa vain kuljetaan tarpeeksi taaksepäin. Kirjallisuutta von Haeseler A, Sajantila A, Paabo S. The genetical archaeology of the human genome. Nat Gen 1996;14: Handt O, Richards M, Trommsdorff M, ym. Molecular genetic analyses of The Tyrolean Ice Man. Science 1994;264: Huurre M vuotta Suomen esihistoriaa. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy, Hofreiter M, Serre D, Poinar H, Kuch N, Paabo S. Ancient DNA. Nat Genet Rev 2001;2: Krings M, Stone A, Schmitz RW, Krainitzki H, Stoneking M, Pääbö S. Neandertal DNA sequences and the origin of modern humans. Cell 1997;90: Norio R. Suomi-Neidon geenit. Tautiperinnön takana juurillemme johtamassa. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy, Rollo F, Ubaldi M, Ermini L, Marota I. Ötzi s last meals: DNA analysis of the intestinal content of the Neolithic glacier mummy from the Alps. Proc Natl Acad Sci USA 2002;99: Zischler H, Geisert H, von Haeseler A, Pääbo S. A nuclear»fossil» of the mitochondrial D-loop and the origin of modern humans. Nature 1995;378: ANTTI SAJANTILA, apulaisopettaja antti.sajantila@helsinki.fi Oikeuslääketieteen laitos, oikeuspatologian osasto PL 40, Helsingin yliopisto 2452

DNA sukututkimuksen tukena

DNA sukututkimuksen tukena Järvenpää 12,2,2019 Teuvo Ikonen teuvo.ikonen@welho.com DNA sukututkimuksen tukena DNA sukututkimuksessa (Peter Sjölund: Släktforska med DNA) tiesitkö, että olet kävelevä sukukirja? on kuin lukisit kirjaa

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

DNA testit sukututkimuksessa

DNA testit sukututkimuksessa DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =

Lisätiedot

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS

TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS TIMO LÖNNMARKIN ISÄLINJAN GENEETTINEN TUTKIMUS Yleistä Ihmiskunnan sukupuu ja Afrikan alkukoti Miespäälinjat Haploryhmät eli klaanit Mistä tutkimus tehtiin? Timon ja meidän sukuseuramme jäsenten isälinja

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA KOHTI IHMISYYTTÄ

BI4 IHMISEN BIOLOGIA KOHTI IHMISYYTTÄ BI4 IHMISEN BIOLOGIA KOHTI IHMISYYTTÄ TIETO IHMISEN EVOLUUTIOSTA LISÄÄNTYY JATKUVASTI Ihmisen evoluution päälinjat ovat selvinneet tutkimalla fossiileja Fossiilien ikä voidaan määrittää radioaktiivisten

Lisätiedot

Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa

Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa Neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhde molekyyligenetiikan valossa Petter Portin Kysymys siitä, ovatko nykyihminen (Homo sapiens) ja neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) kaksi eri lajia vai saman

Lisätiedot

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A Lotta Isaksson 9A Ihmisen evoluutio Evoluutio tarkoittaa lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat vähitellen ympäristöolojen aiheuttaman valikoitumisen ja perinnöllisen muuntelun takia. Perinnöllinen

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Lataa Vain yksi jäi - Chris Stringer. Lataa

Lataa Vain yksi jäi - Chris Stringer. Lataa Lataa Vain yksi jäi - Chris Stringer Lataa Kirjailija: Chris Stringer ISBN: 9789524953344 Sivumäärä: 333 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.96 Mb Ajatus luonnonvalinnan ylläpitämästä evoluutiosta hyväksytään

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

Meripihka. Trilobiitti. 1. Fossiilit. Hominidin kallo. Kivettynyt metsä. Ramses Suuri. Jäätynyt mammutti. Jäämies

Meripihka. Trilobiitti. 1. Fossiilit. Hominidin kallo. Kivettynyt metsä. Ramses Suuri. Jäätynyt mammutti. Jäämies Meripihka 1. Fossiilit Trilobiitti Hominidin kallo Ramses Suuri Kivettynyt metsä Jäämies Jäätynyt mammutti Fossiili = aiemmalta geologiselta kaudelta peräisin oleva eliön jäänne (sanakirjan mukaan myös

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Hallikaisten varhaisvaiheet ja suvun DNA-tulokset Ari Kolehmainen Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet

Hallikaisten varhaisvaiheet ja suvun DNA-tulokset Ari Kolehmainen Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet Hallikaisten varhaisvaiheet ja suvun DNA-tulokset 28.7.2018 Ari Kolehmainen Suku- ja historiapalvelu Menneen jäljet Tutkijan esittely ja sukututkimustausta Suomen historian maisteri (Joensuun yliopisto

Lisätiedot

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen DNA-testit sukututkimuksessa 28.11.2017 Keravan kirjasto Paula Päivinen Solu tuma kromosomit 23 paria DNA Tumassa olevat kromosomit periytyvät jälkeläisille puoliksi isältä ja äidiltä Y-kromosomi periytyy

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Markku Niskanen. Visa Immonen. Minna Leino. Juha Ruohonen. Petri Halinen. Kolumni: Suomen arkeologisen seuran. syntymävaiheita.

Markku Niskanen. Visa Immonen. Minna Leino. Juha Ruohonen. Petri Halinen. Kolumni: Suomen arkeologisen seuran. syntymävaiheita. Vastaava toimittaja: Petri Halinen, Albert Petreliuksenkatu 5 C 18, 00137 Vantaa. Puh. 09-8235997. Petri.Halinen@helsinki.fi Toimituskunta: Jouko Pukkila, joukopukkila@hotmail.com Hanna-Maria Pellinen,

Lisätiedot

VÄHÄKYRÖKAAVONTÖNKKÄ KM9520. FM Katariina Nurminen

VÄHÄKYRÖKAAVONTÖNKKÄ KM9520. FM Katariina Nurminen 1 VÄHÄKYRÖKAAVONTÖNKKÄ KM9520 OSTEOLOGINEN ANALYYSI RAUTAKAUTISTEN HAUTAUSTEN LUISTA 24.6.2013 FM Katariina Nurminen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto sivu 2 2. Tavoitteet sivu 2 3. Luumateriaali ja metodi

Lisätiedot

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana

Lisätiedot

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia

Lisätiedot

Teorioita suomalaisten juurista

Teorioita suomalaisten juurista Teorioita suomalaisten juurista Suomalaisten juuria ja heidän alkukotiaan on eri aikoina etsitty monin eri menetelmin. Myös tulokset ovat olleet erilaisia. Käsittelen lyhyesti kuutta erilaista teoriaa:

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Lataa Homo Europaeus - Karin Bojs. Lataa

Lataa Homo Europaeus - Karin Bojs. Lataa Lataa Homo Europaeus - Karin Bojs Lataa Kirjailija: Karin Bojs ISBN: 9789523123526 Sivumäärä: 473 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.56 Mb Ainutlaatuisen mukaansatempaava, 54 000 vuotta kattava tarina eurooppalaisten

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

Lataa Homo europaeus : Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia - Karin Bojs. Lataa

Lataa Homo europaeus : Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia - Karin Bojs. Lataa Lataa Homo europaeus : Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia - Karin Bojs Lataa Kirjailija: Karin Bojs ISBN: 9789523123939 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 30.43 Mb Ainutlaatuisen mukaansatempaava, 54 000

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

SUOMEN VUOHIEN HISTORIA

SUOMEN VUOHIEN HISTORIA SUOMEN VUOHIEN HISTORIA AULI BLÄUER, LUONNONVARAKESKUS BoNe: Naapurista lainaamassa. Kulttuurikontaktit karjanhoidon kehittäjänä Itämeren pohjoisosassa esihistoriallisena ja historiallisena aikana. Vuohien

Lisätiedot

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin

Lisätiedot

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia

Genomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus

Lisätiedot

Esko Korpilinna ja ketsua. Esitys Ruutiukoissa Matti Kataja

Esko Korpilinna ja ketsua. Esitys Ruutiukoissa Matti Kataja Esko Korpilinna ja ketsua Esitys Ruutiukoissa 8.1.2018 Matti Kataja Esko Korpilinna Itkevät Jumalat kirjoitussarja Apu-lehdessä 1967 Kirjailija, pääasiassa kuunnelmia Lappeenranta 28.06.1928 Sollentuna

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen

Lisätiedot

HIEKKANIEMEN KAIVAUS Kesällä 2011

HIEKKANIEMEN KAIVAUS Kesällä 2011 1 Kaivaustiedote 3.6.2011 HIEKKANIEMEN KAIVAUS Kesällä 2011 Kaivausaika ti 9.8 la 13.8 Kaivauksen johtaja Ville Laakso puh. 050 555 6312 Taustaryhmä Matti Hakulinen puh. 0400 158374 ja Jukka Luoto 040

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan?

Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan? Ongelma(t): Miten merkkijonoja voidaan hakea tehokkaasti? Millaisia hakuongelmia liittyy bioinformatiikkaan? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ihmisen, eläinten ja kasvien hyvinvoinnin kannalta nykyaikaiset mittaus-,

Lisätiedot

LUOMINEN JA EVOLUUTIO

LUOMINEN JA EVOLUUTIO LUOMINEN JA EVOLUUTIO Maailman syntyminen on uskon asia Evoluutioteoria Luominen Teoria, ei totuus Lähtökohta: selittää miten elollinen maailma olisi voinut syntyä, jos mitään yliluonnollista ei ole Ei

Lisätiedot

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa HOITO- JA HOIVATOIMISTO Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingissä Arvokas elämä ja hyvinvointi Kansallinen arvoperusta Erään sosiaalipalvelulakiin

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Lataa Evoluutiobiologia - Mats Björklund. Lataa

Lataa Evoluutiobiologia - Mats Björklund. Lataa Lataa Evoluutiobiologia - Mats Björklund Lataa Kirjailija: Mats Björklund ISBN: 9789524950763 Sivumäärä: 260 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.63 Mb Evoluutioteoria on kaikkea biologista tietoa yhdistävä

Lisätiedot

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet

Lisätiedot

Koiran periytyvä persoonallisuus

Koiran periytyvä persoonallisuus Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Genin käytön lyhyt opastus Huttusten sukukokouksessa

Genin käytön lyhyt opastus Huttusten sukukokouksessa Genin käytön lyhyt opastus Huttusten sukukokouksessa 1 Geni Kirjautuminen Geniin 2 Osoite Genin sisäänkirjautumissivulle Liittyminen Geniin Täytä tämä lomake 3 Geni Aloitussivu 4 Tätä näppäämällä pääsee

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

Potilasopas. 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu?

Potilasopas. 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu? 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu? ei halua, että hänen näytettään käytetään näihin tarkoituksiin. Kuten muutkin lääketieteelliset näytteet, DNA katsotaan osaksi potilaan potilasasiakirjoja, joten

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

1 of 4 1.12.2015 8:11

1 of 4 1.12.2015 8:11 1 of 4 1.12.2015 8:11 Turun yliopistossa on rakennettu DNA-näytteisiin perustuva sukupuu Lounais-Suomen susilaumoille. Turun yliopiston tiedote 30.10.2015 Lounais-Suomessa on viime vuosina elänyt lähekkäin

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä?

Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä? Antti Latvala Sosiaalilääketieteen päivät 28.11.2012 Esityksen teemat Miksi ja miten huomioida geneettisten

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Biopankit miksi ja millä ehdoilla?

Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Infraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy

Infraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa

Lisätiedot

Suomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös?

Suomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös? Suomen Arkeologinen Seura ry Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös? A r k e o l o g i p ä i v ä t 2006 ARKEOLOGIPÄIVÄT 2006 Arkeologi(a) ja media & Mikä on muinaisjäännös? Toimittaneet: Teemu Mökkönen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1

KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1 KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1 EI JOO 1. Sukupuoli Tavoite: Oman biologisen sukupuolen tunnistaminen ja eri sukupuolien erottaminen. 1. Oletko sinä tyttö

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen Perinnöllisyys Enni Kaltiainen Tällä tunnilla: - Lyhyt kertaus genetiikasta - Meioosi - Perinnöllisyyden perusteet - Risteytystehtävät h"p://files.ko-sivukone.com/refluksi.ko-sivukone.com/j0284919.jpg Kertausta

Lisätiedot

Uusin tieto neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhteesta

Uusin tieto neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhteesta Uusin tieto neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhteesta Petter Portin Mikä ihminen on ja mistä hän tulee? Biologinen vastaus tähän kysymykseen voidaan osittain saada vertaamalla oman ja lähilajiemme genomien

Lisätiedot

YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria

YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ Kieliä koskevia olettamuksia nostraattiteoria 202 YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ 1. Kieliä koskevia olettamuksia 2. Isälinjojen ja äitilinjojen eriaikaisuus 3. Kolmen ekspansiokeskuksen maantieteelliset sijainnit 4. Yleisiä migraatioita kokevia skenaarioita 5.

Lisätiedot

Lataa Koiraksi ihmiselle - Tiina Raevaara. Lataa

Lataa Koiraksi ihmiselle - Tiina Raevaara. Lataa Lataa Koiraksi ihmiselle - Tiina Raevaara Lataa Kirjailija: Tiina Raevaara ISBN: 9789518512762 Sivumäärä: 252 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.33 Mb Mistä koira on peräisin? Minkälaisia evoluution ja

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

Miten ihminen asutti. Jonakin esihistorian aamuna muutamia perhekuntia oli

Miten ihminen asutti. Jonakin esihistorian aamuna muutamia perhekuntia oli Miten ihminen asutti maailman? Teksti: Tuula Kinnarinen Taitto: Satu Varis Geenimme kertovat, että ihmissuku alkoi purkautua ulos Afrikasta 60000. Arkeologit väittävät löytäneensä jälkiä paljon varhaisemmista

Lisätiedot

Sukukokous TERVETULOA! Järvisydän, Rantasalmi

Sukukokous TERVETULOA! Järvisydän, Rantasalmi Sukukokous 1.7.2017 TERVETULOA! Järvisydän, Rantasalmi Kansasten DNA-sukututkimus TAUSTAA Mitä on DNA-sukututkimus? Vahvistaa perinteisin sukututkimusmenetelmin saatuja tuloksia. Tutkitaan henkilön DNA-näytettä.

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Eri väestöjen sukujuuria ei voida selvittää. Idästä vai lännestä? Suomalaisten geneettiset sukujuuret. Katsaus

Eri väestöjen sukujuuria ei voida selvittää. Idästä vai lännestä? Suomalaisten geneettiset sukujuuret. Katsaus Katsaus Kirsi Huoponen, Tuuli Lappalainen ja Marja-Liisa Savontaus Idästä vai lännestä? Suomalaisten geneettiset sukujuuret Mitokondriaalisen DNA:n (mtdna) ja Y kromosomin muuntelua voidaan käyttää apuna

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Elintarvikepetokset Annikki Welling Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira

Elintarvikepetokset Annikki Welling Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Elintarvikepetokset Annikki Welling Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Evira Elintarvikepetokset EU:ssa ei ole yleisesti hyväksyttyä elintarvikepetosten määritelmää. Yleinen ohjeistus löytyy elintarvikelainsäädäntöä

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Lataa Kuudes sukupuutto - Elizabeth Kolbert. Lataa

Lataa Kuudes sukupuutto - Elizabeth Kolbert. Lataa Lataa Kuudes sukupuutto - Elizabeth Kolbert Lataa Kirjailija: Elizabeth Kolbert ISBN: 9789523002814 Sivumäärä: 367 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.57 Mb Pulitzer-voittaja kuvaa sukupuuttoa, jonka näemme

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7'

Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7' 202 6.8.2006 Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7' C. Suomalainen näkökulma Käsittelin edellä väestöjen (tarkemmin äitilinjojen) kehittymistä ensin koko maailman näkökulmasta ja sitten Euroopan näkökulmasta.

Lisätiedot

Bioteknologian perustyökaluja

Bioteknologian perustyökaluja Bioteknologian perustyökaluja DNAn ja RNAn eristäminen helppoa. Puhdistaminen työlästä (DNA pestään lukuisilla liuottimilla). Myös lähetti-rnat voidaan eristää ja muuntaa virusten käänteiskopioijaentsyymin

Lisätiedot

Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009

Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009 1 Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Etelä-Pälkäneen vesiosuuskunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Maastokartat... 5 Ilmakuva...

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Y-DNA ja sukututkimus

Y-DNA ja sukututkimus Y-DNA ja sukututkimus Tuomas Niilonpoika Mäntsän Jälkeläisten Sukujuhla Mänttä 1.9.2012 Sukututkimusta tukeva kirjallinen materiaali alkaa ilmaantua vasta 1500 luvulla (pl. papisto ja aateliset) Perinteinen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen 1.8.2011 Tarjolla mielenkiintoisia havaintohankkeita Grazissa, Itävallassa, pidettiin tammikuun

Lisätiedot

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla. 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

III Perinnöllisyystieteen perusteita

III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua

Lisätiedot