Tehokkuutta palvelutuotantoon - lisää vaikuttavuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tehokkuutta palvelutuotantoon - lisää vaikuttavuutta"

Transkriptio

1 Kehittämishanke sosiaali- ja terveysalan yrittäjille Tehokkuutta palvelutuotantoon - lisää vaikuttavuutta helsinginyrittajat.fi

2 Tehokkuutta palvelutuotantoon - lisää vaikuttavuutta Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hanke on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveysalan yrittäjille, toimijoille ja alan kehityksestä kiinnostuneille. Hanke luo edellytyksiä sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden ja yritystoiminnan sekä tuottavuuden parantumiseen Helsingissä. Kehittämishanke sosiaali- ja terveysalan yrittäjille sosiaali- ja terveysalan yrittäjille Palveleva Helsinki -hanke on yrittäjälähtöinen, kaupungin ja yrittäjien välistä hankintatoimintaa ja avointa vuoropuhelua parantava projekti. Hanke korostaa asiakaslähtöisyyttä ja monipuolisten palveluiden kehittämistä. Hankkeen yhteistyökumppaneina ja osarahoittajina ovat Uudenmaan ELY-keskus sekä Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja terveyskeskus. Rahoittajatahojen lisäksi kumppaneita ovat yrittäjät ja aktiiviset muut sosiaali- ja terveysalan kehittäjät sekä sidosryhmän jäsenet. Tavoitteena on saada sosiaali- ja terveysalan yritykset laajemmin mukaan palveluiden tuottamiseen, ratkaista palvelujen hankinnan ongelmakohtia, siirtää ratkaisuja soveltuvin osin myös muille hankintatoiminnan sektoreille sekä luoda monistettava keskustelumalli ja yhteinen kieli kaupunkien ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen. samalla etsitään toimivia tapoja sosiaali- ja terveysalan yritysten verkostoitumiseen. Hankkeessa panostetaan aktiiviseen vuorovaikutukseen Helsingin kaupungin päättäjien ja virkamiesten kanssa. Palveleva Helsinki -hanke on osaltaan vaikuttamassa siihen, että Helsingin kaupungin päätöksenteossa toimitaan sosiaali- ja terveysalan pk-yritysten ja yrittäjien toimintaolosuhteiden parantamiseksi. Palveleva Helsinki -hankkeen sisältö Hanke tarjoaa sosiaali- ja terveysalan yrittäjille mahdollisuuden vaikuttaa, osallistua, verkostoitua ja tehostaa palveluitaan. Palveleva Helsinki -hanke koostuu useista elementeistä, jotka on suunnattu eri kohderyhmille ja jotka tukevat toisiaan. Näitä elementtejä ovat: a. asiantuntijafoorumit B. infotilaisuudet C. Huippuseminaarit D. Laatupalveluvierailut E. Verkostoituminen F. Julkaisut (tutkimuksia, raportteja ja kannanottoja) G. Tiedottaminen mm. sähköpostitse hankkeen tiedotuslistalla oleville (* toimintamuodot kuvattu tarkemmin julkaisun sivull 10) Voit olla mukana Palveleva Helsinki -hankkeessa monin tavoin: Liittymällä Palveleva Helsinki -hankkeen sähköiselle tiedotuslistalle ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi asiantuntijaksi asiantuntijafoorumeihin ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi puhujaksi seminaareihin ja infotilaisuuksiin Kirjoittamalla hankkeen julkaisuihin Osallistumalla hankkeen aikana tehtäviin kyselyihin ja haastatteluihin Osallistumalla infotilaisuuksiin ja seminaareihin Verkostoitumalla muiden yrittäjien ja toimijoiden kanssa hankkeen tilaisuuksissa tai Verkostopankin avulla, Palveleva Helsinki -hanke rakentaa aktiivisesti verkostoja ja yhteistyötä kehitetään ja toteutetaan sellaisten toimijoiden ja hankkeiden kanssa, joiden tavoitteena on laaja-alaisesti tukea ja kehittää sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyttä Nyt palveluita tuottamaan ja ostamaan! Yhteistyötä ja vuoropuhelua Yhteystiedot Yrittäjyysjärjestön jäsenyys kannattaa Palveluseteli Yrittäjän oma aktiivisuus tärkeää Palveleva Helsinki -hankkeen toimintamuodot Kustannuslaskenta apuna tehokkuuden ja tuottavuuden etsinnässä Hinnoittelulla ja kustannuslaskennalla tehokkuutta palvelutuotantoon Verkossa tapahtuu, mutta vielä enemmän verkostoissa Tavoitteena yritysmyönteinen Helsinki suomi tarvitsee muutoksen isältö Kannen kuva: Jaana Tihtonen Tulevista tilaisuuksista ja tapahtumista saat tietoa suoraan sähköpostiisi liittymällä hankkeen tiedotuslistalle tai Hankkeeseen voi ilmoittautua sähköpostilla: Lisätietoa: sanna Meronen, projektipäällikkö Palveleva Helsinki -hanke Helsingin Yrittäjät ry puh

3 Nyt palveluita ostamaan ja tuottamaan! Suomessa on vuosikymmeniä käyty keskustelua siitä, kenen tuottamia sosiaali- ja terveyspalvelut ovat eli mikä taho niitä saa tuottaa. Tuon keskustelun aika on nyt päättymässä. Jatkossa keskustellaan entistä enemmän siitä, miten hyvinvointipalvelut pystytään ylipäätään kansalaisille tuottamaan. Vaikka yhä useampi on valmis jopa omista varoistaan maksamaan peruspalveluista, vastuu laajamittaisesti säilyy julkisilla toimijoilla ja rahoitetaan verovaroin. Enää ei käytetä niinkään aikaa epäolennaiseen eli roolijakoon. Lähivuosina kilpaillaan siitä, miten löydetään uusia tuottajia kunnan oman tuotannon rinnalle. Päivänselvää on se, että yrityksillä tulee olemaan huomattavasti suurempi rooli palveluiden tuottamisessa. Mutta nyt vaaditaan reippaita tekoja ja linjauksia. Lähivuosien linjanvedot ratkaisevat suomalaisen yhteiskunnan palvelutason. Väestön ikääntyminen, ammattitaitoisen henkilöstön saaminen alalle ja taloudellisten resurssien puuttuminen ovat julkisen sektorin haaste. Kunnat tarvitsevat oman tuotannon rinnalle muita toimijoita ja niistä vastuullisena ne ovat suorastaan pakotettuja pohtimaan sitä miten hyvätasoisia tuottajatahoja löytyy. Tehtävä ei ole helppo, mutta työhön pitää tarttua ennakkoluulottomasti ja varsinkin Helsingissä, joka on Suomen suurin yksittäinen hyvinvointipalveluista vastaava organisaatio. Kaupunki ei ole tässä tehtävässä yksin. Sosiaali- ja terveysalalla toimivat yritykset ovat valmiita yhteistyöhön ja etsimään ratkaisuja, joilla edistää palvelujen saatavuutta, laatua ja tuottavuutta. Yksityiset sosiaali- ja terveysalan yritykset ovat toki lisänneet panostaan. Kasvu on kuitenkin ollut hyvin maltillista, koska kunnat ovat avanneet osin hitaasti markkinoita alan yrittäjille. Näin on ollut erityisesti Helsingissä jossa on nähty jopa pakittamista. Yksityisten sosiaali- ja terveysalan yritysten haasteena on päästä mukaan tuottamaan palveluita. Yritykset ovat usein pieniä ja hankinnat taas vastaavasti Kunnat tarvitsevat oman tuotannon rinnalle muita toimijoita suuria. Hankintalaki ja sen liiankin varovainen tulkinta on entisestään hankaloittanut innovaatioiden syntymistä ja yrittäjien asemaa alan kehittäjänä. Kilpailutusprosessit ovat hitaita, kankeita ja kalliita. Palvelusetelijärjestelmä on osaltaan vastaus mutta myös muita ostamisen uusia instrumentteja tarvitaan. Helsingin kaupunki vastaa tekemillään päätöksillään eli palveluhankinnoillaan siitä miten markkinat kehittyvät. Päätösten tekoa ohjaa lähes aina raha. Tämän hetken taloudelliset haasteet julkisella sektorilla ovat ratkaistavissa markkinoiden avaamisella ja uusien toimintatapojen etsimisellä. Kumppanuus luo vaihtoehtoisia tuottamistapoja ja sen avulla voidaan turvata erilaiset palvelut ja toimivat markkinat. Helsingin seudulla tarvitaan seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa uutta työntekijää. Suurin yksittäinen sektori on sosiaali- ja terveysala. Yritys on erikoistumiseen, hyvään laatuun ja vaihtoehtoja tarjoavaan pyrkivä palveluntuottaja. Uskon, että reippailla palvelustrategisilla toimilla taataan jokaiselle helsinkiläiselle enemmän vaihtoehtoja, entistä parempia palveluita ja samalla turvataan hyvinvointipalvelut. Yhteistyötä ja vuoropuhelua Kehitystyö tarvitsee avoimuutta, verkostoitumista ja vuorovaikutusta. Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hanke on ollut käynnissä kaksi ja puoli vuotta. Tänä aikana on järjestetty sosiaali- ja terveysalan yrittäjien toimintaedellytysten, hankintatoiminnan ja vuorovaikutuksen parantamiseksi sekä verkostoitumisen tueksi 32 erilaista tilaisuutta. Tilaisuuksissa on ollut mukana yli tuhat toimijaa. Hankkeeseen tiedotuslistalle on ilmoittautunut mukaan tällä hetkellä lähes 300 toimijaa. Hankkeessa mukana olevista suurin osa on yrittäjiä tai yritysten edustajia. Heidän lisäkseen joukossa on mm. kaupunkien, järjestöjen, säätiöiden, yrittäjäjärjestöjen, oppilaitosten ja erilaisten muiden hankkeiden edustajia. Palveleva Helsinki on sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden kehittämishanke. Kehittämisessä on päästy hyvin vauhtiin, usean eri tekijän toimesta. Kehitystyössä on ollut Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hankkeen kanssa mukana yrittäjät, Helsingin kaupunki, Uudenmaan ELY-keskus ja useat eri toimijat. Hankkeen aikana on ollut selvästi huomattavissa, että tahtoa ja taitoa löytyy sekä yrittäjiltä että Helsingin kaupungilta. Yhteistyö ja vuoropuhelu yrittäjien ja Helsingin kaupungin sosiaaliviraston sekä terveyskeskuksen kanssa on lisääntynyt hankkeen aikana. Palveleva Helsinki -hanke jatkaa kehitystyötään edelleen yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa kevääseen 2012 saakka. - Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin! Tehokkuutta palvelutuotantoon - lisää vaikuttavuutta Palveleva Helsinki -hankkeen ensimmäisessä julkaisussa - Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen esitettiin erilaisia ratkaisumalleja sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edistämiseksi ja asiakaslähtöisten palveluiden löytymiseksi Helsingissä. Korostimme esityksissämme mm. palvelustrategian merkitystä avoimuuden lisäämiseksi, rohkeutta, innovatiivisuutta ja ennakkoluulottomuutta elinkeinopolitiikassa ja hankintaosaamisen merkitystä. Nostimme esille kaupungin vastuun huolehtia oman tuotantonsa kustannuslaskennasta ja läpinäkyvyydestä sekä palvelusetelijärjestelmän käyttöönottamisen laajentamisesta. Esitimme kuntalisän korotusta lasten päivähoidossa ja sosiaali- ja terveysalan yrittäjille suunnatun starttirahan kehittämistä. Tähän julkaisuun olemme koonneet osan hankkeen painopisteistä sekä niistä toimenpiteistä, joita hankkeen aikana olemme tehneet tukeaksemme osaltamme yritysten toimintaedellytysten parantumista ja varmistaaksemme, että pkyrittäjät pääsevät yhä enemmän tuottamaan hyvinvointipalveluita Helsingissä. Julkaisun sisältökin osoittaa, että erilaiset yhteistyömallit ja kumppanit ovat äärimmäisen tärkeitä. Kiitos kaikille, jotka ovat olleet tekemässä tätä julkaisua ja yhtä suuri kiitos kaikille jotka ovat olleet mukana hankkeen toteuttamisessa. Yhdessä ja Yhteistyössä Anssi Kujala, toimitusjohtaja, Helsingin Yrittäjät ry Sanna Meronen, projektipäällikkö, Helsingin Yrittäjät ry 4 5

4 Toimisto Lastenkodinkuja 1 a 4,3. krs Helsinki Vaihde puh yhteystiedot Yrittäjäjärjestön jäsenyys kannattaa Liittymällä nyt Helsingin Yrittäjiin saat käyttöösi koko ketjumme neuvontapalvelut, edunvalvonnan, jäsenedut, koulutukset ja verkostoitumismahdollisuudet. Takaamme, että jokaisen yrittäjän kannattaa olla jäsenemme. Yrityksesi verotuksessa vähennyskelpoinen jäsenmaksu määräytyy yrityksesi henkilöstömäärän mukaan, alkaen 132 /vuosi. anssi Kujala toimitusjohtaja p , Jaana Tihtonen viestintäassistentti p , satu seppänen projektivastaava/ Yrittäjyyskasvatus Jussi iipponen projektipäällikkö/ Yritysmentorointi.fi Pirjo Manninen järjestösihteeri sirpa Kivilahti taloussihteeri p , anna simolin tiedottaja p , sanna Meronen projektipäällikkö/ Palveleva Helsinki -hanke p p , susanna Ypyä tapahtumasihteeri (äitiyslomalla) Hanna Hietala kehittämispäällikkö p , Markus Kinkku koulutuspäällikkö p , arttu Laasanen projektipäällikkö/ MetropoliAreena p Maksuton neuvontapalvelu Tarvitsetko vero- laki-, tai muun asiantuntijan neuvoja? Yritystoimintaan liittyvien ongelmien kanssa ei kannata painia yksin. Jäsenenä sinulla on käytössäsi laaja joukko asiantuntijoita puhelinsoiton päässä. Yksikin yhteydenotto neuvontapalveluun voi säästää sinulle vuoden jäsenmaksun. Maksuton neuvontapalvelu vastaa arkisin numerossa (09) Jäsenenä säästät rahaa Yhteistyökumppanit tarjoavat rahanarvoisia jäsenetuja. Esimerkiksi: Tapiolan Yrittäjän omaturva 10 % alennus Elisan Pakettihinnoista 45 % alennus Fenniakaskosta alennukset polttoaineesta Teboililta, st1:ltä, Nesteelta ja shelliltä suomen asiakastiedon vuosimaksusta 200 :n alennus Fonecta Finderista 100 ilmaista hakua kuukaudessa Tutustu kaikkiin etuihin osoitteessa Mihin sinä haluisit vaikuttaa? Helsingin Yrittäjät VERKOssa Liittyminen on helppoa Voit liittyä jäseneksi vaivattomasti osoitteessa: Yrittäjien yhteisen edunvalvonnan tuloksia: p , Työnantajamaksuja kevennetty Yrittäjien ja perheenjäsenten sosiaaliturvaa parannettu Osakeyhtiölainsäädäntöä kevennetty Helsingin elinkeinostrategiassa huomiotu pk-yritykset Vaikutettu Helsingin kaupungin kaavoitukseen Yrittäjien neuvontapalveluja parannettu Helsingissä 6 7

5 Palveluseteli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämistapana Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä avaa uusia mahdollisuuksia palvelurakenteiden kehittämiseksi. Kunnallisen palvelusetelijärjestelmän tavoitteena on lisätä asiakkaan vallinnan mahdollisuuksia ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Yhteistyöllä toiminta tehostuu ja palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustaso paranevat. Yksi lain tavoitteista on myös edesauttaa markkinoiden kehittymistä ja pienyrittäjyyttä. Laki mahdollistaa kuntien ja kuntayhtymien palveluseteleiden käytön lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. se ei sovellu käytettäväksi kiireellisissä päivystyspalveluissa tai tahdosta riippumattomassa hoidossa. Palveluseteli on vaihtoehto kilpailutetuille ostopalveluille ja julkisen sektorin omalle palvelutuotannolle. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tuli voimaan hyväksymiskriteerit ja hyväksyä kaikki palveluiden tuottajat, jotka täyttävät määritellyt kriteerit. asiakkaan valinnanmahdollisuudet parantuvat Palveluseteleiden käyttöönottaminen parantaa asiakkaan valinnanmahdollisuuksia ja asiakkaan rooli muuttuu aktiiviseksi suhteessa palveluntuottajaan. asiakas voi itse valita palveluntuottajan, hoidon ajankohdan ja paikan tarpeidensa mukaan. Palveluntuottajien on vastattava asiakkaiden odotuksiin, mkä omalta osaltaan lisää palveluiden laatua ja saatavuutta. Palveluseteli on aito mahdollisuus keventää kustannustaakkaa Kunnan rooli ja vastuu on olennainen palvelusetelilain toteuttamisessa. Kunnan vastuulla on mm. palveluntuottajien hyväksyminen, listaaminen, listan ajan tasalla pitäminen ja maksuliikenteestä huolehtiminen. Kunta hyötyy usealla eri tavalla, palvelusetelit ovat muun muassa aito mahdollisuus keventää sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia. Palvelusetelijärjestelmä kannustaa myös julkista sektoria palveluidensa ja asiakaspalvelun kehittämiseen, joka lisää kunnan tietämystä oman tuotannon kustannuksista ja laadusta. Hoidon tarjonnan ja kulujen ennakoitavuus paranee sekä henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat vähenevät. Kilpailuttamiseen verrattuna palvelusetelin hyödyntäminen palveluiden järjestämisessä on huomattavasti kevyempi vaihtoehto. Yrittäjän oma aktiivisuus tärkeää Palvelusetelin käyttöönotossa ja käytännöissä on eroja kuntien välillä. Yrittäjän kannattaa olla aktiivinen ja omaaloitteinen halutessaan päästä mukaan tuottamaan julkisia hyvinvointipalveluita. Tietoa tulevista julkisista hankinnoista Helsingissä löydät helposti Helsingin Yrittäjien nettisivujen kautta: Julkisten hankintojen sähköinen ilmoituskanava HiLMa HiLMa on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä maksuton, sähköinen ilmoituskanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat julkisista Avoimet tarjouspyynnöt löydät osoitteesta hankinnoistaan. Yritykset puolestaan saavat HiL- Masta reaaliaikaista tietoa käynnissä olevista hankintamenettelyistä ja ennakkotietoa tulevista hankinnoista. HiLMassa ilmoitetaan kansallisen ja EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat. EU-ilmoituksista HiLMassa täytetään ennakkoilmoitus, hankintailmoitukset ja jälki-ilmoitukset. Muut EU-ilmoitukset tehdään suoraan simapin verkkosivustolla. Palvelusetelin arvon tulee olla kohtuullinen asiakkaan kannalta Palvelusetelin käyttöönotossa ja toimivuudessa ratkaisevina tekijöinä ovat palvelusetelin arvon määrittäminen ja palvelusetelillä ostettavien palveluiden tuottajien valinta. arvon määrittäminen voi olla haastavaa, mutta oikein hinnoiteltu palveluseteli hyödyttää asiakasta, yrittäjää ja kuntaa. Oikean arvon määrittämisen edellytyksenä on se, että kunta laskee vastaavan oman tuotannon todelliset yksikkökustannukset. Tämä mahdollistaa vertailun markkinahintoihin. Näin toimiessaan kunta on onnistunut luomaan asiakaslähtöisen tavan järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita ja on luomassa toimivia palvelumarkkinoita. Palvelusetelituottajaksi pääsyn pitää olla mahdollisimman avointa, joustavaa ja mahdollistaa myös uusien toimijoiden markkinoille pääsemisen. Kilpai- Käynnistämistukea yksityiseen päivähoitoon Helsingissä Yksityisen päivähoidon tuottajat voivat hakea Helsingin kaupungilta käynnistämistukea uuden toiminnan tai nykyisen toiminnan laajennuksen käynnistämiseen. Käynnistämistuki Käynnistämistuella autetaan aloittavan toimijan päivähoitotoiminnan käynnistämistä tai jo alalla olevan palveluntuottajan mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa. Käynnistämistuella halutaan tukea uusien päivähoitopaikkojen synty- yksityisten päiväkotien tai kahden hoitajan mistä Helsinkiin. ryhmäperhepäiväkotien Päivähoitopalvelujen tuottajat hankkivat päivähoitotilat itse. Käynnistämistukustannuksiin käynnistämiskea voi hakea toimitilan hankkimisesta ja muutostöistä aiheutuviin kustannuksiin uutta toimintaa perustettaessa sekä päivähoitotoiminnan käynnistämiseen tarvittavan irtaimiston hankintakustannuksiin. Käyttökustannuksiin käynnistämistukea ei myönnetä. Käynnistämistukea voi hakea ympäri vuoden. Hakuohjeet, hakulomake ja tai nykyistä toimintaa tuen myöntämisperiaatteet löytyvät sosiaaliviraston internetsivuilta luttamisen sijaan kunnan kannattaa luoda selkeät laajennettaessa. 8 9

6 Palveleva Helsinki -hankkeen toimintamuodot Hanke koostuu erilaisista elementeistä, joiden tavoitteena on parantaa yrittäjien toimintaedellytyksiä mm. kehittämällä heidän liiketoimintaosaamistaan ja tukemalla osallistumista kilpailutuksiin. Yhteiset foorumit ja tilaisuudet parantavat avointa keskustelua hankkijan ja tuottajan eli Helsingin kaupungin ja yrittäjien välillä. Tilaisuuksien ja seminaarien yhtenä tavoitteena on myös kannustaa ja luoda mahdollisuuksia yrittäjien väliseen verkostoitumiseen sekä uusien, innovatiivisten kumppanuusmallien ja palveluiden syntymiseen. asiantuntijafoorumeissa käsitellään tehokkaasti ja tavoitteellisesti sosiaali- ja terveysalan ajankohtaisia asioita. Kukin foorumikokoonpano kokoontuu aiheesta riippuen 2-4 kertaa. Käsiteltävä aihe nousee esille yrittäjien tai kaupungin tarpeista. Ryhmä voi esittää erilaisia alustavia ratkaisuvaihtoehtoja ja näkökulmia kysymykseen. LaaTUPaLVELUViERaiLUJa järjestetään päättäjille, virkamiehille, yhteistyökumppaneille, yrittäjille ja medialle. Laatupalveluvierailujen ideana on tutustua sosiaali- ja terveysalan yrityksiin tai toimipisteisiin ja tuoda eri toimijat lähelle toisiaan, kokemaan ja näkemään sekä keskustelemaan arjen todellisuudesta niin palveluntuottajan kuin tilaajan näkökulmasta. INFOTILAISUUDET tarjoavat yrittäjille tietoa, jota he voivat hyödyntää palveluidensa kehittämisessä ja yritystoiminnassa. Infotilaisuudet edistävät pk-yritysten osallistumista kaupungin kilpailutuksiin ja vahvistavat hyvinvointipalveluiden markkinoita. Infotilaisuudet linkittyvät usein asiantuntijafoorumien toimintaan. Foorumeista saatua tietoa, uusia kysymyksenasetteluita ja ratkaisuvaihtoehtoja käytetään infotilaisuuksien pohjana. Toisaalta infotilaisuuksista nouseviin kysymyksiin ja ongelmiin voidaan paneutua tarkemmin foorumeissa. Infotilaisuudet voivat olla myös yksittäisiä tilaisuuksia, joissa käsitellään yhtä tai kahta asiakokonaisuutta. HUiPPUsEMiNaaRi järjestetään kerran vuodessa. Seminaarissa katsotaan johtavien asiantuntijoiden kanssa tulevaisuuden haasteisiin ja esitellään vuoden aikana hankkeesta saatuja tuloksia ja toimintamalleja. sosiaali- ja terveyspalveluiden tehostamistarpeet ja väestön ikääntyminen edellyttää yhteistyötä yhä tiiviimmin julkisen sektorin ja yksityisten tuottajien välillä. Yhteistyöllä kyetään tuottamaan entistä joustavampia ja asiakaslähtöisempiä palveluita. Tuottavuuden ja tehokkuuden mittaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa on haastavaa, koska laatu ja laadun merkitys on vaikeasti mitattavissa. Tehokkaat ja toimivat tuotantotavat vaativat palveluiden tuotteistamista ja avointa kustannuslaskentaa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Palvelujen kustannusten laskennan avulla on mahdollisuus hintavertailuihin. Kustannuslaskenta lisää toiminnan Palveleva Helsinki -hankkeen laatupalveluvierailulla tutustuttiin Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Toimivaan kotiin Kustannuslaskenta apuna tehokkuuden ja tuottavuuden etsinnässä veluista. samalla saadaan kilpailutilanteissa tarvittavaa luotettavaa kustannustietoa. Kustannusten vertailu muiden kuntien, vastaavien kunnallisten toimintayksiköiden tai yksityisten palvelutuottajien välillä luo toimivuutta markkinoille. Tuotteistamisen avulla tiedetään, mitä kokonaisuuksia kannattaa ulkoistaa ja mitä palvelukokonaisuudet sisältävät. Kustannuslaskennan merkitys korostuu palvelusetelijärjestelmän hyödyntämisessä. Kaupungin on laskettava oman tuotannon todelliset kustannukset. Tämä mahdollistaa riittävän ja oikean arvon määrittämisen palvelusetelille. Näin saadaan aidosti mahdollisuus keventää kustannustaakkaa lakisää- Pk-yrityksien VERKOsTOiTUMisTa tuetaan usealla eri tavalla. Mm. hankkeen tilaisuudet edesauttavat kumppanuuksien ja verkostojen syntyä. Hankkeen nettisivujen verkostopankkia kehitetään edelleen verkostoitumisen tueksi. Lisäksi kyseinen palvelu on myös hankkeiden ja toimijoiden välinen kanava löytää kumppaneita. tehokkuutta ja vähentää mielikuvaa ilmaisista pal- teisissä palveluissa

7 Asiantuntijafoorumi loppuraportti Vesa Ekroos, KTM Balustrade Oy Hinnoittelulla ja kustannuslaskennalla tehokkuutta palvelutuotantoon Kuntaliiton Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina ja Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hankkeet järjestivät yhteistyössä asiantuntijafoorumi -sarjan hinnoittelusta ja kustannuslaskennasta. Foorumityöskentelyn tulokset ja johtopäätökset esitti Palveleva Helsinki -hankkeen Huippuseminaarissa foorumin vetäjä Vesa Ekroos. Näiden lisäksi järjestettiin sosiaali- ja terveysalan yrittäjille suunnattu tilaisuus kustannuslaskennasta. Kyseisten tilaisuuksien pääteemoina olivat siis kustannuslaskenta, tuotteistus ja hinnoittelu. Varsin monipuolista keskustelua käytiin eri tilaisuuksien osallistujien kesken myös yksityisen yritystoiminnan, julkisen palvelutuotannon ja julkisen hankintatoiminnan avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä, jatkuvan vuoropuhelun puutteesta, palvelujen sisällön yksiselitteisyydestä tai sen puutteesta sekä laatuun liittyvistä vertailukelpoisuuden ongelmista. Sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoiden kehitys Markkinoiden kehitys Toimivat markkinat Yksityisesti tuotettu ja rahoitettu Yksityisesti tuotettu, mutta julkisilla ostopalveluilla ja esim. palveluseteleillä rahoitettu %/v Julkista tuotantokapasiteettia liikelaitostettu, yhtiöitetty ja ulkoistettu, pääosin verorahoitus (myös sekaomistusta) Julkisesti tuotettu, pääosin verorahoitettu 12 13

8 % non profit for profit LIIKEVAIHTO Henkilöstökulut Palvelujen ostot 2 6 Aineet ja tarvikkeet Muut kulut Poistot 4 6 LIIKEVOITTO 2 10 Rahoituskulut (netto) 2 3 TILIKAUDEN TULOS (ennen veroja) 0 7 Julkisen (non profit) ja yksityisen palveluntuottajan (for profit) tuloslaskelmien eroja. tuloslaskelmien eroja. Julkisen palveluntuottajan tavoitteena on nollatulos ja yksityisen puolestaan riittävän nettotuloksen saavuttaminen. Tuloksen muodostumiseen vaikuttavat muun muassa paitsi julkisen puolen korkeammat palkkakustannukset (mm. yhteiskunnalle tärkeiden velvoitteiden ja valmiuksien ylläpito sekä johtamisen erilaiset mahdollisuudet) myös mm. poistotasojen erot (julkisen sektorin poistojen määrä ei aina ole riittävä). Yksityisen sektorin hinnoittelu ja kustannuslaskenta kustannusten läpinäkyvyys ja vertailtavuus Tuotteistuksessa ja hinnoittelussa päästään hyvään lopputulokseen vain mikäli yrityksen kirjanpito ja kustannuslaskenta ovat kunnossa ja tuotteistukseen ja hinnoitteluun osallistuvat henkilöt ovat alan ammattilaisia. Tuotteistus ja hinnoittelu ovat aina ryhmätyötä, jossa avaintoimijoita ovat yrityksen tuotekehitys-, talous-. tuotanto- ja markkinointiasiantuntijat yhdessä yrityksen johdon kanssa. Hinnoittelussa käytettävän tuottotason (katetuottovaatimus) määrittää aina yrityksen ylin johto. Usein tämä asiantuntija- ja vastuujoukko koostuu yhdestä ihmisestä yrittäjästä. Tuotettaessa palveluja kuntasektorin hankintayksiköille on tärkeää tietää myös julkisen sektorin itse tuottamien palvelujen omakustannushinta (julkisen tuotannon kustannusten läpinäkyvyys, oikeellisuus ja vertailtavuus). Lisäksi muut julkisten ostopalvelujen hankintaan liittyvät kriteerit (mm. laatutaso-, toimitusaika-, takuuvaatimukset) tulee selvittää mahdollisimman tarkasti. Julkisen sektorin omakustannushintoja on entistä enemmän saatavissa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kuntayhtymien sivuilta. Tarjouspyyntö- TASEEN OMAVARAISUUSASTE % % Asiantuntijafoorumin tavoitteet vuoropuhelu yrittäjien ja julkisten palvelun- Asiantuntijafoorumin tavoitteena on kehittää kuntahankkijoiden tuottajien sekä julkisten hankintaorganisaatiten ja hankintayksiköiden sekä julkis- oiden välillä on ollut vähäistä ja aivan riittä- palveluntuottajien työvälineitä kustannusten ja mätöntä hintojen vertailtavuuteen yksityisten palveluntuottajien kanssa sekä lisätä läpinäkyvyyttä. Asiantuntijapuheenvuorojen sisällöstä yrittäjien ja julkisen sektorin toimijoiden välil- Seuraavassa on esitetty asiantuntijafoorumeiden lä on edelleen havaittavissa selvää epätie- puheenjohtajana toimineen KTM Vesa Ekroosin toisuutta osapuolten käyttämien kustannuslas- alustusten pääasiallinen sisältö, jota käytettiin kenta-, tuotteistus- ja hinnoittelumenetelmien kaikkien kolmen asiaantuntijafoorumin pohjamateriaalina: sisällöstä epätietoisuus tulee esille julkisten ja yksityis- Edellisellä sivulla olevan ennusteen mukaisesti ten palveluntuottajien keskinäisissä kilpailuti- toimivat markkinat syntyvät julkisen palvelutuotannon lanteissa sekä julkisten hankintojen yhteydessä asteittaisesta avautumisesta yksityiselle pal- tapahtuvassa eri tuottajien välisten hinto- velutuotannolle hankintojen kilpailuttamisen sekä jen vertailussa eriasteisten ulkoistamisprosessien kautta. Toisaalta Samoin tarkoituksena on selkiyttää terminologiaa julkisen palvelutuotannon puolella tapahtuu liikelaitostamista ja lisätä vuoropuhelua julkisen sektorin ja yrittäjien ja yhtiöittämistä sekä jopa yhteisesti välillä omistettujen (julkinen ja yksityinen pääoma) yhtiöiden kustannuslaskennassa, tuotteistuksessa ja hinnoittelussa perustamista. käytetyssä terminologiassa on sel- Yllä olevassa kuvassa on selvitetty julkisen (non viä eroavaisuuksia profit) ja yksityisen palveluntuottajan (for profit) 14 15

9 KäYTäNNöN TOiMiNTOLasKENTaEsiMERKKi Terveydenhuollon yksityisen palveluntuottajan hinnoittelumalli (leikkaustoimenpiteen osuus kokonaispaketista) välittömät aineet ja tarvikkeet proteesi välittömät palkat toimenpiteen kesto min. - lääkärien palkkiot /min - hoitajien palkkiot /min - muu henkilöstö /min Kokonaispakettihinta lasketaan samoin periaattein: anestesia vuodeosasto kuvantaminen laboratorio -ehtoihin liittyvää informaatiota saa seuraamalla jatkuvasti vireillä olevia ja toteutuneita julkisia hankintoja sekä niissä noudatettuja kriteereitä. Kannattaa myös perehtyä julkisen terveydenhuollon enenevässä määrin käyttämän DRG-hinnoittelun perusteisiin (NordDRG on melko laajasti käytössä erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollon DRG-hinnoittelu on kehitysvaiheessa). Oleellisimpia eroja yksityisen ja julkisen hinnoittelun välillä ovat yrittäjien katetuottovaatimus sekä eräät arvonlisäverotukseen liittyvät tekijät. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hinnoittelussa vallitsee arvonlisäveron osalta eroavaisuus julkinen sektori voi vähentää arvonlisäveron hankinnoistaan, yksityinen ei voi. Tämä aiheuttaa keskimäärin noin 7-8 prosentin eroavaisuuden kustannuksissa julkisen sektorin hyväksi. Tapauksissa, joissa julkinen hankintayksikkö ostaa arvonlisäverottomia palveluja yksityiseltä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajalta, se saa arvonlisäveron palautuksena valtiolta 5 prosentin palautuksen ostohinnasta. Hinnoittelussa aina selvitettäviä asioita: todelliset kustannukset (omakustannukset) tuottovaatimus markkinoiden kysyntä ja tarjonta kilpailutilanne laatutasovaatimukset toimitusaikavaatimukset Kustannuslaskenta, tuotteistus- ja hinnoittelumenetelmiä Jakolaskenta sopii pelkistettyyn kustannuslaskentaan silloin kun yritys valmistaa pääsääntöisesti vain yhtä tuotetta. Yrityksen kokonaiskustannukset jaetaan tuotettujen suoritteiden, valmistettujen tuotteiden tai tuotettujen palvelujen kokonaismäärällä. Lisäyslaskenta ja hybridilaskenta Edellisen jakolaskennan kehittyneempiä muotoja, joita käytetään silloin, kun yritys tuottaa useita erilaisia tuotteita. Tällöin suoritteille kohdistetaan mahdollisimman tarkasti kaikki tuottamiseen kuluvat välittömät kustannukset ja yrityksen välilliset kustannukset kohdistetaan suoritteille erikseen määriteltävien lisien avulla. toimenpidetilat fysioterapia Kustannuslaskennan, tuotteistuksen ja hinnoittelun perustat vuokra (sis. salin vaihdon) /min muut Hyvä kirjanpitojärjestelmä (ajantasainen tilikartta, riittävän yksityiskohtaiset tiliöintiohjeet, Toimintolaskenta (ABC) siivous /min asiakkaan maksama kustannusten riittävä kohdistus, koko talousseu- Yleisesti käytössä oleva laskentamenetelmä, joka kokonaispakettihinta rantajärjestelmän riittävä ajantasaisuus) perustuu tarkkaan suoritteen tuottamiseen sitoutuvien kaikkien kustannusten (muuttuvat ja kiinteät, sterilointi /min Mahdollisimman tarkka ja ajantasainen materiaali- ja varastokirjanpito (raaka-aineet, kesken- välittömät ja välilliset) sekä tuottovaatimuksen laskentaan. Yleiskustannusten jakaminen mahdollisim- Potilaan kuljetus /min eräiset työt, alihankintana ostettavat osatuotteet, valmiit tuotteet, varaston kiertonopeus) man syvälle on toimintolaskennan yksi vahvuus. laitekuoletukset Kaiken tuotteen valmistukseen, palvelun tuotta- alla esimerkki toimintolaskennasta terveydenhuollon palvelutuotteen hinnoittelussa. miseen tai hankintaan sitoutuvan ajankäytön sidotun pääoman korko % tarkka seuranta Kaiken tuotteen valmistukseen, palvelun tuottamiseen suoriteperusteinen laskenta huoltokustannukset tai hankintaan sitoutuvien muiden kulujen Perustuu pitkäaikaisten, toistuvien ja jatkuvien suo- tarkka seuranta (mm. vuokra-, energia-, huolto-, ritteiden kustannusten laskentaan. sopii erityisen yleiskustannukset takuu-, korko- ja poistokustannukset) hyvin esimerkiksi lasten päivähoidon, laitoshoidon Ylimmän johdon / yrittäjän / omistajien selkeät ja ja ikääntyvän väestön pitkäaikaishoidon hinnoitteluun. suoritteen tuottamiseen osallistuu tasaisesti ajantasaiset tulostavoiteohjeet omakustannushinta Tarkka investointilaskenta sama henkilöstömäärä sekä materiaali- ja muut selkeät organisaatio- ja tuotevastuut kustannukset kuten vuokra ovat vakiintuneita. suoriteperusteisessa laskennassa voidaan laskea kus- tuottovaatimus ( %) Koko organisaation laatu- ja kustannustietoisuus (mitä kustannuksia aiheuttaa huono laatutaso, tannukset ja hinta useille suoritteille käyttämällä pakettihinta mitä mahdollisuuksia hinnoitteluun tuo laadun esimerkiksi erilaisia kertoimia eri panostustason korkeatasoisuus) vaativille palvelutuotteille (esimerkiksi lasten päivähoidossa eri ikäluokat päivähoidossa, perhe- Markkinoiden syvällinen tuntemus. Kilpailijoiden riittävä tuntemus ja vertaisarviointi (Benchmarking) päivähoidossa, ryhmäperhepäivähoidossa sekä osapäivähoito, vuorohoito, esiopetus, jne.)

10 Investointien luokittelu: Luokka I: Lakiin ja asetuksiin perustuvat investoinnit (työturvallisuus, ympäristönsuojelu ym.) - ei tuottovaatimusta mutta vertaileva laskenta muihin vaihtoehtoihin Luokka II: Toimintavarmuuden ylläpitämiseen tarvittavat investoinnit (suurkorjaukset) - ei tuottovaatimusta mutta perusteellinen selvitys hankkeen tarpeellisuudesta Luokka III: Strategiset investoinnit (toiminnan kannalta välttämättömät investoinnit, esim. maa-alueet, energian saannin varajärjestelmät) - ei laskettavissa olevaa tuottovaatimusta mutta perusteellinen selvitys hankkeen tarpeellisuudesta Luokka IV: Tuottavuusinvestoinnit (tuottavuutta lisäävät ja uusia tuottoja mahdollistavat käyttöinvestoinnit ja uusinvestoinnit) - tarkka investointilaskenta aina suoritettava Luokka V: Laajennusinvestoinnit (uusia toimintoja ja toimialoja avaavat investoinnit) - perusteellinen selvitys ja tarkka investointilaskenta aina suoritettava Investointilaskenta Investoinneissa aina laskettava Tuotot Muuttuvat kustannukset Henkilöstö- ja kiinteät kustannukset Sitoutuva pääoma Korot sitoutuvalle pääomalle Jäännösarvo Poistot Investointilaskentamenetelmiä Nykyarvomenetelmä Investoinnin tuottoprosenttimenetelmä Annuiteetti- eli tasaerämenetelmä Sisäisen korkokannan menetelmä Takaisinmaksuaika-menetelmä ALV-neutraliteettiongelma vääristää edelleen hintojen vertailua julkisen ja yksityisen sektorin välillä Edelleenkin joistain julkisen sektorin palvelu-hinnoista puuttuu osa suorista kustannuksista, osa yleiskustannuksista (vyörytykset) sekä pääomakustannuksia Julkisen sektorin poistotaso ei aina ole riittävä Kustannuslaskentaa ollaan kuitenkin voimakkaasti kehittämässä oikeaan suuntaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla Niin julkisella kuin yksityiselläkään sektorilla ei harjoiteta riittävästi systemaattista investointilaskentaa investointilaskennan erilaisia sovellutuksia ollaan kuitenkin enenevässä määrin ottamassa käyttöön Työehtosopimusten (mm. vuosilomat) ja eläkeetujen erilaisuus Hoitoisuusluokkien arviointi (RAVA, RAI, vai joku muu) Palvelutuotannon ulkoistaminen/ sisäistäminen Palvelujen vaikuttavuuden mitattavuus Palvelujen nopea saatavuus/jonotus Palveluseteli kustannuslaskennan ja hinnoittelun kannalta Yritystoiminnan edellytysten ylläpito (esim. riittävä tasevarallisuus) Tuloksia Palvelutuotteiden hinnoittelun ja tuotteistuksen Investointisuunnitelma/esitys tulisi olla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla Kuvaus hankkeesta (onko kyseessä korvaus- yhdenvertaisin laskentaperustein toteutettua, investointi tai ollaanko menossa uudelle toiminta- riittävän kattavaa ja todellisiin kustannuksiin alueelle) perustuvaa Jatkotoimenpiteitä tarvitaan Tulostietoja tähänastisesta tai vastaavasta Palvelutuotteiden hinnoittelu ja tuotteistus tulisi Vuoropuhelussa ja kustannusvertailtavuudessa toiminnasta suorittaa joko toimintolaskentana tai suorite- päästy hyvään alkuun Tiedot markkinoista ja arvio niiden kehityksestä perusteisena laskentana (vrt. esim. julkisen sek- Muutos julkisen ostajan/julkisen palveluntuottaja lyhyt analyysi kilpailutilanteesta torin DRG-hinnoittelu) Kustannuslaskentaan ja hintaeroihin jan/yksityisen palveluntuottajan välisessä yhteis- Muut päätöksenteossa huomioitavat asiat Merkittävin ero yksityisen ja julkisen sektorin hinnoittelussa on se, että voittoa tavoittelematon Julkisen sektorin kriisivalmiusvelvoitteet (materiaa- muksessa on selkeästi positiivinen vaikuttavia tekijöitä työssä, kumppanuudessa ja keskinäisessä luotta- (osaaminen, vaikutus toimintaan, sitoutuminen) Investoinnin rahoitus julkinen sektori ei ota hinnoitteluun mukaan yksi- lit, henkilöstö) laskentaerot henkilöstömitoituksissa Työ on kesken mutta ilmapiiri osapuolten välillä Laskentakorko ja pääomakustannukset tyisensektorin palveluntuottajalle elintärkeää Henkilöstön saatavuus (henkilövuokraus, oppi- on muuttunut oleellisella tavalla viime vuosien Investointilaskelma kate(tuotto)vaatimusta sopimuskoulutus, ulkomainen työvoima) aikana

11 TEKSTI: Polku verkostoyrittäjäksi -ohjelma Erja Monni, Ari-Matti Toivonen, Petri Sipilä, Jaakko Honkola, Verkossa tapahtuu, mutta vielä enemmän verkostoissa Pienyrittäjien verkostoja syntyy reipasta vauhtia palvelualoille, varsinkin sosiaali- ja terveyshuollossa. Pienelle yritykselle voi toimiminen ison organisaation yhteis työ kumppanina ja palvelun tuottajana tuntua kuitenkin liian suurelta ja riskialttiilta. Verkosto voi tarjota mahdollisuuden päästä uusille kasvaville markkinoille, jonne omat resurssit eivät yksin riitä. Palveluverkkoina toimiminen on yksi voimakkaimmin kasvavista toimintamuodoista hyvinvointipuolella. Menestystä kannattaa rakentaa. Alalle on perustettu runsaasti uusia yrityksiä. Vuonna 2007 kotipalveluita tuottavista yrityksistä 98,1 % oli alle kymmenen henkeä työllistäviä. Pieni yrityskoko asettaa yrittäjälle merkittäviä haasteita hallita ja käyttää omaa aikaa kaikkiin niihin asioihin, joihin suuremmat yritykset pystyvät panostamaan. Henkilöstöstä tulee jatkossa olemaan pulaa, koska työmarkkinoilta poistuu enemmän väkeä, kuin sinne tulee lisää. Suuremmissa yrityksissä voidaan paremmin ottaa huomioon yksittäisen työntekijän toiveet työvuorojen ajoittumisesta ja maantieteellisestä sijoittumisesta, jolla on merkitystä työmatkojen pituuteen. Kotihoitopalveluiden kannattavuuden näkökulmasta työpäivän sisällä matkoihin käytettävällä ajalla sekä matkakuluilla on suuri merkitys. Suuremmat asiakasmäärät mahdollistavat toiminnan organisoinnin siten, että työpäivään sisältyvät matka-ajat ovat lyhyemmät. Myynti, markkinointi, asiakaspalvelu sekä tarjousten tekeminen ovat osa-alueita, joihin pienyrittäjä joutuu yksin toimiessaan käyttämään suhteessa merkittävästi enemmän aikaa ja rahaa, kuin suuremmat yritykset. Samoin palveluprosessien ja muun toiminnan kehittämiseen voidaan suuremmissa yksiköissä panostaa enemmän. Mikä on palveluverkko Palveluverkot on pienyrittäjyyteen perustuva organisoitumismalli kovenevassa kilpailussa. Yhdessä, voimat yhdistäen ja soveltuvin osin yhteisiin toimintamalleihin sitoutuen, yritykset yhdessä luovat uuden, kustannustehokkaan ja joustavan toimijan. Palveluverkossa asiakkaan kannalta on suuremman yrityksen ulottuvuudet, mutta sisäisesti siinä vallit- Miksi verkottua Yritysten välisellä yhteistyöllä eli verkostoitumalla yritykset parantavat kilpailukykyään ja kannattavuuttaan. Yhdessä mikrotason yritykset ja pk-yritykset muodostavat kilpailukykyisiä kokonaisuuksia, palveluverkkoja, jotka kuntiin ja suurasiakkaisiin operoivat yhden yrityksen tapaan ollen yhdessä uskottava, laatukriteerit täyttävä ja joustava toimija ja säästäen asiakkaan sopimusten hallintaan liittyvissä kustannuksissa (sopimusten teko, ohjaus, laskutus, raportointi jne.), pystyvät tarjoamaan suurempia kokonaisuuksia ja monipuolisempaa palvelua asiakkailleen, erikoistumisen ja roolituksen kautta pystyvät tarkemmin ja syvällisemmin vastaamaan asiakkaan tarpeisiin, pystyvät kehittämään yhteisen laatu- ja johtamisjärjestelmän sekä jatkuvan parantamisen periaattein näitä kehittämään, ovat yhdessä investointikykyisiä, mikä jatkossa on olennaista tuottavuuden kehittämiseksi mm. ICT-teknologisin sovelluksin, kokonaisuutena pystyvät kehittämään liiketoimintaosaamistaan ja toimintamallejaan asiakasvaatimusten mukaisesti (hankintalaki, laatu, sähköinen asiointi ja raportointi jne.) ja jotka kokonaisuutena pystyvät tehostamaan hankintojaan, toiminnanohjaustaan ja logistiikkaansa. Operatiivisen tehokkuuden lisäksi olennaista on jatkuva kehittyminen ja oppiminen vuorovaikutuksessa suurasiakkaitten kanssa sekä järkevä investointimahdollisuus mm. teknologiaan. Pienet yritykset palveluverkkoina pystyvät säilyttämään kilpailukykyään suurempia, kansainväliselläkin pääomalla markkinoita valtaavien toimijoitten rinnalla. Kumppanit verkostoituivat, syntyi Polku verkostoyrittäjäksi -ohjelma Haaga-Perho suunnitteli yhteistyössä Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hankkeen ja Helsingin kaupungin Oppisopimustoimiston kanssa vuonna 2008 ohjelman Yrittäjän ammattitutkinto - Polku verkostoyrittäjäksi. Ohjelma suunnattiin verkottumista harkitseville hoiva- ja hyvinvointialan yrittäjille. Pilottiohjelma käynnistettiin loppuvuonna 2008 ja tutkinnot valmistuivat kesällä Ohjelma on perustunut Yrittäjän ammattitutkintoon. Ohjelman edetessä yrittäjä on saanut hyvän yleiskuvan verkostotoiminnan käynnistämisestä ja Valmennusohjelmassa on esitelty erilaisia verkostoyhteistyön ratkaisuja, hyväksi koettuja menetelmiä sekä kokemuksia verkostoyhteistyön aloittamisesta. Ohjelman aikana syntyneelle verkostolle on lisäksi suunniteltu kehityspolkua toimivaksi verkostoksi. Lisäksi yrittäjillä on ollut ohjelman aikana erinomainen mahdollisuus arvioida verkosto tyyppisen yhteistyön soveltuvuutta omaan yritystoimintaan. Yrittäjällä on ollut useita käytännön mahdollisuuksia arvioida myös henkilökohtaisia verkostoyhteistyö n edellyttämiä valmiuksiaan. Lähijaksojen opiskelu on ollut yhdistelmä asiantuntijaluentoja ja ryhmätyöskentelyä. Kouluttajavoimina on toiminut asiantuntijoita, jotka edustavat laajasti alan hyvää tuntemusta. Tutkinto on suoritettu näytöin ohjelman aikana. Ohjelmaan osallistuvilla yrittäjille on ollut koko opiskelun ajan myös henkilökohtainen mentori, joka on tukenut työssä tapahtuvaa oppimista ja toiminut kokemustiedon välittäjänä liiketoiminnan kehittämisessä ja verkostoitumisessa. Lisätietoa: Jaakko Honkola Kotona asumista tulee tukea, VERKOTTUMINEN - mutta miten se tehdään Kotihoitopalvelut käsittävät käytännössä kaiken yrittäjyyden kotona asumista tukevat palvelut, kotisairaanhoidosta siivoukseen. Ala kasvaa voimakkaasti ikäihmisten uusi suunta! määrän kasvaessa tulevien vuosikymmen- ten aikana. see yrittäjän joustavuus ja vapaus. käytännön verkostotoiminnasta

12 Verkostoluotsi kotihoitopalveluyritysten kokoajana Verkostoluotsin tehtävänä on koota yhteen kotona asumista tukevia palveluita tuottavia yrityksiä ja auttaa näitä menestymään paremmin edellä kuvatuissa haasteissa. Verkostoluotsi tuottaa itse tai hankkii verkostolle kumppanin tuottamaan kattavat yritystoiminnan tukipalvelut. Lisäksi verkostoluotsi toimii aktiivisesti verkoston yritysten edustajana julkisen sektorin yksiköihin päin varmistaen näin verkoston yritysten edellytykset olla tarjoamassa ja tuottamassa palveluita myös julkiselle sektorille. Keskeisinä edellytyksinä verkoston ja julkisen sektorin yhteistyölle on se, että palvelut tuotetaan samansisältöisenä ja -laatuisena riippumatta siitä, mikä verkostoon kuuluva yritys palvelun viime kädessä tuottaa. Polku verkostoyrittäjäksi -ohjelma vakuutti ja vahvisti Pienyrittäjän näkökulma verkostoitumisen hyödyistä Pienyrittäjänä olen todennut, että tällä hetkellä pienten hoiva- ja hyvinvointialan yrittäjien nyrkkipajoina toimimisen aika on ohi. Pienten yrittäjien on verkostoiduttava selviytyäkseen suurten yritysten viidakossa esim. kilpailutilanteissa etenkin julkisten hankintojen puolella. Vaatimukset julkisella puolella suosivat usein suuria yrityksiä. Pienten yritysten mahdollisuudet panostaa toiminnan kehittämiseen ja yhteishankintoihin esim. koulutuksiin, materiaalihankintoihin paranevat verkostoitumisen myötä, joka vähentäisi kustannuksia. Verkostona yrittäjät voisivat tarjota laajempina kokonaisuuksina palveluitaan Verkostossa olevien yrittäjien tieto taitoa voitaisiin hyödyntää verkoston sisällä. Verkostoituminen on nykypäivää ja tulevaisuutta. Toivottavasti hoivapuolen pienyrittäjät pikkuhiljaa uskaltautuvat luopumaan ajattelusta, että he menettävät itsenäisyytensä verkostoitumalla tai että joku varastaa heidän ideansa. Toivottavasti pienyrittäjillä uskallus luottaa muihin yrittäjiin kasvaa ja verkostoituminen nähdään mahdollisuutena saada lisää asiakkaita, kehittää toimintaa, pienentää kustannuksia ja saada vertaistukea. Hoivamarkkinat kasvavat ja suuret toimijat ovat valtaamassa markkinoita. Meidän, pienten toimijoiden on yhdistettävä voimamme, jos haluamme jatkaa yritystoimintaamme muuten kuin suurten alihankkijoina ja ruuhkahuippujen tasaajina. Osallistuessa aktiivisesti verkoston rakentamiseen, voi yrittäjä itse olla vaikuttamassa verkoston toimintamalliin ja päättää siitä, mitä tukipalveluita itse verkostolta hankkii ja mitä tekee itse. Tavoitteena yritysmyönteinen Helsinki sosiaali- ja terveysalan yritysten palvelupolku parempia palveluja yrityksille TEKSTI: Marja-Leena Vaittinen, Helsingin kaupunki, Yritysmyönteinen kumppani -hankkeen päällikkö, Kirsi Hakio, Aalto-yliopisto, tutkimusapulainen, Helsingin kaupunki kehittää elinkeinopalvelun johdolla yhteistyössä virastojen ja Palveleva Helsinki hankkeen kanssa parempia palveluja sosiaali- ja taan myös monialainen kehittäjäverkosto. Kaupungin puolelta kehittäjäverkostoon on koottu edustajat kahdeksasta eri virastosta. terveysalan yrityksille. Projekti on osa laajempaa syksyllä 2008 käynnistettyä Yritysmyönteinen Lähtökohtia sosiaali- ja terveysalan kumppani hanketta, jossa kehitetään kaupungin yrityksille suunnatulle palvelupolku Lisätietoa: Ari-Matti Toivonen toimintakulttuuria yritysmyönteisemmäksi ja palvelumuotoilun projektille työpajatyöskentelyllä avulla asiakaslähtöisempiä ja sujuvam- pia palveluja yrityksille. Sosiaali- ja terveysalan yritysten palvelupolku -projektin tavoitteena on helpottaa ja yksinkertaistaa erityisesti pienten sosiaali- ja terveysalan yritysten asiointia ja liiketoimintaa kaupungin kanssa. Julkiset palvelut ovat monitahoinen ja laaja, verkostomainen Sosiaali- ja terveysalan yritysten palvelupolku -projektin suunnittelu käynnistyi työpajoilla, jotka pidettiin Aalto-yliopiston Design Factorylla. Paikka tarjosi innostavan ja menetelmän henkeen sopivan ympäristön työskentelylle. Työpajojen tarkoituksena oli valmistella tulevaa palvelupolku-projektia ja auttaa ymmärtämään, mitä tarpeita ja kehitys- Erja Monni, yrittäjä kenttä, joka muodostuu useista eri toitoiveita niin sosiaali- ja terveysalan yrityksillä kuin mijoista ja tekijöistä sekä niiden välisistä suhteista kaupungin toimijoilla on käynnistettävälle projektille. ja yhteistyöstä. Siksi palvelujen kehittämiseen tarvi- Työpajat ja niissä käytetyt materiaalit myös pereh

13 dyttivät osallistujia palvelumuotoilun asiakaslähtöiseen ajattelutapaan ja menetelmiin sekä pohjustivat yhteistä kehittämistyötä. Ensimmäisessä työpajassa yritysten edustajat, joita oli yhteensä 14, nostivat esille useita kehittämiskohtia, jotka liittyivät mm. hankintaprosessin käytäntöihin ja kilpailutukseen. Työpajassa myös korostettiin molemminpuolisen kumppanuuden ja jatkuvan vuoropuhelun merkitystä sekä toivottiin lisää yhteistä kehitystyötä yritysten ja kaupungin välille. Yritysten edustajien tulevaisuuden ihannetilanteessa kaupungilla olisi yksi taho kuten neuvontapiste, joka jakaisi keskitetysti tietoa ja apua niin yrityksen perustamiseen, kasvutarpeisiin kuin hankintaprosessiinkin liittyvissä kysymyksissä. Myös yrittäjien verkostoitumista ja mentor toimintaa koordinoimaan kaivattiin yrittäjien yhteistä toimijaa, palveluinnovaatiokeskusta. Yritysten edustajien ajatukset esiteltiin kaupungin eri virastojen edustajille toisessa työpajassa, jossa yhteensä 10 kaupungin edustajaa puolestaan kartoittivat omia näkemyksiään nykytilanteesta. Työpajassa keskusteltiin mm. hankintaprosessista sekä kaupungin oman sisäisen poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämisestä. Tulevaisuuteen visioitiin erilaisia alueellisia keskustelufoorumeita, joissa paikalliset asukkaat, yritykset ja muut tahot voisivat keskustella ja ideoida tulevaisuuden palveluja yhdessä. Kaupungin edustajat kaipasivat uudenlaisia toimintatapoja ja vahvaa ratkaisujohtamista, jossa virkamiehet osallistuisivat päätöksentekoon yhdessä poliittisten päättäjien kanssa. Kolmannessa työpajassa kohtasi 14 kaupungin ja 10 yritysten edustajaa. Edellisisten työpajojen materiaalin perusteella osallistujia pyydettiin rakentamaan yhteisiä kehitystavoitteita ja visioita tulevaa projektia varten sekä miettimään, minkälaisten vaiheiden kautta visioihin olisi mahdollista päästä. Ennakoitavuus ja pitkän tähtäimen suunnitelmallisuus nousivat monella tapaa esille. Työpajassa visioitiin esimerkiksi luovaa, ennakoivaa kaavoitusprosessia, joka mahdollistaisi uusien palvelujen, kuten yhteisöasumispalveluiden syntymisen. Ideoitiin myös yrittäjien, virkamiesten ja poliitikkojen yhdessä laatimia palvelumalleja, jotta yritykset pystyisivät omassa työssään ennakoimaan paremmin tulevaisuutta. Lisäksi ehdotettiin uudenlaista toimijaa, palveluohjaajaa, joka työskentelisi palveluiden loppukäyttäjien eli asiakkaiden, yrittäjien ja kaupungin toimijoiden apuna. Palveluohjaajan tehtävänä olisi opastaa asiakkaita räätälöimään itselleen tarjolla olevista palveluista haluamansa kokonaisuus. Maaliskuussa 2010 toteutettujen työpajojen palautteet sekä tuotetut kehittämisideat hyödynnetään projektin jatkosuunnittelussa. Projektin laajuudesta ja jatkosuunnitelmista, kehittämistyön kohteista ja käynnistämisjärjestyksestä sekä alustavista aikatauluista sovitaan projektissa olevien osapuolten kesken Samalla sovitaan eri tahojen roolit ja vastuut. Varsinaisessa palvelupolkuprojektissa lisätään palvelumuotoilun menetelmin ymmärrystä alalla toimivien palveluyritysten ja kaupungin virastojen yhteistyömahdollisuuksista. Yhteisuunnitteluun osallistuvaa kehittäjäverkostoa laajennetaan yritysten edustajilla ja kehitetään virastojen kanssa uusia innovatiivisia toimintatapoja ja palvelupolkuja. Työssä hyödynnetään aikaisempien palvelupolkuprojektien (Kaupungin eri yksiköiden kytkeminen yritysten perustamisneuvontaan sekä pk yrityksen sijoittumisprosessi) suunnittelun yhteydessä tuotetut kehittämisideat ja tulokset. Mitä on Co-Design: Palvelumuotoilu perustuu asiakaslähtöisyyteen ja erityisesti siihen, kuinka asiakkaat, palveluiden käyttäjät, kokevat heille suunnitellut palvelut. Co-Design (collaborative design) on osallistava yhteissuunnittelumenetelmä, joka antaa työ-kaluja ajatusten ilmaisuun ja luovaan toimintaan ja soveltuu käytettäväksi kaikenlaisiin kehitys- ja suunnitteluprojekteihin. Design Games on yksi yhteissuunnittelun muoto, jonka avulla voidaan luoda puitteet yhteistyölle, kommunikoinnille sekä tasavertaiselle osallistumiselle kaikkien osallistujien kesken. Kun työskennellään kehittäjäverkostossa, jossa tuodaan useita toimijoita eri ammattikunnista ja eri taustoista yhteen, on tärkeää, että kaikki saavat äänensä kuuluviin. Design Games mahdollistaa juuri tällaisen tasavertaisen osallistumisen pelimäisten elementtien, kuten pelisääntöjen avulla. Työpajoissa käytetty visuaalinen materiaali, kuten esimerkiksi erilaiset kuva- ja menetelmäkortit sekä konkreettiset, käsin kosketeltavat materiaalit, kuten rakennuspalikat tai pahvihahmot, edesauttavat vuoropuhelua ja kokonaisuuksien hahmottamista. Käsiteltävä asia rakentuu pöydälle silmien eteen. Design Games toimii luontevasti projektin alkuvaiheessa keskustelun avaajana ja aktiivisen keskustelun apuvälineenä. Se antaa hyvän pohjan yhteistyölle, koska se auttaa osallistujia ymmärtämään myös toisten osapuolten näkökulmia. Menetelmän avulla on helppo kartoittaa nykytilaa, mutta se toimii myös uusien suuntien aukaisijana ja auttaa nostamaan esille yleisen tason kehitysteemoja ja tulevaisuuden visioita. Sosiaali- ja terveysalan yritysten palvelupolku -projekti 24 25

14 TEKSTI: Juha-Matti Puhakka, JC Innovation Oy Suomi tarvitsee muutoksen Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus Suomessa on kiinni julkisen alan uudistumiskyvystä. Kulut pyrkivät kasvamaan ja tulot pienenemään; julkisen alan tuottavuutta täytyy pystyä parantamaan. Tavoitteen saavuttamiseksi on kehitettävä palveluja parantavia ja toimintaa tehostavia innovaatioita. Johda hankintoja yhteistyöstrategian avulla ymmärtäen tilaus- ja toimitusketjussa olevien tilaajien ja tuottajien väliset rajapinnat ja niiden kehittämisen välttämättömyys. Miten toivotut palvelut ja tuotteet (vaikutukset) saadaan aikaan yhteisellä prosessilla ja minimi panoksin. Tilaaja Loppukäyttäjä Palveluntuottaja Alihankkijat/toimittajat Julkisten ja yksityisten alojen kumppanuutta pidetään yhtenä tärkeimmistä keinoista varmistaa julkisten palvelujen innovatiivisuus, laadukkuus, tehokkuus ja riittävyys tulevaisuudessa. Kumppanuuksiin liittyvät elementit eivät vielä ole kovin kehittyneitä. Yhteistyöstä puuttuu usein myös yhteinen tavoitteellisuus, mikä näkyy enemmänkin toimintatapana tilaa toimita laskuta. Sopimusmalleista puolestaan näyttävät puuttuvan sellaiset mekanismit, jotka kannustaisivat kehittämään palveluita ja yhteistoimintaa. Sidokset organisaation ulkoiseen toimintaympäristöön, kuten asiakkaisiin ja palveluntuottajiin, ovat erittäin tärkeitä innovaatiokyvyn johtamisessa. Asiakastarpeet Innovaatio- ja yhteistyökyvyn analyysi (nykytilananalyysi) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Visio ja strategia Hankintastrategia ja hankintasegmentit (tavoitteet ja toimintamallit) Hankintojen tavoitteet Yhteiskunnalle edullinen, toimiva ja laadukas, haittojen minimointi Seuranta(mittarit), päivitykset, palkitseminen Kilpailuttamisen valintakriteerit Tarjoajan ilmoittama toimitusaika, palvelun laatu, kokonaiskustannukset Innovatiivinen hankintaosaaminen (lähde JC Innovation Oy) Lisää tuottavuutta ja parempia palveluja Käytännön kokemukset Sopimuskannusteet Bonus- ja sanktiomenettelyt Innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tuotteiden tai palveluiden hankkimista, joita ei vielä ole olemassa taikka uusien toimintatapojen kehittämistä. Innovatiivinen hankintaosaaminen kertoo puolestaan organisaation kyvystä muodostaa hankintakokonaisuuksia, jotka ovat luovia ja osaamisen mahdollistavia. Hankintavaiheessa innovatiivisen yhteistyön edellytykset tulee huomioida ja kilpailuttaa lähinnä kehittämisvastuuta ja vaikutuksia, jolloin palveluntuottajille tulee mahdollisuus hyödyntää luovuutta ja osaamista. Samalla innovatiivinen hankintaosaaminen on taito käyttää hankinnoissa sellaisia valintaperusteita, että se kehittää oman organisaation ja sen kumppaniverkoston tuottavuutta ja kilpailukykyä. Julkisella sektorilla, hankintojen osuus kustannuksista on yleisesti %, joten hankinnoissa ja niiden toteuttamisessa onnistumisen vaikutus tuottavuuden ja palveluiden kehitykseen on merkittävä. Perinteinen ostotoiminta ei enää riitä, tarvitaan toimittajamarkkinan hallintaa ja kehittämistä sekä toimitusketjujen johtamista. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus ja julkisten hankintojen innovatiivisuus nousevat myös keskeisinä tekijöinä esille työ- ja elinkeinoministeriön uudessa kysyntä- ja käyttäjälähtöisessä innovaatiopolitiikassa ja sen toimenpideohjelmassa. Viranomaiset/Lainsäädäntö Kysyntälähtöinen toimitusketju (lähde Tukefin) korostaa kumppanuuden merkitystä jo yksistään siitä syystä, että monet julkisen sektorin kohtaamat haasteet ovat niin laajoja ja moniulotteisia, että yhdellä taholla ei voi olla niiden ratkaisemiseksi tarvittavaa osaamista. Yhteiskunnan näkökulmasta parhaat ratkaisut ovat löydettävissä eri tahojen yhteistyöllä ja osaamista ennakkoluulottomasti yhdistäen. Kumppanuus ja uudet innovaatioiden hankkimista tukevat hankintakäytännöt luovat perustan uudelle toimintamallille uudistaa julkisia palveluita. Osana edellä mainitun politiikkaohjelman toimenpideohjelmaa ollaan työ- ja elinkeinoministeriön toimesta kokoamassa innovatiiviset edelläkävijäkaupungit ryhmää tarkoituksena uudistaa julkisia palveluita yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuden, julkisten hankintojen innovatiivisuuden ja palveluiden käyttäjälähtöisyyden periaatteita vahvistamalla. Näin halutaan luoda dynaaminen ympäristö kehittää julkisten palveluiden innovaatioita ja lisätä niiden tuottavuutta. Helsingin kaupunki, joka on mukana tässä edelläkävijäkaupungit ryhmässä, on nyt sosiaaliviraston osalta yhteistyössä Helsingin Yrittäjien kanssa käynnistämässä kumppanuutta ja hankintakäytäntöjä uudistavaa hanketta, joka luo omalta osaltaan mallia ja esimerkkiä muille vastaaville edelläkävijäkaupungeissa Yhteiset tavoitteet avainosapuolille läpi toimitusketjun Valintakriteerit ja kannusteet tavoitteiden mukaisiksi Suunnitelmallisuus, aikataulunhallinta, luotettavuus, läpinäkyvyys Julkisten palveluiden uudistamisessa ohjelma tehtäville hankkeille

15 KOULUTUSTA YRITTÄJILLE KOULUTUSTAYRITTÄJILLE.fI- PALVELULLA YRITTÄJÄKOULUTUKSEEN! Koulutustayrittäjille.fi -palvelulla yrittäjät löytävät liiketoimintaosaamistaan KYKY tukevaa koulutusta ja koulutuksen tuottajat tavoittavat yrittäjät Menesty kokemusta kierrättämällä! MENTOROiNTi Kaipaatko kokeneemman yrittäjän tukea? Onko yrityksesi muutostilanteessa? Haluatko itse tukea uutta yrittäjäpolvea? Yritysmentorointi on palvelu, jossa kokeneempi yrittäjä tukee nuoremman kehitystä; sekä yrittäjänä että johtajana. Kokemuksen ja osaamisen siirtäminen eteenpäin on arvokasta ja ajankohtaista, tervetuloa tutustumaan: Espoon Yrittäjät Vantaan Yrittäjät Vantaan Yrittäjät Yrityspalvelukeskus Leija, Elannontie 3, Vantaa Vantaan Yrittäjät puh. (09) Yrityspalvelukeskus Leija, faksi (09) Elannontie 3, Vantaa puh. (09) faksi (09) Puhetta yli miljoonan ihmisen tulevaisuudesta Puhetta yli miljoonan Metropoliasiat kuumenevat ihmisen vaalien alla; yhdistetäänkö tulevaisuudesta kuntia? Hajotetaanko HUS:ia? Rakennetaanko Pisara-rata? Kaavoitetaanko koteja vai kansallispuistoja? Helsingin seudun tulevaisuus Metropoliasiat ei ole vain kuumenevat miljoonan ihmisen vaalien arkea alla; yhdistetäänkö ravisuttava kysymys, kuntia? se koskee koko Suomea. Oleellinen Hajotetaanko lähtökohta metropolin HUS:ia? Rakennetaanko kehittämiseen on Pisara-rata? alueen merkityksen Kaavoitetaanko tunnustaminen koteja vai ja tunnistaminen kansallispuistoja? koko maan ja kansantalouden kannalta. Vain näin voidaan lopettaa tarpeeton alue- ja kunnallispoliittinen kilpailu ja Helsingin seudun tulevaisuus suunnata ei ole vain resurssit miljoonan sinne, ihmisen missä niistä arkea saadaan ravisuttava paras kysymys, hyöty. se koskee koko Suomea. Oleellinen lähtökohta metropolin kehittämiseen on alueen merkityksen tunnustaminen ja tunnistaminen koko maan ja kansantalouden kannalta. MetropoliAreena Vain näin voidaan tarjoaa lopettaa foorumin tarpeeton tähän alue- keskusteluun. ja kunnallispoliittinen kilpailu ja Seuraava tilaisuus suunnata resurssit Vantaan sinne, Flamingossa: missä niistä Nuoret saadaan kysyvät paras - kaupunginjohto hyöty. vastaa. Tarkemmat tiedot tapahtumasta ja muista areenan kuulumisista netistä. MetropoliAreena tarjoaa foorumin tähän keskusteluun. Seuraava tilaisuus Vantaan Tervetuloa Flamingossa: MetropoliAreenalle! Nuoret kysyvät - kaupunginjohto vastaa. Tarkemmat tiedot tapahtumasta ja muista areenan kuulumisista netistä. helsinginyrittajat.fi EspoonYrittäjät EspoonYrittäjät Tervetuloa MetropoliAreenalle! VantaanYrittäjät VantaanYrittäjät

16 Joka kevainen Helsingin Yrittajiien verkostoitumis tapahtuma yrittajille ja yrittajyydesta kiinnostuneille. Tapahtumassa hoivaa ja hyvinvointia Yritysta Stadiin!

17 Kehittämishanke sosiaali- ja terveysalan yrittäjille Tehokkuutta palvelutuotantoon - lisää vaikuttavuutta Lastenkodinkuja 1 a Helsinki Vaihde puh helsinginyrittajat.fi

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen 23.4.2015 Helsingin elinkeinopäivä Sosiaali- ja terveysviraston arvoverkko 2015 (tubu)

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja?

Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja? Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja? Kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Kaupunginlakimies Kaisa Heino, Imatran kaupunki Palvelu- ja hankintastrategia Imatran kaupungin strategioista poimittua:

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? 11.10.2016 Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA Johanna Vakkuri 21.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Julkiset hankinnat Lainsäädäntö Perusperiaatteet Tyrnävän kunta hankkijana Mitä, miten, kuinka paljon Case: Rantaroustin

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Julkiset innovatiiviset hankinnat

Julkiset innovatiiviset hankinnat Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa?

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:n tulevaisuus

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA

YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA HANKINTAILTA 20.4.2016 YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA Keski-Suomen kunnat Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2015 Palkat 35 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 % (Toimintamenot

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelun jalkauttaminen käytäntöön

Markkinavuoropuhelun jalkauttaminen käytäntöön Markkinavuoropuhelun jalkauttaminen käytäntöön Isa-Maria Bergman, Motiva Oy, 3.12.2015 Innovatiivisia hankintoja verkostoitumalla ja yhteiskehittämisellä loppuseminaari Yhteinen kieli ympäristö- ja energiaratkaisujen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella

Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella Alustus kuntatalossa KUNTALIITOSVERKOSTON JA YHTEISTOIMINTA- ALUEVERKOSTON TAPAAMINEN Tero Tyni, tero.tyni@kuntaliitto.fi Erityisasiantuntija, Kuntatalous Puhelin

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011 CxO Mentor Oy CxO Mentor Oy MDM-työpaja -esittely Luonnos (08/2011) Miksi? IT/ICT, IT-palvelut ja niillä käsiteltävä tieto ovat nykyään tuottavuuden lisäämisen, innovaatioiden ja kasvun tärkein lähde.

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Joensuu 11.2.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa

YRTES-HANKE sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa YRTES-HANKE 2008-2010- sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edellytysten tutkiminen ja kehittäminen Lapissa Hankkeen taustaa Hankkeen tavoite Hyödynsaajat Toimenpiteet Tulokset 1 Hankkeen taustaa Miten

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

INNOVATIIVISET HANKINNAT Tapio Melander Helsingin kaupunki sosiaalivirasto

INNOVATIIVISET HANKINNAT Tapio Melander Helsingin kaupunki sosiaalivirasto 28.11.2012 Tapio Melander Helsingin kaupunki sosiaalivirasto Sosiaalipalvelujen tuottavuuden parantaminen ja palvelurakenteiden kehittäminen edellyttävät julkisen alan uudistumiskykyä. Tähän päästään vahvistamalla

Lisätiedot

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy Hyvinvointialan ICT-projekti Hoiva-ICT 18.01.2012 Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy HOIVA - ICT Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8.

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8. ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! Kohti valinnanvapautta Jyväskylässä Anja Mursu 16.8.2016 10.6.2016 Kanta-liittymisen tukiprojekti Miksi? Auttaa liittymisen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

Kaupungin hankinnat tavoitteista toimintaan

Kaupungin hankinnat tavoitteista toimintaan Kaupungin hankinnat tavoitteista toimintaan Hankinnat haltuun 14.9.2016 Hankintapäällikkö Marja-Liisa Jyrkilä, Kouvolan kaupunki Hankintojen osuus toimintakuluista Toimintakulut 571 milj. 2015 Avustukset

Lisätiedot

Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! Erkki Kainulainen

Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! Erkki Kainulainen Hankintalaki uudistuu ja mitä se tuo tullessaan! 4.2.2016 Erkki Kainulainen Jämsä Elämäsi tarina 1 Hankintadirektiivit ja uusi hankintalaki I Uudet hankintadirektiivit on hyväksytty EU:ssa keväällä 2014

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot