Tehokkuutta palvelutuotantoon - lisää vaikuttavuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tehokkuutta palvelutuotantoon - lisää vaikuttavuutta"

Transkriptio

1 Kehittämishanke sosiaali- ja terveysalan yrittäjille Tehokkuutta palvelutuotantoon - lisää vaikuttavuutta helsinginyrittajat.fi

2 Tehokkuutta palvelutuotantoon - lisää vaikuttavuutta Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hanke on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveysalan yrittäjille, toimijoille ja alan kehityksestä kiinnostuneille. Hanke luo edellytyksiä sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden ja yritystoiminnan sekä tuottavuuden parantumiseen Helsingissä. Kehittämishanke sosiaali- ja terveysalan yrittäjille sosiaali- ja terveysalan yrittäjille Palveleva Helsinki -hanke on yrittäjälähtöinen, kaupungin ja yrittäjien välistä hankintatoimintaa ja avointa vuoropuhelua parantava projekti. Hanke korostaa asiakaslähtöisyyttä ja monipuolisten palveluiden kehittämistä. Hankkeen yhteistyökumppaneina ja osarahoittajina ovat Uudenmaan ELY-keskus sekä Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja terveyskeskus. Rahoittajatahojen lisäksi kumppaneita ovat yrittäjät ja aktiiviset muut sosiaali- ja terveysalan kehittäjät sekä sidosryhmän jäsenet. Tavoitteena on saada sosiaali- ja terveysalan yritykset laajemmin mukaan palveluiden tuottamiseen, ratkaista palvelujen hankinnan ongelmakohtia, siirtää ratkaisuja soveltuvin osin myös muille hankintatoiminnan sektoreille sekä luoda monistettava keskustelumalli ja yhteinen kieli kaupunkien ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen. samalla etsitään toimivia tapoja sosiaali- ja terveysalan yritysten verkostoitumiseen. Hankkeessa panostetaan aktiiviseen vuorovaikutukseen Helsingin kaupungin päättäjien ja virkamiesten kanssa. Palveleva Helsinki -hanke on osaltaan vaikuttamassa siihen, että Helsingin kaupungin päätöksenteossa toimitaan sosiaali- ja terveysalan pk-yritysten ja yrittäjien toimintaolosuhteiden parantamiseksi. Palveleva Helsinki -hankkeen sisältö Hanke tarjoaa sosiaali- ja terveysalan yrittäjille mahdollisuuden vaikuttaa, osallistua, verkostoitua ja tehostaa palveluitaan. Palveleva Helsinki -hanke koostuu useista elementeistä, jotka on suunnattu eri kohderyhmille ja jotka tukevat toisiaan. Näitä elementtejä ovat: a. asiantuntijafoorumit B. infotilaisuudet C. Huippuseminaarit D. Laatupalveluvierailut E. Verkostoituminen F. Julkaisut (tutkimuksia, raportteja ja kannanottoja) G. Tiedottaminen mm. sähköpostitse hankkeen tiedotuslistalla oleville (* toimintamuodot kuvattu tarkemmin julkaisun sivull 10) Voit olla mukana Palveleva Helsinki -hankkeessa monin tavoin: Liittymällä Palveleva Helsinki -hankkeen sähköiselle tiedotuslistalle ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi asiantuntijaksi asiantuntijafoorumeihin ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi puhujaksi seminaareihin ja infotilaisuuksiin Kirjoittamalla hankkeen julkaisuihin Osallistumalla hankkeen aikana tehtäviin kyselyihin ja haastatteluihin Osallistumalla infotilaisuuksiin ja seminaareihin Verkostoitumalla muiden yrittäjien ja toimijoiden kanssa hankkeen tilaisuuksissa tai Verkostopankin avulla, Palveleva Helsinki -hanke rakentaa aktiivisesti verkostoja ja yhteistyötä kehitetään ja toteutetaan sellaisten toimijoiden ja hankkeiden kanssa, joiden tavoitteena on laaja-alaisesti tukea ja kehittää sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyttä Nyt palveluita tuottamaan ja ostamaan! Yhteistyötä ja vuoropuhelua Yhteystiedot Yrittäjyysjärjestön jäsenyys kannattaa Palveluseteli Yrittäjän oma aktiivisuus tärkeää Palveleva Helsinki -hankkeen toimintamuodot Kustannuslaskenta apuna tehokkuuden ja tuottavuuden etsinnässä Hinnoittelulla ja kustannuslaskennalla tehokkuutta palvelutuotantoon Verkossa tapahtuu, mutta vielä enemmän verkostoissa Tavoitteena yritysmyönteinen Helsinki suomi tarvitsee muutoksen isältö Kannen kuva: Jaana Tihtonen Tulevista tilaisuuksista ja tapahtumista saat tietoa suoraan sähköpostiisi liittymällä hankkeen tiedotuslistalle tai Hankkeeseen voi ilmoittautua sähköpostilla: Lisätietoa: sanna Meronen, projektipäällikkö Palveleva Helsinki -hanke Helsingin Yrittäjät ry puh

3 Nyt palveluita ostamaan ja tuottamaan! Suomessa on vuosikymmeniä käyty keskustelua siitä, kenen tuottamia sosiaali- ja terveyspalvelut ovat eli mikä taho niitä saa tuottaa. Tuon keskustelun aika on nyt päättymässä. Jatkossa keskustellaan entistä enemmän siitä, miten hyvinvointipalvelut pystytään ylipäätään kansalaisille tuottamaan. Vaikka yhä useampi on valmis jopa omista varoistaan maksamaan peruspalveluista, vastuu laajamittaisesti säilyy julkisilla toimijoilla ja rahoitetaan verovaroin. Enää ei käytetä niinkään aikaa epäolennaiseen eli roolijakoon. Lähivuosina kilpaillaan siitä, miten löydetään uusia tuottajia kunnan oman tuotannon rinnalle. Päivänselvää on se, että yrityksillä tulee olemaan huomattavasti suurempi rooli palveluiden tuottamisessa. Mutta nyt vaaditaan reippaita tekoja ja linjauksia. Lähivuosien linjanvedot ratkaisevat suomalaisen yhteiskunnan palvelutason. Väestön ikääntyminen, ammattitaitoisen henkilöstön saaminen alalle ja taloudellisten resurssien puuttuminen ovat julkisen sektorin haaste. Kunnat tarvitsevat oman tuotannon rinnalle muita toimijoita ja niistä vastuullisena ne ovat suorastaan pakotettuja pohtimaan sitä miten hyvätasoisia tuottajatahoja löytyy. Tehtävä ei ole helppo, mutta työhön pitää tarttua ennakkoluulottomasti ja varsinkin Helsingissä, joka on Suomen suurin yksittäinen hyvinvointipalveluista vastaava organisaatio. Kaupunki ei ole tässä tehtävässä yksin. Sosiaali- ja terveysalalla toimivat yritykset ovat valmiita yhteistyöhön ja etsimään ratkaisuja, joilla edistää palvelujen saatavuutta, laatua ja tuottavuutta. Yksityiset sosiaali- ja terveysalan yritykset ovat toki lisänneet panostaan. Kasvu on kuitenkin ollut hyvin maltillista, koska kunnat ovat avanneet osin hitaasti markkinoita alan yrittäjille. Näin on ollut erityisesti Helsingissä jossa on nähty jopa pakittamista. Yksityisten sosiaali- ja terveysalan yritysten haasteena on päästä mukaan tuottamaan palveluita. Yritykset ovat usein pieniä ja hankinnat taas vastaavasti Kunnat tarvitsevat oman tuotannon rinnalle muita toimijoita suuria. Hankintalaki ja sen liiankin varovainen tulkinta on entisestään hankaloittanut innovaatioiden syntymistä ja yrittäjien asemaa alan kehittäjänä. Kilpailutusprosessit ovat hitaita, kankeita ja kalliita. Palvelusetelijärjestelmä on osaltaan vastaus mutta myös muita ostamisen uusia instrumentteja tarvitaan. Helsingin kaupunki vastaa tekemillään päätöksillään eli palveluhankinnoillaan siitä miten markkinat kehittyvät. Päätösten tekoa ohjaa lähes aina raha. Tämän hetken taloudelliset haasteet julkisella sektorilla ovat ratkaistavissa markkinoiden avaamisella ja uusien toimintatapojen etsimisellä. Kumppanuus luo vaihtoehtoisia tuottamistapoja ja sen avulla voidaan turvata erilaiset palvelut ja toimivat markkinat. Helsingin seudulla tarvitaan seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa uutta työntekijää. Suurin yksittäinen sektori on sosiaali- ja terveysala. Yritys on erikoistumiseen, hyvään laatuun ja vaihtoehtoja tarjoavaan pyrkivä palveluntuottaja. Uskon, että reippailla palvelustrategisilla toimilla taataan jokaiselle helsinkiläiselle enemmän vaihtoehtoja, entistä parempia palveluita ja samalla turvataan hyvinvointipalvelut. Yhteistyötä ja vuoropuhelua Kehitystyö tarvitsee avoimuutta, verkostoitumista ja vuorovaikutusta. Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hanke on ollut käynnissä kaksi ja puoli vuotta. Tänä aikana on järjestetty sosiaali- ja terveysalan yrittäjien toimintaedellytysten, hankintatoiminnan ja vuorovaikutuksen parantamiseksi sekä verkostoitumisen tueksi 32 erilaista tilaisuutta. Tilaisuuksissa on ollut mukana yli tuhat toimijaa. Hankkeeseen tiedotuslistalle on ilmoittautunut mukaan tällä hetkellä lähes 300 toimijaa. Hankkeessa mukana olevista suurin osa on yrittäjiä tai yritysten edustajia. Heidän lisäkseen joukossa on mm. kaupunkien, järjestöjen, säätiöiden, yrittäjäjärjestöjen, oppilaitosten ja erilaisten muiden hankkeiden edustajia. Palveleva Helsinki on sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden kehittämishanke. Kehittämisessä on päästy hyvin vauhtiin, usean eri tekijän toimesta. Kehitystyössä on ollut Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hankkeen kanssa mukana yrittäjät, Helsingin kaupunki, Uudenmaan ELY-keskus ja useat eri toimijat. Hankkeen aikana on ollut selvästi huomattavissa, että tahtoa ja taitoa löytyy sekä yrittäjiltä että Helsingin kaupungilta. Yhteistyö ja vuoropuhelu yrittäjien ja Helsingin kaupungin sosiaaliviraston sekä terveyskeskuksen kanssa on lisääntynyt hankkeen aikana. Palveleva Helsinki -hanke jatkaa kehitystyötään edelleen yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa kevääseen 2012 saakka. - Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin! Tehokkuutta palvelutuotantoon - lisää vaikuttavuutta Palveleva Helsinki -hankkeen ensimmäisessä julkaisussa - Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen esitettiin erilaisia ratkaisumalleja sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edistämiseksi ja asiakaslähtöisten palveluiden löytymiseksi Helsingissä. Korostimme esityksissämme mm. palvelustrategian merkitystä avoimuuden lisäämiseksi, rohkeutta, innovatiivisuutta ja ennakkoluulottomuutta elinkeinopolitiikassa ja hankintaosaamisen merkitystä. Nostimme esille kaupungin vastuun huolehtia oman tuotantonsa kustannuslaskennasta ja läpinäkyvyydestä sekä palvelusetelijärjestelmän käyttöönottamisen laajentamisesta. Esitimme kuntalisän korotusta lasten päivähoidossa ja sosiaali- ja terveysalan yrittäjille suunnatun starttirahan kehittämistä. Tähän julkaisuun olemme koonneet osan hankkeen painopisteistä sekä niistä toimenpiteistä, joita hankkeen aikana olemme tehneet tukeaksemme osaltamme yritysten toimintaedellytysten parantumista ja varmistaaksemme, että pkyrittäjät pääsevät yhä enemmän tuottamaan hyvinvointipalveluita Helsingissä. Julkaisun sisältökin osoittaa, että erilaiset yhteistyömallit ja kumppanit ovat äärimmäisen tärkeitä. Kiitos kaikille, jotka ovat olleet tekemässä tätä julkaisua ja yhtä suuri kiitos kaikille jotka ovat olleet mukana hankkeen toteuttamisessa. Yhdessä ja Yhteistyössä Anssi Kujala, toimitusjohtaja, Helsingin Yrittäjät ry Sanna Meronen, projektipäällikkö, Helsingin Yrittäjät ry 4 5

4 Toimisto Lastenkodinkuja 1 a 4,3. krs Helsinki Vaihde puh yhteystiedot Yrittäjäjärjestön jäsenyys kannattaa Liittymällä nyt Helsingin Yrittäjiin saat käyttöösi koko ketjumme neuvontapalvelut, edunvalvonnan, jäsenedut, koulutukset ja verkostoitumismahdollisuudet. Takaamme, että jokaisen yrittäjän kannattaa olla jäsenemme. Yrityksesi verotuksessa vähennyskelpoinen jäsenmaksu määräytyy yrityksesi henkilöstömäärän mukaan, alkaen 132 /vuosi. anssi Kujala toimitusjohtaja p , Jaana Tihtonen viestintäassistentti p , satu seppänen projektivastaava/ Yrittäjyyskasvatus Jussi iipponen projektipäällikkö/ Yritysmentorointi.fi Pirjo Manninen järjestösihteeri sirpa Kivilahti taloussihteeri p , anna simolin tiedottaja p , sanna Meronen projektipäällikkö/ Palveleva Helsinki -hanke p p , susanna Ypyä tapahtumasihteeri (äitiyslomalla) Hanna Hietala kehittämispäällikkö p , Markus Kinkku koulutuspäällikkö p , arttu Laasanen projektipäällikkö/ MetropoliAreena p Maksuton neuvontapalvelu Tarvitsetko vero- laki-, tai muun asiantuntijan neuvoja? Yritystoimintaan liittyvien ongelmien kanssa ei kannata painia yksin. Jäsenenä sinulla on käytössäsi laaja joukko asiantuntijoita puhelinsoiton päässä. Yksikin yhteydenotto neuvontapalveluun voi säästää sinulle vuoden jäsenmaksun. Maksuton neuvontapalvelu vastaa arkisin numerossa (09) Jäsenenä säästät rahaa Yhteistyökumppanit tarjoavat rahanarvoisia jäsenetuja. Esimerkiksi: Tapiolan Yrittäjän omaturva 10 % alennus Elisan Pakettihinnoista 45 % alennus Fenniakaskosta alennukset polttoaineesta Teboililta, st1:ltä, Nesteelta ja shelliltä suomen asiakastiedon vuosimaksusta 200 :n alennus Fonecta Finderista 100 ilmaista hakua kuukaudessa Tutustu kaikkiin etuihin osoitteessa Mihin sinä haluisit vaikuttaa? Helsingin Yrittäjät VERKOssa Liittyminen on helppoa Voit liittyä jäseneksi vaivattomasti osoitteessa: Yrittäjien yhteisen edunvalvonnan tuloksia: p , Työnantajamaksuja kevennetty Yrittäjien ja perheenjäsenten sosiaaliturvaa parannettu Osakeyhtiölainsäädäntöä kevennetty Helsingin elinkeinostrategiassa huomiotu pk-yritykset Vaikutettu Helsingin kaupungin kaavoitukseen Yrittäjien neuvontapalveluja parannettu Helsingissä 6 7

5 Palveluseteli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämistapana Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä avaa uusia mahdollisuuksia palvelurakenteiden kehittämiseksi. Kunnallisen palvelusetelijärjestelmän tavoitteena on lisätä asiakkaan vallinnan mahdollisuuksia ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Yhteistyöllä toiminta tehostuu ja palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustaso paranevat. Yksi lain tavoitteista on myös edesauttaa markkinoiden kehittymistä ja pienyrittäjyyttä. Laki mahdollistaa kuntien ja kuntayhtymien palveluseteleiden käytön lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. se ei sovellu käytettäväksi kiireellisissä päivystyspalveluissa tai tahdosta riippumattomassa hoidossa. Palveluseteli on vaihtoehto kilpailutetuille ostopalveluille ja julkisen sektorin omalle palvelutuotannolle. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tuli voimaan hyväksymiskriteerit ja hyväksyä kaikki palveluiden tuottajat, jotka täyttävät määritellyt kriteerit. asiakkaan valinnanmahdollisuudet parantuvat Palveluseteleiden käyttöönottaminen parantaa asiakkaan valinnanmahdollisuuksia ja asiakkaan rooli muuttuu aktiiviseksi suhteessa palveluntuottajaan. asiakas voi itse valita palveluntuottajan, hoidon ajankohdan ja paikan tarpeidensa mukaan. Palveluntuottajien on vastattava asiakkaiden odotuksiin, mkä omalta osaltaan lisää palveluiden laatua ja saatavuutta. Palveluseteli on aito mahdollisuus keventää kustannustaakkaa Kunnan rooli ja vastuu on olennainen palvelusetelilain toteuttamisessa. Kunnan vastuulla on mm. palveluntuottajien hyväksyminen, listaaminen, listan ajan tasalla pitäminen ja maksuliikenteestä huolehtiminen. Kunta hyötyy usealla eri tavalla, palvelusetelit ovat muun muassa aito mahdollisuus keventää sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia. Palvelusetelijärjestelmä kannustaa myös julkista sektoria palveluidensa ja asiakaspalvelun kehittämiseen, joka lisää kunnan tietämystä oman tuotannon kustannuksista ja laadusta. Hoidon tarjonnan ja kulujen ennakoitavuus paranee sekä henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat vähenevät. Kilpailuttamiseen verrattuna palvelusetelin hyödyntäminen palveluiden järjestämisessä on huomattavasti kevyempi vaihtoehto. Yrittäjän oma aktiivisuus tärkeää Palvelusetelin käyttöönotossa ja käytännöissä on eroja kuntien välillä. Yrittäjän kannattaa olla aktiivinen ja omaaloitteinen halutessaan päästä mukaan tuottamaan julkisia hyvinvointipalveluita. Tietoa tulevista julkisista hankinnoista Helsingissä löydät helposti Helsingin Yrittäjien nettisivujen kautta: Julkisten hankintojen sähköinen ilmoituskanava HiLMa HiLMa on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä maksuton, sähköinen ilmoituskanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat julkisista Avoimet tarjouspyynnöt löydät osoitteesta hankinnoistaan. Yritykset puolestaan saavat HiL- Masta reaaliaikaista tietoa käynnissä olevista hankintamenettelyistä ja ennakkotietoa tulevista hankinnoista. HiLMassa ilmoitetaan kansallisen ja EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat. EU-ilmoituksista HiLMassa täytetään ennakkoilmoitus, hankintailmoitukset ja jälki-ilmoitukset. Muut EU-ilmoitukset tehdään suoraan simapin verkkosivustolla. Palvelusetelin arvon tulee olla kohtuullinen asiakkaan kannalta Palvelusetelin käyttöönotossa ja toimivuudessa ratkaisevina tekijöinä ovat palvelusetelin arvon määrittäminen ja palvelusetelillä ostettavien palveluiden tuottajien valinta. arvon määrittäminen voi olla haastavaa, mutta oikein hinnoiteltu palveluseteli hyödyttää asiakasta, yrittäjää ja kuntaa. Oikean arvon määrittämisen edellytyksenä on se, että kunta laskee vastaavan oman tuotannon todelliset yksikkökustannukset. Tämä mahdollistaa vertailun markkinahintoihin. Näin toimiessaan kunta on onnistunut luomaan asiakaslähtöisen tavan järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita ja on luomassa toimivia palvelumarkkinoita. Palvelusetelituottajaksi pääsyn pitää olla mahdollisimman avointa, joustavaa ja mahdollistaa myös uusien toimijoiden markkinoille pääsemisen. Kilpai- Käynnistämistukea yksityiseen päivähoitoon Helsingissä Yksityisen päivähoidon tuottajat voivat hakea Helsingin kaupungilta käynnistämistukea uuden toiminnan tai nykyisen toiminnan laajennuksen käynnistämiseen. Käynnistämistuki Käynnistämistuella autetaan aloittavan toimijan päivähoitotoiminnan käynnistämistä tai jo alalla olevan palveluntuottajan mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa. Käynnistämistuella halutaan tukea uusien päivähoitopaikkojen synty- yksityisten päiväkotien tai kahden hoitajan mistä Helsinkiin. ryhmäperhepäiväkotien Päivähoitopalvelujen tuottajat hankkivat päivähoitotilat itse. Käynnistämistukustannuksiin käynnistämiskea voi hakea toimitilan hankkimisesta ja muutostöistä aiheutuviin kustannuksiin uutta toimintaa perustettaessa sekä päivähoitotoiminnan käynnistämiseen tarvittavan irtaimiston hankintakustannuksiin. Käyttökustannuksiin käynnistämistukea ei myönnetä. Käynnistämistukea voi hakea ympäri vuoden. Hakuohjeet, hakulomake ja tai nykyistä toimintaa tuen myöntämisperiaatteet löytyvät sosiaaliviraston internetsivuilta luttamisen sijaan kunnan kannattaa luoda selkeät laajennettaessa. 8 9

6 Palveleva Helsinki -hankkeen toimintamuodot Hanke koostuu erilaisista elementeistä, joiden tavoitteena on parantaa yrittäjien toimintaedellytyksiä mm. kehittämällä heidän liiketoimintaosaamistaan ja tukemalla osallistumista kilpailutuksiin. Yhteiset foorumit ja tilaisuudet parantavat avointa keskustelua hankkijan ja tuottajan eli Helsingin kaupungin ja yrittäjien välillä. Tilaisuuksien ja seminaarien yhtenä tavoitteena on myös kannustaa ja luoda mahdollisuuksia yrittäjien väliseen verkostoitumiseen sekä uusien, innovatiivisten kumppanuusmallien ja palveluiden syntymiseen. asiantuntijafoorumeissa käsitellään tehokkaasti ja tavoitteellisesti sosiaali- ja terveysalan ajankohtaisia asioita. Kukin foorumikokoonpano kokoontuu aiheesta riippuen 2-4 kertaa. Käsiteltävä aihe nousee esille yrittäjien tai kaupungin tarpeista. Ryhmä voi esittää erilaisia alustavia ratkaisuvaihtoehtoja ja näkökulmia kysymykseen. LaaTUPaLVELUViERaiLUJa järjestetään päättäjille, virkamiehille, yhteistyökumppaneille, yrittäjille ja medialle. Laatupalveluvierailujen ideana on tutustua sosiaali- ja terveysalan yrityksiin tai toimipisteisiin ja tuoda eri toimijat lähelle toisiaan, kokemaan ja näkemään sekä keskustelemaan arjen todellisuudesta niin palveluntuottajan kuin tilaajan näkökulmasta. INFOTILAISUUDET tarjoavat yrittäjille tietoa, jota he voivat hyödyntää palveluidensa kehittämisessä ja yritystoiminnassa. Infotilaisuudet edistävät pk-yritysten osallistumista kaupungin kilpailutuksiin ja vahvistavat hyvinvointipalveluiden markkinoita. Infotilaisuudet linkittyvät usein asiantuntijafoorumien toimintaan. Foorumeista saatua tietoa, uusia kysymyksenasetteluita ja ratkaisuvaihtoehtoja käytetään infotilaisuuksien pohjana. Toisaalta infotilaisuuksista nouseviin kysymyksiin ja ongelmiin voidaan paneutua tarkemmin foorumeissa. Infotilaisuudet voivat olla myös yksittäisiä tilaisuuksia, joissa käsitellään yhtä tai kahta asiakokonaisuutta. HUiPPUsEMiNaaRi järjestetään kerran vuodessa. Seminaarissa katsotaan johtavien asiantuntijoiden kanssa tulevaisuuden haasteisiin ja esitellään vuoden aikana hankkeesta saatuja tuloksia ja toimintamalleja. sosiaali- ja terveyspalveluiden tehostamistarpeet ja väestön ikääntyminen edellyttää yhteistyötä yhä tiiviimmin julkisen sektorin ja yksityisten tuottajien välillä. Yhteistyöllä kyetään tuottamaan entistä joustavampia ja asiakaslähtöisempiä palveluita. Tuottavuuden ja tehokkuuden mittaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa on haastavaa, koska laatu ja laadun merkitys on vaikeasti mitattavissa. Tehokkaat ja toimivat tuotantotavat vaativat palveluiden tuotteistamista ja avointa kustannuslaskentaa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Palvelujen kustannusten laskennan avulla on mahdollisuus hintavertailuihin. Kustannuslaskenta lisää toiminnan Palveleva Helsinki -hankkeen laatupalveluvierailulla tutustuttiin Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Toimivaan kotiin Kustannuslaskenta apuna tehokkuuden ja tuottavuuden etsinnässä veluista. samalla saadaan kilpailutilanteissa tarvittavaa luotettavaa kustannustietoa. Kustannusten vertailu muiden kuntien, vastaavien kunnallisten toimintayksiköiden tai yksityisten palvelutuottajien välillä luo toimivuutta markkinoille. Tuotteistamisen avulla tiedetään, mitä kokonaisuuksia kannattaa ulkoistaa ja mitä palvelukokonaisuudet sisältävät. Kustannuslaskennan merkitys korostuu palvelusetelijärjestelmän hyödyntämisessä. Kaupungin on laskettava oman tuotannon todelliset kustannukset. Tämä mahdollistaa riittävän ja oikean arvon määrittämisen palvelusetelille. Näin saadaan aidosti mahdollisuus keventää kustannustaakkaa lakisää- Pk-yrityksien VERKOsTOiTUMisTa tuetaan usealla eri tavalla. Mm. hankkeen tilaisuudet edesauttavat kumppanuuksien ja verkostojen syntyä. Hankkeen nettisivujen verkostopankkia kehitetään edelleen verkostoitumisen tueksi. Lisäksi kyseinen palvelu on myös hankkeiden ja toimijoiden välinen kanava löytää kumppaneita. tehokkuutta ja vähentää mielikuvaa ilmaisista pal- teisissä palveluissa

7 Asiantuntijafoorumi loppuraportti Vesa Ekroos, KTM Balustrade Oy Hinnoittelulla ja kustannuslaskennalla tehokkuutta palvelutuotantoon Kuntaliiton Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina ja Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hankkeet järjestivät yhteistyössä asiantuntijafoorumi -sarjan hinnoittelusta ja kustannuslaskennasta. Foorumityöskentelyn tulokset ja johtopäätökset esitti Palveleva Helsinki -hankkeen Huippuseminaarissa foorumin vetäjä Vesa Ekroos. Näiden lisäksi järjestettiin sosiaali- ja terveysalan yrittäjille suunnattu tilaisuus kustannuslaskennasta. Kyseisten tilaisuuksien pääteemoina olivat siis kustannuslaskenta, tuotteistus ja hinnoittelu. Varsin monipuolista keskustelua käytiin eri tilaisuuksien osallistujien kesken myös yksityisen yritystoiminnan, julkisen palvelutuotannon ja julkisen hankintatoiminnan avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä, jatkuvan vuoropuhelun puutteesta, palvelujen sisällön yksiselitteisyydestä tai sen puutteesta sekä laatuun liittyvistä vertailukelpoisuuden ongelmista. Sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoiden kehitys Markkinoiden kehitys Toimivat markkinat Yksityisesti tuotettu ja rahoitettu Yksityisesti tuotettu, mutta julkisilla ostopalveluilla ja esim. palveluseteleillä rahoitettu %/v Julkista tuotantokapasiteettia liikelaitostettu, yhtiöitetty ja ulkoistettu, pääosin verorahoitus (myös sekaomistusta) Julkisesti tuotettu, pääosin verorahoitettu 12 13

8 % non profit for profit LIIKEVAIHTO Henkilöstökulut Palvelujen ostot 2 6 Aineet ja tarvikkeet Muut kulut Poistot 4 6 LIIKEVOITTO 2 10 Rahoituskulut (netto) 2 3 TILIKAUDEN TULOS (ennen veroja) 0 7 Julkisen (non profit) ja yksityisen palveluntuottajan (for profit) tuloslaskelmien eroja. tuloslaskelmien eroja. Julkisen palveluntuottajan tavoitteena on nollatulos ja yksityisen puolestaan riittävän nettotuloksen saavuttaminen. Tuloksen muodostumiseen vaikuttavat muun muassa paitsi julkisen puolen korkeammat palkkakustannukset (mm. yhteiskunnalle tärkeiden velvoitteiden ja valmiuksien ylläpito sekä johtamisen erilaiset mahdollisuudet) myös mm. poistotasojen erot (julkisen sektorin poistojen määrä ei aina ole riittävä). Yksityisen sektorin hinnoittelu ja kustannuslaskenta kustannusten läpinäkyvyys ja vertailtavuus Tuotteistuksessa ja hinnoittelussa päästään hyvään lopputulokseen vain mikäli yrityksen kirjanpito ja kustannuslaskenta ovat kunnossa ja tuotteistukseen ja hinnoitteluun osallistuvat henkilöt ovat alan ammattilaisia. Tuotteistus ja hinnoittelu ovat aina ryhmätyötä, jossa avaintoimijoita ovat yrityksen tuotekehitys-, talous-. tuotanto- ja markkinointiasiantuntijat yhdessä yrityksen johdon kanssa. Hinnoittelussa käytettävän tuottotason (katetuottovaatimus) määrittää aina yrityksen ylin johto. Usein tämä asiantuntija- ja vastuujoukko koostuu yhdestä ihmisestä yrittäjästä. Tuotettaessa palveluja kuntasektorin hankintayksiköille on tärkeää tietää myös julkisen sektorin itse tuottamien palvelujen omakustannushinta (julkisen tuotannon kustannusten läpinäkyvyys, oikeellisuus ja vertailtavuus). Lisäksi muut julkisten ostopalvelujen hankintaan liittyvät kriteerit (mm. laatutaso-, toimitusaika-, takuuvaatimukset) tulee selvittää mahdollisimman tarkasti. Julkisen sektorin omakustannushintoja on entistä enemmän saatavissa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kuntayhtymien sivuilta. Tarjouspyyntö- TASEEN OMAVARAISUUSASTE % % Asiantuntijafoorumin tavoitteet vuoropuhelu yrittäjien ja julkisten palvelun- Asiantuntijafoorumin tavoitteena on kehittää kuntahankkijoiden tuottajien sekä julkisten hankintaorganisaatiten ja hankintayksiköiden sekä julkis- oiden välillä on ollut vähäistä ja aivan riittä- palveluntuottajien työvälineitä kustannusten ja mätöntä hintojen vertailtavuuteen yksityisten palveluntuottajien kanssa sekä lisätä läpinäkyvyyttä. Asiantuntijapuheenvuorojen sisällöstä yrittäjien ja julkisen sektorin toimijoiden välil- Seuraavassa on esitetty asiantuntijafoorumeiden lä on edelleen havaittavissa selvää epätie- puheenjohtajana toimineen KTM Vesa Ekroosin toisuutta osapuolten käyttämien kustannuslas- alustusten pääasiallinen sisältö, jota käytettiin kenta-, tuotteistus- ja hinnoittelumenetelmien kaikkien kolmen asiaantuntijafoorumin pohjamateriaalina: sisällöstä epätietoisuus tulee esille julkisten ja yksityis- Edellisellä sivulla olevan ennusteen mukaisesti ten palveluntuottajien keskinäisissä kilpailuti- toimivat markkinat syntyvät julkisen palvelutuotannon lanteissa sekä julkisten hankintojen yhteydessä asteittaisesta avautumisesta yksityiselle pal- tapahtuvassa eri tuottajien välisten hinto- velutuotannolle hankintojen kilpailuttamisen sekä jen vertailussa eriasteisten ulkoistamisprosessien kautta. Toisaalta Samoin tarkoituksena on selkiyttää terminologiaa julkisen palvelutuotannon puolella tapahtuu liikelaitostamista ja lisätä vuoropuhelua julkisen sektorin ja yrittäjien ja yhtiöittämistä sekä jopa yhteisesti välillä omistettujen (julkinen ja yksityinen pääoma) yhtiöiden kustannuslaskennassa, tuotteistuksessa ja hinnoittelussa perustamista. käytetyssä terminologiassa on sel- Yllä olevassa kuvassa on selvitetty julkisen (non viä eroavaisuuksia profit) ja yksityisen palveluntuottajan (for profit) 14 15

9 KäYTäNNöN TOiMiNTOLasKENTaEsiMERKKi Terveydenhuollon yksityisen palveluntuottajan hinnoittelumalli (leikkaustoimenpiteen osuus kokonaispaketista) välittömät aineet ja tarvikkeet proteesi välittömät palkat toimenpiteen kesto min. - lääkärien palkkiot /min - hoitajien palkkiot /min - muu henkilöstö /min Kokonaispakettihinta lasketaan samoin periaattein: anestesia vuodeosasto kuvantaminen laboratorio -ehtoihin liittyvää informaatiota saa seuraamalla jatkuvasti vireillä olevia ja toteutuneita julkisia hankintoja sekä niissä noudatettuja kriteereitä. Kannattaa myös perehtyä julkisen terveydenhuollon enenevässä määrin käyttämän DRG-hinnoittelun perusteisiin (NordDRG on melko laajasti käytössä erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollon DRG-hinnoittelu on kehitysvaiheessa). Oleellisimpia eroja yksityisen ja julkisen hinnoittelun välillä ovat yrittäjien katetuottovaatimus sekä eräät arvonlisäverotukseen liittyvät tekijät. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hinnoittelussa vallitsee arvonlisäveron osalta eroavaisuus julkinen sektori voi vähentää arvonlisäveron hankinnoistaan, yksityinen ei voi. Tämä aiheuttaa keskimäärin noin 7-8 prosentin eroavaisuuden kustannuksissa julkisen sektorin hyväksi. Tapauksissa, joissa julkinen hankintayksikkö ostaa arvonlisäverottomia palveluja yksityiseltä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajalta, se saa arvonlisäveron palautuksena valtiolta 5 prosentin palautuksen ostohinnasta. Hinnoittelussa aina selvitettäviä asioita: todelliset kustannukset (omakustannukset) tuottovaatimus markkinoiden kysyntä ja tarjonta kilpailutilanne laatutasovaatimukset toimitusaikavaatimukset Kustannuslaskenta, tuotteistus- ja hinnoittelumenetelmiä Jakolaskenta sopii pelkistettyyn kustannuslaskentaan silloin kun yritys valmistaa pääsääntöisesti vain yhtä tuotetta. Yrityksen kokonaiskustannukset jaetaan tuotettujen suoritteiden, valmistettujen tuotteiden tai tuotettujen palvelujen kokonaismäärällä. Lisäyslaskenta ja hybridilaskenta Edellisen jakolaskennan kehittyneempiä muotoja, joita käytetään silloin, kun yritys tuottaa useita erilaisia tuotteita. Tällöin suoritteille kohdistetaan mahdollisimman tarkasti kaikki tuottamiseen kuluvat välittömät kustannukset ja yrityksen välilliset kustannukset kohdistetaan suoritteille erikseen määriteltävien lisien avulla. toimenpidetilat fysioterapia Kustannuslaskennan, tuotteistuksen ja hinnoittelun perustat vuokra (sis. salin vaihdon) /min muut Hyvä kirjanpitojärjestelmä (ajantasainen tilikartta, riittävän yksityiskohtaiset tiliöintiohjeet, Toimintolaskenta (ABC) siivous /min asiakkaan maksama kustannusten riittävä kohdistus, koko talousseu- Yleisesti käytössä oleva laskentamenetelmä, joka kokonaispakettihinta rantajärjestelmän riittävä ajantasaisuus) perustuu tarkkaan suoritteen tuottamiseen sitoutuvien kaikkien kustannusten (muuttuvat ja kiinteät, sterilointi /min Mahdollisimman tarkka ja ajantasainen materiaali- ja varastokirjanpito (raaka-aineet, kesken- välittömät ja välilliset) sekä tuottovaatimuksen laskentaan. Yleiskustannusten jakaminen mahdollisim- Potilaan kuljetus /min eräiset työt, alihankintana ostettavat osatuotteet, valmiit tuotteet, varaston kiertonopeus) man syvälle on toimintolaskennan yksi vahvuus. laitekuoletukset Kaiken tuotteen valmistukseen, palvelun tuotta- alla esimerkki toimintolaskennasta terveydenhuollon palvelutuotteen hinnoittelussa. miseen tai hankintaan sitoutuvan ajankäytön sidotun pääoman korko % tarkka seuranta Kaiken tuotteen valmistukseen, palvelun tuottamiseen suoriteperusteinen laskenta huoltokustannukset tai hankintaan sitoutuvien muiden kulujen Perustuu pitkäaikaisten, toistuvien ja jatkuvien suo- tarkka seuranta (mm. vuokra-, energia-, huolto-, ritteiden kustannusten laskentaan. sopii erityisen yleiskustannukset takuu-, korko- ja poistokustannukset) hyvin esimerkiksi lasten päivähoidon, laitoshoidon Ylimmän johdon / yrittäjän / omistajien selkeät ja ja ikääntyvän väestön pitkäaikaishoidon hinnoitteluun. suoritteen tuottamiseen osallistuu tasaisesti ajantasaiset tulostavoiteohjeet omakustannushinta Tarkka investointilaskenta sama henkilöstömäärä sekä materiaali- ja muut selkeät organisaatio- ja tuotevastuut kustannukset kuten vuokra ovat vakiintuneita. suoriteperusteisessa laskennassa voidaan laskea kus- tuottovaatimus ( %) Koko organisaation laatu- ja kustannustietoisuus (mitä kustannuksia aiheuttaa huono laatutaso, tannukset ja hinta useille suoritteille käyttämällä pakettihinta mitä mahdollisuuksia hinnoitteluun tuo laadun esimerkiksi erilaisia kertoimia eri panostustason korkeatasoisuus) vaativille palvelutuotteille (esimerkiksi lasten päivähoidossa eri ikäluokat päivähoidossa, perhe- Markkinoiden syvällinen tuntemus. Kilpailijoiden riittävä tuntemus ja vertaisarviointi (Benchmarking) päivähoidossa, ryhmäperhepäivähoidossa sekä osapäivähoito, vuorohoito, esiopetus, jne.)

10 Investointien luokittelu: Luokka I: Lakiin ja asetuksiin perustuvat investoinnit (työturvallisuus, ympäristönsuojelu ym.) - ei tuottovaatimusta mutta vertaileva laskenta muihin vaihtoehtoihin Luokka II: Toimintavarmuuden ylläpitämiseen tarvittavat investoinnit (suurkorjaukset) - ei tuottovaatimusta mutta perusteellinen selvitys hankkeen tarpeellisuudesta Luokka III: Strategiset investoinnit (toiminnan kannalta välttämättömät investoinnit, esim. maa-alueet, energian saannin varajärjestelmät) - ei laskettavissa olevaa tuottovaatimusta mutta perusteellinen selvitys hankkeen tarpeellisuudesta Luokka IV: Tuottavuusinvestoinnit (tuottavuutta lisäävät ja uusia tuottoja mahdollistavat käyttöinvestoinnit ja uusinvestoinnit) - tarkka investointilaskenta aina suoritettava Luokka V: Laajennusinvestoinnit (uusia toimintoja ja toimialoja avaavat investoinnit) - perusteellinen selvitys ja tarkka investointilaskenta aina suoritettava Investointilaskenta Investoinneissa aina laskettava Tuotot Muuttuvat kustannukset Henkilöstö- ja kiinteät kustannukset Sitoutuva pääoma Korot sitoutuvalle pääomalle Jäännösarvo Poistot Investointilaskentamenetelmiä Nykyarvomenetelmä Investoinnin tuottoprosenttimenetelmä Annuiteetti- eli tasaerämenetelmä Sisäisen korkokannan menetelmä Takaisinmaksuaika-menetelmä ALV-neutraliteettiongelma vääristää edelleen hintojen vertailua julkisen ja yksityisen sektorin välillä Edelleenkin joistain julkisen sektorin palvelu-hinnoista puuttuu osa suorista kustannuksista, osa yleiskustannuksista (vyörytykset) sekä pääomakustannuksia Julkisen sektorin poistotaso ei aina ole riittävä Kustannuslaskentaa ollaan kuitenkin voimakkaasti kehittämässä oikeaan suuntaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla Niin julkisella kuin yksityiselläkään sektorilla ei harjoiteta riittävästi systemaattista investointilaskentaa investointilaskennan erilaisia sovellutuksia ollaan kuitenkin enenevässä määrin ottamassa käyttöön Työehtosopimusten (mm. vuosilomat) ja eläkeetujen erilaisuus Hoitoisuusluokkien arviointi (RAVA, RAI, vai joku muu) Palvelutuotannon ulkoistaminen/ sisäistäminen Palvelujen vaikuttavuuden mitattavuus Palvelujen nopea saatavuus/jonotus Palveluseteli kustannuslaskennan ja hinnoittelun kannalta Yritystoiminnan edellytysten ylläpito (esim. riittävä tasevarallisuus) Tuloksia Palvelutuotteiden hinnoittelun ja tuotteistuksen Investointisuunnitelma/esitys tulisi olla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla Kuvaus hankkeesta (onko kyseessä korvaus- yhdenvertaisin laskentaperustein toteutettua, investointi tai ollaanko menossa uudelle toiminta- riittävän kattavaa ja todellisiin kustannuksiin alueelle) perustuvaa Jatkotoimenpiteitä tarvitaan Tulostietoja tähänastisesta tai vastaavasta Palvelutuotteiden hinnoittelu ja tuotteistus tulisi Vuoropuhelussa ja kustannusvertailtavuudessa toiminnasta suorittaa joko toimintolaskentana tai suorite- päästy hyvään alkuun Tiedot markkinoista ja arvio niiden kehityksestä perusteisena laskentana (vrt. esim. julkisen sek- Muutos julkisen ostajan/julkisen palveluntuottaja lyhyt analyysi kilpailutilanteesta torin DRG-hinnoittelu) Kustannuslaskentaan ja hintaeroihin jan/yksityisen palveluntuottajan välisessä yhteis- Muut päätöksenteossa huomioitavat asiat Merkittävin ero yksityisen ja julkisen sektorin hinnoittelussa on se, että voittoa tavoittelematon Julkisen sektorin kriisivalmiusvelvoitteet (materiaa- muksessa on selkeästi positiivinen vaikuttavia tekijöitä työssä, kumppanuudessa ja keskinäisessä luotta- (osaaminen, vaikutus toimintaan, sitoutuminen) Investoinnin rahoitus julkinen sektori ei ota hinnoitteluun mukaan yksi- lit, henkilöstö) laskentaerot henkilöstömitoituksissa Työ on kesken mutta ilmapiiri osapuolten välillä Laskentakorko ja pääomakustannukset tyisensektorin palveluntuottajalle elintärkeää Henkilöstön saatavuus (henkilövuokraus, oppi- on muuttunut oleellisella tavalla viime vuosien Investointilaskelma kate(tuotto)vaatimusta sopimuskoulutus, ulkomainen työvoima) aikana

11 TEKSTI: Polku verkostoyrittäjäksi -ohjelma Erja Monni, Ari-Matti Toivonen, Petri Sipilä, Jaakko Honkola, Verkossa tapahtuu, mutta vielä enemmän verkostoissa Pienyrittäjien verkostoja syntyy reipasta vauhtia palvelualoille, varsinkin sosiaali- ja terveyshuollossa. Pienelle yritykselle voi toimiminen ison organisaation yhteis työ kumppanina ja palvelun tuottajana tuntua kuitenkin liian suurelta ja riskialttiilta. Verkosto voi tarjota mahdollisuuden päästä uusille kasvaville markkinoille, jonne omat resurssit eivät yksin riitä. Palveluverkkoina toimiminen on yksi voimakkaimmin kasvavista toimintamuodoista hyvinvointipuolella. Menestystä kannattaa rakentaa. Alalle on perustettu runsaasti uusia yrityksiä. Vuonna 2007 kotipalveluita tuottavista yrityksistä 98,1 % oli alle kymmenen henkeä työllistäviä. Pieni yrityskoko asettaa yrittäjälle merkittäviä haasteita hallita ja käyttää omaa aikaa kaikkiin niihin asioihin, joihin suuremmat yritykset pystyvät panostamaan. Henkilöstöstä tulee jatkossa olemaan pulaa, koska työmarkkinoilta poistuu enemmän väkeä, kuin sinne tulee lisää. Suuremmissa yrityksissä voidaan paremmin ottaa huomioon yksittäisen työntekijän toiveet työvuorojen ajoittumisesta ja maantieteellisestä sijoittumisesta, jolla on merkitystä työmatkojen pituuteen. Kotihoitopalveluiden kannattavuuden näkökulmasta työpäivän sisällä matkoihin käytettävällä ajalla sekä matkakuluilla on suuri merkitys. Suuremmat asiakasmäärät mahdollistavat toiminnan organisoinnin siten, että työpäivään sisältyvät matka-ajat ovat lyhyemmät. Myynti, markkinointi, asiakaspalvelu sekä tarjousten tekeminen ovat osa-alueita, joihin pienyrittäjä joutuu yksin toimiessaan käyttämään suhteessa merkittävästi enemmän aikaa ja rahaa, kuin suuremmat yritykset. Samoin palveluprosessien ja muun toiminnan kehittämiseen voidaan suuremmissa yksiköissä panostaa enemmän. Mikä on palveluverkko Palveluverkot on pienyrittäjyyteen perustuva organisoitumismalli kovenevassa kilpailussa. Yhdessä, voimat yhdistäen ja soveltuvin osin yhteisiin toimintamalleihin sitoutuen, yritykset yhdessä luovat uuden, kustannustehokkaan ja joustavan toimijan. Palveluverkossa asiakkaan kannalta on suuremman yrityksen ulottuvuudet, mutta sisäisesti siinä vallit- Miksi verkottua Yritysten välisellä yhteistyöllä eli verkostoitumalla yritykset parantavat kilpailukykyään ja kannattavuuttaan. Yhdessä mikrotason yritykset ja pk-yritykset muodostavat kilpailukykyisiä kokonaisuuksia, palveluverkkoja, jotka kuntiin ja suurasiakkaisiin operoivat yhden yrityksen tapaan ollen yhdessä uskottava, laatukriteerit täyttävä ja joustava toimija ja säästäen asiakkaan sopimusten hallintaan liittyvissä kustannuksissa (sopimusten teko, ohjaus, laskutus, raportointi jne.), pystyvät tarjoamaan suurempia kokonaisuuksia ja monipuolisempaa palvelua asiakkailleen, erikoistumisen ja roolituksen kautta pystyvät tarkemmin ja syvällisemmin vastaamaan asiakkaan tarpeisiin, pystyvät kehittämään yhteisen laatu- ja johtamisjärjestelmän sekä jatkuvan parantamisen periaattein näitä kehittämään, ovat yhdessä investointikykyisiä, mikä jatkossa on olennaista tuottavuuden kehittämiseksi mm. ICT-teknologisin sovelluksin, kokonaisuutena pystyvät kehittämään liiketoimintaosaamistaan ja toimintamallejaan asiakasvaatimusten mukaisesti (hankintalaki, laatu, sähköinen asiointi ja raportointi jne.) ja jotka kokonaisuutena pystyvät tehostamaan hankintojaan, toiminnanohjaustaan ja logistiikkaansa. Operatiivisen tehokkuuden lisäksi olennaista on jatkuva kehittyminen ja oppiminen vuorovaikutuksessa suurasiakkaitten kanssa sekä järkevä investointimahdollisuus mm. teknologiaan. Pienet yritykset palveluverkkoina pystyvät säilyttämään kilpailukykyään suurempia, kansainväliselläkin pääomalla markkinoita valtaavien toimijoitten rinnalla. Kumppanit verkostoituivat, syntyi Polku verkostoyrittäjäksi -ohjelma Haaga-Perho suunnitteli yhteistyössä Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hankkeen ja Helsingin kaupungin Oppisopimustoimiston kanssa vuonna 2008 ohjelman Yrittäjän ammattitutkinto - Polku verkostoyrittäjäksi. Ohjelma suunnattiin verkottumista harkitseville hoiva- ja hyvinvointialan yrittäjille. Pilottiohjelma käynnistettiin loppuvuonna 2008 ja tutkinnot valmistuivat kesällä Ohjelma on perustunut Yrittäjän ammattitutkintoon. Ohjelman edetessä yrittäjä on saanut hyvän yleiskuvan verkostotoiminnan käynnistämisestä ja Valmennusohjelmassa on esitelty erilaisia verkostoyhteistyön ratkaisuja, hyväksi koettuja menetelmiä sekä kokemuksia verkostoyhteistyön aloittamisesta. Ohjelman aikana syntyneelle verkostolle on lisäksi suunniteltu kehityspolkua toimivaksi verkostoksi. Lisäksi yrittäjillä on ollut ohjelman aikana erinomainen mahdollisuus arvioida verkosto tyyppisen yhteistyön soveltuvuutta omaan yritystoimintaan. Yrittäjällä on ollut useita käytännön mahdollisuuksia arvioida myös henkilökohtaisia verkostoyhteistyö n edellyttämiä valmiuksiaan. Lähijaksojen opiskelu on ollut yhdistelmä asiantuntijaluentoja ja ryhmätyöskentelyä. Kouluttajavoimina on toiminut asiantuntijoita, jotka edustavat laajasti alan hyvää tuntemusta. Tutkinto on suoritettu näytöin ohjelman aikana. Ohjelmaan osallistuvilla yrittäjille on ollut koko opiskelun ajan myös henkilökohtainen mentori, joka on tukenut työssä tapahtuvaa oppimista ja toiminut kokemustiedon välittäjänä liiketoiminnan kehittämisessä ja verkostoitumisessa. Lisätietoa: Jaakko Honkola Kotona asumista tulee tukea, VERKOTTUMINEN - mutta miten se tehdään Kotihoitopalvelut käsittävät käytännössä kaiken yrittäjyyden kotona asumista tukevat palvelut, kotisairaanhoidosta siivoukseen. Ala kasvaa voimakkaasti ikäihmisten uusi suunta! määrän kasvaessa tulevien vuosikymmen- ten aikana. see yrittäjän joustavuus ja vapaus. käytännön verkostotoiminnasta

12 Verkostoluotsi kotihoitopalveluyritysten kokoajana Verkostoluotsin tehtävänä on koota yhteen kotona asumista tukevia palveluita tuottavia yrityksiä ja auttaa näitä menestymään paremmin edellä kuvatuissa haasteissa. Verkostoluotsi tuottaa itse tai hankkii verkostolle kumppanin tuottamaan kattavat yritystoiminnan tukipalvelut. Lisäksi verkostoluotsi toimii aktiivisesti verkoston yritysten edustajana julkisen sektorin yksiköihin päin varmistaen näin verkoston yritysten edellytykset olla tarjoamassa ja tuottamassa palveluita myös julkiselle sektorille. Keskeisinä edellytyksinä verkoston ja julkisen sektorin yhteistyölle on se, että palvelut tuotetaan samansisältöisenä ja -laatuisena riippumatta siitä, mikä verkostoon kuuluva yritys palvelun viime kädessä tuottaa. Polku verkostoyrittäjäksi -ohjelma vakuutti ja vahvisti Pienyrittäjän näkökulma verkostoitumisen hyödyistä Pienyrittäjänä olen todennut, että tällä hetkellä pienten hoiva- ja hyvinvointialan yrittäjien nyrkkipajoina toimimisen aika on ohi. Pienten yrittäjien on verkostoiduttava selviytyäkseen suurten yritysten viidakossa esim. kilpailutilanteissa etenkin julkisten hankintojen puolella. Vaatimukset julkisella puolella suosivat usein suuria yrityksiä. Pienten yritysten mahdollisuudet panostaa toiminnan kehittämiseen ja yhteishankintoihin esim. koulutuksiin, materiaalihankintoihin paranevat verkostoitumisen myötä, joka vähentäisi kustannuksia. Verkostona yrittäjät voisivat tarjota laajempina kokonaisuuksina palveluitaan Verkostossa olevien yrittäjien tieto taitoa voitaisiin hyödyntää verkoston sisällä. Verkostoituminen on nykypäivää ja tulevaisuutta. Toivottavasti hoivapuolen pienyrittäjät pikkuhiljaa uskaltautuvat luopumaan ajattelusta, että he menettävät itsenäisyytensä verkostoitumalla tai että joku varastaa heidän ideansa. Toivottavasti pienyrittäjillä uskallus luottaa muihin yrittäjiin kasvaa ja verkostoituminen nähdään mahdollisuutena saada lisää asiakkaita, kehittää toimintaa, pienentää kustannuksia ja saada vertaistukea. Hoivamarkkinat kasvavat ja suuret toimijat ovat valtaamassa markkinoita. Meidän, pienten toimijoiden on yhdistettävä voimamme, jos haluamme jatkaa yritystoimintaamme muuten kuin suurten alihankkijoina ja ruuhkahuippujen tasaajina. Osallistuessa aktiivisesti verkoston rakentamiseen, voi yrittäjä itse olla vaikuttamassa verkoston toimintamalliin ja päättää siitä, mitä tukipalveluita itse verkostolta hankkii ja mitä tekee itse. Tavoitteena yritysmyönteinen Helsinki sosiaali- ja terveysalan yritysten palvelupolku parempia palveluja yrityksille TEKSTI: Marja-Leena Vaittinen, Helsingin kaupunki, Yritysmyönteinen kumppani -hankkeen päällikkö, Kirsi Hakio, Aalto-yliopisto, tutkimusapulainen, Helsingin kaupunki kehittää elinkeinopalvelun johdolla yhteistyössä virastojen ja Palveleva Helsinki hankkeen kanssa parempia palveluja sosiaali- ja taan myös monialainen kehittäjäverkosto. Kaupungin puolelta kehittäjäverkostoon on koottu edustajat kahdeksasta eri virastosta. terveysalan yrityksille. Projekti on osa laajempaa syksyllä 2008 käynnistettyä Yritysmyönteinen Lähtökohtia sosiaali- ja terveysalan kumppani hanketta, jossa kehitetään kaupungin yrityksille suunnatulle palvelupolku Lisätietoa: Ari-Matti Toivonen toimintakulttuuria yritysmyönteisemmäksi ja palvelumuotoilun projektille työpajatyöskentelyllä avulla asiakaslähtöisempiä ja sujuvam- pia palveluja yrityksille. Sosiaali- ja terveysalan yritysten palvelupolku -projektin tavoitteena on helpottaa ja yksinkertaistaa erityisesti pienten sosiaali- ja terveysalan yritysten asiointia ja liiketoimintaa kaupungin kanssa. Julkiset palvelut ovat monitahoinen ja laaja, verkostomainen Sosiaali- ja terveysalan yritysten palvelupolku -projektin suunnittelu käynnistyi työpajoilla, jotka pidettiin Aalto-yliopiston Design Factorylla. Paikka tarjosi innostavan ja menetelmän henkeen sopivan ympäristön työskentelylle. Työpajojen tarkoituksena oli valmistella tulevaa palvelupolku-projektia ja auttaa ymmärtämään, mitä tarpeita ja kehitys- Erja Monni, yrittäjä kenttä, joka muodostuu useista eri toitoiveita niin sosiaali- ja terveysalan yrityksillä kuin mijoista ja tekijöistä sekä niiden välisistä suhteista kaupungin toimijoilla on käynnistettävälle projektille. ja yhteistyöstä. Siksi palvelujen kehittämiseen tarvi- Työpajat ja niissä käytetyt materiaalit myös pereh

13 dyttivät osallistujia palvelumuotoilun asiakaslähtöiseen ajattelutapaan ja menetelmiin sekä pohjustivat yhteistä kehittämistyötä. Ensimmäisessä työpajassa yritysten edustajat, joita oli yhteensä 14, nostivat esille useita kehittämiskohtia, jotka liittyivät mm. hankintaprosessin käytäntöihin ja kilpailutukseen. Työpajassa myös korostettiin molemminpuolisen kumppanuuden ja jatkuvan vuoropuhelun merkitystä sekä toivottiin lisää yhteistä kehitystyötä yritysten ja kaupungin välille. Yritysten edustajien tulevaisuuden ihannetilanteessa kaupungilla olisi yksi taho kuten neuvontapiste, joka jakaisi keskitetysti tietoa ja apua niin yrityksen perustamiseen, kasvutarpeisiin kuin hankintaprosessiinkin liittyvissä kysymyksissä. Myös yrittäjien verkostoitumista ja mentor toimintaa koordinoimaan kaivattiin yrittäjien yhteistä toimijaa, palveluinnovaatiokeskusta. Yritysten edustajien ajatukset esiteltiin kaupungin eri virastojen edustajille toisessa työpajassa, jossa yhteensä 10 kaupungin edustajaa puolestaan kartoittivat omia näkemyksiään nykytilanteesta. Työpajassa keskusteltiin mm. hankintaprosessista sekä kaupungin oman sisäisen poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämisestä. Tulevaisuuteen visioitiin erilaisia alueellisia keskustelufoorumeita, joissa paikalliset asukkaat, yritykset ja muut tahot voisivat keskustella ja ideoida tulevaisuuden palveluja yhdessä. Kaupungin edustajat kaipasivat uudenlaisia toimintatapoja ja vahvaa ratkaisujohtamista, jossa virkamiehet osallistuisivat päätöksentekoon yhdessä poliittisten päättäjien kanssa. Kolmannessa työpajassa kohtasi 14 kaupungin ja 10 yritysten edustajaa. Edellisisten työpajojen materiaalin perusteella osallistujia pyydettiin rakentamaan yhteisiä kehitystavoitteita ja visioita tulevaa projektia varten sekä miettimään, minkälaisten vaiheiden kautta visioihin olisi mahdollista päästä. Ennakoitavuus ja pitkän tähtäimen suunnitelmallisuus nousivat monella tapaa esille. Työpajassa visioitiin esimerkiksi luovaa, ennakoivaa kaavoitusprosessia, joka mahdollistaisi uusien palvelujen, kuten yhteisöasumispalveluiden syntymisen. Ideoitiin myös yrittäjien, virkamiesten ja poliitikkojen yhdessä laatimia palvelumalleja, jotta yritykset pystyisivät omassa työssään ennakoimaan paremmin tulevaisuutta. Lisäksi ehdotettiin uudenlaista toimijaa, palveluohjaajaa, joka työskentelisi palveluiden loppukäyttäjien eli asiakkaiden, yrittäjien ja kaupungin toimijoiden apuna. Palveluohjaajan tehtävänä olisi opastaa asiakkaita räätälöimään itselleen tarjolla olevista palveluista haluamansa kokonaisuus. Maaliskuussa 2010 toteutettujen työpajojen palautteet sekä tuotetut kehittämisideat hyödynnetään projektin jatkosuunnittelussa. Projektin laajuudesta ja jatkosuunnitelmista, kehittämistyön kohteista ja käynnistämisjärjestyksestä sekä alustavista aikatauluista sovitaan projektissa olevien osapuolten kesken Samalla sovitaan eri tahojen roolit ja vastuut. Varsinaisessa palvelupolkuprojektissa lisätään palvelumuotoilun menetelmin ymmärrystä alalla toimivien palveluyritysten ja kaupungin virastojen yhteistyömahdollisuuksista. Yhteisuunnitteluun osallistuvaa kehittäjäverkostoa laajennetaan yritysten edustajilla ja kehitetään virastojen kanssa uusia innovatiivisia toimintatapoja ja palvelupolkuja. Työssä hyödynnetään aikaisempien palvelupolkuprojektien (Kaupungin eri yksiköiden kytkeminen yritysten perustamisneuvontaan sekä pk yrityksen sijoittumisprosessi) suunnittelun yhteydessä tuotetut kehittämisideat ja tulokset. Mitä on Co-Design: Palvelumuotoilu perustuu asiakaslähtöisyyteen ja erityisesti siihen, kuinka asiakkaat, palveluiden käyttäjät, kokevat heille suunnitellut palvelut. Co-Design (collaborative design) on osallistava yhteissuunnittelumenetelmä, joka antaa työ-kaluja ajatusten ilmaisuun ja luovaan toimintaan ja soveltuu käytettäväksi kaikenlaisiin kehitys- ja suunnitteluprojekteihin. Design Games on yksi yhteissuunnittelun muoto, jonka avulla voidaan luoda puitteet yhteistyölle, kommunikoinnille sekä tasavertaiselle osallistumiselle kaikkien osallistujien kesken. Kun työskennellään kehittäjäverkostossa, jossa tuodaan useita toimijoita eri ammattikunnista ja eri taustoista yhteen, on tärkeää, että kaikki saavat äänensä kuuluviin. Design Games mahdollistaa juuri tällaisen tasavertaisen osallistumisen pelimäisten elementtien, kuten pelisääntöjen avulla. Työpajoissa käytetty visuaalinen materiaali, kuten esimerkiksi erilaiset kuva- ja menetelmäkortit sekä konkreettiset, käsin kosketeltavat materiaalit, kuten rakennuspalikat tai pahvihahmot, edesauttavat vuoropuhelua ja kokonaisuuksien hahmottamista. Käsiteltävä asia rakentuu pöydälle silmien eteen. Design Games toimii luontevasti projektin alkuvaiheessa keskustelun avaajana ja aktiivisen keskustelun apuvälineenä. Se antaa hyvän pohjan yhteistyölle, koska se auttaa osallistujia ymmärtämään myös toisten osapuolten näkökulmia. Menetelmän avulla on helppo kartoittaa nykytilaa, mutta se toimii myös uusien suuntien aukaisijana ja auttaa nostamaan esille yleisen tason kehitysteemoja ja tulevaisuuden visioita. Sosiaali- ja terveysalan yritysten palvelupolku -projekti 24 25

14 TEKSTI: Juha-Matti Puhakka, JC Innovation Oy Suomi tarvitsee muutoksen Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus Suomessa on kiinni julkisen alan uudistumiskyvystä. Kulut pyrkivät kasvamaan ja tulot pienenemään; julkisen alan tuottavuutta täytyy pystyä parantamaan. Tavoitteen saavuttamiseksi on kehitettävä palveluja parantavia ja toimintaa tehostavia innovaatioita. Johda hankintoja yhteistyöstrategian avulla ymmärtäen tilaus- ja toimitusketjussa olevien tilaajien ja tuottajien väliset rajapinnat ja niiden kehittämisen välttämättömyys. Miten toivotut palvelut ja tuotteet (vaikutukset) saadaan aikaan yhteisellä prosessilla ja minimi panoksin. Tilaaja Loppukäyttäjä Palveluntuottaja Alihankkijat/toimittajat Julkisten ja yksityisten alojen kumppanuutta pidetään yhtenä tärkeimmistä keinoista varmistaa julkisten palvelujen innovatiivisuus, laadukkuus, tehokkuus ja riittävyys tulevaisuudessa. Kumppanuuksiin liittyvät elementit eivät vielä ole kovin kehittyneitä. Yhteistyöstä puuttuu usein myös yhteinen tavoitteellisuus, mikä näkyy enemmänkin toimintatapana tilaa toimita laskuta. Sopimusmalleista puolestaan näyttävät puuttuvan sellaiset mekanismit, jotka kannustaisivat kehittämään palveluita ja yhteistoimintaa. Sidokset organisaation ulkoiseen toimintaympäristöön, kuten asiakkaisiin ja palveluntuottajiin, ovat erittäin tärkeitä innovaatiokyvyn johtamisessa. Asiakastarpeet Innovaatio- ja yhteistyökyvyn analyysi (nykytilananalyysi) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Visio ja strategia Hankintastrategia ja hankintasegmentit (tavoitteet ja toimintamallit) Hankintojen tavoitteet Yhteiskunnalle edullinen, toimiva ja laadukas, haittojen minimointi Seuranta(mittarit), päivitykset, palkitseminen Kilpailuttamisen valintakriteerit Tarjoajan ilmoittama toimitusaika, palvelun laatu, kokonaiskustannukset Innovatiivinen hankintaosaaminen (lähde JC Innovation Oy) Lisää tuottavuutta ja parempia palveluja Käytännön kokemukset Sopimuskannusteet Bonus- ja sanktiomenettelyt Innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tuotteiden tai palveluiden hankkimista, joita ei vielä ole olemassa taikka uusien toimintatapojen kehittämistä. Innovatiivinen hankintaosaaminen kertoo puolestaan organisaation kyvystä muodostaa hankintakokonaisuuksia, jotka ovat luovia ja osaamisen mahdollistavia. Hankintavaiheessa innovatiivisen yhteistyön edellytykset tulee huomioida ja kilpailuttaa lähinnä kehittämisvastuuta ja vaikutuksia, jolloin palveluntuottajille tulee mahdollisuus hyödyntää luovuutta ja osaamista. Samalla innovatiivinen hankintaosaaminen on taito käyttää hankinnoissa sellaisia valintaperusteita, että se kehittää oman organisaation ja sen kumppaniverkoston tuottavuutta ja kilpailukykyä. Julkisella sektorilla, hankintojen osuus kustannuksista on yleisesti %, joten hankinnoissa ja niiden toteuttamisessa onnistumisen vaikutus tuottavuuden ja palveluiden kehitykseen on merkittävä. Perinteinen ostotoiminta ei enää riitä, tarvitaan toimittajamarkkinan hallintaa ja kehittämistä sekä toimitusketjujen johtamista. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus ja julkisten hankintojen innovatiivisuus nousevat myös keskeisinä tekijöinä esille työ- ja elinkeinoministeriön uudessa kysyntä- ja käyttäjälähtöisessä innovaatiopolitiikassa ja sen toimenpideohjelmassa. Viranomaiset/Lainsäädäntö Kysyntälähtöinen toimitusketju (lähde Tukefin) korostaa kumppanuuden merkitystä jo yksistään siitä syystä, että monet julkisen sektorin kohtaamat haasteet ovat niin laajoja ja moniulotteisia, että yhdellä taholla ei voi olla niiden ratkaisemiseksi tarvittavaa osaamista. Yhteiskunnan näkökulmasta parhaat ratkaisut ovat löydettävissä eri tahojen yhteistyöllä ja osaamista ennakkoluulottomasti yhdistäen. Kumppanuus ja uudet innovaatioiden hankkimista tukevat hankintakäytännöt luovat perustan uudelle toimintamallille uudistaa julkisia palveluita. Osana edellä mainitun politiikkaohjelman toimenpideohjelmaa ollaan työ- ja elinkeinoministeriön toimesta kokoamassa innovatiiviset edelläkävijäkaupungit ryhmää tarkoituksena uudistaa julkisia palveluita yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuden, julkisten hankintojen innovatiivisuuden ja palveluiden käyttäjälähtöisyyden periaatteita vahvistamalla. Näin halutaan luoda dynaaminen ympäristö kehittää julkisten palveluiden innovaatioita ja lisätä niiden tuottavuutta. Helsingin kaupunki, joka on mukana tässä edelläkävijäkaupungit ryhmässä, on nyt sosiaaliviraston osalta yhteistyössä Helsingin Yrittäjien kanssa käynnistämässä kumppanuutta ja hankintakäytäntöjä uudistavaa hanketta, joka luo omalta osaltaan mallia ja esimerkkiä muille vastaaville edelläkävijäkaupungeissa Yhteiset tavoitteet avainosapuolille läpi toimitusketjun Valintakriteerit ja kannusteet tavoitteiden mukaisiksi Suunnitelmallisuus, aikataulunhallinta, luotettavuus, läpinäkyvyys Julkisten palveluiden uudistamisessa ohjelma tehtäville hankkeille

15 KOULUTUSTA YRITTÄJILLE KOULUTUSTAYRITTÄJILLE.fI- PALVELULLA YRITTÄJÄKOULUTUKSEEN! Koulutustayrittäjille.fi -palvelulla yrittäjät löytävät liiketoimintaosaamistaan KYKY tukevaa koulutusta ja koulutuksen tuottajat tavoittavat yrittäjät Menesty kokemusta kierrättämällä! MENTOROiNTi Kaipaatko kokeneemman yrittäjän tukea? Onko yrityksesi muutostilanteessa? Haluatko itse tukea uutta yrittäjäpolvea? Yritysmentorointi on palvelu, jossa kokeneempi yrittäjä tukee nuoremman kehitystä; sekä yrittäjänä että johtajana. Kokemuksen ja osaamisen siirtäminen eteenpäin on arvokasta ja ajankohtaista, tervetuloa tutustumaan: Espoon Yrittäjät Vantaan Yrittäjät Vantaan Yrittäjät Yrityspalvelukeskus Leija, Elannontie 3, Vantaa Vantaan Yrittäjät puh. (09) Yrityspalvelukeskus Leija, faksi (09) Elannontie 3, Vantaa puh. (09) faksi (09) Puhetta yli miljoonan ihmisen tulevaisuudesta Puhetta yli miljoonan Metropoliasiat kuumenevat ihmisen vaalien alla; yhdistetäänkö tulevaisuudesta kuntia? Hajotetaanko HUS:ia? Rakennetaanko Pisara-rata? Kaavoitetaanko koteja vai kansallispuistoja? Helsingin seudun tulevaisuus Metropoliasiat ei ole vain kuumenevat miljoonan ihmisen vaalien arkea alla; yhdistetäänkö ravisuttava kysymys, kuntia? se koskee koko Suomea. Oleellinen Hajotetaanko lähtökohta metropolin HUS:ia? Rakennetaanko kehittämiseen on Pisara-rata? alueen merkityksen Kaavoitetaanko tunnustaminen koteja vai ja tunnistaminen kansallispuistoja? koko maan ja kansantalouden kannalta. Vain näin voidaan lopettaa tarpeeton alue- ja kunnallispoliittinen kilpailu ja Helsingin seudun tulevaisuus suunnata ei ole vain resurssit miljoonan sinne, ihmisen missä niistä arkea saadaan ravisuttava paras kysymys, hyöty. se koskee koko Suomea. Oleellinen lähtökohta metropolin kehittämiseen on alueen merkityksen tunnustaminen ja tunnistaminen koko maan ja kansantalouden kannalta. MetropoliAreena Vain näin voidaan tarjoaa lopettaa foorumin tarpeeton tähän alue- keskusteluun. ja kunnallispoliittinen kilpailu ja Seuraava tilaisuus suunnata resurssit Vantaan sinne, Flamingossa: missä niistä Nuoret saadaan kysyvät paras - kaupunginjohto hyöty. vastaa. Tarkemmat tiedot tapahtumasta ja muista areenan kuulumisista netistä. MetropoliAreena tarjoaa foorumin tähän keskusteluun. Seuraava tilaisuus Vantaan Tervetuloa Flamingossa: MetropoliAreenalle! Nuoret kysyvät - kaupunginjohto vastaa. Tarkemmat tiedot tapahtumasta ja muista areenan kuulumisista netistä. helsinginyrittajat.fi EspoonYrittäjät EspoonYrittäjät Tervetuloa MetropoliAreenalle! VantaanYrittäjät VantaanYrittäjät

16 Joka kevainen Helsingin Yrittajiien verkostoitumis tapahtuma yrittajille ja yrittajyydesta kiinnostuneille. Tapahtumassa hoivaa ja hyvinvointia Yritysta Stadiin!

17 Kehittämishanke sosiaali- ja terveysalan yrittäjille Tehokkuutta palvelutuotantoon - lisää vaikuttavuutta Lastenkodinkuja 1 a Helsinki Vaihde puh helsinginyrittajat.fi

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä TEHOKKUUTTA PALVELUTUOTANTOON Huippuseminaari 26.11.2009 Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä Vesa Ekroos KTM 4.12.2009 Vesa Ekroos 1

Lisätiedot

KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009. Vesa Ekroos KTM. 18.11.2009 Vesa Ekroos 1

KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009. Vesa Ekroos KTM. 18.11.2009 Vesa Ekroos 1 KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE Järvenpää-talo 10.11.2009 Vesa Ekroos KTM 18.11.2009 Vesa Ekroos 1 Yksityinen yritystoiminta / julkinen palvelutuotanto / toimivat markkinat 18.11.2009 Vesa Ekroos

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Tavoitteena yritysmyönteinen Helsinki Sosiaali- ja terveysalan yritysten palvelupolku Palveleva Helsinki -hankkeen huippuseminaari 2011

Tavoitteena yritysmyönteinen Helsinki Sosiaali- ja terveysalan yritysten palvelupolku Palveleva Helsinki -hankkeen huippuseminaari 2011 Tavoitteena yritysmyönteinen Helsinki Sosiaali- ja terveysalan yritysten palvelupolku Palveleva Helsinki -hankkeen huippuseminaari 2011 Marja-Leena Vaittinen 1.3.2011 Tavoitteena yritysmyönteinen Helsinki:

Lisätiedot

Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana

Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana PASSARI HANKESEMINAARI Helsinki 29.11.2011 Sanna Meronen-Vilenius Kehittämispäällikkö Helsingin Yrittäjät sanna.meronen-vilenius@helsinginyrittajat.fi

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Tekes, Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat aktivaattori Mia Toivanen www.tekes.fi/huippuostajat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI

MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI 30.11.2010 Heli Peltola Miset Oy Puh. 044 7945824 Heli.peltola@miset.fi MIKKELIN SEUDUN PALVELUSETELI Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala, Ristiina Palvelusetelijärjestelmän

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET 16.4.2013 HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET Jyväskylän kaupungissa noudatetaan seuraavia hankintoja koskevia strategisia linjauksia: Hankinta-asiantuntemuksen lisääminen Ennakoiva

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

Yrittäjäyhteistyö julkisissa hankinnoissa

Yrittäjäyhteistyö julkisissa hankinnoissa Yrittäjäyhteistyö julkisissa hankinnoissa Lisää elinvoimaa hankinnoilla maakuntaan MAAKUNNAN JULKISTEN HANKINTOJEN SEMINAARI 10.4.2015 Katri Löytty Hankintapäällikkö Jyväskylän kaupunki Julkisten hankintojen

Lisätiedot

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO JULKISEN JA YKSITYISEN YHTEISTYÖ VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT SOTE PALVELUIDEN ARVOVERKOSTOISSA (JYVÄ) JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO Martti

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Miten ja miksi rakennetaan onnistunut hankintatoimi?

Miten ja miksi rakennetaan onnistunut hankintatoimi? Miten ja miksi rakennetaan onnistunut hankintatoimi? FCG Konsultointi Sirpa Korhonen 23.3.2017 Page 1 Tulevaisuuden kunta Tulevaisuuden kunta rakentuu elinvoimasta, sivistyksestä ja hyvinvoinnista. Hankintoja

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Kumppanuudella tuloksiin. 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja

Kumppanuudella tuloksiin. 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja Kumppanuudella tuloksiin 8.5.2012 Paavo Voutilainen sosiaalijohtaja Suunnitelmallista kehittämistä Sosiaaliviraston palvelustrategian määrittely alkoi vuonna 2005 ja lopullinen versio hyväksyttiin vuoden

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen 23.4.2015 Helsingin elinkeinopäivä Sosiaali- ja terveysviraston arvoverkko 2015 (tubu)

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö Yhteenveto työpajoista elokuussa 2013 Kaupunkistrategia Yhdessä tekeminen: Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja?

Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja? Kilpailutatko viisaasti sosiaali- ja terveyspalveluja? Kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Kaupunginlakimies Kaisa Heino, Imatran kaupunki Palvelu- ja hankintastrategia Imatran kaupungin strategioista poimittua:

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013

YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA. Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 YRITYS-SUOMI MUKANA YRITTÄJÄN ARJESSA Sirpa Alitalo Työ- ja elinkeinoministeriö 30.5.2013 Miten Yritys-Suomi on mukana yrittäjän arjessa? Miten perustan yrityksen? Mistä tiedän, onko ideani toimiva? Tarvitseeko

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa

Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa Maakunnan julkisten hankintojen seminaari 10.4.2015 Jyväskylässä KL-Kuntahankinnat Oy Raili Hilakari, toimitusjohtaja Ostojen arvo 2014 Sopimukset Perustettu

Lisätiedot

Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa. Katja Laukkanen 9.2.2015

Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa. Katja Laukkanen 9.2.2015 Yritykset ja järjestöt tulevassa tuotantorakenteessa Katja Laukkanen 9.2.2015 1 Mahdollistamalla yksityisen sektorin osallistuminen palvelujen tuottamiseen, luodaan edellytykset asiakaslähtöisyydelle ja

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15 1 Julkiset hankinnat RATE,Timo Aho 28.10.15 Julkiset hankinnat Valtio, kunnat ja seurakunnat hankkivat tarvikkeita, tavaroita ja erilaisia palveluja tai teetättävät urakalla rakennushankkeita vuosittain

Lisätiedot

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri

KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA. Johanna Vakkuri KUNTA HANKKIJANA VUOROPUHELUA HANKINNOISTA Johanna Vakkuri 21.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Julkiset hankinnat Lainsäädäntö Perusperiaatteet Tyrnävän kunta hankkijana Mitä, miten, kuinka paljon Case: Rantaroustin

Lisätiedot

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? 11.10.2016 Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hankkeen huippuseminaari 1.3.2011 Juha-Matti Puhakka JC Innovation Oy

Palveleva Helsinki hankkeen huippuseminaari 1.3.2011 Juha-Matti Puhakka JC Innovation Oy Palveleva Helsinki hankkeen huippuseminaari 1.3.2011 Juha-Matti Puhakka Hankkeen lähtökohta Sosiaalialan tuottavuuden parantaminen ja palvelurakenteiden kehittäminen Tähän päästään vahvistamalla organisaatioiden

Lisätiedot

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / 7.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Haasteet samanaikaisia Eläköityminen ja väestön vanheneminen Työvoimapula ja samaan aikaan

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot