Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma

Transkriptio

1 TURUN KAUPUNKISEUTU Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma AURA KAARINA LIETO MASKU MYNÄMÄKI NAANTALI PAIMIO PARAINEN RAISIO RUSKO SAUVO TARVASJOKI TURKU

2 Sisällys Ohjelman taustat... 3 Toimenpide- ja kaavoitusohjelmien aineisto... 3 Rakennemallin tavoitteiden toteutumisen seuranta... 4 Rakennemallin koko suunnittelualue... 5 Rakennemallin ydinkaupunkialue... 7 Turun rakennemallin mukainen ydinkaupunkialue... 8 Kaarinan rakennemallin mukainen ydinkaupunkialue Raision rakennemallin mukainen ydinkaupunkialue Naantalin rakennemallin mukainen ydinkaupunkialue Liedon rakennemallin mukainen ydinkaupunkialue Ydinkaupunkialueen ulkopuoliset alueet Työpaikka-alueet Lähteet... 21

3 Ohjelman taustat Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 valmistui ja hyväksyttiin vuonna Rakennemalli on laadittu edistämään kaupunkirakenteen kestävää kehitystä sekä alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Rakennemallin tavoitteena on, että seudullinen maankäyttöratkaisu perustuu olemassa olevan rakenteen tiivistämiseen ja täydentämiseen nykyistä infrastruktuuria hyödyntäen sekä rantavyöhykkeen harkittuun ja monipuoliseen käyttöönottoon. Maankäyttöä tulee suunnitella tukemaan jalankulkua ja pyöräilyä sekä bussiliikenteen runkolinjoja ja pikaraitiotietä. Lisäksi suunnittelussa korostetaan maiseman ja kulttuuriympäristön seudullisia ja paikallisia erityispiirteitä. Myös merellisyyttä, omaleimaisuutta ja monimuotoisuutta hyödynnetään Turun kaupunkiseudun merkittävinä vetovoimatekijöinä. Rakennemallialueen tavoitteena on asukkaan väestönkasvu vuoteen 2035 mennessä. Tarkoituksena on, että seudun kasvu kohdentuu entistä voimakkaammin ydinkaupunkialueelle. Rakennemallin ns. 80/20-jaon ei kuitenkaan ole tarkoitus toimia suunnittelun numeerisena lähtökohtana, josta johdettuja lukuja tulisi ehdottomasti tavoitella. Kuntakohtaisen kasvun puitteissa sallitaan kunnan keskusten välisessä mitoituksessa liikkumavaraa, kunhan muutokset edistävät rakennemallin yleisten tavoitteiden toteutumista. Rakennemallin väestönkasvutavoite on huomattava, ja edellyttää siksi, että toteuttamisen vaiheistukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Mikäli kasvu on ennakoitua hitaampaa tai alueet toteutuvat vaillinaisesti, rakenteen koossapitäminen vaatii toteuttamisen vaiheistuksesta kiinnipitämistä. Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus allekirjoitettiin vuonna Sen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa eri osapuolten, erityisesti kuntien keskinäistä, sitoutumista rakennemallin tavoitteiden toteutumiseksi. Aiesopimuksessa on sovittu toimenpiteistä, joilla toteutetaan Turun kaupunkiseudun yhteistä maankäyttöstrategiaa. Edellytyksenä on laatia ja hyväksyä kuntakohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat rakennemallin toteuttamiseksi. Toimenpide- ja kaavoitusohjelmien aineisto Toimenpide- ja kaavoitusohjelmien aineisto on kerätty haastattelemalla kuntien kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaavia virkamiehiä vuoden 2013 aikana. Haastateltavat ovat arvioineet kunnan uusien ja täydennettävien alueiden toteuttamisajankohtia. Aineiston vuosiluvut ovat arvioituja valmistumisvuosia niin kaavojen, kunnallistekniikan kuin rakennusten rakentumisen osalta. Ohjelmissa on arvioitu tonttien rakentumista ja kaavoitusta erityisesti vuosina ja epätarkemmalla tasolla suuntaa-antavana tietona myös maksimissaan rakennemallin tavoitevuoteen 2035 saakka. Aineistoon sisältyy myös arvioita vuonna 2013 rakentuvista kohteista, mutta tiedot eivät kata koko vuotta. Vuosien asukasluku-, asuntomäärä- ja työpaikkamäärätietojen lähteenä on Tilastokeskuksen Suomen virallinen tilasto. Haja-asutusalueille sekä yksittäisten hajatonttien arvioitu kasvu ei ole mukana aineiston luvuissa. Aineiston asuintontit on jaoteltu AO-, AP- ja AK-tontteihin. AR-tontit sisältyvät AP-tontteihin. Työpaikkatontit on jaoteltu käyttötarkoituksen mukaan rakennemallin tapaan neljään profiiliin: teollisuus, logistiikka, palvelut sekä tiede ja teknologia. Työpaikkatonteista kerätty pinta-alatieto on tonttien pinta-ala (m 2 ) rakennusoikeuden sijaan. Asuntojen ja asukkaiden määrät on laskettu rakennusoikeuden perusteella mitoituslukujen avulla. Mitoitusluvut vaihtelevat kunnittain. AO-tonteilla mitoitusluku on ollut 3 4 asukasta/asunto, AP-tonteilla 2 2,5 asukasta/asunto ja AK-tonteilla 1,2 2 asukasta/asunto. Lisäksi AP-tonteilla mitoitusluvut ovat vaihdelleet välillä k-m 2 /asunto ja AK-tonteilla välillä k-m 2 / asunto. Aineiston tiedot pohjautuvat pääosin maksimitehokkuuslukuihin. Seudullinen toteuttamisohjelma on yhteenveto kuntakohtaisista toimenpide- ja kaavoitusohjelmista rakennemallin tavoitteiden toteuttamiseksi. Ohjelmien on tarkoitus toimia rakennemallin toteuttamisen seurannan työkaluina. 3

4 Rakennemallin tavoitteiden toteutumisen seuranta Rakennemallin loppuraportin mukaan nykyisen väestön ennustetusta väljyyskasvusta seuraa lähes yhtä suuri rakentamistarve kuin uusien asukkaiden asuttamisesta. Väljyyskasvusta seuraava rakentamistarve voi kuitenkin vaihdella alueittain ja kunnittain. Ohjelmassa on seurattu rakennemallin tavoitteiden toteutumista sekä ilman väljyyskasvua että väljyyskasvu huomioiden. Väljyyskasvun osuus rakentamistarpeesta on määritelty Turun kaupunkiseudun rakennemallin loppuraportissa. Jatkossa väljyyskasvun kehitys vaatii seurantaa todellisen väljyyskasvun selvittämiseksi. Kuntakohtaisten toimenpide- ja kaavoitusohjelmien liitteinä ovat kuntien virkamiesten laatimat analyysit, joissa analysoidaan tarkemmin kunkin kunnan mahdollisuuksia rakennemallin tavoitteiden toteuttamiseksi. Jatkossa rakennemallin tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain Väestörekisterikeskukselta tilattavalla aineistolla. Seurantaa varten ydinkaupunkialueen ulkopuolisten taajamien rajauksia on tarkistettu taajamien todennäköisiin laajenemissuuntiin. Myös vuosien väestönkasvutiedot pohjautuvat näihin tarkistettuihin aluerajauksiin. On todennäköistä, että kaikki virkamiesten arvioihin sisältyvät alueet eivät rakennu kokonaan tai toteudu lainkaan. Siksi on huomioitava, että kokonaistoteutuma voi olla arvioita jonkin verran pienempi. Tavoitteiden toteutuminen on laskettu maksimimäärien mukaan. Toisaalta on huomioitava, että hajatontit puuttuvat arvioidusta varannosta lähes kokonaan. Lisäksi haja-asutusalueille rakentaminen voi karkeasti arvioiden tuoda noin asuntoa ja asukasta lisää Turun kaupunkiseudulle vuoteen 2035 mennessä. Turun seudulla on kuntien arvioiden mukaan pääosin hyvät mahdollisuudet yhteensä asukkaan lisäykseen varautumiseen vuoteen 2035 mennessä. Suurimpana haasteena on tavoittaa ydinkaupunkialueelle suunniteltu asukasluvun kasvu. Useiden kohteiden toteutumiseen suunnitellusti liittyy epävarmuustekijöitä pääosin yksityisessä omistuksessa olevilla alueilla. Vain noin 50 % seudun asukasluvun kasvusta kohdistuu kuntien omistamille maille. Riskinä voidaan pitää myös sitä, että koko varannosta vain noin 44 % arvioidusta asukasluvun kasvusta on alueilla, joilla on lainvoimainen asemakaava. Lisäksi markkinatilanteen vaikutus tontinluovutukseen tulee todennäköisesti hidastamaan suunnitelmien toteutumista etenkin lähivuosina. Koska rakennemallityössä mukana ollut Nousiainen ei ole mukana tässä ohjelmassa, voi ydinkaupunkiseudun ulkopuolisen alueen asukasluvun kasvutavoitteesta vähentää noin 700 asukasta, joka oli Nousiaisten kasvutavoite vuodelle Ohjelmassa rakennemallin tavoitteiden toteutumista on kuitenkin verrattu asukkaan tavoitteeseen. Kuva 1. Rakennemallialueen aluerakenne. Ydinkaupunkialue on esitetty tummanpunaisella täytöllä. 4

5 Rakennemallin koko suunnittelualue Rakennemallissa varaudutaan noin asukkaan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä (23 %:n kasvu). Vuonna 2035 Turun kaupunkiseudun väkiluku on yhteensä noin väestötiedoista puuttuu väestö, jonka rakennusten koordinaatit ovat tuntemattomat (189 asukasta) asukkaan lisäys vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa noin asukkaan vuosittaista väestönkasvua kaupunkiseudulla. Väljyyskasvun sisältämä tavoite on noin asukasta, mikä tarkoittaa noin asukkaan vuosittaista asuntotarvetta. Voimassa olevien asemakaavojen reservissä on asuntoja yhteensä asukkaalle. Lisäksi vuosille ohjelmoiduista asemakaavoista tulee valmistumaan asuntoja noin asukkaalle. Yhteensä valmiissa ja ohjelmoiduissa asemakaavoissa on asuntoja asukkaalle. Vuosina valmistuvista asemakaavoista syntyy asuntoja yhteensä yli asukkaalle. Tämän jälkeen vuosittain valmistuvien asemakaavojen määrä on vähäisempi. Tavoitteiden saavuttamiseksi lisää asemakaavoja tulisi ohjelmoida valmistumaan vuodesta 2015 eteenpäin tasaisen kasvun takaamiseksi. Noin puolet arvioidusta asukasmäärän kasvusta kohdistuu kunnan omistamille tonteille. Kuvassa 2 on esitetty kumulatiivisesti rakennemallin suunnittelualueella vuosina toteutunut asukasluvun kasvu (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) ja arvio asukasmäärän kasvusta. Kuvassa on eroteltu voimassa ja vireillä tai suunnitelmissa olevista kaavoista syntyvä kasvu sekä kuntien ja rakennusliikkeiden tai muiden yksityisten omistamille tonteille kohdentuva kasvu. Haja-asutusalueiden arvioitu kasvu ei ole mukana kuvan lähtöaineistossa. Rakennemallin tavoite on merkitty sekä väljyyskasvu sisältyen että ilman väljyyskasvua. Kuva 2. Rakennemallin suunnittelualueelle arvioitu ja tavoiteltu asukasmäärän kasvu Arvioitu kasvu perustuu kuntien virkamiesten vuoden 2013 aikana tekemiin arvioihin asemakaava-alueiden rakentumisesta. SVT:n vuosien

6 Jos väljyyskasvua ei huomioida, vuoteen 2017 mennessä on arvioitu toteutuvan jopa 50 % tavoitellusta asukasmäärän kokonaiskasvusta. Kokonaistavoite on teoriassa saavutettavissa nykyisellä asemakaavareservillä ja -ohjelmalla. Vuosina toteutunut asukasluvun kasvu on ollut lähes tavoitteen tasolla. Mikäli rakennemallin mukainen väljyyskasvu huomioidaan, vuoteen 2017 mennessä arvioidaan rakentuvan 27 % tavoitellusta väljyyskasvun sisältämästä kokonaiskasvusta. Arvioiden mukaan tavoitteesta tullaan jäämään vuoteen 2016 saakka, jonka jälkeen alueiden rakentuminen kasvaa tavoitteiden tasolle vuoteen 2023 saakka. Tällöinkin lähes kaikkien arvioitujen hankkeiden on toteuduttava tavoitteen täyttämiseksi. Viimeiselle kymmenvuotiskaudelle on saatava selvästi lisää toteutettavia hankkeita. Lisätään rakennemallissa asuntotarjontaa uudella asunnolla vuoteen 2035 mennessä (44,5 %:n kasvu), mikä tarkoittaa noin asuntoa/vuosi. Voimassa olevien asemakaavojen reservissä on yhteensä noin asuntoa. Lisäksi vuosille ohjelmoiduista asemakaavoista tulee valmistumaan noin asuntoa. Yhteensä valmiissa ja ohjelmoiduissa asemakaavoissa on noin asuntoa. Kuvassa 3 on esitetty kumulatiivisesti rakennemallin suunnittelualueella vuosina toteutunut asuntojen määrän kasvu (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) ja arvio asuntojen lukumäärän kasvusta. Kuvassa on eroteltu voimassa ja vireillä tai suunnitelmissa olevista kaavoista syntyvä kasvu sekä kuntien ja rakennusliikkeiden tai muiden yksityisten omistamille tonteille kohdentuva kasvu. Arvioitu kasvu perustuu kuntien virkamiesten vuoden 2013 aikana tekemiin arvioihin asemakaava-alueiden rakentumisesta. Kuva 3. Rakennemallin suunnittelualueelle arvioitu ja tavoiteltu asuntojen lukumäärän kasvu Vuoteen 2017 mennessä on arvioitu toteutuvan 27 % tavoitellusta asuntomäärän kokonaiskasvusta. Vuosina toteutunut asuntojen määrän kasvu on jäänyt hieman tavoitteesta. 6

7 Rakennemallin ydinkaupunkialue Väestönkasvusta 80 % eli asukasta osoitetaan ydinkaupunkiseudulle ensisijaisesti yhdyskuntarakennetta tiivistäen (26 %:n kasvu). Vuonna 2035 ydinkaupunkialueen väkiluku on noin asukkaan lisäys vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa noin asukkaan vuosittaista väestönkasvua ydinkaupunkiseudulla. Väljyyskasvun sisältämä tavoite on asukasta, mikä tarkoittaa noin asukkaan vuosittaista asuntotarvetta. Ydinkaupunkiseudulla voimassa olevien asemakaavojen reservissä on asuntoja yhteensä yli asukkaalle. Lisäksi vuosille ohjelmoiduista asemakaavoista tulee valmistumaan asuntoja noin asukkaalle. Yhteensä valmiissa ja ohjelmoiduissa asemakaavoissa on asuntoja lähes asukkaalle. Vuosina valmistuvista asemakaavoista syntyy asuntoja yhteensä yli asukkaalle. Tämän jälkeen vuosittain valmistuvista asemakaavoista syntyvä asukasmäärän kasvu on tämän hetkisten arvioiden mukaan vähäisempi. Tavoitteiden saavuttamiseksi lisää asemakaavoja tulisi ohjelmoida valmistumaan vuodesta 2015 eteenpäin tasaisen kasvun takaamiseksi. Noin puolet arvioidusta asukasmäärän kasvusta kohdistuu kunnan omistamille tonteille. Kuvassa 4 on esitetty kumulatiivisesti ydinkaupunkiseudulla vuosina toteutunut asukasluvun kasvu (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) ja arvio asukasmäärän kasvusta. Kuvassa on eroteltu voimassa ja vireillä tai suunnitelmissa olevista kaavoista syntyvä kasvu sekä kuntien ja rakennusliikkeiden tai muiden yksityisten omistamille tonteille kohdentuva kasvu. Rakennemallin tavoite on merkitty sekä väljyyskasvu sisältyen että ilman väljyyskasvua. Arvioitu kasvu perustuu kuntien virkamiesten vuoden 2013 aikana tekemiin arvioihin asemakaava-alueiden rakentumisesta. Kuva 4. Ydinkaupunkiseudulle arvioitu ja tavoiteltu asukasmäärän kasvu Jos väljyyskasvua ei huomioida, vuoteen 2017 mennessä on arvioitu toteutuvan jopa 45 % tavoitellusta asukasmäärän kokonaiskasvusta. Kokonaistavoitteen saavuttaminen onnistuu teoriassa lähestulkoon jo nykyisellä asemakaavareservillä ja -ohjelmalla. Vain vuosille tarvitaan lisäpanostusta. 7

8 Vuosina toteutunut asukasluvun kasvu on ollut lähes tavoitteen tasolla. Toteutunut ja vuoteen 2035 saakka arvioitu asukasmäärän kasvu ydinkaupunkiseudulla on 70 % koko rakennemallin suunnittelualueen arvioidusta väestönkasvusta. Mikäli rakennemallin mukainen väljyyskasvu huomioidaan, vuoteen 2017 mennessä arvioidaan toteutuvan 25 % tavoitellusta väljyyskasvun sisältämästä kokonaiskasvusta. Arvioiden mukaan tavoitetaso saavutettaisiin vuonna 2018, mikäli kaikki arvioidut alueet rakentuisivat. Vuodesta 2021 eteenpäin tarvitaan lisää valmistuvia hankkeita, jotta väljyyskasvun sisältämä tavoite on mahdollista saavuttaa. Turun rakennemallin mukainen ydinkaupunkialue Turun asukasmäärä ydinkaupunkialueella kasvaa vuodesta asukkaalla (54 % ydinkaupunkialueen väestönkasvusta) asukkaan lisäys vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa noin asukkaan vuosittaista väestönkasvua Turun ydinkaupunkialueella. Väljyyskasvun sisältämä tavoite on asukasta, mikä tarkoittaa noin asukkaan vuosittaista asuntotarvetta. Turun ydinkaupunkialueella on voimassa olevien asemakaavojen reservissä asuntoja yhteensä noin asukkaalle. Lisäksi vuosille ohjelmoiduista asemakaavoista tulee valmistumaan asuntoja noin asukkaalle. Yhteensä valmiissa ja ohjelmoiduissa asemakaavoissa on asuntoja asukkaalle. Vuosina valmistuvista asemakaavoista syntyy asuntoja yhteensä yli asukkaalle. Tämän jälkeen vuosittain valmistuvista asemakaavoista syntyvä asukasmäärän kasvu on tämän hetkisten arvioiden mukaan vähäisempi. Tavoitteiden saavuttamiseksi lisää asemakaavoja tulisi ohjelmoida valmistumaan vuodesta 2015 eteenpäin tasaisen kasvun takaamiseksi. Noin puolet arvioidusta asukasmäärän kasvusta kohdistuu kunnan omistamille tonteille. Kuvassa 6 on esitetty kumulatiivisesti Turun ydinkaupunkialueella vuosina toteutunut asukasluvun kasvu (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) ja arvio asukasmäärän kasvusta. Kuvassa on eroteltu voimassa ja vireillä tai suunnitelmissa olevista kaavoista syntyvä kasvu sekä kuntien ja rakennusliikkeiden tai muiden yksityisten omistamille tonteille kohdentuva kasvu. Rakennemallin tavoite on esitetty sekä väljyyskasvu sisältyen että ilman väljyyskasvua. Kuva 5. Ydinkaupunkialueen maankäytön muutosalueet Arvioitu kasvu perustuu Turun virkamiesten kesäkuussa 2013 tekemiin arvioihin asemakaava-alueiden rakentumisesta. 8

9 Mikäli väljyyskasvun osuus on yhtä suuri kuin rakennemallissa on arvioitu, kokonaistavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisää valmistuvia hankkeita vuodesta 2025 eteenpäin. Tätä edeltävinä vuosina kaavoituksen ja rakentumisen on toteuduttava arvioidun mukaisesti vuosikohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuosina toteutunut asukasluvun kasvu on ollut tavoitteen tasolla ja vuonna 2012 jopa ylittänyt tavoitetason niukasti. Mikäli sama kasvutahti jatkuu, Turun ydinkaupunkialueella on hyvät mahdollisuudet saavuttaa rakennemallin tavoite vuoteen 2035 mennessä. Turun osuus vuosien toteutuneesta ja arvioidusta kasvusta on 61 % koko ydinkaupunkiseudun toteutuneesta ja arvioiden mukaisesta väestönkasvusta. Kuva 6. Turun ydinkaupunkialueelle arvioitu ja tavoiteltu asukasmäärän kasvu Jos väljyyskasvua ei huomioida, vuoteen 2017 mennessä on arvioitu toteutuvan jopa 50 % tavoitellusta asukasmäärän kokonaiskasvusta. Kokonaistavoite voi teoriassa jopa ylittyä jo nykyisellä asemakaavareservillä ja -ohjelmalla. 9

10 Kaarinan rakennemallin mukainen ydinkaupunkialue Kaarinan asukasmäärä ydinkaupunkialueella kasvaa vuodesta asukkaalla (24 % ydinkaupunkialueen väestönkasvusta) asukkaan lisäys vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa noin 550 asukkaan vuosittaista väestönkasvua Kaarinan ydinkaupunkialueella. Väljyyskasvun sisältämä tavoite on asukasta, mikä tarkoittaa noin 980 asukkaan vuosittaista asuntotarvetta. Kaarinassa on tehty selvitys kaupunginosien väestön kehityksestä , ja sen mukaan asumisväljyyden kasvun vaikutus asukaslukuun on yhtä suuri kuin asukkaiden vaihtumisen ja hajanaisen täydennysrakentamisen. Tällöin voisi olettaa, että alueiden rakentaminen kasvattaa Kaarinan asukaslukua alueen asukasmäärällä. Tavoitteiden toteutumista on kuitenkin arvioitu kuvassa 7 sekä ilman väljyyskasvua että väljyyskasvu huomioiden. Kaarinan ydinkaupunkialueella on valmiissa asemakaavareservissä asuntoja yhteensä noin asukkaalle. Lisäksi vuosille ohjelmoiduista asemakaavoista tulee valmistumaan asuntoja noin asukkaalle. Yhteensä valmiissa ja ohjelmoiduissa asemakaavoissa on asuntoja noin asukkaalle. Tavoitteiden saavuttamiseksi lisää asemakaavoja tulisi ohjelmoida valmistumaan vuodesta 2015 eteenpäin tasaisen kasvun takaamiseksi. Noin neljäsosa arvioidusta asukasmäärän kasvusta kohdistuu kunnan omistamille tonteille. Kuvassa 7 on esitetty kumulatiivisesti Kaarinan ydinkaupunkialueella vuosina toteutunut asukasluvun kasvu (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) ja arvio asukasmäärän kasvusta. Kuvassa on eroteltu voimassa ja vireillä tai suunnitelmissa olevista kaavoista syntyvä kasvu sekä kuntien ja rakennusliikkeiden tai muiden yksityisten omistamille tonteille kohdentuva kasvu. Rakennemallin tavoite on merkitty sekä väljyyskasvu sisältyen että ilman väljyyskasvua. Arvioitu kasvu perustuu Kaarinan virkamiesten helmi-kesäkuussa 2013 tekemiin arvioihin asemakaava-alueiden rakentumisesta. Kuva 7. Kaarinan ydinkaupunkialueelle arvioitu ja tavoiteltu asukasmäärän kasvu Kun väljyyskasvua ei huomioida, vuoteen 2017 mennessä on arvioitu toteutuvan 29 % tavoitellusta asukasmäärän kokonaiskasvusta. Alueiden rakentumista on arvioitu vuoteen 2023 saakka. Arvioiden mukaan Kaarinan asukasluvun kasvu yltää rakennemallin tavoitteeseen vuodesta 2015 lähtien. Loppukauden tavoitteiden saavuttaminen vaatii kiihtyvää rakentamista, 10

11 sillä Kaarinan osalta loppukaudelle on ohjelmoitu selvästi suurempi osa asukasmäärän kasvusta. Vuodesta 2024 lähtien Kaarinan ydinkaupunkialueen asukasluvun kasvun tulisi olla noin 730 asukasta vuodessa, jotta asukkaan tavoite saavutetaan. Mikäli rakennemallin mukainen väljyyskasvu huomioidaan, vuoteen 2017 mennessä arvioidaan rakentuvan 16 % tavoitellusta väljyyskasvun sisältämästä kokonaiskasvusta. Asukasluvun kasvu jää tavoitetason alapuolelle joka vuosi. Kaarinassa väljyyskasvu tulee kuitenkin arvioiden mukaan kompensoitumaan asukkaiden vaihtumisella ja hajanaisella täydennysrakentamisella Vuosina toteutunut asukasluvun kasvu näyttää jääneen tavoitetason alapuolelle. Jatkossa asukasluvun kasvun tulisi yli kaksinkertaistua toteutuneeseen nähden. Kaarinan osuus vuosien toteutuneesta ja arvioidusta kasvusta on 16 % koko ydinkaupunkialueen toteutuneesta ja arvioiden mukaisesta väestönkasvusta. Raision rakennemallin mukainen ydinkaupunkialue Raision asukasmäärä ydinkaupunkialueella kasvaa vuodesta asukkaalla (10 % ydinkaupunkialueen väestönkasvusta) asukkaan lisäys vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa noin 230 asukkaan vuosittaista väestönkasvua Raision ydinkaupunkialueella. Väljyyskasvun sisältämä tavoite on asukasta, mikä tarkoittaa noin 410 asukkaan vuosittaista asuntotarvetta. Raision ydinkaupunkialueella on voimassa olevien asemakaavojen reservissä asuntoja yhteensä asukkaalle. Lisäksi vuosille ohjelmoiduista asemakaavoista tulee valmistumaan asuntoja yli asukkaalle. Yhteensä valmiissa ja ohjelmoiduissa asemakaavoissa on asuntoja lähes asukkaalle. Vuosina valmistuvista asemakaavoista saadaan asuntoja yhteensä yli asukkaalle. Tämän jälkeen vuosittain valmistuvista asemakaavoista syntyvä asukasmäärän kasvu on tämän hetkisten arvioiden mukaan vähäisempi. Tavoitteiden saavuttamiseksi lisää asemakaavoja tulisi ohjelmoida valmistumaan vuodesta 2015 eteenpäin tasaisen kasvun takaamiseksi. Noin 60 % arvioidusta asukasmäärän kasvusta kohdistuu kunnan omistamille tonteille. Kuvassa 8 on esitetty kumulatiivisesti Raision ydinkaupunkialueella vuosina toteutunut asukasluvun kehitys (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) ja arvio asukasmäärän kasvusta. Kuvassa on eroteltu voimassa ja vireillä tai suunnitelmissa olevista kaavoista syntyvä kasvu sekä kuntien ja rakennusliikkeiden tai muiden yksityisten omistamille tonteille kohdentuva kasvu. Haja-asutusalueiden arvioitu kasvu ei ole mukana kuvan lähtöaineistossa. Rakennemallin tavoite on merkitty sekä väljyyskasvu sisältyen että ilman väljyyskasvua. Arvioitu kasvu perustuu Raision virkamiesten huhtikuussa 2013 tekemiin arvioihin asemakaava-alueiden rakentumisesta. 11

12 Mikäli rakennemallin mukainen väljyyskasvu huomioidaan, vuoteen 2017 mennessä arvioidaan rakentuvan 34 % tavoitellusta väljyyskasvun sisältämästä kokonaiskasvusta. Tavoitetasoon päästään Raisiossa vuosina Vuodesta 2022 lähtien tarvitaan lisärakentamista tavoitteen saavuttamiseksi. Vuosina toteutunut asukasluvun kasvu näyttää jääneen tavoitetason alapuolelle. Vuonna 2012 asukasluku on jopa vähentynyt. Raision osuus vuosien toteutuneesta ja arvioidusta kasvusta on 13 % koko ydinkaupunkialueen toteutuneesta ja arvioiden mukaisesta väestönkasvusta. Kuva 8. Raision ydinkaupunkialueelle arvioitu ja tavoiteltu asukasmäärän kasvu Kun väljyyskasvua ei huomioida, vuoteen 2017 mennessä on arvioitu toteutuvan 60 % tavoitellusta asukasmäärän kokonaiskasvusta. Alueiden rakentumista on arvioitu vuoteen 2024 saakka. Arvioiden mukaan Raision asukasluvun kasvu yltää rakennemallin tavoitteeseen vuodesta 2013 lähtien. Jos kaikki arvioidut alueet rakentuisivat, vuoden 2024 jälkeen asukasluvun kasvun tulisi olla yli 100 asukasta vuodessa, jotta asukkaan tavoite saavutetaan. 12

13 Naantalin rakennemallin mukainen ydinkaupunkialue Naantalin asukasmäärä ydinkaupunkialueella kasvaa vuodesta asukkaalla (9 % ydinkaupunkialueen väestönkasvusta) asukkaan lisäys vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa noin 210 asukkaan vuosittaista väestönkasvua Naantalin ydinkaupunkialueella. Väljyyskasvun sisältämä tavoite on asukasta, mikä tarkoittaa noin 380 asukkaan vuosittaista asuntotarvetta. Naantalin ydinkaupunkialueella on voimassa olevien asemakaavojen reservissä asuntoja yhteensä noin 960 asukkaalle. Lisäksi vuosille ohjelmoiduista asemakaavoista tulee valmistumaan asuntoja noin asukkaalle. Yhteensä valmiissa ja ohjelmoiduissa asemakaavoissa on asuntoja yli asukkaalle. Vuosina valmistuvista asemakaavoista syntyy asuntoja yhteensä yli asukkaalle. Tämän jälkeen vuosittain valmistuvista asemakaavoista syntyvä asukasmäärän kasvu on tämän hetkisten arvioiden mukaan vähäisempi. Tavoitteiden saavuttamiseksi lisää asemakaavoja tulisi ohjelmoida valmistumaan vuodesta 2016 eteenpäin tasaisen kasvun takaamiseksi. Noin 60 % arvioidusta asukasmäärän kasvusta kohdistuu kunnan omistamille tonteille. Kuvassa 9 on esitetty kumulatiivisesti Naantalin ydinkaupunkialueella vuosina toteutunut asukasluvun kasvu (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) ja arvio asukasmäärän kasvusta. Kuvassa on eroteltu voimassa ja vireillä tai suunnitelmissa olevista kaavoista syntyvä kasvu sekä kuntien ja rakennusliikkeiden tai muiden yksityisten omistamille tonteille kohdentuva kasvu. Rakennemallin tavoite on merkitty sekä väljyyskasvu sisältyen että ilman väljyyskasvua. Kuva 9. Naantalin ydinkaupunkialueelle arvioitu ja tavoiteltu asukasmäärän kasvu Arvioitu kasvu perustuu Naantalin virkamiesten huhtikuussa 2013 tekemiin arvioihin asemakaava-alueiden rakentumisesta. Tietoja on osittain päivitetty tammikuussa

14 Kun väljyyskasvua ei huomioida, vuoteen 2017 mennessä on arvioitu toteutuvan 26 % tavoitellusta asukasmäärän kokonaiskasvusta. Alueiden rakentumista on arvioitu vuoteen 2033 saakka. Naantalissa asukasluku on laskenut vuosien aikana yhteensä 230 asukkaalla. Tämä aiheuttaa haasteita tavoitteiden saavuttamisessa ohjelman alkukaudella. Mikäli kaikki hankkeet toteutuvat arvioiden mukaan, Naantalin ydinkaupunkialueen asukasluvun kasvu voi yltää rakennemallin tavoitteeseen väestömäärän vähenemisen vuoksi vasta vuonna 2018, minkä jälkeen tarvitaan lisää hankkeita loppukauden tavoitteiden saavuttamiseksi. Mikäli rakennemallin mukainen väljyyskasvu huomioidaan, vuoteen 2017 mennessä arvioidaan rakentuvan 14 % tavoitellusta väljyyskasvun sisältämästä kokonaiskasvusta. Asukasluvun kasvu jää selvästi tavoitetason alapuolelle joka vuosi. Naantalin osuus vuosien toteutuneesta ja arvioidusta kasvusta on 4 % koko ydinkaupunkialueen toteutuneesta ja arvioiden mukaisesta väestönkasvusta. Liedon rakennemallin mukainen ydinkaupunkialue Liedon asukasmäärä ydinkaupunkialueella kasvaa vuodesta asukkaalla (3 % ydinkaupunkialueen väestönkasvusta) asukkaan lisäys vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa noin 70 asukkaan vuosittaista väestönkasvua Liedon ydinkaupunkialueella. Väljyyskasvun sisältämä tavoite on asukasta, mikä tarkoittaa noin 130 asukkaan vuosittaista asuntotarvetta. Liedon ydinkaupunkialueella on valmiissa asemakaavareservissä asuntoja yhteensä 420 asukkaalle. Lisäksi vuosille ohjelmoiduista asemakaavoista tulee valmistumaan asuntoja yli asukkaalle. Yhteensä valmiissa ja ohjelmoiduissa asemakaavoissa on asuntoja lähes asukkaalle. Vuosina valmistuvista asemakaavoista syntyy asuntoja yhteensä yli asukkaalle. Tavoitteiden saavuttamiseksi riittää, että uusien asemakaavojen määrä pysyy jatkossa samalla tasolla. Noin 65 % arvioidusta asukasmäärän kasvusta kohdistuu kunnan omistamille tonteille. Kuvassa 10 on esitetty kumulatiivisesti Liedon ydinkaupunkialueella vuosina toteutunut asukasluvun kasvu (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) ja arvio asukasmäärän kasvusta. Kuvassa on eroteltu voimassa ja vireillä tai suunnitelmissa olevista kaavoista syntyvä kasvu sekä kuntien ja rakennusliikkeiden tai muiden yksityisten omistamille tonteille kohdentuva kasvu. Rakennemallin tavoite on merkitty sekä väljyyskasvu sisältyen että ilman väljyyskasvua. Arvioitu kasvu perustuu Liedon virkamiesten maalis-lokakuussa 2013 tekemiin arvioihin asemakaava-alueiden rakentumisesta. 14

15 Mikäli väljyyskasvun osuus on yhtä suuri kuin rakennemallissa on arvioitu, vuoteen 2017 mennessä arvioidaan rakentuvan 42 % tavoitellusta väljyyskasvun sisältämästä kokonaiskasvusta. Väljyyskasvun sisältämä tavoitetaso ylitetään jokaisena arvioinnissa mukana olleensa vuotena. Vuosina on rakennuttava asuntoja vuosittain noin 90 asukkaalle, jotta väljyyskasvun sisältämä asukkaan tavoite on mahdollista saavuttaa. Liedon osuus vuosien toteutuneesta ja arvioidusta kasvusta on 5 % koko ydinkaupunkialueen toteutuneesta ja vuosien arvioiden mukaisesta väestönkasvusta. Kuva 10. Liedon ydinkaupunkialueelle arvioitu ja tavoiteltu asukasmäärän kasvu Jos väljyyskasvua ei huomioida, vuoteen 2017 mennessä on arvioitu toteutuvan jopa 76 % tavoitellusta asukasmäärän kokonaiskasvusta. Alueiden rakentumista on arvioitu vuoteen 2021 saakka. Liedon ydinkaupunkialueella rakennemallin tavoitetaso on saavutettu jo vuonna asukkaan tavoite voi arvioiden mukaan toteutua teoriassa jo vuonna 2018, jos väljyyskasvua ei huomioida. 15

16 Ydinkaupunkialueen ulkopuoliset alueet Väestönkasvusta 20 % eli asukasta osoitetaan ydinkaupunkiseudun ulkopuolisiin taajamiin ja niiden välittömään läheisyyteen asemakaavoitetuille alueille (17 %:n kasvu). Vuonna 2035 ydinkaupunkialueen ulkopuolisen suunnittelualueen väkiluku on noin asukkaan lisäys vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa noin 580 asukkaan vuosittaista väestönkasvua ydinkaupunkiseudun ulkopuolisella alueella. Väljyyskasvun sisältämä tavoite on asukasta, mikä tarkoittaa noin asukkaan vuosittaista asuntotarvetta. Ydinkaupunkiseudun ulkopuolella voimassa olevien asemakaavojen reservissä on asuntoja yhteensä noin asukkaalle. Lisäksi vuosille ohjelmoiduista asemakaavoista tulee valmistumaan asuntoja noin asukkaalle. Yhteensä valmiissa ja ohjelmoiduissa asemakaavoissa on asuntoja noin asukkaalle. Vuosina valmistuvista asemakaavoista syntyy asuntoja yhteensä lähes asukkaalle. Tämän jälkeen vuosittain valmistuvista asemakaavoista syntyvä asukasmäärän kasvu on tämän hetkisten arvioiden mukaan vähäisempi. Noin puolet arvioidusta asukasmäärän kasvusta kohdistuu kunnan omistamille tonteille. Kuvassa 11 on esitetty kumulatiivisesti ydinkaupunkiseudun ulkopuolella vuosina toteutunut asukasluvun kasvu (Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) ja arvio asukasmäärän kasvusta. Kuvassa on eroteltu voimassa ja vireillä tai suunnitelmissa olevista kaavoista syntyvä kasvu sekä kuntien ja rakennusliikkeiden tai muiden yksityisten omistamille tonteille kohdentuva kasvu. Haja-asutusalueiden arvioitu kasvu ei ole mukana kuvan lähtöaineistossa. Rakennemallin tavoite on merkitty sekä väljyyskasvu sisältyen että ilman väljyyskasvua. Arvioitu kasvu perustuu kuntien virkamiesten vuoden 2013 aikana tekemiin arvioihin asemakaava-alueiden rakentumisesta. 16 Kuva 11. Ydinkaupunkiseudun ulkopuolelle arvioitu ja tavoiteltu asukasmäärän kasvu Jos väljyyskasvua ei huomioida, vuoteen 2017 mennessä on arvioitu toteutuvan jopa 71 % tavoitellusta asukasmäärän kokonaiskasvusta. Mikäli kaikki alueet rakentuisivat arvioidun mukaan, rakennemallin asukkaan tavoi-

17 tetaso ydinkaupunkialueen ulkopuolisille alueille olisi ylitetty jo vuonna Vuosina toteutunut asukasluvun kasvu on ollut hieman tavoitetason yläpuolella. Toteutunut ja vuoteen 2035 saakka arvioitu asukasmäärän kasvu ydinkaupunkiseudun ulkopuolisilla alueilla on 30 % koko suunnittelualueen arvioidusta väestönkasvusta. Mikäli rakennemallin mukainen väljyyskasvu huomioidaan, vuoteen 2017 mennessä arvioidaan toteutuvan 32 % tavoitellusta väljyyskasvun sisältämästä kokonaiskasvusta. Arvioiden mukaan tavoitetaso saavutettaisiin vuonna 2016, mikäli kaikki arvioidut alueet rakentuisivat. Vuodesta 2029 eteenpäin tarvitaan lisää valmistuvia hankkeita, jotta väljyyskasvun sisältämä tavoite on mahdollista saavuttaa. Taulukoissa 1 ja 2 on eritelty ydinkaupunkialueen ulkopuolella sijaitsevien keskustaajamien asukasluvun toteutuma ja arvioitu kehitys sekä ero tavoitteisiin. Taajamien aluerajaukset on päivitetty seurantaa varten rakennemallissa käytetyistä rajauksista taajamien laajenemissuuntiin. Osa vuosien väestönkasvusta on vanhaa asutusta, joka sijaitsee uusien aluerajojen sisällä. Taulukoiden 1 ja 2 vasemman puoleisten sarakkeiden sisältö on peräisin rakennemallin s. 21 taulukosta. 17

18 Taulukko 1. Ydinkaupunkialuetta ympäröivien keskusten asukasluvun toteutunut ja arvioitu kehitys Taajama Keskusluokka Asukasluku 2009 Kasvutavoite 2035 mennessä Asukasluvun tavoite 2035 Asukasluku 2009*, uusi alueraja Asukasluku 2012*, uusi alueraja **Ei sisällä koko vuoden 2013 arviota. 18 Kasvu * Arvioitu kasvu 2013** arvioidun kasvun osuus kasvutavoitteesta Todelliset uudet asukkaat 2013** 2017 (väljyyskasvu huomioiden) Ydinkaupunkialueen lähialueen keskus, joka kasvaa edullisen sijaintinsa vuoksi Rusko Aluekeskus % % Ydinkaupunkialueen lähialueen keskukset, jotka kasvavat edullisen sijaintinsa vuoksi Lieto Aluekeskus % % Masku Aluekeskus % % Nousiainen Aluekeskus Piikkiö Aluekeskus % % Ydinkaupunkialueesta kauempana sijaitsevat keskukset/saaristokeskukset, joiden omavaraisuutta tuetaan Aura Aluekeskus % % Liedon as Lähikeskus % % Mynämäki Aluekeskus % 72 6 % Merimasku- Lähikeskus % % Hellemaa Nauvo Lähikeskus % % Paimio Aluekeskus % % Parainen Aluekeskus % % Rymättylä Lähikeskus % 5 24 % Sauvo Lähikeskus % % Tarvasjoki Lähikeskus % % Maltillisesti kasvavat maaseutukeskukset Askainen Kyläkeskus % % Korppoo Kyläkeskus % 4-72 % Lemu Lähikeskus % % Mietoinen Kyläkeskus % % Paattinen Lähikeskus % 11 8 % Teersalo Kyläkeskus % 3-23 % Vahto Lähikeskus % % Keskukset, joiden tavoitteena on säilyttää nykyinen väkilukunsa Houtskari Kyläkeskus Iniö Kyläkeskus Rantola Kyläkeskus YHTEENSÄ *(Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) arvioidun kasvun osuus kasvutavoitteesta (väljyyskasvu huomioiden)

19 Taulukko 2. Ydinkaupunkialuetta ympäröivien keskusten asukasluvun toteutunut ja arvioitu kehitys Taajama Keskusluokka Asukasluku 2009 Kasvutavoite 2035 mennessä Asukasluvun tavoite 2035 Asukasluku 2009*, uusi alueraja Asukasluku 2012* 19 Kasvu Arvioitu kasvu 2013** 2010 arvioidun kasvun osuus kasvutavoitteesta Todelliset uudet asukkaat 2013 (väljyyskasvu huomioiden) 2010 arvioidun kasvun osuus kasvutavoitteesta (väljyyskasvu huomioiden) Ydinkaupunkialueen lähialueen keskus, joka kasvaa edullisen sijaintinsa vuoksi Rusko Aluekeskus % % Ydinkaupunkialueen lähialueen keskukset, jotka kasvavat edullisen sijaintinsa vuoksi Lieto Aluekeskus % % Masku Aluekeskus % % Nousiainen Aluekeskus Piikkiö Aluekeskus % % Ydinkaupunkialueesta kauempana sijaitsevat keskukset/saaristokeskukset, joiden omavaraisuutta tuetaan Aura Aluekeskus % % Liedon as Lähikeskus % % Mynämäki Aluekeskus % % Merimasku- Lähikeskus % % Hellemaa Nauvo Lähikeskus % % Paimio Aluekeskus % % Parainen Aluekeskus % % Rymättylä Lähikeskus % % Sauvo Lähikeskus % % Tarvasjoki Lähikeskus % % Maltillisesti kasvavat maaseutukeskukset Askainen Kyläkeskus % % Korppoo Kyläkeskus % % Lemu Lähikeskus % % Mietoinen Kyläkeskus % % Paattinen Lähikeskus % 11 8 % Teersalo Kyläkeskus % % Vahto Lähikeskus % % Keskukset, joiden tavoitteena on säilyttää nykyinen väkilukunsa Houtskari Kyläkeskus Iniö Kyläkeskus Rantola Kyläkeskus YHTEENSÄ *(Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne) **Ei sisällä koko vuoden 2013 arviota.

20 Työpaikka-alueet Rakennemallissa varaudutaan noin työpaikan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä. Työpaikkojen määrän kasvu painotetaan Turkuun ja ydinkaupunkiseudulle vahvistamaan Turun asemaa kaupunkiseudun ja maakunnan keskuksena ja edistämään elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiä työpaikan lisäys vuoteen 2035 mennessä tarkoittaa noin 770 työpaikan vuosittaista lisäystä. Vuosien aikana työpaikkamäärä on kasvanut rakennemallin suunnittelualueen kunnissa yhteensä 2 900:lla (taulukko 3). Suurin osa kasvusta on kohdistunut ydinkaupunkialueelle. Palvelusektorin osuus on kasvanut vuosina yhdellä prosenttiyksiköllä. (Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti.) Taulukko 3. Työpaikkamäärän kehitys ydinkaupunkialueella ja sen ulkopuolella Työpaikkamäärät Muutos Ydinkaupunkialue Ydinkaupunkialueen ulkopuoliset alueet YHT Lisäksi Turun kaupunkiseudulla on työpaikkoja, joiden sijaintitiedot ovat puutteelliset seuraavasti: v työpaikkaa, v työpaikkaa ja vuonna työpaikkaa. Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti. Työpaikkamäärien kehityksen arvioiminen koettiin kunnissa haastavaksi. Siksi toteuttamisohjelmia varten kerättiin arvioita ohjelmakaudella rakentuvien työpaikkatonttien pinta-aloista suuntaa-antavaksi tiedoksi työpaikkamäärien mahdollisesta kehityksestä. 20 Taulukko 4. Ydinkaupunkialueen työpaikkatonttien yhteenlasketut pinta-alat (m 2 ) eri käyttötarkoituksiin luokiteltuina Tontin Tiede & pinta-ala m 2 Teollisuus Logistiikka Palvelut teknologia YHT. Rakentumisvuosi YHT Vuosina ydinkaupunkiseudulle rakentuvista työpaikkatonteista 51 % olisi arvioiden mukaan teollisuutta, 17 % logistiikkaa, 32 % palveluja ja alle 1 % tiede- ja teknologia-alan yrityksiä. Vuodesta 2018 alkaen ydinkaupunkiseudulle rakentuisi tämän hetkisten arvioiden mukaan noin m 2 työpaikkatontteja. Summasta 63 % on teollisuutta, 16 % logistiikkaa, 21 % palveluja ja alle 1 % tontteja, joille arvioidaan rakentuvan tiede- ja teknologia-alan yrityksiä. Taulukko 5. Ydinkaupunkialueen ulkopuolisen alueen työpaikkatonttien yhteenlasketut pinta-alat (m 2 ) eri käyttötarkoituksiin luokiteltuina Tontin Tiede & pinta-ala m 2 Teollisuus Logistiikka Palvelut teknologia YHT. Rakentumisvuosi YHT Vuosina ydinkaupunkiseudun ulkopuolelle rakentuvista työpaikkatonteista 86 % olisi arvioiden mukaan teollisuutta ja 14 % palveluja.

21 Vuodesta 2018 lähtien ydinkaupunkialueen ulkopuolelle rakentuisi tämän hetkisten arvioiden mukaan noin m 2 työpaikkatontteja. Summasta 72 % on teollisuustontteja ja 28 % palveluille tarkoitettuja tontteja. Lähteet Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus vuosille (2012). C95D32B4D995%7D/24032 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 (2012). 21