TIETOISKU VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO. Johdanto keskusverkkoanalyysiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOISKU 31.3.2014 VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO. Johdanto keskusverkkoanalyysiin"

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO Tässä tietoiskussa tarkastellaan Varsinais-Suomen taajamien muodostamaa keskusverkkoa. Tarkastelun tavoitteena on ymmärtää millaisia erityyppisiä taajamia maakunnassa on, mitkä tekijät yhdistävät eri taajamia ja miten ne puolestaan eroavat toisistaan. Analyysin tuloksissa korostetaan, että keskuksia on tärkeää tarkastella monista eri näkökulmista ja osana laajempaa kokonaisuutta, jotta keskusverkon ominaisuudet ja sen kehitys nykyisenlaiseksi voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisesti. Johdanto keskusverkkoanalyysiin Varsinais-Suomen keskusverkon analyysissä tarkastellaan maakunnan taajamarakenteen ominaisuuksia ja viime vuosikymmeninä tapahtunutta kehitystä (kuva 1). Tarkastelun tavoitteena on ymmärtää millaisia erityyppisiä taajamia maakunnassa on, mitkä tekijät yhdistävät eri taajamia ja miten ne puolestaan eroavat toisistaan. Keskusverkkotyön taustalla on Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava, jonka taustaselvityksiin analyysi lukeutuu. Perinteisesti kaupunkien, kuntakeskusten ja kylien muodostamaa keskusverkkoa on tarkasteltu hallinnollis-hierarkkisesta näkökulmasta, jossa keskukset on luokiteltu niiden hallinnollisen aseman mukaan. Tällaisia keskusluokkia ovat olleet mm. maakuntakeskus, seutukuntakeskus tai kuntakeskus (kuva 2). Useiden viimeaikaisten kuntaliitosten myötä hallinnollinen luokittelu on kuitenkin muuttunut epäjohdonmukaiseksi vanhojen kuntakeskusten muuttuessa uusien kuntien alakeskuksiksi. Lisäksi taajamien jaottelu hallinnollisin perustein on huono lähtökohta maakuntakaavoitukselle, sillä saman hallinnollisen luokan keskukset voivat poiketa merkittävästi toisistaan esimerkiksi väestön määrällä tai palvelujen monipuolisuudella mitattuna. Käsillä oleva keskusverkkoanalyysi perustuukin ensisijaisesti muihin kuin hallinnollisiin tekijöihin. Analyysissä Varsinais-Suomen keskusverkon ominaisuuksia tarkastellaan: 1. väestön ja yhdyskuntarakenteen nykytilan, 2. väestön ja yhdyskuntarakenteen viimeaikaisen kehityksen, 3. palvelurakenteen ja 4. työssäkäyntiliikenteen näkökulmista. Lopuksi nämä neljä näkökulmaa yhdistetään yhdeksi keskusverkkoa yleisellä tasolla kuvaavaksi synteesiksi. Analyysit perustuvat yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmästä saatavaan ruututietoon sekä Varsinais-Suomen liiton ja maakunnan kuntien yhdessä keräämään palvelupisteaineistoon. Taajamien luokittelu on tehty ryhmittelyanalyysin avulla. Analyysin synnyttämiä ryhmittelyjä tulkittaessa on hyvä muistaa, että ryhmien sisällä on aina hajontaa, jolloin samaan ryhmään voi osua myös toisistaan poikkeavia taajamia. Tämän vuoksi myös ryhmien nimiin tulee suhtautua suuntaa-antavina. Keskusverkkotyön pohjana käytetään yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän taajamarajausta, joka on virallinen Suomessa käytössä oleva taajamarajaus (kuva 1). Koska Turun kaupunkiseudun kuntien keskukset ovat kasvaneet yhteen muodostaen analyysin mielekkyyden kannalta liian laajan yhtenäisen keskustaajaman, on kaupunkiseudun keskustaajama jaettu pienempiin osiin pääosin kuntarajojen perusteella. Lisäksi Kaarinan ja Liedon kuntien alueilla Piikkiön ja Littoisten taajamat on erotettu omiksi alueikseen. Analyysissä käytetty taajamarajaus ja tilastoaineistot vastaavat vuoden 2010 tilannetta. Rohdainen Uusikaupunki Untamala Ihode Kalanti Laitila Lokalahti Vehmaa Mellilä Riihikoski Mynämäki Kustavi Pyhe Kyrö Koski Tl Mietoinen Nousiainen Aura Taivassalo Vahto Askainen Lemu Paattinen Tarvasjoki Masku Lieto as Seikelä Rusko Piuha Moisio Marttila Yliskulma Naantali Raisio Lieto Kuusjoki Merimasku Vaskio Turku Tammisilta Littoinen Poikko Paimio Kaivola Märy Piikkiö Kaarina Hähkänä Inkere Rymättylä Salo Parainen Kårkulla- Lielax Sauvo Vartsala Muurla Korppoo Nauvo Dragsfjärd Yläne Taalintehdas Kuva 1 Keskusverkkoanalyysissä käytetty taajamajako. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE Kemiö Björkboda Virttaa Oripää Lammala Teijo Alastaro Loimaa Perniö as Perniö Toija Somero Kiikala Suomusjärvi

2 Maakuntakaavan keskusmerkinnät Maakuntakeskus Seutukuntakeskus Kunta- tai osakuntakeskus Alakeskus Kylä Kuva 2 Varsinais-Suomen keskusverkko hallinnollisen luokituksen perusteella määritettynä. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, Varsinais-Suomen liitto.

3 Väestö ja yhdyskuntarakenne Taajamien luokittelu väestön ja yhdyskuntarakenteen perusteella pohjautuu taajamien väkilukuun, pinta-alaan, ikärakenteeseen, työpaikkojen määrään, aluetehokkuuteen sekä rakennusten eri käyttötarkoitusten välisiin suhteisiin (kuva 3). Tarkastelun pohjalta muodostuu 7 luokkaa, joita määrittää ensisijaisesti taajaman koko sekä liiketilojen määrä asukaslukuun suhteutettuna. Luokittelussa muodostuneet eri taajamatyypit kuvataan tarkemmin alla. Suuri kaupunkitaajama -luokan muodostaa yksin Turun keskustaajama, joka erottuu selvästi muista kaikilla mittareilla. Keskisuuren kaupunkitaajaman muodostavat Salo ja Raisio, jotka erottuvat sekä asukasluvultaan että aluetehokkuudeltaan pienemmistä kaupunkikeskuksista. Pieni kaupunkitaajama -luokkaan kuuluvat muut seutukuntakeskukset ja maakunnan suuremmat taajamat. Ryhmän taajamissa on keskimäärin noin asukasta, ja ne on rakennettu kaupunkimaisen tiiviisti. Pieni monipuolinen taajama -luokkaan kuuluvat taajamat sijaitsevat tyypillisesti kauempana kaupunkimaisista taajamista, ja niissä on melko runsaasti liike ja toimitiloja suhteessa väestön määrään. Pienet liiketilojen taajamat ovat varsin samanlainen pienien monipuolisten taajamien kanssa, mutta liiketilojen taajama -luokkaan kuuluvissa taajamissa korostuu kaupan käyttöön tarkoitettujen rakennusten suhteellisen suuri määrä. Keskisuurissa asuintaajamissa on toimitilojen määrään suhteutettuna paljon asukkaita. Luokkaan kuuluvat taajamat ovat melko suuria, keskimäärin asukkaan kokoisia. Asuintaajamissa väestö asuu tyypillisesti omakotitalossa. Pienet asuintaajamat muistuttavat rakenteeltaan paljon keskisuuria asuintaajamia mutta ovat kooltaan selvästi pienempiä. Kuva 3 Väestöön ja yhdyskuntarakenteeseen perustuva luokitus. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK Väestö ja yhdyskuntarakenne Suuri kaupunkitaajama Keskisuuri kaupunkitaajama Pieni kaupunkitaajama Pieni monipuolinen taajama Pieni liiketilojen taajama Keskisuuri asuintaajama Pieni asuintaajama

4 Väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitys Väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen perustuvassa luokittelu tarkastellaan edellisessä kohdassa kuvattujen muuttujien kehitystä vuosina Varsin pitkästä tarkastelujaksosta johtuen taajamien lyhyen aikavälin kehitysvaiheet eivät korostu, vaan analyysi nostaa esiin taajamien kehityksen pitkän aikavälin trendit. Analyysin tuloksena muodostuu viisi luokkaa, joita määrittää pääasiassa taajaman yleinen kasvunopeus sekä ikärakenteen muutokset (kuva 4). Luokittelussa muodostuneet eri taajamatyypit kuvataan tarkemmin alla. Hidas kasvu ja nopeasti vanheneva väestö -luokkaan kuuluvien taajamien väestö on pysynyt lähes samana koko tarkastelujakson samalla, kun niiden väestö on vanhentunut huomattavan nopeasti. Hidas kasvu ja vanheneva väestö -luokan taajamat ovat kasvaneet niin ikään hitaasti, joskin hieman edellistä luokkaa nopeammin. Myöskään väestön vanheneminen ei ole ollut yhtä nopeaa kuin edellisessä luokassa. Nopea kasvu ja vanheneva väestö -luokkaan kuuluvissa taajamissa väestö on kasvanut keskimäärin noin 2 3 % vuodessa, mutta niiden väestö on vanhentunut melko nopeasti. Nopea kasvu ja nuoreneva väestö -luokassa väestönkasvu on ollut keskimäärin vielä hieman edellistä luokkaa nopeampaa, minkä lisäksi taajamissa nuorten ikäluokkien suhteellinen osuus on tarkastelujaksolla kasvanut. Tähän luokkaan kuuluvat taajamat ovat tyypillisesti Turun tai Salon kaupunkiseudun reunataajamia. Hyperkasvu ja nuoreneva väestö -luokkaan kuuluvat kaksi taajamaa eroavat muista puolestaan siinä, että niiden asukasluku on moninkertaistunut tarkastelujakson aikana. Nämä taajamat ovat kuitenkin kooltaan varsin pieniä. Kuva 4 Väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen perustuva luokitus. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK 2014.

5 Palvelurakenne Taajamien palvelurakenteeseen perustuvan luokituksen taustalla on suuri joukko palvelupisteitä, jotka on jaettu 23 eri luokkaan. Palvelujen joukossa on eritasoisia oppilaitoksia, erilaisia sote-palveluja, muita julkisia palveluja, kuten kirjasto tai Kela, sekä yksityisiä palveluja, kuten apteekki, pankki tai kaupan palvelut. Lisäksi tarkastelussa on taajaman palvelutason monipuolisuutta kuvaava muuttuja. Palvelurakenteen perusteella Varsinais-Suomen taajamat jakautuvat kuuteen eri ryhmään, jotka esitellään tarkemmin alla (kuva 5). Etenkin suurimpien taajamien osalta ryhmittely vastaa melko hyvin väestöön ja yhdyskuntarakenteeseen perustuvaa ryhmittelyä. Erinomaiset palvelut -ryhmään kuuluu Turun keskustaajama, jossa käytännöstä kaikista eri palvelutyypeistä löytyy lukuisia eri vaihtoehtoja. Kaikki keskeiset palvelut -ryhmään kuuluvat puolestaan Salon ja Raision kaupungit, joista löytyy niin ikään käytännössä kaikki eri palveluluokat ja monet niistä monin kappalein. Monipuoliset palvelut -ryhmään kuuluu muut maakunnan suuret taajamat. Tämän luokan palvelurakenne on myös varsin kattava, ja siihen kuuluu tyypillisesti mm. Kelan toimipiste, lukio ja Alko. Monipuoliset peruspalvelut -ryhmään kuuluu etenkin itsenäisten kuntien keskustaajamia. Luokkaa määrittääkin parhaiten kunnalliset palvelut, kuten terveyskeskus tai kunnanvirasto. Peruspalvelut-ryhmään kuuluu puolestaan monia taajamia, jotka ovat liitoskuntien entisiä kuntakeskuksia. Myös näiden taajamien palvelutaso on keskimäärin varsin kohtuullinen sisältäen tyypilllisesti mm. kirjaston, kaupan tai postin toimipisteen. Kunnallisia päätöksentekoelimiä ei näissä taajamissa kuitenkaan ole. Suppeat peruspalvelut -ryhmään kuluu pääasiassa pieniä taajamia isompien keskusten läheisyydessä. Näiden taajamien palvelut nojaavat vahvasti viereisten taajamien palvelutarjontaan, eikä niistä itsestään tavallisesti löydy kuin koulu tai päiväkoti. Kuva 5 Taajamien palvelurakenteeseen perustuva luokitus. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, Varsinais-Suomen liitto, YKR/SYKE Palvelurakenne Erinomaiset palvelut Kaikki keskeiset palvelut Monipuoliset palvelut Monipuoliset peruspalvelut Peruspalvelut Suppeat peruspalvelut

6 Työssäkäyntiliikenne Työssäkäyntiliikennettä lähestytään kytkeytyneisyyden kautta. Tarkasteltavana on se, miten voimakkaasti taajamat ovat kytkeytyneet ympäröivän alueensa työssäkäyntiverkostoihin. Kytkeytyneisyyttä analysoidaan kahden näkökulman kautta: miten laajalti taajaman väestö työskentelee taajaman ulkopuolella ja miten laajalta alueelta taajaman työpaikat saavat työvoimansa. Lisäksi tarkastelussa on kaksi mittakaavatasoa: koko maakunnan että seutukunnan mittakaava. Maakuntarajan ylittävää työssäkäyntiä analyyseissä ei ole huomioitu. Kytkeytyneisyyteen pohjautuva luokittelu perustuu edellä mainittujen näkökulmien keskiarvoon. Jotta taajama saisi korkean kytkeytyneisyysarvon, tulee sen olla työssäkäynnin kautta voimakkaasti kytkeytynyt sekä koko maakuntaan että omaan seutukuntaan ja sekä työpaikkakeskuksena että työssäkäyvien asuinalueena. Kytkeytyneisyys on voimakkaasti riippuvainen taajaman etäisyydestä suurimpiin keskuksiin (kuva 6). Mitä lähempänä maakunnan merkittävimpiä asuin- ja työssäkäyntikeskuksia taajama sijaitsee, sitä voimakkaammin se on kytkeytynyt ympäristöönsä. Maakunnan reunoilla sijaitsevat taajamat ovat siksi heikosti kytkeytyneitä. Esimerkiksi Kemiönsaaren taajamat ovat varsin heikosti kytkeytyneet oman kunnan ulkopuolella, eli ne ovat työssäkäyntirakenteeltaan itsenäisiä. Merkillepantavaa on seutukuntakeskusten asema maakunnan työssäkäyntirakenteessa. Turun työssäkäyntialue kattaa lähes koko maakunnan, minkä lisäksi Turun seudun sisäinen työssäkäyntiverkosto on varsin tiivis. Tämän vuoksi Turku naapuritaajamineen on selvästi maakunnan voimakkaimmin kytkeytynyt alue. Tähän alueeseen kuuluu myös Paraisten keskustaajama. Salon ympäristön taajamat ovat toiseksi kytkeytyneimpiä. Oman seudun lisäksi Salo onkin kytkeytynyt myös esim. Turun seutuun, joskin tämä on jossain määrin heikentynyt Nokian työpaikkojen vähettyä. Myös Uusikaupunki näyttäytyy selvänä oman seutunsa työssäkäyntiliikenteen solmukohtana, mutta Loimaa ei erotu yhtä selvästi. Monen Loimaan seudun taajaman työssäkäyntiliikenne suuntautuu Turkuun, jolloin Loimaa ei ole yhtä selvästi oman seutunsa työssäkäyntiliikenteen keskus. Kuva 6 Taajamien työssäkäyntiliikenteeseen perustuva luokitus. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK Kytkeytyneisyys (keskiarvo) Voimakkaasti kytkeytynyt Melko voimakkaasti kytkeytynyt Jonkin verran kytkeytynyt Melko heikosti kytkeytynyt Heikosti kytkeytynyt

7 Luokittelujen yhdistelmä Edellä kuvattujen luokittelujen yhdistelmä perustuu kutakin ryhmää paraiten kuvaaviin muuttujiin. Näitä ovat esimerkiksi taajaman koko, rakennuskannan monipuolisuus, taajaman kasvu, palvelurakenne ja kytkeytyneisyys. Tuloksena on 7-luokkainen ryhmittely, joka pyrkii kuvaamaan Varsinais-Suomen keskusverkkoa monipuolisesti eri näkökulmista (kuva 7). Suuri kaupunkitaajama -luokkaan kuuluu yksin Turku, joka erottuu muista taajamista useimmilla mittareilla selvästi suurimpana ja monipuolisimpana taajamana. Keskisuuria kaupunkitaajamia ovat seutukuntakeskukset sekä Raisio, joita yhdistää verrattain korkea asukasluku ja aluetehokkuus sekä kytkeytyneisyys myös työssäkäyntikeskuksena. Vahvasti kytkeytynyt palvelutaajama -luokkaan kuuluu asukasluvultaan melko suuria ja palvelurakenteeltaan monipuolisia taajamia, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti lähellä Turkua tai Saloa. Heikosti kytkeytyneet liiketilojen taajamat ovat edellistä luokkaa pienempiä ja selvästi heikommin kytkeytyneitä, mutta niissä liiketilojen osuus rakennuskannasta on suhteellisen suuri. Vahvasti kytkeytyneet peruspalvelutaajamat ovat keskimäärin melko pieniä taajamia, joiden palvelutaso on kohtalainen. Taajamat sijaitsevat tyypillisesti lähellä suurempaa keskusta. Heikosti kytkeytynyt peruspalvelutaajama -luokka muistuttaa muuten edellistä, mutta siihen kuuluvat taajamat ovat selvästi heikommin kytkeytyneet ympäristöönsä. Nopeasti kasvaneet asuintaajamat ovat keskimäärin hyvin pieniä mutta nopeasti kasvaneita taajamia, joiden palvelutaso on varsin heikko. Ne ovat kuitenkin kohtalaisen voimakkaasti kytkeytyneet asuinpaikkoina. Kuva 7 Taajamien luokittelujen yhdistelmä. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK Luokittelujen yhdistelmä Suuri kaupunkitaajama Keskisuuri kaupunkitaajama Vahvasti kytkeytynyt palvelutaajama Heikosti kytkeytynyt liiketilojen taajama Vahvasti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Heikosti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Nopeasti kasvanut asuintaajama

8 Yhteenveto Lopuksi eri tarkastelujen yhdistelmänä syntynyttä taajamien luokittelua (kuva 7) verrataan hallinnollis-hierarkkiseen luokitteluun, joka perustuu lähinnä keskusten aluehallinnolliseen asemaan (kuva 2). Vertailun tuloksista käy hyvin ilmi, että nämä molemmat tarkastelut synnyttävät varsin samanlaisen keskushierarkian suurempien taajamien osalta (kuva 8, taulukko 1). Turku maakuntakeskuksena erottuu selvästi omana luokkanaan myös väestöön, yhdyskuntarakenteeseen, työssäkäyntiin ja palveluihin perustuvassa tarkastelussa. Myös seutukuntakeskukset erottuvat omaksi luokakseen, joskin seutukuntaluokkaan nousee myös Raisio. Sen sijaan hallinnollisen keskushierarkian alemmilla tasoilla hajonta on suurempaa. Toki esimerkiksi alakeskukset osuvat useimmin peruspalvelutaajama-luokkaan kuin palvelutaajama-luokkaan. Yksiselitteistä jaottelua ei kuitenkaan voi tehdä. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että esimerkiksi kuntakeskukset voivat poiketa toisistaan merkittävästi: ero Naantalin ja Oripään välillä on ilmeinen. Lisäksi lukuisat kuntaliitokset ovat muuttaneet maakunnan hallinnollista keskusrakennetta, ja monet entiset kuntakeskukset ovat nykyisin suuremman kunnan alakeskuksia tai kyliä. Tässä tietoiskussa esitetty keskusverkkoanalyysi osoittaa, kuinka tärkeää on tarkastella taajamien ominaisuuksia myös muista kuin perinteisestä hallinnollisesta näkökulmasta. Paitsi että saman hallinnollisen tason keskukset voivat olla luonteeltaan täysin erilaisia, vaikuttaa keskusten kehitykseen myös niiden suhteellinen sijainti. Suurten kaupunkikeskusten läheisyydessä sijaitsevien taajamien kehitykseen ovat vaikuttaneet varsin erilaiset tekijät kauempana sijaitseviin taajamiin verrattuna. Keskuksia onkin tärkeää tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta, jotta niiden ominaispiirteet voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisesti. Luokittelujen yhdistelmä Suuri kaupunkitaajama Keskisuuri kaupunkitaajama Vahvasti kytkeytynyt palvelutaajama Heikosti kytkeytynyt liiketilojen taajama Vahvasti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Heikosti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Nopeasti kasvanut asuintaajama Kuva 8 Taajamien luokittelujen yhdistelmä yhdistettynä hallinnollis-hierarkkiseen luokitteluun. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK 2014, Varsinais-Suomen liitto. Taulukko 1 Taajamien luokittelujen yhdistelmän ja hierarkkisen luottelun ristiintaulukointi. Maakuntakeskus Seutukuntakeskus Kuntakeskus Alakeskus Kyläkeskus Suuri kaupunkitaajama 1 Keskisuuri kaupunkitaajama 4 1 Vahvasti kytkeytynyt palvelutaajama 9 2 Heikosti kytkeytynyt liiketilojen taajama 13 3 Vahvasti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Heikosti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Nopeasti kasvava asuintaajama 5

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina Kaarina Littoinen - Kaarina 31,3 % Piispanristi 30,6 % Keskusta - Kaarina 28,1 % Voivala 35,4 % Piikkiö 30,6 % Kuusisto 40,4 % ja VAS 0 1 2 kilometriä Kemiönsaari Kemiö 48,9 % Björkboda-Kulla 35,9 % Västanfjärd

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö TAMMILEIRI 2016 Auto LPK määrä YHTEENSÄ klo osoite Kunta 1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö Purku 59 59 11.20 Rymättylän Märssyvahdit

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Maanrakennusurakoitsijoita

Maanrakennusurakoitsijoita Maanrakennusurakoitsijoita Yritys Kunta Osoite Postinumero Puhelin Sähköposti Auran Monipalvelu Aura Kirkkotie 138 21370 AURA KK 0500 533705 vire@susfeu.fi Autoilija Antero Rokka Nousiainen Valpperintie

Lisätiedot

VAINION LIIKENNE. LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen

VAINION LIIKENNE. LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen VAINION LIIKENNE LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen Aikataulu- ja reittimuutokset 3.6.2013 alkaen: Länsi-Uusimaa: 07.15 M-S 280 Helsinki Taalintehdas Kasnäs. Ajetaan vain

Lisätiedot

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 18.5.1992 I LUKU NIMI, KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Yhdistyksen nimi on Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU JATKUNUT NOPEANA Toukokuussa alkanut työttömyyden kasvun kiihtyminen on jatkunut alkusyksyn aikana. Vuonna 2013 alkaneesta työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net

TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net Valmistuneet/valmistuvat kohteet: Vaihe Ka Toteutus v.2007 1. Sadonmaan silta, Loimaa liimapalkkisilta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

VAINION LIIKENNE 1.1. - 3.6.2012. www.vainionliikenne.fi. p. (02) 777 330

VAINION LIIKENNE 1.1. - 3.6.2012. www.vainionliikenne.fi. p. (02) 777 330 VAINION LIIKENNE 1.1. - 3.6.2012 p. (02) 777 330 www.vainionliikenne.fi 1.A HELSINKI - SALO - TURKU Ajopäivät M-S M-S M-L M M-S M-S M-P M-S M-S L M-S M-S M-L M-L M-P M-P M-P,S M-S M-P M-S M-S P,SS M-S

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT Kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maaseudulla Ruralia-instituutti, Seinäjoki Siirtolaisuusinstituutti Turun yliopiston Täydennyskoulutuskeskus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Jätevedenkäsittelyn vyöhykkeet vyöhykkeissä LIITE 3 (1/7) Vyöhykkeet A Viemäröity alue B Viemäröitävä alue E Peruskäsittelyn alue F Maahan imeytykseen soveltumaton alue G1 Vesistön rantavyöhyke 100 m G2

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.1.2014 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä Caruna Oy / Henrik Suomi Tuulivoimaliitynnät Carunan verkkoalueella 2012 3,5 MVA Mika Manni, Peräseinäjoki 1.5 MVA Koskenkorvan Tuulivoima 2,0 MVA 2013 3,7 MVA Halikon

Lisätiedot

Liite 1 b. Sauvon (20.) tarjousalueet kartalla

Liite 1 b. Sauvon (20.) tarjousalueet kartalla Liite b. Sauvon (2.) kartalla PAIMIO KAARINA Sauvo 7 Sauvo 6 SALO PARAINEN Sauvo 5 SAUVO Sauvo Sauvo 4 Sauvo 2 KEMIÖ SALO Tarjousaluekarttojen mittakaava: : 5 : 2, 3, 6 ja 7. 7 :, 4 ja 5 Lisätietoja: Tapio

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 12.02.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS KAUPAN SIDOSRYHMÄSEMINAARI 29.10.2013 EERO SALMINEN RAMBOLL FINLAND OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Vetovoimamallinnuksen teoreettinen tausta

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 215/2014 Ympäristöministeriön asetus luonnonsuojelualueiden perustamisesta Varsinais-Suomen maakuntaan Annettu Helsingissä 13 päivänä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 26.8.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkui heinäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Työttömien määrä yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

MERKITTÄVIMPIÄ BITUMIKATTOKOHTEITA

MERKITTÄVIMPIÄ BITUMIKATTOKOHTEITA REFERENSSILUETTELO 15.8.2013 1(5) SANEERAUSKOHTEET Vaahteramäen päiväkoti Turku 2004 Konevarikko Rieskalähteentie Turku 2004 Sisätautisairaala Rakennus 1 Turku 2006 Stålarminkatu 33 Turku 2007 Heinikonkadun

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys alenemassa paikoitellen Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyyden kasvu hidastumassa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Liite 1 b. Nousiaisten (13.) tarjousalueet kartalla

Liite 1 b. Nousiaisten (13.) tarjousalueet kartalla Liite b. Nousiaisten (3.) kartalla PÖYTYÄ AURA Nousiainen Nousiainen 5 TURKU LIETO RAISIO NAANTALI Tarjousaluekarttojen mittakaavat: : 5, 3-5 : 7 tarjousalue 2 Lisätietoja: Tapio Tuhkanen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet. Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni Varsinais-Suomen kunnissa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen palveluverkkotyöryhmä. Aloituskokous 12.6.2013 Varsinais-Suomen liitto

Varsinais-Suomen palveluverkkotyöryhmä. Aloituskokous 12.6.2013 Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen palveluverkkotyöryhmä Aloituskokous 12.6.2013 Varsinais-Suomen liitto 1. Työn taustan esittely 2. Tähän mennessä tehty työ Työryhmän asialista 3. Ajantasaiset palvelupistetiedot kaikille

Lisätiedot

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11. Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.2014 Miksi? Laaja työ- ja asunto-markkina-alue hyödyttää keskusaluetta:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.11. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvutahti hidastuu Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1. 2014 klo 9.00 Työttömyys kasvaa ja kuntien haasteet Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni useassa Varsinais-Suomen kunnassa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Miesten työttömyys kääntyi laskuun Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa

Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa Pauli Kamsula, HTM, sh Projektipäällikkö Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos VSSHP Ensihoitopalvelu Ensihoitopalvelu on kokonaisuus, joka vastaa

Lisätiedot

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa Liite 2 Ohjelman laadinnan kriteeristössä mainittujen tavoitteiden toteutuminen hankekohtaisesti LIIKENNEJÄRJESTELMÄTAVOITTEET RAKENNEMALLITAVOITTEET TOIMENPIDE Mt 12191 Littoisten kevyen liikenteen väylä,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 214/2014 Valtioneuvoston asetus Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot TURUN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011 2012

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. 2013 klo 9.00 Työttömyys kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun

Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun POSTITOIMILUPAHAKBMUS Valtioneuvosto hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun Vai'sinais-Suomeen seuraavien kuntien alueelle. Aura, Kaarina, Koski tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila,

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Liite 1 b. Marttilan (9.) tarjousalueet kartalla

Liite 1 b. Marttilan (9.) tarjousalueet kartalla Liite 1 b. Marttilan (9.) kartalla LOIMAA PÖYTYÄ Marttila 1 TARVASJOKI SALO PAIMIO Tarjousaluekarttojen mittakaavat: 1: 50 000 1-3 1: 70 000 tarjousalue 4 Lisätietoja: Tapio Tuhkanen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1443. Opetusministeriön asetus. arkistolaitoksen suoritteiden maksuista. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 1443. Opetusministeriön asetus. arkistolaitoksen suoritteiden maksuista. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443 1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista... 3989 1444 Opetusministeriön

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS VARSINAIS- SUOMEN TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS VARSINAIS- SUOMEN TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) Varsinais-Suomen TYP:n yhteistyösopimus vuosille 2016-2018 YHTEISTYÖSOPIMUS VARSINAIS- SUOMEN TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /201 Julkaisuvapaa tiistaina 2.4. 201 klo 9.00 Työttömyyden kasvu kiihtyy yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Mikä on kylä tulevaisuudessa?

Mikä on kylä tulevaisuudessa? Mikä on kylä tulevaisuudessa? Lähidemokratia ja asukasvaikuttaminen Päijät-Hämeessä Paikallisesti PARAS 19.11.2008 Lahti, Fellmanni Ritva Pihlaja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) Kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Sivu TIIVISTELMÄ 2 4. KYLÄKESKUSALUEIDEN JA TAAJAMATYYPPISTEN ALUEIDEN MAANKÄYTTÖ 13

Sivu TIIVISTELMÄ 2 4. KYLÄKESKUSALUEIDEN JA TAAJAMATYYPPISTEN ALUEIDEN MAANKÄYTTÖ 13 Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Sivu TIIVISTELMÄ 2 1. VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT 5 2. KAAVOITUSTILANNE 7 3. MAANKÄYTTÖ 8 3.1 Kaavoitustilanne 8 3.2 Maankäyttö 8 3.3 Asuminen 9 3.4 Palvelut 9 3.5

Lisätiedot

Maakunnan tila. Landskapets tillstånd 2/2005. Turku. Turku lähivuosina. Salo. Rauma. Kotikunta

Maakunnan tila. Landskapets tillstånd 2/2005. Turku. Turku lähivuosina. Salo. Rauma. Kotikunta Maakunnan tila Landskapets tillstånd 2/2005 Turku Turku lähivuosina Salo Rauma Kotikunta SISÄLTÖ INNEHÅLL Katsauksen sisällöstä 2 Tiivistelmä 3 Väestönkehitys 3 Työssäkäyntialueet 8 Om utsiktens innehåll

Lisätiedot

Lastensuojelun sijaishuoltopankin (Sihu-pankki vuonna 2009) palvelutuotteet

Lastensuojelun sijaishuoltopankin (Sihu-pankki vuonna 2009) palvelutuotteet 1 Lastensuojelun sijaishuoltopankin (Sihu-pankki vuonna 2009) palvelutuotteet Sijaisperhepankki Sijaisperheiden Rekrytointi Valmennus Jatkokoulutus Tukipalveluiden järjestäminen Tuki- ja kriisiperheiden

Lisätiedot

Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä. Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi

Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä. Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi Paikkatietoanalyysit keskusverkkotyössä Lounaispaikan paikkatietopäivä 20.9.2012 Lasse Nurmi Keskusverkkotyön lähtökohdat Maakunnan rakenteen ja ominaisuuksien kuvaaminen tarkasteluhetkellä Tarkastelu

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008 ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Maaseudun palvelut ja järjestöjen rooli maaseudulla Etelä-Savon maaseutufoorumi Juva 16.9.2008 Ritva Pihlaja YTR kansalaisjärjestöteemaryhmä HY Ruralia-instituutti 300 KM Kuntaliitokset 1.1.2009 Pohjakartta

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus 17.3.2016

Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakunnan talous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Maakuntatalous Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA 13.12.2010 LOIMAAN SEUTU TURUN SEUDUN KEHYSKUNNAT TURUNMAA VAKKA-SUOMI Varsinais-Suomen maakuntakaava Varsinais-Suomen liitto 2010 ISBN 952-5599-27-2 www.varsinais-suomi.fi

Lisätiedot

PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMINEN - SELVITYSOSA

PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMINEN - SELVITYSOSA PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMINEN - SELVITYSOSA PÖYTYÄN JA TARVASJOEN KUNTIEN YHDISTYMINEN SELVITYSOSA Yleistä Pöytyän ja Tarvasjoen kunnat valmistelevat yhdistymistä. Yhdistymishankkeen keskeinen

Lisätiedot

Kuntarakenteen kehittämisen edellytykset Varsinais-Suomessa

Kuntarakenteen kehittämisen edellytykset Varsinais-Suomessa Kuntarakenteen kehittämisen edellytykset Varsinais-Suomessa Antti Vasanen 2007 Antti Vasanen Kuntarakenteen kehittämisen edellytykset Varsinais-Suomessa Antti Vasanen Julkaisija: Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-12 2013, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-12 2013, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana 01-12, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana AURA 2 10 SISÄTAUDIT 10 10C Sydänkeskus 6 10E Endokrinologia 5 10G Gastroenterologia 3 10H Hematologia 4 10P Päivystyssisätaudit 1 10R Reumatologia

Lisätiedot

kirjastot biblioteken libraries Vaski-askelmerkit kirjoja kulttuuria kohtaamisia

kirjastot biblioteken libraries Vaski-askelmerkit kirjoja kulttuuria kohtaamisia kirjastot biblioteken libraries Vaski-askelmerkit kirjoja kulttuuria kohtaamisia 2 Vaski-kirjastot yhdellä kortilla Voit asioida kaikissa Vaski-kirjastoissa samalla kortilla. Käytössäsi on entistä laajemmat

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1273. Laki. tuloverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004

SISÄLLYS. N:o 1273. Laki. tuloverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 N:o 1273 1280 SISÄLLYS N:o Sivu 1273 Laki tuloverolain muuttamisesta... 3579 1274 Vuoden 2005 tuloveroasteikkolaki... 3581 1275

Lisätiedot

Pyydämme huomioimaan, että osassa näytteenottopisteistämme näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain ajanvarauksella (tiedot sisäsivuilla).

Pyydämme huomioimaan, että osassa näytteenottopisteistämme näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain ajanvarauksella (tiedot sisäsivuilla). Tykslab näytteenotto Pyydämme huomioimaan, että osassa näytteenottopisteistämme näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain ajanvarauksella (tiedot sisäsivuilla). Ajanvaraus: www.tykslab.fi > ajanvaraus tai

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS Valtuusto 10.6.2014 liite 2 24 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS 1. Palvelutasopäätöksen voimassaolo Tämä palvelutasopäätös on voimassa 1.1.2015 31.12.2017. Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010

VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010 Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2011 VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010 Hanna

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot