TIETOISKU VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO. Johdanto keskusverkkoanalyysiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOISKU 31.3.2014 VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO. Johdanto keskusverkkoanalyysiin"

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN KESKUSVERKKO Tässä tietoiskussa tarkastellaan Varsinais-Suomen taajamien muodostamaa keskusverkkoa. Tarkastelun tavoitteena on ymmärtää millaisia erityyppisiä taajamia maakunnassa on, mitkä tekijät yhdistävät eri taajamia ja miten ne puolestaan eroavat toisistaan. Analyysin tuloksissa korostetaan, että keskuksia on tärkeää tarkastella monista eri näkökulmista ja osana laajempaa kokonaisuutta, jotta keskusverkon ominaisuudet ja sen kehitys nykyisenlaiseksi voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisesti. Johdanto keskusverkkoanalyysiin Varsinais-Suomen keskusverkon analyysissä tarkastellaan maakunnan taajamarakenteen ominaisuuksia ja viime vuosikymmeninä tapahtunutta kehitystä (kuva 1). Tarkastelun tavoitteena on ymmärtää millaisia erityyppisiä taajamia maakunnassa on, mitkä tekijät yhdistävät eri taajamia ja miten ne puolestaan eroavat toisistaan. Keskusverkkotyön taustalla on Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava, jonka taustaselvityksiin analyysi lukeutuu. Perinteisesti kaupunkien, kuntakeskusten ja kylien muodostamaa keskusverkkoa on tarkasteltu hallinnollis-hierarkkisesta näkökulmasta, jossa keskukset on luokiteltu niiden hallinnollisen aseman mukaan. Tällaisia keskusluokkia ovat olleet mm. maakuntakeskus, seutukuntakeskus tai kuntakeskus (kuva 2). Useiden viimeaikaisten kuntaliitosten myötä hallinnollinen luokittelu on kuitenkin muuttunut epäjohdonmukaiseksi vanhojen kuntakeskusten muuttuessa uusien kuntien alakeskuksiksi. Lisäksi taajamien jaottelu hallinnollisin perustein on huono lähtökohta maakuntakaavoitukselle, sillä saman hallinnollisen luokan keskukset voivat poiketa merkittävästi toisistaan esimerkiksi väestön määrällä tai palvelujen monipuolisuudella mitattuna. Käsillä oleva keskusverkkoanalyysi perustuukin ensisijaisesti muihin kuin hallinnollisiin tekijöihin. Analyysissä Varsinais-Suomen keskusverkon ominaisuuksia tarkastellaan: 1. väestön ja yhdyskuntarakenteen nykytilan, 2. väestön ja yhdyskuntarakenteen viimeaikaisen kehityksen, 3. palvelurakenteen ja 4. työssäkäyntiliikenteen näkökulmista. Lopuksi nämä neljä näkökulmaa yhdistetään yhdeksi keskusverkkoa yleisellä tasolla kuvaavaksi synteesiksi. Analyysit perustuvat yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmästä saatavaan ruututietoon sekä Varsinais-Suomen liiton ja maakunnan kuntien yhdessä keräämään palvelupisteaineistoon. Taajamien luokittelu on tehty ryhmittelyanalyysin avulla. Analyysin synnyttämiä ryhmittelyjä tulkittaessa on hyvä muistaa, että ryhmien sisällä on aina hajontaa, jolloin samaan ryhmään voi osua myös toisistaan poikkeavia taajamia. Tämän vuoksi myös ryhmien nimiin tulee suhtautua suuntaa-antavina. Keskusverkkotyön pohjana käytetään yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän taajamarajausta, joka on virallinen Suomessa käytössä oleva taajamarajaus (kuva 1). Koska Turun kaupunkiseudun kuntien keskukset ovat kasvaneet yhteen muodostaen analyysin mielekkyyden kannalta liian laajan yhtenäisen keskustaajaman, on kaupunkiseudun keskustaajama jaettu pienempiin osiin pääosin kuntarajojen perusteella. Lisäksi Kaarinan ja Liedon kuntien alueilla Piikkiön ja Littoisten taajamat on erotettu omiksi alueikseen. Analyysissä käytetty taajamarajaus ja tilastoaineistot vastaavat vuoden 2010 tilannetta. Rohdainen Uusikaupunki Untamala Ihode Kalanti Laitila Lokalahti Vehmaa Mellilä Riihikoski Mynämäki Kustavi Pyhe Kyrö Koski Tl Mietoinen Nousiainen Aura Taivassalo Vahto Askainen Lemu Paattinen Tarvasjoki Masku Lieto as Seikelä Rusko Piuha Moisio Marttila Yliskulma Naantali Raisio Lieto Kuusjoki Merimasku Vaskio Turku Tammisilta Littoinen Poikko Paimio Kaivola Märy Piikkiö Kaarina Hähkänä Inkere Rymättylä Salo Parainen Kårkulla- Lielax Sauvo Vartsala Muurla Korppoo Nauvo Dragsfjärd Yläne Taalintehdas Kuva 1 Keskusverkkoanalyysissä käytetty taajamajako. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE Kemiö Björkboda Virttaa Oripää Lammala Teijo Alastaro Loimaa Perniö as Perniö Toija Somero Kiikala Suomusjärvi

2 Maakuntakaavan keskusmerkinnät Maakuntakeskus Seutukuntakeskus Kunta- tai osakuntakeskus Alakeskus Kylä Kuva 2 Varsinais-Suomen keskusverkko hallinnollisen luokituksen perusteella määritettynä. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, Varsinais-Suomen liitto.

3 Väestö ja yhdyskuntarakenne Taajamien luokittelu väestön ja yhdyskuntarakenteen perusteella pohjautuu taajamien väkilukuun, pinta-alaan, ikärakenteeseen, työpaikkojen määrään, aluetehokkuuteen sekä rakennusten eri käyttötarkoitusten välisiin suhteisiin (kuva 3). Tarkastelun pohjalta muodostuu 7 luokkaa, joita määrittää ensisijaisesti taajaman koko sekä liiketilojen määrä asukaslukuun suhteutettuna. Luokittelussa muodostuneet eri taajamatyypit kuvataan tarkemmin alla. Suuri kaupunkitaajama -luokan muodostaa yksin Turun keskustaajama, joka erottuu selvästi muista kaikilla mittareilla. Keskisuuren kaupunkitaajaman muodostavat Salo ja Raisio, jotka erottuvat sekä asukasluvultaan että aluetehokkuudeltaan pienemmistä kaupunkikeskuksista. Pieni kaupunkitaajama -luokkaan kuuluvat muut seutukuntakeskukset ja maakunnan suuremmat taajamat. Ryhmän taajamissa on keskimäärin noin asukasta, ja ne on rakennettu kaupunkimaisen tiiviisti. Pieni monipuolinen taajama -luokkaan kuuluvat taajamat sijaitsevat tyypillisesti kauempana kaupunkimaisista taajamista, ja niissä on melko runsaasti liike ja toimitiloja suhteessa väestön määrään. Pienet liiketilojen taajamat ovat varsin samanlainen pienien monipuolisten taajamien kanssa, mutta liiketilojen taajama -luokkaan kuuluvissa taajamissa korostuu kaupan käyttöön tarkoitettujen rakennusten suhteellisen suuri määrä. Keskisuurissa asuintaajamissa on toimitilojen määrään suhteutettuna paljon asukkaita. Luokkaan kuuluvat taajamat ovat melko suuria, keskimäärin asukkaan kokoisia. Asuintaajamissa väestö asuu tyypillisesti omakotitalossa. Pienet asuintaajamat muistuttavat rakenteeltaan paljon keskisuuria asuintaajamia mutta ovat kooltaan selvästi pienempiä. Kuva 3 Väestöön ja yhdyskuntarakenteeseen perustuva luokitus. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK Väestö ja yhdyskuntarakenne Suuri kaupunkitaajama Keskisuuri kaupunkitaajama Pieni kaupunkitaajama Pieni monipuolinen taajama Pieni liiketilojen taajama Keskisuuri asuintaajama Pieni asuintaajama

4 Väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitys Väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen perustuvassa luokittelu tarkastellaan edellisessä kohdassa kuvattujen muuttujien kehitystä vuosina Varsin pitkästä tarkastelujaksosta johtuen taajamien lyhyen aikavälin kehitysvaiheet eivät korostu, vaan analyysi nostaa esiin taajamien kehityksen pitkän aikavälin trendit. Analyysin tuloksena muodostuu viisi luokkaa, joita määrittää pääasiassa taajaman yleinen kasvunopeus sekä ikärakenteen muutokset (kuva 4). Luokittelussa muodostuneet eri taajamatyypit kuvataan tarkemmin alla. Hidas kasvu ja nopeasti vanheneva väestö -luokkaan kuuluvien taajamien väestö on pysynyt lähes samana koko tarkastelujakson samalla, kun niiden väestö on vanhentunut huomattavan nopeasti. Hidas kasvu ja vanheneva väestö -luokan taajamat ovat kasvaneet niin ikään hitaasti, joskin hieman edellistä luokkaa nopeammin. Myöskään väestön vanheneminen ei ole ollut yhtä nopeaa kuin edellisessä luokassa. Nopea kasvu ja vanheneva väestö -luokkaan kuuluvissa taajamissa väestö on kasvanut keskimäärin noin 2 3 % vuodessa, mutta niiden väestö on vanhentunut melko nopeasti. Nopea kasvu ja nuoreneva väestö -luokassa väestönkasvu on ollut keskimäärin vielä hieman edellistä luokkaa nopeampaa, minkä lisäksi taajamissa nuorten ikäluokkien suhteellinen osuus on tarkastelujaksolla kasvanut. Tähän luokkaan kuuluvat taajamat ovat tyypillisesti Turun tai Salon kaupunkiseudun reunataajamia. Hyperkasvu ja nuoreneva väestö -luokkaan kuuluvat kaksi taajamaa eroavat muista puolestaan siinä, että niiden asukasluku on moninkertaistunut tarkastelujakson aikana. Nämä taajamat ovat kuitenkin kooltaan varsin pieniä. Kuva 4 Väestön ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen perustuva luokitus. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK 2014.

5 Palvelurakenne Taajamien palvelurakenteeseen perustuvan luokituksen taustalla on suuri joukko palvelupisteitä, jotka on jaettu 23 eri luokkaan. Palvelujen joukossa on eritasoisia oppilaitoksia, erilaisia sote-palveluja, muita julkisia palveluja, kuten kirjasto tai Kela, sekä yksityisiä palveluja, kuten apteekki, pankki tai kaupan palvelut. Lisäksi tarkastelussa on taajaman palvelutason monipuolisuutta kuvaava muuttuja. Palvelurakenteen perusteella Varsinais-Suomen taajamat jakautuvat kuuteen eri ryhmään, jotka esitellään tarkemmin alla (kuva 5). Etenkin suurimpien taajamien osalta ryhmittely vastaa melko hyvin väestöön ja yhdyskuntarakenteeseen perustuvaa ryhmittelyä. Erinomaiset palvelut -ryhmään kuuluu Turun keskustaajama, jossa käytännöstä kaikista eri palvelutyypeistä löytyy lukuisia eri vaihtoehtoja. Kaikki keskeiset palvelut -ryhmään kuuluvat puolestaan Salon ja Raision kaupungit, joista löytyy niin ikään käytännössä kaikki eri palveluluokat ja monet niistä monin kappalein. Monipuoliset palvelut -ryhmään kuuluu muut maakunnan suuret taajamat. Tämän luokan palvelurakenne on myös varsin kattava, ja siihen kuuluu tyypillisesti mm. Kelan toimipiste, lukio ja Alko. Monipuoliset peruspalvelut -ryhmään kuuluu etenkin itsenäisten kuntien keskustaajamia. Luokkaa määrittääkin parhaiten kunnalliset palvelut, kuten terveyskeskus tai kunnanvirasto. Peruspalvelut-ryhmään kuuluu puolestaan monia taajamia, jotka ovat liitoskuntien entisiä kuntakeskuksia. Myös näiden taajamien palvelutaso on keskimäärin varsin kohtuullinen sisältäen tyypilllisesti mm. kirjaston, kaupan tai postin toimipisteen. Kunnallisia päätöksentekoelimiä ei näissä taajamissa kuitenkaan ole. Suppeat peruspalvelut -ryhmään kuluu pääasiassa pieniä taajamia isompien keskusten läheisyydessä. Näiden taajamien palvelut nojaavat vahvasti viereisten taajamien palvelutarjontaan, eikä niistä itsestään tavallisesti löydy kuin koulu tai päiväkoti. Kuva 5 Taajamien palvelurakenteeseen perustuva luokitus. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, Varsinais-Suomen liitto, YKR/SYKE Palvelurakenne Erinomaiset palvelut Kaikki keskeiset palvelut Monipuoliset palvelut Monipuoliset peruspalvelut Peruspalvelut Suppeat peruspalvelut

6 Työssäkäyntiliikenne Työssäkäyntiliikennettä lähestytään kytkeytyneisyyden kautta. Tarkasteltavana on se, miten voimakkaasti taajamat ovat kytkeytyneet ympäröivän alueensa työssäkäyntiverkostoihin. Kytkeytyneisyyttä analysoidaan kahden näkökulman kautta: miten laajalti taajaman väestö työskentelee taajaman ulkopuolella ja miten laajalta alueelta taajaman työpaikat saavat työvoimansa. Lisäksi tarkastelussa on kaksi mittakaavatasoa: koko maakunnan että seutukunnan mittakaava. Maakuntarajan ylittävää työssäkäyntiä analyyseissä ei ole huomioitu. Kytkeytyneisyyteen pohjautuva luokittelu perustuu edellä mainittujen näkökulmien keskiarvoon. Jotta taajama saisi korkean kytkeytyneisyysarvon, tulee sen olla työssäkäynnin kautta voimakkaasti kytkeytynyt sekä koko maakuntaan että omaan seutukuntaan ja sekä työpaikkakeskuksena että työssäkäyvien asuinalueena. Kytkeytyneisyys on voimakkaasti riippuvainen taajaman etäisyydestä suurimpiin keskuksiin (kuva 6). Mitä lähempänä maakunnan merkittävimpiä asuin- ja työssäkäyntikeskuksia taajama sijaitsee, sitä voimakkaammin se on kytkeytynyt ympäristöönsä. Maakunnan reunoilla sijaitsevat taajamat ovat siksi heikosti kytkeytyneitä. Esimerkiksi Kemiönsaaren taajamat ovat varsin heikosti kytkeytyneet oman kunnan ulkopuolella, eli ne ovat työssäkäyntirakenteeltaan itsenäisiä. Merkillepantavaa on seutukuntakeskusten asema maakunnan työssäkäyntirakenteessa. Turun työssäkäyntialue kattaa lähes koko maakunnan, minkä lisäksi Turun seudun sisäinen työssäkäyntiverkosto on varsin tiivis. Tämän vuoksi Turku naapuritaajamineen on selvästi maakunnan voimakkaimmin kytkeytynyt alue. Tähän alueeseen kuuluu myös Paraisten keskustaajama. Salon ympäristön taajamat ovat toiseksi kytkeytyneimpiä. Oman seudun lisäksi Salo onkin kytkeytynyt myös esim. Turun seutuun, joskin tämä on jossain määrin heikentynyt Nokian työpaikkojen vähettyä. Myös Uusikaupunki näyttäytyy selvänä oman seutunsa työssäkäyntiliikenteen solmukohtana, mutta Loimaa ei erotu yhtä selvästi. Monen Loimaan seudun taajaman työssäkäyntiliikenne suuntautuu Turkuun, jolloin Loimaa ei ole yhtä selvästi oman seutunsa työssäkäyntiliikenteen keskus. Kuva 6 Taajamien työssäkäyntiliikenteeseen perustuva luokitus. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK Kytkeytyneisyys (keskiarvo) Voimakkaasti kytkeytynyt Melko voimakkaasti kytkeytynyt Jonkin verran kytkeytynyt Melko heikosti kytkeytynyt Heikosti kytkeytynyt

7 Luokittelujen yhdistelmä Edellä kuvattujen luokittelujen yhdistelmä perustuu kutakin ryhmää paraiten kuvaaviin muuttujiin. Näitä ovat esimerkiksi taajaman koko, rakennuskannan monipuolisuus, taajaman kasvu, palvelurakenne ja kytkeytyneisyys. Tuloksena on 7-luokkainen ryhmittely, joka pyrkii kuvaamaan Varsinais-Suomen keskusverkkoa monipuolisesti eri näkökulmista (kuva 7). Suuri kaupunkitaajama -luokkaan kuuluu yksin Turku, joka erottuu muista taajamista useimmilla mittareilla selvästi suurimpana ja monipuolisimpana taajamana. Keskisuuria kaupunkitaajamia ovat seutukuntakeskukset sekä Raisio, joita yhdistää verrattain korkea asukasluku ja aluetehokkuus sekä kytkeytyneisyys myös työssäkäyntikeskuksena. Vahvasti kytkeytynyt palvelutaajama -luokkaan kuuluu asukasluvultaan melko suuria ja palvelurakenteeltaan monipuolisia taajamia, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti lähellä Turkua tai Saloa. Heikosti kytkeytyneet liiketilojen taajamat ovat edellistä luokkaa pienempiä ja selvästi heikommin kytkeytyneitä, mutta niissä liiketilojen osuus rakennuskannasta on suhteellisen suuri. Vahvasti kytkeytyneet peruspalvelutaajamat ovat keskimäärin melko pieniä taajamia, joiden palvelutaso on kohtalainen. Taajamat sijaitsevat tyypillisesti lähellä suurempaa keskusta. Heikosti kytkeytynyt peruspalvelutaajama -luokka muistuttaa muuten edellistä, mutta siihen kuuluvat taajamat ovat selvästi heikommin kytkeytyneet ympäristöönsä. Nopeasti kasvaneet asuintaajamat ovat keskimäärin hyvin pieniä mutta nopeasti kasvaneita taajamia, joiden palvelutaso on varsin heikko. Ne ovat kuitenkin kohtalaisen voimakkaasti kytkeytyneet asuinpaikkoina. Kuva 7 Taajamien luokittelujen yhdistelmä. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK Luokittelujen yhdistelmä Suuri kaupunkitaajama Keskisuuri kaupunkitaajama Vahvasti kytkeytynyt palvelutaajama Heikosti kytkeytynyt liiketilojen taajama Vahvasti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Heikosti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Nopeasti kasvanut asuintaajama

8 Yhteenveto Lopuksi eri tarkastelujen yhdistelmänä syntynyttä taajamien luokittelua (kuva 7) verrataan hallinnollis-hierarkkiseen luokitteluun, joka perustuu lähinnä keskusten aluehallinnolliseen asemaan (kuva 2). Vertailun tuloksista käy hyvin ilmi, että nämä molemmat tarkastelut synnyttävät varsin samanlaisen keskushierarkian suurempien taajamien osalta (kuva 8, taulukko 1). Turku maakuntakeskuksena erottuu selvästi omana luokkanaan myös väestöön, yhdyskuntarakenteeseen, työssäkäyntiin ja palveluihin perustuvassa tarkastelussa. Myös seutukuntakeskukset erottuvat omaksi luokakseen, joskin seutukuntaluokkaan nousee myös Raisio. Sen sijaan hallinnollisen keskushierarkian alemmilla tasoilla hajonta on suurempaa. Toki esimerkiksi alakeskukset osuvat useimmin peruspalvelutaajama-luokkaan kuin palvelutaajama-luokkaan. Yksiselitteistä jaottelua ei kuitenkaan voi tehdä. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että esimerkiksi kuntakeskukset voivat poiketa toisistaan merkittävästi: ero Naantalin ja Oripään välillä on ilmeinen. Lisäksi lukuisat kuntaliitokset ovat muuttaneet maakunnan hallinnollista keskusrakennetta, ja monet entiset kuntakeskukset ovat nykyisin suuremman kunnan alakeskuksia tai kyliä. Tässä tietoiskussa esitetty keskusverkkoanalyysi osoittaa, kuinka tärkeää on tarkastella taajamien ominaisuuksia myös muista kuin perinteisestä hallinnollisesta näkökulmasta. Paitsi että saman hallinnollisen tason keskukset voivat olla luonteeltaan täysin erilaisia, vaikuttaa keskusten kehitykseen myös niiden suhteellinen sijainti. Suurten kaupunkikeskusten läheisyydessä sijaitsevien taajamien kehitykseen ovat vaikuttaneet varsin erilaiset tekijät kauempana sijaitseviin taajamiin verrattuna. Keskuksia onkin tärkeää tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta, jotta niiden ominaispiirteet voidaan ymmärtää kokonaisvaltaisesti. Luokittelujen yhdistelmä Suuri kaupunkitaajama Keskisuuri kaupunkitaajama Vahvasti kytkeytynyt palvelutaajama Heikosti kytkeytynyt liiketilojen taajama Vahvasti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Heikosti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Nopeasti kasvanut asuintaajama Kuva 8 Taajamien luokittelujen yhdistelmä yhdistettynä hallinnollis-hierarkkiseen luokitteluun. Aineistolähteet: Maanmittauslaitos, YKR/SYKE & TK 2014, Varsinais-Suomen liitto. Taulukko 1 Taajamien luokittelujen yhdistelmän ja hierarkkisen luottelun ristiintaulukointi. Maakuntakeskus Seutukuntakeskus Kuntakeskus Alakeskus Kyläkeskus Suuri kaupunkitaajama 1 Keskisuuri kaupunkitaajama 4 1 Vahvasti kytkeytynyt palvelutaajama 9 2 Heikosti kytkeytynyt liiketilojen taajama 13 3 Vahvasti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Heikosti kytkeytynyt peruspalvelutaajama Nopeasti kasvava asuintaajama 5

Varsinais-Suomen keskusverkko. Antti Vasanen

Varsinais-Suomen keskusverkko. Antti Vasanen Varsinais-Suomen keskusverkko Antti Vasanen Nykyisen maakuntakaavan keskusverkko Lähtökohdat keskusverkkoanalyysille Perinteinen hallinnollis-hierarkkinen keskusten luokittelu tarjoaa melko yksipuolisen

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö TAMMILEIRI 2016 Auto LPK määrä YHTEENSÄ klo osoite Kunta 1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö Purku 59 59 11.20 Rymättylän Märssyvahdit

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU JATKUNUT NOPEANA Toukokuussa alkanut työttömyyden kasvun kiihtyminen on jatkunut alkusyksyn aikana. Vuonna 2013 alkaneesta työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa

ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa PÄÄTÖS 1.12.2016 1 (11) EPOELY/3441/2016 ASIA Taksilupien enimmäismäärien vahvistaminen Varsinais-Suomen maakunnassa Lausunnonantajat Varsinais-Suomen kunnat Turun kauppakamari Taksiliiton jäsenyhdistyksiltä

Lisätiedot

TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net

TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net TIESTÖPALVELU SEPPÄLÄN REFERENSSIT JOULUKUU 2013 www.tiestopalvelu.fi 040-5463062 sakarit.seppala@dnainternet.net Valmistuneet/valmistuvat kohteet: Vaihe Ka Toteutus v.2007 1. Sadonmaan silta, Loimaa liimapalkkisilta

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMESSA 2012

VARSINAIS-SUOMESSA 2012 VARSINAIS-SUOMESSA 2012 Varsinais-Suomen kuntayhtymien poliittiset voimasuhteet vuosina 2013-2017 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Jätevedenkäsittelyn vyöhykkeet vyöhykkeissä LIITE 3 (1/7) Vyöhykkeet A Viemäröity alue B Viemäröitävä alue E Peruskäsittelyn alue F Maahan imeytykseen soveltumaton alue G1 Vesistön rantavyöhyke 100 m G2

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.1.2014 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko Kalle Myllymäki 21.3.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turussa ja lähialueilla Mylly tutkimuksen valossa

Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turussa ja lähialueilla Mylly tutkimuksen valossa Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turussa ja lähialueilla Mylly tutkimuksen valossa professori Heli Marjanen heli.marjanen@tukkk.fi MARKA185 24.11.2004 Mylly projekti Kuluttajakäyttäytymisen muutos Turun

Lisätiedot

Uusikaupunki. Kuntaraportti

Uusikaupunki. Kuntaraportti Uusikaupunki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Koski Tl. Kuntaraportti

Koski Tl. Kuntaraportti Koski Tl Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kaarina. Kuntaraportti

Kaarina. Kuntaraportti Kaarina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Salo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Turku. Kuntaraportti

Turku. Kuntaraportti Turku Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Työttömyys yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Työttömyys yhä kasvussa elokuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä Caruna Oy / Henrik Suomi Tuulivoimaliitynnät Carunan verkkoalueella 2012 3,5 MVA Mika Manni, Peräseinäjoki 1.5 MVA Koskenkorvan Tuulivoima 2,0 MVA 2013 3,7 MVA Halikon

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 12.02.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit

Lisätiedot

Lieto. Kuntaraportti

Lieto. Kuntaraportti Lieto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Raisio. Kuntaraportti

Raisio. Kuntaraportti Raisio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Mynämäki. Kuntaraportti

Mynämäki. Kuntaraportti Mynämäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Somero. Kuntaraportti

Somero. Kuntaraportti Somero Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN KUNNISSA

PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN KUNNISSA Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2004 PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN KUNNISSA Katsaus palvelu- ja täydennyskoulutussuunnitelmiin keväällä 2004 JARKKO

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 22.7.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jyrkkeni kesäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS KAUPAN SIDOSRYHMÄSEMINAARI 29.10.2013 EERO SALMINEN RAMBOLL FINLAND OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Vetovoimamallinnuksen teoreettinen tausta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 4/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 4/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /201 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.201 klo 9.00 Työttömyys lievemmässä kasvussa - paikoin jopa vähenee Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 24.6.2014 klo 9.00 Työttömyys kasvussa - paikoin tosin vähenee Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

MERKITTÄVIMPIÄ BITUMIKATTOKOHTEITA

MERKITTÄVIMPIÄ BITUMIKATTOKOHTEITA REFERENSSILUETTELO 15.8.2013 1(5) SANEERAUSKOHTEET Vaahteramäen päiväkoti Turku 2004 Konevarikko Rieskalähteentie Turku 2004 Sisätautisairaala Rakennus 1 Turku 2006 Stålarminkatu 33 Turku 2007 Heinikonkadun

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Uusien työpaikkojen määrä kasvussa ja työttömien Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA 13.12.2010 LOIMAAN SEUTU TURUN SEUDUN KEHYSKUNNAT TURUNMAA VAKKA-SUOMI Varsinais-Suomen maakuntakaava Varsinais-Suomen liitto 2010 ISBN 952-5599-27-2 www.varsinais-suomi.fi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Varsinais-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Varsinais-Suomen Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus

Varsinais-Suomen hyvinvointikatsaus Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2005 Varsinais-Suomen Syrjästä toiminnan keskipisteeseen PÄIVÄHOIDON JA SYKE2004-hanke LASTENSUOJELUN TILA VARSINAIS-SUOMEN Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa

Liikenneturvallisuus (LJ3) Liikennejärjestelmän käytettävyys (LJ2) LJ 3.3: kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa Liite 2 Ohjelman laadinnan kriteeristössä mainittujen tavoitteiden toteutuminen hankekohtaisesti LIIKENNEJÄRJESTELMÄTAVOITTEET RAKENNEMALLITAVOITTEET TOIMENPIDE Mt 12191 Littoisten kevyen liikenteen väylä,

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot TURUN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011 2012

Lisätiedot

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet. Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Lisätiedot

Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa

Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa Pauli Kamsula, HTM, sh Projektipäällikkö Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos VSSHP Ensihoitopalvelu Ensihoitopalvelu on kokonaisuus, joka vastaa

Lisätiedot

Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun

Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun POSTITOIMILUPAHAKBMUS Valtioneuvosto hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun Vai'sinais-Suomeen seuraavien kuntien alueelle. Aura, Kaarina, Koski tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyys kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012 Työttömät Varsinais-Suomen ELY-keskus pvm Julkaistavissa 20.3.2012 9.00 Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 2 / 2012 Työttömyys supistuu yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS VARSINAIS- SUOMEN TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS VARSINAIS- SUOMEN TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) Varsinais-Suomen TYP:n yhteistyösopimus vuosille 2016-2018 YHTEISTYÖSOPIMUS VARSINAIS- SUOMEN TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu ohjelman laajentaminen valtakunnalliseksi.

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu ohjelman laajentaminen valtakunnalliseksi. Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu ohjelman laajentaminen valtakunnalliseksi. 14.9.2016 Turku Yhteyspäällikkö Kirsi Naukkarinen, Liikkuva koulu ohjelma, Opetushallitus Antti Blom 8.4.2015 Missä

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 12.11.2008 ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma

Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma TURUN KAUPUNKISEUTU Seudullinen rakennemallin toteuttamisohjelma 2013 2017 AURA KAARINA LIETO MASKU MYNÄMÄKI NAANTALI PAIMIO PARAINEN RAISIO RUSKO SAUVO TARVASJOKI TURKU 3.2.2014 Sisällys Ohjelman taustat...

Lisätiedot

Päätös 1 (5)

Päätös 1 (5) Valvira Sosiaali-ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto Päätös 1 (5) 9.1.2017 Jaakonkatu 3 B / 3. kerros 00100 Helsinki ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen HAKIJA/PALVELUJEN

Lisätiedot

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: :

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: : Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1:20.000 1916 1932: (Timo Meriluoto) (Päivitetty 7.2.2015) [Huom! Luettelon lähtöoletuksena on, että MMH teki kaikista 1916 1924 laatimistaan pitäjänkartoista

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN VUODEN 14 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN 9.1.14 Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 14 on 15. Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyössä laatima ja koko Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen historian 21. Maakuntaennuste.

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanvaltuusto 3/ Kokousaika kello

ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanvaltuusto 3/ Kokousaika kello ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Kunnanvaltuusto 3/2015 18 Kokousaika 20.4.2015 kello 18.00 18.10 Kokouspaikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Halkivaha, Erkki Isotalo, Päivi Jokinen, Olli Juhala-Nuutila,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 5/2012 Työttömät NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 26.6. 2012 klo 9.00 Työttömyyden lasku pysähtynyt Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus. Oiva Myllyntaus Kuntajakoselvittäjä

Turun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus. Oiva Myllyntaus Kuntajakoselvittäjä Turun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus 29.4.2014 Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus Kuntajakoselvittäjä 1 Turun ydinkunnat + Lieto/Tarvasjoki Pöytyä Mynämäki Vehmaa Kustavi Nousiainen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 1146

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 1146 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 1146 1150 SISÄLLYS N:o Sivu 1146 Valtioneuvoston asetus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta... 3565

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 21.8. 2012 klo 9.00 Työttömyys kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus 17.3.2016

Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakunnan talous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Maakuntatalous Varsinais-Suomen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010

VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010 Oy VASSO Ab VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS JULKAISUJA 1/2011 VARSINAIS-SUOMEN HYVINVOINTI TILASTOISSA Alueellinen hyvinvointitieto Varsinais-Suomen kuntien hyödyksi TIETOHYÖTY 2009 2010 Hanna

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Bihang C. till. Poststyrelsens cirkulär för år 1900.

Bihang C. till. Poststyrelsens cirkulär för år 1900. 1900. N:o 7. Bihang C till Poststyrelsens cirkulär för år 1900. (Förändringar i postgången. Vidfästes postanstalternas landsväga-postgångstidtabell. Åberopad nummer hänvisar till nämnde tabell.) Å. Angående

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura,

Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelu 4.11.2013 Loimaan alueen kunnat Loimaa, Oripää, Lieto, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Aura, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelu

Lisätiedot

Läntinen sote-alue. Valmistelun organisointi:

Läntinen sote-alue. Valmistelun organisointi: Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi: Kuntajohdon tapaaminen, Turku 29.1.2015 Maija Kyttä Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi Valtakunnallinen tuki Alustava valmistelu Länsi-Suomen alueella

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA

SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA SATA VUOTTA NUOREMPIEN KIRKONKIRJOJEN MIKROKORTIT ARKISTOLAITOKSESSA Alla on lueteltuna seurakunnat, joilta on sata vuotta nuorempia kirkonkirjoja mikrokortteina tutkijasalikäytössä jossakin maakuntaarkistossa.

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Yhteiskäsittelyn alueet Kustannukset

Yhteiskäsittelyn alueet Kustannukset ARX Ympäristö Oy LTE 2 (1/5) Yhteiskäsittelyn alueet Kustannukset mukaan (

Lisätiedot

Muut levähavainnot 2010

Muut levähavainnot 2010 Muut levähavainnot 2010 Säännöllisen seurannan ulkopuolella tehdyt levähavainnot vuodelta 2010. 1= vähän levää Levää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai tikkusina vedessä. Levää näkyy, jos vettä

Lisätiedot

Tietopalvelu Liiteri. Kari Oinonen, SYKE

Tietopalvelu Liiteri. Kari Oinonen, SYKE Tietopalvelu Liiteri Kari Oinonen, SYKE 29.10.2014 Mikä Liiteri on Tietopalvelu, jonka avulla viranomaiset ja yritykset voivat hoitaa maankäytön suunnitteluun ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tehtäviä

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää?

Valtionosuusjärjestelmä. Kuntien valtionosuusjärjestelmä. Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Miksi valtionosuusjärjestelmän tuntemus on tärkeää? Valtionosuudet 2013 ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 19.9.2012 Turku Maarianhamina Turku -risteily Valtionosuusjärjestelmä

Lisätiedot

Partioparaati RYHTIKILPAILUVOITTAJAT VUOSITTAIN Pvm

Partioparaati RYHTIKILPAILUVOITTAJAT VUOSITTAIN Pvm 1963 Auran Tähti Pojat 1963 Jokikylän Pojat 1964 Auran Tähti Pojat 1964 Puhurin Pojat 1965 Auran Tähti Pojat 1965 Jokikylän Pojat 1966 Auran Tähti Pojat 1966 Poimarin Pojat 1967 Poimarin Pojat 1967 Turun

Lisätiedot

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

LOIMAAN ALUEEN KUNNAT

LOIMAAN ALUEEN KUNNAT LOIMAAN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011 2012

Lisätiedot