Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus"

Transkriptio

1 Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus Severi Anttila Oulun yliopiston terästutkimuskeskus,konetekniikan osasto, Materiaalitekniikan laboratorio Johdanto Ferriittiset ruostumattomat teräkset ovat runsaasti kromia sisältäviä teräksiä, jotka eivät sisällä juurikaan nikkeliä. Ferriittisiä ruostumattomia teräksiä käytetään yhä laajemmin (OHUTLEVY , ) ja näiden terästen suosio on kasvanut viime vuosina nikkelin raaka-ainehinnan vaihdellessa suuresti. Nikkelin vähäisyys mahdollistaa näiden terästen paremmin ennustettavan hintakehityksen. Sinällään ferriittiset ruostumattomat teräkset eivät ole mikään uutuus, vaan ne on tunnettu jo yli 50 vuotta. Niiden käyttö on ollut kuitenkin vähäistä Suomessa ja Euroopassakin. Japani on ollut ferriittisten ruostumattomien teräslajien kohdalla edelläkävijä, ja siellä näiden osuus kaikista ruostumattomista on noussut jo yli 50%:n. Matalan Ni-pitoisuuden teräkset ovat toimitustilassaan ferriittisiä, joten niiden monet fysikaaliset ominaisuudet muistuttavat enemmän hiiliteräksiä kuin austeniittisia ruostumattomia teräksiä. Hitsauksessa tämä tulee selvästi esiin vähäisempänä vetelynä verrattuna esim. austeniittisiin tai duplex-teräksiin. Ferriittiset teräslajit Ferriittiset ruostumattomat teräslajit eroavat keskenään merkittävästi niin korroosionkestoltaan kuin hitsattavuudeltaankin. Hitsaus ja muut lämpökäsittelyt voivat muuttaa mikrorakennetta, mekaanisia ominaisuuksia ja korroosionkestoa merkittävästi. Tämän vuoksi materiaalin valinta on tehtävä huolellisesti eri työvaiheita ja käyttökohteita mietittäessä. Kuvassa 1 on esitetty ferriittisten teräslajien luokittelua sekä muutamia tunnusmerkkejä. Ruostumattomuus on etupäässä kromin ansiota ja korroosionkesto on vahvasti sidonnainen sen määrään. Ferriittisten teräslajien kromipitoisuus voi vaihdella matalakromisista Kuva 1. Tavanomaisia ferriittisiä teräslajeja ja niiden luokittelua. 18 OHUTLEVY 1/2012

2 (11%Cr) aina superferriittisiin (28%Cr), mutta tavallisesti pitäydytään alueella 11 20%Cr. Matalakromiset teräkset ovat korroosionkestoltaan ylivertaisia CMn-teräksiin nähden, mutta sellaisenaan verhoilupaneeleiksi ei niistä juuri ole. Korroosiovärjäymien esiintyminen ulkoilmassa on tavallista näillä teräksillä, mutta korroosionopeus on silti alhainen. Tavallisimpia käyttökohteita ovat rakennekäyttö (1.4003) ja pakoputkien nk kylmän pään osat (1.4512). Yksi vanhimmista ja edelleenkin suosituimmista teräslajeista on keskikrominen , jota käytetään esim. pesukoneiden rummuissa, keittiötarvikkeissa ja -pinnoilla. Edelleen kromipitoisuuden kasvaessa (1.4510, ) käyttösovelluksien määrä kasvaa, esim. verhoilulevyt, yleiskäyttö ja pakoputkien kuuman pään osat, joissa tarvitaan kuumakestävyyttä. Molybdeeniseostus parantaa erityisesti piste- ja rakokorroosionkestävyyttä teräslajilla Molybdeeni on kuitenkin arvokas seosaine, joka tulee ottaa huomioon materiaalivalinnassa. Tavallisimpia käyttökohteita tälle ns. haponkestävälle ferriittiselle teräkselle ovat juoma- ja kuumavesikohteet. Hyvänä ominaisuutena kaikilla ferriittisillä teräslajeilla on immuunius jännityskorroosiolle kloridiympäristöissä. Tämä on tavallinen ongelma austeniittisilla ruostumattomilla teräksillä. Superferriittisiä teräslajeja (24 28%Cr + 1 4%Mo) on jo parikymmentä vuotta käytetty erityisolosuhteissa, esim. voimalaitosten lauhdutinputkissa. Näiden terästen laajempaa käyttöä estää kuitenkin valmistusprosessi sekä korkea hinta. Tulevaisuudessa yli 20%Cr korkeakromiset teräslajit korvaavat entistä enemmän tavallisten austeniittisten terästen, eli :n (304L) tai :n (316L) käyttökohteita. Hitsaus Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsaukseen suositellaan matalan lämmöntuonnin menetelmiä, jotta liitoksen iskusitkeys olisi riittävä. Pulssitus on hyvä keino pienentää MAG- ja TIG-hitsausten lämmöntuontia. Jauhekaarihitsaus ei sovellu näille teräksille korkean lämmöntuontinsa vuoksi. Puikkohitsaustakaan ei suositella korkeakromisil le teräslajeille, koska tällöin lämmöntuonnin lisäksi myös epäpuhtauksien määrä voi kasvaa hitsissä liian suureksi. Puikkohitsauksessa on suositeltavaa käyttää niukkavetyisiä emäspuikkoja. Käytettävät lisäaineet ovat tavallisesti austeniittisia, kuten 19 9 L (308L), L (316L) ja yliseosteinen L (309L). Ferriittisiä lisäaineita käytetään lähinnä pakoputkistoissa. Esilämmitystä (tai korkeaa välipalkolämpötilaa) tulee välttää, koska tämä kiihdyttää rakeenkasvua. Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsauksessa hitsaustapahtuman puhtaus on tärkeä tekijä hyvien mekaanisten ja korroosio-ominaisuuksien kannalta. Vedyn pääsyä hitsiin tulee estää, koska sen liukoisuus ferriittiin on vähäistä ja se voi aiheuttaa kylmähalkeilua. Suojakaasuna tulee käyttää Ar ja Ar-He -pohjaisia seoksia. MAG-hitsauksessa 2 % O2 tai CO2 lisäys on tavallista, mutta suurempia määriä ei näitä hapettavia komponentteja suositella. Hitsattavuus Ferriittisen ruostumattoman teräksen hitsattavuus on vastaavaa austeniittista heikompi. Luokittelu hitsattavuuden osalta liittyy mahdolliseen stabilointiin, joka saadaan tavallisesti titaani- ja/tai niobiseostuksella. Ensin on syytä käydä läpi stabiloimattomat teräslajit (11 17%Cr), jotka kokevat joko täydellisen tai osittaisen faasimuutoksen austeniitiksi korkeissa lämpötiloissa. Jäähtymisen yhteydessä korkeissa lämpötiloissa esiintyvä austeniitti muuttuu martensiitiksi ja mikrorakenne muutosvyöhykkeellä (HAZ) on siten ferriittis-martensiittinen. Jäännösausteniittia ei tavallisesti esiinny. Tällä kaksifaasirakenteella on sekä hyviä että huonoja ominaisuuksia. Matalahiilinen rakenneteräs tuottaa tavallisilla lämmöntuonneilla sitkeän sälemartensiittisen muutosvyöhykkeen (kuva 2), mutta korkeahiilinen tuottaa hauraan ja suurirakeisen ferriittis-martensiittisen rakenteen (kuva 3). Martensiitti on muodostunut ferriitin raerajoille. Jälkimmäinen mikrorakenne vaatii martensiitin päästön esim. 750 C:ssa, jolla hitsialueen sitkeyttä voidaan parantaa. Raerakennetta ei voida kuitenkaan hienontaa enää näillä jäl Kuva 2. Hitsiaineen ja HAZ:n mikrorakenne teräslajilla Lisäaineeton TIG, 0.06 kj/mm. Martensiitin sälekoko suurin hitsissä ja korkean lämpötilan HAZ:ssa (kuvassa vasemmalla). Kuva 3. Hitsiaineen ja HAZ:n mikrorakenne teräslajilla Lisäaineeton TIG, 0.06 kj/mm. Raerajamartensiittia ferriittipohjalla sekä hitsissä että HAZ:ssa. Martensiitin määrä vaihtelee 10%:sta aina 30%:iin, riippuen jäähtymisajasta kaksifaasialueella. OHUTLEVY 1/

3 kikäteen tehtävillä hehkutuksilla, joten pieni lämmöntuonti on tärkeää hitsattaessa ferriittisiä ruostumattomia teräksiä. Sitkeys ei ole ainoa ero näiden hitsien välillä, vaan eroa on myös korroosionkestossa. Vaikka on kromipitoisuudeltaan korkeampi kuin , suurimmat korroosio-ongelmat hitsauksen jälkeen esiintyvät juuri :lla. Herkistyminen, eli alttius raerajakorroosiolle on tavallisin ongelma. Suuri hiili- ja typpipitoisuus sekä korkea lämpötila on mahdollistanut kromikarbidien ja nitridien muodostumisen, tavallisesti raerajoille. Jäähtymisen aikana kromipitoisuus ei ehdi tasoittua ferriitissä ja osa rakenteesta, mm. raerajojen ympäristö jää koostumukseltaan vajaaksi kromin suhteen. Näillä alueilla ruostumattomuuden edellytys, eli passiivikalvon muodostuminen voi jäädä toteutumatta kokonaan ja alueet ovat alttiina ruostumiselle. Tämä herkistynyt rakenne voidaan korjata lämpökäsittelyllä, esim. muutamia minuutteja 750 C:ssa riittää tasoittamaan kromipitoisuuseroja ja passiivikalvon muodostuminen on jälleen mahdollista. Matalakromisessa :ssa herkistymisongelmaa ei normaalisti ole, koska teräs on matalahiilinen ja suurin osa hiilestä on kerääntynyt sälemartensiittiseen rakenteeseen. Näin vapaata hiiltä ei ole saatavilla esim. kromikarbidien muodostumiselle. Herkistymistä voi kuitenkin tapahtua monipalkohitsauksen jälkeen, mutta tällöinkin vain tietyillä liitosmuodoilla. Stabiloinnissa teräksessä liuenneena olevat hiili- ja typpiatomit pyritään sitomaan stabiileiksi titaani- ja niobikarbideiksi, -nitrideiksi ja karbonitrideiksi. Stabiloidut ferriittiset ruostumattomat teräkset ovat mikrorakenteeltaan ferriittisiä aina sulaan saakka. Niihin ei muodostu austeniittia korkeissa lämpötiloissa, eivätkä ne siten karkene jäähtymisessä. Tosin matalakromiseen 12%Cr Ti-stabiloituun teräkseen voi syntyä hitsauksessa hieman martensiittia, koska ferriittistä kiderakennetta suosivan kromin määrä on niin alhainen. Martensiitin määrä on kuitenkin korkeitaan muutamia prosentteja. Stabiloidut ferriittiset ruostumattomat teräkset ovat yksinkertaisia mikrorakenteeltaan; Ti- ja Nb-erkaumia ferriittimatriisissa. Muita sekundäärifaaseja, kuten α cr, sigma- tai Lavesin faaseja ilmenee ohutlevyissä vasta useiden tuntien hehkutuksessa, ja tällöinkin vain tietyissä lämpötiloissa. Hitsaus kasvattaa hitsin muutosvyöhykkeen (HAZ) raekokoa ja jonkin verran ja liuottaa em erkaumia. Kuvassa 4 on esitetty titaanistabiloidun :n hitsi, jossa raekoon kasvua HAZ:ssa on tapahtunut perusaineen tasosta 14 μm:sta 75 μm:iin. Kaksoisstabiloidulla :llä rakeenkasvu HAZ:ssa on tätä vähäisempää 22 μm:sta 56 μm:iin. Vähäisempi raekoon kasvu johtuu Nb-erkaumien raerajoja lukitsevasta vaikutuksesta (pinning). Hitsiaine on molemmissa tapauksissa hyvin samankaltainen, koska stabiilit Ti erkaumat toimivat molemmissa tapauksissa rakeiden ydintymispaikkoina. HAZ:n raekoko vaikuttaa kuitenkin sularajalla olevien rakeiden jähmettymiseen, näin ollen :n epitaksiaalisesti jähmettyneet rakeet ovat yleensä hienompia kuin karkeampirakeisen :n kohdalla. Muovattavuus Levynmuovauksen perusjakoon kuuluu venytysveto ja syväveto, kuva 6 (OHUTLEVY ). Nämä ominaisuudet menevät ristiin austeniittisilla ja ferriittisillä ruostumattomilla teräksillä. Materiaalin venytysmuovaukseen vaikuttaa muokkauslujittumiskyky. Austeniittisilla ruostumattomilla teräksillä on tunnetusti erinomainen muokkauslujittumiskyky. Kuten jo aiemmin mainittiin, ferriittisten ruostumattomien terästen ominaisuudet muistuttavat monelta osin hiiliteräksiä, eikä niiden muokkauslujittuminen ei ole yhtä voimakasta. Venytysmuovauskykyä mitataan usein Erichsenin kuppikokeella, jossa 1evyaihiota pullistetaan siten, että levy on lukittu ja työkalu painetaan levyä vasten, kunnes syntyneen kupin seinämä murtuu. Erichsen luku on tämän syntyneen kupin korkeus. Syvävedossa materiaalin ohenemista ei liiemmin tapahdu, koska vapaana oleva levyaihio vedetään tietyn halkai Kuva 4. Hitsiaineen ja HAZ:n mikrorakenne teräslajilla Lisäaineeton TIG, 0.07 kj/mm. Ferriittinen mikrorakenne sisältäen Ti-erkaumia. Raekoko kasvanut HAZ:ssa 61 μm. Hitsiaine (vasemmalla) on jähmettynyt mm. Ti-erkaumien vaikutuksesta hienorakeisena. Kuva 5. Hitsiaineen ja HAZ:n mikrorakenne teräslajilla Lisäaineeton TIG, 0.06 kj/mm. Ferriittinen mikrorakenne sisältäen Ti ja Nb-erkaumia. Vähäisempää raekoon kasvua HAZ:ssa kuin edellä (34 < 61 μm) Nb-erkaumien pinning-kyvyn vuoksi. 20 OHUTLEVY 1/2012

4 Taulukko 1. Yhteenveto hitsausparametreista. Kuva 6. Venytysvedon (vasemmalla) ja syvävedon (oikealla) periaatteet.error! Reference source not found. sijan omaavan vetorenkaan läpi kuten esim. Swiftin kuppikokeessa. Yhdellä vedolla voidaan kuitenkin saada aikaan vain rajallisen korkuinen kuppi, johtuen muokkausvoimista seinämän eri osissa. Materiaalin syvävedettävyyttä kuvataan plastisella venymäsuhteella, r-arvolla, joka saadaan selville mm. vetokokeessa. Mitä suurempi r-arvo on, sitä paremmin materiaali on syvävedettävissä. Tavallisemmin syvävedettävyyttä tarkastellaan kuitenkin rajavetosuhteella, eli LDR-arvolla (limiting drawing ratio). Syvävetokokeessa tämä tarkoittaa suurinta mahdollista levyaihion halkaisijaa, joka voidaan vetää tietyn painimen avulla ehjäksi kupiksi. LDR = D/d, jossa D on levyaihion halkaisija ja d on painimen halkaisija. Havaintoja Muutamia lisäaineettomia TIG hitsauksia tehtiin päällehitsauksena eri valmistajien matala- ja keskikromisille ferriittisille ruostumattomille teräksille. Materiaalipaksuus oli 1,0 mm ja toimitustila 2B. Vertailumateriaalina käytettiin tavanomaista austeniittista terästä (304L), jonka paksuus oli 1,0 mm ja toimitustila DB. Yhteenveto käytetyistä hitsausparametreista on esitetty taulukossa 1. Hitsatuille levyille tehtiin vähäisen juuren hionnan/tasoituksen jälkeen sekä Erichsenin että Swiftin kuppikokeita, hitsialueen muovattavuuden arvioimiseksi sekä venytysmuovauksen että syvävedon suhteen. Molemmissa testeissä seinämävahvuudella on merkitys tulokseen, joten esitetyt tulokset soveltuvat vain noin 1,0 mm paksuusalueelle. Menetelmä Virta (pulssi) Jännite Hitsausnopeus Kaarienergia Lämmöntuonti Suojakaasu Juurikaasu Pulssi TIG, täysi tunkeuma 70 A (146/32A) 10 V 455 mm/min 0,10 0,11 kj/mm 0,06 0,07 kj/mm 8 l/min (Ar) 12 l/min (Ar) Venytysmuovattavuus Erichsen koe Testien tulokset on esitetty kuvassa 7 ja muutamia esimerkkejä hitsatuista näytteistä on kuvassa 8. Hitsattujen levyjen osalta tulokset voidaan jakaa kolmeen osaan. Selkeästi heikoimman arvon saa perinteinen korkeahiilinen , jonka raerajamartensiitti on tunnetusti heikosti muovattavissa. Hitsialueen muovattavuus palautuu kuitenkin perusaineen tasolle 30 minuutin päästökäsittelyllä 750 C:ssa. Stabiloidut hitsit (1.4512, , ) ovat lähes perusaineen veroisia sellaisenaan. Matalahiilinen sälemartensiittinen hitsi :lla on sellaisenaankin kohtalaisen hyvin muovattavissa. Vastaavaa päästökäsittelyä kuin :lla voidaan harkita, mikäli hitsialueen iskusitkeyden lievä lasku ei haittaa :n kohdalla osa hitseistä tehtiin tarkoituksella huonolla suojauksella (4 l/min, ei juurikaasua). Näistä tuloksista voidaan nähdä heikentynyt hitsialueen muovattavuus. Austeniittinen referenssiteräs on suuren muokkauslujittumiskykynsä ansiosta ylivoimainen tässä testissä. Syvävedettävyys Swiftin kuppikokeita Venytysmuovauksen ohella tutkittiin muutamien testimateriaalien syvävedettävyyttä Swiftin kuppikokeella. Testiin valittiin referenssiteräksen lisäksi yksi stabiloitu (1.4521) sekä molemmat stabiloimattomat teräslajit ( ja ). Testien tuloksia on esitelty kuvassa 9. Huomaa, ettei tarkkaa rajavetosuhdetta pyritty määrittämään, joten LDR arvo on likimääräinen. Tarkempia tietoja tiettyjen teräslajien käyttäytymisestä syvävedossa on saatavilla valmistajien esitteistä. Ferriittisten perusaineiden syvävedettävyydessä on eroja Kuva 7. Erichsenin kuppikokeen tuloksia 1,0 mm perusaineille ja hitseille. Huomaa martensiitin päästön huomattava vaikutus hitsien tuloksissa (+30min 750 C) sekä hitsaustapahtuman puhtauden merkitys (huono suojaus). OHUTLEVY 1/

5 Kuva 8. Esimerkkejä hitsattujen levyjen Erichsenin kuppikokeista. Huomaa selkeä kolmijako: hauras martensiittinen (A), tätä sitkeämpi sälemartensiitti (B) ja lähes perusaineen veroinen täysin ferriittiseksi stabiloitu hitsi (C). Kuva 9. Swiftin kuppikokeiden tuloksia. Stabiloidun :n syvävedettävyys on sekä perusaineessa että hitsissä erinomainen. Perinteisen teräksen hitsin syvävedettävyys on erittäin heikko ilman jälkilämpökäsittelyä. Kuva 10. Swiftin kuppikokeen koekappaleita. Hitsattu perinteinen (vasen) ja vastaava päästökäsitelty kappale (oikea). Päästökäsittelyssä kappale on hilsettynyt. teräslajien välillä. Stabiloimattomat teräkset omaavat heikoimmat rajavetosuhteet, ja ne ovat matalampia kuin referenssinä olleella austeniittisella :llä. Stabiloitu omaa erinomaisen rajavetosuhteen (yli 2,2). Lisäksi täytyy mainita, että muilla stabiloiduilla teräslajeilla, kuten :lla ja :llä on tutkitusti vielä korkeampi rajavetosuhde (1,0 mm paksuudella LDR voi olla 2,3 2,4). Hitsialueen syvävedettävyys säilyy erinomaisena stabiloidulla :llä, eikä sälemartensiittinen hitsi :lla myöskään näyttäisi heikentävän rajavetosuhdetta. Jo venytysmuovauksessa esiin noussut raerajamartensiitin alhainen sitkeys heikentää :n syvävedettävyyttä oleellisesti, eikä yhtään onnistunutta kuppia saatu tehtyä. Päästökäsittelyllä on jälleen selkeästi positiivinen vaikutus hitsialueen muovattavuuteen, josta esimerkki kuvassa 10. Muovattavuuden tarkastelua Aiemman teorian ja esimerkkikokeiden perusteella ferriittisten terästen venytysmuovattavuus on heikompi kuin vastaavien austeniittisten terästen. Ero johtuu etupäässä erilaisesta muokkauslujittumiskyvystä. Syvävedettävyydeltään stabiloidut ferriittiset teräkset ovat erinomaisia, ja tutkittu erottautui muista teräslajeista selkeästi parhaana. Kirjallisuuden perusteella muut stabiloidut ferriittiset teräslajit kuten ja ovat vieläkin paremmin syvävedettävissä Vaikka nyt tutkitulla :lla oli heikoin rajavetosuhde, sitä voidaan parantaa merkittävästi kontrolloidulla valssauksella. 22 OHUTLEVY 1/2012

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus May 12, 2011 www.outokumpu.com Ruostumattomat teräkset Ferriittisten ominaisuudet Ferriittisten hitsaus 2 12.5.2011 Hannu-Pekka Heikkinen Ruostumaton

Lisätiedot

Ultralujien terästen hitsausmetallurgia

Ultralujien terästen hitsausmetallurgia 1 Ultralujien terästen hitsausmetallurgia CASR-Steelpolis -seminaari Oulun yliopisto 16.5.2012 Jouko Leinonen Nostureita. (Rautaruukki) 2 Puutavarapankko. (Rautaruukki) 3 4 Teräksen olomuodot (faasit),

Lisätiedot

Rauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset

Rauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat teräkset Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja E. Työpapereita 1/2010 Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat

Lisätiedot

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET www.polarputki.fi Polarputken valikoimaan kuuluvat myös ruostumattomat ja haponkestävät tuotteet. Varastoimme saumattomia ja hitsattuja putkia, putkenosia sekä muototeräksiä.

Lisätiedot

SUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN

SUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN 1 SUOJAKAASUN VAIKUTUS FERRIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN LASERHITSIN OMINAISUUKSIIN 2 FERRIITTINEN EN 1.4521 RUOSTUMATON TERÄS -Titaanistabiloitu -Haponkestävä 3 LASERHITSAUS -Pieni lämmöntuonti ei

Lisätiedot

Jalosauma Tutkimus ferriittisten ruostumattomien terästen käytettävyydestä: hitsattavuus DIGIPOLIS SEMINAARI

Jalosauma Tutkimus ferriittisten ruostumattomien terästen käytettävyydestä: hitsattavuus DIGIPOLIS SEMINAARI Kemi-Tornion Amk Tekniikka, T&K Materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmä Jalosauma Tutkimus ferriittisten ruostumattomien terästen käytettävyydestä: hitsattavuus DIGIPOLIS SEMINAARI 12.5.2001 Mari-Selina

Lisätiedot

Mikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2%

Mikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2% Cr > 10,5% C < 1,2% Mikä on ruostumaton teräs? Rautaseos, johon on seostettu 10,5 % kromia ja 1,2 % hiiltä. Seostuksen ansiosta ruostumattomaan teräkseen muodostuu korroosiolta suojaava sekä itsekorjautuva

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA.

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1 HITSAVONIA PROJEKTI Teemapäivä 13.12.2005. DI Seppo Vartiainen Savonia-amk/tekniikka/Kuopio SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1. Hitsiaine

Lisätiedot

Kon Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Kon Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Kon-67.3110 Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto EN AISI/SAE Tyyppi 1.4021 1.4301 1.4401 1.4460 304L 201 316LN 321H EN vs AISI/SAE tunnukset

Lisätiedot

Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt

Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Yksinkertaiset lämpökäsittelyt Pehmeäksihehkutus Nostetaan lämpötilaa Diffuusio voi tapahtua Dislokaatiot palautuvat Materiaali pehmenee Rekristallisaatio Ei ylitetä faasirajoja

Lisätiedot

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Sakari Tihinen Tuotekehitysinsinööri, IWE Ruukki Metals Oy, Raahen terästehdas 1 Miten teräslevyn ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa terästehtaassa? Seostus (CEV,

Lisätiedot

RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET

RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET 1 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET 3.11.2013 Seuraavasta aineistosta kiitän Timo Kauppia Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulu 2 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET Ruostumattomat teräkset ovat standardin SFS EN 10022-1 mukaan seostettuja

Lisätiedot

Luento 5 Hiiliteräkset

Luento 5 Hiiliteräkset Luento 5 Hiiliteräkset Hiiliteräkset Rauta (

Lisätiedot

LISÄMODULI. PSS Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus

LISÄMODULI. PSS Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus LISÄMODULI PSS Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus PSS 1: Ruostumattomat teräkset ja niiden ominaisuudet PSS 1.1: Määritelmä PSS 1.2: Passiivikalvo PSS 1.3: Ruostumattomien terästen merkinnät PSS

Lisätiedot

Ruostumattomat teräkset luento SHY Oulun paikallisosaston 50 v. juhlaseminaarissa

Ruostumattomat teräkset luento SHY Oulun paikallisosaston 50 v. juhlaseminaarissa Ruostumattomat teräkset luento SHY Oulun paikallisosaston 50 v. juhlaseminaarissa Timo Kauppi 2015 1 STAINLESS STEEL EDELSTAHL RÅSTFRITT STÅL RUOSTUMATON TERÄS JALOTERÄS 2 Opintojakson oppimistavoite tunnetaan

Lisätiedot

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos Kon-67.3110 Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos Luennolta: Perustieto eri ilmiöistä Kirjoista: Syventävä tieto eri

Lisätiedot

Työ 3: STAATTISET ELPYMISMEKANISMIT JA METALLIEN ISKUSITKEYS

Työ 3: STAATTISET ELPYMISMEKANISMIT JA METALLIEN ISKUSITKEYS Työ 3: STAATTISET ELPYMISMEKANISMIT JA METALLIEN ISKUSITKEYS Muokkaus kasvattaa dislokaatioiden määrää moninkertaiseksi muokkaamattomaan metalliin verrattuna. Tällöin myös metallin lujuus on kohonnut huomattavasti,

Lisätiedot

Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsauksessa syntyvien mikrorakenteiden vaikutus lämpövyöhykkeen mekaanisiin ominaisuuksiin

Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsauksessa syntyvien mikrorakenteiden vaikutus lämpövyöhykkeen mekaanisiin ominaisuuksiin KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKKA Anttila Tuomas Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsauksessa syntyvien mikrorakenteiden vaikutus lämpövyöhykkeen mekaanisiin ominaisuuksiin Kone- ja tuotantotekniikan

Lisätiedot

Deformaatio. Kiteen teoreettinen lujuus: Todelliset lujuudet lähempänä. σ E/8. σ E/1000

Deformaatio. Kiteen teoreettinen lujuus: Todelliset lujuudet lähempänä. σ E/8. σ E/1000 Deformaatio Kertaus Deformaatio Kiteen teoreettinen lujuus: σ E/8 Todelliset lujuudet lähempänä σ E/1000 3 Dislokaatiot Mekanismi, jossa deformaatio mahdollista ilman että kaikki atomisidokset murtuvat

Lisätiedot

TERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS HITSATTAVUUTEEN

TERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS HITSATTAVUUTEEN LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari TERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS

Lisätiedot

Kimmo Keltamäki Austeniittiset lisäaineet kulutusterästen hitsaukseen. Kirjallisuusselvitys

Kimmo Keltamäki Austeniittiset lisäaineet kulutusterästen hitsaukseen. Kirjallisuusselvitys Kimmo Keltamäki Austeniittiset lisäaineet kulutusterästen hitsaukseen Kirjallisuusselvitys Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 7/2013 Austeniittiset lisäaineet

Lisätiedot

UDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet

UDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet 1 (5) Yleistä Uddeholm Unimax on kromi/molybdeeni/vanadiini - seosteinen muovimuottiteräs, jonka ominaisuuksia ovat: erinomainen sitkeys kaikissa suunnissa hyvä kulumiskestävyys hyvä mitanpitävyys lämpökäsittelyssä

Lisätiedot

RUOSTUMATTOMIEN TERÄSTEN MEKAANISET OMINAISUUDET 3/11/13

RUOSTUMATTOMIEN TERÄSTEN MEKAANISET OMINAISUUDET 3/11/13 RUOSTUMATTOMIEN TERÄSTEN MEKAANISET OMINAISUUDET 1 2 σ (Stress) [MPa] STAATTINEN LUJUUS vetokoe R m R p0.2 kimmoinen alue R = Eε 0.2% A ε (strain) plastinen alue kuroumaalue AUST RST VRT. HIILITERÄKSEEN

Lisätiedot

Annatko otsonin vaarantaa terveytesi?

Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 3 ODOROX MISON suojakaasu odorized oxygen Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 02 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina

Lisätiedot

Ruostumattoman teräksen hitsauksen suojakaasut. Seminaariristeily , SHY Turku. Jyrki Honkanen Oy AGA Ab

Ruostumattoman teräksen hitsauksen suojakaasut. Seminaariristeily , SHY Turku. Jyrki Honkanen Oy AGA Ab Ruostumattoman teräksen hitsauksen suojakaasut. Seminaariristeily 27.5.2016, SHY Turku. Jyrki Honkanen Oy AGA Ab Sisältö. Seoskaasujen komponentit Perussuositukset Mikroseostukset AGAn suojakaasut rst:n

Lisätiedot

Ferriittisten ruostumattomien terästen käyttökohteita

Ferriittisten ruostumattomien terästen käyttökohteita Ferriittisten ruostumattomien terästen käyttökohteita Toukokuu 12, 2011 (Place of presentation here) www.outokumpu.com Sisältö Ruostumattoman teräksen markkinat Ferriittiset ruostumattomat teräkset Materiaalinvalinta

Lisätiedot

Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta

Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta Tasapainopiirrokset Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta Binäärinen tasapaino Kiinteässä tilassa koostumuksesta riippuen kahta faasia Eutektisella koostumuksella ei puuroaluetta Faasiosuudet muuttuvat

Lisätiedot

MISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi?

MISON suojakaasu. Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? MISON suojakaasu Annatko otsonin vaarantaa terveytesi? 2 MISON suojakaasu Vältä haitallista otsonia käytä hitsaamiseen aina MISON suojakaasua. Hitsaamisen yhteydessä syntyy aina haitallista otsonia. Hyvin

Lisätiedot

Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti

Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti Fe 3 C F = Bainiitti (B) C ehtii diffundoitua lyhyitä matkoja. A A A A Lämpötila laskee è Austeniitti Ferriitti Austeniitti => ferriitti muutos : atomit siirtyvät

Lisätiedot

Terästen lämpökäsittelyn perusteita

Terästen lämpökäsittelyn perusteita Terästen lämpökäsittelyn perusteita Austeniitin nopea jäähtyminen Tasapainopiirroksen mukaiset faasimuutokset edellyttävät hiilen diffuusiota Austeniitin hajaantuminen nopeasti = ei tasapainon mukaisesti

Lisätiedot

HUOM. Kirjan taulukoissa on käytetty suomalaisesta käytännöstä poiketen pistettä erottamaan kokonais- ja desimaaliosaa toisistaan.

HUOM. Kirjan taulukoissa on käytetty suomalaisesta käytännöstä poiketen pistettä erottamaan kokonais- ja desimaaliosaa toisistaan. Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma HAMMASPYÖRÄN HAMPAAN TÄYTEHITSAUS REPAIR WELDING A SPROCKET OF A GEARWHEEL Lappeenrannassa 27.04.2012 Leevi Paajanen

Lisätiedot

Pienoisopas. Ruostumattoman teräksen MIG/MAGhitsaukseen.

Pienoisopas. Ruostumattoman teräksen MIG/MAGhitsaukseen. Pienoisopas. Ruostumattoman teräksen MIG/MAGhitsaukseen. 2 Sisällys. 3 Ruostumaton teräs 4 Ruostumattomien terästen lujuus ja korroosionkestävyys 4 Ruostumattomien terästen hitsaus - käytännön ohjeita

Lisätiedot

Corthal, Thaloy ja Stellite

Corthal, Thaloy ja Stellite Corthal, Thaloy ja Stellite KOVAHITSAUSTÄYTELANGAT KORJAUS JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SOMOTEC Oy Tototie 2 70420 KUOPIO puh. 0207 969 240 fax. 0207 969 249 email: somotec@somotec.fi internet: www.somotec.fi

Lisätiedot

Lujat teräkset seminaari Lujien terästen hitsauksen tutkimus Steelpoliksessa

Lujat teräkset seminaari Lujien terästen hitsauksen tutkimus Steelpoliksessa Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy Steelpolis tuotantostudio Lujat teräkset seminaari Lujien terästen hitsauksen tutkimus Steelpoliksessa Sami Heikkilä Tutkimusinsinööri 17.9.2009 Steelpolis tuotantostudio

Lisätiedot

Raex kulutusterästen hitsaus ja terminen leikkaus

Raex kulutusterästen hitsaus ja terminen leikkaus www.ruukki.fi Raex kulutusterästen hitsaus ja terminen leikkaus KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Sisältö 0 Johdanto 1 Kulumista hyvin kestävät Raex-teräkset 2 Kulutusterästen hitsattavuus 2.1 Kylmähalkeilualttius

Lisätiedot

Korjaushitsauskäsikirja

Korjaushitsauskäsikirja Korjaushitsauskäsikirja Osa 2, Hitsausohjeita OY ESAB Ruosilantie 18, 00390 HELSINKI puh. (09) 547 761, faksi (09) 547 7771, www.esab.fi Sisällys Osa 2, Hitsausohjeita Valuraudan hitsaus... 2-3 Huonosti

Lisätiedot

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Vapaa energia ja tasapainopiirros Allotropia - Metalli omaksuu eri lämpötiloissa eri kidemuotoja. - Faasien vapaat

Lisätiedot

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaation jännitystila Dislokaatioiden vuorovaikutus Jännitystila aiheuttaa dislokaatioiden vuorovaikutusta

Lisätiedot

Esitiedot. Luento 6. Esitiedot

Esitiedot. Luento 6. Esitiedot Esitiedot Luento 6 Miten terästen karkenevuutta voidaan parantaa? Miten päästölämpötila ja aika vaikuttavat karkaistun rakenteen mekaanisiin ominaisuuksiin? Mitä tarkoittaa päästöhauraus? 2 Esitiedot Epäselviä

Lisätiedot

Professori Antti Salminen

Professori Antti Salminen LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Metalli Hitsaustekniikan ja lasertyöstön laboratorio Joonas Pekkarinen LASERHITSAUSPARAMETRIEN VAIKUTUS RUOSTUMATTOMIEN TERÄSTEN HITSIN MIKRORAKENTEESEEN

Lisätiedot

Lujat ja erikoislujat termomekaanisesti valssatut hienoraeteräkset

Lujat ja erikoislujat termomekaanisesti valssatut hienoraeteräkset Lujat ja erikoislujat termomekaanisesti valssatut hienoraeteräkset alform plate Luja: alform plate700 M Erikoisluja: alform plate 960 M x-treme Muutokset mahdollisia ilman eri ilmoitusta. Alkuperäinen

Lisätiedot

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit Teräsvalut Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy Teräsvalujen raaka-ainestandardit - esitelmän sisältö Mitä valun ostaja haluaa? Millaisesta valikoimasta valuteräs

Lisätiedot

Kaivosteollisuuden C-Mn terästen hitsaus. Marko Lehtinen sr. welding specialist Knowledge Service Center

Kaivosteollisuuden C-Mn terästen hitsaus. Marko Lehtinen sr. welding specialist Knowledge Service Center Kaivosteollisuuden C-Mn terästen hitsaus Rikasta Pohjoista 2016, 14.4.2016 Kemi Marko Lehtinen sr. welding specialist Knowledge Service Center SSAB Olemme Maailmanlaajuinen, vahvasti erikoistunut teräsyhtiö

Lisätiedot

FERRIITTINEN RUOSTUMATON TERÄS SYVÄVETOPROSESSISSA

FERRIITTINEN RUOSTUMATON TERÄS SYVÄVETOPROSESSISSA FERRIITTINEN RUOSTUMATON TERÄS SYVÄVETOPROSESSISSA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Kone- ja tuotantotekniikka Mekatroniikka Opinnäytetyö Kevät 2011 Kyösti Oksanen Lahden ammattikorkeakoulu Kone-

Lisätiedot

KUUMAHALKEILUN ESTÄMINEN AUSTENIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN HITSAUKSESSA PREVENTING HOT CRACKING IN WELDING OF AUSTENITIC STAINLESS STEEL

KUUMAHALKEILUN ESTÄMINEN AUSTENIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN HITSAUKSESSA PREVENTING HOT CRACKING IN WELDING OF AUSTENITIC STAINLESS STEEL LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari KUUMAHALKEILUN ESTÄMINEN AUSTENIITTISEN RUOSTUMATTOMAN TERÄKSEN HITSAUKSESSA

Lisätiedot

Seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen hitsaus

Seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen hitsaus Seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen hitsaus Mustat teräkset yleiset rakenneteräkset, esim. S235JR, S355J3G3-Z25 ja S420 paineastiateräkset, esim. P235GH, P355N ja H II DIN 17155 laivanrakennusteräkset,

Lisätiedot

Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen

Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen Hitsausmenetelmävalintojen vaikutus tuottavuuteen HITSAUSSEMINAARI puolitetaan kustannukset Lahti 9.4.2008 Dipl.ins. Kalervo Leino VTT HITSAUSMENETELMÄN TEHOKKUUS = 1 / HITSAUSAIKA HITSIMÄÄRÄ HITSIAINEEN

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA HITSIN MUUTOSVYÖHYKE CASE: MARTENSIITTINEN RUOSTUMATON TERÄS. Pentti Kaikkonen KANDIDAATINTYÖ 2016

KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA HITSIN MUUTOSVYÖHYKE CASE: MARTENSIITTINEN RUOSTUMATON TERÄS. Pentti Kaikkonen KANDIDAATINTYÖ 2016 KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA HITSIN MUUTOSVYÖHYKE CASE: MARTENSIITTINEN RUOSTUMATON TERÄS Pentti Kaikkonen KANDIDAATINTYÖ 2016 Ohjaajat: Jouko Leinonen ja Ilkka Miettunen TIIVISTELMÄ HITSIN MUUTOSVYÖHYKE

Lisätiedot

MIG 350 DIN 8555: MSG 2 GZ 350 kovahitsaus, koneistettavaa... 3-2 MIG 600 DIN 8555: MSG 6 GZ 60 iskut, hankauskuluminen. 3-3

MIG 350 DIN 8555: MSG 2 GZ 350 kovahitsaus, koneistettavaa... 3-2 MIG 600 DIN 8555: MSG 6 GZ 60 iskut, hankauskuluminen. 3-3 MIG-hitsauslangat KOVAHITSAUS MIG 350 DIN 8555: MSG 2 GZ 350 kovahitsaus, koneistettavaa..... 3-2 MIG 600 DIN 8555: MSG 6 GZ 60 iskut, hankauskuluminen. 3-3 RUOSTUMATTOMAT MIG 307Si AWS A5.9: ~ ER307 sekaliitos

Lisätiedot

Kon Teräkset Harjoituskierros 6.

Kon Teräkset Harjoituskierros 6. Kon-67.3110 Teräkset Harjoituskierros 6. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Viikkoharjoitus #6 - kysymykset Mitä on karkaisu? Miten karkaisu suunnitellaan?

Lisätiedot

HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA

HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma Severi Iso-Markku HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Kon-67.3110 Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Luennolta: Perustieto eri ilmiöistä Kirjoista: Syventävä tieto eri ilmiöistä

Lisätiedot

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA "WiseRoot+ on uskomattoman käyttäjäystävällinen ja tekee sen, minkä lupaa. Sillä on helppo korjata monenlaiset sovitepoikkeamat, kuten kohdistusvirheet

Lisätiedot

O U L U N E T E L Ä I S E N I N S T I T U U T T I. Laserhitsaus särmätyn kotelorakenteen kannen liittämisessä. Materiaalina 1 mm:n AISI 430 BA

O U L U N E T E L Ä I S E N I N S T I T U U T T I. Laserhitsaus särmätyn kotelorakenteen kannen liittämisessä. Materiaalina 1 mm:n AISI 430 BA O U L U N E T E L Ä I S E N I N S T I T U U T T I Laserhitsaus särmätyn kotelorakenteen kannen liittämisessä 1. Tiivistelmä Materiaalina 1 mm:n AISI 430 BA Jarmo Mäkikangas 1 (Jarmo.Makikangas@Oulu.fi),

Lisätiedot

C.2 Muut perusaineet kuin seostamaton teräs

C.2 Muut perusaineet kuin seostamaton teräs 1 C.2 Muut perusaineet kuin seostamaton teräs C.2.1 Seosteräkset ja ruostumattomat teräkset Seosteräkset Valitaan esimerkkinä seosteräs analyysillä 0,2% C, 1,5% Mn ja 0,5% Mo. Sulamisvyöhykkeessä syntyy

Lisätiedot

LEAN DUPLEX -TERÄSTEN HITSAUS

LEAN DUPLEX -TERÄSTEN HITSAUS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma Jussi Asikainen LEAN DUPLEX -TERÄSTEN HITSAUS Työn tarkastajat: Työn ohjaaja: Prof. Jukka Martikainen DI Osmo Pylkkö

Lisätiedot

Mak Sovellettu materiaalitiede

Mak Sovellettu materiaalitiede .106 tentit Tentti 21.5.1997 1. Rekristallisaatio. 2. a) Mitkä ovat syyt metalliseosten jähmettymisen yhteydessä tapahtuvalle lakimääräiselle alijäähtymiselle? b) Miten lakimääräinen alijäähtyminen vaikuttaa

Lisätiedot

Valmistushitsaus S E O S T A M A T T O M I E N J A R U O S T U M A T T O M I E N T E R Ä S T E N H I T S A U S. A 2. 1

Valmistushitsaus S E O S T A M A T T O M I E N J A R U O S T U M A T T O M I E N T E R Ä S T E N H I T S A U S. A 2. 1 S E O S T A M A T T O M I E N J A N I U K K A S E O S T E I S T E N T E R Ä S T E N H I T S A U S............................................. A 1. 2 M A G M A W E L D h i t s a u s p u i k o t.................

Lisätiedot

Teräslajit. Huom. FeP01-06 = DC01-06

Teräslajit. Huom. FeP01-06 = DC01-06 Teräslajit Huom. FeP01-06 = DC01-06 Pehmeät muovattavat DC01 - DC06 Pehmeät muovattavat DC06 = IF = Interstitial free = välisija-atomivapaa = ei C eikä N liuoksessa C ja N sidottuina Ti(CN) tai (TiNb)(CN)

Lisätiedot

HITSAUS HARDOX. Hitsaus Hardox

HITSAUS HARDOX. Hitsaus Hardox HITSAUS HARDOX Hitsaus Hardox 1 HITSAA HELPOSTI Hardox-kulutuslevyjen hitsaaminen Hardox -kulutuslevyissä yhdistyvät toisiinsa ainutlaatuinen suorituskyky ja poikkeuksellisen hyvä hitsattavuus. Tätä terästä

Lisätiedot

Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus

Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus Ruukin Teräspaalupäivä 2013 Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus Unto Kalamies Inspecta Sertifiointi Oy 1 Sisältö Hitsaus prosessina Laatuvaatimukset Hitsaajan pätevyys

Lisätiedot

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA 7.11.2017 WiseRoot+ TUOTTAVA JA KORKEALAATUINEN MIG- HITSAUSPROSESSI WiseRoot+ on ilman juuritukea tehtävään pohjapalon hitsaukseen optimoitu lyhytkaariprosessi.

Lisätiedot

Valurauta ja valuteräs

Valurauta ja valuteräs Valurauta ja valuteräs Seija Meskanen Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Valurauta ja valuteräs ovat raudan (Fe), hiilen (C), piin (Si) ja mangaanin (Mn) sekä muiden seosaineiden

Lisätiedot

Esipuhe. Helsingissä heinäkuussa 2004 Lämpökäsittelyn toimialaryhmä Teknologiateollisuus ry

Esipuhe. Helsingissä heinäkuussa 2004 Lämpökäsittelyn toimialaryhmä Teknologiateollisuus ry Lämpökäsittelyoppi Esipuhe Metallit ovat kiehtova materiaaliryhmä erityisesti siksi, että niiden ominaisuudet ovat muunneltavissa hyvin laajasti. Metalleja voidaan seostaa keskenään, mutta ennen kaikkea

Lisätiedot

Robottihitsaus ja lujat

Robottihitsaus ja lujat 1 Author / Subject Robottihitsaus ja lujat teräkset metsäkoneissa Heikki Selkälä Tuotannonkehityspäällikkö Ponsse Oyj 2 Sisältö Ponsse Hitsaustuotanto Hitsattavat lujat teräkset Hitsauslisäaineet ja laitteet

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Kertaus Luento 2 Raudan valmistus Teräksen valmistus Standardit Teräksen mikrorakenteet (ferriitti, perliitti, bainiitti, martensiitti) 2 Karkaisu ja päästö Muutama vuosi

Lisätiedot

Tasalujat hitsauslangat ultralujille teräksille

Tasalujat hitsauslangat ultralujille teräksille Kimmo Keltamäki Tasalujat hitsauslangat ultralujille teräksille Kirjallisuusselvitys Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 6/2013 Tasalujat hitsauslangat ultralujille

Lisätiedot

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA.

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. 1 SAVONIA-AMK TEKNIIKKA/ KUOPIO HitSavonia- projekti Seppo Vartiainen Esitelmä paineastiat / hitsausseminaarissa 1.11.05 TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. Kylmät olosuhteet. Teräksen transitiokäyttäytyminen.

Lisätiedot

B.1 Johdatus teräkseen

B.1 Johdatus teräkseen B.1 Johdatus teräkseen 1 B.1.1 Terästen valmistus B.1.1.1 Terästen valmistus raakaraudasta Masuunissa valmistettu raakarauta sisältää 4-5 % hiiltä. Teräksissä pitoisuus on tavallisimmin alle 1 % ja yleisissä

Lisätiedot

TERÄSVALUJEN HITSAUS: CASE 25CrMo4 THE WELDING OF STEEL CASTINGS: CASE 25CrMo4

TERÄSVALUJEN HITSAUS: CASE 25CrMo4 THE WELDING OF STEEL CASTINGS: CASE 25CrMo4 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari TERÄSVALUJEN HITSAUS: CASE 25CrMo4 THE WELDING OF STEEL CASTINGS: CASE 25CrMo4

Lisätiedot

Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsien jälkikäsittelyt

Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsien jälkikäsittelyt 10 Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsien jälkikäsittelyt Severi Anttila, Vesa Lauhikari ja Hannu-Pekka Heikkinen Ruostumattomien terästen hitsauksessa syntyvän kromioksidikerroksen paksuus, rakenne

Lisätiedot

H. Valukappaleen korjaushitsausmenetelmät

H. Valukappaleen korjaushitsausmenetelmät H. Valukappaleen korjaushitsausmenetelmät Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kuva 248. Puikkohitsausmenetelmä Kuva 249. Mig/Mag - hitsausmenetelmä Kuva 250. Tig-hitsausmenetelmä Valukappaleen korjaushitsauksia

Lisätiedot

Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset

Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset 0.10 %Nb 0.08 NbC:n liukoisuus austeniitissa γ + NbC 1200 C 0.06 0.04 1100 C 0.02 0 γ 0 0.05 0.1 0.15 0.2 %C Tyypillinen C - Nb -yhdistelmä NbC alkaa erkautua noin 1000

Lisätiedot

AWS A5.20/A5.20M : E70T-9C-H8 / E70T-9M-H8 EN 758 : T 46 0 R C 3 H10 / T 46 0 R M 3 H10

AWS A5.20/A5.20M : E70T-9C-H8 / E70T-9M-H8 EN 758 : T 46 0 R C 3 H10 / T 46 0 R M 3 H10 Luokittelu Suojakaasullinen täytelanka käsihitsaukseen tai mekanisoituun hitsaukseen jalkoasennossa Vähän roiskeita, hyvä kuonan irtoaminen, juoheva ulkonäkö, erinomainen hitsattavuus Hyvä tuotto ja syvä

Lisätiedot

Kulutusta kestävät teräkset

Kulutusta kestävät teräkset Kulutusta kestävät teräkset durostat Muutokset mahdollisia ilman eri ilmoitusta. Alkuperäinen englanninkielinen versio osoitteessa www.voestalpine.com/grobblech Tekniset toimitusehdot durostat Kesäkuu

Lisätiedot

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA

WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA WiseRoot+ ERITTÄIN TEHOKASTA POHJAPALON HITSAUSTA "WiseRoot+ on uskomattoman käyttäjäystävällinen ja tekee sen, minkä lupaa. Sillä on helppo korjata monenlaiset sovitepoikkeamat, kuten kohdistusvirheet

Lisätiedot

Esitiedot. Esitiedot. Kromiseostuksen vaikutukset teräksissä

Esitiedot. Esitiedot. Kromiseostuksen vaikutukset teräksissä Esitiedot Mitkä ovat austeniittisten, ferriittisten ja martensiittisten ruostumattomien terästen käyttökohteet? Milloin austeniittiset laadut ovat välttämättömiä? Mitä eri laadut maksavat? Miten kupari

Lisätiedot

UDDEHOLM DIEVAR 1 (7) Yleistä. Ominaisuudet. Suulakepuristustyövälineet. Kuumataontatyövälineet. Työvälineensuorituskykyä parantavat ominaisuudet

UDDEHOLM DIEVAR 1 (7) Yleistä. Ominaisuudet. Suulakepuristustyövälineet. Kuumataontatyövälineet. Työvälineensuorituskykyä parantavat ominaisuudet 1 (7) Yleistä Uddeholm Dievar on suorituskykyinen kromi/molybdeeni/ vanadiini- seosteinen kuumatyöteräs, jolla on erittäin hyvä kestävyys kuumahalkeilua, yksittäisiä suuria halkeamia, kuumakulumista ja

Lisätiedot

LUJIEN TERÄSTEN HITSAUSMETALLURGIA

LUJIEN TERÄSTEN HITSAUSMETALLURGIA 1 LUJIEN TERÄSTEN HITSAUSMETALLURGIA Jouko Leinonen Oulun yliopisto Konetekniikan osasto Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka -seminaari Raahe 29.3.2011 2 Lujien terästen sovelluskohteita Nosturit

Lisätiedot

Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015. Karkaisu ja päästö

Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015. Karkaisu ja päästö 1 Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015 Karkaisu ja päästö Teräs kuumennetaan austeniittialueelleen (A), josta se jäähdytetään nopeasti (sammutetaan) nesteeseen,

Lisätiedot

Ruostumattomien terästen särmättävyyden tutkiminen SFS-EN ISO 7438

Ruostumattomien terästen särmättävyyden tutkiminen SFS-EN ISO 7438 Timo Kauppi & Marko Ylitolva Ruostumattomien terästen särmättävyyden tutkiminen SFS-EN ISO 7438 Tekninen raportti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 8/2013 Ruostumattomien

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Tutkimus teräksen EN 1.4512 rajamuovattavuudesta Advanced Strain Analysis Päivi Juntunen Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelman opinnäytetyö Konetekniikka Insinööri(AMK)

Lisätiedot

Umpilähdekapselin ikääntyminen teollisuuden sovelluksissa

Umpilähdekapselin ikääntyminen teollisuuden sovelluksissa Umpilähdekapselin ikääntyminen teollisuuden sovelluksissa Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät m/s Mariella, Viking Line Milla Korhonen STUK Sisältö Umpilähteet Rakenne ja materiaalit

Lisätiedot

Puikkojen oikea valinta

Puikkojen oikea valinta Puikkojen oikea valinta - HITSAUSKONEET - Lincoln Electric Nordic - LISÄAINEET Mestarintie 4 - VARUSTEET- PL 60 27511 Eura puh. 0105223500,fax 0105223510 email : jallonen@lincolnelectric.eu Puikkohitsauksessa

Lisätiedot

Hakemisto. C CCT-käyrä... ks. S-käyrä CVD-pinnoitus...ks. kaasufaasipinnoitus

Hakemisto. C CCT-käyrä... ks. S-käyrä CVD-pinnoitus...ks. kaasufaasipinnoitus A A 1-lämpötila... 17 A 3-lämpötila... 17 Abrasiivinen kuluminen... 110 A cm-lämpötila... 17 Adhesiivinen kitka... 112 Adhesiivinen kuluminen... 110 ADI... ks. ausferriittinen pallografiittivalurauta Adusointi...

Lisätiedot

OHUTSEINÄMÄISTEN PUTKIEN ORBITAALI-TIG-HITSAUS ORBITAL TIG WELDING OF THIN-WALLED TUBES

OHUTSEINÄMÄISTEN PUTKIEN ORBITAALI-TIG-HITSAUS ORBITAL TIG WELDING OF THIN-WALLED TUBES LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma OHUTSEINÄMÄISTEN PUTKIEN ORBITAALI-TIG-HITSAUS ORBITAL TIG WELDING OF THIN-WALLED TUBES Lappeenrannassa 24.4.2012

Lisätiedot

RUOSTUMATTOMAT JA HAPONKESTÄVÄT TUOTTEET

RUOSTUMATTOMAT JA HAPONKESTÄVÄT TUOTTEET RUOSTUMATTOMAT JA HAPONKESTÄVÄT TUOTTEET www.polarputki.fi saumaton mahdollisuus RUOSTUMATTOMAT JA HAPONKESTÄVÄT TUOTTEET PUTKET Saumattomat putket Hitsatut tarkkuusteräsputket Hitsatut kierreputket Hitsatut

Lisätiedot

UDDEHOLM CALDIE 1 (6) Yleistä. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet. Käyttökohteet. Puristuslujuus. Lohkeilunkestävyys. Kylmätyöstösovellukset

UDDEHOLM CALDIE 1 (6) Yleistä. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet. Käyttökohteet. Puristuslujuus. Lohkeilunkestävyys. Kylmätyöstösovellukset 1 (6) Yleistä Uddeholm Caldie on kromi/molybdeeni/vanadiini seosteinen teräs, jonka ominaisuuksia ovat erittäin hyvä lohkeilun- ja halkeilun kestävyys hyvä kulumiskestävyys suuri kovuus (> 60 HRC) korkeassa

Lisätiedot

PL OULUN YLIOPISTO PUH. (08) TELEKOPIO (08) pentti.karjalainen oulu.fi

PL OULUN YLIOPISTO PUH. (08) TELEKOPIO (08) pentti.karjalainen oulu.fi PL 4200 90014 OULUN YLIOPISTO PUH. (08) 553 2020 TELEKOPIO (08) 553 2165 pentti.karjalainen oulu.fi Sähköiseen muotoon 2004 saatetun painoksen stilisoitu versio 2006. 2 3 4 5 6 7 Kuva 1.2. Teräksen tuotanto

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma. Heidi Koskiniemi

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma. Heidi Koskiniemi LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma Heidi Koskiniemi HITSAUKSEN LÄMPÖKÄSITTELYN VAIKUTUS CrMo - TERÄSTEN MEKAANISIIN OMINAISUUKSIIN Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Esitiedot. Mitkä ovat austeniittisten, ferriittisten ja martensiittisten ruostumattomien terästen käyttökohteet?

Esitiedot. Mitkä ovat austeniittisten, ferriittisten ja martensiittisten ruostumattomien terästen käyttökohteet? Esitiedot Mitkä ovat austeniittisten, ferriittisten ja martensiittisten ruostumattomien terästen käyttökohteet? Milloin austeniittiset laadut ovat välttämättömiä? Mitä eri laadut maksavat? Miten kupari

Lisätiedot

CCT -diagrammi. Austeniitti. Lämpötila. Martensiitti. Aika Hiiliekvivalentti kasvaa (CEV=C+Mn/6+(Cr+Mo+V)/5+(Cu+Ni)/15) Hitsattavuus huononee

CCT -diagrammi. Austeniitti. Lämpötila. Martensiitti. Aika Hiiliekvivalentti kasvaa (CEV=C+Mn/6+(Cr+Mo+V)/5+(Cu+Ni)/15) Hitsattavuus huononee CCT -diagrammi Lämpötila Austeniitti Martensiitti Enemmän seosaineita (C, Mn, Cr, Mo, B ) kriittinen jäähtymisnopeus pienempi Aika Hiiliekvivalentti kasvaa (CEV=C+Mn/6+(Cr+Mo+V)/5+(Cu+Ni)/15) Hitsattavuus

Lisätiedot

ThyssenKrupp Steel Europe

ThyssenKrupp Steel Europe Erikoislujat erikoisrakenneteräkset Laatu ennen määrää Steel Europe Meidän tulevaisuus on teräksessä high strength Erikoislujat nuorrutuskarkaistut N-A-XTRA XABO ja XABO high strength -rakenneteräkset

Lisätiedot

Terästen lämpökäsittelyt

Terästen lämpökäsittelyt Terästen lämpökäsittelyt Teräkseen halutaan käyttötarkoituksen mukaan erilaisia ominaisuuksia. Jossain tapauksessa teräksestä tehdyn kappaleen tulee olla kovaa ja kulutusta kestävää, joskus taas sitkeää

Lisätiedot

TERÄKSISTÄ Terästen luokittelusta

TERÄKSISTÄ Terästen luokittelusta TERÄKSISTÄ Terästen luokittelusta Seostamattomat teräkset (niukkaseosteiset teräkset) Ruostumattomat teräkset Mangaaniteräkset Pikateräkset Työkaluteräkset Kuumalujat teräkset Tulenkestävät teräkset 1

Lisätiedot

Metallivaahtolujitteiset ballistiset suojausmateriaalit, osa III Tilanne 31.10.2011 Mikko Nieminen ja Tuomo Tiainen

Metallivaahtolujitteiset ballistiset suojausmateriaalit, osa III Tilanne 31.10.2011 Mikko Nieminen ja Tuomo Tiainen Metallivaahtolujitteiset ballistiset suojausmateriaalit, osa III Tilanne 31.10.2011 Mikko Nieminen ja Tuomo Tiainen 1 Kolmivuotinen Matinen rahoittama tutkimushanke, käynnissä kolmas vuosi Toteuttajatahot:

Lisätiedot

RUOSTUMATTOMASTA TERÄKSESTÄ VALMISTETUN SÄILIÖN HITSAUS ROBOTILLA

RUOSTUMATTOMASTA TERÄKSESTÄ VALMISTETUN SÄILIÖN HITSAUS ROBOTILLA 1 (42) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA RUOSTUMATTOMASTA TERÄKSESTÄ VALMISTETUN SÄILIÖN HITSAUS ROBOTILLA TEK I J Ä / T : Juho Salmi 2 (42) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Luento 4 Karkenevuus ja pääseminen. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Luento 4 Karkenevuus ja pääseminen. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Luento 4 Karkenevuus ja pääseminen Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Karkenevuus Honeycombe & Bhadeshia ch 8 s. 151-170 Uudistettu Miekk oja luku

Lisätiedot