Talousarvio Eläkeläisvaltuuston kokous controller Vesa-Matti Kangas

Transkriptio

1 Talousarvio 2017 Eläkeläisvaltuuston kokous controller Vesa-Matti Kangas

2 Uudistumisen ja kasvun vauhdittamisen vuosi TAMPEREEN TALOUSARVIO 2017 Pormestari Anna-Kaisa Ikonen

3 Uudistumisen haasteet ja mahdollisuudet Kuntatalouden kireä tilanne jatkuu tuotamme palvelut aiempaa tehokkaammin Kaupungin kasvu jatkuu toteutamme kasvun mahdollistavia isoja investointeja ja uudistamme palveluita yhdessä kuntalaisten kanssa Työllisyyden haasteet talouden rakennemuutos jatkuu, haemme ratkaisuiksi merkittäviä uusia avauksia elinkeinoelämän, osaamispohjan ja työllisyydenhoidon palveluiden uudistamiseksi SOTE- ja maakuntauudistus - kuntien tehtävä muuttuu radikaalisti, varaudumme aktiivisesti muutoksiin ja kunnan elinvoimaroolin vahvistamiseen Tampere 2017 uusi toimintamalli tukee tulevia ratkaisuja: hyvinvointi, kaupunkiympäristö, elinvoima ja kilpailukyky Smart Tampere uudenlainen digitalisaatiota hyödyntävä ekosysteemiajattelu on kehityksen uusi moderni ja älykäs sateenvarjo Uudet palveluratkaisut ja osaamispohjan uudistaminen uuden teknologian lisäksi uudet toimintamallit esimerkkinä hyvinvointikeskukset, osaamispohjan vahvistamisen kärkenä Tampere

4 Palvelualueiden keskeiset asiat Hyvinvoinnin palvelualue - Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue - Kaupunkiympäristön palvelualue

5 Hyvinvoinnin palvelualue Hyvinvoinnin palvelualueen uudet palveluryhmät Kasvatus- ja opetuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Avo- ja asumispalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelut HYVINVOINNIN PALVELUALUEEN KESKEISET NOSTOT 2017 Jatketaan rakennemuutosta painopisteen siirtämiseksi perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn Hyvinvointikeskusten ja lähitorin toiminnan vakiinnuttaminen, digitaalisten palveluiden kehittäminen Kumppanuuksien ja osallisuuden lisääminen palveluiden kehittämisessä, järjestöavustukset pidetään ennallaan Tampere mukana terveysasemapalveluita ja sosiaaliohjausta koskevassa SOTE-valinnanvapauskokeilussa: asukasta voi valita yksityisen tai kaupungin palvelun. Valtion tuki 1,5 milj

6 Tulevaisuuden hyvinvointikeskukset ja lähitorit

7 Hyvinvoinnin palvelualue Kasvatus- ja opetuspalvelut Laajennetaan palvelusetelillä tuotettua päivähoitoa Perusopetuksen resurssoinnissa kyetään varautumaan oppilasmäärän kasvuun ja uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen, taso säilyy Pidetään kiinni monipuolisesta koulutustarjonnasta varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelma kattaa koko perusopetuksen Toisen asteen koulutuksen oppilashuoltoa vahvistetaan Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Omaehtoista liikuntaa edistetään olosuhteiden parantamisella Muumimuseo avataan uusissa tiloissa Pääkirjasto Metson perusparannus valmistuu Vanhan kirjastotalon remontointi kulttuurikeskukseksi

8 Hyvinvoinnin palvelualue Avo- ja asumispalvelut Lastensuojelun rakennemuutosta jatketaan lisäämällä resursseja neuvoloissa, kouluterveydenhoidossa ja perhepalveluissa Perusterveydenhoidossa aloitetaan kiirevastaanotto arki-iltaisin ja viikonloppuisin Aikuisten sosiaali- ja työllisyyspalvelujen yhteisen palvelutarvearvioinnin kehittäminen Mielenterveys- ja päihdepalveluissa painopistettä siirretään avopainotteiseksi ja matalan kynnyksen palveluihin, vammaispalveluissa jatketaan palvelurakennemuutosta laitosasumisesta asumispalveluihin Toteutetaan laajassa yhteistyössä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa kärkihankkeen paikallisia toimenpiteitä Rintamaveteraanien kuntoutus- ja kotiin vietävistä palveluista huolehditaan ja niitä kehitetään vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Ikäihmisten sairaalapaikkoja korvataan tehostetun palveluasumisen paikoilla Ikäihmisten kotona asumista tuetaan muun muassa kotihoidon lääkäripalveluja vahvistamalla ja palvelutalon kotihoitoa kehittämällä Erikoissairaanhoidossa jo tehtyjen rakennemuutosten toteuttamista jatketaan, hoitoketjujen kehitetään ja päivystysasetuksen muutokseen varaudutaan Sähköisten palvelujen ja digitalisaation hyödyntämistä lisätään

9 Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen uudet palveluryhmät Työllisyydenhoito Toisen asteen koulutus Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Kiinteistöt, tilat ja asuminen Kehitysohjelmat ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUEEN KESKEISET NOSTOT 2017 Smart Tampere ohjelman kautta synnytetään uudenlainen alusta-ajatteluun ( kaupunki innovaatioalustana ) pohjautuva ja digitalisaatiota hyödyntävä ekosysteemi Osaamispohjan uudistamista edistetään aktiivisesti Tampere3-prosessissa Rakennetaan työllisyydenhoidon uudenlainen toimintamalli työllisyydenhoidon seudullisen kuntakokeilun kautta Vahvistetaan edelleen kaupungin kansainvälistä yhteistyötä ja tunnettuutta

10 Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Toisen asteen koulutus Valtion koulutussäästöt luovat merkittäviä haasteita (Tredu -10 milj. ) Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistuu 2018, koulutuksen järjestäjien välinen kilpailu tulee kiristymään Oppilashuoltoa vahvistetaan, lukiokoulutukseen ei kohdenneta säästöjä, tavoitteena myös, että ammatillisen koulutuksen lähiopetustunneista ei leikata Työllisyydenhoito Aiempien vuosien työllisyyspaketin toteutus jatkuu Työllisyydenhoidon kuntakokeilulla haetaan uudenlaisia asiakaslähtöisiä ja tehokkaita toimintamalleja ja palveluita eri toimijoiden vahvassa yhteistyössä Investoinneilla tuetaan työllisyyttä, uuden Smart Tampere ohjelman tavoitteena merkittävät työllisyysvaikutukset Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Vahvistetaan elinkeinoyksikön yrityspalveluja (Yritysmyönteinen Tampere), tuetaan elinkeinoelämän uudistumista uuden Smart Tampere ohjelman toteutuksella Uudistetaan tapahtuma- ja matkailupalvelut (Visit Tampere Oy), vahvistetaan Tampereen asemaa vetovoimaisena tapahtumakaupunkina Elinkeinorahastosta tuetaan lentoliikenteen kehittämistä, Talent Tampere-ohjelmaa sekä Mediapolis-kiihdyttämöä Edistetään kaupungin elinvoimaa ja tunnettuutta kaupungin edunvalvonnalla, kaupunkimarkkinoinnilla ja kansainvälisellä toiminnalla

11 Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Kiinteistöt, tilat ja asuminen Kiinteistöomaisuuden realisointia jatketaan, maankäytön prosessia tehostetaan (yhden luukun periaate), digitalisaatiolla sujuvoitetaan lupakäsittelyä Yhtiömuotoiseen asuinkerros- ja rivitalorakentamiseen luovutetaan noin kem, josta noin kem kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon, omatoimiseen rakentamiseen luovutetaan noin 130 omakotitonttia Toimitilarakentamiselle luovutetaan rakennusoikeutta noin kem sekä teollisuus- ja varastorakentamiseen noin kem Kehitysohjelmat Smart Tampere - kaupungin digitalisaatiota ja kestävää kehitystä edistävä elinvoimaohjelma. Pohjana alueen digitalisaation ja teollisuuden ja asioiden internetin osaaminen. Viiden tähden keskusta vahvistetaan keskustan asemaa kaupan ja palvelujen keskittymänä, parannetaan saavutettavuutta kaikilla kulkumuodoilla ja tuetaan monipuolisen asuntokannan syntymistä keskustaan Hiedanranta tulevaisuuden älykäs kaupunginosa, suunnittelukilpailu , maankäytön suunnittelu ja esirakentaminen

12 Kaupunkiympäristön palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualueen uudet palveluryhmät Kaupunkiympäristön suunnittelu Joukkoliikenne Rakennuttaminen ja ylläpito Kestävä kaupunki KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUEEN KESKEISET NOSTOT 2017 Raitiotien rakentamisen aloittaminen ja kaupungin tulevan kasvun painopisteen suuntaaminen raitiotievyöhykkeelle Kasvun mahdollistaminen asuin- ja työpaikka-alueita kaavoittamalla Digitalisaation hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä ja sujuvoittamisessa Kaupunkiympäristön palvelutason säilyttäminen mahdollisimman hyvänä

13 Kaupunkiympäristön palvelualue Kaupunkiympäristön suunnittelu Kantakaupungin yleiskaavan 2040 hyväksymiskäsittely Asemakaavoituksen painopisteitä erityisesti raitiotien lähialueet sekä keskustan kohteet kuten Asemakeskus, Tullin alue, Särkänniemi, Amuri, Tammela sekä Kunkun parkki. Työpaikkojen määrän kasvua tuetaan kaavoittamalla yritystontteja muun muassa Aitovuoren alueelle ja Lakalaivaan ja lisäksi palvelu- ja tuotantotiloille luodaan sijoittumismahdollisuuksia keskustassa, Hervannassa ja Hiedanrannassa Toteutettavia asuinalueita Ranta-Tampella, Härmälänranta ja Vuores, suunnitteluvaiheessa ratikkavyöhykkeen lisäksi muun muassa entisen Abloyn alue Epilässä sekä pientalotuotantoa mahdollistava Ojala. Rakennuslupaprosessien nopeuttaminen ja digitalisointi Joukkoliikenne seudullinen lautakunta Tavoitteena kahden prosentin kasvu matkustajamäärissä Talousarvio perustuu noin 3 % suuruiseen lipputulojen kasvuarvioon (matkustajamäärän kasvu, taksojen korotustarve arvioidaan suhteessa tähän) Tarjontaa lisätään kysynnän mukaan: Ranta-Tampella, ydinkeskustan reuna-alueet, Lintuhytti, Kolmenkulma

14 Kaupunkiympäristön palvelualue Rakennuttaminen ja ylläpito Led-valaistuksen lisääminen Säästöjä mm. alueurakoiden kilpailuttamisella Digitalisaatiota hyödynnetään: kaupungin ja sidosryhmien investointihankkeiden yhteinen tietokanta, lupaprosessien digitalisointi Maksullisen pysäköinnin laajentaminen Merkittävimpiä investointeja: Ranta-Tampellan, Lentävänniemen, Härmälänrannan sekä Taysin kaava-alueiden ja Ratapihakadun rakentaminen sekä Viinikan liikenneympyrän uudistaminen, kevyen liikenteen osalta Näsijärven rantaväylän käynnistäminen Lielahdessa sekä Hatanpään valtatie välillä Suvanto Vuolteenkatu ja muut olosuhdeparannukset. Santalahden puiston rakentaminen käynnistyy. Kestävä kaupunki Meluntorjunnan toimintasuunnitelma laatiminen Jätehuollon palvelutason määrittäminen koko toimialueelle sekä 2017 tapahtuvan sako- ja umpilietekaivolietteen kuljetusjärjestelmän muutoksen seuranta ja toteuttaminen jätehuoltoviranomaisen osalta Digitalisoitu asiointi ja arkistointi, automatisoitu päätöksenteko Ympäristövalvonnan prosessien sujuvoittaminen

15 Kaupunkiympäristön palvelualue Raitiotie -kehityshanke Kaupungin joukkoliikenteen ja kaupunkikehityksen kärkihanke, joka sujuvoittaa kuntalaisten arkea ja tukee kaupungin kasvua ja elinvoimaa. Toteuttaa valtion ja kehyskuntien kanssa tehtyjä sopimuksia kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä. Rakentaminen tavoitteena aloittaa 2017, koeliikenne käynnistyy syksyllä 2019, kaupallinen liikenne Tavoitteena 2017 Raitiotieallianssin rakennustyöt ovat käynnistyneet Hervannassa, Hervannan valtatien varrella, Kalevassa ja keskustassa Raitiovaunutoimittajan kanssa on tehty hankintasopimus. Raitiovaunujen suunnittelu etenee ja vaunutoimittaja osallistuu allianssin ratainfran ja varikon suunnitteluun. Raitiotiejärjestelmän omistamiseen ja hallintaan on perustettu yhtiö ja organisaatio, joka ottaa haltuun vaunutoimituksen ja varikon suunnittelun ja operointi- ja ylläpitovaiheen sopimukset Markkinavuoropuhelu raitiotiejärjestelmän operaattorin valintaa varten on käynnistetty siten, että raitiotieoperaattori voidaan valita vuosien aikana

16 Kaupungin talous

17 Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus 2017 Hillitsee menojen kasvua Työnantajamaksujen alennukset Lomarahaleikkaukset Työajan pidentäminen? TRE 2017: arviolta 28 M Pienentää tuloja Maksualennusten, lomarahaleikkausten sekä työajan pidentämisen ja niistä syntyvien säästöjen vaikutus verotuloihin Säästöjen huomioiminen valtionosuuksissa TRE 2017: arviolta - 37 M Tukee talouskasvua ja työllisyyttä pidemmällä aikavälillä Julkista taloutta vahvistava vaikutus arviolta 850 milj.. Kuntataloutta vahvistava vaikutus arviolta 340 milj.. Kokonaisvaikutuksen pitäisi olla kuntataloutta vahvistava Lähde: VM

18 Verotulot milj. euroa TP TP TP ENN Kunnallisvero 727,0 743,5 755,6 774,0 758,0 Kasvu-% 6,0 2,3 1,6 2,4-2,1 Vero-% 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 Yhteisövero 51,5 62,8 67,3 53,0 53,0 Kasvu-% 17,4 22,1 7,1-21,2 0,0 Kiinteistövero 52,8 63,6 63,8 65,0 72,0 Kasvu-% 1,3 20,4 0,3 1,8 10,8 Yhteensä 831,3 870,0 886,7 892,0 883,0 Kasvu-% 6,3 4,7 1,9 0,6-1,0 Vuonna 2016 verotulot kasvavat noin 5 milj. euroa (0,6 %) vuodesta 2015 Vuonna 2017 verotuloja arvioidaan tilitettävän 883 milj. euroa eli noin 9 milj. euroa (-1,0 %) vuotta 2016 vähemmän Kilpailukykysopimuksen arvioidaan laskevan verotulokertymää noin 30 milj. euroa vuonna 2017 Verokevennysten kompensaatio on noin 11 milj. euroa

19 Kiinteistöveroprosentit Vaihteluvälit 2017 (KiinteistöveroL)* TAMPERE 2016 TAMPERE 2017 TAMPERE 2016 TAMPERE 2017 % % M M Yleinen 0,93-1,80 1,05 1,15 39,2 43,1 Vakituiset asuinrakennukset 0,41-0,90 0,50 0,55 23,3 25,8 Muut kuin vakituiset asuinrakennukset 0,93-1,80 0,90 1,00 0,5 0,5 Yleishyödylliset yhteisöt alaraja 0,00 0,25 0,30 1,1 1,4 Voimalaitokset 0-3,10 ei määrätty 1,40 0,2 0,3 Tampereen kaikkia kiinteistöveroprosentteja esitetään korotettavaksi vuodelle 2017 Kiinteistöverotulot kasvavat 10 % eli 7 milj. euroa vuoden 2016 toteumaennusteesta. Rakentamattomat rakennuspaikat 2,00-6,00 3,00 4,00 0,7 0,9 *kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit vahvistettaneen marraskuussa 65,0 72,0

20 Valtionosuudet milj. euroa TP 2013 TP 2014 TP 2015 ENN Yhteensä 302,3 300,5 298,4 314,5 287,9 Muutos-% 25,9-0,6-1,3 5,4-8,4 Muutos, Me 62,1-1,8-2,1 16,1-26,6 Peruspalvelujen valtionosuuksien leikkausten vaikutus 2017 tasolla yhteensä noin 86 milj. euroa. Valtionosuusjärjestelmän muutosten vaikutukset valtionosuuksiin vuositasolla 15 milj. euroa. OKM:n valtionosuusleikkausten vaikutus vuositasolla on noin 26 milj. euroa. Vuoden 2016 valtionosuuksien kasvu perustuu erityisesti veronkevennysten kompensaatioon. Toimeentulotuen siirron vaikutus vuodelle 2017 on laskelmassa otettu huomioon (18,6 milj. euroa).

21 Vuosien leikkausten vaikutus Tampereen kaupungin peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. TAMPERE, milj. euroa Hallitusohjelma Talousarvio Talousarvio Talousarvio Talousarvio Talousarvio YHTEENSÄ muutos ed.vuoteen -5,4-14,7-12,5-3,7-24,3-4,7-5,6 1 vero% = noin 36 milj. euroa Yhteensä *Tämän lisäksi OKM:n vos-rahoituksen leikkausten vaikutus Tampereelle vuosina on yhteensä noin 16 milj.. Ammatillisen koulutuksen leikkaus vuodelle 2017 tarkoittaa ammatillisen koulutuksen valtionosuuden vähenemistä noin 10 milj.. Valtionosuusjärjestelmän muutokset ovat vieneet Tampereelta valtionosuuksia vuositasolla 15 milj.. Vaikutukset Tampereella vuositasolla 127 milj. ja vuonna 2019 jo 137 milj.

22 Tuloslaskelma 2017, tulot Liikelaitokset yhdistelty, sisäiset erät poistettu Verotulot 54,9 % Valtionosuudet 17,9 % Myyntitulot 13,4 % Maksutulot 6,4 % Vuokratulot 3,3 % Tuet ja avustukset 1,0 % Muut toimintatulot 1,5 % Rahoitustulot 1,5 % Milj. e Verotulot 883,1 Valtionosuudet 287,9 Myyntitulot 216,3 Maksutulot 103,6 Vuokratulot 53,8 Tuet ja avustukset 16,3 Muut toimintatulot 24,7 Rahoitustulot 23,3 Yhteensä 1 609,1

23 Tuloslaskelma 2017, menot Liikelaitokset yhdistelty, sisäiset erät poistettu Muut Rahoitusmenot toimintamenot 1% 0% Poistot 7% Vuokramenot 3% Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6% Avustukset 7% Henkilöstömenot 40% Palvelujen ostot 36% Milj. e Henkilöstömenot 666,8 Palvelujen ostot 598,0 Avustukset 114,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 94,3 Vuokramenot 52,4 Muut toimintamenot 5,5 Rahoitusmenot 10,1 Yhteensä 1 541,8

24 Toimintamenojen jakautuminen, M Ilman liikelaitoksia, muita taseyksiköitä ja konsernipalveluja Sivistys- ja kulttuurilautakunta 772,2 48 % 378,1 24 % 118,7 8 % 176,5 11 % 5,9 0 % 60,1 38,6 4 % 2 % 50,4 3 % Sosiaali- ja terveyslautakunta Elinvoima- ja osaamislautakunta Asunto- ja kiinteistölautakunta Yhdyskuntalautakunta Joukkoliikennelautakunta Konsernihallinto Yhteiset erät * * Yhteiset erät sisältävät mm. kaupunkitasoisia yhteistoimintaosuuksia, Pirkanmaan pelastuslaitoksen maksuosuuden ja Ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoituksen Tredulle.

25 Tuloslaskelma 2017 Milj. euroa Toimintatulot 414,7 Toimintamenot ,0 Toimintakate ,2 Verotulot 883,1 Valtionosuudet 287,9 Rahoitustulot ja -menot 13,3 Vuosikate 88,0 Poistot -106,8 Tilikauden tulos -18,8 NETTOMENOT - 4,4 % VERTAILUKELPOINEN NETTOMENOMUUTOS -0,7 % VERORAHOITUS - 2,9 % VERTAILUKELPOINEN VERORAHOITUKSEN MUUTOS + 1,9 % (vertailu TA2017/ Enn TP2016) Vertailukelpoiset nettomenot pienenevät 0,7 % vuoden 2016 tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Vertailukelpoinen verorahoitus kasvaa 1,9 %. Matalasta menojen kasvusta ja pienestä verorahoituksen kasvusta huolimatta tilikauden tulos on 18,8 negatiivinen.

26 Investoinnit ja rahoituslaskelma

27 Investoinnit 2017 nettoinvestoinnit 197,3 milj. euroa Investoinneilla kaupunki pitää yllä ja kehittää omaisuuttaan, vastaa kaupungin kasvuun ja rakentamistarpeisiin sekä edistää osaltaan talouskehitystä ja työllisyyttä. Merkittävät uudet investoinnit 2017: kaupunki varautuu raitiotien sekä Kannen ja Areenan rakennustöiden käynnistämiseen

28 Infrainvestointeja vuonna 2017: 93,4 milj. euroa

29 Merkittävimpiä infrarakentamiskohteita Merkittävimpiä infrarakentamiskohteita Ranta-Tampella Vuores Viinikan liittymä Tammelan kaava-alue / Ratapihankatu Kalevanrinne Härmälänranta II Ratikkakäytävän kehittäminen Kaupin kampus Kevyt liikenne Näsijärven rantareitti Hatanpään valtatie Hulevesien hallinta Kaupin kampuksen ja Ruskon hulevesijärjestelyt Sillat Kalevan risteyssilta Litukan ylikulkusilta Korkinmäen läntinen risteyssilta Puistot Santalahden rantapuisto Niemenrannan puistoalueet

30 Talonrakennushankkeita vuonna 2017 Talonrakennushankkeet yhteensä 81,7milj. Toukola (huoltorakennuksen päälle) Tampereen maauimala Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, perusparannus ja laajennus Haukiluoman päiväkoti Metson tilamuutokset ja perusparannus Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus Päiväkotien perusparannus Talvitien päiväkoti ja koulu Tampereen kansainvälisen (Amurin) koulun perusparannus ja laajennus Lielahden koulun muutostyöt ja nuorisotilat Koulurakennusten pienet hankkeet Sisäilmaolosuhdeinvestoinnit Lielahden koulun vanhan osan perusparannus Liikelaitosten ja ulosvuokrattujen kiinteistöjen Liikuntapaikkojen perusparannus Irjalan päiväkoti ja koulu Sosiaali- ja terveysrakennusten pienet hankkeet Vanha kirjastotalo Muiden rakennusten perusparannus ja kiinteistötekn. laitteet Päiväkotien pienet hankkeet 2,0 2,0 1,8 1,6 1,5 3,8 3,8 3,6 3,5 3,4 3,3 3,0 3,0 3,0 2,9 2,6 2,6 10,0 9,5 9,0 Nämä yhteensä 75,9 milj. euroa

31 Nettoinvestoinnit, vuosikate ja poistot

32 Rahoituslaskelma 2017 INVESTOINTIEN TULORAHOITUSPROSENTTI 44 % TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITUSTARVE 105 M katetaan pääosin pitkäaikaisten lainojen lisäyksellä LAINAKANNAN NETTOLISÄYS 85 M LAINAKANTA M Milj. euroa Toiminnan rahavirta 70,2 Vuosikate 88,0 Tulorahoituksen korjauserät -17,8 Investointien rahavirta -175,4 Investointimenot -213,9 Rahoitusosuudet investointimenoihin 16,6 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 21,9 Toiminnan ja investointien rahavirta yht. -105,2 Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäykset -0,6 Antolainasaamisten vähennykset 0,5 Lainakannan muutokset 85,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 138,4 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -43,4 Lyhytaikaisten lainojen muutos -10,0 Muut maksuvalmiuden muutokset 15,8 Vaikutus rahavaroihin -4,5

33 Lainamäärän kehitys

34 Tampereen talous 2017 Menojen kasvun hillitsemisessä on onnistuttu, mutta verorahoituksen heikko kehitys pitää tilikauden tuloksen alijäämäisenä Tilikauden tulos -18,8 milj. euroa Nettomenot vähenevät 4,4 % (verrattuna TPE2016, vertailukelpoinen nettomenojen kasvu -0,7%) Nettomenot milj. euroa Verorahoitus vähenee 35,6 milj. euroa (-2,9 % ) valtionosuudet putoavat 26,6 milj. euroa (- 8,4 %) verotulot vähenevät 9 milj. euroa (-1,9 %), tuloveroprosentti ennallaan 19,75%, kiinteistöveroprosentteja korotetaan (tulovaikutus 7 milj., +10%), yhteisöverot pysyvät ennallaan Asiakasmaksut nousevat Vuosikate 88 milj. euroa Nettoinvestoinnit 197 milj. euroa Lainamäärä /asukas (suurten kaupunkien alhaisin, 11 suurimman keskiarvo on noin /asukas, ennakkotieto)

35 Talouden tunnuslukuja TPENN 2016 TA 2017 Asukasluku Vero-% 18,00 18,00 18,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 Tulos (milj. euroa) 31,6 37,1-14,0 38,6-12,5-28,4 0,0-19,3-38,4-30,6-18,8 josta yhteisöveron muutos 7,9 2,5-13,9 10,6-1,7-27,9 7,6 11,4 4,5-15,3 0 Vuosikate (milj. euroa) 116,8 129,4 69,7 104,5 68,0 40,7 67,1 83,3 63,3 66,0 88,0 Poistot (milj. euroa) 81,3 92,3 83,7 80,7-79,2-83,0-83,7-88,2-103,1-93,8-106,8 Vuosikate ( /as.) Nettoinvestoinnit (milj. euroa) -119,0-161,6-131,7-150,4-126,3-186,0-141,9-212,9-212, ,3 Vuosikate-nettoinvestoinnit -2,2-32,2-62,0-45,9-58,3-145,3-74,8-129,6-149,4-176,0-109,3 Lainakanta (milj. euroa) 199,3 196,4 283,0 312,1 323,1 364,1 393,5 374,7 398,8 491,5 576,5 Lainakannan muutos (milj. euroa) -19,0-2,9 86,6 29,1 11,0 41,0 29,4-18,8 24, BKT kasvu +5,2 +0,7-8,3 +3,0 +2,6-1,4-1,1-0,7 +0,2 +1,1* +0,9* *Lähde: Valtiovarainministeriö Kuntatalousohjelma 2017, syyskuu 2016

36 Tietoja suurten kaupunkien talousarvioesityksistä Helsinki Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa Asukasluku Tuloveroprosentti 18,50 20,50 20,25 20,00 19,75 19,75 19,50 19,00 Vuosikate, milj /as Tilkauden tulos, milj. 145,0-6,5-1,3-36,6 5,3-18,8-21,1-50,2 Investointimenot, milj investointimenot/as Investointien tulorahoitus% Lainojen muutos, milj Lainat /as

37 Henkilöstö

38 Arvio vanhuuseläkeiän alarajan saavuttavista , yhteensä noin henkilöä Lehtori 158 Lähihoitaja 126 Lastenhoitaja 92 Palvelutyöntekijä 91 Luokanopettaja 87 Sairaanhoitaja 65 Lastentarhanopettaja 57 Perushoitaja 46 Tuntiopettaja 48 Linja-autonkuljettaja 40 Terveydenhoitaja 36 Laitoshuoltaja 35 Sairaalahuoltaja 34 Toimistosihteeri 31 Koulunkäynninohjaaja 29 Erityisopettaja 27

39 Suunniteltu henkilöstön määrä 2017 yhteensä palkallista henkilötyövuotta Kaupunkiympäristön palvelualue % Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue htv 11 % Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos % Konsernihallinto 283 htv 2 % Konsernipalveluyksikkö 291 htv 2 % Henkilötyövuodet vähenevät vuoden 2016 tilinpäätösennusteeseen nähden 82 henkilötyövuotta. Kaupungin toimintamallin uudistamiseen liittyvät organisaatiomuutokset ovat vielä suunnitteluvaiheessa, joten yksikkökohtaiset henkilöstömenot ja henkilötyövuodet voivat vielä muuttua. Luvut tarkentuvat palvelu- ja vuosisuunnitelmassa. Hyvinvoinnin palvelualue htv 66 %

40 Henkilöstömenot vuoden 2017 talousarviossa 666,8 milj. euroa Kaupunkiympäristön palvelualue 15,0 2 % Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue 80,6 12 % Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 113,3 17 % Konsernihallinto 21,3 3 % Konsernipalveluyksikkö Koppari 14,0 2 % Hyvinvoinnin palvelualue 422,5 63 % Henkilöstömenot vähenevät 2,7 milj. euroa (-0,4 %) vuoden 2016 alkuperäiseen talousarvioon nähden. Henkilöstömenot vähenevät 18,7 milj. euroa (-2,7 %) vuoden 2016 tilinpäätösennusteeseen nähden (välitilinpäätös 2016). Kilpailukykysopimuksessa sovittu lomarahojen 30 prosentin määräaikainen leikkaus sekä työnantajamaksujen yhteensä 1,44 prosenttiyksikön lasku vähentävät kaupungin henkilöstömenoja noin 14 milj. euroa. Lisäksi eläkemenoperusteisen maksun euromäärän ennakoidaan laskevan, minkä laskennallinen säästö kaupunkitasolla on noin 4,7 milj. euroa. Kilpailukykysopimus vähentää kuitenkin myös kaupungin kunnallisverotuloja noin 15 milj. eurolla.

41 Kiitos! controller Vesa-Matti Kangas Puh