Erikseen laaditaan raportti talousarvion lukuun 3 sisältyvien talouden sopeuttamistoimenpiteiden toteutumisesta.

Transkriptio

1 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU 2016

2 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU Prosesseille ja hallintokunnille OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU 2016 Talousarvion seuranta Prosessien on raportoitava kaksi kertaa talousarviovuoden aikana sekä tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä talousarvion toteutumisesta. Raportit laaditaan huhtikuun, elokuun ja vuoden lopun tilanteiden mukaan. Ne annetaan kirjallisena kaupunginhallitukselle sekä toimitetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle. Myös liikelaitosten tulee antaa vastaavat raportit samassa aikataulussa. Talousarvion toteutumisen ja kustannuskehityksen jatkuvaan seurantaan ja ennakointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Poikkeamiin prosessien tulee reagoida välittömästi. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten mukaisesti prosessien tulee sovittaa toimintansa niin, että valtuuston myöntämät määrärahat eivät ylity. Mikäli nettomäärärahassa ennakoidaan ylitysriski, prosessin tulee ottaa käyttöön uusia tasapainottavia toimenpiteitä tarvittavassa laajuudessa. Prosessit ja niiden luottamustoimielimet vastaavat käyttösuunnitelmiensa seurannasta. Seurannan kohteena ovat sekä määrärahat että toiminnalliset tavoitteet (myös lautakunta- ja yksikkötason tavoitteet). Talousarvion toteutumistilanne sekä arvio määrärahojen riittävyydestä tulee saattaa luottamustoimielimille tiedoksi kuukausittain. Lähtökohtaisesti nettomäärärahojen lisäyksiä ei talousarviovuoden aikana tehdä. Jos lisäystarvetta tasapainotustoimenpiteistä huolimatta jollain tehtäväalueella ilmenee, tulee ennen määrärahan lisäysesitystä toimia talousarvion täytäntöönpanomääräyksissä esitetyn mallin mukaisesti. Puutteellisesti valmistellut määrärahojen muutosesitykset palautetaan ydinprosessin täydennettäväksi. Tuottavuustoimenpiteet ja toiminnan muutokset Talousarvioon on kirjattu osaprosessikohtaisesti suunnitelmakauden toiminnan painopisteet, muutokset ja tuottavuustoimenpiteet. Osavuosikatsauksessa raportoidaan näiden toteutumisesta ja valmistelutilanteesta. Erikseen laaditaan raportti talousarvion lukuun 3 sisältyvien talouden sopeuttamistoimenpiteiden toteutumisesta. Toteutuman oikaisut ja jaksotukset Osavuosikatsauksen toteutumatiedoissa prosessien tulee jaksottaa ne tulo- ja menoerät, jotka kertyvät vuoden aikana epätasaisesti. Näistä eristä osavuosikatsauksessa huomioidaan neljää kuukautta vastaava osuus. Jaksotukset tehdään olennaisuuden periaatetta noudattaen. Prosessin kokonaismäärärahan suuruudesta riippuen jaksotusraja on euroa. Tätä pienempiä tuloja ja menoja ei ole tarpeen jaksottaa. Myös heinäkuulla maksettavat lomarahat jaksotetaan em. euromäärärajoissa. Tulo- ja menoarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumista koskeva raportointi Prosessien tulee osavuosikatsauksessa arvioida tuloarvioidensa ja määrärahojensa sekä sitovien toiminnallisten tavoitteidensa osuvuutta tammi-elokuun toteutuman pohjalta sekä ennakoida koko vuoden toteutumaa.

3 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU Osavuosikatsauksessa raportoidaan o Toiminnan painopisteistä ja toiminnan olennaisista muutoksista sekä osaprosessin tuottavuustoimenpiteiden toteuttamisesta/valmistelutilanteesta ajalla Samalla tulee arvioida, mikä on ollut toimenpiteiden euromääräinen vaikutus kyseisenä ajanjaksona. o Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuma (tuloskortti) o Tunnusluvut, toteutuma ; samalla tulee tarkistaa ja täydentää aikaisempien vuosien tiedot. Täydentäkää tiedot myös silloin, kun seurattava tehtävä on siirtynyt prosessista toiseen. o Talouden toteutumista koskevat tiedot o Jaksotuksiin sisältyvät olennaiset erät (aihe ja euromäärä) o Sanallinen arvio koko vuoden toteutumasta ja mahdollisten poikkeamien ennakointi (toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet) Talousarviomäärärahojen ja tuloarvioiden toteutumatiedot ja arvio esitetään sitovuustason mukaisesti seuraavansisältöisessä taulukossa: Tuloarviot ja määrärahat (1000 ) Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate (netto) Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) TP Alkup. TA 2016 Muutettu TA 2016 Toteuma k-pito, Toteuma jaksotettu, Tot % jaksotettu Koko vuoden toteuma arvio, TP 2015: Tilinpäätös TA 2016, alkuperäinen: Valtuuston hyväksymä talousarvio vuodelle 2016 Muutettu TA 2016 Talousarvio 2016 myöhempine muutoksineen (sis. talousarvio- ja käyttösuunnitelmamuutokset) TOT, kpito Kirjanpidon mukainen toteutuma TOT, jaksotettu: Tässä huomioidaan myös tulojen ja menojen oikaisut ja jaksotukset tilanteessa edellä olevan ohjeen mukaisesti Tot %, jaksotettu Elokuun jaksotettu toteutuma suhteessa muutettuun talousarvioon Koko vuoden toteutuma-arvio Prosessin arvio koko vuoden toteutumasta elokuun toteutumatietojen pohjalta Toiminnallisten muutosten vaikutus Arvio, paljonko tuottavuustoimenpiteillä ja toiminnan muutoksillaon ollut vaikutusta nettototeutumaan mennessä (HUOM! täytä myös tämä rivi!) Investointien toteutumisesta ydinprosessit raportoivat erillisellä excel-lomakkeella. Toteutumatietojen lisäksi prosessien tulee tarkistaa myös sarakkeiden Kustannusarvio ja Aikaisemmin toteutunut tiedot ajantasalle (muutoksista selvitys lomakkeen Selvitys poikkeamista otsikon alla) sekä täyttää sarake Kustannusarviosta käytetty. Raportit Osavuosiraportit laaditaan lomakkeille, jotka toimitetaan prosesseille erikseen. Huom! Lomakkeilla tiedot esitetään valmiiden otsikoiden ja sarakkeiden mukaisesti. Mikäli johonkin kohtaan ei ole kirjattavaa, lisätään maininta Ei raportoitavaa. Erikseen raportoitavat asiat:

4 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU Talousarvion luvun 3 mukaisten talouden sopeuttamistoimenpiteiden tilanne - miten toimenpiteet ovat edenneen tilinpäätöksessä raportoidun tilanteen jälkeen (päätökset, toteutus, aikataulu) - rakenteellisista ratkaisuista ja pienistä tuottavuustoimenpiteistä laaditaan erilliset koosteet vuoden 2015 tilinpäätöksen tapaan Henkilöstöä koskevat tiedot Talousarvion täytäntöönpanomääräysten mukaisesti osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä selvitetään vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä sekä eläköitymisen tai muun irtisanoutumisen kautta vapautuneet vakanssit sekä niihin liittyvät henkilöstöjärjestelyt. Henkilöstöhallinto kerää tietoja keskitetysti ja pyytää prosesseilta tarvittaessa lisäselvitystä. Sisäiseen valvontaan liittyen ydinprosesseille on toimitettu huhtikuun osavuosikatsauksen yhteydessä määräaikaistehtävien tarkistuslista. Lista palautetaan viimeistään nyt elokuun osavuosiraportoinnin yhteydessä. Varmistakaa, että listan mukaiset toimenpiteet tulee suoritettua. Tietoja tullaan hyödyntämään myös tilintarkastuksessa ja kuluvan vuoden toimintakertomuksen sisäisen valvonnan osiossa. Osavuosiraportoinnin yhteydessä suoritettavat toimenpiteet ja määräajat - Sotesin ProConsona/pankkitilit selvittely ja siirrot 9.9. mennessä - WF:ssä kierrätettävät sisäiset myyntilaskut klo 14 mennessä - varastokirjaukset mennessä - tammi-elokuulle kohdentuvien ulkoisten ja sisäisten ostolaskujen hyväksyminen klo 14 mennessä - tammi-elokuulle kohdentuvat ulkoiset laskutukset klo 14 mennessä - muistiotositteet/tilisiirrot, tasetilien selvittelyt ja täsmäytykset ym. SaTuun klo 14 mennessä - valmistuneet investointikohteet SaTuun klo 14 mennessä - kirjanpitokausi suljetaan lopulliset Web-raportit tulostettavissa (ilmoitetaan erikseen) - lautakuntien/johtokuntien osavuosiraporttien palautus viimeistään Yhteenveto hallitukselle hallituskäsittely valtuustokäsittely Osavuosiraportit ja lautakuntien käsittelypykälät toimitetaan sähköpostitse osoitteella elina.alajoki@sastamala.fi viimeistään klo 12 mennessä. Lisätiedot: Elina Alajoki

5 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU TALOUS HENKILÖSTÖ PERHEPALVELUVERKOSTO

6 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU TULOSLASKELMAN JA RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN JA ENNUSTE Kirjanpidon mukaan TULOSLASKELMA Muutettu Sastamala Vesi Akaasia Yhteensä Tot% Tot.ennuste 2016 Ulkoinen ja sisäinen TA 2016 % Toimintatuotot % ,8 % Valmistus omaan käyttöön % ,0 % Toimintakulut % ,2 % TOIMINTAKATE % ,7 % Verotulot % ,2 % Valtionosuudet % ,8 % Rahoitustuotot- ja kulut yht % ,6 % VUOSIKATE % ,5 % Suunn.mukaiset poistot % ,0 % TILIKAUDEN TULOS % ,8 % Tuloksenkäsittelyerät % ,0 % TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ % ,1 % Talousarvion mukainen yli/alijää Kirjanpidon mukaan RAHOITUSLASKELMA Muutettu Sastamala Vesi Akaasia Yhteensä Tot% Tot.ennuste 2016 Ulkoinen ja sisäinen TA 2016 % Toiminnan rahavirta Vuosikate % ,5 % Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot % ,0 % Rahoitustuotot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot % ,0 % Toiminnan ja invest. rahavir % ,4 % Rahoituksen rahavirta Antolainojen vähennykset % ,0 % Lainakannan muutokset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys % ,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähenn % ,0 % Muut maksuvalmiuden muut Rahoituksen rahavirta ,0 % RAHAVAROJEN MUUTOS ,8 %

7 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU Sastamalan kaupunki TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA ENNUSTE OSAPROSESSITTAIN Tilinpäätös Ta+muut yht. Jaksotettu toteutuma Prosessin tot.ennuste Poikkeama Tot% % ennuste ilman määrärahasiirtoja KONSERNIHALLINTO TULOT % % MENOT % % TOIMINTAKATE % % KAUPUNGIN YHTEISET TULOT % % MENOT % % TOIMINTAKATE % % KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ NETTO % % VARHAISKASVATUS TULOT % % MENOT % % TOIMINTAKATE % % PERUSOPETUS TULOT % % Valmistus omaan käyttöön MENOT % % TOIMINTAKATE % % LUKIOKOULUTUS TULOT % % MENOT % % TOIMINTAKATE % % ELÄMÄNLAATU TULOT % % Valmistus omaan käyttöön MENOT % % TOIMINTAKATE % % KASVU JA KULTTUURI YHTEENSÄ NETTO % % TILAKESKUS TULOT % % Valmistus omaan käyttöön % % MENOT % % TOIMINTAKATE/NETTO % % MAANKÄYTTÖ TULOT % % Valmistus omaan käyttöön % % MENOT % % TOIMINTAKATE % % YHDYSKUNTATEKNIIKKA TULOT % % Valmistus omaan käyttöön % % MENOT % % TOIMINTAKATE % % TURVALLISUUS MENOT % % TOIMINTAKATE % % ELÄVÄ MAASEUTU TULOT % % MENOT % % TOIMINTAKATE % % RAKENNUSVALVONTA TULOT % % MENOT % % TOIMINTAKATE % % YMPÄRISTÖ (ilman TK) YHTEENSÄ NETTO % %

8 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU Tilinpäätös Ta+muut yht. Jaksotettu toteutuma Prosessin tot.ennuste Poikkeama Tot% % ennuste ilman määrärahasiirtoja SOTE-HALLINTO TULOT % % MENOT % % TOIMINTAKATE % PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT TULOT % % MENOT % % TOIMINTAKATE % % KOTIHOITOPALVELUT TULOT % % MENOT % % TOIMINTAKATE % % ASUMISPALVELUT TULOT % % MENOT % % TOIMINTAKATE % % PERUSTERVEYDENHUOLTO TULOT % % MENOT % % TOIMINTAKATE % % YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TULOT % % MENOT % % TOIMINTAKATE % % Sotesi, oma toiminta % % ERIKOISSAIRAANHOITO TULOT MENOT % % TOIMINTAKATE/NETTO % % PROSESSIT YHTEENSÄ/EMO YHTEENSÄ NETTO % % SASTAMALAN VESI LIIKELAITOS TULOT % % Valmistus omaan käyttöön % % MENOT % % TOIMINTAKATE % % TYÖTERVEYS AKAASIA LIIKELAITOS TULOT % % MENOT % % TOIMINTAKATE % KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ NETTO % %

9 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU VEROTILITYKSET SASTAMALA SASTAMALA kk-tilitys Kertymän kk-ero Kertymä Muutos muutos ero Kk-tilitys Kertymä Kk-tilitys Kertymä Tulovero tammi ,1 % 6,1 % helmi ,5 % 3,6 % maalis ,2 % 2,1 % huhti ,2 % 1,5 % touko ,4 % 1,1 % kesä ,1 % 1,0 % heinä ,7 % 0,6 % elo ,4 % 0,2 % syys ,8 % 0,4 % loka ,6 % 0,5 % marras Kuntaliiton verokehikko joulu ennuste 10/ muutos -1,5 % yht Talousarvio muutos -1,1 % Kiinteistövero tammi ,8 % 64,8 % helmi ,0 % 49,1 % maalis ,5 % 49,8 % huhti ,2 % 67,8 % touko ,3 % 61,2 % kesä ,6 % 53,1 % heinä ,0 % 53,8 % elo ,1 % 52,5 % syys ,4 % 2,4 % loka ,0 % 11,0 % marras Kuntaliiton verokehikko joulu ennuste 10/ muutos 1,6 % yht Talousarvio muutos 1,7 % Yhteisövero tammi ,4 % 16,4 % helmi ,7 % 6,7 % maalis ,8 % 1,9 % huhti ,0 % 2,7 % touko ,6 % -2,1 % kesä ,6 % -7,0 % heinä ,2 % -6,9 % elo ,2 % -6,0 % syys ,6 % -7,7 % loka ,7 % -8,1 % marras Kuntaliiton verokehikko joulu ennuste 10/ muutos -15,6 % yht Talousarvio muutos -18,8 % Verotulot yhteensä tammi ,8 % 6,8 % helmi ,2 % 3,8 % maalis ,4 % 2,2 % huhti ,3 % 1,7 % touko ,3 % 1,0 % kesä ,0 % 0,6 % heinä ,8 % 0,2 % elo ,9 % 0,0 % syys ,2 % 0,0 % loka ,6 % 0,4 % marras Kuntaliiton verokehikko joulu ennuste 10/ muutos -2,1 % yht Talousarvio muutos -1,9 % Veroennusteen poikkeama budjettiin

10 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU Kassakäyrä ja kassan riittävyys Kassan riittävyys (päivää) = 365 * rahavarat / kassastamaksut tilikaudella Tilanne kk:n 20 pvä 2016 (alkup ta) tammi 20,2 Kassastamaksut helmi 17, maalis 18,4 /pvä huhti 16,4 touko 17,7 kesä 17,7 heinä 10,2 elo 12,6 syys 12,4 loka 13,2 marras joulu

11 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU Sastamala YHDISTETTY KAIKKI (Sastamala, Vesi, Akaasia, KUUKAUSI- JA TUNTIPALKAT) Henkilöstömäärä ydinprosesseittain ja liikelaitoksittain vakinaiset/määräaikaiset sekä koko-/osa-aikaiset KT:n suosituksen mukaisesti henkilö ei määräaikaisena, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde Määrä / Nimi Sarakeotsikot Vakinainen Vakinainen Summa Määräaikainen Määräaikainen Summa Kaikki yhteensä Riviotsikot Kokoaikainen Osa-aikainen Kokoaikainen Osa-aikainen Konsernihallinto Kasvu ja kulttuuri Yhdyskunta ja ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelut Sastamalan Vesi Työterveys Akaasia Kaikki yhteensä Lomituspalvelut ja Opistotoiminta (sisältyy yllä olevaan taulukkoon): Vakinainen Vakinainen Summa Määräaikainen Määräaikainen Summa Kaikki yhteensä Kokoaikainen Osa-aikainen Kokoaikainen Osa-aikainen Hallinto, lomituspalvelut Lomituspalvelut Lomituspalvelut yhteensä Opistotoiminta, opetus Opistotoiminta, yhteiset Sastamalan Opisto yhteensä

12 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU 2016 ARVIOINTI PERHEPALVELUVERKOSTON VAIKUTTAVUUDESTA VUOSINA Kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaista perhepalveluverkoston (perhepalvelukeskus) poikkihallinnollista toimintaa on kehitetty ja koordinoitu systemaattisesti vuodesta 2014 lähtien. Työnkuvia ja toimintamalleja on kehitetty niin, että verkostoyhteistyö on sisällytetty kaikille lasten, nuorten ja perheiden parissa toimiville. Samaan aikaan tulleet lainsäädännön muutokset eri toimialoilla velvoittavat aikaisempaa laajempaan yhteistyöhön. Kehittämistyötä oli aloitettu eri hankkeissa jo aiempina vuosina ja tätä on jatkettu viranomaistyönä sekä hallinnollisesti että työntekijätasolla. Perhepalveluverkostolla tarkoitetaan kaikkia lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä tahoja ja heidän työntekijöitään. Sastamalan perhepalveluverkosto on Sastamalan kaupungin alueella toimivien erillisten ja itsenäisten organisaatioiden muodostama yhteinen rakenne. Koko perhepalveluverkoston yhteinen päämäärä on asukkaiden elämänhallinnan vahvistaminen, joka on kaiken perhepalveluverkoston toiminnan perustana ja vaikutuksena kaikille niille muille toiminnoille, joita lasten, nuorten ja perheiden palveluissa saadaan aikaan. Perhepalveluverkosto toimii siten, että pois lähettämisen sijaan asukas saa avun moniammatillisen verkoston kautta. Perheille annetaan tukea riittävän varhaisessa vaiheessa ja riittävän tehokkaasti; verkoston toiminta on oikea-aikaista ja oikein mitoitettua. Moniammatillinen verkosto tekee työtä ja etsii ratkaisuja yhdessä. Näin ollen yksittäinen toimija ei joudu umpikujaan vaan yhteistyöstä tulee yhteistä työtä lasten, nuorten ja perheiden tueksi. Alla perhepalveluverkoston prosessikuvaus: Perhepalveluverkoston toiminta on kustannustehokasta. Verkoston systemaattisella koordinoinnilla tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä ja vähennetään kalliiden erityispalvelujen tarvetta. Esimerkiksi verkostoyhteistyönä nopeasti perustettu tukiluokka vähensi lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta sekä ehkäisi syrjäytymistä. Sastamalassa on oivallettu verkostotyön mahdollisuudet; palvelujen saantia on järkeistetty ja kehitetty uusia, innovatiivisia ja asiakaslähtöisiä palveluja. Kasvatus-, sosiaali- ja terveysalojen johtajat ovat sitoutuneet oman hallinnonalansa lisäksi kustannusten poikkihallinnolliseen tarkasteluun myös resurssien ja rahankäytön osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kustannukset voivat välillisesti lisääntyä jollakin hallinnonalalla mutta pienentyä koko kaupungin tasolla. Perhepalveluverkoston toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016 ovat olleet nepsy-osaamisen vahvistaminen, päihteiden käytön aloittamisen ehkäiseminen sekä osallisuus ja työ Sastamalan nuorille. Nepsytavoitteeseen on vastattu perustamalla APUA ARKEEN - apuvälinelainaamo Sastamalan pääkirjaston yhteyteen keväällä 2016 sekä suunnittelemalla ja järjestämällä neuropsykiatrista ryhmävalmennusta sekä peruskoululaisille että toisen asteen opiskelijoille. Valmennukset alkavat syksyn 2016 aikana.

13 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU 2016 Päihteiden käytön aloittamisen ehkäisemiseen on perhepalveluverkoston yhteistyönä suunniteltu uusi päihdemalli, jolla puututaan ensimmäisiin päihdekokeiluihin. Ensimmäisestä päihdekokeilusta kiinnijäävien kanssa käydään matalan kynnyksen keskustelu Valomerkki-mallin mukaan. Toisesta päihdekokeilusta (ja / tai useammasta huolenaiheesta) ehdotetaan nuorelle Omin jaloin -työskentelymallia. Jos käydyistä keskusteluista huolimatta nuoren tilanne on huolestuttava, tilanteeseen tehdään yksilöllinen suunnitelma ja mahdollisesti aloitetaan yhteistyö lastensuojelun kanssa. Kolmantena perhepalveluverkoston tavoitteena tälle vuodelle oli Osallisuus ja työ Sastamalan nuorille kokonaisuus. Tähän on pureuduttu kahden eri hankkeen voimin. Osallisuus ja tuki hankkeessa rakennetaan tukimalli nuorille, joilla on toistuvia vaikeuksia kiinnittyä koulutukseen, työelämään ja olemassa oleviin julkisiin palveluihin. Suurella joukolla tällä hetkellä palveluiden piiristä putoavista nuorista on neuropsykiatrisia diagnooseja tai piirteitä, joihin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tässä hankkeessa. Osallisuus ja työ hanke puolestaan etsii ja kokeilee keinoja helpottaa kasvavan nuorisotyöttömyyden haasteita. Samalla vastataan kuntien muuttuvaan rooliin työllisyyden edistämisessä. Nuorisotyöttömyyden kasvun taittuminen edellyttää yhteistyötä elinkeinoelämän, koulutuksen järjestäjien ja palveluohjausta tekevien tahojen välillä. Hankkeen kohderyhmänä ovat työttömät nuoret, joille etsitään työllistymismahdollisuuksia ja osallisuutta tukevaa toimintaa kotiseudulta. Hankkeen avulla kehitetään uusia, innovatiivisia kokeiluja työllisyyden hoitoon ja elämänlaadun parantamiseen. Nämä molemmat hankkeet toimivat Joutsenten reitin kuntien alueella. Perhepalveluverkostossa toteutettiin kaksiosainen henkilöstökysely keväällä Kyselyn ensimmäinen osa koski perhepalveluverkoston toimintaa ja jälkimmäisessä osassa sai arvioida verkostoiltapäivien toimivuutta ja esittää toiveita ja ehdotuksia tuleville iltapäiville. Huomionarvoista kyselyn tuloksissa oli, että suurin osa vastaajista koki kuuluvansa perhepalveluverkostoon. Myös oma toiminta ja kehittämistyön tuloksena luodut uudet toimintamallit koettiin hyödyllisiksi ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistäviksi. Verkostoiltapäivien parasta antia vastaajien mukaan on ollut mahdollisuus tutustua toisiin ja tehdä organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Verkostoiltapäivät ovat myös herättäneet vastaajia pohtimaan omaa työtään ja yhteyksiä toisiin toimijoihin. Tämä on merkittävä osa sitä toimintaa, johon koko verkostomme kehittäminen tähtää. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtymässä maakunnan järjestämiksi Sote-uudistuksen myötä. Tämän vuoksi on tärkeää saada paikalliset yhteistyörakenteet toimiviksi ja turvata kuntalaisten hyvät palvelut. Perhepalveluverkosto on koordinoinut ja toteuttanut näitä hyviä palveluja ja yhteistyörakenteita vuosien aikana. Sastamala on ollut verkostotyön kehittämisen edelläkävijä ja sovittanut yhteen lasten, nuorten ja perheiden palveluja, joka on nyt myös hallituksen kärkihankkeen tavoitteena. Koko perhepalveluverkoston toiminta tähtää yhteiseen ja avoimeen kuntalaista hyvin palvelevan toimintakulttuurin vahvistamiseen. Toimintakulttuuri muuttuu hitaasti, joten verkostotyötä on jatkettava systemaattisesti. Puolivuosittaiset verkostoiltapäivät tekevät toimintakulttuuria tutuksi koko Sastamalan alueella ja ovat osa tätä systemaattisuutta. Vuosina kehitetyt uudet palvelut, toimintamallit ja innovaatiot:

14 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU perhepalveluiden omat nettisivut, joilla on esillä kaikki lapsille, nuorille ja perheille suunnatut palvelut; nettisivujen suunnittelussa on ollut mukana kokemusasiantuntijoita eli lapsia, nuoria ja perheitä: - RinnallaKulkija-palvelu, perheille, jotka ovat monien palvelujen piirissä mutta eivät saa niistä tarpeeksi irti, jotta heidän tilanteensa helpottuisi. Palvelu vakiinnutetaan osaksi palveluita alkaen. - verkostoiltapäivät; koko perhepalveluverkostolle suunnatut iltapäivät puolivuosittain. Aiheina on ollut mm. verkoston yhteistyörakenteiden kehittäminen, haastavien perhetilanteiden käsittely, palveluiden esittely ja lapsen ja nuoren itsetunnon rakentuminen ja tukeminen. - yläkoulun tukiluokka; intensiivisen koulunkäynnin tuki erittäin haastavassa tilanteessa oleville yläasteikäisille nuorille. Tukiluokka toimi yhden lukukauden verran ja tulokset olivat upeat: kaikki 9-luokkalaiset saivat päästötodistuksen, 7. ja 8.-luokkalaiset pystyvät nyt opiskelemaan yleisopetuksen ryhmissä, erikoissairaanhoidon sekä lastensuojelun kustannuksissa säästettiin ja syrjäytymistä ehkäistiin. - ohjausryhmä; viikoittaiset kokoontumiset; asioiden valmistelu ja koordinointi. - vaikuttavan verkostopalaverin kehittäminen; verkoston toimijoita on haastateltu palavereiden toimivuudesta ja hyödyllisyydestä. Näiden palavereiden perusteella kehitettiin kooste sovituista asioista lomake, joka annetaan perheelle verkostopalaverin päätteeksi (ks. liite1). Lomakkeeseen kirjataan palaverissa sovitut asiat ja vastuut, myös ne jotka ovat perheen vastuulla. Näin myös perhe saa itselleen palaverista muistion ja suunnitelman tulevasta. - kannabis-koulutus: perhepalveluverkostolle suunnattu koulutus kannabiksesta. - nuoren mielenterveys tukitapaamiset; nuorten kanssa toimiville järjestetyt tapaamiset, joissa mukana psykiatrian asiantuntijoita, jotka ohjeistavat kohtaamaan ja tukemaan psyykkisesti oireilevaa nuorta, myös tapausesimerkkien läpikäynti. - Sastamalan päihdemalli: uusi toimintamalli lasten ja nuorten päihteiden käytön ehkäisemiseen; esitelty vuoden 2016 toiminnallisten tavoitteiden yhteydessä - Apua arkeen lainaamo; Sastamalan pääkirjaston tiloissa sijaitseva lainaamo, josta voi lainata arjen apuvälineitä lapsille, nuorille ja ikäihmisille. Lainaamosta on saatavilla muun muassa lapsen ja nuoren oman toiminnan ohjausta ja ajan hahmottamista helpottavia apuvälineitä sekä rentoutumista ja keskittymistä lisääviä välineitä. Ikäihmisille on tarjolla esimerkiksi ruokailu- ja ruuanvalmistustilanteisiin liittyviä pienapuvälineitä sekä kehon hallintaa ja voimaa harjoittavia välineitä. - Nepsy-ryhmävalmennus: neuropsykiatrisessa valmennuksessa (nepsy-valmennus) keskitytään valmennettavan potentiaalin ja vahvuuksien huomioimiseen sekä niiden hyödyntämiseen. Keskeisiä asioita valmennuksessa ovat arjen- ja elämänhallintataitojen harjoittelu sekä itsetunnon rakentaminen ja tukeminen. Ryhmät on suunnattu alakoululaisille, yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille. - Agenttiryhmätoiminta; agenttiryhmä koostuu laajalti lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivista henkilöistä, joten sitä voidaan myös pitää suppeampana koko kattauksena perhepalveluverkoston jäsenistä. Agenttiryhmän tarkoituksena on tuoda perhepalveluverkoston toimintaan näkökulmia ja osaamista kentältä lasten, nuorten ja perheiden parista. Agentti toimii linkkinä perhepalveluverkoston ohjausryhmän ja oman työyksikkönsä välillä sekä tekee yhteistyötä uusien verkoston toimintamallien toteuttamiseksi sekä valmisteluryhmän että muun agenttiryhmän kanssa. Agenttiryhmä kokoontuu muutaman kuukauden välein ja osallistuu aktiivisesti myös verkostoiltapäivien suunniteluun.

15 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU Ryhmäneuvolatoiminta 2-3 vuotiaiden vanhemmille alkaa syksyllä 2016 Kolmas sektori osana perhepalveluverkostoa - Nuorten hyvinvointiryhmä; yhteistyössä asumisvalmennusyksikkö Kätsä, Sastamalan kaupungin etsivä nuorisotyö ja Sastamalan seurakunta suunnittelivat ja toteuttivat yhteisen kaikille nuorille avoimen iltaryhmän. Jokaiselle kerralle suunniteltiin omat aihealueet, joiden sisällöt suunniteltiin mielenterveysseuran kehittämän mielenterveyden käden mukaan. Kokoontumisissa mm. keskusteltiin tunteista, arvoista ja valinnoista, kokeiltiin erilaisia liikuntamuotoja, keskusteltiin levosta ja unesta sekä tehtiin rentoutumisharjoituksia. - Tapahtumien suunnittelukalenteri; Sastamalassa tapahtumia järjestävät ja kattavasti mukana olevat tahot syöttävät tiedot suunnitelmistaan tapahtumien suunnittelukalenteriin, joka on kaupungin verkkosivustoon hankittu palvelu. Tällä tavoitellaan järjestäjiä haittaavien päällekkäisyyksien ennalta ehkäisemistä, yhteistoiminnan hyötyjen, synergioiden hyväksikäyttämistä sekä vapaaehtoistyön motivaation vahvistamista onnistuneiden tapahtumien johdosta. Kuntalaiset hyötyvät hyvin järjestetyistä tapahtumista ja heillä on paremmat osallistumismahdollisuudet, kun tapahtumat muodostavat yhteensopivan kokonaisuuden. - Sote-järjestöjen säännölliset tapaamiset ja yhteistyön kehittäminen - Sote-järjestöjen järjestämä kesäleiri jo kahtena kesänä - Osallisuus ja tuki hanke, esiteltynä vuoden 2016 toiminnallisten tavoitteiden yhteydessä - Osallisuus ja työ hanke, esitelty vuoden 2016 toiminnallisten tavoitteiden yhteydessä Perheohjaus: Perheohjaajat ovat osa perhepalveluverkostoa kuten kaikki muutkin lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät (ks.liite2) voimaan tullut uusi sosiaalihuoltolaki edellyttää kuntia tarjoamaan asukkailleen ennaltaehkäisevää perhetyötä. Sastamalassa tätä lakisääteistä ennaltaehkäisevää työtä tekevät ovat nimikkeeltään perheohjaajia. Kuntalaisten näkökulmasta on selvempää että lastensuojelun perhetyötä tekevät ja ennaltaehkäisevää perhetyötä tekevät työskentelevät eri nimikkeillä. Tämä vähentää sekaannuksia. Laki ei määrää tiettyjä nimikkeitä, vaan kunnat saavat ne itse päättää. Koska Sastamalassa lastensuojelun perhetyötä tekevät ovat nimikkeeltään perhetyöntekijöitä, oli loogista nimittää ennaltaehkäisevän työn tekijät perheohjaajiksi. Lastensuojelun sijaishuollon kustannuksiin vaikuttavat monet tekijät. Sastamalassa sijaishuollon kustannukset ovat laskeneet vuodesta 2013 vuoteen Muutosta on tapahtunut etenkin vuosien 2014 ja 2015 välillä. Perheohjauksen vaikutusta sijaishuollon menojen laskuun on vaikea arvioida, mutta todennäköistä on, että niin perheohjauksella kuin syksyllä 2015 perustetulla yläkoulun tukiluokallakin on vaikutusta Sastamala Punkalaidun

16 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU 2016 Perheohjaus on muutamassa vuodessa tavoittanut hyvin apua tarvitsevat perheet. Vuoden 2015 (ainoa kokonaan tilastoitu vuosi) aikana uusia asiakkaita aloitti yhteensä 87. Asiakaskäyntejä oli vuonna 2015 yhteensä 707 kappaletta ja verkostopalavereita 41 kappaletta. Näiden lisäksi perheohjaajat pitivät yhdessä terveydenhoitajien kanssa perhevalmennuksia, joita on vuosittain noin 20 kertaa. Asiakkuuden keston keskiarvo oli vuonna ,5 kk ja jonotusaika palveluun noin kaksi viikkoa. Yhdelle perheelle kertyi tapaamiskertoja perheohjaajan kanssa keskimäärin 6 kappaletta. Lähes kaikissa perheissä tapaamispaikkana on perheen oma koti. Perheohjaukseen hakeudutaan monien eri syiden takia. Haasteet perheen vuorovaikutuksessa ja vanhemmuudessa sekä arjen- ja elämänhallintaan ja käyttäytymiseen liittyvät asiat ovat olleet palvelutarpeen syy suurimmalla osalla asiakasperheistä. Pääosin perheet ottavat itse yhteyttä suoraan perheohjaajiin, mutta myös verkoston toimijat ohjaavat perheitä. Asiakkaiden iät jakaantuvat tasaisesti vuotiaiden välillä, joitakin asiakkaita on ollut myös ikähaarukassa vuotta. Perheohjauksen vakinaistaminen on perusteltua paitsi sen vaikuttavuudella, myös siksi, että kyseessä on palvelu, joka siis muuttui alkaen lakisääteiseksi kunnan palveluksi. Työtä ei voi siirtää lastensuojelun perhetyöntekijöiden tehtäväksi. Lastensuojelun perhetyöntekijöiden toimenkuvaa on viime vuosien aikana laajennettu ja kehitetty. Perinteisen lastensuojelun avohuollon tukitoimena myönnetyn perhetyön lisäksi perhetyöntekijät huolehtivat lastensuojelun jälkihuoltonuorten kanssa tehtävästä käytännön työstä, toimivat sijaisperheiden säännöllisenä tukena edesauttaen siten perhehoidon onnistumista ja mahdollistaen myös vaativampien lasten sijoittamisen laitoshoidon sijaista perhehoitoon sekä tehden entistä enemmän tehostettua perhetyötä ja perhearviointeja. Sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön lisääminen heidän työkenttäänsä tarkoittaisi sellaista asiakasmäärän lisäystä, että työ nykyisellä toimenkuvalla ei olisi mahdollista. Perheohjaaja tekee matalamman kynnyksen työtä, eikä pääsääntöisesti työskentele lastensuojelun asiakasperheiden kanssa. Perheohjauksen tavoite on tehdä työtä perheiden kanssa siten, että perhe ei tarvitse lastensuojelun asiakkuutta myöhemmässäkään vaiheessa. Perhepalveluverkostossa keväällä tehdyssä henkilöstökyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan perheohjauksen hyötyä oman työnsä näkökulmasta. Peräti 88 % vastaajista oli sitä mieltä, että perheohjauksesta on ollut hyötyä asiakkaan elämäntilanneen ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kyselyssä kysyttiin myös mielipiteitä perhepalveluiden kehittämiseen ja verkoston toimintaan liittyen avoimen kysymyksen muodossa. Moni avoin vastaus käsitteli perheohjausta ja sen tuomaa erittäin hyvää lisäystä matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviin palveluihin: omassa työssä on ollut eniten hyötyä yhteistyöstä perheohjaajien kanssa, millä on estetty paljon lastensuojelullisia toimenpiteitä. Tämä juuri kertoo sekä perhepalveluverkoston toimivuudesta että perheohjauksen hyödystä sekä perheille että kunnalle kun lastensuojelullisia kalliita toimenpiteitä pystytään ennaltaehkäisevillä palveluilla estämään.

17 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU 2016 LIITE 1 KOOSTE..201 SOVITUISTA ASIOISTA: Lapsen tai nuoren nimi: Huoltajat: Palaverissa mukana: Jatkosuunnitelmat: (kuka tekee, mitä tekee ja milloin tekee yms.) Perheen muistilista: (tärkeät päivämäärät, tapaamiset, yhteydenotot yms.)

18 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU 2016 LIITE 2 PERHEPALVELUVERKOSTON POSTERI

19 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU 2016 PROSESSIEN JA LIIKELAITOSTEN OSAVUOSIRAPORTIT

20 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU 2016 Konsernihallinto Toimielin Vastuuhenkilö / tilivelvollinen Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg Osaprosessin tehtävä/ palvelusuunnitelman kuvaus Konsernihallinto huolehtii seuraavista kaupunkikonsernin johtamis- ja ohjaustehtävistä: vaalit ja osallistuminen, päätöksenteko, yleishallintopalvelut, tilintarkastus, konserniohjaus, prosessien kehittäminen, strategia ja kaupunkirakenne, elämänhallinnan, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, yritystoiminnan edistäminen, työllisyyspalvelut, sisäinen valvonta ja riskienhallinta, talousohjaus sekä konsernipalvelut (henkilöstö-, tietohallinto-, juridiikka- ja logistiikkapalvelut). Toiminnan painopisteet, muutokset ja tuottavuustoimenpiteet suunnitelmakaudella / Valmistelutilanne/ toteutuminen toteutusvuosi / vaikutus Kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamista on valmisteltu, ensivaiheessa erityisesti luottamushenkilöiden toimielinorganisaation osalta ja kaupunginvaltuusto on päättänyt tältä osin periaatelinjaukset kesäkuussa. Uuden hallintosäännön valmistelu käynnistyy syksyllä. Uusi toimintamalli tulee voimaan valtuustokauden vaihtuessa Konsernirakenteen kokonaisarviointiin liittyen on valmisteltu kaupungin elinkeinopalveluiden järjestämisen toimintamallia. Kaupunginvaltuusto on päättänyt kesäkuussa, että elinkeinopalvelut siirretään tytäryhtiöstä (Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy) suoraan kaupungin omaksi toiminnaksi lukien. Elämänhallinnan edistäminen on ollut edelleen toiminnan yhtenä painopisteenä. Elämänhallintatyöryhmä on kokoontunut kolme kertaa alkuvuoden aikana. Ravitsemussuunnitelma on päivitetty ja hyvinvointitapahtumaa on valmisteltu. Kaupunginhallitus on hyväksynyt nuorten kesätyöllistämistä yrityksiin koskevat ohjeet ja kesätyöllistämistuet ovat olleet haettavana. Hakemuksia oli aikaisempia vuosia enemmän ja kaikkiin hakemuksiin ei tarkoitukseen varattu määräraha tulle riittämään. Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy on toteuttanut elinkeino-ohjelmaa. Kaupungin viestintää ja markkinointia on tehostettu uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ja työpaikkojen luomiseksi. Yhteispalvelupisteen perustamista TE-hallinnon esittämällä tavalla ei ole hyväksytty. Yhteispalvelua ollaan kehittämässä muuttamalla nykyistä lakia. Esitysluonnoksesta on annettu lausunto. Työterveyshuolto on kilpailutettu yhteistoiminnassa mukana olevien kuntien kanssa alkuvuoden aikana. Kilpailuttamisen perusteella toukokuussa tehdyn päätöksen mukaan työterveyshuolto siirtyy liikkeenluovutuksella Suomen Terveystalo Oy:lle lukien. Laatujärjestelmän (IMS toiminnanohjausjärjestelmä) rakentamista on jatkettu mm. prosessikuvausten laatimisella. Hankkeiden koordinointia on toteutettu ja johtoryhmä on käsitellyt uusia hankehakemuksia ja hankkeiden ajankohtaiskatsauksen. Hankintalainsäädännön uudistumista on seurattu. Osaprosessin oma kaupunkistrategiasta Sitova tavoitetaso 2016 Toteuma

21 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU 2016 johdettu tavoite 1. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä elämänhallinnan edistäminen 2. Kaupungin konsernirakenteen sopeuttaminen toimintaympäristön muutoksiin sekä omistaja- ja konserniohjauksen kehittäminen Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman indikaattorit on päivitetty ja tarkistettu Tarkoituksenmukainen ja tehokas konsernirakenne Päivitetty omistaja- ja konserniohjeistus uuteen kuntalakiin perustuen (410/2015) Vuosiraportti kaupungin asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on käsitelty kaupunginvaltuustossa kesäkuussa. Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman päivittäminen ja uusien indikaattorien hyväksyminen siirtyy seuraavalle vuodelle. Elinkeinopalveluiden uutta toimintamallia on valmisteltu ja kaupunginvaltuusto on päättänyt kesäkuussa elinkeinopalvelujen siirtämisestä tytäryhtiöstä kaupungin omaksi toiminnaksi. Tietohallintopalvelujen järjestämistä koskeva selvitys on laadittu Sastamalan Tukipalvelu Oy:n osakkaiden yhteistyönä. Osakkaiden erilliselle työryhmälle antama selvitystyö SaTun tulevaisuuden vaihtoehdoista ja niiden hyödyistä ja haitoista valmistuu syyskuussa. 3. Työllisyyden ja osallisuuden edistäminen Työllisyysohjelman 2015 toimeenpano Kaikille aktivoinnin piiriin kuuluville laaditaan aktivointisuunnitelma, missä kunnan edustaja on mukana. Kaikille aktivoitaville tarjotaan suunnitelman mukaisia kunnan aktiivitoimia ja nuorille alle 30- vuotiaille henkilökohtainen tuki. Sosiaalisen kuntoutuksen (työtoiminnan) asiakaspaikkojen kasvattaminen voimaan tulleen lain edellyttämälle tasolle (SHL 1301/2014, 17 ) Päivitetystä omistaja- ja konserniohjauksesta päättäminen siirtynee vuoden 2017 alkupuolelle, jolloin myös uusi hallintosääntö tullee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaikille aktivoinnin piiriin kuuluville toimeentulotukiasiakkaille ja työttömille työnhakijoille on tarjottu aktivointisuunnitelman laatimista ja palvelutarpeen mukaisia aktiivitoimia. Aktivointisuunnitelmat on laadittu kolmikantaisesti TE-toimiston, kunnan ja asiakkaan yhteistyönä. Sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalista kuntoutusta työtoimintana on pystytty järjestämään kaikille palvelua tarvitseville. Asiakasmäärät ovat tosin kasvussa ja jatkossa palvelutarpeen tyydyttäminen edellyttää lisäresurssia ohjaushenkilöstöön. 4. Vetovoiman vahvistaminen, positiivisen viestinnän ja markkinoinnin ke- Markkinointisuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutta- Sastamala ja Punkalaidun on hyväksytty mukaan työllisyys- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun Tampereen kaupunkiseudun kanssa. Markkinointisuunnitelman mukaisia toimenpiteitä on toteutet-

22 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU 2016 hittäminen sekä asukashankinnan edistäminen minen Pitempiaikaisen markkinointiohjelman laatiminen ja hyväksyminen tu. Mm. asumiseen ja kaupungin yleiseen tunnettavuuteen liittyvä kampanja (markkinointilehti, verkkonäkyvyys ja printtimainonta) sekä Sastamalan matkailukampanja (Tampere: bussinäytöt, kylkitarrat, verkko, printti). Sähköisen viestinnän tehostaminen suunnitelman mukaisesti (Facebook, Twitter, LinkedIn, blogi-koulutukset). Videokuvaukset palveluista, kolmesta yrityksestä, sekä materiaalia vesistöstä ja asumisesta vuoden 2017 markkinointia varten. Messuosallistumisia (Matkamessut (Hki ja Tre) ja Asta sekä päivän promo Koskikeskuksessa Tampereella. Tavoitteiden strategiavastaavuus (asiasanat): Hyvinvointi, turvallisuus, työllisyys, osallisuus, vetovoima, viestintä, markkinointi, asukashankinta, tasapainoinen talous Suorite, mittari TP 2013 TP2014 TP2015 TA2016 Toteuma Konsernihallinnon kokonaismenot /as * ***272 ***157 Kokonaishallinnon kokonaismenojen osuus ulkoisista toimintamenoista % 2,8 2,7 2,9* 3,8 3,3 Monialaisen työllistymistä edistävän palvelun (TYP-palvelut) piirissä olevien aktivointiaste % Työllisyyspalveluiden nettokustannukset, 1000 (v ja 2014 sote-palveluissa ja v alkaen konsernihallinnossa, luvut eivät sisällä etsivän nuorisotyön kuluja) ** 398 * ei sisällä työllisyyspalveluita ** v budjetti sisältää velvoitetyöllistämisen kustannuksia 148 teur *** jaettu asukasluvulla Tuloarviot ja määrärahat : Konsernihallinto Nettositova Sitovuustaso: toimintakate, netto* TP Alkup. TA 2016 Muutettu TA 2016 Toteuma k-pito Toteuma jaksotettu Tot % jaksotettu Koko vuoden toteumaarvio Toimintatuotot , Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut , Toimintakate (netto)* , Laskennalliset kulut:

23 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU 2016 Poistot ja arvonalentumiset Tehtävän kokonaiskustannukset ,9 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) Hallinnon sisäinen laskutus (sis. kustannuksiin) Jaksotuksiin sisältyvät olennaiset erät: Pirkanmaan liiton ja Suomen Kuntaliiton maksuosuudet , osuus verotuskustannuksiin , joukkoliikenteen valtionavustukset , SaSypin maksuosuudet ja työllisyyspalvelut Sanallinen arvio koko vuoden toteutumasta ja mahdollisten poikkeamien ennakointi (toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet): Koko vuosi toteutuu näillä näkymin pääsääntöisesti suunnitellusti. Määrärahaa jäänee jonkin verran käyttämättä, mutta summa täsmentyy tarkemmin vasta loppuvuoden aikana. Omistaja- ja konserniohjausta koskevien ohjeiden päivittäminen siirtynee alkuvuoteen 2017 samaan yhteyteen uuden hallintosäännön hyväksymisen kanssa. Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman indikaattorien päivittäminen siirtyy vuodelle 2017.

24 OSAVUOSIKATSAUS ELOKUU 2016 Kaupungin yhteiset erät Toimielin Vastuuhenkilö / tilivelvollinen Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg Osaprosessin tehtävä/ palvelusuunnitelman kuvaus Osaprosessiin on koottu sellaiset tulo- ja menoerät, jotka eivät ole suoraan ydinprosessin oman toiminnan tuottoja ja kuluja. Tällaisia eriä vuoden 2016 talousarviossa ovat Yhdistymisavustuksen käyttö toimintakuluihin - Kiikoisten kehittämistoimikunnan päätettävät kohteet euroa Maanmyynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja tappiot, nettotulo euroa. Aikaisempina vuosina kertyneistä yhdistymisavustustuloista kohdistuu vuodelle 2016 yhteisiin eriin vain yhdistymissopimuksen mukainen käyttö Kiikoisten kehittämistoimikunnan kautta. Lisäksi on vuosittain varauduttu euron maanhankinnan ja -myynnin nettomyyntivoittoihin. Toiminnan painopisteet, muutokset ja tuottavuustoimenpiteet suunnitelmakaudella / Valmistelutilanne/ toteutuminen toteutusvuosi / vaikutus Kiikoisten kehittämistoimikunta on päättänyt yhdistymisavustuksen käytöstä toimintakuluihin myöntämällä tämän vuoden avustukset (kyseisten avustusten viimeinen käyttövuosi). Tuloarviot ja määrärahat: Kaupungin yhteiset erät Nettositova Sitovuustaso: toimintakate, netto* TP Alkup. TA 2016 Muutettu TA 2016 Toteuma k-pito Toteuma jaksotettu Tot % jaksotettu Koko vuoden toteumaarvio Toimintatuotot , Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut , Toimintakate (netto)* , Laskennalliset kulut: Poistot ja arvonalentumiset Tehtävän kokonaiskustannukset ,3 Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) Jaksotuksiin sisältyvät olennaiset erät: Yhdistymisavustusten käytöstä Kiikoisten kehittämistoimikunnan päätettäviin kohteisiin on jaksotettu kaksi kolmasosaa. Sanallinen arvio koko vuoden toteutumasta ja mahdollisten poikkeamien ennakointi (toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet): Koko vuosi toteutuu näillä näkymin jokseenkin suunnitellusti, tosin maanmyyntiä on vaikea ennakoida etukäteen tarkasti, joten maanmyynnin nettomyyntitulot saattavat jäädä alle talousarviossa arvioidun. Toimintakuluihin on tuloutettu noin euroa henkilöstön palkitsemiseen käyttämättä jääneistä vuoden 2015 tilinpäätökseen jaksotetuista varauksista.