ARVIOINTI PERHEPALVELUVERKOSTON VAIKUTTAVUUDESTA VUOSINA

Transkriptio

1 ARVIOINTI PERHEPALVELUVERKOSTON VAIKUTTAVUUDESTA VUOSINA Kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaista perhepalveluverkoston (perhepalvelukeskus) poikkihallinnollista toimintaa on kehitetty ja koordinoitu systemaattisesti vuodesta 2014 lähtien. Työnkuvia ja toimintamalleja on kehitetty niin, että verkostoyhteistyö on sisällytetty kaikille lasten, nuorten ja perheiden parissa toimiville. Samaan aikaan tulleet lainsäädännön muutokset eri toimialoilla velvoittavat aikaisempaa laajempaan yhteistyöhön. Kehittämistyötä oli aloitettu eri hankkeissa jo aiempina vuosina ja tätä on jatkettu viranomaistyönä sekä hallinnollisesti että työntekijätasolla. Perhepalveluverkostolla tarkoitetaan kaikkia lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleviä tahoja ja heidän työntekijöitään. Sastamalan perhepalveluverkosto on Sastamalan kaupungin alueella toimivien erillisten ja itsenäisten organisaatioiden muodostama yhteinen rakenne. Koko perhepalveluverkoston yhteinen päämäärä on asukkaiden elämänhallinnan vahvistaminen, joka on kaiken perhepalveluverkoston toiminnan perustana ja vaikutuksena kaikille niille muille toiminnoille, joita lasten, nuorten ja perheiden palveluissa saadaan aikaan. Perhepalveluverkosto toimii siten, että pois lähettämisen sijaan asukas saa avun moniammatillisen verkoston kautta. Perheille annetaan tukea riittävän varhaisessa vaiheessa ja riittävän tehokkaasti; verkoston toiminta on oikea-aikaista ja oikein mitoitettua. Moniammatillinen verkosto tekee työtä ja etsii ratkaisuja yhdessä. Näin ollen yksittäinen toimija ei joudu umpikujaan vaan yhteistyöstä tulee yhteistä työtä lasten, nuorten ja perheiden tueksi. Alla perhepalveluverkoston prosessikuvaus: Perhepalveluverkoston toiminta on kustannustehokasta. Verkoston systemaattisella koordinoinnilla tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä ja vähennetään kalliiden erityispalvelujen tarvetta. Esimerkiksi verkostoyhteistyönä nopeasti perustettu tukiluokka vähensi lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta sekä ehkäisi syrjäytymistä. Sastamalassa on oivallettu verkostotyön mahdollisuudet; palvelujen saantia on järkeistetty ja kehitetty uusia, innovatiivisia ja asiakaslähtöisiä palveluja. Kasvatus-, sosiaali- ja terveysalojen johtajat ovat sitoutuneet oman hallinnonalansa lisäksi kustannusten poikkihallinnolliseen tarkasteluun myös resurssien ja rahankäytön osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kustannukset voivat välillisesti lisääntyä jollakin hallinnonalalla mutta pienentyä koko kaupungin tasolla. Perhepalveluverkoston toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016 ovat olleet nepsy-osaamisen vahvistaminen, päihteiden käytön aloittamisen ehkäiseminen sekä osallisuus ja työ Sastamalan nuorille. Nepsytavoitteeseen on vastattu perustamalla APUA ARKEEN - apuvälinelainaamo Sastamalan pääkirjaston

2 yhteyteen keväällä 2016 sekä suunnittelemalla ja järjestämällä neuropsykiatrista ryhmävalmennusta sekä peruskoululaisille että toisen asteen opiskelijoille. Valmennukset alkavat syksyn 2016 aikana. Päihteiden käytön aloittamisen ehkäisemiseen on perhepalveluverkoston yhteistyönä suunniteltu uusi päihdemalli, jolla puututaan ensimmäisiin päihdekokeiluihin. Ensimmäisestä päihdekokeilusta kiinnijäävien kanssa käydään matalan kynnyksen keskustelu Valomerkki-mallin mukaan. Toisesta päihdekokeilusta (ja / tai useammasta huolenaiheesta) ehdotetaan nuorelle Omin jaloin -työskentelymallia. Jos käydyistä keskusteluista huolimatta nuoren tilanne on huolestuttava, tilanteeseen tehdään yksilöllinen suunnitelma ja mahdollisesti aloitetaan yhteistyö lastensuojelun kanssa. Kolmantena perhepalveluverkoston tavoitteena tälle vuodelle oli Osallisuus ja työ Sastamalan nuorille kokonaisuus. Tähän on pureuduttu kahden eri hankkeen voimin. Osallisuus ja tuki hankkeessa rakennetaan tukimalli nuorille, joilla on toistuvia vaikeuksia kiinnittyä koulutukseen, työelämään ja olemassa oleviin julkisiin palveluihin. Suurella joukolla tällä hetkellä palveluiden piiristä putoavista nuorista on neuropsykiatrisia diagnooseja tai piirteitä, joihin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tässä hankkeessa. Osallisuus ja työ hanke puolestaan etsii ja kokeilee keinoja helpottaa kasvavan nuorisotyöttömyyden haasteita. Samalla vastataan kuntien muuttuvaan rooliin työllisyyden edistämisessä. Nuorisotyöttömyyden kasvun taittuminen edellyttää yhteistyötä elinkeinoelämän, koulutuksen järjestäjien ja palveluohjausta tekevien tahojen välillä. Hankkeen kohderyhmänä ovat työttömät nuoret, joille etsitään työllistymismahdollisuuksia ja osallisuutta tukevaa toimintaa kotiseudulta. Hankkeen avulla kehitetään uusia, innovatiivisia kokeiluja työllisyyden hoitoon ja elämänlaadun parantamiseen. Nämä molemmat hankkeet toimivat Joutsenten reitin kuntien alueella. Perhepalveluverkostossa toteutettiin kaksiosainen henkilöstökysely keväällä Kyselyn ensimmäinen osa koski perhepalveluverkoston toimintaa ja jälkimmäisessä osassa sai arvioida verkostoiltapäivien toimivuutta ja esittää toiveita ja ehdotuksia tuleville iltapäiville. Huomionarvoista kyselyn tuloksissa oli, että suurin osa vastaajista koki kuuluvansa perhepalveluverkostoon. Myös oma toiminta ja kehittämistyön tuloksena luodut uudet toimintamallit koettiin hyödyllisiksi ja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistäviksi. Verkostoiltapäivien parasta antia vastaajien mukaan on ollut mahdollisuus tutustua toisiin ja tehdä organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Verkostoiltapäivät ovat myös herättäneet vastaajia pohtimaan omaa työtään ja yhteyksiä toisiin toimijoihin. Tämä on merkittävä osa sitä toimintaa, johon koko verkostomme kehittäminen tähtää. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtymässä maakunnan järjestämiksi Sote-uudistuksen myötä. Tämän vuoksi on tärkeää saada paikalliset yhteistyörakenteet toimiviksi ja turvata kuntalaisten hyvät palvelut. Perhepalveluverkosto on koordinoinut ja toteuttanut näitä hyviä palveluja ja yhteistyörakenteita vuosien aikana. Sastamala on ollut verkostotyön kehittämisen edelläkävijä ja sovittanut yhteen lasten, nuorten ja perheiden palveluja, joka on nyt myös hallituksen kärkihankkeen tavoitteena. Koko perhepalveluverkoston toiminta tähtää yhteiseen ja avoimeen kuntalaista hyvin palvelevan toimintakulttuurin vahvistamiseen. Toimintakulttuuri muuttuu hitaasti, joten verkostotyötä on jatkettava systemaattisesti. Puolivuosittaiset verkostoiltapäivät tekevät toimintakulttuuria tutuksi koko Sastamalan alueella ja ovat osa tätä systemaattisuutta. Vuosina kehitetyt uudet palvelut, toimintamallit ja innovaatiot:

3 - perhepalveluiden omat nettisivut, joilla on esillä kaikki lapsille, nuorille ja perheille suunnatut palvelut; nettisivujen suunnittelussa on ollut mukana kokemusasiantuntijoita eli lapsia, nuoria ja perheitä: - RinnallaKulkija-palvelu, perheille, jotka ovat monien palvelujen piirissä mutta eivät saa niistä tarpeeksi irti, jotta heidän tilanteensa helpottuisi. Palvelu vakiinnutetaan osaksi palveluita alkaen. - verkostoiltapäivät; koko perhepalveluverkostolle suunnatut iltapäivät puolivuosittain. Aiheina on ollut mm. verkoston yhteistyörakenteiden kehittäminen, haastavien perhetilanteiden käsittely, palveluiden esittely ja lapsen ja nuoren itsetunnon rakentuminen ja tukeminen. - yläkoulun tukiluokka; intensiivisen koulunkäynnin tuki erittäin haastavassa tilanteessa oleville yläasteikäisille nuorille. Tukiluokka toimi yhden lukukauden verran ja tulokset olivat upeat: kaikki 9- luokkalaiset saivat päästötodistuksen, 7. ja 8.-luokkalaiset pystyvät nyt opiskelemaan yleisopetuksen ryhmissä, erikoissairaanhoidon sekä lastensuojelun kustannuksissa säästettiin ja syrjäytymistä ehkäistiin. - ohjausryhmä; viikoittaiset kokoontumiset; asioiden valmistelu ja koordinointi. - vaikuttavan verkostopalaverin kehittäminen; verkoston toimijoita on haastateltu palavereiden toimivuudesta ja hyödyllisyydestä. Näiden palavereiden perusteella kehitettiin kooste sovituista asioista lomake, joka annetaan perheelle verkostopalaverin päätteeksi (ks. liite1). Lomakkeeseen kirjataan palaverissa sovitut asiat ja vastuut, myös ne jotka ovat perheen vastuulla. Näin myös perhe saa itselleen palaverista muistion ja suunnitelman tulevasta. - kannabis-koulutus: perhepalveluverkostolle suunnattu koulutus kannabiksesta. - nuoren mielenterveys tukitapaamiset; nuorten kanssa toimiville järjestetyt tapaamiset, joissa mukana psykiatrian asiantuntijoita, jotka ohjeistavat kohtaamaan ja tukemaan psyykkisesti oireilevaa nuorta, myös tapausesimerkkien läpikäynti. - Sastamalan päihdemalli: uusi toimintamalli lasten ja nuorten päihteiden käytön ehkäisemiseen; esitelty vuoden 2016 toiminnallisten tavoitteiden yhteydessä - Apua arkeen lainaamo; Sastamalan pääkirjaston tiloissa sijaitseva lainaamo, josta voi lainata arjen apuvälineitä lapsille, nuorille ja ikäihmisille. Lainaamosta on saatavilla muun muassa lapsen ja nuoren oman toiminnan ohjausta ja ajan hahmottamista helpottavia apuvälineitä sekä rentoutumista ja keskittymistä lisääviä välineitä. Ikäihmisille on tarjolla esimerkiksi ruokailu- ja ruuanvalmistustilanteisiin liittyviä pienapuvälineitä sekä kehon hallintaa ja voimaa harjoittavia välineitä. - Nepsy-ryhmävalmennus: neuropsykiatrisessa valmennuksessa (nepsy-valmennus) keskitytään valmennettavan potentiaalin ja vahvuuksien huomioimiseen sekä niiden hyödyntämiseen. Keskeisiä asioita valmennuksessa ovat arjen- ja elämänhallintataitojen harjoittelu sekä itsetunnon rakentaminen ja tukeminen. Ryhmät on suunnattu alakoululaisille, yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille. - Agenttiryhmätoiminta; agenttiryhmä koostuu laajalti lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivista henkilöistä, joten sitä voidaan myös pitää suppeampana koko kattauksena perhepalveluverkoston jäsenistä. Agenttiryhmän tarkoituksena on tuoda perhepalveluverkoston toimintaan näkökulmia ja osaamista kentältä lasten, nuorten ja perheiden parista. Agentti toimii linkkinä perhepalveluverkoston ohjausryhmän ja oman työyksikkönsä välillä sekä tekee yhteistyötä uusien verkoston toimintamallien

4 toteuttamiseksi sekä valmisteluryhmän että muun agenttiryhmän kanssa. Agenttiryhmä kokoontuu muutaman kuukauden välein ja osallistuu aktiivisesti myös verkostoiltapäivien suunniteluun. - Ryhmäneuvolatoiminta 2-3 vuotiaiden vanhemmille alkaa syksyllä 2016 Kolmas sektori osana perhepalveluverkostoa - Nuorten hyvinvointiryhmä; yhteistyössä asumisvalmennusyksikkö Kätsä, Sastamalan kaupungin etsivä nuorisotyö ja Sastamalan seurakunta suunnittelivat ja toteuttivat yhteisen kaikille nuorille avoimen iltaryhmän. Jokaiselle kerralle suunniteltiin omat aihealueet, joiden sisällöt suunniteltiin mielenterveysseuran kehittämän mielenterveyden käden mukaan. Kokoontumisissa mm. keskusteltiin tunteista, arvoista ja valinnoista, kokeiltiin erilaisia liikuntamuotoja, keskusteltiin levosta ja unesta sekä tehtiin rentoutumisharjoituksia. - Tapahtumien suunnittelukalenteri; Sastamalassa tapahtumia järjestävät ja kattavasti mukana olevat tahot syöttävät tiedot suunnitelmistaan tapahtumien suunnittelukalenteriin, joka on kaupungin verkkosivustoon hankittu palvelu. Tällä tavoitellaan järjestäjiä haittaavien päällekkäisyyksien ennalta ehkäisemistä, yhteistoiminnan hyötyjen, synergioiden hyväksikäyttämistä sekä vapaaehtoistyön motivaation vahvistamista onnistuneiden tapahtumien johdosta. Kuntalaiset hyötyvät hyvin järjestetyistä tapahtumista ja heillä on paremmat osallistumismahdollisuudet, kun tapahtumat muodostavat yhteensopivan kokonaisuuden. - Sote-järjestöjen säännölliset tapaamiset ja yhteistyön kehittäminen - Sote-järjestöjen järjestämä kesäleiri jo kahtena kesänä - Osallisuus ja tuki hanke, esiteltynä vuoden 2016 toiminnallisten tavoitteiden yhteydessä - Osallisuus ja työ hanke, esitelty vuoden 2016 toiminnallisten tavoitteiden yhteydessä Perheohjaus: Perheohjaajat ovat osa perhepalveluverkostoa kuten kaikki muutkin lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät (ks.liite2) voimaan tullut uusi sosiaalihuoltolaki edellyttää kuntia tarjoamaan asukkailleen ennaltaehkäisevää perhetyötä. Sastamalassa tätä lakisääteistä ennaltaehkäisevää työtä tekevät ovat nimikkeeltään perheohjaajia. Kuntalaisten näkökulmasta on selvempää että lastensuojelun perhetyötä tekevät ja ennaltaehkäisevää perhetyötä tekevät työskentelevät eri nimikkeillä. Tämä vähentää sekaannuksia. Laki ei määrää tiettyjä nimikkeitä, vaan kunnat saavat ne itse päättää. Koska Sastamalassa lastensuojelun perhetyötä tekevät ovat nimikkeeltään perhetyöntekijöitä, oli loogista nimittää ennaltaehkäisevän työn tekijät perheohjaajiksi. Lastensuojelun sijaishuollon kustannuksiin vaikuttavat monet tekijät. Sastamalassa sijaishuollon kustannukset ovat laskeneet vuodesta 2013 vuoteen Muutosta on tapahtunut etenkin vuosien 2014 ja 2015 välillä. Perheohjauksen vaikutusta sijaishuollon menojen laskuun on vaikea arvioida, mutta todennäköistä on, että niin perheohjauksella kuin syksyllä 2015 perustetulla yläkoulun tukiluokallakin on vaikutusta

5 Sastamala Punkalaidun Perheohjaus on muutamassa vuodessa tavoittanut hyvin apua tarvitsevat perheet. Vuoden 2015 (ainoa kokonaan tilastoitu vuosi) aikana uusia asiakkaita aloitti yhteensä 87. Asiakaskäyntejä oli vuonna 2015 yhteensä 707 kappaletta ja verkostopalavereita 41 kappaletta. Näiden lisäksi perheohjaajat pitivät yhdessä terveydenhoitajien kanssa perhevalmennuksia, joita on vuosittain noin 20 kertaa. Asiakkuuden keston keskiarvo oli vuonna ,5 kk ja jonotusaika palveluun noin kaksi viikkoa. Yhdelle perheelle kertyi tapaamiskertoja perheohjaajan kanssa keskimäärin 6 kappaletta. Lähes kaikissa perheissä tapaamispaikkana on perheen oma koti. Perheohjaukseen hakeudutaan monien eri syiden takia. Haasteet perheen vuorovaikutuksessa ja vanhemmuudessa sekä arjen- ja elämänhallintaan ja käyttäytymiseen liittyvät asiat ovat olleet palvelutarpeen syy suurimmalla osalla asiakasperheistä. Pääosin perheet ottavat itse yhteyttä suoraan perheohjaajiin, mutta myös verkoston toimijat ohjaavat perheitä. Asiakkaiden iät jakaantuvat tasaisesti vuotiaiden välillä, joitakin asiakkaita on ollut myös ikähaarukassa vuotta. Perheohjauksen vakinaistaminen on perusteltua paitsi sen vaikuttavuudella, myös siksi, että kyseessä on palvelu, joka siis muuttui alkaen lakisääteiseksi kunnan palveluksi. Työtä ei voi siirtää lastensuojelun perhetyöntekijöiden tehtäväksi. Lastensuojelun perhetyöntekijöiden toimenkuvaa on viime vuosien aikana laajennettu ja kehitetty. Perinteisen lastensuojelun avohuollon tukitoimena myönnetyn perhetyön lisäksi perhetyöntekijät huolehtivat lastensuojelun jälkihuoltonuorten kanssa tehtävästä käytännön työstä, toimivat sijaisperheiden säännöllisenä tukena edesauttaen siten perhehoidon onnistumista ja mahdollistaen myös vaativampien lasten sijoittamisen laitoshoidon sijaista perhehoitoon sekä tehden entistä enemmän tehostettua perhetyötä ja perhearviointeja. Sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön lisääminen heidän työkenttäänsä tarkoittaisi sellaista asiakasmäärän lisäystä, että työ nykyisellä toimenkuvalla ei olisi mahdollista. Perheohjaaja tekee matalamman kynnyksen työtä, eikä pääsääntöisesti työskentele lastensuojelun asiakasperheiden kanssa. Perheohjauksen tavoite on tehdä työtä perheiden kanssa siten, että perhe ei tarvitse lastensuojelun asiakkuutta myöhemmässäkään vaiheessa. Perhepalveluverkostossa keväällä tehdyssä henkilöstökyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan perheohjauksen hyötyä oman työnsä näkökulmasta. Peräti 88 % vastaajista oli sitä mieltä, että perheohjauksesta on ollut hyötyä asiakkaan elämäntilanneen ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kyselyssä kysyttiin myös mielipiteitä perhepalveluiden kehittämiseen ja verkoston toimintaan liittyen avoimen kysymyksen muodossa. Moni avoin vastaus käsitteli perheohjausta ja sen tuomaa erittäin hyvää lisäystä matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviin palveluihin: omassa työssä on ollut eniten hyötyä yhteistyöstä perheohjaajien kanssa, millä on estetty paljon lastensuojelullisia toimenpiteitä. Tämä juuri kertoo sekä perhepalveluverkoston toimivuudesta että perheohjauksen hyödystä sekä perheille että kunnalle kun lastensuojelullisia kalliita toimenpiteitä pystytään ennaltaehkäisevillä palveluilla estämään. LIITE 1 KOOSTE..201 SOVITUISTA ASIOISTA:

6 Lapsen tai nuoren nimi: Huoltajat: Palaverissa mukana: Jatkosuunnitelmat: (kuka tekee, mitä tekee ja milloin tekee yms.) Perheen muistilista: (tärkeät päivämäärät, tapaamiset, yhteydenotot yms.)

7 LIITE 2 PERHEPALVELUVERKOSTON POSTERI