#include <stdio.h> // io-toiminnot. //#define KM_MAILISSA int main( ){
|
|
- Erkki Heikkilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 demo1.c 30/09/15 08:19 #include <stdio.h> // io-toiminnot //#define KM_MAILISSA int main( ){ double mailit = 0.0; double kilometrit; const double KM_MAILISSA = 1.609; printf("anna maililukema > "); /* lue mailikukema */ scanf("%lf", &mailit); /* lasketaan */ kilometrit = KM_MAILISSA * mailit; /* n yt lopputulos */ printf("%lf", mailit); printf("mailia on "); printf("%lf",kilometrit); printf(" km"); printf("\n"); printf("\n"); return 0; Page 1 of 1
2 demo2.c 30/09/15 08:19 #include <stdio.h> int main( void ){ int luku = 0; int summa = 0; int lkm = 0; printf("anna positiivinen kokonaisluku > "); for( scanf("%d", &luku); luku >=0; scanf("%d", &luku) ){ summa = summa + luku; lkm++; //lkm = lkm + 1 printf("anna positiivinen kokonaisluku > "); printf("lukujen summa %d ja lukuja syotettiin %d kappaletta\n", summa, lkm ) ; printf("lukujen keskiarvo on %lf \n", (double)summa/(double)lkm ); return 0; Page 1 of 1
3 kldemo_v1.c 30/09/15 08:20 #include <stdio.h> void tulostavalikko(void); void yhteenlaskutehtava(void); void vahennyslaskutehtava(void); int luekokonaisluku( void ); void lueroskat( void ); int main( void ){ int valinta; int vastaus = 0; int loppu = 0; //ei halua lopettaa //toista kunnes lopetetaan while(!loppu ) { tulostavalikko(); //lue valinta valinta = luekokonaisluku(); //tulkitse teht v ja suorita teht v tai ilmoita virheellisest //valinnasta switch( valinta ){ case 1: yhteenlaskutehtava(); case 2: vahennyslaskutehtava(); case 0: loppu = 1; default: printf("\nvirheellinen komento\n"); printf("\n\n"); return 0; Page 1 of 3
4 kldemo_v1.c 30/09/15 08:20 //main p ttyy t h n void tulostavalikko(void){ //tulosta ohjeet tai valittavien toimintojen lista printf("paina 1 jos haluat yhteenlaskutehtavan\n"); printf("paina 2 jos haluat vahennyslaskutehtavan\n"); printf("nolla lopettaa\n"); printf("\nvalintasi > "); void yhteenlaskutehtava(void){ int vastaus; printf("\nvalitsit yhteenlaskutehtavan\n\n"); printf("paljono on 1 + 1?"); vastaus = luekokonaisluku(); if( 2 == vastaus ){ printf("oikein\n\n"); else{ printf("vaarin\n\n"); void vahennyslaskutehtava(void){ int vastaus; printf("\nvalitsit vahennyslaskutehtavan\n\n"); printf("paljono on 1-1?"); vastaus = luekokonaisluku(); if( 0 == vastaus ){ printf("oikein\n\n"); else{ printf("vaarin\n\n"); int luekokonaisluku( void ){ int valinta; int result = 0; Page 2 of 3
5 kldemo_v1.c 30/09/15 08:20 result = scanf("%d", &valinta); while( 0 == result ){ printf("\net syottanyt kokonaislukua!\n"); lueroskat(); printf("\nyrita uudelleen > "); result = scanf("%d", &valinta); lueroskat(); return valinta; void lueroskat( void ){ while( fgetc(stdin)!= '\n'); Page 3 of 3
6 kldemo_v1.c 06/10/15 13:51 #include <stdio.h> #include <time.h> //mm. koneen kellonaika #include <stdlib.h> //mm. rand() void tulostavalikko(void); void yhteenlaskutehtava( int * oikein, int * vaarin ); void vahennyslaskutehtava(int * oikein, int * vaarin); int luekokonaisluku( void ); void lueroskat( void ); int main( void ){ int valinta; int oikein = 0; int vaarin = 0; int loppu = 0; //ei halua lopettaa srand( time(null) ); //alusta s-generaattori //toista kunnes lopetetaan while(!loppu ) { tulostavalikko(); //lue valinta valinta = luekokonaisluku(); //tulkitse teht v ja suorita teht v tai ilmoita virheellisest //valinnasta switch( valinta ){ case 1: yhteenlaskutehtava( &oikein, &vaarin ); printf("\ntilanne: Oikein: %d ja vaarin %d\n", oikein, vaarin); case 2: vahennyslaskutehtava( &oikein, &vaarin ); printf("\ntilanne: Oikein: %d ja vaarin %d\n", oikein, vaarin); case 0: loppu = 1; default: printf("\nvirheellinen komento\n"); Page 1 of 3
7 kldemo_v1.c 06/10/15 13:51 printf("\n\n"); return 0; //main p ttyy t h n void tulostavalikko(void){ //tulosta ohjeet tai valittavien toimintojen lista printf("paina 1 jos haluat yhteenlaskutehtavan\n"); printf("paina 2 jos haluat vahennyslaskutehtavan\n"); printf("nolla lopettaa\n"); printf("\nvalintasi > "); void yhteenlaskutehtava( int * oikein, int * vaarin ){ int vastaus; int luku1, luku2, tulos; luku1 = abs(rand()) % 11; // luvut luku2 = abs(rand()) % 11; // luvut tulos = luku1 + luku2; //printf("\nvalitsit yhteenlaskutehtavan\n\n"); printf("paljonko on %d + %d?", luku1, luku2 ); vastaus = luekokonaisluku(); if( tulos == vastaus ){ (*oikein)++; printf("oikein\n\n"); else{ (*vaarin)++; printf("vaarin\n\n"); void vahennyslaskutehtava(int * oikein, int * vaarin){ int vastaus; int luku1, luku2, tulos; luku1 = abs(rand()) % 11; // luvut luku2 = abs(rand()) % 11; // luvut Page 2 of 3
8 kldemo_v1.c 06/10/15 13:51 tulos = luku1 - luku2; printf("\nvalitsit vahennyslaskutehtavan\n\n"); printf("paljonko on %d - %d?", luku1, luku2 ); vastaus = luekokonaisluku(); if( 0 == vastaus ){ (*oikein)++; printf("oikein\n\n"); else{ (*vaarin)++; printf("vaarin\n\n"); int luekokonaisluku( void ){ int luku; int result = 0; char merkki; while( (result=scanf("%d%c", &luku, &merkki) ) == 0 ( result == 2 && merkki!= '\n') ){ printf("\net syottanyt kokonaislukua!\n"); lueroskat(); printf("\nyrita uudelleen > "); return luku; void lueroskat( void ){ while( fgetc(stdin)!= '\n'); Page 3 of 3
9 taulukkodemo_v1.c 06/10/15 13:51 #include <stdio.h> int luekokonaisluku( void ); void lueroskat( void ); void taytataulukko( double taulukko[], int koko); void tulostataulukko( double taulukko[], int koko); double luereaaliluku( void ); int etsisuurinarvo( double taulukko[], int koko ); int main(void){ int koko; int suurin; printf("\nmontako lukemaa haluat tallettaa > "); koko = luekokonaisluku(); double lampotilat[ koko ]; //mahtaako toimia taytataulukko( lampotilat, koko ); suurin = etsisuurinarvo( lampotilat, koko ); printf("\ntaulukon suurin arvon on %lf\n", lampotilat[suurin] ); tulostataulukko( lampotilat, koko ); return 0; //main paattyy int etsisuurinarvo( double taulukko[], int koko ){ int i; int suurimmanpaikka = 0; //oletus: arvo taulukon alussa for( i=0; i < koko; i++ ){ if( taulukko[i] > taulukko[ suurimmanpaikka ] ){ suurimmanpaikka = i; return suurimmanpaikka; void taytataulukko( double taulukko[], int koko){ int i; for( i=0; i < koko; i++ ){ printf("anna lampotila > "); taulukko[i] = luereaaliluku(); Page 1 of 3
10 taulukkodemo_v1.c 06/10/15 13:51 void tulostataulukko( double taulukko[], int koko){ int i; for( i=0; i < koko; i++ ){ printf("lampotila: %.2lf\n", taulukko[i] ); double luereaaliluku( void ){ double luku; int result = 0; char merkki; while( (result=scanf("%lf%c", &luku, &merkki) ) == 0 ( result == 2 && merkki!= '\n') ){ printf("\net syottanyt resaalilukua!\n"); lueroskat(); printf("\nyrita uudelleen > "); return luku; int luekokonaisluku( void ){ int luku; int result = 0; char merkki; while( (result=scanf("%d%c", &luku, &merkki) ) == 0 ( result == 2 && merkki!= '\n') ){ printf("\net syottanyt kokonaislukua!\n"); lueroskat(); printf("\nyrita uudelleen > "); return luku; void lueroskat( void ){ while( fgetc(stdin)!= '\n'); Page 2 of 3
11 taulukkodemo_v1.c 06/10/15 13:51 Page 3 of 3
12 istademo_b.c 13/10/15 10:32 #include <stdio.h> #include <stdlib.h> typedef struct solmu * solmuptr; typedef struct solmu { int data; solmuptr link; Solmu; void tulostalista( solmuptr ); void lisaalistaan( solmuptr *, int ); void tuhoalista( solmuptr *); int main(){ solmuptr alku = NULL; int i = 0; printf("\nalkutilanne:"); tulostalista(alku); for(i=1; i <= 5; i++){ //lisätään listaan i:n arvoja //funktiolle on välitettävä osoittimen osoite, jotta muutokset // näkyvät alku-muuttujasta lisaalistaan( &alku, i ); printf("\nlopullinen lista:"); tulostalista(alku); // tässä ei tarvitse välittää muuttujan osoitetta // koska tulostaminen ei muuta listan sisältöä //funktiolle on välitettävä osoittimen osoite, jotta muutokset // näkyvät alku-muuttujasta printf("\nlistan täystuho alkaa...\n"); tuhoalista( &alku ); return 0; void tulostalista( solmuptr alku){ solmuptr temp; temp = alku; printf("\n"); printf("[alku]->"); while( NULL!= temp ){ printf("[%d]->", temp->data); temp=temp->link; printf("null\n\n"); Page 1 of 3
13 istademo_b.c 13/10/15 10:32 // Funktio saa parametrina listan alkuosoitinmuuttujan osoitteen, // jotta muutokset välittyvät pääohjelmassa olevaan listan alkuosoittimeen. void lisaalistaan( solmuptr * alku, int arvo){ solmuptr uusi = NULL; solmuptr temp = NULL; //luo uusi lisättävä solmu uusi = (solmuptr) malloc( sizeof( Solmu ) ); //täytä solmun muuttujat uusi -> link = NULL; uusi -> data = arvo; //kiinnitetään temp listaan //tempin avulla käydään läpi listaa //alkua ei saa käyttää läpikäyntiin, koska tällöin hukataan listan alkioita temp = *alku; //onko lista tyhjä? if( NULL == temp ){ // lisäys listan 1. solmuksi *alku = uusi; printf("\nyhden alkion lisäyksen jälkeen:"); tulostalista( *alku ); else{ //lisäys listan hännille //temp = alku; //haetaan viimeisin solmu while( NULL!= temp->link) temp = temp->link; //lisää uusi solmu temp->link = uusi; printf("\nuuden alkion lisäyksen jälkeen:"); tulostalista( *alku ); // Funktio saa parametrina listan alkuosoitinmuuttujan osoitteen, // jotta muutokset välittyvät pääohjelmassa olevaan listan alkuosoittimeen. // Funktio poistaa aina yhden solmun listan alusta ja tulostaa // muuttuneen listan sisällön. // Poistamista jatketaan kunnes lista on tyhjä. void tuhoalista( solmuptr * alku ){ solmuptr pois = NULL; //osoittaa listasta poistettavaa solmua //tuhotaan listaa solmu kerralla, kunnes lista on tyhjä, eli *alku on NULL while( NULL!= *alku ){ Page 2 of 3
14 istademo_b.c 13/10/15 10:32 //kiinnitetään listan 1. solmu poistettavaksi pois = *alku; *alku = pois->link; // aseta alku osoittamaan lista 2. solmua pois->link = NULL; // solmu "unohtaa" olleensa listassa, tämä ei ole pakollista free(pois); // vapauta solmun käyttämä muisti printf("\nlista alkion eli solmun poistamisen jälkeen:"); tulostalista( * alku ); Page 3 of 3
// // whiledemov1.c // #include <stdio.h> int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1;
// // whiledemov1.c // #include int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1; while( luku1
LisätiedotC-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa.
Taulukot C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukon muuttujilla (muistipaikoilla) on yhteinen nimi. Jokaiseen yksittäiseen
LisätiedotTietueet. Tietueiden määrittely
Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään
LisätiedotOhjausrakenteet. Valinta:
Ohjausrakenteet Luento antaa yleiskuvan siitä kuinka ohjelmassa suorittaan vaihtoehtoisia tehtäviä valintarakenteiden avulla ja kuinka samanlaisia ohjelma-askeleita toistetaan toistorakenteiden avulla
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Rekursio Rekursion käyttötapauksia Rekursio määritelmissä Rekursio ongelmanratkaisussa ja ohjelmointitekniikkana Esimerkkejä taulukolla Esimerkkejä linkatulla listalla Hanoin
LisätiedotMuuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r;
Muuttujien roolit Muuttujilla on ohjelmissa eräitä tyypillisiä käyttötapoja, joita kutsutaan muuttujien rooleiksi. Esimerkiksi muuttuja, jonka arvoa ei muuteta enää kertaakaan muuttujan alustamisen jälkeen,
LisätiedotRakenteiset tietotyypit Moniulotteiset taulukot
C! Rakenteiset tietotyypit Moniulotteiset taulukot 22.2.2018 Agenda Rakenteiset tietotyypit Vilkaisu 6. kierroksen tehtäviin Moniulotteiset taulukot Esimerkki Seuraava luento to 8.3. Ilmoittautuminen ohjelmointikokeeseen
LisätiedotTIETORAKENTEET JA ALGORITMIT
TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT Timo Harju 1999-2004 1 typedef link List; /* Vaihtoehtoisia nimiä */ typedef link Stack; /* nodepointterille */ typedef link Queue typedef struct node Node; /* itse nodelle
Lisätiedot3. Binääripuu, Java-toteutus
3. Binääripuu, Java-toteutus /*-------------------------------------------------------------/ / Rajapinta SearchTree: binäärisen hakupuun käsittelyrajapinta / / Metodit: / / void insert( Comparable x );
LisätiedotMerkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille:
Merkkijonot C-kielessä merkkijono on taulukko, jonka alkiot ovat char -tyyppiä. Taulukon viimeiseksi merkiksi tulee merkki '\0', joka ilmaisee merkkijonon loppumisen. Merkkijono määritellään kuten muutkin
LisätiedotTiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä.
Tiedostot Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä. C-kielessä syöttö ja tulostus kuvataan laiteriippumattomasti
LisätiedotMuistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö C-ohjelmassa
ssa ohjelman käytössä suoritusaikana oleva muisti jakautuu neljään osaan: koodisegmentti datasegmentti pinosegmentti (stack) kasa (heap) ssa ohjelman koodisegmentti sisältää käännetyn ohjelmakoodin sisältö
LisätiedotOhjelmassa on käytettävä funktiota laskeparkkimaksu laskemaan kunkin asiakkaan maksu. Funktio floor pyöristää luvun lähimmäksi kokonaisluvuksi.
Tehtävä 24. Kallioparkki veloittaa 2 euroa kolmelta ensimmäiseltä pysäköintitunnilta. Yli kolmen tunnin pysäköinnistä veloitetaan lisäksi 0.5 euroa jokaiselta yli menevältä tunnilta. Kuitenkin maksimiveloitus
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 9.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 9.2.2009 1 / 35 Listat Esimerkki: halutaan kirjoittaa ohjelma, joka lukee käyttäjältä 30 lämpötilaa. Kun lämpötilat
LisätiedotOhjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.
Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan
LisätiedotLoppukurssin järjestelyt
C! Loppukurssin järjestelyt 29.3.2018 Ohjelmassa Yhteenvetoa palautteesta Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Kysyttävää / kerrattavaa 10-kierroksen asioista? Aikatauluista 10. kierroksen
Lisätiedotif-lauseen yksinkertaisin muoto on sellainen, missä tietyt lauseet joko suoritetaan tai jätetään suorittamatta.
if- valintarakenne Yksittäisen vaihtoehdon valinta if-lauseen yksinkertaisin muoto on sellainen, missä tietyt lauseet joko suoritetaan tai jätetään suorittamatta. Syntaksi: if (ehto) lauseita; Aaltosulkeiden
LisätiedotKirjoita, tallenna, käännä ja suorita alla esitelty ohjelma, joka tervehtii käyttäjäänsä.
Tehtävä 1. Kirjoita, tallenna, käännä ja suorita alla esitelty ohjelma, joka tervehtii käyttäjäänsä. #include /* mm. I/O-funktiot */ #include /* mm. EXIT_SUCCESS */ /*main-funktio,
LisätiedotLyhyt kertaus osoittimista
, syksy 2007 Kertausta Luento 10 12.10.2007 Syksy 2007 1 Lyhyt kertaus osoittimista char *p; /* char, int, jne ilmoittavat, minkä tyyppisiä */ Keskusmuisti int *q; /* olioita sisältäviin muistilohkoihin
LisätiedotLoppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet
C! Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet 30.3.2017 Ohjelmassa Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Esikääntäjä Parametrilistat Funktio-osoittimet Kunniamainintoja Kuura
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti
Lisätiedottietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi
tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi ero taulukkoon taulukossa alkiot samantyyppisiä tietueessa alkiot voivat olla erityyppisiä tiedot kuitenkin yhteen kuuluvia ohjelmoinnin perusteet,
LisätiedotModulaarisessa ohjelmoinnissa jaetaan ohjelma osiin (moduuleihin), jotka ovat yksinkertaisia ja lyhyitä.
3. Funktiot Modulaarisessa ohjelmoinnissa jaetaan ohjelma osiin (moduuleihin), jotka ovat yksinkertaisia ja lyhyitä. Modulaarisuudella pyritään parantamaan ohjelman ymmärrettävyyttä, testattavuutta sekä
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 11.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 11.2.2009 1 / 33 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin
Lisätiedot1.1 Pino (stack) Koodiluonnos. Graafinen esitys ...
1. Tietorakenteet Tietorakenteet organisoivat samankaltaisten olioiden muodostaman tietojoukon. Tämä järjestys voidaan saada aikaan monin tavoin, esim. Keräämällä oliot taulukkoon. Liittämällä olioihin
LisätiedotTietotyypit ja operaattorit
Tietotyypit ja operaattorit Luennossa tarkastellaan yksinkertaisten tietotyyppien int, double ja char muunnoksia tyypistä toiseen sekä esitellään uusia operaatioita. Numeeriset tietotyypit ja muunnos Merkkitieto
LisätiedotKoottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.
2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet
LisätiedotC-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys
Loogisia operaatioita - esimerkkejä Tänään on lämmin päivä ja perjantai Eilen satoi ja oli keskiviikko tai tänään on tiistai. On perjantai ja kello on yli 13 Ei ole tiistai tai ei sada. Ei pidä paikkaansa,
LisätiedotModuli 5: Kehittyneitä piirteitä
C! : Kehittyneitä piirteitä 19.4.2016 Aikataulusta 5. harjoituskierroksen määräaika: pe 22.4. Maari-C keskiviikkoisin ja torstaisin (12-14) Ti 26.4. Harjoitustentti (eli kertausluento) Normaalin luennon
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 25.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 25.2.2009 1 / 34 Syötteessä useita lukuja samalla rivillä Seuraavassa esimerkissä käyttäjä antaa useita lukuja samalla
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
LisätiedotTietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla:
KERTAUSTEHTÄVIÄ Tietue Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla: struct henkilotiedot char nimi [20]; int ika; char puh [10]; ; Edellä esitetty kuvaus määrittelee
Lisätiedot13 Operaattoreiden ylimäärittelyjä
248 13 C++-kielessä voidaan operaattoreita ylimäärittää. Ylimääriteltävää operaattoria voidaan pitää ikäänkuin metodina, joka esitellään luokan esittelyssä ja määritellään luokan ulkopuolella kuten metoditkin.
LisätiedotOhjeet. AS C-ohjelmoinnin peruskurssi Aalto-yliopiston sahkotekniikan korkeakoulu Tentti , Raimo Nikkila
AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi Aalto-yliopiston sahkotekniikan korkeakoulu Tentti 15.05.2013, Raimo Nikkila Ohjeet Kaikki ohjelmointitehtavat tulee toteuttaa C-kielella hyvaa ohjelmointityylia noudattaen.
LisätiedotLuennon sisältö Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short, long Vakiot const Rakenteet if, for, while, switch, do-while Syöttö ja tulostu
C-kurssi Viikko 1: tyypit, rakenteet, makrot Luennon sisältö Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short, long Vakiot const Rakenteet if, for, while, switch, do-while Syöttö ja tulostus Makrot
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 Kierros 6, 22. 26. helmikuuta Huom: arviointiviikolla 15. 19.2. ei ole laskuharjoituksia! Demonstraatiotehtävien ratkaisut D1: (a) Osoita, että seuraava yhteydetön
LisätiedotTiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot
Tiedosto yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka on tavallisesti talletettu pysyväismuistiin muodostuu tietueista, jotka voivat olla keskenään samanlaisia tai vaihdella tyypiltään tiedostot ovat joko tekstitiedostoja
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 10.10.2018 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 10.10.2018 1 / 20 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, miten ohjelman toimintaa voi tutkia ja ohjelmassa
Lisätiedot1. Mitä seuraava ohjelma tulostaa? Vastaukseksi riittää yksi rivi joka esittää tulosteen. (6 p)
C- ohjelmoinnin peruskurssi, Tentti 28.5.2015 Lyhyt referenssi funktioista tehtäväpaperin lopussa. Paperilla on 5 tehtävää, joista useimmissa on muutama alikohta. Maksimipistemäärä on 30 pistettä. Kirjoita
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 26.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 26.1.2009 1 / 33 Valintakäsky if syote = raw_input("kerro tenttipisteesi.\n") pisteet = int(syote) if pisteet >=
LisätiedotOsoittimet ja taulukot
Osoittimet ja taulukot Hannu Laine Copyright Hannu Laine Osoittimet int main (void) { int a; int *p; //p on osoitinmuuttuja p = &a; *p = 10; printf( %d, *p); //tulostuu muuttujan a sisältö scanf( %d, p);
LisätiedotPerusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti
C! Perusteet 19.1.2015 Työkaluista Perinteinen: komentorivi + tekstieditori Editori: esimerkiksi Kate, Notepad++, Aquamacs (Emacs) Ohjelman kääntäminen ja suorittaminen komentoriviterminaalissa TMC - komentorivityökalu
LisätiedotOPINTOJAKSON OHJELMOINTI HARJOITUSTEN RATKAISUJA
OPINTOJAKSON OHJELMOINTI HARJOITUSTEN RATKAISUJA HARJOITUS 1 1. Laadi algoritmi opiskelijan aamutoimista ja koulumatkasta. 2. Laadi algoritmi, joka lukee käyttäjän antamia lukuja niin kauan, kunnes sille
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 7 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 7 Ti 4.4.2017 Timo Männikkö Luento 7 Joukot Joukko-operaatioita Joukkojen esitystapoja Alkiovieraat osajoukot Toteutus puurakenteena Algoritmit 2 Kevät 2017 Luento 7 Ti 4.4.2017 2/26
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
LisätiedotC-kieli mahdollistaa hyvin tiiviin ja samalla sekavan tavan esittää asioita, kuitenkin hyvän ohjelman tulisi olla mahdollisimman helppolukuinen ja
1. C-kieli yleiskäyttöinen ohjelmointikieli, standardoitu 1990. siirrettävä laiteläheinen pieni ydin, monimutkaiset kokonaisuudet rakennetaan aliohjelmakirjastojen avulla. direktiivit ja esikääntäjien
LisätiedotOhjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:
1 (7) Tiedon lukeminen näppäimistöltä Scanner-luokan avulla Miten ohjelma saa käyttöönsä käyttäjän kirjoittamaa tekstiä? Järjestelmässä on olemassa ns. syöttöpuskuri näppäimistöä varten. Syöttöpuskuri
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 4.10.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 4.10.2017 1 / 23 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Luennon aikana voit kirjoittaa kommentteja ja kysymyksiä sivulle
LisätiedotLuennon sisältö. C-kurssi kevät Tasokokeen kohta 1: Taulukon järjestäminen. Tasokokeen kohta 2. Tasokokeen kohta 2. Tasokokeen kohta 3
Luennon sisältö C-kurssi kevät 2006 Luento 2: tyypit, rakenteet, makrot 24.1.2006 Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short, long Vakiot const Rakenteet if, for, while, switch, do-while Syöttö
LisätiedotC-kurssi kevät Luennon sisältö
C-kurssi kevät 2006 Luento 2: tyypit, rakenteet, makrot 24.1.2006 Luennon sisältö Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short, long Vakiot const Rakenteet if, for, while, switch, do-while Syöttö
Lisätiedot2. C-kieli ja ongelmanratkaisu
2. C-kieli ja ongelmanratkaisu Taustaa Esimerkki C-kielisen ohjelman kehityksestä Kielen yleispiirteet Muuttujat Suoritettavat lauseet Tietotyypit ja lausekkeet Tietojen lukeminen ja tulostaminen 64 C
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 17.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 17.2.2010 1 / 41 Sanakirja Monissa sovelluksissa on tallennettava rakenteeseen avain arvo-pareja. Myöhemmin rakenteesta
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Pino Pinon määritelmä Pinon sovelluksia Järjestyksen kääntäminen Palindromiprobleema Postfix-lausekkeen laskenta Infix-lausekkeen muunto postfix-lausekkeeksi Sisäkkäiset funktiokutsut
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 8.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 8.2.2010 1 / 38 Debuggeri Tyypillinen tilanne: ohjelma on kirjoitettu, Python-tulkki ei valita virheistä, mutta ohjelma
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Elegantti toteutus funktiolle insert_to_list_end Alkion lisäys sisällön mukaan järjestettyyn listaan (insert_to_list) Linkatun listan yleisyys alkiotyypin suhteen source-tasolla
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 24.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 24.1.2011 1 / 36 Luentopalaute kännykällä alkaa tänään! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast
LisätiedotLuennon sisältö. Taulukot (arrays) (Müldnerin kirjan luku 10) Yksiulotteiset taulukot. Mikä taulukko on? Taulukko-osoitin. tavallinen osoitin
, kevät 2006 Taulukot Yksiulotteiset taulukot Moniulotteiset taulukot Dynaamiset taulukot Binääritiedostot Luento 8 21.3.2006 Kevät 2006 Liisa Marttinen 1 Luennon sisältö Taulukoiden käsittelyä Yksiulotteiset
LisätiedotC-ohjelmointi, syksy 2006
, syksy 2006 Taulukot Yksiulotteiset taulukot Moniulotteiset taulukot Dynaamiset taulukot Binääritiedostot Luento 8 3.10.2006 Syksy 2006 1 Luennon sisältö Taulukoiden käsittelyä Yksiulotteiset taulukot
LisätiedotC-ohjelmointi, syksy Yksiulotteiset taulukot Moniulotteiset taulukot Dynaamiset taulukot. Binääritiedostot. Luento
, syksy 2006 Taulukot Yksiulotteiset taulukot Moniulotteiset taulukot Dynaamiset taulukot Binääritiedostot Luento 8 3.10.2006 Syksy 2006 1 Luennon sisältö Taulukoiden käsittelyä Yksiulotteiset taulukot
LisätiedotList-luokan soveltamista. Listaan lisääminen Listan läpikäynti Listasta etsiminen Listan sisällön muuttaminen Listasta poistaminen Listan kopioiminen
1 List-luokan soveltamista List-luokan metodeja Listaan lisääminen Listan läpikäynti Listasta etsiminen Listan sisällön muuttaminen Listasta poistaminen Listan kopioiminen 1 List-luokan metodeja List-luokan
LisätiedotC-kurssi syksy ltö. Luennon sisält. Luento 2: tyypit, rakenteet, makrot Tyypit. signed, unsigned short,, long Vakiot const Rakenteet
C-kurssi syksy 2007 Luento 2: tyypit, rakenteet, makrot 5.9.2008 Luennon sisält ltö Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short,, long Vakiot const Rakenteet if,, for, while, switch, do-while
LisätiedotLuennon sisält. ltö. C-kurssi syksy ääreet: int ja char. Yksinkertaiset tyypit. Kokonaisluvut. Merkit
Luennon sisält ltö C-kurssi syksy 2007 Luento 2: tyypit, rakenteet, makrot 5.9.2008 Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short,, long Vakiot const Rakenteet if,, for, while, switch, do-while
LisätiedotModuli 2: Osoittimet ja taulukot. Joel Huttunen
: Osoittimet ja taulukot 26.1.2016 Moduli 1 yhteenvetoa laskuharjoituksista (PS: palautteen saa jättää myös suomeksi jos haluaa) Ongelmia ympäristön asennuksessa Hoitakaa kuntoon ajoissa, niin loppukurssilla
LisätiedotListarakenne (ArrayList-luokka)
Listarakenne (ArrayList-luokka) Mikä on lista? Listan määrittely ArrayList-luokan metodeita Listan läpikäynti Listan läpikäynti indeksin avulla Listan läpikäynti iteraattorin avulla Listaan lisääminen
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 22.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 22.3.2010 1 / 49 Lista luokan kenttänä Luokan kenttä voi olla myös esimerkiksi lista, sanakirja tai oliomuuttuja.
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 5.10.2016 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 5.10.2016 1 / 21 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
LisätiedotC-ohjelmointi: Osoittimet
C-ohjelmointi: Osoittimet Liisa Marttinen & Tiina Niklander 22.2.2005 Muistinhallinta Java vs C Luokka on viittaustyypin määritelmä ja olio on viittaustyypin ilmentymä Muistinhallinta on implisiittistä.
LisätiedotOhjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä
Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Taulukon edut Taulukon haitat Taulukon haittojen välttäminen Dynaamisesti linkattu lista Linkatun listan solmun määrittelytavat Lineaarisen listan toteutus dynaamisesti linkattuna
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.2.2011 1 / 37 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti
LisätiedotOhjeet. Jaa vastauksesi konsepteille siten, etta:
/ AS-0.1103/4 C~ohjelmoinnin peruskurssi Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Tentti 12.05.2010, Raimo Nikkilii Ohjeet Kaikki ohjelmointitehtavat tulee toteuttaa C-kielella hyvaa ohjelmointityylia
LisätiedotSisältö. C-ohjelmointi Luento 5: Osoittimet. Keko (heap) Pino (stack) Muistinhallinta Java vs C. Prosessin rakenne
Sisältö C-ohjelmointi Luento 5: Osoittimet 14.2.2006 Tiina Niklander Muistin rakenteesta Operaatiot ja void-tyyppi Muistinhallinta varaus, vapautus Osoitinaritmetiikka ja muistilohkon käsittely Osoittimet
LisätiedotModuli 4: Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot
C! : Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot 15.3.2016 Agenda Pieni kertausharjoitus Moniulotteiset taulukot Esimerkki taulukoista Tauko (bittitehtävä) Binäärioperaatioista Esimerkki (vilkaistaan IP
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 28.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 28.9.2015 1 / 16 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
LisätiedotDynaaminen muisti Rakenteiset tietotyypit
C! Dynaaminen muisti Rakenteiset tietotyypit 1.3.2016 Agenda Kertausta Dynaaminen muisti Valgrind-perusteet ja esimerkkejä Yhteenveto tietorakenteista Vilkaisu 3. kierroksen tehtäviin Esim: miten linkitetty
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Muuttujat eri muisteissa Ohjelman muistialueen layout Paikallisen ja globaalin muuttujan ominaisuudet Dynaamisen muistinkäytön edut Paikallisten muuttujien dynaamisuus ADT
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 18.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 18.3.2009 1 / 51 Olioista (kertausta) Olioiden avulla voidaan kuvata useammasta arvosta koostuvaa kokonaisuutta
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 3.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 3.2.2010 1 / 36 Esimerkki: asunnon välityspalkkio Kirjoitetaan ohjelma, joka laskee kiinteistönvälittäjän asunnon
LisätiedotTaulukoiden käsittely Javalla
1 Taulukoiden käsittely Javalla Mikä taulukko on? Taulukon syntaksi Merkkijonotaulukko Lukutaulukko Taulukon kopiointi 1 Mikä taulukko on? Taulukko on rakenne, minne saadaan talteen usea saman tyyppinen
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 16.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 16.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Useampitasoiset ADT:t Käytetään esimerkkiohjelmaa Ratkaisuyritys 1 Ratkaisuyritys 2 Lopullinen ratkaisu Lopullisen ratkaisun toteutusyritys Lopullisen ratkaisun oikea toteutus
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 26.9.2018 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 26.9.2018 1 / 21 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Osaat kirjoittaa for-käskyn avulla ohjelman, joka toistaa haluttua
LisätiedotJohdatus ohjelmointiin / Lausekielinen ohjelmointi 1 & 2
Johdatus ohjelmointiin / Lausekielinen ohjelmointi 1 & 2 Syntaksilomake (22.4.2007) C-kielen standardikirjaston funktioita gets(merkkijono); scanf("formaatti", &muuttuja1,..., &muuttujan); sscanf(merkkijono,
LisätiedotAlgoritmit 1. Demot Timo Männikkö
Algoritmit 1 Demot 2 7.-8.2.2018 Timo Männikkö Tehtävä 1 (a) Ei-rekursiivinen algoritmi: etsipienin(t, n) { pnn = t[0]; for (i = 1; i < n; i++) { pnn = min(pnn, t[i]); return pnn; Silmukka suoritetaan
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 10.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 10.2.2010 1 / 43 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin
LisätiedotKirjoita oma versio funktioista strcpy ja strcat, jotka saavat parametrinaan kaksi merkkiosoitinta.
Tehtävä 63. Kirjoita oma versio funktiosta strcmp(),joka saa parametrinaan kaksi merkkiosoitinta. Tee ohjelma, jossa luetaan kaksi merkkijonoa, joita sitten verrataan ko. funktiolla. Tehtävä 64. Kirjoita
LisätiedotTietorakenteet, laskuharjoitus 3, ratkaisuja
Tietorakenteet, laskuharjoitus 3, ratkaisuja 1. (a) Toistolauseen runko-osassa tehdään yksi laskuoperaatio, runko on siis vakioaikainen. Jos syöte on n, suoritetaan runko n kertaa, eli aikavaativuus kokonaisuudessaan
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op), arvosteluraportti
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op), arvosteluraportti Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 8. kesäkuuta 2018 Yleistä Tentti 1 meni pistekeskiarvon (11.2) perusteella välttävästi. Omasta tehtäväpaperista saa kopion
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Merkintöjen tulkintoja *++Pstack->top = item *Pstack->top++ = item (*Pstack->top)++ *(Pstack++)->top = item *(++Pstack)->top = item Lisää pinon toteutuksia Dynaaminen taulukko
LisätiedotTietorakenteita 163. Yhteen suuntaan linkitetyn listan rakenne on siis seuraavan kuvan kaltainen:
Tietorakenteita 163 7 Tietorakenteita Luvussa käsitellään tietorakenteita, joita voidaan kasvattaa dynaamisesti ajon aikana. Tällöin tilaa ei varata etukäteen, staattisesti, vaan tarpeen mukaan. 7.1 Listat
LisätiedotAlgoritmit 1. Demot Timo Männikkö
Algoritmit 1 Demot 2 1.-2.2.2017 Timo Männikkö Tehtävä 1 (a) Ei-rekursiivinen algoritmi: laskesumma(t, n) sum = t[0]; for (i = 1; i < n; i++) sum = sum + t[i]; return sum; Silmukka suoritetaan n 1 kertaa
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/
LisätiedotTAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro:
KILPAILIJAN TEHTÄVÄT Kilpailijan nimi / Nro: Tehtävän laatinut: Hannu Laurikainen, Deltabit Oy Kilpailutehtävä Kilpailijalle annetaan tehtävässä tarvittavat ohjelmakoodit. Tämä ohjelma on tehty laitteen
Lisätiedot5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma
5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma Every cloud has a silver line. - englantilainen sananlasku Tässä osiossa tärkeää: yksi- ja moniulotteinen taulukko Sisältö Yleistä Yksiulotteinen
Lisätiedot811312A Tietorakenteet ja algoritmit Kertausta kurssin alkuosasta
811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2017-2018 Kertausta kurssin alkuosasta II Perustietorakenteet Pino, jono ja listat tunnettava Osattava soveltaa rakenteita algoritmeissa Osattava päätellä operaatioiden
LisätiedotLuokan muodostimet (Constructors)
Mikä on muodostin? Luokan muodostimet (Constructors) Millaisia muodostimia on? Oletusmuodostin (Default Constructor) Parametrillinen muodostin Kopiointimuodostin (Copy Constructor) this-muuttuja Miten
Lisätiedot1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003. 1. luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot.
EVTEK Teknillinen ammattikorkeakoulu Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003 Olli Hämäläinen kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot luennot 1-2/2003 laboratorioharjoitukset 1-2/2003 kotitehtävät, laboratoriokerrat
LisätiedotVIII. Osa. Liitteet. Liitteet Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto
Osa VIII Liitteet Liitteet A B C Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto Osa VIII A. Liite Operaattoreiden suoritusjärjestys On tärkeää ymmärtää, että operaattoreilla on prioriteettinsa,
Lisätiedot