Tietueet. Tietueiden määrittely
|
|
- Hannu-Pekka Halonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään ja käsittelemään tietoa joustavasti, tiedon abstrahointi korkean tason rakenteilla. C-kielessä on vaihtoehtoisia tapoja tietueiden määrittelyyn. 415
2 tapa 1. Tietuetyyppi määritellään avainsanalla struct. Rakenteen yleinen muoto on seuraavanlainen struct nimi { }; tietotyyppi kenttä1; tietotyyppi kenttä2;... tietotyyppi kenttän; Esimerkiksi: 416
3 #define NIMEN_PITUUS 11 struct tuote { char nimi[nimen_pituus]; /* kenttä nimelle */ double hinta; /* kenttä hinnalle */ }; Tämä esittely ei varaa vielä tilaa nimi- eikä hinta -muuttujille. struct tuote kertoo kääntäjälle, että voidaan varata tilaa muuttujille joiden sisäinen rakenne on kuvauksen mukainen, eli sisältää kentät nimelle ja hinnalle. 417
4 Varataan tilaa muuttujalle, joka on määriteltyä struct -tyyppiä struct tuote1; Nyt muuttuja tuote on sisäiseltä rakenteelta: 418
5 tuote1 nimi-kentän sisältö hinta 419
6 Muuttujan määrittelyssä muuttuja voidaan myös alustaa alustuslistan avulla. Kääntäjä kopioi alustuslistan sisällön vastaaviin muuttujiin. Eli merkkijono "HK_Blöö" kopioidaan nimi -merkkijonomuuttujan sisällöksi ja 2.99 kopioidaan hinta -muuttujan sisällöksi. struct tuote tuote2 = {"HK_Blöö", 2.99 }; 420
7 tuote2 H K _ B l ö ö \0 nimi-kentän sisältö 2.99 hinta 421
8 Tapa2: Tietueelle määritellään oma tietotyyppi käyttämällä typedef - määrettä. Tietuetyypin määrittelyn syntaksi: typedef struct { tietotyyppi kenttä; tietotyyppi kentta;... tietotyyppi kenttän; } Tietuetyyppi; typedef ja struct ovat C-kielen varattuja sanoja. 422
9 Tunnus Tietuetyyppi on määriteltävän abstraktin tietotyypin nimi. Jokainen kenttäx on lista kentän nimiä pilkulla erotettuna, kenttien tietotyypin määrää tyyppix, joka voi olla mikä tahansa standardi tietotyyppi tai itse määritelty tietotyyppi kuten toinen tietue. typedef struct { char nimi[nimen_pituus]; /* kenttä nimelle */ double hinta; /* kenttä hinnalle */ }TuoteTietue; 423
10 typedef -lause ei varaa tilaa tietokoneen muistista, se määrittelee ainoastaan tietotyypin. Nyt muuttujia voidaan varata käyttämällä tietotyypin nimeä TuoteTietue. TuoteTietue tuote3, tuote4 = {"luomumaito", 1.5 }; Muuttujan tuote3 kenttien sisältö on määrittelemätön ja tuote4 saa arvonsa alustuslistasta. 424
11 Tietueen kentän nimi voi esiintyä myös toisen tietueen kentän nimenä ja myös toisen muuttujan nimenä, muodostettava viittaus pitää huolen siitä, että nimisekaannuksia ei synny. Ohjelmoijan määrittelemää tietotyyppiä TuoteTietue voidaan käyttää määrittelemään yksinkertaisia muuttujia, taulukoita ja edelleen muiden tietuetyyppien kenttiä. Seuraavassa määritellään tietotyyppi TuotelajiTietue, joka on rakenteeltaan tietue ja jonka yksi kenttä on taulukko, jonka alkiot ovat tietueita tyypiltään TuoteTietue 425
12 typedef struct { char nimi[nimen_pituus]; double hinta; }TuoteTietue; typedef struct { char lajike[nimen_pituus]; TuoteTietue tuotteet[tuote_lkm]; }TuotelajiTietue; 426
13 Tietueen kenttien käsittely Yksittäiseen tietuemuuttujan (esim. tuote1) kenttään viitataan C- kielessä kenttämuuttujan avulla, joka muodostetaan tietuemuuttujan (esim. tuote1) ja kentän nimen perusteella (esim. hinta) käyttäen ns. pisteoperaattoria. Pistenotaatio: tietuemuuttuja.kentännimi Laskentajärjestyksessä pisteoperaattori on samalla tasolla funktion kutsujen ja taulukkojen indeksoinnin kanssa. 427
14 Kenttämuuttujaa voidaan käyttää kuten vastaavaa tyyppiä olevaa yksinkertaista muuttujaa. Esimerkiksi: TuoteTietue tuote5; Tuotteen nimeksi sijoitetaan merkkijono "Kalapuikko" ja hinnaksi 3.95 strcpy( tuote5.nimi, "Kalapuikko"); tuote5.hinta = 3.95; 428
15 tuote 1 K a l a p u i k k 0 \n 3.95 hinta nimi-kentän sisältö 429
16 Lyhyt esimerkkiohjelma tietueiden käytöstä annettujen määritysten pohjalta: #include <stdio.h> #include <string.h> #define NIMEN_PITUUS 10 #define TUOTE_LKM 5 typedef struct { char nimi[nimen_pituus]; /* kenttä nimelle */ double hinta; /* kenttä hinnalle */ } TuoteTietue; 430
17 int main(void) { TuoteTietue tuote1, tuote2 = {"luomumaito", 1.5 }; } strcpy(tuote1.nimi, "lenkki"); tuote1.hinta = 2.99; printf("\ntuoteen \"%s\" hinta on %.2lf euroa\n", tuote1.nimi, tuote1.hinta); printf("tuoteen \"%s\" hinta on %.2lf euroa\n\n", tuote2.nimi, tuote2.hinta); return(0); 431
18 432
19 Tietuetyyppinen muuttuja esimerkiksi tuote2 ilman kentän valintaa viittaa koko tietorakenteeseen. Kaikkien tietuemuuttujan kenttien arvojen kopiointi toiseen vastaavaan rakenteeseen käy helposti: tuote3 = tuote2; Huom. Tavallisten taulukoiden yhteydessä sijoitusoperaattoria voi käyttää vain muuttujien alustuksessa! 433
20 Tietueet funktioiden parametreina Kun tietuemuuttuja syötetään funktion parametriksi (arvoparametri) kaikki sen kentän arvot kopioidaan vastaaviin muodollisen parametrin kenttiin. Tietueen käyttöä arvoparametrina selventää seuraava funktio, joka tulostaa TuoteTietue -tyyppiä olevan muuttujan kenttien arvot. 434
21 #include <stdio.h> #include <string.h> #define NIMEN_PITUUS 10 typedef struct { char nimi[nimen_pituus]; /* kenttä nimelle */ double hinta; /* kenttä hinnalle */ } TuoteTietue; void tulostatuote(tuotetietue t); 435
22 int main(void) { TuoteTietue tuote1 = {"makarooni", 0.19}; tulostatuote(tuote1); return(0); } void tulostatuote(tuotetietue t){ } printf("\ntuote \"%s\" hinta %.2lf\n", t.nimi, t.hinta); 436
23 437
24 Tietueiden vertailu Vaikka C-kielessä on mahdollista kopioida kokonaisia tietueita käyttämällä sijoitusoperaatiota, kahden tietueen vertailua ei voi suorittaa yhtenä kokonaisuutena. TuoteTietue t1, t2;... if( t1 == t2) /* EI VERTAILE OIKEIN */ Jos halutan verrata ovatko kaksi tietuetta sisällöltään identtisiä, on verrattava jokaista kenttää erikseen. 438
25 #include <stdio.h> #include <string.h> #define NIMEN_PITUUS 20 typedef struct { char nimi[nimen_pituus]; /* kenttä nimelle */ double hinta; /* kenttä hinnalle */ } TuoteTietue; void tulostatuote(tuotetietue t); int vertaa(tuotetietue t1, TuoteTietue t2); 439
26 int main(void) { TuoteTietue tuote1 = {"makarooni", 0.19}; TuoteTietue tuote2 = {"HK_Blöö", 2.99}; TuoteTietue tuote3 = {"makarooni", 0.19}; tulostatuote(tuote1); tulostatuote(tuote2); tulostatuote(tuote3); 440
27 printf("\n**********\n"); if(vertaa(tuote1, tuote2)){ printf("tuotteet:\n"); tulostatuote(tuote1); printf("ja"); tulostatuote(tuote2); printf("ovat samoja"); }else{ printf("tuotteet:\n"); tulostatuote(tuote1); printf("ja"); tulostatuote(tuote2); printf("eivät ole samoja"); } 441
28 printf("\n**********\n"); if(vertaa(tuote1, tuote3)){ printf("tuotteet:\n"); tulostatuote(tuote1); printf("ja"); tulostatuote(tuote3); printf("ovat samoja"); }else{ printf("tuotteet:\n"); tulostatuote(tuote1); printf("ja"); tulostatuote(tuote3); printf("eivät ole samoja"); } printf("\n\n"); return(0); } /* main */ 442
29 void tulostatuote(tuotetietue t){ printf("\ntuote \"%s\" hinta %.2lf\n", t.nimi, t.hinta); } int vertaa(tuotetietue t1, TuoteTietue t2){ } if(strcmp(t1.nimi, t2.nimi)==0 && t1.hinta == t2.hinta) return(1); else return(0); Funktiolle vertaa syötetään kaksi muuttujaa ja se palauttaa 1 tai 0 riippuen siitä ovatko muuttujien kenttien arvot samat. 443
30 Tietueet palautettuina arvoina Tietueiden käsittelyssä on olennaista selvittää mitkä operaatiot ovat sallittuja tietuekokonaisuudelle. tietueen arvon voi sijoittaa toisen tietueen arvoksi tietueita ei voi verrata suoraan toisiinsa C-kielessä kaikkia tietorakenteita ei käsitellä samalla tavalla esim. taulukon nimi tarkoittaa taulukon ensimmäisen alkion osoitetta, tietueen nimi tarkoittaa kaikkien sen kenttien arvojen joukkoa. 444
31 Taulukoiden yhteydessä koko taulukkoa arvoineen ei voida palauttaa return-lauseen arvona. pitää käyttää epäsuoraa osoitusta, osoittimia Tietueille arvon palauttaminen funktioista sen sijaan onnistuu funktio palauttaa kaikkien kenttien arvot. 445
32 Esimerkkinä funktio, joka lukee käyttäjän antamia arvoja tietuemuuttujan kenttiin. tietuemuuttuja tyyppiä TuoteTietue palautettava arvo tyyppiä TuoteTietue funktiolle ei anneta parametreja kutsussa 446
33 #include <stdio.h> #include <string.h> #define NIMEN_PITUUS 20 typedef struct { char nimi[nimen_pituus]; /* kenttä nimelle */ double hinta; /* kenttä hinnalle */ } TuoteTietue; void tulostatuote(tuotetietue t); int vertaa(tuotetietue t1, TuoteTietue t2); TuoteTietue luetuote(void); 447
34 int main(void) { TuoteTietue tuote1; TuoteTietue tuote2; tuote1 = luetuote(); tuote2 = luetuote(); tulostatuote(tuote1); tulostatuote(tuote2); printf("\n**********\n"); 448
35 if(vertaa(tuote1, tuote2)){ printf("tuotteet:\n"); tulostatuote(tuote1); printf("ja"); tulostatuote(tuote2); printf("ovat samoja"); }else{ printf("tuotteet:\n"); tulostatuote(tuote1); printf("ja"); tulostatuote(tuote2); printf("eivät ole samoja"); printf("\n\n"); } return(0); } 449
36 void tulostatuote(tuotetietue t){ printf("\ntuote \"%s\" hinta %.2lf\n", t.nimi, t.hinta); } int vertaa(tuotetietue t1, TuoteTietue t2){ if(strcmp(t1.nimi, t2.nimi)==0 && t1.hinta == t2.hinta) return(1); else return(0); } 450
37 TuoteTietue luetuote(void){ TuoteTietue apu; printf("\nanna tuotteen nimi >"); scanf("%s", apu.nimi); printf("\nanna tuoteen \"%s\" hinta >", apu.nimi); scanf("%lf", &apu.hinta); } return(apu); 451
38 Tietuetaulukot Tietuetyypi voi olla myös taulukon tyyppi. Esimerkiksi: Tarvitaan ohjelma joka tallettaa opiskelijan opintosuorituksia. Yhden opiskelijan tiedot mallinnetaan tietuella: typedef struct { char nimi[nimen_pituus]; int opiskelijakortinnumero; int johdatusohjelmointiin; /* kurssin arvosana */ }OpiskelijaTietue; 452
39 Halutaan käsitellä n opiskelijan nimi, opiskelijakortin numero ja Johdatus ohjelmointiin kurssin arvosana. Luodaan taulukko, joka on tyyppiä OpiskelijaTietue. #include <stdio.h> #include <string.h> #define NIMEN_PITUUS 25 #define OPISKELIJOIDEN_LKM 10 typedef struct { char nimi[nimen_pituus]; int opiskelijakortinnumero; int johdatusohjelmointiin; /* kurssin arvosana */ }OpiskelijaTietue; 453
40 OpiskelijaTietue lueopiskelijantiedot(void); void tulostaopiskelija(opiskelijatietue op); int main(void) { OpiskelijaTietue rekisteri[opiskelijoiden_lkm]; int i; /* luetaan tiedot taulukkoon */ for(i=0; i < OPISKELIJOIDEN_LKM; i++) { rekisteri[i] = lueopiskelijantiedot(); } } /* tulostetaan opiskelijatiedot */ for(i=0; i < OPISKELIJOIDEN_LKM; i++){ tulostaopiskelija(rekisteri[i]); } return(0); 454
41 /* lukee yhden opiskelijan: - nimen, - opiskelijakortin numeron ja - johdatus ohjelmointiin -kurssin arvosanan ja palautta tiedot OpiskeijaTietue-typpisenä arvona */ OpiskelijaTietue lueopiskelijantiedot(void){ OpiskelijaTietue op; printf("\nanna opiskelijan nimi >"); scanf("%s", op.nimi); printf("anna opiskelijakorin numero >"); scanf("%d", &op.opiskelijakortinnumero); printf("anna \"Johdatus ohjelmointiin\"-kurssin arvosana >"); scanf("%d", &op.johdatusohjelmointiin); } return(op); 455
42 /* tulostaa opiskelijan: - nimen - opiskelijakorin numeron ja - Johdatus ohjelmointiin -kurssin arvosanan */ void tulostaopiskelija(opiskelijatietue op){ printf("\n****************************\n"); printf("nimi: %s\n", op.nimi); printf("kortin numero: %d\n", op.opiskelijakortinnumero); printf("jo-arvosana: %d\n", op.johdatusohjelmointiin); printf("\n****************************\n"); } 456
43 Lueteltu tyyppi Luetellun tyypin avulla voidaan antaa kokonaisluvuille nimi ja näin rajoittaa lukualuetta Listan ensimmäinen nimi saa kokonaislukuarvon 0, seuraava arvon 1 jne. Lueteltu tyyppi määritellään avainsanalla enum, yleinen muoto: enum nimi { luettelo... } muuttujannimi; 457
44 Esimerkiksi: enum viikonpaivat { ma, ti, ke, to, pe, la, su } paiva; Nyt muuttuja paiva voi saada arvoja ma - su eli 0-6. paiva = ti; /* arvo on nyt 1 */ Luetellun tyypin yhteydessä voidaan käyttää myös sanaa typedef, jolloin voidaan luetellulle tyypille antaa nimi, jonka avulla määritellään muuttujia. typedef enum {ma, ti, ke, to, pe, la, su } Viikonpaiva; 458
45 Muuttujan määrittely Viikonpaiva pv; pv = ke; /* pv saa arvon 2 */ Symbolien arvon voi määritellä alustuksen avulla. typedef enum {ma = 1, ti, ke, to, pe, la, su } Viikonpv; tällöin ma vastaa arvoa 1 ja ti arvoa 2 jne. 459
46 #include <stdio.h> typedef enum {ma = 1, ti, ke, to, pe, la, su } Viikonpaiva; int main ( void ) { Viikonpaiva pv; char pvnimet[7][12] = { "", "Maanantai", "Tiistai", "Keskiviikko", "Torstai", "Perjantai", "Lauantai", "Sunnuntai"}; } for( pv = ma; pv <=su; pv++) { printf("%2d %s\n", pv, pvnimet[pv] ); } return (0); 460
47 461
48 Kertaus C-kielessä käyttäjä voi itse määritellä omia tietotyyppejä, etenkin tietuerakenteet ovat hyödyllisiä. Tietueen kenttiin viitataan pisteoperaattorin (.)joka sijoitetaan tietuemuuttujan ja kentän nimen väliin. Tietueita voi käyttää funktion palautettavina arvoina, kuten standardeja tietotyyppejä. Tietueille on käytössä tavallinen sijoitusoperaatio toisin kuin taulukoille, mutta ei tietueiden vertailua. 462
tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi
tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi ero taulukkoon taulukossa alkiot samantyyppisiä tietueessa alkiot voivat olla erityyppisiä tiedot kuitenkin yhteen kuuluvia ohjelmoinnin perusteet,
Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille:
Merkkijonot C-kielessä merkkijono on taulukko, jonka alkiot ovat char -tyyppiä. Taulukon viimeiseksi merkiksi tulee merkki '\0', joka ilmaisee merkkijonon loppumisen. Merkkijono määritellään kuten muutkin
C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa.
Taulukot C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukon muuttujilla (muistipaikoilla) on yhteinen nimi. Jokaiseen yksittäiseen
Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.
Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan
Johdatus ohjelmointiin / Lausekielinen ohjelmointi 1 & 2
Johdatus ohjelmointiin / Lausekielinen ohjelmointi 1 & 2 Syntaksilomake (22.4.2007) C-kielen standardikirjaston funktioita gets(merkkijono); scanf("formaatti", &muuttuja1,..., &muuttujan); sscanf(merkkijono,
#include <stdio.h> // io-toiminnot. //#define KM_MAILISSA int main( ){
demo1.c 30/09/15 08:19 #include // io-toiminnot //#define KM_MAILISSA 1.609 int main( ){ double mailit = 0.0; double kilometrit; const double KM_MAILISSA = 1.609; printf("anna maililukema > ");
Osoitin ja viittaus C++:ssa
Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja
C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys
Loogisia operaatioita - esimerkkejä Tänään on lämmin päivä ja perjantai Eilen satoi ja oli keskiviikko tai tänään on tiistai. On perjantai ja kello on yli 13 Ei ole tiistai tai ei sada. Ei pidä paikkaansa,
// // whiledemov1.c // #include <stdio.h> int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1;
// // whiledemov1.c // #include int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1; while( luku1
Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla:
KERTAUSTEHTÄVIÄ Tietue Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla: struct henkilotiedot char nimi [20]; int ika; char puh [10]; ; Edellä esitetty kuvaus määrittelee
Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö C-ohjelmassa
ssa ohjelman käytössä suoritusaikana oleva muisti jakautuu neljään osaan: koodisegmentti datasegmentti pinosegmentti (stack) kasa (heap) ssa ohjelman koodisegmentti sisältää käännetyn ohjelmakoodin sisältö
Lyhyt kertaus osoittimista
, syksy 2007 Kertausta Luento 10 12.10.2007 Syksy 2007 1 Lyhyt kertaus osoittimista char *p; /* char, int, jne ilmoittavat, minkä tyyppisiä */ Keskusmuisti int *q; /* olioita sisältäviin muistilohkoihin
Tietotyypit ja operaattorit
Tietotyypit ja operaattorit Luennossa tarkastellaan yksinkertaisten tietotyyppien int, double ja char muunnoksia tyypistä toiseen sekä esitellään uusia operaatioita. Numeeriset tietotyypit ja muunnos Merkkitieto
Rakenteiset tietotyypit Moniulotteiset taulukot
C! Rakenteiset tietotyypit Moniulotteiset taulukot 22.2.2018 Agenda Rakenteiset tietotyypit Vilkaisu 6. kierroksen tehtäviin Moniulotteiset taulukot Esimerkki Seuraava luento to 8.3. Ilmoittautuminen ohjelmointikokeeseen
Ohjausrakenteet. Valinta:
Ohjausrakenteet Luento antaa yleiskuvan siitä kuinka ohjelmassa suorittaan vaihtoehtoisia tehtäviä valintarakenteiden avulla ja kuinka samanlaisia ohjelma-askeleita toistetaan toistorakenteiden avulla
Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä.
Tiedostot Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä. C-kielessä syöttö ja tulostus kuvataan laiteriippumattomasti
Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
Ohjelmointi 2 Jussi Pohjolainen TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia Tietotyypeistä C++ - kielessä useita tietotyyppejä Kirjaimet: char, wchar_t Kokonaisluvut: short, int, long Liukuluvut: float, double
Modulaarisessa ohjelmoinnissa jaetaan ohjelma osiin (moduuleihin), jotka ovat yksinkertaisia ja lyhyitä.
3. Funktiot Modulaarisessa ohjelmoinnissa jaetaan ohjelma osiin (moduuleihin), jotka ovat yksinkertaisia ja lyhyitä. Modulaarisuudella pyritään parantamaan ohjelman ymmärrettävyyttä, testattavuutta sekä
Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1
Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti
815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,
Tietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Rekursio Rekursion käyttötapauksia Rekursio määritelmissä Rekursio ongelmanratkaisussa ja ohjelmointitekniikkana Esimerkkejä taulukolla Esimerkkejä linkatulla listalla Hanoin
Attribuuttikieliopit
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 3. toukokuuta 2011 Sisällys t Chomskyn hierarkia kieli säännöllinen kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti
Ohjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman
Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä
Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet
Tietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Pino Pinon määritelmä Pinon sovelluksia Järjestyksen kääntäminen Palindromiprobleema Postfix-lausekkeen laskenta Infix-lausekkeen muunto postfix-lausekkeeksi Sisäkkäiset funktiokutsut
12 Mallit (Templates)
12 Mallit (Templates) Malli on määrittely, jota käyttämällä voidaan luoda samankaltaisten aliohjelmien ja luokkien perheitä. Malli on ohje kääntäjälle luoda geneerisestä tyyppiriippumattomasta ohjelmakoodista
if-lauseen yksinkertaisin muoto on sellainen, missä tietyt lauseet joko suoritetaan tai jätetään suorittamatta.
if- valintarakenne Yksittäisen vaihtoehdon valinta if-lauseen yksinkertaisin muoto on sellainen, missä tietyt lauseet joko suoritetaan tai jätetään suorittamatta. Syntaksi: if (ehto) lauseita; Aaltosulkeiden
Tietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Merkintöjen tulkintoja *++Pstack->top = item *Pstack->top++ = item (*Pstack->top)++ *(Pstack++)->top = item *(++Pstack)->top = item Lisää pinon toteutuksia Dynaaminen taulukko
Luokassa määriteltävät jäsenet ovat pääasiassa tietojäseniä tai aliohjelmajäseniä. Luokan määrittelyyn liittyvät varatut sanat:
1. Luokan jäsenet Luokassa määriteltävät jäsenet ovat pääasiassa tietojäseniä tai aliohjelmajäseniä. Luokan määrittelyyn liittyvät varatut sanat: class luokan_nimi tyypit: enum, struct, class, typedef
Loppukurssin järjestelyt
C! Loppukurssin järjestelyt 29.3.2018 Ohjelmassa Yhteenvetoa palautteesta Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Kysyttävää / kerrattavaa 10-kierroksen asioista? Aikatauluista 10. kierroksen
Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot
Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot Jussi Pohjolainen TAMK Tieto- ja viestintäteknologia Johdanto taulukkoon Jos ohjelmassa käytössä ainoastaan perinteisiä (yksinkertaisia) muuttujia, ohjelmien teko
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.
Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet
C! Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet 30.3.2017 Ohjelmassa Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Esikääntäjä Parametrilistat Funktio-osoittimet Kunniamainintoja Kuura
Tietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Kurssin sisältö pääpiirteittäin Tarvittavat pohjatiedot Avainsanat Abstraktio Esimerkkiohjelman tehtäväkuvaus Abstraktion käyttö tehtävässä Abstrakti tietotyyppi Hyötyjä ADT:n
Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista
Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma
815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot
Tiedosto yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka on tavallisesti talletettu pysyväismuistiin muodostuu tietueista, jotka voivat olla keskenään samanlaisia tai vaihdella tyypiltään tiedostot ovat joko tekstitiedostoja
C-kieli mahdollistaa hyvin tiiviin ja samalla sekavan tavan esittää asioita, kuitenkin hyvän ohjelman tulisi olla mahdollisimman helppolukuinen ja
1. C-kieli yleiskäyttöinen ohjelmointikieli, standardoitu 1990. siirrettävä laiteläheinen pieni ydin, monimutkaiset kokonaisuudet rakennetaan aliohjelmakirjastojen avulla. direktiivit ja esikääntäjien
13 Operaattoreiden ylimäärittelyjä
248 13 C++-kielessä voidaan operaattoreita ylimäärittää. Ylimääriteltävää operaattoria voidaan pitää ikäänkuin metodina, joka esitellään luokan esittelyssä ja määritellään luokan ulkopuolella kuten metoditkin.
1. Omat operaatiot 1.1
1. Omat operaatiot 1.1 Sisällys Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma
Java-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero
TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT
TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT Timo Harju 1999-2004 1 typedef link List; /* Vaihtoehtoisia nimiä */ typedef link Stack; /* nodepointterille */ typedef link Queue typedef struct node Node; /* itse nodelle
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Geneerinen ohjelmointi. Lueteltu tyyppi enum. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien silmukoimiseen:
5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma
5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma Every cloud has a silver line. - englantilainen sananlasku Tässä osiossa tärkeää: yksi- ja moniulotteinen taulukko Sisältö Yleistä Yksiulotteinen
Tietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Muuttujat eri muisteissa Ohjelman muistialueen layout Paikallisen ja globaalin muuttujan ominaisuudet Dynaamisen muistinkäytön edut Paikallisten muuttujien dynaamisuus ADT
Ahlmanin ammattiopisto, Tampere 22.06.2015 10:24 33/2015 (1. jakso) 10. - 16.08.2015 Viikkotuntimäärä: 23
33/2015 (1. jakso) 10. - 16.08.2015 Viikkotuntimäärä: 23 Maanantai 10.08. Tiistai 11.08. Keskiviikko 12.08. Torstai 13.08. Perjantai 14.08. Lauantai 15.08. Sunnuntai 16.08. Matematiikka YHT2.1. Ma Fyke
Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa();
Sisällys 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden käsittelyä: sijoitus, vertailu ja varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. 7.1 7.2 Olio
Ohjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti
7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007
2. C-kieli ja ongelmanratkaisu
2. C-kieli ja ongelmanratkaisu Taustaa Esimerkki C-kielisen ohjelman kehityksestä Kielen yleispiirteet Muuttujat Suoritettavat lauseet Tietotyypit ja lausekkeet Tietojen lukeminen ja tulostaminen 64 C
Ohjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
Ohjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen
Moduli 2: Osoittimet ja taulukot. Joel Huttunen
: Osoittimet ja taulukot 26.1.2016 Moduli 1 yhteenvetoa laskuharjoituksista (PS: palautteen saa jättää myös suomeksi jos haluaa) Ongelmia ympäristön asennuksessa Hoitakaa kuntoon ajoissa, niin loppukurssilla
Java-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero
Osoittimet ja taulukot
C! ja taulukot 1.2.2018 Tiedotteita Tämän jälkeen taas pari väliviikkoa (tenttiviikko) Seuraava luento 22.2. Laskareita ei tenttiviikolla 12.2. 16.2. 2 ja muisti Muisti Keskusyksikkö Suorittaa muistissa
Taulukot. Taulukon määrittely ja käyttö. Taulukko metodin parametrina. Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon. Taulukon lajittelu
Taulukot Taulukon määrittely ja käyttö Taulukko metodin parametrina Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon Taulukon lajittelu esimerkki 2-ulottoisesta taulukosta 1 Mikä on taulukko? Taulukko on
Tieto- ja tallennusrakenteet
Tieto- ja tallennusrakenteet Sisältö Tyyppi, abstrakti tietotyyppi, abstraktin tietotyypin toteutus Tallennusrakenteet Taulukko Linkitetty rakenne Abstraktit tietotyypit Lista (Puu) (Viimeisellä viikolla)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat
Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta
C++ - perusteet Java-osaajille luento 5/7: operaattoreiden ylikuormitus, oliotaulukko, parametrien oletusarvot, komentoriviparametrit, constant, inline, Operaattoreiden ylikuormitus Operaattoreiden kuormitus
1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003. 1. luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot.
EVTEK Teknillinen ammattikorkeakoulu Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003 Olli Hämäläinen kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot luennot 1-2/2003 laboratorioharjoitukset 1-2/2003 kotitehtävät, laboratoriokerrat
Moduli 5: Kehittyneitä piirteitä
C! : Kehittyneitä piirteitä 19.4.2016 Aikataulusta 5. harjoituskierroksen määräaika: pe 22.4. Maari-C keskiviikkoisin ja torstaisin (12-14) Ti 26.4. Harjoitustentti (eli kertausluento) Normaalin luennon
Sisällys. 7. Oliot ja viitteet. Olion luominen. Olio Java-kielessä
Sisälls 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen.. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. Muuttumattomat ja muuttuvat merkkijonot.
AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin
AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013
Moduli 4: Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot
C! : Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot 15.3.2016 Agenda Pieni kertausharjoitus Moniulotteiset taulukot Esimerkki taulukoista Tauko (bittitehtävä) Binäärioperaatioista Esimerkki (vilkaistaan IP
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 20. huhtikuuta 2018 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee kukin tehtävä omalle konseptiarkille. Noudata ohjelmointitehtävissä kurssin koodauskäytänteitä.
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 X Skriptiohjelmointi Sisältö 1. Johdanto 2. Skriptikielten yleispiirteitä 3. Python 815338A Ohjelmointikielten periaatteet, Skriptiohjelmointi 2 X.1 Johdanto
SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet
SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 Kierros 6, 22. 26. helmikuuta Huom: arviointiviikolla 15. 19.2. ei ole laskuharjoituksia! Demonstraatiotehtävien ratkaisut D1: (a) Osoita, että seuraava yhteydetön
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia
1. Mitä seuraava ohjelma tulostaa? Vastaukseksi riittää yksi rivi joka esittää tulosteen. (6 p)
C- ohjelmoinnin peruskurssi, Tentti 28.5.2015 Lyhyt referenssi funktioista tehtäväpaperin lopussa. Paperilla on 5 tehtävää, joista useimmissa on muutama alikohta. Maksimipistemäärä on 30 pistettä. Kirjoita
4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1
4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1 Olion luominen luokasta Java-kielessä olio määritellään joko luokan edustajaksi tai taulukoksi. Olio on joukko keskusmuistissa olevia tietoja. Oliota käsitellään
Viikko 13 23.3.2015-29.3.2015
Viikko 13 23.3.2015-29.3.2015 Maanantai 23.3. Tiistai 24.3. Keskiviikko 25.3. Torstai 26.3. Perjantai 27.3. Lauantai 28.3. Sunnuntai 29.3. Radio Channels, Luento 08:15 - TS127 Communication signal processing
Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r;
Muuttujien roolit Muuttujilla on ohjelmissa eräitä tyypillisiä käyttötapoja, joita kutsutaan muuttujien rooleiksi. Esimerkiksi muuttuja, jonka arvoa ei muuteta enää kertaakaan muuttujan alustamisen jälkeen,
Ohjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 9.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 9.2.2009 1 / 35 Listat Esimerkki: halutaan kirjoittaa ohjelma, joka lukee käyttäjältä 30 lämpötilaa. Kun lämpötilat
Pythonin Kertaus. Cse-a1130. Tietotekniikka Sovelluksissa. Versio 0.01b
Pythonin Kertaus Cse-a1130 Tietotekniikka Sovelluksissa Versio 0.01b Listat 1/2 esimerkkejä listan peruskäytöstä. > lista=['kala','kukko','kissa','koira'] ['kala','kukko','kissa','koira'] >lista.append('kana')
1. Esittelyt ja vakiot 1.1 Esittelyt (declarations) Ennen nimen, tunnuksen (identifier) käyttöä se on
1. Esittelyt ja vakiot 1.1 Esittelyt (declarations) Ennen nimen, tunnuksen (identifier) käyttöä se on esiteltävä. char ch; int count=1; struct complex float re, im; complex z; complex sqrt( complex );
Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.
2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet
7. Oliot ja viitteet 7.1
7. Oliot ja viitteet 7.1 Sisällys Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden sijoitus. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona. Viite metodin
11. oppitunti III. Viittaukset. Osa. Mikä on viittaus?
Osa III 11. oppitunti Viittaukset Kahdessa viime luvussa opit käyttämään osoittimia kohteiden käsittelyyn vapaalla muistialueella sekä viittaamaan noihin kohteisiin epäsuorasti. Tässä luvussa käsiteltävät
Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma
C++-kielen uusia ominaisuuksia Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma 31.10.2008 Bool-tietotyyppi: Totuusarvo true (1), jos ehto on tosi ja false (0) jos ehto epätosi. Dynaaminen muistinvaraus: Yhden muuttuja
Ahlmanin ammattiopisto, Tampere 22.06.2015 16:11 33/2015 (1. jakso) 10. - 16.08.2015 Viikkotuntimäärä: 0
33/2015 (1. jakso) 10. - 16.08.2015 Viikkotuntimäärä: 0 Maanantai 10.08. Tiistai 11.08. Keskiviikko 12.08. Torstai 13.08. Perjantai 14.08. Lauantai 15.08. Sunnuntai 16.08. 34/2015 (1. jakso) 17. - 23.08.2015
Ohjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 25.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 25.2.2009 1 / 34 Syötteessä useita lukuja samalla rivillä Seuraavassa esimerkissä käyttäjä antaa useita lukuja samalla
8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1
8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. In-luokka, käännös ja tulkinta Scanner-luokka. 8.2 Yleistä Näppäimistöltä annettujen arvojen (syötteiden)
2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)
2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi
1.1 Pino (stack) Koodiluonnos. Graafinen esitys ...
1. Tietorakenteet Tietorakenteet organisoivat samankaltaisten olioiden muodostaman tietojoukon. Tämä järjestys voidaan saada aikaan monin tavoin, esim. Keräämällä oliot taulukkoon. Liittämällä olioihin
8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1
8. Näppäimistöltä lukeminen 8.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. In-luokka, käännös ja tulkinta Scanner-luokka. 8.2 Yleistä Näppäimistöltä annettujen arvojen (syötteiden)
Ohjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 18.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 18.3.2009 1 / 51 Olioista (kertausta) Olioiden avulla voidaan kuvata useammasta arvosta koostuvaa kokonaisuutta
19. Olio-ohjelmointia Javalla 19.1
19. Olio-ohjelmointia Javalla 19.1 Sisällys Olioiden esittely ja alustus. Metodit Yleistä metodeista. Mihin metodeja tarvitaan? Metodien määrittely. Omat metodit: nimeäminen, paikka, kutsuminen, parametrit
Ahlmanin ammattiopisto, Tampere 10.06.2015 15:43 36/2015 (1. jakso) 31.08. - 06.09.2015 Viikkotuntimäärä: 7
36/2015 (1. jakso) 31.08. - 06.09.2015 Viikkotuntimäärä: 7 Maanantai 31.08. Tiistai 01.09. Keskiviikko 02.09. Torstai 03.09. Perjantai 04.09. Lauantai 05.09. Sunnuntai 06.09. 09:00 Palmu Riina C TVT2 Yritystoiminnan
Perusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti
C! Perusteet 19.1.2015 Työkaluista Perinteinen: komentorivi + tekstieditori Editori: esimerkiksi Kate, Notepad++, Aquamacs (Emacs) Ohjelman kääntäminen ja suorittaminen komentoriviterminaalissa TMC - komentorivityökalu
C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala
C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala bool(*)(int) Tarve Tarve välittää kirjastolle/funktiolle toiminnallisuutta Callback-funktiot Virhekäsittely Käyttöliittymät Geneeristen kirjastojen räätälöinti STL:n
Ohjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.3.2009 1 / 40 Kertausta: tiedostosta lukeminen Aluksi käsiteltävä tiedosto pitää avata: tiedostomuuttuja = open("teksti.txt","r")
Ohjeet. AS C-ohjelmoinnin peruskurssi Aalto-yliopiston sahkotekniikan korkeakoulu Tentti , Raimo Nikkila
AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi Aalto-yliopiston sahkotekniikan korkeakoulu Tentti 15.05.2013, Raimo Nikkila Ohjeet Kaikki ohjelmointitehtavat tulee toteuttaa C-kielella hyvaa ohjelmointityylia noudattaen.
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 16. helmikuuta 2012
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2012 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 16. helmikuuta 2012 Sisällys t Sisällys t Chomskyn hierarkia kieli säännöllinen kontekstiton kontekstinen rekursiivisesti
JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?
JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,
Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä
Sisältö 22. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko metodin parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 22.1 22.2 Yleistä
Kirjoita oma versio funktioista strcpy ja strcat, jotka saavat parametrinaan kaksi merkkiosoitinta.
Tehtävä 63. Kirjoita oma versio funktiosta strcmp(),joka saa parametrinaan kaksi merkkiosoitinta. Tee ohjelma, jossa luetaan kaksi merkkijonoa, joita sitten verrataan ko. funktiolla. Tehtävä 64. Kirjoita
20. Javan omat luokat 20.1
20. Javan omat luokat 20.1 Sisällys Application Programming Interface (API). Pakkaukset. Merkkijonoluokka String. Math-luokka. Kääreluokat. 20.2 Java API Java-kielen Application Programming Interface (API)
Sisällys. 20. Javan omat luokat. Java API. Pakkaukset. java\lang
Sisällys 20. Javan omat luokat Application Programming Interface (API). Pakkaukset. Merkkijonoluokka String. Math-luokka. Kääreluokat. 20.1 20.2 Java API Java-kielen Application Programming Interface (API)