Modulaarisessa ohjelmoinnissa jaetaan ohjelma osiin (moduuleihin), jotka ovat yksinkertaisia ja lyhyitä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Modulaarisessa ohjelmoinnissa jaetaan ohjelma osiin (moduuleihin), jotka ovat yksinkertaisia ja lyhyitä."

Transkriptio

1 3. Funktiot Modulaarisessa ohjelmoinnissa jaetaan ohjelma osiin (moduuleihin), jotka ovat yksinkertaisia ja lyhyitä. Modulaarisuudella pyritään parantamaan ohjelman ymmärrettävyyttä, testattavuutta sekä ylläpidettävyyttä. Funktio ryhmittää ohjelmalauseet yhdeksi ohjelmayksiköksi. Funktio suorittaa jonkin tarkasti rajatun tehtävän. 46

2 Kaksi tasoa: Valmiit kirjastofunktiot, esim. printf() ja scanf() Ohjelmoijan itsensä kirjoittamat funktiot. Funktiot aktivoidaan suorittamalla funktion kutsu, joka on tavallinen C-kielen suoritettava lause: fnimi(); Funktion kutsu aloittaa funktion fnimi() ohjelmalauseiden suorituksen Kun funktion sisältämät lauseet on suoritettu, palataan takaisin siihen ohjelmaan, josta funktiota kutsutaan ja suoritetaan funktion kutsua seuraava lause. 47

3 lause1; lause2; fnimi(); lause4; flause1; flause2; flause3; Funktion kutsussa sulkeet ovat pakolliset, niiden avulla kääntäjä osaa päätellä että kyseessä on funktio, eikä tavallinen muuttuja. 48

4 Funktio täytyy määritellä ennenkuin sitä voidaan kutsua. Yleinen muoto yksinkertaistettuna on: funktion otsikko{ paikallisten muuttujien määrittelyt; suoritettavat lauseet; return arvo; } Funktio määritellään otsikkorivin ja lauselohkon avulla ( { ja }-merkkien välissä olevat lauseet). Otsikkorivillä ilmoitetaan funktion tyyppi, nimi ja parametrit. Funktion tyyppi ilmoittaa funktion palauttaman arvon tyypin, jos funktio ei palauta mitään niin tyyppinä on void. 49

5 Tyyppimäärite void esittää näennäistä tyyppiä, johon ei kuulu mitään arvoja. Parametrit ilmoitetaan sulkujen sisällä. Parametrejä voi olla yksi tai useampi, jokaisesta ilmoitetaan erikseen tyyppi ja nimi. Jos parametrejä ei ole käytetään tyyppinä void. 50

6 Funktion paikalliset muuttujat ovat käytettävissä vain funktion sisällä ja vain funktion suorituksen ajan. Suoritettavat lauseet käyttäytyvät kuten main()-funktiossakin. Funktiot on esiteltävä, jos funktioiden määrittelyt sijaitsevat main()-ohjelman perässä tai jossakin toisessa tiedostossa. Funktion esittelyä kutsutaan myös funktion prototyypiksi. Funktion prototyyppi kirjoitetaan ohjelmatiedoston alkuun esikääntäjän direktiivien jälkeen ennen main()-funktiota. Funktion esittelyssä käytetään funktion otsikko-osaa, jonka perään kirjoitetaan puolipiste. 51

7 Esittelyjen avulla kääntäjä tutkii vastaavatko funktioiden kutsut ja määrittelyt toisiaan. parametrien määrä, järjestys ja tyypit Esimerkkifunktio, joka "simuloi" kissaa: /* kissasimulaattori */ void naukaise( void ) { printf("miau\n"); } Funktiota kutsuttaisiin. naukaise(); 52

8 Esimerkkiohjelma, jossa käytetään hyväksi kissa-funktiota. /* kissasimulaattori */ #include <stdio.h> void naukaise(void); /* funktion protyyppi, eli esittely */ int main(void) { /* kissa naukaisee */ naukaise(); return(0); } /* main loppuu tähän */ /* funktion naukaise määrittely eli toteutus */ void naukaise(void) { printf("miau\n"); } 53

9 Funktion parametrit Parametrien avulla funktiolle välitetään tietoa sen ulkopuolelta ja parametrejä käytetään funktiossa kuten paikallisia muuttujia. Parametrit eroavat paikallisista muuttujista siinä, että niille annetaan alkuarvo funktion ulkopuolelta eli funktion kutsussa. Kuten paikalliset muuttujat eivät parametritkään ole käytettävissä funktion ulkopuolella (ne eivät "näy" funktion ulkopuolelle). Eri funktioissa voi olla saman nimisiä muuttujia ja parametrejä, mutta ne ovat toisistaan täysin riippumattomia. 54

10 Funktion otsikkossa (sekä esittelyssä että määrittelyssä) esiteltäviä parametrejä kutsutaan muodollisiksi parametreiksi. Funktion kutsussa annetut parametrit ovat todellisia parametrejä. Funktiota kutsuttaessa kopioidaan todellisen parametrien arvot funktion määrittelyssä vastaavassa kohdassa sijaitsevien muodollisten parametrien arvoiksi. Todellisten ja muodollisten parametrien tyyppien täytyy vastata toisiaan (joissakin tilanteissa C:ssä tehdään ns. automaattisia tyypin-muunnoksia ). Todellisten ja muodollisten parametrien nimien ei tarvitse olla samoja. Todellisena parametrina voi olla muuttujan tunnus, vakio, lauseke tai funktionkutsu. 55

11 Arvon palauttavat funktiot Funktiosta palataan takaisin kutsuvaan ohjelmaan: funktion viimeisen lauseen suorittamisen jälkeen ja/tai return-lauseella Jos funktion on palautettava arvo käytetään return-lausetta, jonka perään kirjoitetaan palautettava arvo. Palautettavan arvon tyypin on oltava funktion otsikossa esiteltyä tyyppiä. Funktiossa voidaan käyttää tyhjää return-lausetta, jos funktio ei palauta mitään ( funktion tyyppi on tällöin void ). 56

12 Yleensä funktiossa on vain yksi return-lause, mutta mikään ei estä käyttämästä useampaakin (joista vain yksi suoritetaan!). Usean return-lauseen käyttö ei ole suositeltava tapa, koska se saattaa vaikeuttaa ohjelman lukemista ja ylläpitoa. 57

13 Esimerkki: /* Funktio laskee kertoman n! esiehto: n on kokonaisluku ja suurempi tai yhtäsuuri kuin 0 */ int kertoma(int n){ int i, tulo = 1; for(i = 0; i <= n; i = i + 1){ tulo = tulo * i; } } return ( tulo ); /* palauttaa luvun n kertoman */ 58

14 funktion otsikossa ilmoitetaan palautettavan arvon tietotyyppi funktio ei tulosta arvoaan, vaan palauttaa sen return-lauseella Funktion kommentti kertoo kaiken, mitä funktiosta pitää tietää, jotta funktiota voi käyttää. mitä funktio tekee mitä sille pitää antaa syöttietoina mikä on syötettävien tietojen tyyppi esiehto kertoo, mitä pitää olla totta ennenkuin funktiota voidaan kutsua Esimerkkiohjelma, joka käyttää edellä esiteltyä kertoma-funktiota. 59

15 #include <stdio.h> /* funktion kertoma prototyyppi, eli esittely */ int kertoma ( int n ); /* Pääfunktio, joka kutsuu funktiota kertoma */ int main ( void ) { int num, tulos; printf ("Anna kokonaisluku väliltä 0-10 > "); scanf ("%d", &num ); /* tarkastetaan luvun arvo ennen funktion kutsumista */ if ( num >= 0 ) { tulos = kertoma ( num ); printf ("Luvun %d kertoma on %d\n", num, tulos ); } else { printf ("Luvun tulee olla positiivinen!"); } return ( 0 ); } /* main päättyy */ 60

16 /* Funktion kertoma määrittely eli toteutus Funktio laskee kertoman n! esiehto: n on kokonaisluku ja suurempi tai yhtäsuuri kuin 0 */ int kertoma ( int n ) { int i, tulo = 1; for ( i = 1; i <= n; i = i + 1 ) { tulo = tulo * i; } } return ( tulo ); /* palauttaa luvun n kertoman */ 61

17 On myös mahdollista määritellä loogisia funktioita, joissa kokonaisluvut vastaavat loogisia arvoja tosi ja epätosi. /* Funktio, joka ilmoittaa onko argumenttina annettu kokonaisluku parillinen. Funktio palauttaa arvon true (1) jos luku on parillinen, muuten funktio palauttaa arvon false (0) */ bool parillinen(int luku){ bool vastaus; vastaus = ((num % 2) == 0); } return(vastaus); 62

18 Käyttö ehtolausekkeena int x; printf( Anna kokonaisluku ); scanf( %d, &x); if(parillinen(x)) printf("luku on parillinen!"); Usean funktion kutsuminen lauseessa: tulos = kertoma(n) / (kertoma(r) * kertoma(n - r)); 63

19 Funktioiden tiedonvälitys Funktion ja sitä kutsuvan ohjelman osan välinen tiedonsiirto näkyy funktion otsikossa, funktiolle ei pitäisi välittää tietoa ns. globaalien muuttujien avulla. Funktiolle välitetään aina vain kopio todellisen parametrin arvosta. Jos funktion halutaan muuttavan kutsuvassa ohjelmassa olevan muuttujan arvoa, välitetään todellisena parametrina muuttujan osoite (oikeastaan kopio osoitteen arvosta). Kun parametrin arvo on muuttujan osoite käytetään nimeä osoiteparametri, muussa tapauksessa on kyseessä arvoparametri. 64

20 Funktion ja sitä kutsuvan ohjelman väliseen tiedonsiirto on kaksi tapaa: arvoparametri ja return-lause osoiteparametri Lisäksi näiden eri variaatiot 65

21 Funktiot ja osoiteparametrit Funktio voi palauttaa return-lauseella korkeintaan yhden arvon. Jos funktion on palautettava useita arvoja, käytetään osoite-parametreja välittämään tietoa ulos funktiosta. Esimerkki funktiosta, joka palauttaa parametrina annetun reaaliluvun etumerkin, kokonaisosan ja desimaaliosan. 66

22 #include <stdio.h> #include <math.h> /* erota -funktion esittely */ void erota(double num, char *merkkio, int *kokoaiso, double *desio); int main(void){ double luku, desimaaliosa; char etumerkki; int kokonaisosa; printf(" Anna reaaliluku >"); scanf("%lf", &luku ); erota (luku, &etumerkki, &kokonaisosa, &desimaaliosa); printf("luvun %.4lf osat\ etumerkki: %c\n", luku, etumerkki ); printf("kokonaisosa: %d\n", kokonaisosa); printf("desimaaliosa: %.4lf\n", desimaaliosa); return ( 0 ); } /* main */ 67

23 /* erota-funktio saa erottaa in-parametrina saamansa reaaliluvun osiinsa. num: in, erotettava reaaliluku *merkkio: out, etumerkki *kokonaiso: out, kokonaisosa *desio: out, desimaaliosa */ void erota(double num, char *merkkio,int *kokonaiso, double *desio ){ double n; /* paikallinen muuttuja */ if ( num < 0 ) *merkkio = '-'; else if ( num == 0 ) *merkkio = ' ' ; else *merkkio = '+'; n = fabs(num); /* luvun n itseisarvo */ *kokonaiso = floor(n); /* kokonaisosa */ *desio = n - *kokonaiso; /* desimaaliosa */ }/* erota */ 68

24 main-funktion parametrit main()-funktiolle voidaan välittää tietoja kutsuttaessa ns. komentoriviparametrien avulla. Komentoriviparametrit kirjoitetaan ohjelman nimen perään, kun ohjelma käynnistetään komentoriviltä. Käyttöjärjestelmä välittää mitkä tahansa komentoriviparametrit ladattavalle ohjelmalle. 69

25 Ohjelma, joka tulostaa saamansa komentoriviparametrit: int main (int argc, char * argv[]){ int laskuri; printf("parametrien lukumäärä: %d\n", argc ); for ( laskuri = 0; laskuri < argc; laskuri++) { printf("parametri %d on %s\n", laskuri, *(argv+laskuri) ); } } return ( 0 ); 70

26 Ensimmäisen parametri argc kertoo kokonaislukuna annettujen parametrien lukumäärän. Toinen parametri argv[] on osoitin merkkijonotaulukkoon, jonne kaikki parametrit on talletettu syöttöjärjestyksessä. Ensimmäisen merkkijonotaulukon alkion sisältönä on aina suoritettavan ohjelman koko hakemistopolku. 71

27 Talletusluokat (Storage classes) C-kielessä on erilaisia talletusluokkia (muistimääreitä), jotka vaikuttavat muuttujien ja funktioiden näkyvyyteen ja elinikään. 1. auto Funktioiden muodollisille parametreille ja paikallisille muuttujille varataan tilaa automaattisesti ja näiden muuttujien käyttämä tila vapautetaan automaattisesti, kun funktion suoritus päättyy. 72

28 2. extern Funktioille voidaan joissakin tilanteissa välittää tietoa muuttujien avulla, jotka on määritelty kaikkien funktioiden ulkopuolella ns. globaalit muuttujat. Globaali muuttuja "näkyy" kaikissa funktioissa, jotka on määritelty globaalin muuttujan määrittelyn jälkeen. Globaaleille muuttujille varataan tilaa koko ohjelman suorituksen ajaksi. Globaalin muuttujan näkyminen voidaan peittää funktiossa määrittelemällä uusi samanniminen paikallinen muuttuja. Kaikki funktioiden nimet ovat tyyppiä extern, eli funktioiden nimet nimet ovat globaaleja. 73

29 Globaalien muuttujien käyttö ei ole vaaratonta, esimerkiksi ohjelmoijalla on tarkoitus käyttää paikallista muuttujaa, jolla on sama nimi kuin globaalilla muuttujalla. Kaikki paikalliseen muuttujaan kohdistuvat toimenpiteet suoritetaan globaaliin muuttujaan, josta seuraa melko varmasti virhetilanne, joka voi olla vaikea havaita. 74

30 Esimerkkiohjelma: #include <stdio.h> int a = 1, b = 2, c = 3; /* globaaleja muuttujia */ int summa(void); /* funktion prototyyppi */ int main ( void ) { printf("%3d\n", summa()); printf("%3d%3d%3d\n", a, b, c ); return (0 ); } /* funktion summa määrittely */ int summa ( void ) { int b, c; /*paikalliset b ja c,globaalit b ja c peittyvät*/ a = b = c = 4; return ( a + b + c ); } 75

31 Globaalin muuttujan määrittelyssä ei käytetä sanaa extern, muuttujaa esiteltäessä. Sanalla extern kerrotaan kääntäjälle "etsi esiteltävän muuttujan määrittely muualta joko tästä tai toisesta tiedostosta". Esimerkiksi jos edellinen ohjelma kirjoitettaisiin kahteen eri tiedostoon. 76

32 tiedosto file1.c: #include <stdio.h> int a = 1, b = 2, c = 3; /* globaaleja muuttujia */ int summa ( void ); /* funktion prototyyppi */ int main ( void ) { printf("%3d\n", summa( ) ); printf("%3d%3d%3d\n", a, b, c ); } return (0 ); 77

33 tiedosto file2.c: /* funktion summa määrittely */ int summa ( void ) { extern int a; /* etsi a:n määrittely muualta */ int b, c; /*paikalliset c ja b, globaalit b ja c peittyvät*/ a = b = c = 4; } return ( a + b + c ); 78

34 3. register register-muistimääreellä kerrotaan kääntäjälle, että jos vain on mahdollista niin muuttujalle varataan tila koneen keskusyksikön rekistereistä, eikä keskusmuistista. Tarkoituksena on tehostaa ohjelman suoritusta. Määre on vain ehdotus kääntäjälle, jos rekistereitä ei ole joutilaana, varataan muuttujalle tilaa normaalisti keskusmuistista. 79

35 Tyypillisiä ehdokkaita ovat silmukkalaskurit ja funktioiden parametrit, esimerkiksi: { } register int i; for(i = 0; i < LIMIT; i++){... } Lohkosta poistuminen vapauttaa muuttujan i. Jos muuttujan määrittelyssä jätetään tyyppi ilmoittamatta, mutta talletusluokka ilmoitetaan, on tyyppi oletusarvoisesti int. 80

36 4. static static-määrettä käytetään kahdessa eri tarkoituksessa. Paikalliset muuttujat säilyttävät arvonsa kun samaan lohkoon tullaan uudestaan, toisin kuin automaattisten muuttujien kohdalla. Esimerkiksi funktio, joka toimii eri tavalla riippuen montako kertaa sitä on kutsuttu. void teejotakin ( void ) { static int lkm = 0; lkm++; if ( lkm % 2 == 0)... /* tee jotakin */ else... /* tee jotakin muuta */ 81

37 lauseessa static int lkm = 0; alustetaan muuttujalle lkm arvo 0 vain funktion teejotakin ensimmäisellä suorituskerralla. static -määreen käyttö globaalien nimien yhteydessä antaa mahdollisuuden rajoittaa muuttujien ja funktioiden "näkyvyyttä". Näkyvyys rajataan vain sen tiedoston loppuun, jossa muuttuja tai funktio on määritelty ts. muuttujat eivät näy funktioissa, jotka on esitelty ennen muuttujan määrittelyä eikä funktioissa, jotka on määritelty eri tiedostoissa. 82

38 Esimerkiksi: void funktioyksi(void) {... /* muuttuja v ei ole käytettävissä */ } static int v; /* static external v */ void funktiokaksi ( void ) {... /* v:tä voidaan käyttää täällä */ } 83

39 Myöskin funktion näkyminen voidaan rajoittaa esim: static int funktiog(void); /* prototyyppi */ void funktiof(void){ /* funktion määrittely */... /*funktiog() "näkyy" täällä, mutta ei muissa tiedostoissa*/ } static int funktiog(void){... } 84

40 C-kielessä globaalit ja staattiset muuttujat alustetaan automaattisesti nollaksi ellei ohjelmoija anna niille alkuarvoja. Automaattisia ja rekisterimuuttujia ei alusteta automaattisesti. 85

41 Funktiokirjastot C-kielessä on valmiiksi määriteltyä funktioita, jotka on koottu funktiokirjastoihin, jotka on jaettu useisiin pienempiin ryhmiin. Funktiokirjastot otetaan käyttöön #include-komennolla kirjoittamalla komennon perään tarvittavan otsikkotiedoston nimi kulmasulkeissa. #include <stdio.h> Otsikkotiedosto sisältää funktioiden määrittelyt. Kulmasulkeet ilmoittavat kääntäjälle, että sisältö sijaitsee standardikirjasto-hakemistossa. C:n standardikirjasto koostuu 15 otsikkotiedostosta. 86

42 Otsikkotiedosto assert.h ctype.h locale.h math.h setjmp.h signal.h stdarg.h stdbool.h stddef.h stdio.h stdlib.h string.h time.h Kuvaus ohjelmien diagnostiikkatoimintoja merkkien testausfunktioita maa- ja kieli-informaatiota tarjoavia funktioita matemaattiset funktiot mahdollistaa ohjelman kulun muuttamisen funktioilla poikkeustilanteiden käsittelyfunktiot muuttuja-argumenttien käsittelymakroja loogisen tietotyypin määrittelyt tietotyyppien ja makrojen määrittelyitä syöttö- ja tulostusfunktioita erilaisia hyötyfunktioita merkkijonojen käsittelyfunktiot päivänmäärä- ja aikafunktioita 87

43 Matemaattiset funktiot. Funktio Kuvaus abs () kokonaislukumuuttujan itseisarvo fabs() reaalilukumuuttujan itseisarvo sin() luvun sini cos() luvun kosini tan() luvun tangentti asin() luvun arcussini acos()... atan()... log() luonnollinen logaritmi log10() 10-kantainen logaritmi exp() eksponenttifunktio sqrt() neliöjuuri pow() luvun korotus potenssiin 88

44 Aika- ja päivänmääräfunktiot Otsikkotiedostossa time.h määritellään funktioita, joilla käsitellään aikaa ja päivänmäärää. Funktioiden avulla voidaan käyttöjärjestelmältä kysyä aika ja päivänmäärä, sekä muuntaa aikamuotoja. Useissa ympäristöissä päivänmäärä ja aika ilmaistaan sekunteina, joka on kulunut päivänmäärästä Funktio stime() time() asctime() clock() kuvaus asettaa ajan ja päivänmäärän palauttaa ajan aikana (GMT) muuntaa ajan muodosta toiseen palauttaa kuluneen prosessoriajan 89

45 Tiedostossa stdlib.h on useita hyötyfunktioita, joista alla muutamia yleisimmin käytettyjä Funktio rand() srand() exit() abort() mallaoc() realloc() free() system() qsort() kuvaus Palauttaa satunnaisluvun Alustaa satunnaislukugeneraattorin ohjelman keskeytys (yleensä virhetilanteessa ) ohjelman epänormaali keskeytys muistin allokointi vapauttaa muistia palauttaa allokoidun muistin järjestelmälle suorittaa käyttöjärjestelmätoiminnon lajittelee taulukon, quicksort-algoritmia käyttäen 90

46 Merkkienkäsittelyfunktiot Funktio isalpha() iscntrl() ispunct() isspace() isupper() islower() tolower() toupper() kuvaus onko merkki aakkonen onko merkki ohjausmerkki onko merkki välimerkki onko merkki välilyönti onko merkki iso kirjain onko merkki pieni kirjain muuttaa kirjaimen pieneksi kirjaimeksi muuttaa merkin isoksi kirjaimeksi 91

47 Yhteenveto: return-lause päättää funktion suorituksen ja palauttaa kontrollin kutsuvalle ympäristölle. Jos return-lause sisältää lausekkeen, lasketaan lausekkeen arvo ja sen arvo palautetaan kutsujalle. Funktion prototyyppi kertoo kääntäjälle funktiolle välitettävien parametrien tyypin ja lukumäärän sekä funktion palauttaman arvon tyypin. Jos funktiolle ei välitetä parametreja käytetään sanaa void. Jos funktio ei palauta mitään käytetään sanaa void. Funktiolle välitetään parametrina aina kopio todellisen parametrin arvosta, joka voi olla joko muutujan sisältö tai sen osoite. Välitettävän tiedon tyypin ja järjestyksen täytyy vastata funktion prototyypissä ja määrittelyssä ilmoitettua tyyppiä ja järjestystä. 92

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa.

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukot C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukon muuttujilla (muistipaikoilla) on yhteinen nimi. Jokaiseen yksittäiseen

Lisätiedot

Tietueet. Tietueiden määrittely

Tietueet. Tietueiden määrittely Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään

Lisätiedot

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö C-ohjelmassa

Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö C-ohjelmassa ssa ohjelman käytössä suoritusaikana oleva muisti jakautuu neljään osaan: koodisegmentti datasegmentti pinosegmentti (stack) kasa (heap) ssa ohjelman koodisegmentti sisältää käännetyn ohjelmakoodin sisältö

Lisätiedot

Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille:

Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille: Merkkijonot C-kielessä merkkijono on taulukko, jonka alkiot ovat char -tyyppiä. Taulukon viimeiseksi merkiksi tulee merkki '\0', joka ilmaisee merkkijonon loppumisen. Merkkijono määritellään kuten muutkin

Lisätiedot

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen Metodit Metodien määrittely Metodin parametrit ja paluuarvo Metodien suorittaminen eli kutsuminen Metodien kuormittaminen 1 Mikä on metodi? Metodi on luokan sisällä oleva yhteenkuuluvien toimintojen kokonaisuus

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 3.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 3.2.2010 1 / 36 Esimerkki: asunnon välityspalkkio Kirjoitetaan ohjelma, joka laskee kiinteistönvälittäjän asunnon

Lisätiedot

Osoitin ja viittaus C++:ssa

Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja

Lisätiedot

Ohjausrakenteet. Valinta:

Ohjausrakenteet. Valinta: Ohjausrakenteet Luento antaa yleiskuvan siitä kuinka ohjelmassa suorittaan vaihtoehtoisia tehtäviä valintarakenteiden avulla ja kuinka samanlaisia ohjelma-askeleita toistetaan toistorakenteiden avulla

Lisätiedot

C-kieli mahdollistaa hyvin tiiviin ja samalla sekavan tavan esittää asioita, kuitenkin hyvän ohjelman tulisi olla mahdollisimman helppolukuinen ja

C-kieli mahdollistaa hyvin tiiviin ja samalla sekavan tavan esittää asioita, kuitenkin hyvän ohjelman tulisi olla mahdollisimman helppolukuinen ja 1. C-kieli yleiskäyttöinen ohjelmointikieli, standardoitu 1990. siirrettävä laiteläheinen pieni ydin, monimutkaiset kokonaisuudet rakennetaan aliohjelmakirjastojen avulla. direktiivit ja esikääntäjien

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.2.2011 1 / 37 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys Loogisia operaatioita - esimerkkejä Tänään on lämmin päivä ja perjantai Eilen satoi ja oli keskiviikko tai tänään on tiistai. On perjantai ja kello on yli 13 Ei ole tiistai tai ei sada. Ei pidä paikkaansa,

Lisätiedot

Tietotyypit ja operaattorit

Tietotyypit ja operaattorit Tietotyypit ja operaattorit Luennossa tarkastellaan yksinkertaisten tietotyyppien int, double ja char muunnoksia tyypistä toiseen sekä esitellään uusia operaatioita. Numeeriset tietotyypit ja muunnos Merkkitieto

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely

Lisätiedot

Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r;

Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r; Muuttujien roolit Muuttujilla on ohjelmissa eräitä tyypillisiä käyttötapoja, joita kutsutaan muuttujien rooleiksi. Esimerkiksi muuttuja, jonka arvoa ei muuteta enää kertaakaan muuttujan alustamisen jälkeen,

Lisätiedot

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia. Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka

Lisätiedot

2. C-kieli ja ongelmanratkaisu

2. C-kieli ja ongelmanratkaisu 2. C-kieli ja ongelmanratkaisu Taustaa Esimerkki C-kielisen ohjelman kehityksestä Kielen yleispiirteet Muuttujat Suoritettavat lauseet Tietotyypit ja lausekkeet Tietojen lukeminen ja tulostaminen 64 C

Lisätiedot

Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot

Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot Tiedosto yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka on tavallisesti talletettu pysyväismuistiin muodostuu tietueista, jotka voivat olla keskenään samanlaisia tai vaihdella tyypiltään tiedostot ovat joko tekstitiedostoja

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003. 1. luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot.

1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003. 1. luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot. EVTEK Teknillinen ammattikorkeakoulu Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003 Olli Hämäläinen kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot luennot 1-2/2003 laboratorioharjoitukset 1-2/2003 kotitehtävät, laboratoriokerrat

Lisätiedot

Luvuilla laskeminen. Esim. 1 Laske 6 21 7

Luvuilla laskeminen. Esim. 1 Laske 6 21 7 Luvuilla laskeminen TI-84 Plus käyttää laskujen suorittamiseen ns. yhtälönkäsittelyjärjestelmää (EOS TM, Equation Operating System), jonka avulla lausekkeiden syöttö tapahtuu matemaattisessa kirjoitusjärjestyksessä.

Lisätiedot

Metodien tekeminen Javalla

Metodien tekeminen Javalla 1 Metodien tekeminen Javalla Mikä metodi on? Metodin syntaksi Metodi ja sen kutsuminen Parametreista Merkkijonot ja metodi Taulukot ja metodi 1 Mikä metodi on? Metodilla toteutetaan luokkaan toiminnallisuutta.

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita valintalauseet 1 Johdantoa kontrollirakenteisiin Tähän saakka ohjelmissa on ollut vain peräkkäisyyttä eli lauseet on suoritettu peräkkäin yksi kerrallaan Tarvitsemme myös valintaa

Lisätiedot

Osa. Listaus 2.1. HELLO.CPP esittelee C++ -ohjelman osat. 14: #include 15: 16: int main() 17: {

Osa. Listaus 2.1. HELLO.CPP esittelee C++ -ohjelman osat. 14: #include <iostream.h> 15: 16: int main() 17: { Osa I 2. oppitunti C++-ohjelman osat Ennen kuin menemme yksityiskohtaisemmin sisälle C++-luokkiin, -muuttujiin jne, katsokaamme ensin, millaisista osista C++-ohjelma koostuu. Tämän tunnin aikana opit seuraavat

Lisätiedot

tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi

tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi ero taulukkoon taulukossa alkiot samantyyppisiä tietueessa alkiot voivat olla erityyppisiä tiedot kuitenkin yhteen kuuluvia ohjelmoinnin perusteet,

Lisätiedot

Javan perusteet. Ohjelman tehtävät: tietojen syöttö, lukeminen prosessointi, halutun informaation tulostaminen tulostus tiedon varastointi

Javan perusteet. Ohjelman tehtävät: tietojen syöttö, lukeminen prosessointi, halutun informaation tulostaminen tulostus tiedon varastointi 1 Javan perusteet Ohjelmointi IPO-malli Java lähdekoodista suoritettavaksi ohjelmaksi Vakio Muuttuja Miten Javalla näytetään tietoa käyttäjälle, miten Javalla luetaan käyttäjän antama syöte Miten Javalla

Lisätiedot

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa();

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa(); Sisällys 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden käsittelyä: sijoitus, vertailu ja varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. 7.1 7.2 Olio

Lisätiedot

5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma

5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma 5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma Every cloud has a silver line. - englantilainen sananlasku Tässä osiossa tärkeää: yksi- ja moniulotteinen taulukko Sisältö Yleistä Yksiulotteinen

Lisätiedot

Harjoitustyö: virtuaalikone

Harjoitustyö: virtuaalikone Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman

Lisätiedot

13 Operaattoreiden ylimäärittelyjä

13 Operaattoreiden ylimäärittelyjä 248 13 C++-kielessä voidaan operaattoreita ylimäärittää. Ylimääriteltävää operaattoria voidaan pitää ikäänkuin metodina, joka esitellään luokan esittelyssä ja määritellään luokan ulkopuolella kuten metoditkin.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 21.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 21.9.2015 1 / 25 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

12 Mallit (Templates)

12 Mallit (Templates) 12 Mallit (Templates) Malli on määrittely, jota käyttämällä voidaan luoda samankaltaisten aliohjelmien ja luokkien perheitä. Malli on ohje kääntäjälle luoda geneerisestä tyyppiriippumattomasta ohjelmakoodista

Lisätiedot

3.1 Mitä tarkoittaan heredoc? Milloin sitä kannattaa käyttää? Kirjoita esimerkki sen käyttämisestä.

3.1 Mitä tarkoittaan heredoc? Milloin sitä kannattaa käyttää? Kirjoita esimerkki sen käyttämisestä. PHP-kielen perusteet Käytä lähteenä PHP:n virallista manuaalia http://www.php.net/docs.php tai http://www.hudzilla.org/php (siirry Paul Hudsonin verkkokirjaan). Lisää materiaalia suomeksi esimerkiksi ohjelmointiputkan

Lisätiedot

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi Javalla

Olio-ohjelmointi Javalla 1 Olio-ohjelmointi Javalla Olio-ohjelmointi Luokka Attribuutit Konstruktori Olion luominen Metodit Olion kopiointi Staattinen attribuutti ja metodi Yksinkertainen ohjelmaluokka Ohjelmaluokka 1 Olio-ohjelmointi

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 9.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 9.2.2009 1 / 35 Listat Esimerkki: halutaan kirjoittaa ohjelma, joka lukee käyttäjältä 30 lämpötilaa. Kun lämpötilat

Lisätiedot

Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla:

Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla: KERTAUSTEHTÄVIÄ Tietue Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla: struct henkilotiedot char nimi [20]; int ika; char puh [10]; ; Edellä esitetty kuvaus määrittelee

Lisätiedot

Sisällys. 19. Olio-ohjelmointia Javalla. Yleistä. Olioiden esittely ja alustus

Sisällys. 19. Olio-ohjelmointia Javalla. Yleistä. Olioiden esittely ja alustus Sisällys 19. Olio-ohjelmointia Javalla Olioiden esittely ja alustus. Metodit Yleistä metodeista. Mihin metodeja tarvitaan? Metodien määrittely. Omat metodit: nimeäminen, paikka, kutsuminen, parametrit

Lisätiedot

Valinnat ja päätökset

Valinnat ja päätökset Valinnat ja päätökset 4 Valinnat ja päätökset Päätöksenteko on erittäin tärkeässä asemassa kaikissa ohjelmointikielissä. Jos ohjelman lauseiden suoritusjärjestystä ei voitaisi muuttaa tietojen vertailun

Lisätiedot

Sisällys. 11. Javan toistorakenteet. Laskurimuuttujat. Yleistä

Sisällys. 11. Javan toistorakenteet. Laskurimuuttujat. Yleistä Sisällys 11. Javan toistorakenteet Laskuri- ja lippumuuttujat.. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin lopettaminen break-lauseella.

Lisätiedot

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4) 2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti: 1 (7) Tiedon lukeminen näppäimistöltä Scanner-luokan avulla Miten ohjelma saa käyttöönsä käyttäjän kirjoittamaa tekstiä? Järjestelmässä on olemassa ns. syöttöpuskuri näppäimistöä varten. Syöttöpuskuri

Lisätiedot

PHP tehtävä 3 Atte Pekarinen TIKT13A 4.12.2014

PHP tehtävä 3 Atte Pekarinen TIKT13A 4.12.2014 PHP-kielen perusteet 3.1 Mitä tarkoittaan heredoc? Milloin sitä kannattaa käyttää? Kirjoita esimerkki sen käyttämisestä. Heredoc on ominaisuus PHP-koodaamisessa, jolla voidaan kirjoittaa pitkiä tekstejä

Lisätiedot

T211003 Sovellusohjelmat Matlab osa 4: Skriptit, funktiot ja kontrollirakenteet

T211003 Sovellusohjelmat Matlab osa 4: Skriptit, funktiot ja kontrollirakenteet Ohjelmointi Matlab-komentoja voidaan koota ns. M-tiedostoon. Nimi tulee tiedoston tarkentimesta.m. Matlabilla voidaan ohjelmoida kahdella eri tavalla: Skriptit eli komentojonot eli makrot Funktiot eli

Lisätiedot

plot(f(x), x=-5..5, y=-10..10)

plot(f(x), x=-5..5, y=-10..10) [] Jokaisen suoritettavan rivin loppuun ; [] Desimaalierotin Maplessa on piste. [] Kommentteja koodin sekaan voi laittaa # -merkin avulla. Esim. #kommentti tähän [] Edelliseen tulokseen voi viitata merkillä

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita Toistorakenne (while, do-while, for) 1 While- lause while-lauseen rakenne on seuraava: while (ehtolauseke) lause Kun ehtolausekkeen arvo on totta, lause suoritetaan. Lause suoritetaan

Lisätiedot

Harjoitus 1 -- Ratkaisut

Harjoitus 1 -- Ratkaisut Kun teet harjoitustyöselostuksia Mathematicalla, voit luoda selkkariin otsikon (ja mahdollisia alaotsikoita...) määräämällä soluille erilaisia tyylejä. Uuden solun tyyli määrätään painamalla ALT ja jokin

Lisätiedot

Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä.

Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä. Tiedostot Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä. C-kielessä syöttö ja tulostus kuvataan laiteriippumattomasti

Lisätiedot

TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008

TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 Luento 11 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 21. tammikuuta 2008 Listakomprehensio Uusi tapa luoda (ja muokata) listoja: [ lauseke

Lisätiedot

Kielioppia: toisin kuin Javassa

Kielioppia: toisin kuin Javassa Object Pascal Pascal kielen oliolaajennus (Inprise/Borland:n oma) luokat Voit uudelleenkäyttää luomiasi objekteja esim. komponentteja Periytyminen Kielioppia: toisin kuin Javassa Ei eroa isojen ja pienien

Lisätiedot

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++? JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,

Lisätiedot

Informaatioteknologian laitos Olio-ohjelmoinnin perusteet / Salo 15.2.2006

Informaatioteknologian laitos Olio-ohjelmoinnin perusteet / Salo 15.2.2006 TURUN YLIOPISTO DEMO III Informaatioteknologian laitos tehtävät Olio-ohjelmoinnin perusteet / Salo 15.2.2006 1. Tässä tehtävässä tarkastellaan erääntyviä laskuja. Lasku muodostaa oman luokkansa. Laskussa

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

Metropolia ammattikorkeakoulu 05.02.2015 TI00AA43-3004: Ohjelmointi Kotitehtävät 3

Metropolia ammattikorkeakoulu 05.02.2015 TI00AA43-3004: Ohjelmointi Kotitehtävät 3 : http://users.metropolia.fi/~pasitr/2014-2015/ti00aa43-3004/kt/03/ratkaisut/ Tehtävä 1. (1 piste) Tee ohjelma K03T01.cpp, jossa ohjelmalle syötetään kokonaisluku. Jos kokonaisluku on positiivinen, niin

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita Käyttäjän kanssa keskusteleva ohjelma 1 Kirjoittaminen konsolinäkymään //Java ohjelma, joka tulostaa konsoli-ikkunaan public class HeiMaailma { public void aja() { // kirjoitus ja

Lisätiedot

Askeleittain tarkentaminen ja modulaarinen ohjelmointi

Askeleittain tarkentaminen ja modulaarinen ohjelmointi Askeleittain tarkentaminen ja modulaarinen ohjelmointi Rakenteinen ohjelmointi Systemaattinen lähestymistapa ohjelmointiin. Ohjelman lauseiden suoritusta ohjataan ohjausrakenteilla. peräkkäisyys valinta

Lisätiedot

Zeon PDF Driver Trial

Zeon PDF Driver Trial Matlab-harjoitus 2: Kuvaajien piirto, skriptit ja funktiot. Matlabohjelmoinnin perusteita Numeerinen integrointi trapezoidaalimenetelmällä voidaan tehdä komennolla trapz. Esimerkki: Vaimenevan eksponentiaalin

Lisätiedot

Taulukot. Taulukon käsittely. Tämän osan sisältö. Esimerkki. Taulukon esittely ja luonti. Taulukon alustaminen. Taulukon koko

Taulukot. Taulukon käsittely. Tämän osan sisältö. Esimerkki. Taulukon esittely ja luonti. Taulukon alustaminen. Taulukon koko 5 Taulukot Tämän osan sisältö Taulukon esittely ja luonti Taulukon alustaminen Taulukon koko Taulukon käsittely indeksointi peräkkäiskäsittely hajakäsittely harva taulukko Taulukon järjestäminen Kaksiulotteinen

Lisätiedot

Taulukot. Taulukon määrittely ja käyttö. Taulukko metodin parametrina. Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon. Taulukon lajittelu

Taulukot. Taulukon määrittely ja käyttö. Taulukko metodin parametrina. Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon. Taulukon lajittelu Taulukot Taulukon määrittely ja käyttö Taulukko metodin parametrina Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon Taulukon lajittelu esimerkki 2-ulottoisesta taulukosta 1 Mikä on taulukko? Taulukko on

Lisätiedot

TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT Timo Harju 1999-2004 1 typedef link List; /* Vaihtoehtoisia nimiä */ typedef link Stack; /* nodepointterille */ typedef link Queue typedef struct node Node; /* itse nodelle

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Sisällys. 12. Näppäimistöltä lukeminen. Yleistä. Yleistä 12.1 12.2 12.3 12.4

Sisällys. 12. Näppäimistöltä lukeminen. Yleistä. Yleistä 12.1 12.2 12.3 12.4 Sisällys 12. Näppäimistöltä lukeminen Arvojen lukeminen näppäimistöltä yleisesti. Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä.. Luetun arvon tarkistaminen. Tietovirrat ja ohjausmerkit. Scanner-luokka.

Lisätiedot

Lauseet. Ehdollinen lause. Tämän osan sisältö. Ehdollinen lause. Esimerkkejä. Yksinkertainen ehto. Lohkosulut ja sisennys. Ehdollinen lause if

Lauseet. Ehdollinen lause. Tämän osan sisältö. Ehdollinen lause. Esimerkkejä. Yksinkertainen ehto. Lohkosulut ja sisennys. Ehdollinen lause if 3 Lauseet Lue kirjasta s. 54-84 Tämän osan sisältö Ehdollinen lause if Looginen lauseke vertailut AND-operaattori &&, & OR-operaattori, NOT-operaattori! Valintalause switch Toistolauseet while for do while

Lisätiedot

Osoittimet. Mikä on osoitin?

Osoittimet. Mikä on osoitin? Osoittimet 7 Osoittimet On aika siirtyä käsittelemään osoittimia, C++:lle elintärkeätä ominaisuutta. Osoittimet ovat tärkeitä, koska ne luovat perustan muistin dynaamiselle varaukselle ja käytölle. Ne

Lisätiedot

Harjoitus 7. 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti:

Harjoitus 7. 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti: Harjoitus 7 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti: class Lintu //Kentät private int _siivenpituus; protected double _aivojenkoko; private bool _osaakolentaa; //Ominaisuudet public int

Lisätiedot

Esimerkki 1: Kahviautomaatti.

Esimerkki 1: Kahviautomaatti. Esimerkki 1: Kahviautomaatti. ÄÄRELLISET AUTOAATIT JA SÄÄNNÖLLISET KIELET 2.1 Tilakaaviot ja tilataulut Tarkastellaan aluksi tietojenkäsittelyjärjestelmiä, joilla on vain äärellisen monta mahdollista tilaa.

Lisätiedot

Ohjausjärjestelmien jatkokurssi. Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin

Ohjausjärjestelmien jatkokurssi. Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin Ohjausjärjestelmien jatkokurssi Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin http://www.techsoft.fi/oskillaattoripiirit.htm http://www.mol.fi/paikat/job.do?lang=fi&jobid=7852109&index=240&anchor=7852109 Yksiköt

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 16.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 16.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Vertailulauseet. Ehtolausekkeet. Vertailulauseet. Vertailulauseet. if-lauseke. if-lauseke. Javan perusteet 2004

Vertailulauseet. Ehtolausekkeet. Vertailulauseet. Vertailulauseet. if-lauseke. if-lauseke. Javan perusteet 2004 Vertailulauseet Ehtolausekkeet Ehdot, valintalausekkeet Boolean-algebra == yhtäsuuruus!= erisuuruus < pienempi suurempi >= suurempi tai yhtäsuuri Esimerkkejä: int i=7; int j=10;

Lisätiedot

Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014

Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014 Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014 Kirjoita jokaiseen palauttamaasi konseptiin kurssin nimi, kokeen päivämäärä, oma nimi ja opiskelijanumero. Vastaa kaikkiin tehtäviin omille konsepteilleen.

Lisätiedot

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.

Lisätiedot

Fortran 90/95. + sopii erityisesti numeriikkaan:

Fortran 90/95. + sopii erityisesti numeriikkaan: Fortran 90/95 + sopii erityisesti numeriikkaan: + optimoivat kääntäjät tehokas koodi + mukana valmiiksi paljon varusfunktioita + kompleksiluvut + taulukko-operaatiot + operaattorit laajennettavissa myös

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.2.2010 1 / 46 Merkkijonot Merkkijonojen avulla ohjelmassa voi esittää tekstitietoa, esim. nimiä, osoitteita ja

Lisätiedot

Vektorit. Vektorin luominen... 192 Vektorin tuominen näyttöön... 195 Vektorin koon ja alkioiden muokkaaminen... 195 Vektorin poistaminen...

Vektorit. Vektorin luominen... 192 Vektorin tuominen näyttöön... 195 Vektorin koon ja alkioiden muokkaaminen... 195 Vektorin poistaminen... 12 Vektorit Vektorin luominen... 192 Vektorin tuominen näyttöön... 195 Vektorin koon ja alkioiden muokkaaminen... 195 Vektorin poistaminen... 196 TI -86 M1 M2 M3 M4 M5 F1 F2 F3 F4 F5 192 Luku 12: Vektorit

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet, 1. välikoe

Ohjelmoinnin perusteet, 1. välikoe Ohjelmoinnin perusteet,. välikoe Nimi: Opiskelijanumero:.. 3. 4. Yhteensä Ohje: Ratkaise kaikki tehtävät. Lähdemateriaalia ja tietokonetta ei saa käyttää. Noudata ohjelmointitehtävissä Java-kielen vakiintuneita

Lisätiedot

Tässä dokumentissa kuvataan Keimo-projektissa sovellettavia ohjelmointikäytäntöjä. Päivämäärä 10.11.2002 Projektiryhmä Keimo keimo-dev@list.hut.

Tässä dokumentissa kuvataan Keimo-projektissa sovellettavia ohjelmointikäytäntöjä. Päivämäärä 10.11.2002 Projektiryhmä Keimo keimo-dev@list.hut. T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tässä dokumentissa kuvataan Keimo-projektissa sovellettavia ohjelmointikäytäntöjä. Päivämäärä 10.11.2002 Projektiryhmä Keimo keimo-dev@list.hut.fi Kirjoittajat

Lisätiedot

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro:

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro: KILPAILIJAN TEHTÄVÄT Kilpailijan nimi / Nro: Tehtävän laatinut: Hannu Laurikainen, Deltabit Oy Kilpailutehtävä Kilpailijalle annetaan tehtävässä tarvittavat ohjelmakoodit. Tämä ohjelma on tehty laitteen

Lisätiedot

Perinteiset tietokoneohjelmat alkavat pääohjelmasta, c:ssä main(), jossa edetään rivi riviltä ja käsky käskyltä.

Perinteiset tietokoneohjelmat alkavat pääohjelmasta, c:ssä main(), jossa edetään rivi riviltä ja käsky käskyltä. TIETOKONEOHJELMIEN RAKENNE Perinteiset tietokoneohjelmat alkavat pääohjelmasta, c:ssä main(), jossa edetään rivi riviltä ja käsky käskyltä. Teollisuusautomaation ohjelmiin on lainattu runsaasti perinteisen

Lisätiedot

11. oppitunti III. Viittaukset. Osa. Mikä on viittaus?

11. oppitunti III. Viittaukset. Osa. Mikä on viittaus? Osa III 11. oppitunti Viittaukset Kahdessa viime luvussa opit käyttämään osoittimia kohteiden käsittelyyn vapaalla muistialueella sekä viittaamaan noihin kohteisiin epäsuorasti. Tässä luvussa käsiteltävät

Lisätiedot

Ohjeet. Jaa vastauksesi konsepteille siten, etta:

Ohjeet. Jaa vastauksesi konsepteille siten, etta: / AS-0.1103/4 C~ohjelmoinnin peruskurssi Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Tentti 12.05.2010, Raimo Nikkilii Ohjeet Kaikki ohjelmointitehtavat tulee toteuttaa C-kielella hyvaa ohjelmointityylia

Lisätiedot

T Olio-ohjelmointi Osa 3: Luokka, muodostin ja hajotin, this-osoitin Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010

T Olio-ohjelmointi Osa 3: Luokka, muodostin ja hajotin, this-osoitin Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010 11. Luokka Opetellaan seuraavaksi, miten omia luokkia kirjoitetaan. Aikaisemmin olikin jo esillä, että luokka on tietorakenne, joka sisältää sekä tiedot (attribuutit) että niitä käsittelevät aliohjelmat

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet 2 Java-kielen perusteet Tämän osan sisältö Syntaksi Ohjelma, luokka, metodi Tunnukset, muuttujat ja tyypit esittely, alustaminen, näkyvyyssäännöt Syöttö ja tulostus Metodit määrittely, kutsu, parametrit,

Lisätiedot

Java kahdessa tunnissa. Jyry Suvilehto

Java kahdessa tunnissa. Jyry Suvilehto Java kahdessa tunnissa Jyry Suvilehto Ohjelma Ohjelmointiasioita alkeista nippelitietoon n. 45 min Tauko 10 min Oliot, luokat ja muut kummajaiset n. 45 min Kysykää Sisältöä ei oikeasti ole 2x45 min täytteeksi,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 26.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 26.1.2011 1 / 34 Luentopalaute kännykällä käynnissä! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

-ohjelmointikurssi 1998-1999. luentomoniste ja tehtävät

-ohjelmointikurssi 1998-1999. luentomoniste ja tehtävät -ohjelmointikurssi 1998-1999 luentomoniste ja tehtävät Sisällysluettelo C++-KIELESTÄ...2 KONEKIELI JA LAUSEKIELI...3 C++-KIELEN OHJELMAN RAKENNE...4 TYYPIT JA MUUTTUJAT...6 OPERAATTOREISTA...8 TYYPPIMUUNNOKSET...11

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet String-merkkijonoluokka 1 Ohjelmointikielten merkkijonot Merkkijonot ja niiden käsittely on välttämätöntä ohjelmoinnissa Valitettavasti ohjelmointikielten tekijät eivät tätä ole ottaneet

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

JavaScript alkeet Esimerkkikoodeja moniste 2 (05.10.11 Metropolia)

JavaScript alkeet Esimerkkikoodeja moniste 2 (05.10.11 Metropolia) JavaScript alkeet Esimerkkikoodeja moniste 2 (05.10.11 Metropolia) Esim 5.1 laskujärjestys operaattorit var tulos = 5 + 4 * 12 / 4; document.write("5 + 4 * 12 / 4 laskutoimituksen tulos

Lisätiedot

Ehto- ja toistolauseet

Ehto- ja toistolauseet Ehto- ja toistolauseet 1 Ehto- ja toistolauseet Uutena asiana opetellaan ohjelmointilauseet / rakenteet, jotka mahdollistavat: Päätösten tekemisen ohjelman suorituksen aikana (esim. kyllä/ei) Samoja lauseiden

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 27.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 27.1.2010 1 / 37 If-käsky toistokäskyn sisällä def main(): HELLERAJA = 25.0 print "Anna lampotiloja, lopeta -300:lla."

Lisätiedot

1.1 Pino (stack) Koodiluonnos. Graafinen esitys ...

1.1 Pino (stack) Koodiluonnos. Graafinen esitys ... 1. Tietorakenteet Tietorakenteet organisoivat samankaltaisten olioiden muodostaman tietojoukon. Tämä järjestys voidaan saada aikaan monin tavoin, esim. Keräämällä oliot taulukkoon. Liittämällä olioihin

Lisätiedot

ATK I OHJELMOINNIN PERUSTEET 76314P LUENTOMATERIAALI

ATK I OHJELMOINNIN PERUSTEET 76314P LUENTOMATERIAALI ATK I OHJELMOINNIN PERUSTEET 76314P LUENTOMATERIAALI Mauri Puoskari ja Mikko Saarela Oulun yliopisto Fysikaaliset tieteet/ Teoreettinen fysiikka Linnanmaa 90570 Oulu syksy 2000 2 Sisältö 1 Ohjelmointi

Lisätiedot