Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä."

Transkriptio

1 Tiedostot Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä. C-kielessä syöttö ja tulostus kuvataan laiteriippumattomasti abstraktilla tietovirralla (data stream). Tietovirta kuvaa laitteita kuten päätettä, näppäimistöä tai levytiedostoa. 463

2 Tietovirtoja on kahdenlaisia tekstimuotoisia binäärimuotoista 464

3 Tekstitiedostot Tekstitiedosto sisältää ASCII-merkkejä, joista muodostetaan yhtä tekstiriviä kuvaavia jonoja, jotka erotetaan toisistaan rivinvaihtomerkillä '\n' (newline). Rivi voi olla tyhjä, mutta silloinkin perässä on rivinvaihtomerkki (riippuu ympäristöstä: Windows/UNIX, tarvitaanko viimeisen rivin lopussa rivinvaihtomerkkiä). 465

4 Esimerkiksi tekstitiedostosta Tässä<return> on<return> 3 riviä <tiedoston lopetus> Ohjelma näkee tiedoston tietovirtana Tässä\non\n3 riviä<eof> Jokainen rivinvaihto lisää merkin '\n' ja tiedoston loppuun lisätään tunnus EOF (End Of File) merkiksi tiedoston loppumisesta. 466

5 Tekstitiedoston sisältökin on binäärisessä muodossa, mutta ohjelmat tulkitsevat niiden sisällön eri tavalla. Jos tekstitiedostoon talletetaan luku 593, ei lukua talleteta yhtenä binäärilukuna. Luku talletetaan siten että luvun jokainen symboli talletetaan erillisenä merkkinä '5', '9' ja '3'. Merkit talletetaan ASCII-koodeina '53', ' 57' ja '51'. 467

6 Koodit muunnetaan ennen lopullista talletusta binäärisiksi '5' -> > '9' -> > '3' -> > Tiedoston sisältö olisi nyt: <EOF> '5' '9' '3' 468

7 Tekstitiedostoa voidaan käsitellä myös binääritiedostona esimerkiksi kopioitaessa tiedoston sisältö toiseen tiedostoon. Binääritiedostoa ei voi käsitellä tekstitiedostona, tekstiedostojen käsittelyohjelmat eivät osaa tulkita sisältöä oikealla tavalla ja tuloksena on "siansaksaa". Esimerkiksi Unix/Linux -komennolla less voidaan tulostaa valitun tekstitiedoston sisältöä kuvaruudulle. Jos ohjelmalla yrittää avata suoritettavaa ohjelmatiedostoa (=binääritiedosto), ohjelma ilmoittaa käyttäjälle että "tiedosto voi olla binäärimuotoista, katsotaanko kuitenkin?" Tuloksena on tällaista: 469

8 470

9 Tiedostojen käsittely voi olla peräkkäiskäsittelyä, jossa ohjelman on luettava tiedostoa sen alusta alkaen vaikka tarvittava tieto sijaitsisi tiedoston lopussa. suorasaantityyppistä, jolloin on mahdollista hakea tietty paikka tiedostosta, tarvitsematta lukea kaikkea edellä olevaa tietoa. 471

10 Tiedoston käsittelemiseksi ohjelmassa tarvitaan tiedoston osoitin, joka kertoo ohjelmalle tiedoston sijainnin (osoitteen). Tiedoston osoitin viittaa tiedoston kuvaajaan, joka on tyyppiä FILE. FILE -tietorakenne on kuvattu tiedostossa stdio.h. 472

11 FILE -tietorakenne sisältää mm: tiedosto-osoittimen, joka osoittaa tiedostossa paikkaa, johon seuraava tiedostonkäsittelyoperaatio kohdistuu osoittimen puskurialueeseen indikaattoreita, jotka kertovat mm. onko tapahtunut syöttö- tai tulostusvirheitä ja onko tiedosto loppunut Puskurialue on tietoalue (keskusmuistissa), jonne tiedoston tiedot väliaikaisesti tallentuvat tiedostoa luettaessa tai tiedostoon kirjoitettaessa. Puskurialueen käyttö nopeuttaa tiedostojen käsittelyä, koska 473

12 keskusmuisti on nopeampaa kuin esimerkiksi kiintolevy. Tiedoston osoitin -muuttuja määritellään FILE *tiedosto; Ennen kuin tiedostoa voidaan käyttää kirjoittamiseen tai lukemiseen on tiedosto avattava fopen -funktiolla. Avaamisessa tietovirta liitetään ulkoiseen tiedostoon. Yleinen muoto: FILE * fopen (const char tiednimi, const char "moodi"); Esimerkki. Seuraavat lauseet määrittelevät kaksi muuttujaa, jotka ovat osoittimia FILE -tietorakenteeseen ja avaavat tiedostot 474

13 käsittelyä varten. FILE * infilep; FILE * outfilep; intfilep = fopen ( "c:\\data.txt", "r"); outfilep = fopen ( "c:\\results.txt", "w"); Windows/Dos-ympäristössä voidaan tiedoston nimen määrittelyn yhteydessä määritellä koko hakemistopolku ('\'- merkki on kuitenkin annettava kaksinkertaisena '\\'). Unix/Linux ympäristössä hakemistoerotin on '/' ja sitä ei tarvitse antaa kaksinkertaisena. Lisäksi levyasematunnuksia ei ole kuten Windows -maailmassa. 475

14 FILE * infilep; FILE * outfilep; intfilep = fopen ( "Users/ilkka/demot/data.dat", "r"); outfilep = fopen ( "Users/ilkka/demot/results.dat", "w"); Tiedoston osoittimen tyyppi FILE * (huomaa isot kirjaimet), fopen palauttaa osoittimen muistialueeseen, joka toimii puskurina. 476

15 Muuttuja intfilep osoittaa puskurialueeseen, jonne on luettu tekstiä tiedostosta data.txt (tai data.dat). Tiedosto on avattu lukemista varten (r = read). Muuttuja outfilep osoittaa puskurialueeseen, jonne tiedostoon results.txt (tai results.dat) talletettavaksi tarkoitettu teksti ensin talletetaan ja josta se myöhemmin kirjoitetaan tiedostoon, joka on avattu kirjoittamista varten ( w = write ). Tiedostoja käsitellään tämän jälkeen muuttujien intfilep ja outfilep avulla. 477

16 Jos tiedostojen avaus jostakin syystä epäonnistuu, palauttaa fopen arvon NULL. NULL on symbolinen vakio, joka on määritelty stdio.h - kirjastossa, tämä on eri kuin merkkijonon lopetusmerkki '\0' (NUL) Tiedoston c:\\data.txt (tai Users/ilkka/demot/data.dat) avauksen onnistuminen on testattava ennen kuin tiedostoa aletaan käsitellä. if ( infilep == NULL ) printf("virhe tiedoston a:\data.txt avaamisessa\n"); 478

17 Tiedostojen sisällön käsittelyyn vastaavat funktiot kuin tavalliseen I/O-käsittelyyn. tavallinen I/O tiedosto I/O scanf ("%d", &luku); fscanf(infilep, "%d", &luku); printf("luku=%d\n",luku); fprintf(outfilep,"arvo=%d\n",luku); ch = getchar(); ch = fgetc(infilep); putchar(ch); fputc(ch, outfilep); 479

18 Tiedostot on käsittelyn lopuksi suljettava funktiolla fclose. tiedosto voidaan avata myöhemmin samassa ohjelmassa uudelleen, jos tarve vaatii fclose vapauttaa tiedoston puskurialueelle varatun tilan ja kirjoittaa puskurin sisällön tiedostoon, jos tietoa ei vielä ole talletettu. fclose (infilep); fclose (outfilep); 480

19 Tekstitiedoston käsittelyssä voidaan erottaa kolme eri tyyliä merkeittäin: fgetc, fputc riveittäin: fgets, fputs formatoidusti: fscanf, fprintf 481

20 Esimerkkiohjelma, joka kopioi tekstitiedoston #include <stdio.h> #define KOKO 80 int main ( void ) { char inname[koko], outname[koko]; /* nimet */ FILE *inp, *outp; int ch; /* merkin ASCII-koodin lukemiseen */ printf("\nanna kopioitavan tiedoston nimi >"); scanf("%s",inname); if( (inp=fopen(inname, "r")) == NULL){ printf("tiedoston %s avaaminen lukemista varten epäonnistui\n", inname); return 0; } 482

21 printf("\nanna kopiotiedoston nimi >"); scanf("%s", outname); outp = fopen(outname, "w"); for ( ch = fgetc( inp ); ch!= EOF; ch = fgetc ( inp )){ fputc ( ch, outp); } } fclose( inp ); fclose( outp ); printf("\nkopioitiin tiedosto %s tiedostoksi %s\n", inname, outname); return ( 0 ); 483

22 484

23 Tiedoston avauksessa olennaista avausmoodi r avaa olemassa olevan tiedoston lukemista varten w luo uuden tiedoston kirjoitusta varten, jos tiedosto on jo olemassa, tuhoutuu sen vanha sisältö a avaa olemassa olevan tiedoston lisäämistä varten, jos tiedostoa ei ole se luodaan r+ avaa olemassa olevan tiedoston sekä lukemista että kirjoitusta varten w+ avaa tiedoston lukemista ja kirjoittamista varten, jos tiedosto on jo olemassa, tuhoutuu sen vanha sisältö a+ avaa olemassa olevan tiedoston sekä lukemista että lisäämistä varten, jos tiedostoa ei ole niin se luodaan. 485

24 Esimerkkifunktio, joka ylläpitää asiakkaiden tilitietoja tekstitiedostossa tilinumero nimi saldo Suunnittelussa on otettava huomioon miten tiedostossa erotetaan toisistaan tilinumero, nimi, saldo ja miten eri tilirivit erotetaan toisistaan. 486

25 Esiteltävässä ohjelmassa tilinumero erotetaan nimestä välilyönnillä ja nimi erotetaan saldosta välilyönnillä tilirivit erotetaan toisistaan rivinvaihdolla '\n' eli tiedosto on muotoa: Kalle \n91928 Ville \n12001 Liisa \n99999 Erkki 0.000<EOF> #include<stdio.h> void lisaatileja( void ); int main(void){ } lisaatileja(); return 0; 487

26 void lisaatileja ( void ) { int tilinro; char nimi[40]; double saldo; FILE *ptr; if ( ( ptr = fopen ("roskapankki.dat", "a" ) ) == NULL ) printf("\ntiedoston avaaminen epäonnistui\n"); else { do { printf("\nanna tilinumero, nimi, saldo. \n"); printf("anna - 1 tilinumeroksi, kun haluat lopettaa.\n"); printf("\ntilinumero?"); scanf("%d", &tilinro); if ( tilinro < 0 ) break; /* ulos silmukasta */ 488

27 printf("\nnimi? "); scanf("%s", nimi ); printf("\nsaldo? "); scanf("%lf", &saldo); fprintf(ptr, "%d %s %.2lf\n", tilinro, nimi, saldo); }while( 1 ); /* näennäisesti ikuinen silmukka */ fclose( ptr ); } } /* else */ 489

28 490

29 Vastaavasti kun halutaan lukea tekstitiedostosta ja tiedoston tarkka muoto tiedetään, voidaan käyttää funktiota fscanf 491

30 #include<stdio.h> int main(void){ FILE * ptr; int tilinro; double saldo; char nimi[40]; if (( ptr = fopen ("roskapankki.dat", "r" )) == NULL ) printf("\ntiedoston avaaminen avaaminen epäonnistui"); else { printf("%-12s%-13s%s\n","tilinumero", "Nimi","Saldo"); fscanf(ptr, "%d%s%lf", &tilinro, nimi, &saldo); 492

31 while(!feof( ptr)) { printf("%-12d%-13s%9.2lf\n", tilinro, nimi, saldo); fscanf(ptr, "%d%s%lf", &tilinro, nimi, &saldo); } fclose ( ptr ); } /* else */ return 0; } 493

32 494

33 Binääritiedostot Tekstitiedostoja lukiessa ohjelma muuttaa tietovirran merkit tietokoneen sisäiseen binääriesitykseen ja vastaavasti kirjoitettaessa toisinpäin. Usein ohjelmat tuottavat tiedostoja, jotka annetaan suoraan syöttötietona jollekin toiselle ohjelmalle eikä tiedoston sisältöä ole tarkoitus näyttää ihmiselle. Binääritiedostossa tieto talletetaan nimensä mukaisesti binäärisessä eli koneen ymmärtämässä muodossa. 495

34 Esimerkiksi luvun 593 tallettaminen käyttää 4 tavua (32 bittiä ), luku talletetaan binäärilukuna: Vältetään turha muunnos kun käsittely tapahtuu koko ajan binäärisenä. Seuraava ohjelmakoodi luo binääritiedoston "nums.bin", joka sisältää parilliset kokonaisluvut

35 #include<stdio.h> int main(void){ FILE *binfile; int i; binfile = fopen ("nums.bin", "wb"); if(null!= binfile){ for ( i = 2; i <=500; i += 2) fwrite(&i, sizeof(int), 1, binfile); } fclose (binfile); } return 0; 497

36 Ero tekstitiedoston käsittelyyn fwrite-kirjastofunktio Funktiolla fwrite on neljä parametria 1. ensimmäisen kirjoitettavan tietoalkion osoite ( & ) 2. tietoalkion koko ( sizeof ) 3. yhdellä kertaa kirjoitettavien tietoalkioiden lukumäärä ( 1 ) 4. tiedoston osoite, jonne tiedot kirjoitetaan (binfile) 498

37 Jos taulukko score on 10 kokonaisluvun taulukko, kirjoittaisi seuraava lause koko taulukon binfile -osoittimen osoittamaan tiedostoon. fwrite( score, sizeof(int), 10, binfile ); 499

38 Lukemiseen vastaavasti funktio fread, jolla on neljä parametria 1. muuttujan osoite, jonne luettu tieto talletetaan ( & ) 2. luettavan tietoalkion koko (sizeof) 3. yhdellä kertaa luettavien tietoalkioiden maksimi lukumäärä 4. tiedoston osoite, josta tiedot luetaan fread ja fwrite palauttavat luettujen ja vastaavasti kirjoitettujen tietoalkioiden lukumäärän. 500

39 Tiedostotyyppejä ei kannata sekoittaa binäärit luetaan ja kirjoitetaan funktioilla fread ja fwrite tekstitiedostot luetaan ja kirjoitetaan funktioilla fscanf, fprintf sekä fgetc ja fputc 501

40 Suorasaantitiedostot Tiedostojen käsittelyssä suorasaanti mahdollistaa tietueen poimimisen mistä tahansa kohtaa tiedostoa. Suorasaanti perustuu tiedon fyysiseen sijaintikohtaan tiedostossa. Jos tiedostoon sijoitetaan peräkkäin neljä 20 tavun mittaista tietuetta, sijoittuvat ne seuraavasti tietue 2. tietue 3. tietue 4. tietue 502

41 Käsittelyssä olennaista tiedosto-osoitin, joka näyttää kulloisenkin tiedoston fyysisen käsittelykohdan osoittimen siirtoon funktiot fseek ja rewind Suorasaantia käytetään yleensä binääritiedostojen yhteydessä, koska ei tarvitse tehdä muunnoksia. 503

42 Seuraavassa ohjelmassa tehdään suorasaantitiedosto tilikirjanpitoa varten. Oletetaan että kirjanpitoon riittää sadan tietueen tiedosto, jossa jokainen tietue koostuu kentistä int tilinro char sukunimi[15] char etunimi[15] double saldo #include <stdio.h> typedef struct asiakas_s { int tilinro; char sukunimi[15]; char etunimi[15]; double saldo; } Asiakas_t; 504

43 int main (void) { Asiakas_t tyhja = {0, "", "", 0.0 }; FILE * tiedosto; if (( tiedosto = fopen ("saldot.dat", "w")) == NULL ) printf("\ntiedoston avaaminen epäonnistui"); else { fwrite (&tyhja, sizeof(asiakas_t), 100, tiedosto); } fclose(tiedosto); return (0); } 505

44 Edellinen ohjelma loi suorasaantitiedoston "saldot.dat" ( oletushakemistoon ) ja alusti siihen sata tyhjää tietuetta, joita voidaan käyttää asiakastietueina. Seuraavana esiteltävä funktio lisää em. tiedostoon halutulle tilinumerolle ( = tietuenumero ) uudet asiakastiedot. Kirjoituksessa on löydettävä annettua tietueen numeroa vastaava paikka tiedostosta, jonne tiedot talletetaan. Paikka saadaan kaavalla ( tietueen järjestysnumero - 1 ) * tietueen koko Funktiota fseek käyttämällä voidaan käsittelykohta asettaa 506

45 kolmannelle tietueelle tyyppiä Asiakas_t tietovirtaan tiedosto fseek ( tiedosto, ( 3-1 ) * sizeof( Asiakas_t ), SEEK_SET ); Olennaista on huomata, että tiedoston osoitin tarkoittaa eri asiaan kuin tiedosto-osoitin. tiedoston osoitin näyttää käsiteltävän tiedoston tiedosto-osoitin näyttää käsittelykohdan tiedoston sisällä Funktiolla fseek asetetaan käsittelykohta, joka siirtyy yhdellä (Huom. osoitinaritmetiikka!) eteenpäin jokaisen fread -operaation 507

46 seurauksena. Funktion fseek kolmas parametri kertoo alkupisteen, josta siirtymisen laskenta alkaa. Vakion nimi Arvo Alkupiste SEEK_SET 0 Tiedoston alku SEEK_CUR 1 Nykyinen sijainti SEEK_END 2 Tiedoston loppu 508

47 #include <stdio.h> typedef struct asiakas_s { int tilinro; char sukunimi[15]; char etunimi[15]; double saldo; } Asiakas_t; void uusi ( FILE * tiedosto); void LueRoskat(void); int main (void) { int i; FILE * tiedosto; 509

48 if (( tiedosto = fopen ("saldot.dat", "r+")) == NULL ) printf("\ntiedoston avaaminen epäonnistui"); else { for(i=0; i<4;i ++) uusi( tiedosto ); //4 asiakasta talteen } fclose( tiedosto ); } return 0; 510

49 void uusi( FILE *tiedosto ) { Asiakas_t asiakas; int tili; printf("\nanna tilinumero ( 1-100): "); scanf("%d", &tili); lueroskat(); fseek(tiedosto,( tili - 1 ) * sizeof( Asiakas_t), SEEK_SET ); fread( &asiakas, sizeof( Asiakas_t), 1, tiedosto); 511

50 if( asiakas.tilinro!= 0 ) printf("\ntilinumero %d on jo käytössä!\n",asiakas.tilinro); else { printf("\nanna sukunimi, etunimi, saldo >\n"); scanf("%s%s%lf", asiakas.sukunimi, asiakas.etunimi, &asiakas.saldo); lueroskat(); asiakas.tilinro = tili; } fseek(tiedosto,(asiakas.tilinro-1)*sizeof(asiakas_t), SEEK_SET ); fwrite(&asiakas, sizeof(asiakas_t), 1, tiedosto); } void LueRoskat(void){ while(fgetc(stdin)!='\n'); } 512

51 Funktio lukee asiakastietoja binääritiedostosta ja kirjoittaa tiedot tekstimuodossa toiseen tiedostoon. Funktiolla rewind siirretään käsittelykohta tiedoston alkuun. 513

52 void teksti ( FILE *luku) { FILE *kirjoitus; Asiakas_t asiakas; } if( (kirjoitus = fopen ("saldot.dat", "w")) == NULL) printf("\ntiedostoa ei voitu avata\n"); else{ rewind( luku ); fprintf(kirjoitus,"%-6s%-16s%-16s%-10s\n","tili", "Sukunimi","Etunimi","Saldo"); fread (&asiakas, sizeof( Asiakas_t), 1, luku ); while(!feof( luku ) ) { if( asiakas.tilinro!= 0 ) fprintf( kirjoitus, "%-6d%-16s%-16s%10.2lf\n", asiakas.tilinro, asiakas.sukunimi, asiakas.etunimi, asiakas.saldo); fread (&asiakas, sizeof( Asiakas_t), 1, luku ); } } 514

53 Funktiolla ftell saadaan selville tiedosto-osoittimen senhetkinen arvo, tavuina tiedoston alusta. Tämän avulla voidaan laskea esim. montako asiakastietuetta tiedostossa on. #include <stdio.h> typedef struct asiakas_s { int tilinro; char sukunimi[15]; char etunimi[15]; double saldo; } Asiakas_t; 515

54 int main(void){ FILE * tiedosto; int kokotavuina; int tietueidenlukumaara; tiedosto = fopen("saldot.dat", "r"); if( NULL!= tiedosto ){ fseek( tiedosto, 0, SEEK_END ); /* tiedoston loppuun */ kokotavuina = ftell( tiedosto ); tietueidenlukumaara = kokotavuina / sizeof( Asiakas_t ); } printf("\ntiedosto \"saldot.dat\" sisältää %d\n tietuetta\n",tietueidenlukumaara ); fclose( tiedosto ); } return 0; 516

55 517

56 Taulukot ja tiedostot #include <stdio.h> #include <stdlib.h> #include <string.h> #define ITEMS 7 int main ( void ) { char filename [85] ="taulukko.dat"; int count; FILE *fileptr; int data[items] = {8, 57, 5, 309, 33, 87, 55 }; int data2[items]={0}; 518

57 if((fileptr = fopen ( filename, "w"))!= NULL){ printf("\nkirjoitan tietoalkioita tiedostoon %s...\n", filename); fwrite ( data, sizeof(data), 1, fileptr ); fclose ( fileptr ); if((fileptr = fopen ( filename, "r"))!= NULL) { printf ("\nluetaan tietoalkioita tiedostosta %s...\n", filename ); fread( &data2, sizeof(data), 1, fileptr ); fclose(fileptr); } printf("\ntaulukon tietoalkiot ovat:\n\n"); for ( count = 0; count < ITEMS; count++) { printf("data2[%d] arvo on %d\n", count, data2[count]); } } } return ( 0 ); 519

58 520

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 4.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 4.3.2009 1 / 35 Tiedostot Tiedostojen käsittelyä tarvitaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Ohjelman käsittelemiä

Lisätiedot

// // whiledemov1.c // #include int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1;

// // whiledemov1.c // #include <stdio.h> int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1; // // whiledemov1.c // #include int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1; while( luku1

Lisätiedot

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys Loogisia operaatioita - esimerkkejä Tänään on lämmin päivä ja perjantai Eilen satoi ja oli keskiviikko tai tänään on tiistai. On perjantai ja kello on yli 13 Ei ole tiistai tai ei sada. Ei pidä paikkaansa,

Lisätiedot

C-ohjelmointi, syksy 2006

C-ohjelmointi, syksy 2006 , syksy 2006 Taulukot Yksiulotteiset taulukot Moniulotteiset taulukot Dynaamiset taulukot Binääritiedostot Luento 8 3.10.2006 Syksy 2006 1 Luennon sisältö Taulukoiden käsittelyä Yksiulotteiset taulukot

Lisätiedot

Yksiulotteiset taulukot

Yksiulotteiset taulukot C-ohjelmointi Taulukot Yksiulotteiset taulukot Moniulotteiset taulukot Dynaamiset taulukot Binääritiedostot Viikko 5 1 Luennon sisältö Taulukoiden käsittelyä Yksiulotteiset taulukot Määrittely Vertailu

Lisätiedot

Luennon sisältö. Taulukot (arrays) (Müldnerin kirjan luku 10) Yksiulotteiset taulukot. Mikä taulukko on? Taulukko-osoitin. tavallinen osoitin

Luennon sisältö. Taulukot (arrays) (Müldnerin kirjan luku 10) Yksiulotteiset taulukot. Mikä taulukko on? Taulukko-osoitin. tavallinen osoitin , kevät 2006 Taulukot Yksiulotteiset taulukot Moniulotteiset taulukot Dynaamiset taulukot Binääritiedostot Luento 8 21.3.2006 Kevät 2006 Liisa Marttinen 1 Luennon sisältö Taulukoiden käsittelyä Yksiulotteiset

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla:

Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla: KERTAUSTEHTÄVIÄ Tietue Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla: struct henkilotiedot char nimi [20]; int ika; char puh [10]; ; Edellä esitetty kuvaus määrittelee

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

#include // io-toiminnot. //#define KM_MAILISSA int main( ){

#include <stdio.h> // io-toiminnot. //#define KM_MAILISSA int main( ){ demo1.c 30/09/15 08:19 #include // io-toiminnot //#define KM_MAILISSA 1.609 int main( ){ double mailit = 0.0; double kilometrit; const double KM_MAILISSA = 1.609; printf("anna maililukema > ");

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 14.10.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.10.2015 1 / 32 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta

Lisätiedot

Tietotyypit ja operaattorit

Tietotyypit ja operaattorit Tietotyypit ja operaattorit Luennossa tarkastellaan yksinkertaisten tietotyyppien int, double ja char muunnoksia tyypistä toiseen sekä esitellään uusia operaatioita. Numeeriset tietotyypit ja muunnos Merkkitieto

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 6: Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 6: Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 6: Python 15. helmikuuta 2009 Merkkijonot Yleistä Käsittely Muotoiltu tulostus Tiedostot Käsittely Lukeminen Kirjoittaminen Modulit Käyttö Seuraava luento

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Rekursio Rekursion käyttötapauksia Rekursio määritelmissä Rekursio ongelmanratkaisussa ja ohjelmointitekniikkana Esimerkkejä taulukolla Esimerkkejä linkatulla listalla Hanoin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.3.2009 1 / 40 Kertausta: tiedostosta lukeminen Aluksi käsiteltävä tiedosto pitää avata: tiedostomuuttuja = open("teksti.txt","r")

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet

Lisätiedot

Harjoitustyö: virtuaalikone

Harjoitustyö: virtuaalikone Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman

Lisätiedot

Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r;

Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r; Muuttujien roolit Muuttujilla on ohjelmissa eräitä tyypillisiä käyttötapoja, joita kutsutaan muuttujien rooleiksi. Esimerkiksi muuttuja, jonka arvoa ei muuteta enää kertaakaan muuttujan alustamisen jälkeen,

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 4 - IDL input/output. 19. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 4 - IDL input/output. 19. syyskuuta 2014 19. syyskuuta 2014 IDL - INPUT/OUTPUT-rutiinit IDL pystyy lukemaan ja kirjoittamaan monentyyppisiä tiedostoja, esim. FORTRAN ja C-kielten ohjelmien tulostusta. Käytössä on myös monipuoliset tulostuksen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.2.2010 1 / 46 Merkkijonot Merkkijonojen avulla ohjelmassa voi esittää tekstitietoa, esim. nimiä, osoitteita ja

Lisätiedot

1. Mitä seuraava ohjelma tulostaa? Vastaukseksi riittää yksi rivi joka esittää tulosteen. (6 p)

1. Mitä seuraava ohjelma tulostaa? Vastaukseksi riittää yksi rivi joka esittää tulosteen. (6 p) C- ohjelmoinnin peruskurssi, Tentti 28.5.2015 Lyhyt referenssi funktioista tehtäväpaperin lopussa. Paperilla on 5 tehtävää, joista useimmissa on muutama alikohta. Maksimipistemäärä on 30 pistettä. Kirjoita

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 17.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 17.2.2010 1 / 41 Sanakirja Monissa sovelluksissa on tallennettava rakenteeseen avain arvo-pareja. Myöhemmin rakenteesta

Lisätiedot

12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1

12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1 12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä yleisesti. Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. Luetun arvon tarkistaminen. Tietovirrat ja ohjausmerkit.

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

1.1 Pino (stack) Koodiluonnos. Graafinen esitys ...

1.1 Pino (stack) Koodiluonnos. Graafinen esitys ... 1. Tietorakenteet Tietorakenteet organisoivat samankaltaisten olioiden muodostaman tietojoukon. Tämä järjestys voidaan saada aikaan monin tavoin, esim. Keräämällä oliot taulukkoon. Liittämällä olioihin

Lisätiedot

Osoittimet ja taulukot

Osoittimet ja taulukot Osoittimet ja taulukot Hannu Laine Copyright Hannu Laine Osoittimet int main (void) { int a; int *p; //p on osoitinmuuttuja p = &a; *p = 10; printf( %d, *p); //tulostuu muuttujan a sisältö scanf( %d, p);

Lisätiedot

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 22. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko metodin parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 22.1 22.2 Yleistä

Lisätiedot

Tietojen syöttäminen ohjelmalle. Tietojen syöttäminen ohjelmalle Scanner-luokan avulla

Tietojen syöttäminen ohjelmalle. Tietojen syöttäminen ohjelmalle Scanner-luokan avulla Tietojen syöttäminen ohjelmalle Tähän mennessä on käsitelty Javan tulostuslauseet System.out.print ja System.out.println sekä ohjelman perusrakenneosat (muuttujat, vakiot, lauseet). Jotta päästään tekemään

Lisätiedot

Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3

Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3 Ohjelmointi 2 / 2010 Välikoe / 26.3 Välikoe / 26.3 Vastaa neljään (4) tehtävään ja halutessa bonustehtäviin B1 ja/tai B2, (tuovat lisäpisteitä). Bonustehtävät saa tehdä vaikkei olisi tehnyt siihen tehtävään

Lisätiedot

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro:

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro: KILPAILIJAN TEHTÄVÄT Kilpailijan nimi / Nro: Tehtävän laatinut: Hannu Laurikainen, Deltabit Oy Kilpailutehtävä Kilpailijalle annetaan tehtävässä tarvittavat ohjelmakoodit. Tämä ohjelma on tehty laitteen

Lisätiedot

Luokassa määriteltävät jäsenet ovat pääasiassa tietojäseniä tai aliohjelmajäseniä. Luokan määrittelyyn liittyvät varatut sanat:

Luokassa määriteltävät jäsenet ovat pääasiassa tietojäseniä tai aliohjelmajäseniä. Luokan määrittelyyn liittyvät varatut sanat: 1. Luokan jäsenet Luokassa määriteltävät jäsenet ovat pääasiassa tietojäseniä tai aliohjelmajäseniä. Luokan määrittelyyn liittyvät varatut sanat: class luokan_nimi tyypit: enum, struct, class, typedef

Lisätiedot

Johdatus ohjelmointiin / Lausekielinen ohjelmointi 1 & 2

Johdatus ohjelmointiin / Lausekielinen ohjelmointi 1 & 2 Johdatus ohjelmointiin / Lausekielinen ohjelmointi 1 & 2 Syntaksilomake (22.4.2007) C-kielen standardikirjaston funktioita gets(merkkijono); scanf("formaatti", &muuttuja1,..., &muuttujan); sscanf(merkkijono,

Lisätiedot

Sisällys. 3. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot

Sisällys. 3. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot 3. Muuttujat ja operaatiot Sisällys Muuttujat. Nimi ja arvo. Algoritmin tila. Muuttujan nimeäminen. Muuttujan tyyppi. Muuttuja ja tietokone. Operaattorit. Operandit. Arvon sijoitus muuttujaan. Aritmeetiikka.

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

1. Algoritmi 1.1 Sisällys Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. Muuttujat ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Muuttujat eri muisteissa Ohjelman muistialueen layout Paikallisen ja globaalin muuttujan ominaisuudet Dynaamisen muistinkäytön edut Paikallisten muuttujien dynaamisuus ADT

Lisätiedot

Moduli 4: Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot

Moduli 4: Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot C! : Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot 15.3.2016 Agenda Pieni kertausharjoitus Moniulotteiset taulukot Esimerkki taulukoista Tauko (bittitehtävä) Binäärioperaatioista Esimerkki (vilkaistaan IP

Lisätiedot

Ohjeita LINDOn ja LINGOn käyttöön

Ohjeita LINDOn ja LINGOn käyttöön Ohjeita LINDOn ja LINGOn käyttöön LINDOn tärkeimmät komennot ovat com (command), joka tuloaa käytettävissä olevat komennot ruudulle, ja help, jonka avulla saa tietoa eri komennoia. Vaaukset kursiivilla

Lisätiedot

Osoittimet. Mikä on osoitin?

Osoittimet. Mikä on osoitin? Osoittimet 7 Osoittimet On aika siirtyä käsittelemään osoittimia, C++:lle elintärkeätä ominaisuutta. Osoittimet ovat tärkeitä, koska ne luovat perustan muistin dynaamiselle varaukselle ja käytölle. Ne

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Useampitasoiset ADT:t Käytetään esimerkkiohjelmaa Ratkaisuyritys 1 Ratkaisuyritys 2 Lopullinen ratkaisu Lopullisen ratkaisun toteutusyritys Lopullisen ratkaisun oikea toteutus

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa();

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa(); Sisällys 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden käsittelyä: sijoitus, vertailu ja varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. 7.1 7.2 Olio

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Kurssin sisältö pääpiirteittäin Tarvittavat pohjatiedot Avainsanat Abstraktio Esimerkkiohjelman tehtäväkuvaus Abstraktion käyttö tehtävässä Abstrakti tietotyyppi Hyötyjä ADT:n

Lisätiedot

Listarakenne (ArrayList-luokka)

Listarakenne (ArrayList-luokka) Listarakenne (ArrayList-luokka) Mikä on lista? Listan määrittely ArrayList-luokan metodeita Listan läpikäynti Listan läpikäynti indeksin avulla Listan läpikäynti iteraattorin avulla Listaan lisääminen

Lisätiedot

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit Liite E - Esimerkkiprojekti E Esimerkkiprojekti Olet lukenut koko kirjan. Olet sulattanut kaiken tekstin, Nyt on aika soveltaa oppimiasi uusia asioita pienen, mutta täydellisesti muotoiltuun, projektiin.

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin.

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin. Linux-harjoitus 9 Linuxin mukana tulevat komentotulkit (mm. bash, tcsh, ksh, jne ) sisältävät ohjelmointikielen, joka on varsin tehokas ja ilmaisuvoimainen. Tähän yhdistettynä unix-maailmasta tutut tehokkaat

Lisätiedot

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

Matlab- ja Maple- ohjelmointi

Matlab- ja Maple- ohjelmointi Perusasioita 2. helmikuuta 2005 Matlab- ja Maple- ohjelmointi Yleistä losoaa ja erityisesti Numsym05-kurssin tarpeita palvellee parhaiten, jos esitän asian rinnakkain Maple:n ja Matlab:n kannalta. Ohjelmien

Lisätiedot

Moduli 2: Osoittimet ja taulukot. Joel Huttunen

Moduli 2: Osoittimet ja taulukot. Joel Huttunen : Osoittimet ja taulukot 26.1.2016 Moduli 1 yhteenvetoa laskuharjoituksista (PS: palautteen saa jättää myös suomeksi jos haluaa) Ongelmia ympäristön asennuksessa Hoitakaa kuntoon ajoissa, niin loppukurssilla

Lisätiedot

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100 Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).

Lisätiedot

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Ohjelmointi 2 Jussi Pohjolainen TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia Tietotyypeistä C++ - kielessä useita tietotyyppejä Kirjaimet: char, wchar_t Kokonaisluvut: short, int, long Liukuluvut: float, double

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

Jokaisella tiedostolla on otsake (header), joka sisältää tiedostoon liittyvää hallintatietoa

Jokaisella tiedostolla on otsake (header), joka sisältää tiedostoon liittyvää hallintatietoa Tietojen tallennusrakenteet Jokaisella tiedostolla on otsake (header), joka sisältää tiedostoon liittyvää hallintatietoa tiedot tiedostoon kuuluvista lohkoista esim. taulukkona, joka voi muodostua ketjutetuista

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 19.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 19.1.2011 1 / 39 Haluatko antaa palautetta luennoista? Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 2. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.1 2.2 Yleistä

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 14.9.2016 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.9.2016 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

VIII. Osa. Liitteet. Liitteet Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto

VIII. Osa. Liitteet. Liitteet Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto Osa VIII Liitteet Liitteet A B C Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto Osa VIII A. Liite Operaattoreiden suoritusjärjestys On tärkeää ymmärtää, että operaattoreilla on prioriteettinsa,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 26.10.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 26.10.2015 1 / 28 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta

Lisätiedot

C-ohjelmointi: Osoittimet

C-ohjelmointi: Osoittimet C-ohjelmointi: Osoittimet Liisa Marttinen & Tiina Niklander 22.2.2005 Muistinhallinta Java vs C Luokka on viittaustyypin määritelmä ja olio on viittaustyypin ilmentymä Muistinhallinta on implisiittistä.

Lisätiedot

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla 2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.2.2010 1 / 47 Sijoituksen arvokehitys, koodi def main(): print "Ohjelma laskee sijoituksen arvon kehittymisen."

Lisätiedot

Suurten asiakasriskien ilmoittamiseen liittyvät konekielisen tietojenvälityksen ohjeet

Suurten asiakasriskien ilmoittamiseen liittyvät konekielisen tietojenvälityksen ohjeet 1(6) Suurten asiakasriskien ilmoittamiseen liittyvät konekielisen tietojenvälityksen ohjeet 1 Tietojen esitystapa ja tietoväline Toimitettavat tiedostot koostuvat vaihtuvanmittaisista tietueista. Tietueiden

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Pino Pinon määritelmä Pinon sovelluksia Järjestyksen kääntäminen Palindromiprobleema Postfix-lausekkeen laskenta Infix-lausekkeen muunto postfix-lausekkeeksi Sisäkkäiset funktiokutsut

Lisätiedot

Dynaaminen muisti. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät 2017.

Dynaaminen muisti. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät 2017. C! Dynaaminen muisti 9.2.2017 Agenda Kertausta merkkijonoista Dynaaminen muisti Valgrind-perusteet ja esimerkkejä Seuraava luento to 2.3. Ei harjoituksia arviointiviikolla 13.2. 17.2. 2 Palautetta merkkijonoihin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 12.10.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 12.10.2015 1 / 32 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta

Lisätiedot

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma.

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma. 2. Taulukot 2.1 Sisältö Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.2 Yleistä

Lisätiedot

Esimerkki 1: Kahviautomaatti.

Esimerkki 1: Kahviautomaatti. Esimerkki 1: Kahviautomaatti. ÄÄRELLISET AUTOAATIT JA SÄÄNNÖLLISET KIELET 2.1 Tilakaaviot ja tilataulut Tarkastellaan aluksi tietojenkäsittelyjärjestelmiä, joilla on vain äärellisen monta mahdollista tilaa.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 23.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 23.2.2009 1 / 44 Debuggeri Tyypillinen tilanne: ohjelma on kirjoitettu, Python-tulkki ei valita virheistä, mutta

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 4 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten lauseisiin, lausekkeisiin ja aliohjelmiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Mitä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 31.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 31.1.2011 1 / 41 Luentopalaute kännykällä käynnissä! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download Scilab.

Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download Scilab. Luku 1 Ohjeita ohjelmiston Scilab käyttöön 1.1 Ohjelmiston lataaminen Ohjeet ohjelmiston lataamiseen Windows-koneelle. Mene verkko-osoitteeseen www.scilab.org. Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 9.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 9.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi HELIA 1 (19) Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi Muistit... 2 Päämuisti (Primary storage)... 2 Apumuisti (Secondary storage)... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Looginen taso... 3 Fyysinen taso...

Lisätiedot

Sisällys. 7. Oliot ja viitteet. Olion luominen. Olio Java-kielessä

Sisällys. 7. Oliot ja viitteet. Olion luominen. Olio Java-kielessä Sisälls 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen.. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. Muuttumattomat ja muuttuvat merkkijonot.

Lisätiedot

Tietorakenteet. JAVA-OHJELMOINTI Osa 5: Tietorakenteita. Sisällys. Merkkijonot (String) Luokka String. Metodeja (public)

Tietorakenteet. JAVA-OHJELMOINTI Osa 5: Tietorakenteita. Sisällys. Merkkijonot (String) Luokka String. Metodeja (public) Tietorakenteet JAVA-OHJELMOINTI Osa 5: Tietorakenteita Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Olioita ja tietoja voidaan organisoida määrämuotoisiksi tietorakenteiksi Hyödyllisiä

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot

Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot Jussi Pohjolainen TAMK Tieto- ja viestintäteknologia Johdanto taulukkoon Jos ohjelmassa käytössä ainoastaan perinteisiä (yksinkertaisia) muuttujia, ohjelmien teko

Lisätiedot

12. Javan toistorakenteet 12.1

12. Javan toistorakenteet 12.1 12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu

Lisätiedot

on ohjelmoijan itse tekemä tietotyyppi, joka kuvaa käsitettä

on ohjelmoijan itse tekemä tietotyyppi, joka kuvaa käsitettä LUOKAN MÄÄRITTELY Luokka, mitä se sisältää Luokan määrittely Olion ominaisuudet eli attribuutit Olion metodit Olion muodostimet ja luonti Olion tuhoutuminen Metodin kutsu luokan ulkopuolelta Olion kopioiminen

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2009 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-kehitysympäristö Java-ohjelma ja luokka

Lisätiedot

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE

TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE TALLENNETAAN MUISTITIKULLE JA MUISTIKORTILLE HERVANNAN KIRJASTON TIETOTORI Insinöörinkatu 38 33720 Tampere 040 800 7805 tietotori.hervanta@tampere.fi TALLENNETAAN MUISTIKULLE JA MUISTIKORTILLE 1 Muistitikun

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

T Olio-ohjelmointi Osa 3: Luokka, muodostin ja hajotin, this-osoitin Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010

T Olio-ohjelmointi Osa 3: Luokka, muodostin ja hajotin, this-osoitin Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010 11. Luokka Opetellaan seuraavaksi, miten omia luokkia kirjoitetaan. Aikaisemmin olikin jo esillä, että luokka on tietorakenne, joka sisältää sekä tiedot (attribuutit) että niitä käsittelevät aliohjelmat

Lisätiedot

Luento 3. Timo Savola. 7. huhtikuuta 2006

Luento 3. Timo Savola. 7. huhtikuuta 2006 UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 3 Timo Savola 7. huhtikuuta 2006 Osa I Käyttöoikeudet Käyttöoikeudet Monen käyttäjän järjestelmä Prosessit kuuluvat eri käyttäjille Tiedostot kuuluvat

Lisätiedot

Fortran 90/95. + sopii erityisesti numeriikkaan:

Fortran 90/95. + sopii erityisesti numeriikkaan: Fortran 90/95 + sopii erityisesti numeriikkaan: + optimoivat kääntäjät tehokas koodi + mukana valmiiksi paljon varusfunktioita + kompleksiluvut + taulukko-operaatiot + operaattorit laajennettavissa myös

Lisätiedot