Ohjausrakenteet. Valinta:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjausrakenteet. Valinta:"

Transkriptio

1 Ohjausrakenteet Luento antaa yleiskuvan siitä kuinka ohjelmassa suorittaan vaihtoehtoisia tehtäviä valintarakenteiden avulla ja kuinka samanlaisia ohjelma-askeleita toistetaan toistorakenteiden avulla Valinta: 1. Loogiset lausekkeet if -valintarakenne a. Esimerkki if -valintarakenteen käytöstä b. if -valintarakenne ja peräkkäisyys c. Sisäkkäiset if -valintarakenteet 2. switch -valintarakenne useille vaihtoehdoille 124

2 Toisto: 1. while -toistorakenne 2. do-while -toistorakenne 3. for -toistorakenne 4. sisäkkäiset rakenteet 125

3 Loogiset lauseet ja if -valintarakenne if -valintarakenteen ehto ilmaistaan yleensä loogisen lausekkeen avulla, tulokseksi saadaan totuusarvo totuusarvo. epätosi, jota kuvataan luvulla 0 tosi, jota kuvataan luvulla 1 (kaikki nollasta poikkeavat arvot tulkitaan arvoksi tosi) 126

4 C-kielen vertailuoperaattorit: Operaattori merkitys == yhtäsuuri!= erisuuri < aidosti pienempi <= pienempi tai yhtäsuuri > aidosti suurempi >= suurempi tai yhtäsuuri 127

5 Seuraava esimerkki selvittää ehtolausekkeiden käyttöä Oletetaan että muuttujilla on seuraavanlaiset arvot: x = -5, MIN = , NUM = 999, exp = 1024, y = 7, MAX = 1024, kirjain ='J', alkio = 1.5, num = 999 Operaattori Ehto tulkinta Arvo <= x <= 0 x pien, tai yhtäs. kuin 0 1 < eksp < MAX eksp pienempi kuin MAX 0 >= x >= y x suur. tai yhtäs. kuin y 0 > alkio > MIN alkio suurempi kuin MIN 1 == kirjain == 'J' kirjain yhtä kuin 'J' 1!= num!= NUM num erisuuri kuin NUM 0 128

6 if valintarakenteen perusmuoto C-kielessä if (ehto) lause1; else lause2; Joskus else osan voi jättää pois if (ehto) lause1; 129

7 Esimerkki if- valintarakenteen käytöstä Tehtävä: Valitse kolmesta annetusta numerosta suurin ja tulosta se. 130

8 Suunnittelu: Karkean tason algoritmi: 1. Lue kolme lukua num1, num2, num3 2. Talleta suurin luku muuttujaan suurin 3. Tulosta suurin luku Askel 2. tarkennettuna 2.1. Talleta suurempi luvuista num1, num2, muuttujaan suurin 2.2. Talleta suurempi luvuista suurin, num3 muuttujaan suurin 131

9 Tarkennetaan askel 2.1 Jos num1 on suurempi kuin num2 niin suurin on num1 muutoin suurin on num2 Tarkennetaan askel 2.2 Jos num3 on suurempi kuin suurin niin suurin on num3 Sama suunnittelu karkean tason rakennekaaviona, jossa on esitetty myös tietovirta. 132

10 Lue kolme lukua ja ilmoita mikä niistä on suurin num1 num2 num3 num1 num2 num3 suurin suurin Lue kolme lukua Etsi suurin luvuista Tulosta suurin Rakennekaavio suurimman luvun etsimiselle 133

11 Toteutus #include <stdio.h> int main(void) { int num1, num2, num3; /* kolme lukua */ int suurin; /* suurin kolmesta */ /* Käyttäjältä luvut */ printf("anna ensimmäinen luku > "); scanf("%d", &num1); printf("anna toinen luku > "); scanf("%d", &num2); printf("anna kolmas luku > "); scanf("%d", &num3); 134

12 /* etsitään suurin luku */ if(num1 > num2) suurin = num1; else suurin = num2; if(num3 > suurin) suurin = num3; /* tulostetaan suurin luku */ printf("suurin luku on %d\n", suurin); } return(0); 135

13 136

14 if -valintarakenne ja peräkkäisyys Yleinen muoto oli if (ehto) lause1; else lause2; Käyttäen sisäkkäisyyttä eo. lauseet voidaan korvata muilla rakenteilla esim. peräkkäisyys lohkorakenteen avulla. 137

15 Esimerkkinä kahden muuttujan x ja y arvon vaihto siten, että pienempi arvo talletetaan muuttujaan x. if (x > y) { temp = x; x = y; y = temp; } Peräkkäisyys if-valintarakenteen sisällä saavutetaan kirjoittamalla suoritettavat lauseet aaltosulkeiden { ja } sisään, tyyli on vapaa, mutta sisennys on tärkeää. 138

16 Sisäkkäiset if-valintarakenteet Esimerkki. Oletetaan kolme kokonaislukumuuttujaa nimeltään numpos, numneg ja numnolla, joiden arvoa kasvatetaan yhdellä riippuen siitä onko muuttujan x arvo suurempi, pienempi tai yhtä suuri kuin nolla (versio1). if(x > 0) numpos = numpos + 1; else if(x < 0) numneg = numneg + 1; else numnolla = numnolla + 1; 139

17 Sama tehtävä voidaan vaihtoehtoisesti suorittaa peräkkäisillä ifrakenteilla seuraavasti (versio2): if(x > 0) numpos = numpos + 1; if(x < 0) numneg = numneg + 1; if(x == 0) numnolla = numnolla + 1; Kumpi on parempi vaihtoehto? 140

18 x > 0 tosi numpos = numpos +1 epätosi x < 0 tosi numneg = numneg +1 epätosi numnolla = numnolla

19 Switch -valintarakenne Valintarakenne, jonka avulla ehtolausekkeen arvon perusteella voidaan valita yksi useammasta vaihtoehtoisesta toiminnasta. Yleinen muoto: 142

20 switch (lause) { case tunnus1: lauseet; break; } case tunnus2: lauseet; break;... case tunnusn: lauseet; break; default: lauseet; 143

21 1. Lauseen arvoa (tyyppiä char tai int) verrataan ylhäältä lähtien case-rivien tunnuksiin kunnes arvot täsmäävät, tunnukset ovat vakioita, kaksoispiste ei kuulu tunnuksen nimeen. 2. Täsmäävän vaihtoehdon case-rivin jälkeiset lauseet suoritetaan järjestyksessä ensimmäiseen break-riviin saakka, jonka kohdalla poistutaan rakenteesta. 3. Jos täsmäävää vaihtoehtoa ei löydy suoritetaan defaultvaihtoehdon lauseet mikäli sellainen on ja poistutaan rakenteesta. 144

22 Esimerkki: switch-rakenne, joka määrittää lampun odotetun eliniän lampun tehonkulutuksen (wattimäärän) perusteella. #include <stdio.h> int main(void){ int lampunteho; int elinika; printf("syötä lampun teho > "); scanf("%d", &lampunteho); 145

23 switch (lampunteho) { case 40: elinika = 2400; break; case 60: case 80: elinika = 2000; break; case 100: elinika = 1800; break; } default: elinika =1500; break; } printf("lampun elinika on %d tuntia\n", elinika); 146

24 147

25 148

26 Esimerkki: switch-valintarakenne, joka tulostaa muuttujan vari arvoa vastaavan värin: arvo 'P' -> punainen, 'S' -> sininen, 'K' - > keltainen. #include <stdio.h> int main(void){ char vari; printf("syötä väriä kuvava kirjain "); scanf("%c", &vari); 149

27 } switch (vari){ case 'P': printf("punainen\n"); break; case 'S': printf("sininen\n"); break; case 'K': printf("keltainen\n"); break; } return 0; 150

28 Jos käyttäjä syöttää jonkun muun kirjaimen tai vaikka oikean kirjaimen pienaakkosilla, niin ohjelma ei tulosta mitään! 151

29 Muista tunnus voi olla vain tyyppiä char tai int, ei double eikä merkkijono jokaisen vaihtoehdon loppuun yleensä break, paitsi poikkeustilanteissa default -tunnus loppuun aina kun mahdollista 152

30 while -toistorakenne Toiston käytön algoritmissa määrää tehtävän luonne. Ratkaise tehtävä jossain erityistapauksessa ja selvitä: 1. Onko ongelmanratkaisussa askeleita joita toistetaan? 2. Tiedetäänkö etukäteen kuinka monta kertaa askel suoritetaan? 3. Mistä tiedetään kuinka monta kertaa askel toistetaan? 153

31 Yleinen muoto: ohjausmuuttujan alustus while(toistoehto) lause; 154

32 Toiminta: 1.Ohjausmuuttujalle annetaan alkuarvo 2.Toistoehdossa tutkitaan onko ohjausmuuttujan arvoa. Jos arvo on haluttu, arvoksi tulee tosi, jolloin runko-osan lause suoritetaan. lauseen suorittamisen täytyy muuttaa ohjausmuuttujan arvoa. 3.Runko-osan lause suoritetaan uudelleen niin kauan kuin while - toistoehto on tosi. 4.Kun toistoehto on epätosi poistutaan silmukasta ja ohjelman suoritus jatkuu while -rakennetta seuraavasta lauseesta. 155

33 #include <stdio.h> int main(void) { int n; /* haluttu merkkien lukumäärä */ int laskuri; /* laskee montako a-kirjainta on tulostettu */ /* pyydetään käyttäjältä a-kirjainten lukumäärä */ printf("anna tulostettavien a-kirjainten lukumäärä >"); scanf("%d", &n); 156

34 laskuri = 0; /* laskuri on ohjausmuuttuja */ /* käynnistetöön toistorakenne, joka tulostaa a-kirjaimet toistetaan kunnes ehto laskuri < n muuttuu epätodeksi */ while( laskuri < n){ printf("a"); laskuri = laskuri + 1; /* kirjataan yksi a-kirjain tulostetuksi */ } } printf("\n\n"); /* rivinvaihtoja loppuun */ return(0); 157

35 158

36 do-while toistorakenne ohjausmuuttujan alustus do lause; while (toistoehto); 159

37 Toiminta: 1. Ohjausmuuttujan alustaminen 2.Runko-osan lause suoritetaan (ainakin yhden kerran). 3.Testataan toistoehto. Jos se on tosi, niin runko-osan lause suoritetaan uudelleen. Lauseen suorittaminen muuttaa ohjausmuuttujan arvoa. 4.Runko-osan lauseen suoritusta jatketaan, kunnes toistoehto saa arvon epätosi. 5.Kun toistoehto on epätosi poistutaan toistorakenteesta 160

38 Esimerkki: Jälleen ohjelma, joka tulostaa käyttäjän haluaman määrän a-kirjaimia peräkkäin. #include <stdio.h> int main(void) { int n; /* haluttu merkkien lukumäärä */ int laskuri; /* laskee montako a-kirjainta on tulostettu */ /* pyydetään käyttäjältä a-kirjainten lukumäärä */ printf("anna tulostettavien a-kirjainten lukumäärä >"); scanf("%d", &n); 161

39 laskuri = 0; /* nollataan ohjausmuuttuja, joka laskee tulostettujen kirjainten lukumäärää */ /* käynnistetöön toistorakenne, joka tulostaa a-kirjaimet toistetaan kunnes ehto laskuri < n muuttuu epätodeksi */ do{ printf("a"); laskuri = laskuri + 1; /* kirjataan yksi a-kirjain tulostetuksi */ }while( laskuri < n) printf("\n\n"); /* rivinvaihtoja loppuun */ return(0); 162

40 163

41 Huomaa olennainen ero if-rakenteeseen, jossa lohko suoritetaan korkeintaan kerran. #include <stdio.h> int main(void) { int n; /* haluttu merkkien lukumäärä */ int laskuri; /* laskee montako a-kirjainta on tulostettu */ /* pyydetään käyttäjältä a-kirjainten lukumäärä */ printf("anna tulostettavien a-kirjainten lukumäärä >"); scanf("%d", &n); 164

42 laskuri = 0; /* nollataan toistolaskuri */ if (laskuri < n){ printf("a"); laskuri = laskuri + 1; } } printf("\n\n"); /* rivinvaihtoja loppuun */ return(0); 165

43 166

44 Toinen esimerkki: while-silmukka, joka laskee käyttäjän antamien kokonaislukujen tuloa niin kauan kuin lukujen tulo on pienempi kuin Muuttuja tulo kahdessa roolissa, kertolaskun lopputuloksen säilyttäjänä ja ohjausmuuttujana (tulo < 1000) Ohjelmassa luku-muuttujan vanha arvo tuhoutuu jokaisella toistokerralla. Ohjelma jää "ikuiseen silmukaan" jos käyttäjä syöttää luvun 0! 167

45 #include <stdio.h> int main(void) { int tulo = 1; /* alustus tulo 1, kertolaskun takia */ int luku = 0; /* alustetaan luku */ /* toistetaan silmukkaan niin kauan kuin tulo on alle 1000 */ while(tulo < 1000) { /* luetaan käyttäjän syöttämä kokonaisluku */ printf("anna kokonaisluku > "); scanf("%d", &luku); } /* lasketaan uusi tulon arvo */ tulo = tulo * luku; /* tulostetaan tulon arvo lopuksi */ printf("tulo on: %d\n\n", tulo); return(0); } 168

46 169

47 for -toistorakenne Toistorakenteen toiminnassa olennaista on ohjausmuuttujan rooli. Esimerkeissä ohjausmuuttujia laskuri ja tulo. Toistorakenteen ohjausmuuttujan alustus, toistoehto ja ohjausmuuttujan päivitys (arvon muuttaminen) 170

48 for -toistorakenne sisältää ennaltamäärätyt paikat näille komponenteille: Yleinen muoto: for(alustus; toistoehto; päivitys) lause; 171

49 1. Aluksi suoritetaan alustuksen lause 2. Testataan toistoehto 2.1 Jos toistoehto on tosi niin suoritetaan runko-osan lause ja päivityksen lause 3. Tämän jälkeen jatketaan testaamalla toistoehtoa uudestaan ja suorittamalla runko-osan lause ja päivitys uudestaan niin kauan kuin toistoehto on tosi. 4. Kun toistoehto tulee epätodeksi poistutaan silmukasta ja toiminta jatkuu for -rakennetta seuraavasta lauseesta. 172

50 Esimerkki: Versio a-kirjaimia tulostavasta ohjelmasta toteutettuna for -toistorakenteella #include <stdio.h> int main(void) { int n; /* haluttu merkkien lukumäärä */ int laskuri; /* laskee montako a-kirjainta on tulostettu */ /* pyydetään käyttäjältä a-kirjainten lukumäärä */ printf("anna tulostettavien a-kirjainten lukumäärä >"); scanf("%d", &n); 173

51 /* käynnistetään toistorakenne, joka tulostaa a-kirjaimia toistetaan kunnes ehto laskuri < n muuttuu epätodeksi */ for( laskuri = 0; laskuri < n; laskuri = laskuri + 1){ printf("a"); } printf("\n\n"); /* rivinvaihtoja loppuun */ return(0); } 174

52 175

53 Sisäkkäiset rakenteet Useissa ohjelmointitehtävissä ohjausrakenteita täytyy sijoittaa sisäkkäin, silmukka silmukassa jne. Esimerkki: Ohjelma, joka laskee nollasta poikkeavien käyttäjän antamien reaalilukujen tulon. Tulon laskennasta eli silmukasta poistutaan, kun käyttäjä antaa lopetusmerkin (-999.9). #include <stdio.h> #define LOPETUS int main(void) { double tulo = 1; /* alustetaan tulo */ double luku; 176

54 printf("anna reaaliluku (%lf lopettaa) > ", LOPETUS); for(scanf("%lf", &luku); luku!= LOPETUS; scanf("%lf", &luku)){ } /* lasketaan uusi tulon arvo, nollalla ei kertolaskua */ if( 0!= luku ) tulo = tulo * luku; /* luetaan käyttäjän syöttämä kokonaisluku */ printf("anna reaaliluku (%lf lopettaa) > ", LOPETUS); /* tulostetaan tulon arvo lopuksi */ printf("tulo on: %d\n\n", tulo); return(0); } 177

55 178

56 Edellä olevassa ohjelmassa ei tiedetty etukäteen montako kertaa silmukka suoritetaan -> pyydetään käyttäjältä lopetusmerkki. Silmukan suoritus päättyy kun käyttäjä syöttää näppäimistöltä lopetusmerkin (edellisessä tehtävässä luvun merkin ). Yleinen muoto: Lue sisään rivi Niin kauan kuin ei lueta lopetusmerkkiä Käsittele rivi Lue sisään seuraava rivi Seuraava ohjelma laskee positiivisten kokonaislukujen summaa. 179

57 #include <stdio.h> #define LOPETUS 0 int main(void) { int summa = 0; int luku; printf("anna kokonaisluku (%d lopettaa) > ", LOPETUS); scanf("%d", &luku); while(luku!= LOPETUS){ summa = summa + luku; } printf("anna kokonaisluku (%d lopettaa) > ", LOPETUS); scanf("%d", &luku); } /* tulostetaan summan arvo lopuksi */ printf("summa on: %d\n\n", summa); return(0); 180

58 Seuraavilla sivuilla esimerkkiohjelmat tulostavat kertotaulu-matriisin käyttäen eri toistorakenteita. 181

59 #include <stdio.h> int main(void) { int i,j; for(i=1; i <= 10; i=i+1){ for(j=1; j <= 10; j=j+1){ printf("%4d", (i * j)); } printf("\n"); } printf("\n\n"); } return(0); 182

60 183

61 #include <stdio.h> int main(void) { int i,j; i = 1; while( i <= 10 ){ j=1; while( j <= 10 ){ printf("%4d", (i * j)); j = j+1; } } i= i+1; printf("\n"); } printf("\n\n"); return(0); 184

62 185

63 #include <stdio.h> int main(void) { int i,j; i = 1; do { j=1; do{ printf("%4d", (i * j)); j = j+1; }while( j <= 10 ); i= i+1; printf("\n"); } }while( i <= 10 ); printf("\n\n"); return(0); 186

64 187

65 #include <stdio.h> int main(void) { int i,j; for(i = 0; i < 4; i = i+1){ printf("i: %d\n", i); } for(j=0; j < i; j = j+1){ printf(" j: %d\n", j); } } return(0); 188

66 189

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa.

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukot C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukon muuttujilla (muistipaikoilla) on yhteinen nimi. Jokaiseen yksittäiseen

Lisätiedot

Sisällys. 11. Javan toistorakenteet. Laskurimuuttujat. Yleistä

Sisällys. 11. Javan toistorakenteet. Laskurimuuttujat. Yleistä Sisällys 11. Javan toistorakenteet Laskuri- ja lippumuuttujat.. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin lopettaminen break-lauseella.

Lisätiedot

Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille:

Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille: Merkkijonot C-kielessä merkkijono on taulukko, jonka alkiot ovat char -tyyppiä. Taulukon viimeiseksi merkiksi tulee merkki '\0', joka ilmaisee merkkijonon loppumisen. Merkkijono määritellään kuten muutkin

Lisätiedot

JAVA-OHJELMOINNIN PERUSTEET. Sisältö 1. JAVA OHJELMOINTI... 2 2. LÄHTEITÄ... 19 3. HARJOITUKSET... 20 4. MUUTAMA MALLIRATKAISU...

JAVA-OHJELMOINNIN PERUSTEET. Sisältö 1. JAVA OHJELMOINTI... 2 2. LÄHTEITÄ... 19 3. HARJOITUKSET... 20 4. MUUTAMA MALLIRATKAISU... 1 JAVA-OHJELMOINNIN PERUSTEET Sisältö 1. JAVA OHJELMOINTI... 2 2. LÄHTEITÄ... 19 3. HARJOITUKSET... 20 4. MUUTAMA MALLIRATKAISU... 27 2 1. JAVA OHJELMOINTI Kurssin tavoite ensimmäinen ohjelmointikurssi

Lisätiedot

Tietueet. Tietueiden määrittely

Tietueet. Tietueiden määrittely Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään

Lisätiedot

Lauseet. Ehdollinen lause. Tämän osan sisältö. Ehdollinen lause. Esimerkkejä. Yksinkertainen ehto. Lohkosulut ja sisennys. Ehdollinen lause if

Lauseet. Ehdollinen lause. Tämän osan sisältö. Ehdollinen lause. Esimerkkejä. Yksinkertainen ehto. Lohkosulut ja sisennys. Ehdollinen lause if 3 Lauseet Lue kirjasta s. 54-84 Tämän osan sisältö Ehdollinen lause if Looginen lauseke vertailut AND-operaattori &&, & OR-operaattori, NOT-operaattori! Valintalause switch Toistolauseet while for do while

Lisätiedot

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys Loogisia operaatioita - esimerkkejä Tänään on lämmin päivä ja perjantai Eilen satoi ja oli keskiviikko tai tänään on tiistai. On perjantai ja kello on yli 13 Ei ole tiistai tai ei sada. Ei pidä paikkaansa,

Lisätiedot

Tietotyypit ja operaattorit

Tietotyypit ja operaattorit Tietotyypit ja operaattorit Luennossa tarkastellaan yksinkertaisten tietotyyppien int, double ja char muunnoksia tyypistä toiseen sekä esitellään uusia operaatioita. Numeeriset tietotyypit ja muunnos Merkkitieto

Lisätiedot

Ehto- ja toistolauseet

Ehto- ja toistolauseet Ehto- ja toistolauseet 1 Ehto- ja toistolauseet Uutena asiana opetellaan ohjelmointilauseet / rakenteet, jotka mahdollistavat: Päätösten tekemisen ohjelman suorituksen aikana (esim. kyllä/ei) Samoja lauseiden

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita valintalauseet 1 Johdantoa kontrollirakenteisiin Tähän saakka ohjelmissa on ollut vain peräkkäisyyttä eli lauseet on suoritettu peräkkäin yksi kerrallaan Tarvitsemme myös valintaa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 24.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 24.1.2011 1 / 36 Luentopalaute kännykällä alkaa tänään! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

Sisällys. 3. Pseudokoodi. Johdanto. Johdanto. Johdanto ja esimerkki. Pseudokoodi lauseina. Kommentointi ja sisentäminen.

Sisällys. 3. Pseudokoodi. Johdanto. Johdanto. Johdanto ja esimerkki. Pseudokoodi lauseina. Kommentointi ja sisentäminen. Sisällys 3. Pseudokoodi Johdanto ja esimerkki. Pseudokoodi lauseina. Kommentointi ja sisentäminen. Ohjausrakenteet: Valinta if- ja if--rakenteilla. oisto while-, do-while- ja for-rakenteilla. 3.1 3.2 Johdanto

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita Toistorakenne (while, do-while, for) 1 While- lause while-lauseen rakenne on seuraava: while (ehtolauseke) lause Kun ehtolausekkeen arvo on totta, lause suoritetaan. Lause suoritetaan

Lisätiedot

5.4. Sulautetun järjestelmän C-kielen perusteet. 4/8. Ohjausrakenteet 7.1.2008 pva

5.4. Sulautetun järjestelmän C-kielen perusteet. 4/8. Ohjausrakenteet 7.1.2008 pva 5.4. Sulautetun järjestelmän C-kielen perusteet. 4/8. Ohjausrakenteet 7.1.2008 pva Superohjelmoija on insinörttitaiteilija ja ryhtyessään koodaamaan, hän keskittyy kunnolla, leijuu jonnekin sfääreihin

Lisätiedot

Osa. Toimintojen toteuttaminen ohjelmissa vaatii usein haarautumisia ja silmukoita. Tässä luvussa tutustummekin seuraaviin asioihin:

Osa. Toimintojen toteuttaminen ohjelmissa vaatii usein haarautumisia ja silmukoita. Tässä luvussa tutustummekin seuraaviin asioihin: Osa II 8. oppitunti Kehittynyt ohjel- man kulku Toimintojen toteuttaminen ohjelmissa vaatii usein haarautumisia ja silmukoita. Tässä luvussa tutustummekin seuraaviin asioihin: Mitä silmukat ovat ja kuinka

Lisätiedot

Johdanto ja esimerkki. Pseudokoodi lauseina. Kommentointi ja sisentäminen. Ohjausrakenteet:

Johdanto ja esimerkki. Pseudokoodi lauseina. Kommentointi ja sisentäminen. Ohjausrakenteet: 3. Pseudokoodi 3.1 Sisällys Johdanto ja esimerkki. Pseudokoodi lauseina. Kommentointi ja sisentäminen. Ohjausrakenteet: Valinta if- ja if-else-rakenteilla. Toisto while-, do-while- ja for-rakenteilla.

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro:

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro: KILPAILIJAN TEHTÄVÄT Kilpailijan nimi / Nro: Tehtävän laatinut: Hannu Laurikainen, Deltabit Oy Kilpailutehtävä Kilpailijalle annetaan tehtävässä tarvittavat ohjelmakoodit. Tämä ohjelma on tehty laitteen

Lisätiedot

Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla:

Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla: KERTAUSTEHTÄVIÄ Tietue Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla: struct henkilotiedot char nimi [20]; int ika; char puh [10]; ; Edellä esitetty kuvaus määrittelee

Lisätiedot

Modulaarisessa ohjelmoinnissa jaetaan ohjelma osiin (moduuleihin), jotka ovat yksinkertaisia ja lyhyitä.

Modulaarisessa ohjelmoinnissa jaetaan ohjelma osiin (moduuleihin), jotka ovat yksinkertaisia ja lyhyitä. 3. Funktiot Modulaarisessa ohjelmoinnissa jaetaan ohjelma osiin (moduuleihin), jotka ovat yksinkertaisia ja lyhyitä. Modulaarisuudella pyritään parantamaan ohjelman ymmärrettävyyttä, testattavuutta sekä

Lisätiedot

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään Ohjelmointi Ohjelmoinnissa koneelle annetaan tarkkoja käskyjä siitä, mitä koneen tulisi tehdä. Ohjelmointikieliä on olemassa useita satoja. Ohjelmoinnissa on oleellista asioiden hyvä suunnittelu etukäteen.

Lisätiedot

1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003. 1. luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot.

1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003. 1. luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot. EVTEK Teknillinen ammattikorkeakoulu Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003 Olli Hämäläinen kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot luennot 1-2/2003 laboratorioharjoitukset 1-2/2003 kotitehtävät, laboratoriokerrat

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 26.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 26.1.2011 1 / 34 Luentopalaute kännykällä käynnissä! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 9.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 9.2.2009 1 / 35 Listat Esimerkki: halutaan kirjoittaa ohjelma, joka lukee käyttäjältä 30 lämpötilaa. Kun lämpötilat

Lisätiedot

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006 UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 5 Timo Savola 28. huhtikuuta 2006 Osa I Shell-ohjelmointi Ehtolause Lausekkeet suoritetaan jos ehtolausekkeen paluuarvo on 0 if ehtolauseke then lauseke

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 11.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 11.2.2009 1 / 33 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin

Lisätiedot

Vertailulauseet. Ehtolausekkeet. Vertailulauseet. Vertailulauseet. if-lauseke. if-lauseke. Javan perusteet 2004

Vertailulauseet. Ehtolausekkeet. Vertailulauseet. Vertailulauseet. if-lauseke. if-lauseke. Javan perusteet 2004 Vertailulauseet Ehtolausekkeet Ehdot, valintalausekkeet Boolean-algebra == yhtäsuuruus!= erisuuruus < pienempi suurempi >= suurempi tai yhtäsuuri Esimerkkejä: int i=7; int j=10;

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.2.2011 1 / 37 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r;

Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r; Muuttujien roolit Muuttujilla on ohjelmissa eräitä tyypillisiä käyttötapoja, joita kutsutaan muuttujien rooleiksi. Esimerkiksi muuttuja, jonka arvoa ei muuteta enää kertaakaan muuttujan alustamisen jälkeen,

Lisätiedot

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti: 1 (7) Tiedon lukeminen näppäimistöltä Scanner-luokan avulla Miten ohjelma saa käyttöönsä käyttäjän kirjoittamaa tekstiä? Järjestelmässä on olemassa ns. syöttöpuskuri näppäimistöä varten. Syöttöpuskuri

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

JavaScript alkeet Esimerkkikoodeja moniste 2 (05.10.11 Metropolia)

JavaScript alkeet Esimerkkikoodeja moniste 2 (05.10.11 Metropolia) JavaScript alkeet Esimerkkikoodeja moniste 2 (05.10.11 Metropolia) Esim 5.1 laskujärjestys operaattorit var tulos = 5 + 4 * 12 / 4; document.write("5 + 4 * 12 / 4 laskutoimituksen tulos

Lisätiedot

5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma

5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma 5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma Every cloud has a silver line. - englantilainen sananlasku Tässä osiossa tärkeää: yksi- ja moniulotteinen taulukko Sisältö Yleistä Yksiulotteinen

Lisätiedot

Osoitin ja viittaus C++:ssa

Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 16.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 16.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015 IV.2 Imperatiivinen ohjelmointi lauseet ja lausekkeet Sisältö 1. Yleistä lausekkeista 2. Presedenssi- ja assosiaatiosäännöt 3. Tyyppimuunnokset 4. Vertailulausekkeet

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 21.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 21.9.2015 1 / 25 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia. Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka

Lisätiedot

Java kahdessa tunnissa. Jyry Suvilehto

Java kahdessa tunnissa. Jyry Suvilehto Java kahdessa tunnissa Jyry Suvilehto Ohjelma Ohjelmointiasioita alkeista nippelitietoon n. 45 min Tauko 10 min Oliot, luokat ja muut kummajaiset n. 45 min Kysykää Sisältöä ei oikeasti ole 2x45 min täytteeksi,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 26.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 26.1.2009 1 / 33 Valintakäsky if syote = raw_input("kerro tenttipisteesi.\n") pisteet = int(syote) if pisteet >=

Lisätiedot

ATK I OHJELMOINNIN PERUSTEET 76314P LUENTOMATERIAALI

ATK I OHJELMOINNIN PERUSTEET 76314P LUENTOMATERIAALI ATK I OHJELMOINNIN PERUSTEET 76314P LUENTOMATERIAALI Mauri Puoskari ja Mikko Saarela Oulun yliopisto Fysikaaliset tieteet/ Teoreettinen fysiikka Linnanmaa 90570 Oulu syksy 2000 2 Sisältö 1 Ohjelmointi

Lisätiedot

Zeon PDF Driver Trial

Zeon PDF Driver Trial Matlab-harjoitus 2: Kuvaajien piirto, skriptit ja funktiot. Matlabohjelmoinnin perusteita Numeerinen integrointi trapezoidaalimenetelmällä voidaan tehdä komennolla trapz. Esimerkki: Vaimenevan eksponentiaalin

Lisätiedot

C-kieli mahdollistaa hyvin tiiviin ja samalla sekavan tavan esittää asioita, kuitenkin hyvän ohjelman tulisi olla mahdollisimman helppolukuinen ja

C-kieli mahdollistaa hyvin tiiviin ja samalla sekavan tavan esittää asioita, kuitenkin hyvän ohjelman tulisi olla mahdollisimman helppolukuinen ja 1. C-kieli yleiskäyttöinen ohjelmointikieli, standardoitu 1990. siirrettävä laiteläheinen pieni ydin, monimutkaiset kokonaisuudet rakennetaan aliohjelmakirjastojen avulla. direktiivit ja esikääntäjien

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 3.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 3.2.2010 1 / 36 Esimerkki: asunnon välityspalkkio Kirjoitetaan ohjelma, joka laskee kiinteistönvälittäjän asunnon

Lisätiedot

Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö C-ohjelmassa

Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö C-ohjelmassa ssa ohjelman käytössä suoritusaikana oleva muisti jakautuu neljään osaan: koodisegmentti datasegmentti pinosegmentti (stack) kasa (heap) ssa ohjelman koodisegmentti sisältää käännetyn ohjelmakoodin sisältö

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 25.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 25.2.2009 1 / 34 Syötteessä useita lukuja samalla rivillä Seuraavassa esimerkissä käyttäjä antaa useita lukuja samalla

Lisätiedot

Pythonin Kertaus. Cse-a1130. Tietotekniikka Sovelluksissa. Versio 0.01b

Pythonin Kertaus. Cse-a1130. Tietotekniikka Sovelluksissa. Versio 0.01b Pythonin Kertaus Cse-a1130 Tietotekniikka Sovelluksissa Versio 0.01b Listat 1/2 esimerkkejä listan peruskäytöstä. > lista=['kala','kukko','kissa','koira'] ['kala','kukko','kissa','koira'] >lista.append('kana')

Lisätiedot

Sisällys. 12. Näppäimistöltä lukeminen. Yleistä. Yleistä 12.1 12.2 12.3 12.4

Sisällys. 12. Näppäimistöltä lukeminen. Yleistä. Yleistä 12.1 12.2 12.3 12.4 Sisällys 12. Näppäimistöltä lukeminen Arvojen lukeminen näppäimistöltä yleisesti. Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä.. Luetun arvon tarkistaminen. Tietovirrat ja ohjausmerkit. Scanner-luokka.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.2.2010 1 / 46 Merkkijonot Merkkijonojen avulla ohjelmassa voi esittää tekstitietoa, esim. nimiä, osoitteita ja

Lisätiedot

Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä.

Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä. Tiedostot Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä. C-kielessä syöttö ja tulostus kuvataan laiteriippumattomasti

Lisätiedot

2. C-kieli ja ongelmanratkaisu

2. C-kieli ja ongelmanratkaisu 2. C-kieli ja ongelmanratkaisu Taustaa Esimerkki C-kielisen ohjelman kehityksestä Kielen yleispiirteet Muuttujat Suoritettavat lauseet Tietotyypit ja lausekkeet Tietojen lukeminen ja tulostaminen 64 C

Lisätiedot

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi Jukka Helle Arduino UNO R3 6-20VDC 5VDC muunnin 16 MHz kideoskillaattori USB-sarjamuunnin (ATmega16U2) ATmega328 -mikro-ohjain 14 digitaalista I/O väylää 6 kpl

Lisätiedot

Osoittimet. Mikä on osoitin?

Osoittimet. Mikä on osoitin? Osoittimet 7 Osoittimet On aika siirtyä käsittelemään osoittimia, C++:lle elintärkeätä ominaisuutta. Osoittimet ovat tärkeitä, koska ne luovat perustan muistin dynaamiselle varaukselle ja käytölle. Ne

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Pythonilla. Teemu Sirkiä, 2015

Ohjelmoinnin perusteet Pythonilla. Teemu Sirkiä, 2015 Ohjelmoinnin perusteet Pythonilla Teemu Sirkiä, 2015 Päivitetty 16.9.2015 Yleistä Materiaali sisältää lähinnä Aalto-yliopiston Ohjelmoinnin peruskurssi Y1:n harjoitustehtävissä tarvittavia keskeisiä asioita

Lisätiedot

Esimerkki 1: Kahviautomaatti.

Esimerkki 1: Kahviautomaatti. Esimerkki 1: Kahviautomaatti. ÄÄRELLISET AUTOAATIT JA SÄÄNNÖLLISET KIELET 2.1 Tilakaaviot ja tilataulut Tarkastellaan aluksi tietojenkäsittelyjärjestelmiä, joilla on vain äärellisen monta mahdollista tilaa.

Lisätiedot

Muuttujatyypit ovat Boolean, Byte, Integer, Long, Double, Currency, Date, Object, String, Variant (oletus)

Muuttujatyypit ovat Boolean, Byte, Integer, Long, Double, Currency, Date, Object, String, Variant (oletus) VISUAL BASIC OHJEITA Kutsuttava ohjelma alkaa kometoparilla Sub... End Sub Sub ohjelmanimi()...koodia... End Sub Muuttujat Muuttujan esittely Muuttujatyypit ovat Boolean, Byte, Integer, Long, Double, Currency,

Lisätiedot

Ohjausjärjestelmien jatkokurssi. Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin

Ohjausjärjestelmien jatkokurssi. Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin Ohjausjärjestelmien jatkokurssi Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin http://www.techsoft.fi/oskillaattoripiirit.htm http://www.mol.fi/paikat/job.do?lang=fi&jobid=7852109&index=240&anchor=7852109 Yksiköt

Lisätiedot

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?

Lisätiedot

Perinteiset tietokoneohjelmat alkavat pääohjelmasta, c:ssä main(), jossa edetään rivi riviltä ja käsky käskyltä.

Perinteiset tietokoneohjelmat alkavat pääohjelmasta, c:ssä main(), jossa edetään rivi riviltä ja käsky käskyltä. TIETOKONEOHJELMIEN RAKENNE Perinteiset tietokoneohjelmat alkavat pääohjelmasta, c:ssä main(), jossa edetään rivi riviltä ja käsky käskyltä. Teollisuusautomaation ohjelmiin on lainattu runsaasti perinteisen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 27.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 27.1.2010 1 / 37 If-käsky toistokäskyn sisällä def main(): HELLERAJA = 25.0 print "Anna lampotiloja, lopeta -300:lla."

Lisätiedot

1 PHP-sovelluksen toiminta

1 PHP-sovelluksen toiminta AMVA48-49 HTML ja PHP-ohjelmointi, 2 ov Yleistä kurssista HTMLperusteita PHP-kielen perusrakenteet HTMLlomakkeen käsittely Tiedoston käsittely Evästeiden käyttö Istunnon hallinta Oppimistehtävät PHP-KIELEN

Lisätiedot

Fortran 90/95. + sopii erityisesti numeriikkaan:

Fortran 90/95. + sopii erityisesti numeriikkaan: Fortran 90/95 + sopii erityisesti numeriikkaan: + optimoivat kääntäjät tehokas koodi + mukana valmiiksi paljon varusfunktioita + kompleksiluvut + taulukko-operaatiot + operaattorit laajennettavissa myös

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

4. oppitunti. Ilmaukset ja ohjelmalauseet. Osa

4. oppitunti. Ilmaukset ja ohjelmalauseet. Osa Osa I 4. oppitunti Ilmaukset ja ohjelmalauseet Ohjelma ei todellisuudessa ole mitään muuta kuin joukko komentoja, jotka suoritetaan peräkkäin. Monipuolisuutta ohjelmaan saadaan, kun ohjelmassa haaraudutaan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman

Lisätiedot

Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 3: Laskennan ohjaus. Lohkolause (block) Peräkkäinen laskenta. Lohkon käyttö. Esimerkki

Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 3: Laskennan ohjaus. Lohkolause (block) Peräkkäinen laskenta. Lohkon käyttö. Esimerkki Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 3: Laskennan ohjaus Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Peräkkäinen laskenta Ehdollinen laskenta Laskennan toisto Laskennan hierarkisuus 10/19/99

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

JavaScript alkeet Esimerkkikoodeja moniste 2

JavaScript alkeet Esimerkkikoodeja moniste 2 JavaScript alkeet Esimerkkikoodeja moniste 2 Esim 5.1 laskujärjestys operaattorit var tulos = 5 + 4 * 12 / 4; document.write("5 + 4 * 12 / 4 laskutoimituksen tulos on " + tulos,"");

Lisätiedot

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti Luku 6 Dynaaminen ohjelmointi Dynaamisessa ohjelmoinnissa on ideana jakaa ongelman ratkaisu pienempiin osaongelmiin, jotka voidaan ratkaista toisistaan riippumattomasti. Jokaisen osaongelman ratkaisu tallennetaan

Lisätiedot

Harjoitustyö: virtuaalikone

Harjoitustyö: virtuaalikone Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman

Lisätiedot

Taulukot. Taulukon määrittely ja käyttö. Taulukko metodin parametrina. Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon. Taulukon lajittelu

Taulukot. Taulukon määrittely ja käyttö. Taulukko metodin parametrina. Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon. Taulukon lajittelu Taulukot Taulukon määrittely ja käyttö Taulukko metodin parametrina Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon Taulukon lajittelu esimerkki 2-ulottoisesta taulukosta 1 Mikä on taulukko? Taulukko on

Lisätiedot

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4) 2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi

Lisätiedot

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100 Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).

Lisätiedot

Javan perusteet. Ohjelman tehtävät: tietojen syöttö, lukeminen prosessointi, halutun informaation tulostaminen tulostus tiedon varastointi

Javan perusteet. Ohjelman tehtävät: tietojen syöttö, lukeminen prosessointi, halutun informaation tulostaminen tulostus tiedon varastointi 1 Javan perusteet Ohjelmointi IPO-malli Java lähdekoodista suoritettavaksi ohjelmaksi Vakio Muuttuja Miten Javalla näytetään tietoa käyttäjälle, miten Javalla luetaan käyttäjän antama syöte Miten Javalla

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely

Lisätiedot

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen Metodit Metodien määrittely Metodin parametrit ja paluuarvo Metodien suorittaminen eli kutsuminen Metodien kuormittaminen 1 Mikä on metodi? Metodi on luokan sisällä oleva yhteenkuuluvien toimintojen kokonaisuus

Lisätiedot

1. ohjelman selitystä Muutamien ohjelman yksityiskohtien läpikäyntiä

1. ohjelman selitystä Muutamien ohjelman yksityiskohtien läpikäyntiä C# - kieli 1. ohjelman selitystä Muutamien ohjelman yksityiskohtien läpikäyntiä class MainClass { public static void Main(string[] args) { Console.WriteLine("Hei maailma!"); jokainen C#-ohjelma on aina

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 14.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 14.2.2011 1 / 55 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT Timo Harju 1999-2004 1 typedef link List; /* Vaihtoehtoisia nimiä */ typedef link Stack; /* nodepointterille */ typedef link Queue typedef struct node Node; /* itse nodelle

Lisätiedot

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

PHP tehtävä 3 Atte Pekarinen TIKT13A 4.12.2014

PHP tehtävä 3 Atte Pekarinen TIKT13A 4.12.2014 PHP-kielen perusteet 3.1 Mitä tarkoittaan heredoc? Milloin sitä kannattaa käyttää? Kirjoita esimerkki sen käyttämisestä. Heredoc on ominaisuus PHP-koodaamisessa, jolla voidaan kirjoittaa pitkiä tekstejä

Lisätiedot

1. (a) Seuraava algoritmi tutkii, onko jokin luku taulukossa monta kertaa:

1. (a) Seuraava algoritmi tutkii, onko jokin luku taulukossa monta kertaa: Tietorakenteet, laskuharjoitus 10, ratkaisuja 1. (a) Seuraava algoritmi tutkii, onko jokin luku taulukossa monta kertaa: SamaLuku(T ) 2 for i = 1 to T.length 1 3 if T [i] == T [i + 1] 4 return True 5 return

Lisätiedot

Metropolia ammattikorkeakoulu 05.02.2015 TI00AA43-3004: Ohjelmointi Kotitehtävät 3

Metropolia ammattikorkeakoulu 05.02.2015 TI00AA43-3004: Ohjelmointi Kotitehtävät 3 : http://users.metropolia.fi/~pasitr/2014-2015/ti00aa43-3004/kt/03/ratkaisut/ Tehtävä 1. (1 piste) Tee ohjelma K03T01.cpp, jossa ohjelmalle syötetään kokonaisluku. Jos kokonaisluku on positiivinen, niin

Lisätiedot

OPINTOJAKSON OHJELMOINTI HARJOITUSTEN RATKAISUJA

OPINTOJAKSON OHJELMOINTI HARJOITUSTEN RATKAISUJA OPINTOJAKSON OHJELMOINTI HARJOITUSTEN RATKAISUJA HARJOITUS 1 1. Laadi algoritmi opiskelijan aamutoimista ja koulumatkasta. 2. Laadi algoritmi, joka lukee käyttäjän antamia lukuja niin kauan, kunnes sille

Lisätiedot

12.10.2011. Erittäin nopea tapa saada kehitysympäristö php:lle pystyyn Voidaan asentaa muistitikulle

12.10.2011. Erittäin nopea tapa saada kehitysympäristö php:lle pystyyn Voidaan asentaa muistitikulle (Ei yhtään videota tällä kertaa.) X niin kuin Cross-Platform, Apache, MySql, PHP, Perl Kehitysympäristö EI tuotantokäyttöön Monet tärkeät tietoturva-asetukset ovat oletuksena pois päältä Erittäin nopea

Lisätiedot

Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot

Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot Tiedosto yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka on tavallisesti talletettu pysyväismuistiin muodostuu tietueista, jotka voivat olla keskenään samanlaisia tai vaihdella tyypiltään tiedostot ovat joko tekstitiedostoja

Lisätiedot

13 Operaattoreiden ylimäärittelyjä

13 Operaattoreiden ylimäärittelyjä 248 13 C++-kielessä voidaan operaattoreita ylimäärittää. Ylimääriteltävää operaattoria voidaan pitää ikäänkuin metodina, joka esitellään luokan esittelyssä ja määritellään luokan ulkopuolella kuten metoditkin.

Lisätiedot

Listarakenne (ArrayList-luokka)

Listarakenne (ArrayList-luokka) Listarakenne (ArrayList-luokka) Mikä on lista? Listan määrittely ArrayList-luokan metodeita Listan läpikäynti Listan läpikäynti indeksin avulla Listan läpikäynti iteraattorin avulla Listaan lisääminen

Lisätiedot

1. Algoritmi 1.1 Sisällys Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. Muuttujat ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 10 Ke 11.2.2015. Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 10 Ke 11.2.2015. Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 10 Ke 11.2.2015 Timo Männikkö Luento 10 Algoritminen ongelman ratkaisu Suunnittelumenetelmät Raaka voima Järjestäminen eli lajittelu Kuplalajittelu Väliinsijoituslajittelu Valintalajittelu

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 13 Ti 23.2.2016. Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 13 Ti 23.2.2016. Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 13 Ti 23.2.2016 Timo Männikkö Luento 13 Suunnittelumenetelmät Taulukointi Kapsäkkiongelma Ahne menetelmä Verkon lyhimmät polut Dijkstran menetelmä Verkon lyhin virittävä puu Kruskalin

Lisätiedot

1. Ohjelmoinnin peruskäsitteet ja -elementit

1. Ohjelmoinnin peruskäsitteet ja -elementit 1. Ohjelmoinnin peruskäsitteet ja -elementit 1. ohjelmoinnin periaatteet 2. ohjelmointikielet 3. algoritmien suunnittelu 1 1.1 Ohjelmoinnin periaatteet Vaatimukset Määrittely Suunnittelu Toteutus Integrointi

Lisätiedot