2. C-kieli ja ongelmanratkaisu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. C-kieli ja ongelmanratkaisu"

Transkriptio

1 2. C-kieli ja ongelmanratkaisu Taustaa Esimerkki C-kielisen ohjelman kehityksestä Kielen yleispiirteet Muuttujat Suoritettavat lauseet Tietotyypit ja lausekkeet Tietojen lukeminen ja tulostaminen 64

2 C -kieli Bell Labs, UNIX-systeemiohjelmointiin kehitetty kieli Laaja osa UNIX-järjestelmän toiminnoista kirjoitettu C-kielellä Pohjautuu BCPL- ja B-kieliin yleiskäyttöinen ohjelmointikieli, standardoitu siirrettävä, sama ohjelma voidaan kääntää ja suorittaa eri käyttöjärjestelmä- ja laiteympäristöissä sisältää sekä koneläheisen että korkean tason kielen ominaisuuksia pieni ydin, monimutkaiset kokonaisuudet rakennetaan aliohjelmakirjastojen avulla. direktiivit ja esikääntäjien käyttö 65

3 vaikeahko, helppo tehdä pahoja virheitä kompakti eli tiivis esitysasu, tarvitaan kommentointia heikosti tyypitetty eikä ajonaikaisia tarkistuksia (vrt. esim Java) ei välttämättä paras kieli aloittelijalle C-kieli mahdollistaa hyvin tiiviin ja samalla sekavan tavan esittää asioita, kuitenkin hyvän ohjelman tulisi olla mahdollisimman helppolukuinen ja ymmärrettävä. 66

4 C-kielisen ohjelman kirjoittaminen: 1. Ohjelma kirjoitetaan tiedostoon tekstieditorilla. Editoinnin tuloksena saadaan tekstitiedosto, joka sisältää ohjelman koodin (ns.lähdekoodi) ohjelma.c 2. Tekstitiedosto muutetaan tietokoneen ymmärtämään muotoon C-kääntäjällä (käännetään ja ohjelmaan liitetään samalla kirjasto-ohjelmien binäärikoodit = linkittäminen) esim: gcc -o ohjelma ohjelma.c saadaan uusi tiedosto ohjelma, jossa ohjelma on konekielisessä muodossa 3. Ohjelman suorittaminen./ohjelma, jossa./ ilmaisee mistä hakemistosta suorittavaa ohjelma-nimistä ohjelmaa etsitään 67

5 #include <stdio.h> int main(void){ printf("tervehdys\n"); return(0); } ohjelma.c virheet kääntäjä kirjastot kirjastot kirjastot objektikoodi ohjelma.obj linkkeri suoritettava ohjelma ohjelma.exe 68

6 Esimerkki ohjelman kehityksestä Vaatimusmäärittely: Ongelma: Kartalla etäisyydet esitetty maileina. Tehtävänä muuttaa annettu mailimäärä kilometreiksi. Analyysi: Ohjelman syötteenä mailimäärä numerotietona ja tulostuksena vastaava kilometrimäärä numerona. Tietovaatimukset ja keskeinen kaava syote: mailit, etäisyys maileina tulostus: kilometrit, etäisyys kilometreinä maili on kilometriä 69

7 mailit ja kilometrit ovat nimettyjä muistielementtejä, jotka tulevat sisältämään syötteen (mailit) ja tuloksen (kilometrit). Suunnittelu: Algoritmi yleisellä tasolla 1. lue etäisyys maileina 2. muuta etäisyys kilometreiksi 3. tulosta etäisyys kilometreinä Ensimmäinen ja kolmas lause selviä. Tarkennetaan toinen: kilometrit on kertaa mailit 70

8 Toteutus C-kielellä saadaan seuraava ohjelma 71

9 /* * mailitkilometreiksi.c * Muuttaa etäisyydet maileista kilometreiksi * * Created by Ilkka Räsänen. * * */ #include <stdio.h> /* printf ja scanf */ /* #define KM_MAILISSA muunnosvakio makron avulla */ const double KM_MAILISSA = 1.609; /* muunnosvakio vakiomuuttujana, parempi tapa */ int main (void) { double mailit, /* etäisyys maileissa */ kilometrit; /* etäisyys kilometreissä */ /* luetaan sisään etäisyys maileissa */ printf ("Anna etäisyys maileissa >"); scanf("%lf", &mailit); /* muuta etäisyys kilometreiksi */ kilometrit = KM_MAILISSA * mailit; /* tulosta etäisyys kilometreissä */ printf("etäisyys on %lf kilometriä", kilometrit); } return(0); 72

10 Ohjelman kääntäminen: 73

11 Ohjelman suoritus: 74

12 C-kielessä ohjelman kommentit /* ja */ -merkkien välissä. /* * mailitkilometreiksi.c * Muuttaa etäisyydet maileista kilometreiksi * * Created by Ilkka Räsänen. * * */ 75

13 C-kielessä ohjelman kääntäminen tapahtuu kahdessa vaiheessa. 1. esikääntäjä muuttaa ja täydentää ohjelman lähdekoodia 2. C-kääntäjä tuottaa konekielisen version esikäännetystä koodista 76

14 Ohjelma sisältää direktiivit, ohjeita esikääntäjälle, alkavat #- merkillä #include <stdio.h> informaatiota käsiteltävistä tietoelementeistä, mitä nimiä käytämme muistipaikoille ja minkä tyyppistä tietoa niihin talletetaan, muuttujien määrittelyt double mailit, /* etäisyys maileissa */ kilometrit; /* etäisyys kilometreissä */ 77

15 C-kielen lauseita, jotka vastaavat algoritmin käskyjä tai toimintaohjeita printf ("Anna etäisyys maileissa >"); scanf("%lf", &mailit); /* muuta etäisyys kilometreiksi */ kilometrit = KM_MAILISSA * mailit; /* tulosta etäisyys kilometreissä */ printf("etäisyys on %lf kilometriä\n\n", kilometrit); Esimerkkiohjelma joka koostuu kahdesta osasta: direktiivit esikääntäjälle ja pääfunktio, joka sisältää muuttujien määrittelyt ja suoritettavat lauseet. 78

16 #include <stdio.h> /* printf ja scanf määrittelyt */ int main(void) { } char kirjain1, kirjain2, kirjain3; /* kolme kirjainta */ int vuosi; /* kuluva vuosi */ printf( Anna kolmikirjaiminen tunnus ja paina returnia ); scanf( %c%c%c, &kirjain1, &kirjain2, &kirjain3); printf( Anna kuluva vuosi ja paina returnia ); scanf( %d, &vuosi); printf( Tervehdys %c%c%c.\nvuosi on %d\n, kirjain1,kirjain2,kirjain3, vuosi); return(0); 79

17 Ohjelma tulostaa käyttäjän antaman tunnuksen ja kuluvan vuoden. 80

18 C-kielen yleispiirteet Ohjelman ulkoasu: esikääntäjän direktiivit main-funktion aloitus { muuttujien määrittelyt suoritettavat lauseet } 81

19 Esikääntäjän direktiivit Jokaiseen C-ohjelmaan liitetään yksi tai useampia otsikkotiedostoja, joiden tarve riippuu ohjelmassa käytetyistä kirjastofunktioista. Esikääntäjän direktiivit ovat C-esiprosessorin ymmärtämiä käskyjä, jotka suoritetaan ennen ohjelman varsinaista kääntämistä. direktiivi alkaa "#"-merkillä #include kertoo käytetyt kirjastot #define määrittelee mm. vakiomakrot 82

20 C-kieli sisältää aika pienen määrän toimintoja ohjelmakirjastojen käyttö C-kielen standardi edellyttää tiettyjen kirjastojen toimittamisen jokaisen C- kielen toteutuksen mukana. kirjastotiedostot päättyvät.h tunnukseen (h = header) 83

21 Esimerkiksi: #include<stdio.h> -direktiivi käskee esiprosessoria lisäämään tiedoston stdio.h sisältämät määrittelyt ohjelmatiedostoon ennen ohjelman varsinaista kääntämistä. Määrittelyt kertovat esiprosessorille mm. sen, että ohjelmassa käytetyt nimet (kuten scanf ja printf ) löytyvät em. tiedostosta. #define MK_EUROINA /* muunnosvakio */ liittää vakiomakroon MK_EUROINA merkityksen Esikääntäjä korvaa ohjelmakoodissa esiintyvän tunnuksen MK_EUROINA arvolla ennen kääntämistä. 84

22 vakiomakroiksi määritellään vain sellaisia arvoja, jotka pysyvät vakioina! tunnuksen käyttö ohjelmakoodissa lisää ohjelman luettavuutta ja ylläpidettävyyttä. 85

23 main-funktio main-funktion aloitus kertoo, mistä ohjelman suoritus alkaa main-funktion otsikko on muotoa: int main ( void ) Kaikissa suoritettavissa C-ohjelmissa on oltava yksi main-funktio. 86

24 Loput koodirivit muodostavat ohjelman rungon. Ohjelman runko sijoitetaan {, } -merkkien sisälle Sulkeissa olevaa ohjelman osaa kutsutaan lohkoksi ( block ). Ohjelma päättyy "}"- merkkiin. Sisentäminen, välilyönnit ja rivien katkaisu ohjelmaa kirjoitettaessa on olennaista ohjelman selkeyden vuoksi! 87

25 Ohjelman runko koostuu kahdesta osasta Määrittelyistä Suoritettavista lauseista Esimerkki C-ohjelmasta: #include <stdio.h> int main(void){ printf("hello, World!\n"); return(0); } 88

26 Ohjelma sisältää kaksi suoritettavaa lausetta (statement): printf("hello, World!\n"); Se tulostaa kuvaruudulle tekstin Hello, World!, (lainausmerkkejä ei tulosteta). Käskyllä: return(0); lähetetään kontrolli takaisin käyttöjärjestelmälle, eli main-funktion suoritus päättyy. Luku 0 ilmoittaa käyttöjärjestelmälle että ohjelman suoritus päättyi normaalisti. 89

27 Varatut sanat varattuja sanoja (32 kpl), joita ei saa käyttää mihinkään muuhun, kuin niille varattuun tarkoitukseen. auto double int struct break else long switch case enum register typedef char extern return union const float short unsigned continue for signed void default goto sizeof volatile do if static while 90

28 Standarditunnukset esimerkiksi scanf ja printf, ovat standardi syöttö/tulostus -kirjastossa määriteltyjen operaatioiden nimiä voidaan määritellä uudelleen (ei suositella) Käyttäjän määrittelemät tunnukset ohjelman käyttämien muistipaikkojen ja funktioiden nimeäminen Tunnus voi koostua kirjaimista (a - z,a - Z) numeroista (0-9), mutta ei saa alkaa numerolla alaviivasta varattua sanaa ei saa käyttää tunnuksena standardikirjaston tunnuksia ei tulisi määritellä uudelleen 91

29 Tunnuksen pituudelle ei ole määritelty maksimipituutta, mutta jotkut ANSI C- kääntäjät saattavat pitää kahta tunnusta samana elleivät tunnukset eroa mitenkään 31 ensimmäisen merkin osalta. Tunnukset kannattaa nimetä kuvaavasti, jolloin sen merkitys on helpompi tajuta. Jos tunnus koostuu kahdesta tai useammasta sanasta voidaan lukemista helpotta kirjoittamalla esim. hintaeuroina tai hinta_euroina Liikaa toisiaan muistuttavia tunnusten nimiä kannatta välttää, ei kannata määritellä tunnuksia suuri ja SUURI C-kääntäjä tekee eron isojen ja pienten kirjainten välillä! 92

30 Muuttujien määrittelyt Muuttuja on muistielementti, joka tallettaa ohjelman käsittelemää syöttö- ja tulostustietoa sekä välituloksia. Muuttujan määrittely kertoo talletetun tiedon tyypin talletukseen käytetyn muistielementin nimen sallitut operaatiot int vuosi; /* kokonaislukumuuttuja nimeltä vuosi */ char kirjain_1, kirjain_2, kirjain_3; /* kolme kirjainta */ double kilometrit; /* yksi reaaliluku */ Muuttujien, vakioiden, funktioiden ja tyyppien niminä käytetään ohjelmoijan määrittelemiä tunnuksia. 93

31 Kaikki C-ohjelmassa käytettävät muuttujat on määriteltävä ennen käyttöä! Tietotyypit C-kielen etukäteen määritellyt standarditietotyypit ovat short, int, long (kokonaisluvut) float, double (reaaliluvut) char (merkkitieto) bool (totuusarvot, c99->, sijaitsee stdbool.h -tiedostossa) Kaikki C-kielen numeeriset vakiot ovat positiivisia kokonaislukuja. Negatiivisten lukujen "-" -merkki tulkitaan operaattoriksi (ei luvun osaksi), joka muuttaa positiivisen luvun negatiiviseksi. 94

32 Tietotyyppi int int -tyyppiseen muistipaikkaan voidaan tallettaa kokonaislukuja. ANSI C määrittelee tyypin int koon siten, että sen täytyy kyetä tallettamaan vähintään arvoja väliltä mahdolliset aritmeettiset operaatiot +, -, *, / ja % -operaatiot (% on jakojäännös eli modulo -operaatori) = = lukujen vertailu kokonaisluvuilla laskeminen tuottaa lopputulokseksi kokonaislukuja 95

33 Tietotyyppi double Tietotyyppi double kykenee tallettamaan reaalilukuja (desimaalilukuja) kokonais- ja desimaaliosa erotetaan toisistaan pisteellä (32.99) mahdolliset aritmeettiset operaatiot +, -, *, / -operaatiot == lukujen vertailu double tyypin luvut voidaan esittää myös käyttäen tieteellistä notaatiota (yleensä hyvin pienten ja hyvin suurten arvojen esittämisessä). 1.23e5 tai 1.23E5, jossa e tai E tulkitaan luvuksi 10, jota korotetaan potenssiin 5. Tyyppi double kykenee tallettamaan vain pienen osan kaikista reaaliluvuista, ja lukujen tarkkuus on äärellinen, koska muistipaikoilla on rajallinen koko! 96

34 Esimerkiksi 10.0 * 0.1 ei välttämättä olekaan 1.0 Tietotyyppi char Tyyppi char esittää yksittäisen merkin arvon. Yksittäinen merkki esitetään ohjelmakoodissa heittomerkkien sisällä ( 'A', '1'...) Kullekin merkille on sovittu numeerinen arvo, tavallisimmin on käytössä ns. ASCII-koodi (American Standard Code for Information Interchange ). char -tyypin tietoja voidaan verrata ja tiedoille voidaan suorittaa myös aritmeettisia operaatioita. 97

35 Tietotyyppi bool Totuusarvotyyppi, voi saada vain arvoja TRUE tai FALSE. Käytetään loogisten operaatioiden yhteydessä 98

36 Kommentit Kommenttien avulla selitetään ohjelman lukijalle mitä ohjelma tekee, kääntäjä sivuuttaa kommentit, eli suoritettavan ohjelman koko ei kasva. Kommentit voi kirjoittaa kahdella eri tavalla. // -merkillä alkava kommentti on voimassa tämän rivi loppuun saakka. /* ja */ -merkkien välissä oleva teksti tulkitaan kommentiksi, mutta tämän kommentin sisällä ei saa olla toista kommenttia! /* tämän pitäisi olla kommenttia. /* kuten myös tämän */ mutta kuinkas tässä näin kävi */ 99

37 Suoritettavat lauseet Ohjelman suoritettavat operaatiot esim. laskutoimitukset käännetään konekielelle ja ladataan muistiin ja suoritetaan (ajetaan). Sijoituslause Sijoituslause tallettaa muuttujaan laskennan tuloksen entinen arvo tuhoutuu kilometrit = KM_MAILISSA * mailit; Yleinen muoto: tulos = lauseke 100

38 Ohjelmoinnissa mahdollista myös: summa = summa + 1; pankkitili = pankkitili - otto; Lauseke on ohjelmointikielinen ilmaisu, jolla on arvo Lausekkeen arvon tietotyyppi määräytyy operandien tyyppien perusteella Lausekkeen: muuttuja operaattori muuttuja (esim. x + y) arvo on tyyppiä int, jos molemmat muuttujat ovat tyyppiä int, jos toinen tai molemmat operandit ovat tyyppiä double, on lausekkeen arvo double. 101

39 Sijoituslauseessa muotoa x = y + z lasketaan ensin lausekkeen y + z arvo, jonka tyyppi määräytyy operandien perusteella jos muuttujan x ja lausekkeen tyyppi on sama niin OK jos muuttuja x on double ja lauseke on int niin ko. kokonaisluku muutetaan reaaliluvuksi jos muuttuja x on int ja lauseke on double niin reaaliluvun desimaaliosa tipahtaa sijoituksessa pois, katkaisu tehdään desimaalipisteen kohdalta, ei pyöristystä ei tapahdu Aritmeettisten lausekkeiden laskentajärjestys ensin sulut sisältä ulos operaattoreiden sidontajärjestyksen mukaan 102

40 Operaattoreiden assosiointi yksioperandiset (unarit) oikealta vasemmalle kaksioperandiset (binäärit) vasemmalta oikealle 103

41 Syöttö- ja tulostusoperaatiot ( I/O) Ohjelmalle välitetään tietoa syöttö-operaatioiden avulla ja ohjelmasta välitetään tietoja tulostusoperaatioiden avulla. C-kielessä ei ole itsessään valmiita syöttö- tai tulostusoperaatioita, vaan käytetään kirjastofunktioita. Useimmat C-kielen syöttö- ja tulostusfunktiot käyttävät puskurointia. Tiedot kerätään väliaikaiseen muistialueeseen (puskuri). Tieto välitetään lukufunktiolle, kun käyttäjä on painanut returnia (enteriä). C-kieli käyttää ns. virtoja (stream, vuo) esittämään tietoa, joka siirtyy ohjelmaan tai ohjelmasta ulos. 104

42 Ennalta määriteltyjä standardeja tietovirtoja ovat: Virran nimi kuvaus laite stdin syöttövirta näppäimistö stdout tulostusvirta näyttö stdprn tulostinvirta rinnakkaisportti stdaux oheislaitetulostus sarjaportti stderr virhevirta näyttö Standardivirrat avataan automaattisesti ohjelmaa suoritettaessa. Tietoja voidaan lukea myös puskuroimattomasti, jolloin käyttäjän antamat yksittäiset merkit ovat ohjelman käytettävissä heti merkkien syöttämisen jälkeen. 105

43 Syöttö- ja tulostusoperaatiot i/o-funktioilla, jotka yleensä otetaan käyttöön direktiivillä #include <stdio.h> Tietojen tulostaminen Yksittäisen merkin tulostaminen tapahtuu funktiolla: char merkki = 'A'; putchar ( merkki ); 106

44 Muotoileva tulostus; printf printf -funktio kykenee muotoilemaan tulostusta käyttäjän haluamalla tavalla. funktion nimi funktion argumentit (parametrit ) printf("pankkitilin saldo on %lf euroa.\n", pankkitili); formaattimerkkijono tulostuslista 107

45 Funktion printf kutsu koostuu funktion nimestä suluissa kirjoitetuista (pilkuilla toisista ertettuna) funktion argumenteista (parametreista). 108

46 Funktion printf argumentit ovat formaatti-merkkijono lainausmerkeissä: "Pankkitilin saldo on %lf euroa.\n" tulostuslista: muuttuja pankkitili Jos muuttujalla pankkitili on arvo niin kuvaruudulle tulostuisi Pankkitilin saldo on euroa. ennen tulostusta muotoilumääre %f tai %lf korvataan tulostuslistan muuttujan pankkitili sisällöllä. Muotoilumääre ilmaisee missä muodossa muuttujien arvot tulostetaan. Muotoilumääre alkaa aina % -merkillä. 109

47 Jokaiselle tietotyypille on oma muotoilumääreensä esim. muotoilumääre tyyppi käyttö funktiossa %d int printf / scanf %f double printf %lf double printf / scanf %c char printf / scanf %s merkkijono printf / scanf Huomatkaa että %d ei ole reaalilukujen tulostamiseen tarkoitettu muotoilumääre, vaan kokonaislukujen (kymmenjärjestelmässä) tulostamiseen! 110

48 Tulostettavan muuttujan arvo tulostuu muotoilumääreen paikalle siten, että tilaa varataan juuri sen verran kuin tarvitaan. Haluttaessa voidaan tulostuskentän leveyteen vaikuttaa kirjoittamalla %-merkin ja kirjainkoodin väliin kokonaisluku, joka ilmaisee vähimmäistilan, joka varataan tulostettavalle tiedolle. Esimerkiksi %8d varaa kahdeksan merkkiä tilaa kokonaisluvun tulostusta varten. Tulostettava tieto kirjoitetaan tulostuskentän oikeaan laitaan. Jos halutaan sijoittaa tulostettava tieto kentän vasempaan reunaan käytetään "-" - merkkiä %-merkin ja kentän koon välissä, esim. %-8d Reaalilukujen desimaalit tulostetaan oletusarvoisesti järjestelmän määräämällä tarkkuudella. 111

49 Haluttaessa voidaan tarkkuutta rajoittaa kirjoittamalla tulostuskentän leveysmääreen jälkeen piste ja kokonaisluku, jolla ilmaistaan tulostettavien desimaalien määrä. Esimerkiksi printf("pankkitilin saldo on %9.3lf euroa.\n", pankkitili); tulostaisi Pankkitilin saldo on euroa. 112

50 Desimaalit pyöristetään tulostuksessa, jos tulostuksen muotoilussa käytetään desimaalien määrää kuvaavaa kenttää. Tämä ei kuitenkaan muuta pysyvästi käsiteltävää tulostettavaa tietoa. Tulostuskentän leveysosa voidaan jättää pois ja kuitenkin tulostettavien desimaalien määrää voidaan rajata esim: printf("pankkitilin saldo on %.1lf euroa.\n", pankkitili); Formaattirivi sisältää myös tulostuksenohjausmerkin \n (rivinvaihto). Kaikki C- kielen ohjauskomennot alkavat aina \-merkillä (backslash). Samalla printf -lauseella voidaan tulostaa useamman muuttujan arvo. Muotoilumääreiden paikalle sijoitetaan perässä tulevien muuttujien sisällöt siinä järjestyksessä kuin ne on tulostuslistaan kirjoitettu. 113

51 printf("%d + %d = %d\n", luku1, luku2, summa); jos luku1, luku2 ja summa ovat int -tyypin muuttujia ja niillä on arvot. luku1 = 10; luku2 = 19; summa = 29; Ohjelma tulostaisi: =

52 printf -lauseesta voi myös puuttua tulostuslista: printf("tässäpä on kaksi\nriviä tekstiä.\n"); Tulostaisi Tässäpä on kaksi riviä tekstiä. 115

53 Muita ohjausmerkkejä ovat: Koodi Määrittely \a äänimerkki (alarm) \b askelpalautin \r palautus saman rivin alkuun \f sivunvaihto \n rivinvaihto \t vaakatabulaattori \v pystytabulaattori \\ kenoviiva \0 NUL-arvo \ lainausmerkki \ heittomerkki \? kysymysmerkki 116

54 Tiedon lukeminen C-kielestä löytyy useita funktioita, joiden avulla voidaan lukea tietoja ohjelman käyttöön. Tavallisimmin tietoja luetaan näppäimistöltä. luetaan merkki kerralla luetaan rivi kerralla Kaikki lukeminen tapahtuu merkkitietona, muunnos muuttujan käyttämäksi tietotyypiksi tapahtuu lukuvaiheessa. 117

55 Puskuroitu lukeminen Yksittäisten merkkien lukeminen funktiolla getchar( ); char mki; mki = getchar( ); Palauttaa näppäimistöltä syötetyn yksittäisen merkin. Käyttää puskurointia. Ei tarvitse argumentteja. 118

56 Muotoileva (formatoiva) lukeminen, scanf Funktiolla scanf luetaan formatoidusti standardi-inputvirrasta, joka on tyypillisesti näppäimistö. scanf("%lf", &palkka); scanf -funktio kopioi näppäimistöltä syötetyn tiedon palkka -muuttujaan. %lf kertoo minkä tyyppisenä tieto talletetaan lukemisen yhteydessä (tässä tapauksessa reaaliluku). &-merkki on ns. osoiteoperaattori, scanf -funktiolle kerrotaan muuttujan palkka muistiosoite, jonne luettava tieto talletetaan reaalilukuna. scanf odottaa luettavaa tietoa ja <return>-näppäimen painallusta. 119

57 tietoa voidaan korjata syöttövaiheessa, jos ei ole ehditty painaa <return>näppäintä. scanf palauttaa tiedon siitä kuinka monta tietoalkiota se pystyi lukemaan näppäimistöltä virheettömästi. lukuvirheen sattuessa puskuriin jää lukematon tieto talteen! Useamman tiedon lukeminen yhdellä scanf -funktiolla tapahtuu seuraavasti: int maara; char merkki; double palkka; printf("anna yksi kokonaisluku, merkki ja reaaliluku"); scanf ("%d%c%lf", &maara, &merkki, &palkka); 120

58 Käyttäjän on tällöin syötettävä pyydetyt tiedot samalla rivillä yhteen kirjoitettuna. 1A <return> Käskyllä: scanf("%d %c %lf", &maara, &merkki, &palkka); Käyttäjä voisi syöttää luvun, merkin ja reaaliluvun samalla rivillä siten, että tiedot erotetaan välilyönneillä: 1 A <return> 121

59 Käyttäjä voisi viimeisessä tapauksessa syöttää kunkin tiedon erikseen: 1<return> A<return> <return> 122

60 Jos edellinen lukufunktio kirjoitetaan esimerkiksi näin: scanf("%d,%c,%lf", &maara, &merkki, &palkka); Odottaa ohjelma, että syötettävät tiedot erotetaan toisistaan pilkuilla: 1, A, <return> Pilkun paikalla voi käyttää vaikka kirjainta a, jolloin lukeminen tulkitsee a:n erottimeksi eikä lue sitä muuttujien sisällöksi. 1aAa <return> 123

C-kieli mahdollistaa hyvin tiiviin ja samalla sekavan tavan esittää asioita, kuitenkin hyvän ohjelman tulisi olla mahdollisimman helppolukuinen ja

C-kieli mahdollistaa hyvin tiiviin ja samalla sekavan tavan esittää asioita, kuitenkin hyvän ohjelman tulisi olla mahdollisimman helppolukuinen ja 1. C-kieli yleiskäyttöinen ohjelmointikieli, standardoitu 1990. siirrettävä laiteläheinen pieni ydin, monimutkaiset kokonaisuudet rakennetaan aliohjelmakirjastojen avulla. direktiivit ja esikääntäjien

Lisätiedot

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille:

Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille: Merkkijonot C-kielessä merkkijono on taulukko, jonka alkiot ovat char -tyyppiä. Taulukon viimeiseksi merkiksi tulee merkki '\0', joka ilmaisee merkkijonon loppumisen. Merkkijono määritellään kuten muutkin

Lisätiedot

Tietueet. Tietueiden määrittely

Tietueet. Tietueiden määrittely Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti: 1 (7) Tiedon lukeminen näppäimistöltä Scanner-luokan avulla Miten ohjelma saa käyttöönsä käyttäjän kirjoittamaa tekstiä? Järjestelmässä on olemassa ns. syöttöpuskuri näppäimistöä varten. Syöttöpuskuri

Lisätiedot

Javan perusteet. Ohjelman tehtävät: tietojen syöttö, lukeminen prosessointi, halutun informaation tulostaminen tulostus tiedon varastointi

Javan perusteet. Ohjelman tehtävät: tietojen syöttö, lukeminen prosessointi, halutun informaation tulostaminen tulostus tiedon varastointi 1 Javan perusteet Ohjelmointi IPO-malli Java lähdekoodista suoritettavaksi ohjelmaksi Vakio Muuttuja Miten Javalla näytetään tietoa käyttäjälle, miten Javalla luetaan käyttäjän antama syöte Miten Javalla

Lisätiedot

Tietotyypit ja operaattorit

Tietotyypit ja operaattorit Tietotyypit ja operaattorit Luennossa tarkastellaan yksinkertaisten tietotyyppien int, double ja char muunnoksia tyypistä toiseen sekä esitellään uusia operaatioita. Numeeriset tietotyypit ja muunnos Merkkitieto

Lisätiedot

Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot

Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot Tiedosto yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka on tavallisesti talletettu pysyväismuistiin muodostuu tietueista, jotka voivat olla keskenään samanlaisia tai vaihdella tyypiltään tiedostot ovat joko tekstitiedostoja

Lisätiedot

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa.

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukot C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukon muuttujilla (muistipaikoilla) on yhteinen nimi. Jokaiseen yksittäiseen

Lisätiedot

1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003. 1. luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot.

1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003. 1. luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot. EVTEK Teknillinen ammattikorkeakoulu Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003 Olli Hämäläinen kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot luennot 1-2/2003 laboratorioharjoitukset 1-2/2003 kotitehtävät, laboratoriokerrat

Lisätiedot

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys Loogisia operaatioita - esimerkkejä Tänään on lämmin päivä ja perjantai Eilen satoi ja oli keskiviikko tai tänään on tiistai. On perjantai ja kello on yli 13 Ei ole tiistai tai ei sada. Ei pidä paikkaansa,

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia. Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka

Lisätiedot

Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö C-ohjelmassa

Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö C-ohjelmassa ssa ohjelman käytössä suoritusaikana oleva muisti jakautuu neljään osaan: koodisegmentti datasegmentti pinosegmentti (stack) kasa (heap) ssa ohjelman koodisegmentti sisältää käännetyn ohjelmakoodin sisältö

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita Käyttäjän kanssa keskusteleva ohjelma 1 Kirjoittaminen konsolinäkymään //Java ohjelma, joka tulostaa konsoli-ikkunaan public class HeiMaailma { public void aja() { // kirjoitus ja

Lisätiedot

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin

AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

Ohjausrakenteet. Valinta:

Ohjausrakenteet. Valinta: Ohjausrakenteet Luento antaa yleiskuvan siitä kuinka ohjelmassa suorittaan vaihtoehtoisia tehtäviä valintarakenteiden avulla ja kuinka samanlaisia ohjelma-askeleita toistetaan toistorakenteiden avulla

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman

Lisätiedot

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4) 2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi

Lisätiedot

Modulaarisessa ohjelmoinnissa jaetaan ohjelma osiin (moduuleihin), jotka ovat yksinkertaisia ja lyhyitä.

Modulaarisessa ohjelmoinnissa jaetaan ohjelma osiin (moduuleihin), jotka ovat yksinkertaisia ja lyhyitä. 3. Funktiot Modulaarisessa ohjelmoinnissa jaetaan ohjelma osiin (moduuleihin), jotka ovat yksinkertaisia ja lyhyitä. Modulaarisuudella pyritään parantamaan ohjelman ymmärrettävyyttä, testattavuutta sekä

Lisätiedot

Osa. Listaus 2.1. HELLO.CPP esittelee C++ -ohjelman osat. 14: #include 15: 16: int main() 17: {

Osa. Listaus 2.1. HELLO.CPP esittelee C++ -ohjelman osat. 14: #include <iostream.h> 15: 16: int main() 17: { Osa I 2. oppitunti C++-ohjelman osat Ennen kuin menemme yksityiskohtaisemmin sisälle C++-luokkiin, -muuttujiin jne, katsokaamme ensin, millaisista osista C++-ohjelma koostuu. Tämän tunnin aikana opit seuraavat

Lisätiedot

VIII. Osa. Liitteet. Liitteet Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto

VIII. Osa. Liitteet. Liitteet Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto Osa VIII Liitteet Liitteet A B C Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto Osa VIII A. Liite Operaattoreiden suoritusjärjestys On tärkeää ymmärtää, että operaattoreilla on prioriteettinsa,

Lisätiedot

tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi

tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi ero taulukkoon taulukossa alkiot samantyyppisiä tietueessa alkiot voivat olla erityyppisiä tiedot kuitenkin yhteen kuuluvia ohjelmoinnin perusteet,

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Hyvä ohjelmointitapa. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen

Lisätiedot

Sisällys. 12. Näppäimistöltä lukeminen. Yleistä. Yleistä 12.1 12.2 12.3 12.4

Sisällys. 12. Näppäimistöltä lukeminen. Yleistä. Yleistä 12.1 12.2 12.3 12.4 Sisällys 12. Näppäimistöltä lukeminen Arvojen lukeminen näppäimistöltä yleisesti. Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä.. Luetun arvon tarkistaminen. Tietovirrat ja ohjausmerkit. Scanner-luokka.

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita valintalauseet 1 Johdantoa kontrollirakenteisiin Tähän saakka ohjelmissa on ollut vain peräkkäisyyttä eli lauseet on suoritettu peräkkäin yksi kerrallaan Tarvitsemme myös valintaa

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 16.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 16.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 26.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 26.1.2011 1 / 34 Luentopalaute kännykällä käynnissä! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 27.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 27.1.2010 1 / 37 If-käsky toistokäskyn sisällä def main(): HELLERAJA = 25.0 print "Anna lampotiloja, lopeta -300:lla."

Lisätiedot

Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä.

Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä. Tiedostot Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä. C-kielessä syöttö ja tulostus kuvataan laiteriippumattomasti

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan

Lisätiedot

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen Metodit Metodien määrittely Metodin parametrit ja paluuarvo Metodien suorittaminen eli kutsuminen Metodien kuormittaminen 1 Mikä on metodi? Metodi on luokan sisällä oleva yhteenkuuluvien toimintojen kokonaisuus

Lisätiedot

12 Mallit (Templates)

12 Mallit (Templates) 12 Mallit (Templates) Malli on määrittely, jota käyttämällä voidaan luoda samankaltaisten aliohjelmien ja luokkien perheitä. Malli on ohje kääntäjälle luoda geneerisestä tyyppiriippumattomasta ohjelmakoodista

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 21.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 21.9.2015 1 / 25 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Osoitin ja viittaus C++:ssa

Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely

Lisätiedot

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++? JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,

Lisätiedot

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat

Lisätiedot

Osoittimet. Mikä on osoitin?

Osoittimet. Mikä on osoitin? Osoittimet 7 Osoittimet On aika siirtyä käsittelemään osoittimia, C++:lle elintärkeätä ominaisuutta. Osoittimet ovat tärkeitä, koska ne luovat perustan muistin dynaamiselle varaukselle ja käytölle. Ne

Lisätiedot

1. Algoritmi 1.1 Sisällys Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. Muuttujat ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r;

Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r; Muuttujien roolit Muuttujilla on ohjelmissa eräitä tyypillisiä käyttötapoja, joita kutsutaan muuttujien rooleiksi. Esimerkiksi muuttuja, jonka arvoa ei muuteta enää kertaakaan muuttujan alustamisen jälkeen,

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet String-merkkijonoluokka 1 Ohjelmointikielten merkkijonot Merkkijonot ja niiden käsittely on välttämätöntä ohjelmoinnissa Valitettavasti ohjelmointikielten tekijät eivät tätä ole ottaneet

Lisätiedot

ATK I OHJELMOINNIN PERUSTEET 76314P LUENTOMATERIAALI

ATK I OHJELMOINNIN PERUSTEET 76314P LUENTOMATERIAALI ATK I OHJELMOINNIN PERUSTEET 76314P LUENTOMATERIAALI Mauri Puoskari ja Mikko Saarela Oulun yliopisto Fysikaaliset tieteet/ Teoreettinen fysiikka Linnanmaa 90570 Oulu syksy 2000 2 Sisältö 1 Ohjelmointi

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 3.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 3.2.2010 1 / 36 Esimerkki: asunnon välityspalkkio Kirjoitetaan ohjelma, joka laskee kiinteistönvälittäjän asunnon

Lisätiedot

Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla:

Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla: KERTAUSTEHTÄVIÄ Tietue Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla: struct henkilotiedot char nimi [20]; int ika; char puh [10]; ; Edellä esitetty kuvaus määrittelee

Lisätiedot

JAVA-OHJELMOINNIN PERUSTEET. Sisältö 1. JAVA OHJELMOINTI... 2 2. LÄHTEITÄ... 19 3. HARJOITUKSET... 20 4. MUUTAMA MALLIRATKAISU...

JAVA-OHJELMOINNIN PERUSTEET. Sisältö 1. JAVA OHJELMOINTI... 2 2. LÄHTEITÄ... 19 3. HARJOITUKSET... 20 4. MUUTAMA MALLIRATKAISU... 1 JAVA-OHJELMOINNIN PERUSTEET Sisältö 1. JAVA OHJELMOINTI... 2 2. LÄHTEITÄ... 19 3. HARJOITUKSET... 20 4. MUUTAMA MALLIRATKAISU... 27 2 1. JAVA OHJELMOINTI Kurssin tavoite ensimmäinen ohjelmointikurssi

Lisätiedot

TIE 02100 Johdatus ohjelmointiin

TIE 02100 Johdatus ohjelmointiin TIE 02100 Johdatus ohjelmointiin syksy 2015 Kerttu Pollari-Malmi Copyright c Kerttu Pollari-Malmi Johdanto Tämä on opintojaksolla TIE 02100 Johdatus ohjelmointiin käytetty luentomoniste. Moniste on alunperin

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 25.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 25.2.2009 1 / 34 Syötteessä useita lukuja samalla rivillä Seuraavassa esimerkissä käyttäjä antaa useita lukuja samalla

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

OHJELMOINNIN TYYLISÄÄNTÖJÄ

OHJELMOINNIN TYYLISÄÄNTÖJÄ Ohjelmoinnin tyylisääntöjä Sivu 1 OHJELMOINNIN TYYLISÄÄNTÖJÄ www.naturalprogramming.com Ohjelmointityylillä tarkoitetaan sääntöjä lähdekielisten ohjelmien kirjoittamiseen. Kääntäjähän hyväksyy varsin monella

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.2.2011 1 / 37 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.2.2010 1 / 46 Merkkijonot Merkkijonojen avulla ohjelmassa voi esittää tekstitietoa, esim. nimiä, osoitteita ja

Lisätiedot

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro:

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro: KILPAILIJAN TEHTÄVÄT Kilpailijan nimi / Nro: Tehtävän laatinut: Hannu Laurikainen, Deltabit Oy Kilpailutehtävä Kilpailijalle annetaan tehtävässä tarvittavat ohjelmakoodit. Tämä ohjelma on tehty laitteen

Lisätiedot

Sisällys. 3. Pseudokoodi. Johdanto. Johdanto. Johdanto ja esimerkki. Pseudokoodi lauseina. Kommentointi ja sisentäminen.

Sisällys. 3. Pseudokoodi. Johdanto. Johdanto. Johdanto ja esimerkki. Pseudokoodi lauseina. Kommentointi ja sisentäminen. Sisällys 3. Pseudokoodi Johdanto ja esimerkki. Pseudokoodi lauseina. Kommentointi ja sisentäminen. Ohjausrakenteet: Valinta if- ja if--rakenteilla. oisto while-, do-while- ja for-rakenteilla. 3.1 3.2 Johdanto

Lisätiedot

13 Operaattoreiden ylimäärittelyjä

13 Operaattoreiden ylimäärittelyjä 248 13 C++-kielessä voidaan operaattoreita ylimäärittää. Ylimääriteltävää operaattoria voidaan pitää ikäänkuin metodina, joka esitellään luokan esittelyssä ja määritellään luokan ulkopuolella kuten metoditkin.

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä

Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä olevilla komponenteilla? Voisiko jollakin ohjelmointikielellä

Lisätiedot

Kielioppia: toisin kuin Javassa

Kielioppia: toisin kuin Javassa Object Pascal Pascal kielen oliolaajennus (Inprise/Borland:n oma) luokat Voit uudelleenkäyttää luomiasi objekteja esim. komponentteja Periytyminen Kielioppia: toisin kuin Javassa Ei eroa isojen ja pienien

Lisätiedot

Tietotyypit ja lausekkeet. Lewis & Loftus & Jukka Juslin 1

Tietotyypit ja lausekkeet. Lewis & Loftus & Jukka Juslin 1 Tietotyypit ja lausekkeet Lewis & Loftus & Jukka Juslin 1 Tietotyypit Perustavaa laatua olevia ohjelmoinnin käsitteitä Luku 2 käsittelee seuraavia: Merkkijonot Primitiivitietotyypit (eli alkeistietotyypit)

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

Ohjausjärjestelmien jatkokurssi. Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin

Ohjausjärjestelmien jatkokurssi. Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin Ohjausjärjestelmien jatkokurssi Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin http://www.techsoft.fi/oskillaattoripiirit.htm http://www.mol.fi/paikat/job.do?lang=fi&jobid=7852109&index=240&anchor=7852109 Yksiköt

Lisätiedot

TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT Timo Harju 1999-2004 1 typedef link List; /* Vaihtoehtoisia nimiä */ typedef link Stack; /* nodepointterille */ typedef link Queue typedef struct node Node; /* itse nodelle

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

VeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti

VeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti FCG Finnish Consulting Group Oy VERA TOIMINTAOHJEET Rev./pvm 1.03 Hyväksytty 30.4.2010 Sisältö Käyttö Vastuuhenkilö VeRan tiedonsiirtoformaatti Laboratoriot, jotka toimittavat tulokset suoraan VeRaan.

Lisätiedot

T106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python)

T106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python) T106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python) Kerttu Pollari-Malmi c Kerttu Pollari-Malmi Sisältö 1 Tietokoneista ja ohjelmista 1 1.1 Lyhyesti tietokoneen rakenteesta.................... 1 1.2 Mikä on tietokoneohjelma?........................

Lisätiedot

Datatähti 2009 -alkukilpailu

Datatähti 2009 -alkukilpailu Datatähti 2009 -alkukilpailu Ohjelmointitehtävä 1/3: Hissimatka HUOM: Tutustuthan huolellisesti tehtävien sääntöihin ja palautusohjeisiin (sivu 7) Joukko ohjelmoijia on talon pohjakerroksessa, ja he haluavat

Lisätiedot

T106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python) Opetusmoniste kevät 2010

T106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python) Opetusmoniste kevät 2010 T106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python) Opetusmoniste kevät 2010 Kerttu Pollari-Malmi c Kerttu Pollari-Malmi Sisältö 1 Tietokoneista ja ohjelmista 1 1.1 Lyhyesti tietokoneen rakenteesta....................

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 9.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 9.2.2009 1 / 35 Listat Esimerkki: halutaan kirjoittaa ohjelma, joka lukee käyttäjältä 30 lämpötilaa. Kun lämpötilat

Lisätiedot

Zeon PDF Driver Trial

Zeon PDF Driver Trial Matlab-harjoitus 2: Kuvaajien piirto, skriptit ja funktiot. Matlabohjelmoinnin perusteita Numeerinen integrointi trapezoidaalimenetelmällä voidaan tehdä komennolla trapz. Esimerkki: Vaimenevan eksponentiaalin

Lisätiedot

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006 UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 5 Timo Savola 28. huhtikuuta 2006 Osa I Shell-ohjelmointi Ehtolause Lausekkeet suoritetaan jos ehtolausekkeen paluuarvo on 0 if ehtolauseke then lauseke

Lisätiedot

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi Jukka Helle Arduino UNO R3 6-20VDC 5VDC muunnin 16 MHz kideoskillaattori USB-sarjamuunnin (ATmega16U2) ATmega328 -mikro-ohjain 14 digitaalista I/O väylää 6 kpl

Lisätiedot

Tässä dokumentissa kuvataan Keimo-projektissa sovellettavia ohjelmointikäytäntöjä. Päivämäärä 10.11.2002 Projektiryhmä Keimo keimo-dev@list.hut.

Tässä dokumentissa kuvataan Keimo-projektissa sovellettavia ohjelmointikäytäntöjä. Päivämäärä 10.11.2002 Projektiryhmä Keimo keimo-dev@list.hut. T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tässä dokumentissa kuvataan Keimo-projektissa sovellettavia ohjelmointikäytäntöjä. Päivämäärä 10.11.2002 Projektiryhmä Keimo keimo-dev@list.hut.fi Kirjoittajat

Lisätiedot

Perinteiset tietokoneohjelmat alkavat pääohjelmasta, c:ssä main(), jossa edetään rivi riviltä ja käsky käskyltä.

Perinteiset tietokoneohjelmat alkavat pääohjelmasta, c:ssä main(), jossa edetään rivi riviltä ja käsky käskyltä. TIETOKONEOHJELMIEN RAKENNE Perinteiset tietokoneohjelmat alkavat pääohjelmasta, c:ssä main(), jossa edetään rivi riviltä ja käsky käskyltä. Teollisuusautomaation ohjelmiin on lainattu runsaasti perinteisen

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet 2 Java-kielen perusteet Tämän osan sisältö Syntaksi Ohjelma, luokka, metodi Tunnukset, muuttujat ja tyypit esittely, alustaminen, näkyvyyssäännöt Syöttö ja tulostus Metodit määrittely, kutsu, parametrit,

Lisätiedot

Harjoitus 1 -- Ratkaisut

Harjoitus 1 -- Ratkaisut Kun teet harjoitustyöselostuksia Mathematicalla, voit luoda selkkariin otsikon (ja mahdollisia alaotsikoita...) määräämällä soluille erilaisia tyylejä. Uuden solun tyyli määrätään painamalla ALT ja jokin

Lisätiedot

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin.

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin. Linux-harjoitus 9 Linuxin mukana tulevat komentotulkit (mm. bash, tcsh, ksh, jne ) sisältävät ohjelmointikielen, joka on varsin tehokas ja ilmaisuvoimainen. Tähän yhdistettynä unix-maailmasta tutut tehokkaat

Lisätiedot

3.1 Mitä tarkoittaan heredoc? Milloin sitä kannattaa käyttää? Kirjoita esimerkki sen käyttämisestä.

3.1 Mitä tarkoittaan heredoc? Milloin sitä kannattaa käyttää? Kirjoita esimerkki sen käyttämisestä. PHP-kielen perusteet Käytä lähteenä PHP:n virallista manuaalia http://www.php.net/docs.php tai http://www.hudzilla.org/php (siirry Paul Hudsonin verkkokirjaan). Lisää materiaalia suomeksi esimerkiksi ohjelmointiputkan

Lisätiedot

5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma

5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma 5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma Every cloud has a silver line. - englantilainen sananlasku Tässä osiossa tärkeää: yksi- ja moniulotteinen taulukko Sisältö Yleistä Yksiulotteinen

Lisätiedot

MITÄ JAVASCRIPT ON?...3

MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 JavaScript MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 YLEISTÄ JAVASCRIPTIN SYNTAKSISTA...3 KÄSKYSANAT JA MUUT VARATUT SANAT...3 MUUTTUJIEN, FUNKTIOIDEN JA LUOKKIEN NIMISSÄ...3 HTML-TAGEIHIN VIITTAAVISSA METODINIMISSÄ...3

Lisätiedot

Fortran 90/95. + sopii erityisesti numeriikkaan:

Fortran 90/95. + sopii erityisesti numeriikkaan: Fortran 90/95 + sopii erityisesti numeriikkaan: + optimoivat kääntäjät tehokas koodi + mukana valmiiksi paljon varusfunktioita + kompleksiluvut + taulukko-operaatiot + operaattorit laajennettavissa myös

Lisätiedot

Kääreluokat (oppikirjan luku 9.4) (Wrapper-classes)

Kääreluokat (oppikirjan luku 9.4) (Wrapper-classes) Kääreluokat (oppikirjan luku 9.4) (Wrapper-classes) Kääreluokista Javan alkeistietotyypit ja vastaavat kääreluokat Autoboxing Integer-luokka Double-luokka Kääreluokista Alkeistietotyyppiset muuttujat (esimerkiksi

Lisätiedot

Esimerkki 1: Kahviautomaatti.

Esimerkki 1: Kahviautomaatti. Esimerkki 1: Kahviautomaatti. ÄÄRELLISET AUTOAATIT JA SÄÄNNÖLLISET KIELET 2.1 Tilakaaviot ja tilataulut Tarkastellaan aluksi tietojenkäsittelyjärjestelmiä, joilla on vain äärellisen monta mahdollista tilaa.

Lisätiedot

Perusasiat. Mitkä ovat C++-ohjelman perusosat. Miten lähdeteksti kommentoidaan. Miten lähdetekstistä tulee suoritettava ohjelma

Perusasiat. Mitkä ovat C++-ohjelman perusosat. Miten lähdeteksti kommentoidaan. Miten lähdetekstistä tulee suoritettava ohjelma Perusasiat 1 Perusasiat Tässä ensimmäisessä luvussa käsittelemme C++:n perusominaisuuksia. Kaikkiin tässä käsiteltäviin asioihin palataan tarkemmin myöhemmissä luvuissa - tarkoituksena on nyt vain hieman

Lisätiedot

Harjoitustyö: virtuaalikone

Harjoitustyö: virtuaalikone Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman

Lisätiedot

812341A Olio-ohjelmointi, 2016. Olio-ohjelmoinnin peruskäsitteet ja Java-kieli

812341A Olio-ohjelmointi, 2016. Olio-ohjelmoinnin peruskäsitteet ja Java-kieli 812341A Olio-ohjelmointi, 2016 Olio-ohjelmoinnin peruskäsitteet ja Java-kieli Sisältö 1. Java-kieli 2. Luokka 3. Luokkakaaviot 4. Lisää Javaa Javalla 2 Java-kieli n Sun Microsystems tutkimusprojekti 1991

Lisätiedot

PHP tehtävä 3 Atte Pekarinen TIKT13A 4.12.2014

PHP tehtävä 3 Atte Pekarinen TIKT13A 4.12.2014 PHP-kielen perusteet 3.1 Mitä tarkoittaan heredoc? Milloin sitä kannattaa käyttää? Kirjoita esimerkki sen käyttämisestä. Heredoc on ominaisuus PHP-koodaamisessa, jolla voidaan kirjoittaa pitkiä tekstejä

Lisätiedot

T 106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python)

T 106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python) T 106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y (Python) Opetusmoniste kevät 2011 Kerttu Pollari-Malmi Kerttu Pollari-Malmi Sisältö 1 Tietokoneista ja ohjelmista 1 1.1 Lyhyesti tietokoneen rakenteesta....................

Lisätiedot

Metropolia ammattikorkeakoulu 05.02.2015 TI00AA43-3004: Ohjelmointi Kotitehtävät 3

Metropolia ammattikorkeakoulu 05.02.2015 TI00AA43-3004: Ohjelmointi Kotitehtävät 3 : http://users.metropolia.fi/~pasitr/2014-2015/ti00aa43-3004/kt/03/ratkaisut/ Tehtävä 1. (1 piste) Tee ohjelma K03T01.cpp, jossa ohjelmalle syötetään kokonaisluku. Jos kokonaisluku on positiivinen, niin

Lisätiedot