2. C-kieli ja ongelmanratkaisu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. C-kieli ja ongelmanratkaisu"

Transkriptio

1 2. C-kieli ja ongelmanratkaisu Taustaa Esimerkki C-kielisen ohjelman kehityksestä Kielen yleispiirteet Muuttujat Suoritettavat lauseet Tietotyypit ja lausekkeet Tietojen lukeminen ja tulostaminen 64

2 C -kieli Bell Labs, UNIX-systeemiohjelmointiin kehitetty kieli Laaja osa UNIX-järjestelmän toiminnoista kirjoitettu C-kielellä Pohjautuu BCPL- ja B-kieliin yleiskäyttöinen ohjelmointikieli, standardoitu siirrettävä, sama ohjelma voidaan kääntää ja suorittaa eri käyttöjärjestelmä- ja laiteympäristöissä sisältää sekä koneläheisen että korkean tason kielen ominaisuuksia pieni ydin, monimutkaiset kokonaisuudet rakennetaan aliohjelmakirjastojen avulla. direktiivit ja esikääntäjien käyttö 65

3 vaikeahko, helppo tehdä pahoja virheitä kompakti eli tiivis esitysasu, tarvitaan kommentointia heikosti tyypitetty eikä ajonaikaisia tarkistuksia (vrt. esim Java) ei välttämättä paras kieli aloittelijalle C-kieli mahdollistaa hyvin tiiviin ja samalla sekavan tavan esittää asioita, kuitenkin hyvän ohjelman tulisi olla mahdollisimman helppolukuinen ja ymmärrettävä. 66

4 C-kielisen ohjelman kirjoittaminen: 1. Ohjelma kirjoitetaan tiedostoon tekstieditorilla. Editoinnin tuloksena saadaan tekstitiedosto, joka sisältää ohjelman koodin (ns.lähdekoodi) ohjelma.c 2. Tekstitiedosto muutetaan tietokoneen ymmärtämään muotoon C-kääntäjällä (käännetään ja ohjelmaan liitetään samalla kirjasto-ohjelmien binäärikoodit = linkittäminen) esim: gcc -o ohjelma ohjelma.c saadaan uusi tiedosto ohjelma, jossa ohjelma on konekielisessä muodossa 3. Ohjelman suorittaminen./ohjelma, jossa./ ilmaisee mistä hakemistosta suorittavaa ohjelma-nimistä ohjelmaa etsitään 67

5 #include <stdio.h> int main(void){ printf("tervehdys\n"); return(0); } ohjelma.c virheet kääntäjä kirjastot kirjastot kirjastot objektikoodi ohjelma.obj linkkeri suoritettava ohjelma ohjelma.exe 68

6 Esimerkki ohjelman kehityksestä Vaatimusmäärittely: Ongelma: Kartalla etäisyydet esitetty maileina. Tehtävänä muuttaa annettu mailimäärä kilometreiksi. Analyysi: Ohjelman syötteenä mailimäärä numerotietona ja tulostuksena vastaava kilometrimäärä numerona. Tietovaatimukset ja keskeinen kaava syote: mailit, etäisyys maileina tulostus: kilometrit, etäisyys kilometreinä maili on kilometriä 69

7 mailit ja kilometrit ovat nimettyjä muistielementtejä, jotka tulevat sisältämään syötteen (mailit) ja tuloksen (kilometrit). Suunnittelu: Algoritmi yleisellä tasolla 1. lue etäisyys maileina 2. muuta etäisyys kilometreiksi 3. tulosta etäisyys kilometreinä Ensimmäinen ja kolmas lause selviä. Tarkennetaan toinen: kilometrit on kertaa mailit 70

8 Toteutus C-kielellä saadaan seuraava ohjelma 71

9 /* * mailitkilometreiksi.c * Muuttaa etäisyydet maileista kilometreiksi * * Created by Ilkka Räsänen. * * */ #include <stdio.h> /* printf ja scanf */ /* #define KM_MAILISSA muunnosvakio makron avulla */ const double KM_MAILISSA = 1.609; /* muunnosvakio vakiomuuttujana, parempi tapa */ int main (void) { double mailit, /* etäisyys maileissa */ kilometrit; /* etäisyys kilometreissä */ /* luetaan sisään etäisyys maileissa */ printf ("Anna etäisyys maileissa >"); scanf("%lf", &mailit); /* muuta etäisyys kilometreiksi */ kilometrit = KM_MAILISSA * mailit; /* tulosta etäisyys kilometreissä */ printf("etäisyys on %lf kilometriä", kilometrit); } return(0); 72

10 Ohjelman kääntäminen: 73

11 Ohjelman suoritus: 74

12 C-kielessä ohjelman kommentit /* ja */ -merkkien välissä. /* * mailitkilometreiksi.c * Muuttaa etäisyydet maileista kilometreiksi * * Created by Ilkka Räsänen. * * */ 75

13 C-kielessä ohjelman kääntäminen tapahtuu kahdessa vaiheessa. 1. esikääntäjä muuttaa ja täydentää ohjelman lähdekoodia 2. C-kääntäjä tuottaa konekielisen version esikäännetystä koodista 76

14 Ohjelma sisältää direktiivit, ohjeita esikääntäjälle, alkavat #- merkillä #include <stdio.h> informaatiota käsiteltävistä tietoelementeistä, mitä nimiä käytämme muistipaikoille ja minkä tyyppistä tietoa niihin talletetaan, muuttujien määrittelyt double mailit, /* etäisyys maileissa */ kilometrit; /* etäisyys kilometreissä */ 77

15 C-kielen lauseita, jotka vastaavat algoritmin käskyjä tai toimintaohjeita printf ("Anna etäisyys maileissa >"); scanf("%lf", &mailit); /* muuta etäisyys kilometreiksi */ kilometrit = KM_MAILISSA * mailit; /* tulosta etäisyys kilometreissä */ printf("etäisyys on %lf kilometriä\n\n", kilometrit); Esimerkkiohjelma joka koostuu kahdesta osasta: direktiivit esikääntäjälle ja pääfunktio, joka sisältää muuttujien määrittelyt ja suoritettavat lauseet. 78

16 #include <stdio.h> /* printf ja scanf määrittelyt */ int main(void) { } char kirjain1, kirjain2, kirjain3; /* kolme kirjainta */ int vuosi; /* kuluva vuosi */ printf( Anna kolmikirjaiminen tunnus ja paina returnia ); scanf( %c%c%c, &kirjain1, &kirjain2, &kirjain3); printf( Anna kuluva vuosi ja paina returnia ); scanf( %d, &vuosi); printf( Tervehdys %c%c%c.\nvuosi on %d\n, kirjain1,kirjain2,kirjain3, vuosi); return(0); 79

17 Ohjelma tulostaa käyttäjän antaman tunnuksen ja kuluvan vuoden. 80

18 C-kielen yleispiirteet Ohjelman ulkoasu: esikääntäjän direktiivit main-funktion aloitus { muuttujien määrittelyt suoritettavat lauseet } 81

19 Esikääntäjän direktiivit Jokaiseen C-ohjelmaan liitetään yksi tai useampia otsikkotiedostoja, joiden tarve riippuu ohjelmassa käytetyistä kirjastofunktioista. Esikääntäjän direktiivit ovat C-esiprosessorin ymmärtämiä käskyjä, jotka suoritetaan ennen ohjelman varsinaista kääntämistä. direktiivi alkaa "#"-merkillä #include kertoo käytetyt kirjastot #define määrittelee mm. vakiomakrot 82

20 C-kieli sisältää aika pienen määrän toimintoja ohjelmakirjastojen käyttö C-kielen standardi edellyttää tiettyjen kirjastojen toimittamisen jokaisen C- kielen toteutuksen mukana. kirjastotiedostot päättyvät.h tunnukseen (h = header) 83

21 Esimerkiksi: #include<stdio.h> -direktiivi käskee esiprosessoria lisäämään tiedoston stdio.h sisältämät määrittelyt ohjelmatiedostoon ennen ohjelman varsinaista kääntämistä. Määrittelyt kertovat esiprosessorille mm. sen, että ohjelmassa käytetyt nimet (kuten scanf ja printf ) löytyvät em. tiedostosta. #define MK_EUROINA /* muunnosvakio */ liittää vakiomakroon MK_EUROINA merkityksen Esikääntäjä korvaa ohjelmakoodissa esiintyvän tunnuksen MK_EUROINA arvolla ennen kääntämistä. 84

22 vakiomakroiksi määritellään vain sellaisia arvoja, jotka pysyvät vakioina! tunnuksen käyttö ohjelmakoodissa lisää ohjelman luettavuutta ja ylläpidettävyyttä. 85

23 main-funktio main-funktion aloitus kertoo, mistä ohjelman suoritus alkaa main-funktion otsikko on muotoa: int main ( void ) Kaikissa suoritettavissa C-ohjelmissa on oltava yksi main-funktio. 86

24 Loput koodirivit muodostavat ohjelman rungon. Ohjelman runko sijoitetaan {, } -merkkien sisälle Sulkeissa olevaa ohjelman osaa kutsutaan lohkoksi ( block ). Ohjelma päättyy "}"- merkkiin. Sisentäminen, välilyönnit ja rivien katkaisu ohjelmaa kirjoitettaessa on olennaista ohjelman selkeyden vuoksi! 87

25 Ohjelman runko koostuu kahdesta osasta Määrittelyistä Suoritettavista lauseista Esimerkki C-ohjelmasta: #include <stdio.h> int main(void){ printf("hello, World!\n"); return(0); } 88

26 Ohjelma sisältää kaksi suoritettavaa lausetta (statement): printf("hello, World!\n"); Se tulostaa kuvaruudulle tekstin Hello, World!, (lainausmerkkejä ei tulosteta). Käskyllä: return(0); lähetetään kontrolli takaisin käyttöjärjestelmälle, eli main-funktion suoritus päättyy. Luku 0 ilmoittaa käyttöjärjestelmälle että ohjelman suoritus päättyi normaalisti. 89

27 Varatut sanat varattuja sanoja (32 kpl), joita ei saa käyttää mihinkään muuhun, kuin niille varattuun tarkoitukseen. auto double int struct break else long switch case enum register typedef char extern return union const float short unsigned continue for signed void default goto sizeof volatile do if static while 90

28 Standarditunnukset esimerkiksi scanf ja printf, ovat standardi syöttö/tulostus -kirjastossa määriteltyjen operaatioiden nimiä voidaan määritellä uudelleen (ei suositella) Käyttäjän määrittelemät tunnukset ohjelman käyttämien muistipaikkojen ja funktioiden nimeäminen Tunnus voi koostua kirjaimista (a - z,a - Z) numeroista (0-9), mutta ei saa alkaa numerolla alaviivasta varattua sanaa ei saa käyttää tunnuksena standardikirjaston tunnuksia ei tulisi määritellä uudelleen 91

29 Tunnuksen pituudelle ei ole määritelty maksimipituutta, mutta jotkut ANSI C- kääntäjät saattavat pitää kahta tunnusta samana elleivät tunnukset eroa mitenkään 31 ensimmäisen merkin osalta. Tunnukset kannattaa nimetä kuvaavasti, jolloin sen merkitys on helpompi tajuta. Jos tunnus koostuu kahdesta tai useammasta sanasta voidaan lukemista helpotta kirjoittamalla esim. hintaeuroina tai hinta_euroina Liikaa toisiaan muistuttavia tunnusten nimiä kannatta välttää, ei kannata määritellä tunnuksia suuri ja SUURI C-kääntäjä tekee eron isojen ja pienten kirjainten välillä! 92

30 Muuttujien määrittelyt Muuttuja on muistielementti, joka tallettaa ohjelman käsittelemää syöttö- ja tulostustietoa sekä välituloksia. Muuttujan määrittely kertoo talletetun tiedon tyypin talletukseen käytetyn muistielementin nimen sallitut operaatiot int vuosi; /* kokonaislukumuuttuja nimeltä vuosi */ char kirjain_1, kirjain_2, kirjain_3; /* kolme kirjainta */ double kilometrit; /* yksi reaaliluku */ Muuttujien, vakioiden, funktioiden ja tyyppien niminä käytetään ohjelmoijan määrittelemiä tunnuksia. 93

31 Kaikki C-ohjelmassa käytettävät muuttujat on määriteltävä ennen käyttöä! Tietotyypit C-kielen etukäteen määritellyt standarditietotyypit ovat short, int, long (kokonaisluvut) float, double (reaaliluvut) char (merkkitieto) bool (totuusarvot, c99->, sijaitsee stdbool.h -tiedostossa) Kaikki C-kielen numeeriset vakiot ovat positiivisia kokonaislukuja. Negatiivisten lukujen "-" -merkki tulkitaan operaattoriksi (ei luvun osaksi), joka muuttaa positiivisen luvun negatiiviseksi. 94

32 Tietotyyppi int int -tyyppiseen muistipaikkaan voidaan tallettaa kokonaislukuja. ANSI C määrittelee tyypin int koon siten, että sen täytyy kyetä tallettamaan vähintään arvoja väliltä mahdolliset aritmeettiset operaatiot +, -, *, / ja % -operaatiot (% on jakojäännös eli modulo -operaatori) = = lukujen vertailu kokonaisluvuilla laskeminen tuottaa lopputulokseksi kokonaislukuja 95

33 Tietotyyppi double Tietotyyppi double kykenee tallettamaan reaalilukuja (desimaalilukuja) kokonais- ja desimaaliosa erotetaan toisistaan pisteellä (32.99) mahdolliset aritmeettiset operaatiot +, -, *, / -operaatiot == lukujen vertailu double tyypin luvut voidaan esittää myös käyttäen tieteellistä notaatiota (yleensä hyvin pienten ja hyvin suurten arvojen esittämisessä). 1.23e5 tai 1.23E5, jossa e tai E tulkitaan luvuksi 10, jota korotetaan potenssiin 5. Tyyppi double kykenee tallettamaan vain pienen osan kaikista reaaliluvuista, ja lukujen tarkkuus on äärellinen, koska muistipaikoilla on rajallinen koko! 96

34 Esimerkiksi 10.0 * 0.1 ei välttämättä olekaan 1.0 Tietotyyppi char Tyyppi char esittää yksittäisen merkin arvon. Yksittäinen merkki esitetään ohjelmakoodissa heittomerkkien sisällä ( 'A', '1'...) Kullekin merkille on sovittu numeerinen arvo, tavallisimmin on käytössä ns. ASCII-koodi (American Standard Code for Information Interchange ). char -tyypin tietoja voidaan verrata ja tiedoille voidaan suorittaa myös aritmeettisia operaatioita. 97

35 Tietotyyppi bool Totuusarvotyyppi, voi saada vain arvoja TRUE tai FALSE. Käytetään loogisten operaatioiden yhteydessä 98

36 Kommentit Kommenttien avulla selitetään ohjelman lukijalle mitä ohjelma tekee, kääntäjä sivuuttaa kommentit, eli suoritettavan ohjelman koko ei kasva. Kommentit voi kirjoittaa kahdella eri tavalla. // -merkillä alkava kommentti on voimassa tämän rivi loppuun saakka. /* ja */ -merkkien välissä oleva teksti tulkitaan kommentiksi, mutta tämän kommentin sisällä ei saa olla toista kommenttia! /* tämän pitäisi olla kommenttia. /* kuten myös tämän */ mutta kuinkas tässä näin kävi */ 99

37 Suoritettavat lauseet Ohjelman suoritettavat operaatiot esim. laskutoimitukset käännetään konekielelle ja ladataan muistiin ja suoritetaan (ajetaan). Sijoituslause Sijoituslause tallettaa muuttujaan laskennan tuloksen entinen arvo tuhoutuu kilometrit = KM_MAILISSA * mailit; Yleinen muoto: tulos = lauseke 100

38 Ohjelmoinnissa mahdollista myös: summa = summa + 1; pankkitili = pankkitili - otto; Lauseke on ohjelmointikielinen ilmaisu, jolla on arvo Lausekkeen arvon tietotyyppi määräytyy operandien tyyppien perusteella Lausekkeen: muuttuja operaattori muuttuja (esim. x + y) arvo on tyyppiä int, jos molemmat muuttujat ovat tyyppiä int, jos toinen tai molemmat operandit ovat tyyppiä double, on lausekkeen arvo double. 101

39 Sijoituslauseessa muotoa x = y + z lasketaan ensin lausekkeen y + z arvo, jonka tyyppi määräytyy operandien perusteella jos muuttujan x ja lausekkeen tyyppi on sama niin OK jos muuttuja x on double ja lauseke on int niin ko. kokonaisluku muutetaan reaaliluvuksi jos muuttuja x on int ja lauseke on double niin reaaliluvun desimaaliosa tipahtaa sijoituksessa pois, katkaisu tehdään desimaalipisteen kohdalta, ei pyöristystä ei tapahdu Aritmeettisten lausekkeiden laskentajärjestys ensin sulut sisältä ulos operaattoreiden sidontajärjestyksen mukaan 102

40 Operaattoreiden assosiointi yksioperandiset (unarit) oikealta vasemmalle kaksioperandiset (binäärit) vasemmalta oikealle 103

41 Syöttö- ja tulostusoperaatiot ( I/O) Ohjelmalle välitetään tietoa syöttö-operaatioiden avulla ja ohjelmasta välitetään tietoja tulostusoperaatioiden avulla. C-kielessä ei ole itsessään valmiita syöttö- tai tulostusoperaatioita, vaan käytetään kirjastofunktioita. Useimmat C-kielen syöttö- ja tulostusfunktiot käyttävät puskurointia. Tiedot kerätään väliaikaiseen muistialueeseen (puskuri). Tieto välitetään lukufunktiolle, kun käyttäjä on painanut returnia (enteriä). C-kieli käyttää ns. virtoja (stream, vuo) esittämään tietoa, joka siirtyy ohjelmaan tai ohjelmasta ulos. 104

42 Ennalta määriteltyjä standardeja tietovirtoja ovat: Virran nimi kuvaus laite stdin syöttövirta näppäimistö stdout tulostusvirta näyttö stdprn tulostinvirta rinnakkaisportti stdaux oheislaitetulostus sarjaportti stderr virhevirta näyttö Standardivirrat avataan automaattisesti ohjelmaa suoritettaessa. Tietoja voidaan lukea myös puskuroimattomasti, jolloin käyttäjän antamat yksittäiset merkit ovat ohjelman käytettävissä heti merkkien syöttämisen jälkeen. 105

43 Syöttö- ja tulostusoperaatiot i/o-funktioilla, jotka yleensä otetaan käyttöön direktiivillä #include <stdio.h> Tietojen tulostaminen Yksittäisen merkin tulostaminen tapahtuu funktiolla: char merkki = 'A'; putchar ( merkki ); 106

44 Muotoileva tulostus; printf printf -funktio kykenee muotoilemaan tulostusta käyttäjän haluamalla tavalla. funktion nimi funktion argumentit (parametrit ) printf("pankkitilin saldo on %lf euroa.\n", pankkitili); formaattimerkkijono tulostuslista 107

45 Funktion printf kutsu koostuu funktion nimestä suluissa kirjoitetuista (pilkuilla toisista ertettuna) funktion argumenteista (parametreista). 108

46 Funktion printf argumentit ovat formaatti-merkkijono lainausmerkeissä: "Pankkitilin saldo on %lf euroa.\n" tulostuslista: muuttuja pankkitili Jos muuttujalla pankkitili on arvo niin kuvaruudulle tulostuisi Pankkitilin saldo on euroa. ennen tulostusta muotoilumääre %f tai %lf korvataan tulostuslistan muuttujan pankkitili sisällöllä. Muotoilumääre ilmaisee missä muodossa muuttujien arvot tulostetaan. Muotoilumääre alkaa aina % -merkillä. 109

47 Jokaiselle tietotyypille on oma muotoilumääreensä esim. muotoilumääre tyyppi käyttö funktiossa %d int printf / scanf %f double printf %lf double printf / scanf %c char printf / scanf %s merkkijono printf / scanf Huomatkaa että %d ei ole reaalilukujen tulostamiseen tarkoitettu muotoilumääre, vaan kokonaislukujen (kymmenjärjestelmässä) tulostamiseen! 110

48 Tulostettavan muuttujan arvo tulostuu muotoilumääreen paikalle siten, että tilaa varataan juuri sen verran kuin tarvitaan. Haluttaessa voidaan tulostuskentän leveyteen vaikuttaa kirjoittamalla %-merkin ja kirjainkoodin väliin kokonaisluku, joka ilmaisee vähimmäistilan, joka varataan tulostettavalle tiedolle. Esimerkiksi %8d varaa kahdeksan merkkiä tilaa kokonaisluvun tulostusta varten. Tulostettava tieto kirjoitetaan tulostuskentän oikeaan laitaan. Jos halutaan sijoittaa tulostettava tieto kentän vasempaan reunaan käytetään "-" - merkkiä %-merkin ja kentän koon välissä, esim. %-8d Reaalilukujen desimaalit tulostetaan oletusarvoisesti järjestelmän määräämällä tarkkuudella. 111

49 Haluttaessa voidaan tarkkuutta rajoittaa kirjoittamalla tulostuskentän leveysmääreen jälkeen piste ja kokonaisluku, jolla ilmaistaan tulostettavien desimaalien määrä. Esimerkiksi printf("pankkitilin saldo on %9.3lf euroa.\n", pankkitili); tulostaisi Pankkitilin saldo on euroa. 112

50 Desimaalit pyöristetään tulostuksessa, jos tulostuksen muotoilussa käytetään desimaalien määrää kuvaavaa kenttää. Tämä ei kuitenkaan muuta pysyvästi käsiteltävää tulostettavaa tietoa. Tulostuskentän leveysosa voidaan jättää pois ja kuitenkin tulostettavien desimaalien määrää voidaan rajata esim: printf("pankkitilin saldo on %.1lf euroa.\n", pankkitili); Formaattirivi sisältää myös tulostuksenohjausmerkin \n (rivinvaihto). Kaikki C- kielen ohjauskomennot alkavat aina \-merkillä (backslash). Samalla printf -lauseella voidaan tulostaa useamman muuttujan arvo. Muotoilumääreiden paikalle sijoitetaan perässä tulevien muuttujien sisällöt siinä järjestyksessä kuin ne on tulostuslistaan kirjoitettu. 113

51 printf("%d + %d = %d\n", luku1, luku2, summa); jos luku1, luku2 ja summa ovat int -tyypin muuttujia ja niillä on arvot. luku1 = 10; luku2 = 19; summa = 29; Ohjelma tulostaisi: =

52 printf -lauseesta voi myös puuttua tulostuslista: printf("tässäpä on kaksi\nriviä tekstiä.\n"); Tulostaisi Tässäpä on kaksi riviä tekstiä. 115

53 Muita ohjausmerkkejä ovat: Koodi Määrittely \a äänimerkki (alarm) \b askelpalautin \r palautus saman rivin alkuun \f sivunvaihto \n rivinvaihto \t vaakatabulaattori \v pystytabulaattori \\ kenoviiva \0 NUL-arvo \ lainausmerkki \ heittomerkki \? kysymysmerkki 116

54 Tiedon lukeminen C-kielestä löytyy useita funktioita, joiden avulla voidaan lukea tietoja ohjelman käyttöön. Tavallisimmin tietoja luetaan näppäimistöltä. luetaan merkki kerralla luetaan rivi kerralla Kaikki lukeminen tapahtuu merkkitietona, muunnos muuttujan käyttämäksi tietotyypiksi tapahtuu lukuvaiheessa. 117

55 Puskuroitu lukeminen Yksittäisten merkkien lukeminen funktiolla getchar( ); char mki; mki = getchar( ); Palauttaa näppäimistöltä syötetyn yksittäisen merkin. Käyttää puskurointia. Ei tarvitse argumentteja. 118

56 Muotoileva (formatoiva) lukeminen, scanf Funktiolla scanf luetaan formatoidusti standardi-inputvirrasta, joka on tyypillisesti näppäimistö. scanf("%lf", &palkka); scanf -funktio kopioi näppäimistöltä syötetyn tiedon palkka -muuttujaan. %lf kertoo minkä tyyppisenä tieto talletetaan lukemisen yhteydessä (tässä tapauksessa reaaliluku). &-merkki on ns. osoiteoperaattori, scanf -funktiolle kerrotaan muuttujan palkka muistiosoite, jonne luettava tieto talletetaan reaalilukuna. scanf odottaa luettavaa tietoa ja <return>-näppäimen painallusta. 119

57 tietoa voidaan korjata syöttövaiheessa, jos ei ole ehditty painaa <return>näppäintä. scanf palauttaa tiedon siitä kuinka monta tietoalkiota se pystyi lukemaan näppäimistöltä virheettömästi. lukuvirheen sattuessa puskuriin jää lukematon tieto talteen! Useamman tiedon lukeminen yhdellä scanf -funktiolla tapahtuu seuraavasti: int maara; char merkki; double palkka; printf("anna yksi kokonaisluku, merkki ja reaaliluku"); scanf ("%d%c%lf", &maara, &merkki, &palkka); 120

58 Käyttäjän on tällöin syötettävä pyydetyt tiedot samalla rivillä yhteen kirjoitettuna. 1A <return> Käskyllä: scanf("%d %c %lf", &maara, &merkki, &palkka); Käyttäjä voisi syöttää luvun, merkin ja reaaliluvun samalla rivillä siten, että tiedot erotetaan välilyönneillä: 1 A <return> 121

59 Käyttäjä voisi viimeisessä tapauksessa syöttää kunkin tiedon erikseen: 1<return> A<return> <return> 122

60 Jos edellinen lukufunktio kirjoitetaan esimerkiksi näin: scanf("%d,%c,%lf", &maara, &merkki, &palkka); Odottaa ohjelma, että syötettävät tiedot erotetaan toisistaan pilkuilla: 1, A, <return> Pilkun paikalla voi käyttää vaikka kirjainta a, jolloin lukeminen tulkitsee a:n erottimeksi eikä lue sitä muuttujien sisällöksi. 1aAa <return> 123

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2009 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-kehitysympäristö Java-ohjelma ja luokka

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 14.9.2016 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.9.2016 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 9.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 9.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 19.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 19.1.2011 1 / 39 Haluatko antaa palautetta luennoista? Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.1.2009 1 / 28 Esimerkki: murtoluvun sieventäminen Kirjoitetaan ohjelma, joka sieventää käyttäjän antaman murtoluvun.

Lisätiedot

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista

Sisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

1. Omat operaatiot 1.1

1. Omat operaatiot 1.1 1. Omat operaatiot 1.1 Sisällys Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma

Lisätiedot

VIII. Osa. Liitteet. Liitteet Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto

VIII. Osa. Liitteet. Liitteet Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto Osa VIII Liitteet Liitteet A B C Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto Osa VIII A. Liite Operaattoreiden suoritusjärjestys On tärkeää ymmärtää, että operaattoreilla on prioriteettinsa,

Lisätiedot

12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1

12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1 12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä yleisesti. Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. Luetun arvon tarkistaminen. Tietovirrat ja ohjausmerkit.

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 4.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 4.3.2009 1 / 35 Tiedostot Tiedostojen käsittelyä tarvitaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Ohjelman käsittelemiä

Lisätiedot

Tietojen syöttäminen ohjelmalle. Tietojen syöttäminen ohjelmalle Scanner-luokan avulla

Tietojen syöttäminen ohjelmalle. Tietojen syöttäminen ohjelmalle Scanner-luokan avulla Tietojen syöttäminen ohjelmalle Tähän mennessä on käsitelty Javan tulostuslauseet System.out.print ja System.out.println sekä ohjelman perusrakenneosat (muuttujat, vakiot, lauseet). Jotta päästään tekemään

Lisätiedot

5. HelloWorld-ohjelma 5.1

5. HelloWorld-ohjelma 5.1 5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

Johdatus ohjelmointiin / Lausekielinen ohjelmointi 1 & 2

Johdatus ohjelmointiin / Lausekielinen ohjelmointi 1 & 2 Johdatus ohjelmointiin / Lausekielinen ohjelmointi 1 & 2 Syntaksilomake (22.4.2007) C-kielen standardikirjaston funktioita gets(merkkijono); scanf("formaatti", &muuttuja1,..., &muuttujan); sscanf(merkkijono,

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

1. Algoritmi 1.1 Sisällys Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. Muuttujat ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 1. Algoritmeista 1.1 Algoritmin käsite Algoritmi keskeinen laskennassa Määrittelee prosessin, joka suorittaa annetun tehtävän Esimerkiksi Nimien järjestäminen aakkosjärjestykseen

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 4 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten lauseisiin, lausekkeisiin ja aliohjelmiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Mitä

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot

Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot Jussi Pohjolainen TAMK Tieto- ja viestintäteknologia Johdanto taulukkoon Jos ohjelmassa käytössä ainoastaan perinteisiä (yksinkertaisia) muuttujia, ohjelmien teko

Lisätiedot

11. Javan valintarakenteet 11.1

11. Javan valintarakenteet 11.1 11. Javan valintarakenteet 11.1 Sisällys If- ja if--lauseet. Orpo. Valintaa toisin: switch-lause. 11.2 Valintarakenteet Valintarakenteilla ilmaistaan formaalisti, kuinka algoritmin suoritus voi haarautua

Lisätiedot

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Ohjelmointi 2 Jussi Pohjolainen TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia Tietotyypeistä C++ - kielessä useita tietotyyppejä Kirjaimet: char, wchar_t Kokonaisluvut: short, int, long Liukuluvut: float, double

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.2.2010 1 / 46 Merkkijonot Merkkijonojen avulla ohjelmassa voi esittää tekstitietoa, esim. nimiä, osoitteita ja

Lisätiedot

Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r;

Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r; Muuttujien roolit Muuttujilla on ohjelmissa eräitä tyypillisiä käyttötapoja, joita kutsutaan muuttujien rooleiksi. Esimerkiksi muuttuja, jonka arvoa ei muuteta enää kertaakaan muuttujan alustamisen jälkeen,

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Rekursio Rekursion käyttötapauksia Rekursio määritelmissä Rekursio ongelmanratkaisussa ja ohjelmointitekniikkana Esimerkkejä taulukolla Esimerkkejä linkatulla listalla Hanoin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 17.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 17.2.2010 1 / 41 Sanakirja Monissa sovelluksissa on tallennettava rakenteeseen avain arvo-pareja. Myöhemmin rakenteesta

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Useampitasoiset ADT:t Käytetään esimerkkiohjelmaa Ratkaisuyritys 1 Ratkaisuyritys 2 Lopullinen ratkaisu Lopullisen ratkaisun toteutusyritys Lopullisen ratkaisun oikea toteutus

Lisätiedot

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla

tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla 2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella

Lisätiedot

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 2. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.1 2.2 Yleistä

Lisätiedot

Sisällys. 6. Muuttujat ja Java. Muuttujien nimeäminen. Muuttujien nimeäminen. salinovi tai syntymapaiva

Sisällys. 6. Muuttujat ja Java. Muuttujien nimeäminen. Muuttujien nimeäminen. salinovi tai syntymapaiva Sisällys 6. Muuttujat ja Java Muuttujien nimeäminen. Muuttujan tyypin määritys. Javan tietotyypit: Kokonais- ja liukuluvut. boolean- ja char-tyypit. Tyyppien yhteensopivuus. Viitetietotyypit ja merkkijonotietotyyppi

Lisätiedot

6. Muuttujat ja Java 6.1

6. Muuttujat ja Java 6.1 6. Muuttujat ja Java 6.1 Sisällys Muuttujien nimeäminen. Muuttujan tyypin määritys. Javan tietotyypit: Kokonais- ja liukuluvut. boolean- ja char-tyypit. Tyyppien yhteensopivuus. Viitetietotyypit ja merkkijonotietotyyppi

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 6 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 6 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

Luennon sisält. ltö. C-kurssi syksy ääreet: int ja char. Yksinkertaiset tyypit. Kokonaisluvut. Merkit

Luennon sisält. ltö. C-kurssi syksy ääreet: int ja char. Yksinkertaiset tyypit. Kokonaisluvut. Merkit Luennon sisält ltö C-kurssi syksy 2007 Luento 2: tyypit, rakenteet, makrot 5.9.2008 Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short,, long Vakiot const Rakenteet if,, for, while, switch, do-while

Lisätiedot

Sisällys. 6. Muuttujat ja Java. Muuttujien nimeäminen. Muuttujien nimeäminen. salinovi tai syntymapaiva

Sisällys. 6. Muuttujat ja Java. Muuttujien nimeäminen. Muuttujien nimeäminen. salinovi tai syntymapaiva Sisällys 6. Muuttujat ja Java Muuttujien nimeäminen. Muuttujan tyypin määritys. Javan tietotyypit: Kokonais- ja liukuluvut, merkit, totuusarvot. Tyyppien yhteensopivuus. Viitetietotyypit ja merkkijonotietotyyppi

Lisätiedot

6. Muuttujat ja Java 6.1

6. Muuttujat ja Java 6.1 6. Muuttujat ja Java 6.1 Sisällys Muuttujien nimeäminen. Muuttujan tyypin määritys. Javan tietotyypit: Kokonais- ja liukuluvut, merkit, totuusarvot. Tyyppien yhteensopivuus. Viitetietotyypit ja merkkijonotietotyyppi

Lisätiedot

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro:

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro: KILPAILIJAN TEHTÄVÄT Kilpailijan nimi / Nro: Tehtävän laatinut: Hannu Laurikainen, Deltabit Oy Kilpailutehtävä Kilpailijalle annetaan tehtävässä tarvittavat ohjelmakoodit. Tämä ohjelma on tehty laitteen

Lisätiedot

Osoittimet. Mikä on osoitin?

Osoittimet. Mikä on osoitin? Osoittimet 7 Osoittimet On aika siirtyä käsittelemään osoittimia, C++:lle elintärkeätä ominaisuutta. Osoittimet ovat tärkeitä, koska ne luovat perustan muistin dynaamiselle varaukselle ja käytölle. Ne

Lisätiedot

Javan perusteita. Janne Käki

Javan perusteita. Janne Käki Javan perusteita Janne Käki 20.9.2006 Muutama perusasia Tietokone tekee juuri (ja vain) sen, mitä käsketään. Tietokone ymmärtää vain syntaksia (sanojen kirjoitusasua), ei semantiikkaa (sanojen merkitystä).

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.3.2009 1 / 40 Kertausta: tiedostosta lukeminen Aluksi käsiteltävä tiedosto pitää avata: tiedostomuuttuja = open("teksti.txt","r")

Lisätiedot

Sisällys. 3. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot

Sisällys. 3. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot 3. Muuttujat ja operaatiot Sisällys Muuttujat. Nimi ja arvo. Algoritmin tila. Muuttujan nimeäminen. Muuttujan tyyppi. Muuttuja ja tietokone. Operaattorit. Operandit. Arvon sijoitus muuttujaan. Aritmeetiikka.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 23.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 23.2.2009 1 / 44 Debuggeri Tyypillinen tilanne: ohjelma on kirjoitettu, Python-tulkki ei valita virheistä, mutta

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 31.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 31.1.2011 1 / 41 Luentopalaute kännykällä käynnissä! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2014-2015. Harjoitus 7 Vastaukset Harjoituksen aiheena on funktionaalinen ohjelmointi Scheme- ja Haskell-kielillä. Voit suorittaa ohjelmat osoitteessa https://ideone.com/

Lisätiedot

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma.

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma. 2. Taulukot 2.1 Sisältö Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.2 Yleistä

Lisätiedot

#include // io-toiminnot. //#define KM_MAILISSA int main( ){

#include <stdio.h> // io-toiminnot. //#define KM_MAILISSA int main( ){ demo1.c 30/09/15 08:19 #include // io-toiminnot //#define KM_MAILISSA 1.609 int main( ){ double mailit = 0.0; double kilometrit; const double KM_MAILISSA = 1.609; printf("anna maililukema > ");

Lisätiedot

// // whiledemov1.c // #include int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1;

// // whiledemov1.c // #include <stdio.h> int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1; // // whiledemov1.c // #include int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1; while( luku1

Lisätiedot

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 22. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko metodin parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 22.1 22.2 Yleistä

Lisätiedot

13. Loogiset operaatiot 13.1

13. Loogiset operaatiot 13.1 13. Loogiset operaatiot 13.1 Sisällys Loogiset operaatiot AND, OR, XOR ja NOT. Operaatioiden ehdollisuus. Bittioperaatiot. Loogiset operaatiot ohjausrakenteissa. Loogiset operaatiot ja laskentajärjestys.

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit syksy Laskuharjoitus 1

Tietorakenteet ja algoritmit syksy Laskuharjoitus 1 Tietorakenteet ja algoritmit syksy 2012 Laskuharjoitus 1 1. Tietojenkäsittelijä voi ajatella logaritmia usein seuraavasti: a-kantainen logaritmi log a n kertoo, kuinka monta kertaa luku n pitää jakaa a:lla,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.2.2010 1 / 47 Sijoituksen arvokehitys, koodi def main(): print "Ohjelma laskee sijoituksen arvon kehittymisen."

Lisätiedot

Harjoitus 1 -- Ratkaisut

Harjoitus 1 -- Ratkaisut Kun teet harjoitustyöselostuksia Mathematicalla, voit luoda selkkariin otsikon (ja mahdollisia alaotsikoita...) määräämällä soluille erilaisia tyylejä. Uuden solun tyyli määrätään painamalla ALT ja jokin

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE

Ohjelmointi 1 / syksy /20: IDE Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet, kurssikoe

Ohjelmoinnin perusteet, kurssikoe Ohjelmoinnin perusteet, kurssikoe 18.6.2014 Kirjoita jokaiseen konseptiin kurssin nimi, kokeen päivämäärä, nimi, TMC-tunnus ja opiskelijanumero tai henkilötunnus. Vastaukset palautetaan tehtäväkohtaisiin

Lisätiedot

Harjoitus 1 -- Ratkaisut

Harjoitus 1 -- Ratkaisut Kun teet harjoitustyöselostuksia Mathematicalla, voit luoda selkkariin otsikon (ja mahdollisia alaotsikoita...) määräämällä soluille erilaisia tyylejä. Uuden solun tyyli määrätään painamalla ALT ja jokin

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Pino Pinon määritelmä Pinon sovelluksia Järjestyksen kääntäminen Palindromiprobleema Postfix-lausekkeen laskenta Infix-lausekkeen muunto postfix-lausekkeeksi Sisäkkäiset funktiokutsut

Lisätiedot

20. Javan omat luokat 20.1

20. Javan omat luokat 20.1 20. Javan omat luokat 20.1 Sisällys Application Programming Interface (API). Pakkaukset. Merkkijonoluokka String. Math-luokka. Kääreluokat. 20.2 Java API Java-kielen Application Programming Interface (API)

Lisätiedot

Sisällys. 20. Javan omat luokat. Java API. Pakkaukset. java\lang

Sisällys. 20. Javan omat luokat. Java API. Pakkaukset. java\lang Sisällys 20. Javan omat luokat Application Programming Interface (API). Pakkaukset. Merkkijonoluokka String. Math-luokka. Kääreluokat. 20.1 20.2 Java API Java-kielen Application Programming Interface (API)

Lisätiedot

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100 Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).

Lisätiedot

12. Javan toistorakenteet 12.1

12. Javan toistorakenteet 12.1 12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu

Lisätiedot

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin.

Hieman linkkejä: http://cs.stadia.fi/~kuivanen/linux/kom.php, lyhyt ohje komentoriviohjelmointiin. Linux-harjoitus 9 Linuxin mukana tulevat komentotulkit (mm. bash, tcsh, ksh, jne ) sisältävät ohjelmointikielen, joka on varsin tehokas ja ilmaisuvoimainen. Tähän yhdistettynä unix-maailmasta tutut tehokkaat

Lisätiedot

5/20: Algoritmirakenteita III

5/20: Algoritmirakenteita III Ohjelmointi 1 / syksy 2007 5/20: Algoritmirakenteita III Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/17 Tämän

Lisätiedot

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016 Kierros 6, 22. 26. helmikuuta Huom: arviointiviikolla 15. 19.2. ei ole laskuharjoituksia! Demonstraatiotehtävien ratkaisut D1: (a) Osoita, että seuraava yhteydetön

Lisätiedot

Laiteläheinen C-kieli osa 1 pva

Laiteläheinen C-kieli osa 1 pva Laiteläheinen C-kieli osa 1 pva 12.7.2016 Osion sisältö Ohjelmoimaan oppii vain itse tekemällä Ensimmäinen projekti ja ensimmäinen ohjelma hello.c Oletus Sinulla on käytössäsi 1. GNU/Linux (Mint) pöytäkone

Lisätiedot

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015)

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015) 58131 Tietorakenteet ja algoritmit (syksy 2015) Harjoitus 2 (14. 18.9.2015) Huom. Sinun on tehtävä vähintään kaksi tehtävää, jotta voit jatkaa kurssilla. 1. Erään algoritmin suoritus vie 1 ms, kun syötteen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 14.10.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.10.2015 1 / 32 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta

Lisätiedot

C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala

C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala bool(*)(int) Tarve Tarve välittää kirjastolle/funktiolle toiminnallisuutta Callback-funktiot Virhekäsittely Käyttöliittymät Geneeristen kirjastojen räätälöinti STL:n

Lisätiedot

\+jokin merkki tarkoittaa erikoismerkkiä; \n = uusi rivi.

\+jokin merkki tarkoittaa erikoismerkkiä; \n = uusi rivi. 1. Johdanto 1.1 Yleistä Suurten ohjelmien organisointi vaikeaa C:ssä. 1980 Stroustrup lisäsi C:hen olio-ohjelmoinnin (OOP = Object Oriented Programming). C C++: C-ohjelma on (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta)

Lisätiedot

11. Javan toistorakenteet 11.1

11. Javan toistorakenteet 11.1 11. Javan toistorakenteet 11.1 Sisällys Laskuri- ja lippumuuttujat. Sisäkkäiset silmukat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin

Lisätiedot

Ohjeita LINDOn ja LINGOn käyttöön

Ohjeita LINDOn ja LINGOn käyttöön Ohjeita LINDOn ja LINGOn käyttöön LINDOn tärkeimmät komennot ovat com (command), joka tuloaa käytettävissä olevat komennot ruudulle, ja help, jonka avulla saa tietoa eri komennoia. Vaaukset kursiivilla

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

PERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2 3

PERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2 3 PERUSLASKUJA Matemaattisten lausekkeiden syöttäminen: Kirjoita ilman välilyöntejä 3/+^ 3 Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti :n jälkeen 3/ +^ 3 Liiku matematiikka alueella nuolinäppäimin. Kokeile

Lisätiedot

Muuttujat ja kontrolli. Ville Sundberg

Muuttujat ja kontrolli. Ville Sundberg Muuttujat ja kontrolli Ville Sundberg 14.9.2007 Alkeistyyppi Alin abstraktiotaso josta tarvitsee välittää Yksittäinen, jakamaton tiedonjyvä Tavallaan kaikki alkeistyypit ovat lukuja arvojoukko vaihtelee

Lisätiedot

Moduli 4: Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot

Moduli 4: Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot C! : Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot 15.3.2016 Agenda Pieni kertausharjoitus Moniulotteiset taulukot Esimerkki taulukoista Tauko (bittitehtävä) Binäärioperaatioista Esimerkki (vilkaistaan IP

Lisätiedot

Ehto- ja toistolauseet

Ehto- ja toistolauseet Ehto- ja toistolauseet 1 Ehto- ja toistolauseet Uutena asiana opetellaan ohjelmointilauseet / rakenteet, jotka mahdollistavat: Päätösten tekemisen ohjelman suorituksen aikana (esim. kyllä/ei) Samoja lauseiden

Lisätiedot

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Tällä luennolla Algebralliset tietotyypit Hahmonsovitus (pattern matching) Primitiivirekursio Esimerkkinä binäärinen hakupuu Muistattehan...

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 12.10.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 12.10.2015 1 / 32 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 28.9.2016 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 28.9.2016 1 / 29 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Matlab- ja Maple- ohjelmointi

Matlab- ja Maple- ohjelmointi Perusasioita 2. helmikuuta 2005 Matlab- ja Maple- ohjelmointi Yleistä losoaa ja erityisesti Numsym05-kurssin tarpeita palvellee parhaiten, jos esitän asian rinnakkain Maple:n ja Matlab:n kannalta. Ohjelmien

Lisätiedot

Maahan on pudonnut omenoita, ja Uolevi aikoo poimia niitä. Tiedät jokaisesta omenasta, kuinka painava se on.

Maahan on pudonnut omenoita, ja Uolevi aikoo poimia niitä. Tiedät jokaisesta omenasta, kuinka painava se on. Datatähti 2015 A: Omenat Aikaraja: 2 s Maahan on pudonnut omenoita, ja Uolevi aikoo poimia niitä. Tiedät jokaisesta omenasta, kuinka painava se on. Uolevi haluaa saada mahdollisimman monta omenaa, mutta

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Kurssin sisältö pääpiirteittäin Tarvittavat pohjatiedot Avainsanat Abstraktio Esimerkkiohjelman tehtäväkuvaus Abstraktion käyttö tehtävässä Abstrakti tietotyyppi Hyötyjä ADT:n

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 10.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 10.2.2010 1 / 43 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin

Lisätiedot

Groovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31

Groovy. Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Groovy Niko Jäntti Jesper Haapalinna Group 31 Johdanto Groovy on Apachen kehittämä Javaan perustuva dynaaminen oliopohjainen ohjelmointikieli. Kielen kehitys alkoi vuonna 2003, versio 1.0 julkaistiin 2007

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 17.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 17.3.2010 1 / 49 Olioista (kertausta) Olioiden avulla voidaan kuvata useammasta arvosta koostuvaa kokonaisuutta

Lisätiedot

1. Esittelyt ja vakiot 1.1 Esittelyt (declarations) Ennen nimen, tunnuksen (identifier) käyttöä se on

1. Esittelyt ja vakiot 1.1 Esittelyt (declarations) Ennen nimen, tunnuksen (identifier) käyttöä se on 1. Esittelyt ja vakiot 1.1 Esittelyt (declarations) Ennen nimen, tunnuksen (identifier) käyttöä se on esiteltävä. char ch; int count=1; struct complex float re, im; complex z; complex sqrt( complex );

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 21.9.2016 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 21.9.2016 1 / 22 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Moduli 2: Osoittimet ja taulukot. Joel Huttunen

Moduli 2: Osoittimet ja taulukot. Joel Huttunen : Osoittimet ja taulukot 26.1.2016 Moduli 1 yhteenvetoa laskuharjoituksista (PS: palautteen saa jättää myös suomeksi jos haluaa) Ongelmia ympäristön asennuksessa Hoitakaa kuntoon ajoissa, niin loppukurssilla

Lisätiedot

19. Olio-ohjelmointia Javalla 19.1

19. Olio-ohjelmointia Javalla 19.1 19. Olio-ohjelmointia Javalla 19.1 Sisällys Olioiden esittely ja alustus. Metodit Yleistä metodeista. Mihin metodeja tarvitaan? Metodien määrittely. Omat metodit: nimeäminen, paikka, kutsuminen, parametrit

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 14.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.9.2015 1 / 17 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot