Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan."

Transkriptio

1 Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan tulee kyetä tallettamaan. C-kielessä muuttujalle varattava tila on toteutuskohtainen. Esimerkiksi PC-koneissa int-tyypin muuttujalle varataan vähintään 2 tavua eli 16 bittiä (1 tavu eli byte on 8 bittiä), nykyisin int varaa 4 tavua (eli 32 bittiä). 378

2 Esimerkiksi määritellään kokonaislukumuuttuja nimeltä luku int luku; Sanan int perusteella kääntäjä varaa muistia 4 tavua ja muistin sisältö tulkitaan kokonaislukutyyppisenä. Samalla kääntäjä tallettaa symbolitauluun nimen luku ja lukumuuttujalle varatun muistipaikan osoitteen. Kun myöhemmin kirjoitetaan luku = 2; 379

3 Ohjelman suorituksen aikana oletetaan, että arvo 2 talletetaan luvulle varattuun muistipaikkaan. Muuttujaan luku voidaan liittää kaksi "arvoa". 1. Muuttujaan luku talletettu arvo 2 ja 2. Muistipaikan osoitteen "arvo" (muuttujan luku osoite voisi olla esim:bfff fda0), jonne arvo 2 on talletettu 380

4 Osoitinmuuttujat Usein tulee tilanteita, joissa tarvitaan muuttujia, jotka voivat sisältää muistipaikkojen osoitteita. Tällaista muistiosoitetta tallettavaa muuttujaa kutsutaan osoitinmuuttujaksi (osoitin, pointteri). C-kielessä osoitinmuuttuja määritellään lisäämällä muuttujan määrittelyssä tietotyypin ja nimen väliin tähti '*'. Muuttujan tyyppi ilmaisee minkä tyyppisen tiedon osoite voidaan tallettaa kyseisen osoitinmuuttujan arvoksi. 381

5 Esimerkiksi int * ptr; ptr on muuttujan nimi (aivan kuten luku on kokonaislukumuuttujan nimi ). Merkki '*' ilmoittaa kääntäjälle, että tarkoitus on luoda osoitinmuuttuja, jolle varataan tilaa sen verran kuin muistiosoitteen arvon tallettaminen vaatii. Sana int ilmoittaa, että muuttujaan ptr on tarkoitus tallettaa kokonaisluvun osoite, eli muuttuja voi osoittaa kokonaislukuun. 382

6 Kun kirjoitetaan int luku; luku- muuttujalle ei anneta vielä arvoa. Samoin muuttujalla ptr ei ole arvoa. Muuttujalle ptr voi antaa alkuarvoksi arvon NULL, joka ilmaisee, että muuttuja ptr ei osoita minnekkään. Joissakin kääntäjissä NULL on #define -lauseella määritelty 0:ksi, mutta kaikki kääntäjät eivät tee näin. 383

7 Kun muuttujaan ptr halutaan tallettaa kokonaislukumuuttujan luku osoite, käytetään &-operaattoria ptr = &luku; &-operaattori palauttaa muuttujan luku osoitteen ja tallettaa osoitteen muuttujan ptr sisällöksi, jolloin ptr "osoittaa muuttujaan luku ". 384

8 Kun osoitinmuuttujan avulla halutaan osoittaa jonkun muistipaikan sisältöön, käytetään osoitinoperaattoria '*'. *ptr = 7; Arvo 7 kopioidaan muuttujan ptr osoittamaan muistipaikkaan. Jos ptr osoittaa muuttujaan luku, niin silloin muuttuja luku saa arvon 7. Tähtioperaattorin avulla viitataan muuttujan (esim. ptr) osoittaman muistipaikan sisältöön, eikä viittausmuuttujan itsensä sisältöön (ns. epäsuora osoitus). 385

9 Esimerkkiohjelma, joka esittelee osoittimen käyttöä #include <stdio.h> int main ( void ) { int j = 1, k = 2; int *ptr; ptr = &k; printf("\nmuuttujan j arvo on %d ja osoite on %p\n", j, &j); printf("muuttujan k arvo on %d ja osoite on %p\n", k, &k); printf("muuttujan ptr arvo on %p ja osoite on %p\n", ptr, &ptr); printf("muuttujan ptr osoittaman luvun arvo on %d\n", *ptr); return ( 0); } 386

10 OSOITE 0x x x SISÄLTÖ 1 2 0x NIMI j k ptr 387

11 Kääntäjän täytyy tietää kuinka monta tavua täytyy tallettaa ptr:n osoittamamaan muistipaikkaan. Jos ptr on määritelty osoittamaan int-tyyppiä, kopioidaan 4 tavua. Vastaavasti double-tyypin kohdalla kopioidaan double tyypin koon määräämä tavumäärä. Tyypin koon saa selville sizeof -operaattorilla: sizeof(int) palauttaa 4 388

12 Osoitintyypin koon voi myös laskea esimerkiksi: sizeof(int *) palauttaa arvon 4 sizeof(double *) palauttaa arvon 4 sizeof(char *) palalauttaa myös arvon 4 389

13 Kun määritellään osoittimen osoittama tyyppi, voi kääntäjä tulkita ohjelmakoodia eri tavoin. Jos jossakin kohdassa keskusmuistiin on talletettu 10 kokonaislukua taulukkoon. 10 kokonaisluvun tallettamiseen tarvitaan tilaa: sizeof(int) * 10 eli 4 * 10 eli 40 tavua. 390

14 int * ptr = NULL; int lukuja[10]; lukuja[0] = 1; ptr = lukuja /* tai ptr = &lukuja[0] */ Jos taulukko lukuja alkaa osoitteesta 100 ja kokonaislukuosoitin ptr asetetaan osoittamaan luvuista ensimmäiseen, joka sijaitsee osoitteessa 100,niin mitä tapahtuu kun kirjoitetaan: ptr +1; 391

15 Kääntäjä "tietää", että muuttuja ptr on osoitin ja muuttuja osoittaa int -tyyppisen arvon osoitteeseen (osoite 100, jossa on tallessa jokin kokonaisluku). Kääntäjä lisää muuttujaan ptr arvon 4 (arvon 1 sijasta), jolloin osoitin osoittaa seuraavaan kokonaislukuun osoitteessa 104 eli osoitin siirtyy osoittamaan 4 tavua eteenpäin. 392

16 &lukuja[0] tai lukuja muistipaikan osoite bitiä eli yksi tavu taulukon indeksit lukuja[0] ja lukuja[1] sisältö: kokonaisluku 1 binäärilukuna 393

17 Jos osoitin viittaisi tyyppiin double, lisättäisiin osoitinta arvolla 8 (koska double tyyppi varaa 8 tavua, 64 bittiä). Kääntäjä ei noudata samaa "aritmetiikkaa" kuin ihmiset, vaan tietotyypistä riippuen osoitinmuuttuja + 1 voi olla osoitinmuuttuja + 2 tai osoitinmuuttuja + 4, jne. Laskutoimitus ptr + 1 voidaan korvata ++ ptr ja ptr ++ operaatioilla, ptr ++:ssa osoitinta käytetään ensin ja vasta sitten kasvatetaan. Osoittimen kasvattaminen kasvattaa osoittimen arvoa sizeof(tyyppi) verran, jossa "tyyppi" on jokin C-kielen tietotyypeistä int, double, char jne. 394

18 Kymmenen kokonaisluvun lohko keskusmuistissa muodostaa taulukon, joten taulukoilla ja osoittimilla on seuraavanlainen yhteys int lukuja[] = {1, 2, 43, 9, 10, -1, 3, 99, -123, 0}; Taulukko lukuja sisältää 10 kokonaislukua, joihin viitataan tavallisesti indeksin avulla lukuja [0]... lukuja [9]. Taulukkoa voidaan käsitellä myös osoittimen avulla: int *ptr; ptr = &lukuja[0]; /* osoitin taulukon 1. alkioon */ 395

19 Seuraavassa koodissa tulostetaan taulukko sekä indeksien avulla että osoittimen avulla. #include <stdio.h> int main ( void ) { int lukuja[] = {1, 2, 43, 9, 10, -1, 3, 99, -123, 0}; int *ptr; int i; ptr = &lukuja[0]; /* ptr osoittaa taulukkoon lukuja */ printf("\n\n"); 396

20 for ( i = 0; i < 10; i++) { printf("lukuja[%2d] = %5d ", i, lukuja[i] ); /* <--A */ printf("ptr + %2d = %5d\n", i, *(ptr + i)); /* <--B */ } } return ( 0 ); 397

21 398

22 Joka paikassa jossa voidaan käyttää &muuttuja[0] voidaan sen sijasta käyttää muuttuja, joten koodi ptr = &lukuja[0]; voidaan kirjoittaa ptr = lukuja; Taulukon nimi on taulukon ensimmäisen alkion osoite! 399

23 Ei kuitenkaan voi kirjoittaa lukuja = ptr; ptr on muuttuja, mutta taulukko lukuja on ohjelman suoritusaikana vakio, eli taulukon ensimmäisen paikan osoitetta ei voi muuttaa sen jälkeen kun lukuja[] on määritelty. 400

24 Moniulotteiset taulukot ja osoittimet C-kielessä luodaan moniulotteinen taulukko kirjoittamalla taulukon määrittelyssä sama määrä sulkupareja kuin taulukolle halutaan ulottuvuuksia. Esimerkiksi kaksiulotteinen taulukko luodaan int lukuja [10][10]; Todellisuudessa taulukon alkioille varataan tilaa perättäisiin muistipaikkoihin. 401

25 Taulukon paikkaan lukuja [i][j] voidaan viitata osoittimen avulla usealla eri tavalla *(lukuja [i] + j ) (*(lukuja + i)[j] *((*(lukuja + i)) + j); *(&lukuja[0][0] + 10i + j) Sulkuja tarvitaan koska hakasulut [] on voimakkaampi operaattori kuin epäsuoruusoperaattori *. Kun moniulotteinen taulukko välitetään funktiolle, on funktion otsikossa kerrottava muiden dimensioiden paitsi ensimmäisen koot, jotta kääntäjä voi käsitellä muistia oikein. 402

26 Osoittimet ja merkkijonot C-kielessä merkkijonot ovat merkkitaulukoita, merkkijonon päättyminen ilmaistaan NUL-merkillä '\0'. char mjono[40]; /* yksi char vie tilaa yhden tavun 8 bit */ mjono[0] ='C'; mjono[1] = '-'; mjono[2] = 'k'; mjono[3] = 'i'; mjono[4] = 'e'; mjono[5] = 'l'; mjono[6] = 'i'; mjono[7] = '\0'; 403

27 Kääntäjä varaa merkkijonolle muistilohkon, kooltaan 40 tavua ja tallettaa lohkoon merkit C-kieli\0. 404

28 #include <stdio.h> char stra[80] ="Demonstraatiomerkkijono"; char strb[80]; int main ( void ) { char *pa; /* osoitin char-tyyppiin */ char *pb; /* osoitin char-tyyppiin */ puts (stra); /* tulosta stra-merkkijono */ pa = stra; /* pa osoittaa merkkijonoon stra */ puts ( pa ); /* näyttää minne pa osoittaa */ pb = strb; /* pb osoittaa merkkijonoon strb */ putchar('\n'); /* rivinvaihto */ while ( *pa!= '\0') { *pb++ = *pa++; } } *pb = '\0'; puts(strb); /* tulostetaan strb */ return ( 0 ); 405

29 Merkkijonot stra ja strb ovat globaaleja, jolloin ne strb alustetaan oletusarvoisesti '\0'-merkillä. Ohjelmassa funktiolla puts(stra) tulostetaan merkkijono kuvaruudulle, koska funktiolle välitetään stra[0]:n osoite. Sama asia voidaan tehdä myös funktiokutsulla puts( pa ), koska pa sisältää stra[0]:n osoitteen. while -toistorakenteessa toistetaan käskyä *pb++ = *pa++; niin kauan kuin pa:n osoittama merkki ei ole '\0'. 406

30 Käskyssä: *pb++ = *pa++; 1. Kopioidaan pa:n osoittama merkki pb:n osoittamaan paikkaan 2. jonka jälkeen pa:ta kasvatetaan osoittamaan seuraavaan merkkiin ja 3. pb:tä kasvatetaan osoittamaan seuraavan paikkaan Silmukassa ei kopioidaan '\0'-merkkiä ja se on lisättävä loppuun erikseen. 407

31 Seuraavassa esimerkkiohjelmassa toteutetaan oma merkkijonon kopiointifunktio omastrcpy, jolla korvataan C-kielen standardiversio. 408

32 char *omastrcpy ( char *kopio, char *kopioitava ) { char *p = kopio; while( *kopioitava!= '\0' ) { *p++ = *kopioitava++; } *p = '\0'; } return ( kopio ); 409

33 Funktio palauttaa viittauksen kopio-merkkijonoon, kuten alkuperäinenkin strcpy()-funktio. Ohjelmaa voidaan käyttää int main ( void ) {... omastrcpy ( strb, stra ); puts ( strb ); return ( 0 ); } 410

34 C-kielessä merkkijonovakio voidaan määritellä osoittimen avulla seuraavasti char *mjono = "Tämä on merkkijono"; 411

35 Mutta tämä aiheuttaa virhetilanteen: #include <stdio.h> int main( void ) { char * merkkijono; printf("\nanna merkkijono > "); scanf("%s", merkkijono); } printf("\nsyötit merkkijono \2%s\n\n", merkkijono); return 0; 412

36 413

37 Taulukkoon voidaan viitata usealla eri tavalla int taulu [10] = { 1, 2, 3, 4,5 }; int *pi; int i = 3; pi = &taulu[0]; taulu[i] = 11; /* tallettaa luvun 4 päälle luvun 11 */ *(pi + i) = 22; /* tallettaa luvun 11 päälle luvun 22 */ *(i + pi) = 33; /* tallettaa luvun 22 päälle luvun 33 */ i[taulu] = 44; /* tallettaa luvun 33 päälle luvun 44 */ 414

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa.

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukot C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukon muuttujilla (muistipaikoilla) on yhteinen nimi. Jokaiseen yksittäiseen

Lisätiedot

Osoitin ja viittaus C++:ssa

Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja

Lisätiedot

Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille:

Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille: Merkkijonot C-kielessä merkkijono on taulukko, jonka alkiot ovat char -tyyppiä. Taulukon viimeiseksi merkiksi tulee merkki '\0', joka ilmaisee merkkijonon loppumisen. Merkkijono määritellään kuten muutkin

Lisätiedot

Tietueet. Tietueiden määrittely

Tietueet. Tietueiden määrittely Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma

5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma 5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma Every cloud has a silver line. - englantilainen sananlasku Tässä osiossa tärkeää: yksi- ja moniulotteinen taulukko Sisältö Yleistä Yksiulotteinen

Lisätiedot

Osoittimet. Mikä on osoitin?

Osoittimet. Mikä on osoitin? Osoittimet 7 Osoittimet On aika siirtyä käsittelemään osoittimia, C++:lle elintärkeätä ominaisuutta. Osoittimet ovat tärkeitä, koska ne luovat perustan muistin dynaamiselle varaukselle ja käytölle. Ne

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 4 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten lauseisiin, lausekkeisiin ja aliohjelmiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Mitä

Lisätiedot

C-ohjelmointi, syksy 2006

C-ohjelmointi, syksy 2006 , syksy 2006 Taulukot Yksiulotteiset taulukot Moniulotteiset taulukot Dynaamiset taulukot Binääritiedostot Luento 8 3.10.2006 Syksy 2006 1 Luennon sisältö Taulukoiden käsittelyä Yksiulotteiset taulukot

Lisätiedot

C-ohjelmointi, syksy Yksiulotteiset taulukot Moniulotteiset taulukot Dynaamiset taulukot. Binääritiedostot. Luento

C-ohjelmointi, syksy Yksiulotteiset taulukot Moniulotteiset taulukot Dynaamiset taulukot. Binääritiedostot. Luento , syksy 2006 Taulukot Yksiulotteiset taulukot Moniulotteiset taulukot Dynaamiset taulukot Binääritiedostot Luento 8 3.10.2006 Syksy 2006 1 Luennon sisältö Taulukoiden käsittelyä Yksiulotteiset taulukot

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

Dynaaminen muisti. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät 2017.

Dynaaminen muisti. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät 2017. C! Dynaaminen muisti 9.2.2017 Agenda Kertausta merkkijonoista Dynaaminen muisti Valgrind-perusteet ja esimerkkejä Seuraava luento to 2.3. Ei harjoituksia arviointiviikolla 13.2. 17.2. 2 Palautetta merkkijonoihin

Lisätiedot

Luennon sisältö. Taulukot (arrays) (Müldnerin kirjan luku 10) Yksiulotteiset taulukot. Mikä taulukko on? Taulukko-osoitin. tavallinen osoitin

Luennon sisältö. Taulukot (arrays) (Müldnerin kirjan luku 10) Yksiulotteiset taulukot. Mikä taulukko on? Taulukko-osoitin. tavallinen osoitin , kevät 2006 Taulukot Yksiulotteiset taulukot Moniulotteiset taulukot Dynaamiset taulukot Binääritiedostot Luento 8 21.3.2006 Kevät 2006 Liisa Marttinen 1 Luennon sisältö Taulukoiden käsittelyä Yksiulotteiset

Lisätiedot

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Ohjelmointi 2 Jussi Pohjolainen TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia Tietotyypeistä C++ - kielessä useita tietotyyppejä Kirjaimet: char, wchar_t Kokonaisluvut: short, int, long Liukuluvut: float, double

Lisätiedot

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen Metodit Metodien määrittely Metodin parametrit ja paluuarvo Metodien suorittaminen eli kutsuminen Metodien kuormittaminen 1 Mikä on metodi? Metodi on luokan sisällä oleva yhteenkuuluvien toimintojen kokonaisuus

Lisätiedot

Moduli 2: Osoittimet ja taulukot. Joel Huttunen

Moduli 2: Osoittimet ja taulukot. Joel Huttunen : Osoittimet ja taulukot 26.1.2016 Moduli 1 yhteenvetoa laskuharjoituksista (PS: palautteen saa jättää myös suomeksi jos haluaa) Ongelmia ympäristön asennuksessa Hoitakaa kuntoon ajoissa, niin loppukurssilla

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia. Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka

Lisätiedot

Moduli 4: Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot

Moduli 4: Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot C! : Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot 15.3.2016 Agenda Pieni kertausharjoitus Moniulotteiset taulukot Esimerkki taulukoista Tauko (bittitehtävä) Binäärioperaatioista Esimerkki (vilkaistaan IP

Lisätiedot

Tietotyypit ja operaattorit

Tietotyypit ja operaattorit Tietotyypit ja operaattorit Luennossa tarkastellaan yksinkertaisten tietotyyppien int, double ja char muunnoksia tyypistä toiseen sekä esitellään uusia operaatioita. Numeeriset tietotyypit ja muunnos Merkkitieto

Lisätiedot

Taulukot. Taulukon määrittely ja käyttö. Taulukko metodin parametrina. Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon. Taulukon lajittelu

Taulukot. Taulukon määrittely ja käyttö. Taulukko metodin parametrina. Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon. Taulukon lajittelu Taulukot Taulukon määrittely ja käyttö Taulukko metodin parametrina Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon Taulukon lajittelu esimerkki 2-ulottoisesta taulukosta 1 Mikä on taulukko? Taulukko on

Lisätiedot

tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi

tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi ero taulukkoon taulukossa alkiot samantyyppisiä tietueessa alkiot voivat olla erityyppisiä tiedot kuitenkin yhteen kuuluvia ohjelmoinnin perusteet,

Lisätiedot

Ohjausrakenteet. Valinta:

Ohjausrakenteet. Valinta: Ohjausrakenteet Luento antaa yleiskuvan siitä kuinka ohjelmassa suorittaan vaihtoehtoisia tehtäviä valintarakenteiden avulla ja kuinka samanlaisia ohjelma-askeleita toistetaan toistorakenteiden avulla

Lisätiedot

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

1. Esittelyt ja vakiot 1.1 Esittelyt (declarations) Ennen nimen, tunnuksen (identifier) käyttöä se on

1. Esittelyt ja vakiot 1.1 Esittelyt (declarations) Ennen nimen, tunnuksen (identifier) käyttöä se on 1. Esittelyt ja vakiot 1.1 Esittelyt (declarations) Ennen nimen, tunnuksen (identifier) käyttöä se on esiteltävä. char ch; int count=1; struct complex float re, im; complex z; complex sqrt( complex );

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta

Operaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta C++ - perusteet Java-osaajille luento 5/7: operaattoreiden ylikuormitus, oliotaulukko, parametrien oletusarvot, komentoriviparametrit, constant, inline, Operaattoreiden ylikuormitus Operaattoreiden kuormitus

Lisätiedot

// // whiledemov1.c // #include int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1;

// // whiledemov1.c // #include <stdio.h> int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1; // // whiledemov1.c // #include int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1; while( luku1

Lisätiedot

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys Loogisia operaatioita - esimerkkejä Tänään on lämmin päivä ja perjantai Eilen satoi ja oli keskiviikko tai tänään on tiistai. On perjantai ja kello on yli 13 Ei ole tiistai tai ei sada. Ei pidä paikkaansa,

Lisätiedot

Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö C-ohjelmassa

Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö C-ohjelmassa ssa ohjelman käytössä suoritusaikana oleva muisti jakautuu neljään osaan: koodisegmentti datasegmentti pinosegmentti (stack) kasa (heap) ssa ohjelman koodisegmentti sisältää käännetyn ohjelmakoodin sisältö

Lisätiedot

Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä.

Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä. Tiedostot Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä. C-kielessä syöttö ja tulostus kuvataan laiteriippumattomasti

Lisätiedot

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet

Lisätiedot

Dynaaminen muisti Rakenteiset tietotyypit

Dynaaminen muisti Rakenteiset tietotyypit C! Dynaaminen muisti Rakenteiset tietotyypit 1.3.2016 Agenda Kertausta Dynaaminen muisti Valgrind-perusteet ja esimerkkejä Yhteenveto tietorakenteista Vilkaisu 3. kierroksen tehtäviin Esim: miten linkitetty

Lisätiedot

Sisällys. 6. Muuttujat ja Java. Muuttujien nimeäminen. Muuttujien nimeäminen. salinovi tai syntymapaiva

Sisällys. 6. Muuttujat ja Java. Muuttujien nimeäminen. Muuttujien nimeäminen. salinovi tai syntymapaiva Sisällys 6. Muuttujat ja Java Muuttujien nimeäminen. Muuttujan tyypin määritys. Javan tietotyypit: Kokonais- ja liukuluvut. boolean- ja char-tyypit. Tyyppien yhteensopivuus. Viitetietotyypit ja merkkijonotietotyyppi

Lisätiedot

6. Muuttujat ja Java 6.1

6. Muuttujat ja Java 6.1 6. Muuttujat ja Java 6.1 Sisällys Muuttujien nimeäminen. Muuttujan tyypin määritys. Javan tietotyypit: Kokonais- ja liukuluvut. boolean- ja char-tyypit. Tyyppien yhteensopivuus. Viitetietotyypit ja merkkijonotietotyyppi

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot

Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot Jussi Pohjolainen TAMK Tieto- ja viestintäteknologia Johdanto taulukkoon Jos ohjelmassa käytössä ainoastaan perinteisiä (yksinkertaisia) muuttujia, ohjelmien teko

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

Harjoitustyö: virtuaalikone

Harjoitustyö: virtuaalikone Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2009 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-kehitysympäristö Java-ohjelma ja luokka

Lisätiedot

Sisällys. 6. Muuttujat ja Java. Muuttujien nimeäminen. Muuttujien nimeäminen. salinovi tai syntymapaiva

Sisällys. 6. Muuttujat ja Java. Muuttujien nimeäminen. Muuttujien nimeäminen. salinovi tai syntymapaiva Sisällys 6. Muuttujat ja Java Muuttujien nimeäminen. Muuttujan tyypin määritys. Javan tietotyypit: Kokonais- ja liukuluvut, merkit, totuusarvot. Tyyppien yhteensopivuus. Viitetietotyypit ja merkkijonotietotyyppi

Lisätiedot

6. Muuttujat ja Java 6.1

6. Muuttujat ja Java 6.1 6. Muuttujat ja Java 6.1 Sisällys Muuttujien nimeäminen. Muuttujan tyypin määritys. Javan tietotyypit: Kokonais- ja liukuluvut, merkit, totuusarvot. Tyyppien yhteensopivuus. Viitetietotyypit ja merkkijonotietotyyppi

Lisätiedot

Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot

Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot Tiedosto yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka on tavallisesti talletettu pysyväismuistiin muodostuu tietueista, jotka voivat olla keskenään samanlaisia tai vaihdella tyypiltään tiedostot ovat joko tekstitiedostoja

Lisätiedot

Algoritmit 1. Demot Timo Männikkö

Algoritmit 1. Demot Timo Männikkö Algoritmit 1 Demot 1 25.-26.1.2017 Timo Männikkö Tehtävä 1 (a) Algoritmi, joka laskee kahden kokonaisluvun välisen jakojäännöksen käyttämättä lainkaan jakolaskuja Jaettava m, jakaja n Vähennetään luku

Lisätiedot

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 2. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.1 2.2 Yleistä

Lisätiedot

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)

2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4) 2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi

Lisätiedot

Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet

Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet C! Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet 30.3.2017 Ohjelmassa Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Esikääntäjä Parametrilistat Funktio-osoittimet Kunniamainintoja Kuura

Lisätiedot

TIE448 Kääntäjätekniikka, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 27. lokakuuta 2009

TIE448 Kääntäjätekniikka, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 27. lokakuuta 2009 TIE448 Kääntäjätekniikka, syksy 2009 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 27. lokakuuta 2009 Sisällys Sisällys Seuraava deadline Vaihe D tiistai 10.11. klo 10 välikielen generointi Kääntäjän rakenne

Lisätiedot

C-ohjelmointi: Osoittimet

C-ohjelmointi: Osoittimet C-ohjelmointi: Osoittimet Liisa Marttinen & Tiina Niklander 22.2.2005 Muistinhallinta Java vs C Luokka on viittaustyypin määritelmä ja olio on viittaustyypin ilmentymä Muistinhallinta on implisiittistä.

Lisätiedot

Sisällys. 7. Oliot ja viitteet. Olion luominen. Olio Java-kielessä

Sisällys. 7. Oliot ja viitteet. Olion luominen. Olio Java-kielessä Sisälls 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen.. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. Muuttumattomat ja muuttuvat merkkijonot.

Lisätiedot

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma.

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma. 2. Taulukot 2.1 Sisältö Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.2 Yleistä

Lisätiedot

Luokassa määriteltävät jäsenet ovat pääasiassa tietojäseniä tai aliohjelmajäseniä. Luokan määrittelyyn liittyvät varatut sanat:

Luokassa määriteltävät jäsenet ovat pääasiassa tietojäseniä tai aliohjelmajäseniä. Luokan määrittelyyn liittyvät varatut sanat: 1. Luokan jäsenet Luokassa määriteltävät jäsenet ovat pääasiassa tietojäseniä tai aliohjelmajäseniä. Luokan määrittelyyn liittyvät varatut sanat: class luokan_nimi tyypit: enum, struct, class, typedef

Lisätiedot

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++? JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava

Lisätiedot

Sisältö. C-ohjelmointi Luento 5: Osoittimet. Keko (heap) Pino (stack) Muistinhallinta Java vs C. Prosessin rakenne

Sisältö. C-ohjelmointi Luento 5: Osoittimet. Keko (heap) Pino (stack) Muistinhallinta Java vs C. Prosessin rakenne Sisältö C-ohjelmointi Luento 5: Osoittimet 14.2.2006 Tiina Niklander Muistin rakenteesta Operaatiot ja void-tyyppi Muistinhallinta varaus, vapautus Osoitinaritmetiikka ja muistilohkon käsittely Osoittimet

Lisätiedot

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti: 1 (7) Tiedon lukeminen näppäimistöltä Scanner-luokan avulla Miten ohjelma saa käyttöönsä käyttäjän kirjoittamaa tekstiä? Järjestelmässä on olemassa ns. syöttöpuskuri näppäimistöä varten. Syöttöpuskuri

Lisätiedot

Osoittimet ja taulukot

Osoittimet ja taulukot Osoittimet ja taulukot Hannu Laine Copyright Hannu Laine Osoittimet int main (void) { int a; int *p; //p on osoitinmuuttuja p = &a; *p = 10; printf( %d, *p); //tulostuu muuttujan a sisältö scanf( %d, p);

Lisätiedot

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 22. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko metodin parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 22.1 22.2 Yleistä

Lisätiedot

Johdatus ohjelmointiin / Lausekielinen ohjelmointi 1 & 2

Johdatus ohjelmointiin / Lausekielinen ohjelmointi 1 & 2 Johdatus ohjelmointiin / Lausekielinen ohjelmointi 1 & 2 Syntaksilomake (22.4.2007) C-kielen standardikirjaston funktioita gets(merkkijono); scanf("formaatti", &muuttuja1,..., &muuttujan); sscanf(merkkijono,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r;

Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r; Muuttujien roolit Muuttujilla on ohjelmissa eräitä tyypillisiä käyttötapoja, joita kutsutaan muuttujien rooleiksi. Esimerkiksi muuttuja, jonka arvoa ei muuteta enää kertaakaan muuttujan alustamisen jälkeen,

Lisätiedot

13 Operaattoreiden ylimäärittelyjä

13 Operaattoreiden ylimäärittelyjä 248 13 C++-kielessä voidaan operaattoreita ylimäärittää. Ylimääriteltävää operaattoria voidaan pitää ikäänkuin metodina, joka esitellään luokan esittelyssä ja määritellään luokan ulkopuolella kuten metoditkin.

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely

Lisätiedot

1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003. 1. luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot.

1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003. 1. luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot. EVTEK Teknillinen ammattikorkeakoulu Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003 Olli Hämäläinen kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot luennot 1-2/2003 laboratorioharjoitukset 1-2/2003 kotitehtävät, laboratoriokerrat

Lisätiedot

Table of Contents. T740103 Olio-ohjelmointi C/C++ perusteita Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010, 2011

Table of Contents. T740103 Olio-ohjelmointi C/C++ perusteita Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010, 2011 Tämän materiaalin lähteenä on käytetty osoitteesta http://www.cplusplus.com/doc/tutorial löytyvää C+ + Language Tutorial. Tämän osan tarkoituksena on pääasiassa kerrata C-kielestä tuttuja perusasioita

Lisätiedot

Kääreluokat (oppikirjan luku 9.4) (Wrapper-classes)

Kääreluokat (oppikirjan luku 9.4) (Wrapper-classes) Kääreluokat (oppikirjan luku 9.4) (Wrapper-classes) Kääreluokista Javan alkeistietotyypit ja vastaavat kääreluokat Autoboxing Integer-luokka Double-luokka Kääreluokista Alkeistietotyyppiset muuttujat (esimerkiksi

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.2.2010 1 / 46 Merkkijonot Merkkijonojen avulla ohjelmassa voi esittää tekstitietoa, esim. nimiä, osoitteita ja

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 14.9.2016 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.9.2016 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,

Lisätiedot

Omat tietotyypit. Mikä on olio?

Omat tietotyypit. Mikä on olio? Omat tietotyypit 11 Omat tietotyypit C++:n suuri vahvuus on sen oliopohjaisuudessa. Siihen liittyy runsaasti asiaa ja kulutammekin seuraavat viisi lukua tässä aiheessa. Tässä ja seuraavassa luvussa käsittelemme

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

#include // io-toiminnot. //#define KM_MAILISSA int main( ){

#include <stdio.h> // io-toiminnot. //#define KM_MAILISSA int main( ){ demo1.c 30/09/15 08:19 #include // io-toiminnot //#define KM_MAILISSA 1.609 int main( ){ double mailit = 0.0; double kilometrit; const double KM_MAILISSA = 1.609; printf("anna maililukema > ");

Lisätiedot

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa();

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa(); Sisällys 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden käsittelyä: sijoitus, vertailu ja varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. 7.1 7.2 Olio

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot

Kirjoita oma versio funktioista strcpy ja strcat, jotka saavat parametrinaan kaksi merkkiosoitinta.

Kirjoita oma versio funktioista strcpy ja strcat, jotka saavat parametrinaan kaksi merkkiosoitinta. Tehtävä 63. Kirjoita oma versio funktiosta strcmp(),joka saa parametrinaan kaksi merkkiosoitinta. Tee ohjelma, jossa luetaan kaksi merkkijonoa, joita sitten verrataan ko. funktiolla. Tehtävä 64. Kirjoita

Lisätiedot

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat

Lisätiedot

Luennon sisält. ltö. C-kurssi syksy ääreet: int ja char. Yksinkertaiset tyypit. Kokonaisluvut. Merkit

Luennon sisält. ltö. C-kurssi syksy ääreet: int ja char. Yksinkertaiset tyypit. Kokonaisluvut. Merkit Luennon sisält ltö C-kurssi syksy 2007 Luento 2: tyypit, rakenteet, makrot 5.9.2008 Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short,, long Vakiot const Rakenteet if,, for, while, switch, do-while

Lisätiedot

Tiedon sijainti suoritusaikana (3) Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Miten tietoon viitataan? (4)

Tiedon sijainti suoritusaikana (3) Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Miten tietoon viitataan? (4) Luento 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Tiedon sijainti suoritusaikana (3) Muistissa (=keskusmuistissa) iso hidas Esim. 10 ns data-alueella

Lisätiedot

C-kieli mahdollistaa hyvin tiiviin ja samalla sekavan tavan esittää asioita, kuitenkin hyvän ohjelman tulisi olla mahdollisimman helppolukuinen ja

C-kieli mahdollistaa hyvin tiiviin ja samalla sekavan tavan esittää asioita, kuitenkin hyvän ohjelman tulisi olla mahdollisimman helppolukuinen ja 1. C-kieli yleiskäyttöinen ohjelmointikieli, standardoitu 1990. siirrettävä laiteläheinen pieni ydin, monimutkaiset kokonaisuudet rakennetaan aliohjelmakirjastojen avulla. direktiivit ja esikääntäjien

Lisätiedot

Taulukot. Taulukon käsittely. Tämän osan sisältö. Esimerkki. Taulukon esittely ja luonti. Taulukon alustaminen. Taulukon koko

Taulukot. Taulukon käsittely. Tämän osan sisältö. Esimerkki. Taulukon esittely ja luonti. Taulukon alustaminen. Taulukon koko 5 Taulukot Tämän osan sisältö Taulukon esittely ja luonti Taulukon alustaminen Taulukon koko Taulukon käsittely indeksointi peräkkäiskäsittely hajakäsittely harva taulukko Taulukon järjestäminen Kaksiulotteinen

Lisätiedot

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro:

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro: KILPAILIJAN TEHTÄVÄT Kilpailijan nimi / Nro: Tehtävän laatinut: Hannu Laurikainen, Deltabit Oy Kilpailutehtävä Kilpailijalle annetaan tehtävässä tarvittavat ohjelmakoodit. Tämä ohjelma on tehty laitteen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 18.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 18.3.2009 1 / 51 Olioista (kertausta) Olioiden avulla voidaan kuvata useammasta arvosta koostuvaa kokonaisuutta

Lisätiedot

2. C-kieli ja ongelmanratkaisu

2. C-kieli ja ongelmanratkaisu 2. C-kieli ja ongelmanratkaisu Taustaa Esimerkki C-kielisen ohjelman kehityksestä Kielen yleispiirteet Muuttujat Suoritettavat lauseet Tietotyypit ja lausekkeet Tietojen lukeminen ja tulostaminen 64 C

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan

Lisätiedot

4.3. Matemaattinen induktio

4.3. Matemaattinen induktio 4.3. Matemaattinen induktio Matemaattinen induktio: Deduktion laji Soveltuu, kun ominaisuus on osoitettava olevan voimassa luonnollisilla luvuilla. Suppea muoto P(n) : Ominaisuus, joka joka riippuu luvusta

Lisätiedot

Ohjausjärjestelmien jatkokurssi. Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin

Ohjausjärjestelmien jatkokurssi. Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin Ohjausjärjestelmien jatkokurssi Visual Basic vinkkejä ohjelmointiin http://www.techsoft.fi/oskillaattoripiirit.htm http://www.mol.fi/paikat/job.do?lang=fi&jobid=7852109&index=240&anchor=7852109 Yksiköt

Lisätiedot

1. Mitä seuraava ohjelma tulostaa? Vastaukseksi riittää yksi rivi joka esittää tulosteen. (6 p)

1. Mitä seuraava ohjelma tulostaa? Vastaukseksi riittää yksi rivi joka esittää tulosteen. (6 p) C- ohjelmoinnin peruskurssi, Tentti 28.5.2015 Lyhyt referenssi funktioista tehtäväpaperin lopussa. Paperilla on 5 tehtävää, joista useimmissa on muutama alikohta. Maksimipistemäärä on 30 pistettä. Kirjoita

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla:

Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla: KERTAUSTEHTÄVIÄ Tietue Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla: struct henkilotiedot char nimi [20]; int ika; char puh [10]; ; Edellä esitetty kuvaus määrittelee

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Luokan operaatiot. Osoittimet ja viittaukset luokan olioihin

Luokan operaatiot. Osoittimet ja viittaukset luokan olioihin Luokan operaatiot 13 Luokan operaatiot Luokkien olioiden luomiseen ja tuhoamiseen liittyy monia hienouksia, joista sinun tulee olla selvillä, jotta luokkiesi olioiden operaatiot toimivat turvallisesti

Lisätiedot

7. Oliot ja viitteet 7.1

7. Oliot ja viitteet 7.1 7. Oliot ja viitteet 7.1 Sisällys Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden sijoitus. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona. Viite metodin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 26.10.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 26.10.2015 1 / 28 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI)

Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Muuttujan X osoite on 230 Muuttujan X arvo on 12 Symbolin X arvo on 230 symbolit ovat yleensä

Lisätiedot

Listarakenne (ArrayList-luokka)

Listarakenne (ArrayList-luokka) Listarakenne (ArrayList-luokka) Mikä on lista? Listan määrittely ArrayList-luokan metodeita Listan läpikäynti Listan läpikäynti indeksin avulla Listan läpikäynti iteraattorin avulla Listaan lisääminen

Lisätiedot

C++ rautaisannos. Kolme tapaa sanoa, että tulostukseen käytetään standardikirjaston iostreamosassa määriteltyä, nimiavaruuden std oliota cout:

C++ rautaisannos. Kolme tapaa sanoa, että tulostukseen käytetään standardikirjaston iostreamosassa määriteltyä, nimiavaruuden std oliota cout: C++ rautaisannos Kolme tapaa sanoa, että tulostukseen käytetään standardikirjaston iostreamosassa määriteltyä, nimiavaruuden std oliota cout: # include #include main ( ) main (

Lisätiedot

Virtuaalifunktiot ja polymorfismi

Virtuaalifunktiot ja polymorfismi Virtuaalifunktiot ja polymorfismi 16 Virtuaalifunktiot ja polymorfismi Polymorfismi on niin tehokas olio-ohjelmoinnin ominaisuus, että tulet varmastikin käyttämään sitä lähes kaikissa C++-ohjelmissasi.

Lisätiedot