3. Binääripuu, Java-toteutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3. Binääripuu, Java-toteutus"

Transkriptio

1 3. Binääripuu, Java-toteutus /* / / Rajapinta SearchTree: binäärisen hakupuun käsittelyrajapinta / / Metodit: / / void insert( Comparable x ); / / - solun lisääminen puuhun / / void remove( Comparable x ); / / - solun poistaminen puusta / / void removemin(); / / - pienintä data-alkiota vastaavan solun poistaminen / / Comparable find( Comparable x ); / / - solun etsiminen / / Comparable findmin(); / / - pienintä data-alkiota vastaavan solun etsiminen / / Comparable findmax(); / / - suurinta data-alkiota vastaavan solun etsiminen / / boolean isempty(); / / - testi, onko puu tyhjä / / void makeempty(); / / - puun tyhjentäminen / / void printtree(); / / - puun tulostaminen / / Huomautuksia: / / - rahjapinta on sijoitettava samaan pakkaukseen kuin luokka / / BstNode ja tämän rajapinnan implementoiva luokka, / / esimerkiksi BST / / - rajapinta SearchTree mahdollistaa usean eri hakupuun / / toteutuksen, esim. BST, AVL, Red-Black Tree ym. / / - rajapinta on otettu teoksesta Weiss M. A: Data Structures / / & Problem Solving Using Java / / T. Harju / / */ public interface SearchTree void insert( Comparable x ); void remove( Comparable x ); void removemin(); Comparable find( Comparable x ); Comparable findmin(); Comparable findmax(); boolean isempty(); void makeempty(); void printtree(); /* / / Luokka BstNode: binäärisen hakupuun (BST) solu / / Kentät: / / Comparable item : solun data / / BstNode left : viite solun vasempaan lapsisoluun / / BstNode right : viite solun oikeaan lapsisoluun / / Konstruktorit: / / BstNode( Comparable it ) / / BstNode( Comparable it, BstNode lt, BstNode rt ) / / Metodit: / / - ei metodeja / / Huomautuksia: / / - luokka on sijoitettava samaan pakkaukseen kuin / / rajapinta SeachTree ja luokka BST / / - luokka yhdessä rajapinnan SearchTree kanssa mahdollistaa / / muunkin hakupuun kuin perus-bst:n toteutuksen. Tässä esim./ / on varauduttu AVL:n toteutukseen: luokka sisältää, tosin / / pois kommentoituna, AVL:n toteutusta helpottavan kentän / / "height" / / - luokan toteutus perustuu teoksessa Weiss M. A: Data / / Structures & Problem Solving Using Java julkaistuun / / koodiin. / / T. Harju / / */ class BstNode Comparable item; BstNode left; BstNode right; // int height = 0; //Varauduttu AVL:ään BstNode( Comparable it, BstNode lt, BstNode rt ) item = it; left = lt; right = rt; BstNode( Comparable it) this( it, null, null );

2 /* / / Luokka BST: binäärisen hakupuun (BST) implementointi toteut- / / tamalla rajapinta SearchTree / / Kentät: / / BstNode root : BST:n juurisolu / / Konstruktorit: / / BST() / / - luo tyhjän BST:n, jossa root = null / / Rajapinnan metodit: / / void insert( Comparable x ); / / - solun lisääminen puuhun / / void remove( Comparable x ); / / - solun poistaminen puusta / / void removemin(); / / - pienintä data-alkiota vastaavan solun poistaminen / / Comparable find( Comparable x ); / / - solun etsiminen / / Comparable findmin(); / / - pienintä data-alkiota vastaavan solun etsiminen / / Comparable findmax(); / / - suurinta data-alkiota vastaavan solun etsiminen / / boolean isempty(); / / - testi, onko puu tyhjä / / void makeempty(); / / - puun tyhjentäminen / / void printtree(); / / - puun tulostaminen / / Toteutustapa: / / Edellä olevat metodit ovat kaikki julkisia ja muodostavat / / siten julkisen ohjelmointirajapinnan. Varsinainen toteutus / / on kuitenkin kätketty muilta kuin luokan perillisillä paitsi/ / yksinkertaisimmilla metodeilla, esim. isempty(). Rajapinta- / / metodit vain kutsuvat toteutusmetodeja, jotka ovat näky- / / vyydeltään "protected". Katso tämä varsinainen toteutus / / koodista. / / Huomautuksia: / / - luokka on sijoitettava samaan pakkaukseen kuin luokka / / BstNode ja rajapinta SearchTree / / - luokan toteutus perustuu teoksessa Weiss M. A: Data / / Structures & Problem Solving Using Java julkaistuun / / koodiin. / / T. Harju / / */ public class BST implements SearchTree protected BstNode root; public BST() root = null; /*--- Rajapinnan SearcTree toteutus ---*/ public void insert( Comparable x ) root = insert( x, root ); public void remove( Comparable x ) root = remove( x, root ); public void removemin() root = removemin( root ); public Comparable find( Comparable x ) return find( x, root ).item; public Comparable findmin() return findmin( root ).item; public Comparable findmax() return findmax( root ).item; public boolean isempty() return root == null; public void makeempty() root = null; public int height() // BST:n korkeus, ei sisälly rajapintaan return height( root ); public void printtree() printtree( root );

3 /*--- Sisäiset metodit: varsinainen toteutuskoodi ---*/ protected BstNode insert( Comparable x, BstNode t ) if ( t == null ) t = new BstNode( x, null, null ); if ( x.compareto( t.item ) < 0 ) t.left = insert( x, t.left ); if ( x. compareto( t.item ) > 0 ) t.right = insert( x, t.right ); System.out.println( "BST insert: duplicate item" ); protected BstNode remove( Comparable x, BstNode t ) if ( t == null ) System.out.println( "BST remove: item not found" ); if ( x.compareto( t.item ) < 0 ) t.left = remove( x, t.left ); if ( x.compareto( t.item ) > 0 ) t.right = remove( x, t.right ); if ( t.left!= null && t.right!= null ) t.item = findmin( t.right ).item; t.right = removemin( t.right ); t = ( ( t.left!= null )? t.left : t.right ); protected BstNode removemin( BstNode t ) if ( t == null ) System.out.println( "BST removemin: item not found" ); if ( t.left!= null ) t.left = removemin( t.left ); t = t.right; protected BstNode find( Comparable x, BstNode t ) while ( t!= null ) if ( x.compareto( t.item ) < 0 ) t = t.left; if ( x.compareto( t.item ) > 0 ) t = t.right; System.out.println( "BST find: item not found" ); protected BstNode findmin( BstNode t ) if ( t!= null ) System.out.println( "BST findmin: item not found" ); while ( t.left!= null ) t = t.left; protected BstNode findmax( BstNode t ) if ( t!= null ) System.out.println( "BST findmax: item not found" ); while ( t.right!= null ) t = t.right; protected int height( BstNode t ) int u, v; if ( t == null ) return -1; u = height( t.left ); v = height( t.right ); return ( u > v )? u + 1 : v + 1; protected void printtree( BstNode t ) if ( t.left!= null ) printtree( t.left ); for ( int i = 0; i < 2*height( t ); ++i ) System.out.print( " " ); System.out.println( t.item ); if ( t.right!= null ) printtree( t.right ); public class BstDemo public static void main( String[] args ) SearchTree puu = new BST(); System.out.println( "Anna BST:hen sijoitettavat luvut, lopuksi - 999" ); int luku = Lue.kluku(); while ( luku!= -999 ) puu.insert( new Integer( luku ) ); luku = Lue.kluku(); puu.printtree();

4 4. BST, C-toteutus /* BST.H - binäärisen hakupuun (Binary Search Tree) käsittelyyn */ /* liittyviä määrittelyjä. */ /* Käyttö: */ /* - omaan ohjelmaan #include "bst.h", jonka on oltava */ /* hakemistossa, mistä kääntäjä sen löytää */ /* - tiedosto bst.c linkitettävä mukaan ohjelmaan */ /* Sisältö: */ /* insnode() : lisää noden BST:hen, myös tyhjään */ /* find() : etsii noden BST:stä */ /* findmin() : etsii BST:n pienimmän data-alkion noden */ /* findmax() : etsii BST:n suurimman data-alkion noden */ /* delnode() : poistaa noden BST:stä */ /* delbst : poistaa koko BST:n */ /* height() : palauttaa BST:n korkeuden */ /* printbst() : tulostaa BST:n sisällön sisäjärjstyksessä */ /* Teokseen Weiss: Data Structures and Algorithm Analysis perustuen */ /* implementoinut Timo Harju , */ #ifndef _BST.H #define _BST.H typedef int item_type; /* BST:n datan tyyppi */ typedef struct node *link; /* Pointteri nodeen */ struct node /* Node: */ item_type item; /* data */ link left; /* pointteri vasempaan oksaan */ link right; /* ja oikeaan oksaan */ ; typedef link BST; /* Vaihtoehtoinen nimi pointterille */ typedef struct node Node; /* ja itse nodelle */ /* Funktioiden prototyypit */ link insnode( BST T, item_type a ); link find( BST T, item_type x ); link findmin( BST T ); link findmax( BST T ); link delnode( BST T, item_type a ); void delbst( BST T ); int height( BST T ); void printbst( BST T ); #endif /* BST.C - binäärisen hakupuun (Binary Search Tree) käsittelyyn */ /* liittyviä funktioita */ /* Käyttö: */ /* - omaan ohjelmaan #include "bst.h", jonka on oltava */ /* hakemistossa, mistä kääntäjä sen löytää */ /* - tämä tiedosto bst.c linkitettävä mukaan ohjelmaan */ /* Sisältö: */ /* insnode() : lisää noden BST:hen, myös tyhjään */ /* find() : etsii noden BST:stä */ /* findmin() : etsii BST:n pienimmän data-alkion noden */ /* findmax() : etsii BST:n suurimman data-alkion noden */ /* delnode() : poistaa noden BST:stä */ /* delbst() : poistaa koko BST:n */ /* height() : palauttaa BST:n korkeuden */ /* printbst() : tulostaa BST:n sisällön sisäjärjstyksessä */ /* Teokseen Weiss: Data Structures and Algorithm Analysis perustuen */ /* implementoinut Timo Harju , */ #include <stdio.h> #include <stdlib.h> #include "bst.h" link insnode( BST T, item_type a ) if ( T == NULL ) if ( ( T = ( link ) malloc( sizeof( struct node ) ) ) == NULL ) printf( "insnode: muistin varaaminen epäonnistui\n" ); exit(1); T->item = a; T->left = T->right = NULL; if ( a < T->item ) T->left = insnode( T->left, a ); if ( a > T->item ) T->right = insnode( T->right, a ); link find( BST T, item_type x ) if ( T == NULL ) if ( x < T->item ) return find( T->left, x ); if ( x > T->item ) return find( T->right, x );

5 link findmin( BST T ) if ( T!= NULL ) while( T->left ) T = T->left; link findmax( BST T ) if ( T!= NULL ) while( T->right ) T = T->right; link delnode( BST T, item_type a ) link temp, child; if ( T == NULL ) printf( "Tuhottavaa ei löydy" ); if ( a < T->item ) T->left = delnode( T->left, a ); if ( a > T->item ) T->right = delnode( T->right, a ); if ( T->left && T->right ) temp = findmin( T->right ); T->item = temp->item; T->right = delnode( T->right, T->item ); temp = T; if ( T->left == NULL ) child = T->right; if ( T->right == NULL ) child = T->left; free( temp ); return child; void delbst( BST T ) link p, q; if ( T!= NULL ) p = T->left; q = T->right; free( T ); delbst( p ); delbst( q ); int height( BST T ) int u, v; if ( T == NULL ) return -1; u = height( T->left ); v = height( T->right ); if ( u > v ) return u+1; return v+1; void printbst( BST T ) int n, i; if ( T!= NULL ) printbst( T->left ); n = height( T ); /* Tässä yritetään saada */ for ( i = 0 ; i < 2 * n; ++i ) /* tulostus edes vähän */ printf( " " ); /* puuta muistuttavaksi */ printf( "%d\n", T->item ); printbst( T->right ); /* */ /* TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT: BSTDemo */ /* Varsinaiset BST:n käsittelyrutiinit ovat tiedostoissa bst.h */ /* (tietotyypit ja funktioiden prototyypit) sekä bst.c (koodi) */ /* T. Harju , */ /* */ #include <stdio.h> #include <conio.h> #include "bst.h" void main( void ) BST Tree = NULL, p; int val, luku; clrscr(); printf( "BST:n (Binary Search Tree) käsittelyä\n\n"); printf( "Anna puuhun sijoitettavat luvut, lopuksi -9999\n" ); printf( ": " ); scanf( "%d", &luku ); while ( luku!= ) Tree = insnode( Tree, luku ); printf( ": " ); scanf( "%d", &luku );

6 /* Sitten vaan kokeillaan lisäystä, poistoa ja koko listan hävittämistä. */ /* Siinä sivussa tulee etsiminenkin testatuksi. */ 6. BST, vaatimaton java-toteutus do do clrscr(); printf( "Lisäys... 1\n" ); printf( "Poisto... 2\n" ); printf( "BST:n tuhoaminen... 3\n" ); printf( "Lopetus... 0\n" ); printf( "\nvalintasi: " ); scanf( "%d", &val ); while ( ( val < 0 ) ( val > 3 ) ); switch ( val ) case 1: /* Lisäys */ printf( "Anna lisätttvä alkio: " ); scanf( "%d", &luku ); Tree = insnode( Tree, luku ); case 2: /* Poisto */ printf( "Mikä alkio poistetaan: " ); scanf( "%d", &luku ); p = find( Tree, luku ); if ( p == NULL ) printf( "Ei löydy!" ); Tree = delnode( Tree, luku ); case 3: /* Puun hävittäminen */ delbst( Tree ); Tree = NULL; default: while( val!= 0 ); /* Luokka BST: vähän BST-luokan alkua / / TH */ class Node // BST:n solu: data + linkit oksiin Comparable item; // Comparable on Javassa määr. rajapinta Node left; Node right; public Node() // Solun konstruktori item = null; left = right = null; public class BST private Node root; // Puun juuri public BST() // Konstruktori root = null; // Solun lisäys public Node insnode( Node T, Comparable a ) if ( T == null ) T = new Node(); T.item = a; T.left = T.right = null; if ( a.compareto( T.item ) < 0 ) T.left = insnode( T.left, a ); if (a.compareto( T.item ) > 0 ) T.right = insnode( T.right, a ); public Node getroot() // Palauttaa juuren return root; public void setroot( Node p ) // Asettaa juuren root = p; void prtree( Node p, int h ) // Tulostetaan puu if ( p!= null ) prtree( p.right, h + 1 ); // sisäjärjestyksessä for ( int i = 0; i < h; ++i ) // jossakin määrin puun System.out.print( " " ); // muodossa System.out.println( p.item ); prtree( p.left, h + 1 );

7 /* Testiohjelma luokan BST kokeilemiseksi / / TH */ 6. PQ, C-toteutus public class BSTdemo public static void main( String[] args ) BST puu = new BST(); // Luodaan BST System.out.println( "Anna BST:hen sijoitettavat kokonaisluvut yksitellen." ); System.out.println( "Anna lopuksi -999" ); int luku= Lue.kluku(); // Ensimmäinen sijoitettava if ( luku!= -999 ) // Tehdään siitä juuri puu.setroot( puu.insnode( puu.getroot(), new Integer( luku ) ) ); puu.prtree( puu.getroot(), 0 ); System.out.println( "" ); luku= Lue.kluku(); while ( luku!= -999 ) puu.insnode( puu.getroot(), new Integer( luku ) ); puu.prtree( puu.getroot(), 0 ); System.out.println( "" ); luku= Lue.kluku(); /* PQ.H - priorisoidun jonon (Priority Queue) käsittelyyn */ /* liittyviä määrittelyjä, PQ:n toteutus taulukossa */ /* olevana binäärisenä kasana (heap) */ /* Käyttö: */ /* - omaan ohjelmaan #include "pq.h", jonka on oltava */ /* hakemistossa, mistä kääntäjä sen löytää */ /* - tiedosto pq.c linkitettävä mukaan ohjelmaan */ /* Sisältö: */ /* creapq() : luo PQ:n */ /* insert() : lisää alkion PQ:un */ /* delmin() : poistaa PQ:n pienimmän alkion */ /* printpq() : tulostaa PQ:n (vast. puun tasojärjestyksessä ) */ /* delpq() : tuhoaa PQ:n */ /* Teokseen Weiss: Data Structures and Algorithm Analysis perustuen */ /* implementoinut Timo Harju , */ #ifndef _PQ.H #define _PQ.H typedef int item_type; /* PQ:n datan tyyppi */ struct pqstruct int maxsize; /* PQ:n maksimi alkiomäärä */ int size; /* PQ:n todellinen alkiomäärä */ item_type *items; /* Pointteri PQ:n datataulukkoon */ ; typedef struct pqstruct *PQ; /* Pointterityyppi PQ:un */ /* Funktioiden prototyypit */ PQ creapq( int n ) ; void insert( PQ H, item_type a ); item_type delmin( PQ H ); void printpq( PQ H ); void delpq( PQ H ); #endif

8 /* PQ.C - priorisoidun jonon (Priority Queue) käsittelyyn */ /* liittyviä funktioita, PQ:n toteutus taulukossa */ /* olevana binäärisenä kasana (heap) */ /* Käyttö: */ /* - omaan ohjelmaan #include "pq.h", jonka on oltava */ /* hakemistossa, mistä kääntäjä sen löytää */ /* - tämä tiedosto pq.c linkitettävä mukaan ohjelmaan */ /* Sisältö: */ /* creapq() : luo PQ:n */ /* insert() : lisää alkion PQ:un */ /* delmin() : poistaa PQ:n pienimmän alkion */ /* printpq() : tulostaa PQ:n (vast. puun tasojärjestyksessä ) */ /* delpq() : tuhoaa PQ:n */ /* Teokseen Weiss: Data Structures and Algorithm Analysis perustuen */ /* implementoinut Timo Harju , */ #include <stdio.h> #include <stdlib.h> #include "PQ.H" #ifndef MIN_DATA #define MIN_DATA /* Pienin mahdollinen data-alkio (int) */ #endif PQ creapq( int n ) PQ H; void insert( PQ H, item_type a ) int i; if ( H->size == H->maxSize ) printf( "PQ on täynnä\n" ); i = ++H->size; while( H->items[i/2] > a ) H->items[i] = H->items[i/2]; i /= 2; H->items[i] = a; item_type delmin( PQ H ) int i, child; item_type mini, last; if ( H->size == 0 ) printf( "PQ on tyhjä\n" ); return H->items[0]; mini = H->items[1]; last = H->items[H->size--]; H = ( PQ ) malloc( sizeof( struct pqstruct ) ); if ( H == NULL ) printf( "PQ:n muistinvaraus ei onnistunut\n" ); exit( 1 ); H->items = ( item_type * ) malloc( ( n + 1 ) * sizeof( item_type ) ); if ( H->items == NULL ) printf( "PQ:n datan muistinvaraus ei onnistunut\n" ); exit( 2 ); H->maxSize = n; H->size = 0; H->items[0] = MIN_DATA; return H; for ( i = 1; 2*i <= H->size; i = child ) child = 2*i; if ( ( child!= H->size ) && ( H->items[child+1] < H->items[child] ) ) ++child; if ( last > H->items[child] ) H->items[i] = H->items[child]; H->items[i] = last; return mini; void printpq( PQ H ) int i; for ( i = 1; i <= H->size; ++i ) printf( "%d ", H->items[i] );

9 void delpq( PQ H ) free( H->items ); free( H ); H = NULL;

TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT Timo Harju 1999-2004 1 typedef link List; /* Vaihtoehtoisia nimiä */ typedef link Stack; /* nodepointterille */ typedef link Queue typedef struct node Node; /* itse nodelle

Lisätiedot

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT PUURAKENTEET, BINÄÄRIPUU, TASAPAINOTETUT PUUT MIKÄ ON PUUTIETORAKENNE? Esim. Viereinen kuva esittää erästä puuta. Tietojenkäsittelytieteessä puut kasvavat alaspäin.

Lisätiedot

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT PERUSTIETORAKENTEET LISTA, PINO, JONO, PAKKA ABSTRAKTI TIETOTYYPPI Tietotyyppi on abstrakti, kun se on määritelty (esim. matemaattisesti) ottamatta kantaa varsinaiseen

Lisätiedot

Rajapinta (interface)

Rajapinta (interface) 1 Rajapinta (interface) Mikä rajapinta on? Rajapinta ja siitä toteutettu luokka Monimuotoisuus ja dynaaminen sidonta Rajapinta vs periytyminen 1 Mikä rajapinta on? Rajapintoja käytetään, kun halutaan määritellä

Lisätiedot

Listarakenne (ArrayList-luokka)

Listarakenne (ArrayList-luokka) Listarakenne (ArrayList-luokka) Mikä on lista? Listan määrittely ArrayList-luokan metodeita Listan läpikäynti Listan läpikäynti indeksin avulla Listan läpikäynti iteraattorin avulla Listaan lisääminen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014

Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014 Ohjelmoinnin jatkokurssi, kurssikoe 28.4.2014 Kirjoita jokaiseen palauttamaasi konseptiin kurssin nimi, kokeen päivämäärä, oma nimi ja opiskelijanumero. Vastaa kaikkiin tehtäviin omille konsepteilleen.

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit II Loppuraportti, ryhmä 7

Tietorakenteet ja algoritmit II Loppuraportti, ryhmä 7 Tietorakenteet ja algoritmit II Loppuraportti, ryhmä 7 Turun Yliopisto Informaatioteknologian laitos Kevät 2008 Jonne Pohjankukka, jjepoh@utu.fi, 73116 Simo Savonen, sipesa@utu.fi, 56572 Jyri Lehtonen,

Lisätiedot

Mikä yhteyssuhde on?

Mikä yhteyssuhde on? 1 Yhteyssuhde Mikä yhteyssuhde on? Yhteyssuhde Javalla Konstruktorit set-ja get-metodit tostring-metodi Pääohjelma 1 Mikä yhteyssuhde on? Tili - : String - : double * 1 Asiakas - hetu: String - : String

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi Javalla

Olio-ohjelmointi Javalla 1 Olio-ohjelmointi Javalla Olio-ohjelmointi Luokka Attribuutit Konstruktori Olion luominen Metodit Olion kopiointi Staattinen attribuutti ja metodi Yksinkertainen ohjelmaluokka Ohjelmaluokka 1 Olio-ohjelmointi

Lisätiedot

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++? JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,

Lisätiedot

Tehtävä 1. Tehtävä 2. Arvosteluperusteet Koherentti selitys Koherentti esimerkki

Tehtävä 1. Tehtävä 2. Arvosteluperusteet Koherentti selitys Koherentti esimerkki Tehtävä 1 Koherentti selitys Koherentti esimerkki ½p ½p Tehtävä 2 Täysiin pisteisiin edellytetään pelaajien tulostamista esimerkin järjestyksessä. Jos ohjelmasi tulostaa pelaajat jossain muussa järjestyksessä,

Lisätiedot

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT A274101 TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT GRAAFITEHTÄVIÄ JA -ALGORITMEJA Lähteet: Timo Harju, Opintomoniste Keijo Ruohonen, Graafiteoria (math.tut.fi/~ruohonen/gt.pdf) GRAAFIN LÄPIKÄYMINEN Perusta useimmille

Lisätiedot

Kompositio. Mikä komposition on? Kompositio vs. yhteyssuhde Kompositio Javalla Konstruktorit set-ja get-metodit tostring-metodi Pääohjelma

Kompositio. Mikä komposition on? Kompositio vs. yhteyssuhde Kompositio Javalla Konstruktorit set-ja get-metodit tostring-metodi Pääohjelma 1 Kompositio Mikä komposition on? Kompositio vs. yhteyssuhde Kompositio Javalla Konstruktorit set-ja get-metodit tostring-metodi Pääohjelma 1 Mikä kompositio on? Tili - : String - : double 1 1 Kayttoraja

Lisätiedot

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen

Metodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen Metodit Metodien määrittely Metodin parametrit ja paluuarvo Metodien suorittaminen eli kutsuminen Metodien kuormittaminen 1 Mikä on metodi? Metodi on luokan sisällä oleva yhteenkuuluvien toimintojen kokonaisuus

Lisätiedot

Vertailulauseet. Ehtolausekkeet. Vertailulauseet. Vertailulauseet. if-lauseke. if-lauseke. Javan perusteet 2004

Vertailulauseet. Ehtolausekkeet. Vertailulauseet. Vertailulauseet. if-lauseke. if-lauseke. Javan perusteet 2004 Vertailulauseet Ehtolausekkeet Ehdot, valintalausekkeet Boolean-algebra == yhtäsuuruus!= erisuuruus < pienempi suurempi >= suurempi tai yhtäsuuri Esimerkkejä: int i=7; int j=10;

Lisätiedot

1 Tehtävän kuvaus ja analysointi

1 Tehtävän kuvaus ja analysointi Olio-ohjelmoinnin harjoitustyön dokumentti Jyri Lehtonen (72039) Taneli Tuovinen (67160) 1 Tehtävän kuvaus ja analysointi 1.1 Tehtävänanto Tee luokka, jolla mallinnetaan sarjaan kytkettyjä kondensaattoreita.

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Taulukot & Periytyminen

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Taulukot & Periytyminen Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Taulukot & Periytyminen Taulukot: Array Taulukko Javassa pitää aina perustaa (new) Yksinkertaisessa tilanteessa taulukon koko tiedetään etukäteen ja

Lisätiedot

Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille:

Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille: Merkkijonot C-kielessä merkkijono on taulukko, jonka alkiot ovat char -tyyppiä. Taulukon viimeiseksi merkiksi tulee merkki '\0', joka ilmaisee merkkijonon loppumisen. Merkkijono määritellään kuten muutkin

Lisätiedot

Kääreluokat (oppikirjan luku 9.4) (Wrapper-classes)

Kääreluokat (oppikirjan luku 9.4) (Wrapper-classes) Kääreluokat (oppikirjan luku 9.4) (Wrapper-classes) Kääreluokista Javan alkeistietotyypit ja vastaavat kääreluokat Autoboxing Integer-luokka Double-luokka Kääreluokista Alkeistietotyyppiset muuttujat (esimerkiksi

Lisätiedot

Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot

Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot Tiedosto yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka on tavallisesti talletettu pysyväismuistiin muodostuu tietueista, jotka voivat olla keskenään samanlaisia tai vaihdella tyypiltään tiedostot ovat joko tekstitiedostoja

Lisätiedot

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti: 1 (7) Tiedon lukeminen näppäimistöltä Scanner-luokan avulla Miten ohjelma saa käyttöönsä käyttäjän kirjoittamaa tekstiä? Järjestelmässä on olemassa ns. syöttöpuskuri näppäimistöä varten. Syöttöpuskuri

Lisätiedot

Informaatioteknologian laitos Olio-ohjelmoinnin perusteet / Salo 15.2.2006

Informaatioteknologian laitos Olio-ohjelmoinnin perusteet / Salo 15.2.2006 TURUN YLIOPISTO DEMO III Informaatioteknologian laitos tehtävät Olio-ohjelmoinnin perusteet / Salo 15.2.2006 1. Tässä tehtävässä tarkastellaan erääntyviä laskuja. Lasku muodostaa oman luokkansa. Laskussa

Lisätiedot

Rinnakkaisohjelmointi kurssi. Opintopiiri työskentelyn raportti

Rinnakkaisohjelmointi kurssi. Opintopiiri työskentelyn raportti Rinnakkaisohjelmointi kurssi Opintopiiri työskentelyn raportti Opintopiiri: Heikki Karimo, Jesse Paakkari ja Keijo Karhu Päiväys: 15.12.2006 Ohjelmointitehtävä C i C i : Säikeet ja kriittisen vaiheen kontrollointi

Lisätiedot

Metodien tekeminen Javalla

Metodien tekeminen Javalla 1 Metodien tekeminen Javalla Mikä metodi on? Metodin syntaksi Metodi ja sen kutsuminen Parametreista Merkkijonot ja metodi Taulukot ja metodi 1 Mikä metodi on? Metodilla toteutetaan luokkaan toiminnallisuutta.

Lisätiedot

Pinot, jonot, yleisemmin sekvenssit: kokoelma peräkkäisiä alkioita (lineaarinen järjestys) Yleisempi tilanne: alkioiden hierarkia

Pinot, jonot, yleisemmin sekvenssit: kokoelma peräkkäisiä alkioita (lineaarinen järjestys) Yleisempi tilanne: alkioiden hierarkia Pinot, jonot, yleisemmin sekvenssit: kokoelma peräkkäisiä alkioita (lineaarinen järjestys) Yleisempi tilanne: alkioiden hierarkia Kukin alkio (viite) talletettuna solmuun (node) vastaa paikan käsitettä

Lisätiedot

tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi

tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi ero taulukkoon taulukossa alkiot samantyyppisiä tietueessa alkiot voivat olla erityyppisiä tiedot kuitenkin yhteen kuuluvia ohjelmoinnin perusteet,

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita Käyttäjän kanssa keskusteleva ohjelma 1 Kirjoittaminen konsolinäkymään //Java ohjelma, joka tulostaa konsoli-ikkunaan public class HeiMaailma { public void aja() { // kirjoitus ja

Lisätiedot

Taulukot. Taulukon määrittely ja käyttö. Taulukko metodin parametrina. Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon. Taulukon lajittelu

Taulukot. Taulukon määrittely ja käyttö. Taulukko metodin parametrina. Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon. Taulukon lajittelu Taulukot Taulukon määrittely ja käyttö Taulukko metodin parametrina Taulukon sisällön kopiointi toiseen taulukkoon Taulukon lajittelu esimerkki 2-ulottoisesta taulukosta 1 Mikä on taulukko? Taulukko on

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita valintalauseet 1 Johdantoa kontrollirakenteisiin Tähän saakka ohjelmissa on ollut vain peräkkäisyyttä eli lauseet on suoritettu peräkkäin yksi kerrallaan Tarvitsemme myös valintaa

Lisätiedot

Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö C-ohjelmassa

Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö C-ohjelmassa ssa ohjelman käytössä suoritusaikana oleva muisti jakautuu neljään osaan: koodisegmentti datasegmentti pinosegmentti (stack) kasa (heap) ssa ohjelman koodisegmentti sisältää käännetyn ohjelmakoodin sisältö

Lisätiedot

YHTEYSSUHDE (assosiation)

YHTEYSSUHDE (assosiation) YHTEYSSUHDE (assosiation) -Mikä on yhteyssuhde? -Miten toteutan yhteyssuhteen? 1 Mikä on yhteyssuhde? Yhteyssuhde kuvaa kahden olion välistä suhdetta: Esim. Auto Henkilö, omistussuhde Tili Asiakas, omistussuhde

Lisätiedot

A) on käytännöllinen ohjelmointitekniikka. = laajennetaan aikaisemmin tehtyjä luokkia (uudelleenkäytettävyys)

A) on käytännöllinen ohjelmointitekniikka. = laajennetaan aikaisemmin tehtyjä luokkia (uudelleenkäytettävyys) 1(37) PERIYTYMINEN (inheritance) YLILUOKKA (superclass) ALILUOKKA (subclass) A) on käytännöllinen ohjelmointitekniikka = laajennetaan aikaisemmin tehtyjä luokkia (uudelleenkäytettävyys) B) on käsitteiden

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

1 Puu, Keko ja Prioriteettijono

1 Puu, Keko ja Prioriteettijono TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit 1 1 Puu, Keko ja Prioriteettijono Tässä luvussa käsitellään algoritmien suunnitteluperiaatetta muunna ja hallitse (transform and conquer) Lisäksi esitellään binääripuun

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op. Tietorakenneluokkia 2: HashMap, TreeMap

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op. Tietorakenneluokkia 2: HashMap, TreeMap Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Tietorakenneluokkia 2: HashMap, TreeMap Tietorakenneluokkia ja -rajapintoja Java tarjoaa laajan kokoelman tietorakennerajapintoja ja - luokkia. Aiemmin

Lisätiedot

Java kahdessa tunnissa. Jyry Suvilehto

Java kahdessa tunnissa. Jyry Suvilehto Java kahdessa tunnissa Jyry Suvilehto Ohjelma Ohjelmointiasioita alkeista nippelitietoon n. 45 min Tauko 10 min Oliot, luokat ja muut kummajaiset n. 45 min Kysykää Sisältöä ei oikeasti ole 2x45 min täytteeksi,

Lisätiedot

Tietueet. Tietueiden määrittely

Tietueet. Tietueiden määrittely Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään

Lisätiedot

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

Harjoitus 7. 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti:

Harjoitus 7. 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti: Harjoitus 7 1. Olkoon olemassa luokat Lintu ja Pelikaani seuraavasti: class Lintu //Kentät private int _siivenpituus; protected double _aivojenkoko; private bool _osaakolentaa; //Ominaisuudet public int

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

Toisessa viikkoharjoituksessa on tavoitteena tutustua JUnit:lla testaukseen Eclipse-ympäristössä.

Toisessa viikkoharjoituksessa on tavoitteena tutustua JUnit:lla testaukseen Eclipse-ympäristössä. Toisessa viikkoharjoituksessa on tavoitteena tutustua JUnit:lla testaukseen Eclipse-ympäristössä. JUnit-ympäristö 1. Luo tests -pakkaukseen uusi luokka. Nimeä VHTestit. 2. Laita VHTestit periytymään TestCase:sta

Lisätiedot

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.

Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia. Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka

Lisätiedot

1. Olio-ohjelmointi 1.1

1. Olio-ohjelmointi 1.1 1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja

Lisätiedot

Määrittelydokumentti

Määrittelydokumentti Määrittelydokumentti Aineopintojen harjoitustyö: Tietorakenteet ja algoritmit (alkukesä) Sami Korhonen 014021868 sami.korhonen@helsinki. Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 23. kesäkuuta

Lisätiedot

Taulukot. Taulukon käsittely. Tämän osan sisältö. Esimerkki. Taulukon esittely ja luonti. Taulukon alustaminen. Taulukon koko

Taulukot. Taulukon käsittely. Tämän osan sisältö. Esimerkki. Taulukon esittely ja luonti. Taulukon alustaminen. Taulukon koko 5 Taulukot Tämän osan sisältö Taulukon esittely ja luonti Taulukon alustaminen Taulukon koko Taulukon käsittely indeksointi peräkkäiskäsittely hajakäsittely harva taulukko Taulukon järjestäminen Kaksiulotteinen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

Tietokannat II -kurssin harjoitustyö

Tietokannat II -kurssin harjoitustyö Tietokannat II -kurssin harjoitustyö Jyri Lehtonen (72039), jkoleh@utu.fi Azad Hajipour (72187), azhaji@utu.fi 10.6.2007 Sisältö 1. Tietokannan kuvaus... 1 1.1 Tietokannan rakenne... 1 1.2 Relaatiokaava

Lisätiedot

Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r;

Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r; Muuttujien roolit Muuttujilla on ohjelmissa eräitä tyypillisiä käyttötapoja, joita kutsutaan muuttujien rooleiksi. Esimerkiksi muuttuja, jonka arvoa ei muuteta enää kertaakaan muuttujan alustamisen jälkeen,

Lisätiedot

13 Operaattoreiden ylimäärittelyjä

13 Operaattoreiden ylimäärittelyjä 248 13 C++-kielessä voidaan operaattoreita ylimäärittää. Ylimääriteltävää operaattoria voidaan pitää ikäänkuin metodina, joka esitellään luokan esittelyssä ja määritellään luokan ulkopuolella kuten metoditkin.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 11.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 11.2.2009 1 / 33 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin

Lisätiedot

Ohjelmointityö 3. Mikko Laamanen 185667

Ohjelmointityö 3. Mikko Laamanen 185667 Ohjelmointityö 3 Mikko Laamanen 185667 Sisällysluettelo Tehtävän määrittely ja ratkaisuperiaate... 1 Tehtävän määrittely... 1 Ratkaisuperiaate... 1 Ohjelman käyttöohje... 1 Syötteet ja tulosteet... 1 Ohjelman

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

Koe ma 1.3 klo 16-19 salissa A111, koeaika kuten tavallista 2h 30min

Koe ma 1.3 klo 16-19 salissa A111, koeaika kuten tavallista 2h 30min Koe Koe ma 1.3 klo 16-19 salissa A111, koeaika kuten tavallista 2h 30min Kokeessa saa olla mukana A4:n kokoinen kaksipuolinen käsiten tehty, itse kirjoitettu lunttilappu 1 Tärkeää ja vähemmäntärkeää Ensimmäisen

Lisätiedot

Java-API, rajapinnat, poikkeukset, UML,...

Java-API, rajapinnat, poikkeukset, UML,... Java-API, rajapinnat, r poikkeukset, UML,... Janne Käki 12.10.2006 Keskeisimmät Java-API:n pakkaukset API = Application Programming Interface eli sovellusohjelmointirajapinta (!) pakkaus (engl. package)

Lisätiedot

Rinnakkaisohjelmointi, Syksy 2006

Rinnakkaisohjelmointi, Syksy 2006 Rinnakkaisohjelmointi, Syksy 2006 17.12.2006 Opintopiiri WTF Mika Holmström Paula Kemppi Janne Piippo Lasse Lukkari Javan semaforit 1. Menetelmän käyttötarkoitus ja sovellusalue Semaforin idea kehitettiin

Lisätiedot

2 Haku ja lajittelu. 2.1 Luvun hakeminen taulukosta X?? n-1. Haku ja lajittelu 35

2 Haku ja lajittelu. 2.1 Luvun hakeminen taulukosta X?? n-1. Haku ja lajittelu 35 Haku ja lajittelu 35 2 Haku ja lajittelu Tässä luvussa käsitellään tiedon hakemista taulukosta sekä taulukon lajittelua. Useista erilaisista lajittelumenetelmistä on kirjaan otettu suurehko osa. Lajittelumenetelmien

Lisätiedot

Interaktiivinen tarinankerronta

Interaktiivinen tarinankerronta Interaktiivinen tarinankerronta Tehtävä 1: Tarinan alku pääohjelmaan Main. java ei tehdä muutoksia tulostusrivit tiedostoon Kayttoliittyma.java tulostus lyhyesti sout + tab komennolla Tiedoston Kayttoliittyma.java

Lisätiedot

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa Java-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät Java-kielen perusteet 3 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN 10 JAVA-KIELEN PERUSTEET 10 OPISKELUN ALOITTAMINEN

Lisätiedot

Osoitin ja viittaus C++:ssa

Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja

Lisätiedot

Tapahtumapohjainen ohjelmointi. Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007

Tapahtumapohjainen ohjelmointi. Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Tapahtumapohjainen ohjelmointi Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Sisältö Tapahtumapohjainen ohjelmointi Käyttöliittymän rakenne Pääikkuna (top-level window) Lapsi-ikkuna (child window) Dialogit

Lisätiedot

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa();

Olion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa(); Sisällys 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden käsittelyä: sijoitus, vertailu ja varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. 7.1 7.2 Olio

Lisätiedot

Ohjelmointityö 65 Tekstinmuotoilu ohjelma. Dokumentaatio. Aki Heikkinen (155394)

Ohjelmointityö 65 Tekstinmuotoilu ohjelma. Dokumentaatio. Aki Heikkinen (155394) Ohjelmointityö 65 Tekstinmuotoilu ohjelma Dokumentaatio Aki Heikkinen (155394) 15.6.2007 Sisällysluettelo 1. Tehtävän määrittely ja ratkaisuperiaate... 1 1.1. Tehtävän määrittely... 1 1.2. Ratkaisuperiaate...

Lisätiedot

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa.

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukot C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukon muuttujilla (muistipaikoilla) on yhteinen nimi. Jokaiseen yksittäiseen

Lisätiedot

HSMT Tietokannoista. Ville Leppänen. HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2008 p.1/32

HSMT Tietokannoista. Ville Leppänen. HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2008 p.1/32 HSMT Tietokannoista Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2008 p.1/32 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista (1h)

Lisätiedot

Tehtävä 1. Tietojen lisääminen, poistaminen, päivittäminen ja tulostaminen

Tehtävä 1. Tietojen lisääminen, poistaminen, päivittäminen ja tulostaminen Esimerkki: Tehtävä 1. Tietojen lisääminen, poistaminen, päivittäminen ja tulostaminen Luo tietokanta Koulu. Tietokantaan lisätään 3 taulua. Kurssit-taulu: kurssiid not null primary key INTEGER aineid not

Lisätiedot

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010

812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 812336A C++ -kielen perusteet, 21.8.2010 1. Vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (1p kaikista): a) Mitä tarkoittaa funktion ylikuormittaminen (overloading)? b) Mitä tarkoittaa jäsenfunktion ylimääritys

Lisätiedot

Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla:

Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla: KERTAUSTEHTÄVIÄ Tietue Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla: struct henkilotiedot char nimi [20]; int ika; char puh [10]; ; Edellä esitetty kuvaus määrittelee

Lisätiedot

puuta tree hierarkkinen hierarchical

puuta tree hierarkkinen hierarchical 4. Puut Seuraavaksi käsitellään yhtä tärkeimmistä tietojenkäsittelytieteen ei-lineaarisista käsitteistä, puuta (tree). Puut ovat olleet keksintönä todellinen läpimurto, koska niissä luotiin tehokas eilineaari

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, 2014-2015, Harjoitus 7, ratkaisu

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, 2014-2015, Harjoitus 7, ratkaisu 832A Tietorakenteet ja algoritmit, 204-205, Harjoitus 7, ratkaisu Hajota ja hallitse-menetelmä: Tehtävä 7.. Muodosta hajota ja hallitse-menetelmää käyttäen algoritmi TULOSTA_PUU_LASKEVA, joka tulostaa

Lisätiedot

VIII. Osa. Liitteet. Liitteet Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto

VIII. Osa. Liitteet. Liitteet Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto Osa VIII Liitteet Liitteet A B C Suoritusjärjestys Varatut sanat Binääri- ja heksamuoto Osa VIII A. Liite Operaattoreiden suoritusjärjestys On tärkeää ymmärtää, että operaattoreilla on prioriteettinsa,

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet String-merkkijonoluokka 1 Ohjelmointikielten merkkijonot Merkkijonot ja niiden käsittely on välttämätöntä ohjelmoinnissa Valitettavasti ohjelmointikielten tekijät eivät tätä ole ottaneet

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 3: Laskennan ohjaus. Lohkolause (block) Peräkkäinen laskenta. Lohkon käyttö. Esimerkki

Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 3: Laskennan ohjaus. Lohkolause (block) Peräkkäinen laskenta. Lohkon käyttö. Esimerkki Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 3: Laskennan ohjaus Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Peräkkäinen laskenta Ehdollinen laskenta Laskennan toisto Laskennan hierarkisuus 10/19/99

Lisätiedot

Pakkauksen kokoaminen

Pakkauksen kokoaminen 13. Pakkaukset 13.1 Sisällys Pakkauksen kokoaminen (package). Pakkaukset ja hakemistorakenne. Pakkauksen luokkien käyttö muissa pakkauksissa (import). Pakkaukset ja näkyvyys. 13.2 Pakkauksen kokoaminen

Lisätiedot

C# olio-ohjelmointi perusopas

C# olio-ohjelmointi perusopas Paavo Räisänen C# olio-ohjelmointi perusopas www.ohjelmoimaan.net Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei kaupallisissa tarkoituksissa. Kuitenkaan omille nettisivuille opasta ei saa

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, koe 2.5.2014

Ohjelmistotekniikan menetelmät, koe 2.5.2014 Ohjelmistotekniikan menetelmät, koe 2.5.2014 Vastaa tehtävään 3 erilliselle konseptille. Tehtävät 1 ja 2 saavat olla samalla konseptilla. Kirjoita jokaiseen palauttamaasi konseptiin kurssin nimi, kokeen

Lisätiedot

T740103 Olio-ohjelmointi Osa 5: Periytyminen ja polymorfismi Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010

T740103 Olio-ohjelmointi Osa 5: Periytyminen ja polymorfismi Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010 12. Periytyminen Johdantoa Käytännössä vähänkään laajemmissa ohjelmissa joudutaan laatimaan useita luokkia, joiden pitäisi pystyä välittämään tietoa toisilleen. Ohjelmien ylläpidon kannalta olisi lisäksi

Lisätiedot

Tietokannat II -kurssin harjoitustyö

Tietokannat II -kurssin harjoitustyö Tietokannat II -kurssin harjoitustyö Olli Opiskelija (123), olli.opiskelija@foo.fi Maija Mallioppilas (321), maija.mallioppilas@foo.fi 13.3. 2007 1 Sisältö 1 Tietokannan kuvaus 3 1.1 Tietokannan rakenne..................................

Lisätiedot

Sisällys. 12. Näppäimistöltä lukeminen. Yleistä. Yleistä 12.1 12.2 12.3 12.4

Sisällys. 12. Näppäimistöltä lukeminen. Yleistä. Yleistä 12.1 12.2 12.3 12.4 Sisällys 12. Näppäimistöltä lukeminen Arvojen lukeminen näppäimistöltä yleisesti. Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä.. Luetun arvon tarkistaminen. Tietovirrat ja ohjausmerkit. Scanner-luokka.

Lisätiedot

12 Mallit (Templates)

12 Mallit (Templates) 12 Mallit (Templates) Malli on määrittely, jota käyttämällä voidaan luoda samankaltaisten aliohjelmien ja luokkien perheitä. Malli on ohje kääntäjälle luoda geneerisestä tyyppiriippumattomasta ohjelmakoodista

Lisätiedot

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys Loogisia operaatioita - esimerkkejä Tänään on lämmin päivä ja perjantai Eilen satoi ja oli keskiviikko tai tänään on tiistai. On perjantai ja kello on yli 13 Ei ole tiistai tai ei sada. Ei pidä paikkaansa,

Lisätiedot

Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä.

Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä. Tiedostot Tiedosto on yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka tavallisimmin sijaitsee kiintolevyllä, muistitikulla tai jollakin muulla fyysisellä tietovälineellä. C-kielessä syöttö ja tulostus kuvataan laiteriippumattomasti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 9.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 9.2.2009 1 / 35 Listat Esimerkki: halutaan kirjoittaa ohjelma, joka lukee käyttäjältä 30 lämpötilaa. Kun lämpötilat

Lisätiedot

Tentti: T-106.1210 Ohjelmoinnin peruskurssi, osa 1. Yleistä. Tehtävä 1

Tentti: T-106.1210 Ohjelmoinnin peruskurssi, osa 1. Yleistä. Tehtävä 1 ./ Tentti: T-106.1210 Ohjelmoinnin peruskurssi, osa 1 Tenttipäivä: 13.12. 2011 El APUVÄLINEITÄ Yleistä Tentissä on kaksi tehtävää. Ensimmäinen tehtävä on tärkeämpi: sillä pyritään varmistamaan, että jokaisella

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 19: Rinnakkaisuus Riku Saikkonen (merkityt ei-laajan kurssin kalvot: Otto Seppälä) 24. 3. 2011 Sisältö 1 Säikeet 2 Lukot 3 Monitorit 4 Muuta säikeisiin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003. 1. luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot.

1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003. 1. luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot. EVTEK Teknillinen ammattikorkeakoulu Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003 Olli Hämäläinen kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot luennot 1-2/2003 laboratorioharjoitukset 1-2/2003 kotitehtävät, laboratoriokerrat

Lisätiedot

Dynaaminen muisti Rakenteiset tietotyypit

Dynaaminen muisti Rakenteiset tietotyypit C! Dynaaminen muisti Rakenteiset tietotyypit 1.3.2016 Agenda Kertausta Dynaaminen muisti Valgrind-perusteet ja esimerkkejä Yhteenveto tietorakenteista Vilkaisu 3. kierroksen tehtäviin Esim: miten linkitetty

Lisätiedot

Kielioppia: toisin kuin Javassa

Kielioppia: toisin kuin Javassa Object Pascal Pascal kielen oliolaajennus (Inprise/Borland:n oma) luokat Voit uudelleenkäyttää luomiasi objekteja esim. komponentteja Periytyminen Kielioppia: toisin kuin Javassa Ei eroa isojen ja pienien

Lisätiedot

812341A Olio-ohjelmointi, 2016. Olio-ohjelmoinnin peruskäsitteet ja Java-kieli

812341A Olio-ohjelmointi, 2016. Olio-ohjelmoinnin peruskäsitteet ja Java-kieli 812341A Olio-ohjelmointi, 2016 Olio-ohjelmoinnin peruskäsitteet ja Java-kieli Sisältö 1. Java-kieli 2. Luokka 3. Luokkakaaviot 4. Lisää Javaa Javalla 2 Java-kieli n Sun Microsystems tutkimusprojekti 1991

Lisätiedot

XNA grafiikka laajennus opas. Paavo Räisänen. www.ohjelmoimaan.net. Tämän oppaan lähdekoodit ovat ladattavissa näiden sivujen Ladattavat osiossa.

XNA grafiikka laajennus opas. Paavo Räisänen. www.ohjelmoimaan.net. Tämän oppaan lähdekoodit ovat ladattavissa näiden sivujen Ladattavat osiossa. XNA grafiikka laajennus opas Paavo Räisänen www.ohjelmoimaan.net Tämän oppaan lähdekoodit ovat ladattavissa näiden sivujen Ladattavat osiossa. Tätä opasta saa vapaasti kopioida, tulostaa ja levittää ei

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit Hakurakenteet Ari Korhonen

Tietorakenteet ja algoritmit Hakurakenteet Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit Hakurakenteet Ari Korhonen 27.10. & 3.11.2015 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 8. HAKURAKENTEET (dictionaries) 8.1 Haku (vrt. sanakirjahaku) 8.2 Listat tallennusrakenteina

Lisätiedot

Luokat. Luokat ja olio-ohjelmointi

Luokat. Luokat ja olio-ohjelmointi Luokat 12 Luokat Tässä luvussa laajennamme edellisessä luvussa käsittelemäämme struktuurityyppiä ja siirrymme yhteen C++-ohjelmoijan kaikkein tärkeimmistä välineistä: luokkiin. Käsittelemme myöskin joitakin

Lisätiedot

11. oppitunti III. Viittaukset. Osa. Mikä on viittaus?

11. oppitunti III. Viittaukset. Osa. Mikä on viittaus? Osa III 11. oppitunti Viittaukset Kahdessa viime luvussa opit käyttämään osoittimia kohteiden käsittelyyn vapaalla muistialueella sekä viittaamaan noihin kohteisiin epäsuorasti. Tässä luvussa käsiteltävät

Lisätiedot

Operaattoreiden uudelleenmäärittely

Operaattoreiden uudelleenmäärittely Operaattoreiden uudelleenmäärittely 14 Operaattoreiden uudelleenmäärittely Tässä luvussa käsittelemme, kuinka voit lisätä toiminnallisuutta luokkiisi, jotta ne toimivat enemmän C++:n perustietotyyppien

Lisätiedot

1.1 Tavallinen binäärihakupuu

1.1 Tavallinen binäärihakupuu TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit 1 1 Puurakenteet http://imgur.com/l77fy5x Tässä luvussa käsitellään erilaisia yleisiä puurakenteita. ensin käsitellään tavallinen binäärihakupuu sitten tutustutaan

Lisätiedot

Sisällys. 19. Olio-ohjelmointia Javalla. Yleistä. Olioiden esittely ja alustus

Sisällys. 19. Olio-ohjelmointia Javalla. Yleistä. Olioiden esittely ja alustus Sisällys 19. Olio-ohjelmointia Javalla Olioiden esittely ja alustus. Metodit Yleistä metodeista. Mihin metodeja tarvitaan? Metodien määrittely. Omat metodit: nimeäminen, paikka, kutsuminen, parametrit

Lisätiedot

Web Services tietokantaohjelmoinnin perusteet

Web Services tietokantaohjelmoinnin perusteet ASP.NET Web Services Web Services tietokantaohjelmoinnin 2 (22) Sisällys Harjoitus 1: Tietokannat ja Web Services... 3 Harjoitus 2: Windows Client... 10 Harjoitus 3: Datan päivitys TableAdapterin avulla...

Lisätiedot

Osa. Mikä on linkitetty lista Kuinka linkitetty lista luodaan Kuinka toiminnallisuus kapseloidaan periytymisen kautta

Osa. Mikä on linkitetty lista Kuinka linkitetty lista luodaan Kuinka toiminnallisuus kapseloidaan periytymisen kautta Osa V 19. oppitunti Linkitetyt listat Edellisissä luvuissa käsiteltiin periytymistä, monimuotoisuutta ja abstrakteja tietotyyppejä. Olet oppinut myös käyttämään taulukoita. Nyt on aika parantaa taulukoiden

Lisätiedot