Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r;
|
|
- Armas Järvenpää
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muuttujien roolit Muuttujilla on ohjelmissa eräitä tyypillisiä käyttötapoja, joita kutsutaan muuttujien rooleiksi. Esimerkiksi muuttuja, jonka arvoa ei muuteta enää kertaakaan muuttujan alustamisen jälkeen, kutsutaan kiintoarvoksi. Muuttujien rooleja ei pidä sekoittaa muuttujien perustietotyyppeihin (C++:ssa esimerkiksi int, char, double jne.), vaan kyseessä on jaottelu, joka ilmaisee millainen tehtävä muuttujalla kyseisessä ohjelmassa on. Seuraavassa kuvattavat yksitoista eri roolia riittävät kattamaan lähes kaikki yksinkertaisissa ohjelmissa esiintyvät muuttujat. Useimmiten esiintyvät roolit ovat kiintoarvo, askeltaja ja tuoreimman säilyttäjä, jotka kattavat noin 70 % kaikista muuttujista. Toisaalta on huomattava, että kaikilla muuttujilla ei välttämättä ole mitään alla esitellyistä rooleista. Muuttujien roolit, jotka on esitelty tarkemmin alla, ovat kiintoarvo askeltaja tuoreimman säilyttäjä sopivimman säilyttäjä kokooja seuraaja yksisuuntainen lippu tilapäissäilö järjestelijä säiliö kulkija Esimerkkiohjelmien yhteydessä olevan rivinumeroinnin tarkoitus on helpottaa riveihin viittaamista. Ohjelmien suorituksen kannalta rivinumeroinnilla ei ole mitään merkitystä, koska ne ovat muodoltaan C-kielen kommentteja. Kiintoarvo Muuttujan rooli on kiintoarvo, jos sen arvoa ei muuteta ohjelman suorituksen aikana. Esimerkkiohjelma kysyy käyttäjältä ympyrän säteen ja ilmoittaa sitten ympyrän alan. Muuttuja r on kiintoarvo. Kyseinen muuttuja saa ohjelman suorituksen aikana käytettävän arvon yhden kerran (rivillä 8), joka ei sen jälkeen muutu. Kiintoarvoa voidaan käyttää ohjelman eri kohdissa - esimerkissä kahdesti rivillä 9. /* 2 */ #include <iostream /* 4 */ const int PII = ; /* 5 */ int main() { /* 6 */ double r = 0; /* 7 */ cout << "Anna ympyrän säde: "; /* 8 */ cin >> r; /* 9 */ cout << "Ympyrän ala on " << PII * r * r << endl; /* 10 */ return EXIT_SUCCESS; /* 11 */ }
2 Askeltaja Askeltaja käy läpi arvoja jollain systemaattisella tavalla. Alla on esimerkki silmukkarakenteesta, jossa käytetään muuttujaa kertoja askeltajana. Esimerkkiohjelma tulostaa kolmosen kertotaulun askeltajan käydessä läpi arvot yhdestä kymmeneen. /* 5 */ int kertoja = 0; /* 6 */ for( kertoja = 1; kertoja <= 10; ++kertoja ) { /* 7 */ cout << kertoja << * 3 = << kertoja * 3 << endl; /* 8 */ } /* 9 */ return EXIT_SUCCESS; /* 10 */ } Askeltajaa voidaan käyttää myös esimerkiksi lukumäärän laskemiseen ja taulukon indeksien läpikäymiseen. Tuoreimman säilyttäjä Muuttuja on tuoreimman säilyttäjä, jos sen arvo on viimeisin jostakin tietystä joukosta läpikäyty arvo tai yksinkertaisesti vain arvo, joka on syötetty viimeksi. Esimerkkiohjelma pyytää käyttäjältä syötettä toistuvasti (rivillä 8) kunnes syöte on kelvollinen. Tässä ohjelmassa muuttuja s on tuoreimman säilyttäjä, koska siitä löytyy kulloinkin viimeksi syötetty arvo. /* 5 */ double s = 0; /* 6 */ while( s <= 0 ) { /* 7 */ cout << "Anna neliön sivu: ; /* 8 */ cin >> s; /* 9 */ } /* 10 */ cout << "Neliön ala on " << s * s << endl; /* 11 */ return EXIT_SUCCESS; /* 12 */ }
3 Sopivimman säilyttäjä Sopivimman säilyttäjän arvo on "paras" tai jollain muulla tavoin halutuin siihen asti läpikäydyistä arvoista. Arvojen paremmuuden mittamisessa ei ole mitään rajoituksia: halutuin voi tarkoittaa esimerkiksi pienintä tai suurinta lukua tai sellaista lukua, joka on lähinnä jotain tiettyä arvoa. Esimerkkiohjelma selvittää, mikä käyttäjän syöttämistä kymmenestä kokonaisluvusta on pienin. Muuttuja pienin on sopivimman säilyttäjä, koska siihen sijoitetaan (rivillä 13) tuorein arvo, mikäli se on pienempi kuin pienin tähän mennessä läpikäydyistä. /* 5 */ int i = 0; /* 6 */ int pienin = 0; /* 7 */ int luku = 0; /* 8 */ cout << "Anna 1. luku: "; cin >> pienin; /* 9 */ for( i = 2; i <= 10; ++i ) { /* 10 */ cout << "Anna << i <<. luku: "; /* 11 */ cin >> luku; /* 12 */ if( luku < pienin ) { /* 13 */ pienin = luku; /* 14 */ } /* 15 */ } /* 16 */ cout << "Pienin luku oli " << pienin << endl; /* 17 */ return EXIT_SUCCESS; /* 18 */ } (Muuttuja i on askeltaja ja luku on tuoreimman säilyttäjä.) Kokooja Kokoojan arvo kerääntyy kaikista siihen mennessä läpikäydyistä arvoista. Esimerkkiohjelma ottaa vastaan yksi kerrallaan käyttäjän syöttämiä kokonaislukuja, kunnes käyttäjä syöttää luvun -999, jonka jälkeen ohjelma laskee syötteiden keskiarvon. Muuttuja summa on kokooja: siihen kootaan (rivillä 11) syötteiden kokonaissummaa. /* 5 */ int lkm = 0; /* 6 */ double summa = 0; /* 7 */ double luku = 0; /* 8 */ while( luku!= -999 ) { /* 9 */ cout << "Anna luku, -999 lopettaa: "; /* 10 */ cin >> luku; /* 11 */ if( luku!= -999 ) { summa += luku; lkm++; } /* 10 */ } /* 11 */ if( lkm!= 0 ) { /* 12 */ cout << "Keskiarvo on " << summa / lkm << endl; /* 12 */ } /* 12 */ return EXIT_SUCCESS; /* 13 */ } (Muuttuja lkm on askeltaja ja luku on tuoreimman säilyttäjä.)
4 Seuraaja Seuraaja saa aina arvokseen jonkin tietyn toisen muuttujan vanhan arvon. Esimerkkiohjelma pyytää käyttäjältä 12 kokonaislukua ja kertoo lopuksi, mikä oli suurin kahden perättäisen syötetyn luvun ero. Muuttuja edellinen on seuraaja: se seuraa muuttujaa nykyinen (rivillä 9). /* 5 */ int kuukausi = 0; /* 6 */ int nykyinen = 0; /* 7 */ int edellinen = 0; /* 8 */ int suurinero = 0; /* 9 */ cout << "Anna 1. arvo: "; cin >> edellinen; /* 10 */ cout << "Anna 2. arvo: "; cin >> nykyinen; /* 11 */ suurinero = nykyinen - edellinen; /* 12 */ for( kuukausi = 3; kuukausi <= 12; ++kuukausi ) { /* 13 */ edellinen = nykyinen; /* 14 */ cout << "Anna << kuukausi <<. arvo: "; /* 15 */ cin >> nykyinen; /* 16 */ if( nykyinen - edellinen > suurinero ) { /* 17 */ suurinero = nykyinen edellinen; /* 18 */ } /* 19 */ } /* 20 */ cout << "Suurin ero oli << suurinero << endl; /* 21 */ return EXIT_SUCCESS; /* 22 */ } (Muuttuja kuukausi on askeltaja, nykyinen on tuoreimman säilyttäjä ja suurinero on sopivimman säilyttäjä.) Seuraajia käytetään paljon linkitettyjen tietorakenteiden yhteydessä osoittamaan käsiteltävää alkiota edeltänyttä alkiota.
5 Yksisuuntainen lippu Yksisuuntainen lippu on bool-tyyppinen muuttuja, joka ei saa enää alkuperäistä arvoaan sen jälkeen, kun se on kerran muuttunut. Esimerkkiohjelma tulostaa käytäjän antamien lukujen summan ja ilmoittaa oliko syötteiden joukossa yhtään negatiivista lukua. Yksisuuntainen lippu neg tarkkailee (rivillä 12) esiintyykö syötteiden joukossa yhtään negatiivista arvoa ja jos yksikin negatiivinen arvo löytyy, ei muuttuja enää palaa arvoon false. /* 5 */ int luku = 1; /* 6 */ int summa = 0; /* 7 */ bool neg = false; /* 8 */ while( luku ) { /* 9 */ cout << "Anna luku, 0 lopettaa: "; cin >> luku; /* 10 */ summa += luku; /* 11 */ if( luku < 0 ) { /* 12 */ neg = true; /* 13 */ } /* 14 */ } /* 15 */ cout << "Summa on << summa; /* 16 */ if( neg ) { cout << "Joukossa oli negatiivisia lukuja" << endl; } /* 17 */ return EXIT_SUCCESS; /* 18 */ } (Muuttuja luku on tuoreimman säilyttäjä ja summa on kokooja.) Yksisuuntaista lippua voidaan käyttää myös esimerkiksi tarkkailemaan virheen esiintymistä syöttötiedoissa, jotta ohjelma huomaisi pyytää syötteitä uudelleen.
6 Tilapäissäilö Muuttuja on tilapäissäilö, jos sen arvoa tarvitaan aina vain hyvin lyhyen ajan. Esimerkkiohjelma ottaa vastaan käyttäjän syöttämiä tuotteiden verottomia hintoja ja tulostaa aina kokonaishinnan ja veron osuuden siitä. Tilapäissäilöön vero lasketaan veron suuruus (rivillä 10), jota käytetään sitten välittömästi seuraavassa lauseessa kahteen kertaan (rivillä 12). /* 2 */ const int VEROPROSENTTI = 16; /* 3 */ int main() { /* 5 */ double veroton = 0; /* 6 */ double vero = 0; /* 6 */ while( veroton < 0 ) { /* 7 */ cout << "Anna veroton hinta (lopettaa negatiivisella): "; /* 8 */ cin >> veroton; /* 9 */ if( veroton >= 0 ) { /* 10*/ vero = veroton * VEROPROSENTTI / 100; /* 11 */ cout << "Kokonaishinta << veroton + vero <<, josta vero /* 12 */ << vero << endl; /* 13 */ } /* 14 */ } /* 15 */ return EXIT_SUCCESS; /* 16 */ } (Muuttuja veroton on tuoreimman säilyttäjä.) Tilapäissäilöä käytetään tyypillisesti ohjelman tehostamiseen (suorittamalla laskutoimitus, jonka tulosta tarvitaan useasti, vain kertaalleen) tai ohjelman selventämiseen (laskemalla tulos omaan muuttujaansa vaikka tämä ei ole välttämättä tarpeen). Tilapäissäilöä käytetään usein myös järjestelijän kahden alkion keskinäisen paikan vaihtamiseen.
7 Järjestelijä Järjestelijä on tietorakenne, jota käytetään siinä olevien tietojen uudelleen järjestämiseen sen jälkeen, kun se on ensin alustettu joillakin arvoilla. Esimerkkiohjelma pyytää käyttäjältä merkki kerrallaan yhteensä kymmenen merkkiä taulukkona toteutettuun järjestelijään merkki, kääntää niiden järjestyksen taulukossa ja lopuksi tulostaa merkit tässä käännetyssä järjestyksessä. /* 1 */ #include <stdio.h> /* 2 */ int main() /* 3 */ { /* 4 */ char merkki[10], tmp; /* 5 */ int i; /* 6 */ printf("anna kymmenen kirjainta: "); /* 7 */ for (i = 0; i < 10; i++) scanf("%c", &merkki[i]); /* 8 */ for (i = 0; i < 5; i++) { /* 9 */ tmp = merkki[i]; /* 10 */ merkki[i] = merkki[9-i]; /* 11 */ merkki[9-i] = tmp; /* 12 */ } /* 13 */ for (i = 0; i < 10; i++) printf("%c", merkki[i]); /* 14 */ printf("\n"); /* 15 */ exit(0); /* 16 */ } (Muuttuja tmp on tilapäissäilö ja i on askeltaja.) Järjestelijää voidaan käyttää lajitteluun tai muuhun uudelleenjärjestelyyn. Säiliö Säiliö on tietorakenne, johon voidaan lisätä ja josta voidaan poistaa tietoja. Esimerkkiohjelma toteuttaa pinon, johon käyttäjä voi lisätä uusia kokonaislukuja komennolla "u" (riveillä 11-15) ja poistaa pinossa vielä olevista luvuista viimeksi lisätyn komennolla "p" (riveillä 16-20). Pino tallennetaan säiliönä toimivaan taulukkoon taulukko. /* 1 */ #include <stdio.h> /* 2 */ #define MAXINDEKSI 9 /* 3 */ int main() /* 4 */ { /* 5 */ int pinta=-1, taulukko[maxindeksi]; /* 6 */ int uusi; /* 7 */ char komento='x'; /* 8 */ while (komento!= 'q') { /* 9 */ printf("anna komento: "); scanf(" %c", &komento); /* 10 */ switch (komento) { /* 11 */ case 'u': if (pinta < MAXINDEKSI) { /* 12 */ printf("anna sisältö: "); scanf("%d", &uusi); /* 13 */ taulukko[++pinta] = uusi; /* 14 */ } /* 15 */ break; /* 16 */ case 'p': if (pinta >= 0) { /* 17 */ printf("poistuu %d.\n", taulukko[pinta]); /* 18 */ pinta--;
8 /* 19 */ } /* 20 */ break; /* 21 */ } /* 22 */ } /* 23 */ exit(0); /* 24 */ } (Muuttuja pinta on kulkija, uusi on tuoreimman säilyttäjä ja komento on tuoreimman säilyttäjä.) Kulkija Kulkija käy läpi jotain tietorakennetta. Esimerkkiohjelma toteuttaa erityisellä alkuelementillä varustetun linkitetyn listan, johon käyttäjä voi lisätä kokonaislukuja komennolla "u" (riveillä 13-18) ja tulostaa listan komennolla "t" (riveillä 19-24). Muuttuja p on kulkija: se käy läpi listan kaikki alkiot (riveillä 15 ja 22). /* 1 */ #include <stdio.h> /* 2 */ struct alkio {int sisalto; struct alkio *linkki;}; /* 3 */ int main() /* 4 */ { /* 5 */ struct alkio *alku, *p, *t; /* 6 */ int uusi; /* 7 */ char komento='x'; /* 8 */ alku = (struct alkio*) malloc(sizeof(struct alkio)); /* 9 */ alku->linkki = NULL; /* 10 */ while (komento!= 'q') { /* 11 */ printf("anna komento: "); scanf(" %c", &komento); /* 12 */ switch (komento) { /* 13 */ case 'u': printf("anna sisältö: "); scanf("%d", &uusi); /* 14 */ p = alku; /* 15 */ while (p->linkki) p = p->linkki; /* 16 */ t = (struct alkio*) malloc(sizeof(struct alkio)); /* 17 */ t->sisalto = uusi; t->linkki = NULL; p->linkki = t; /* 18 */ break; /* 19 */ case 't': p = alku->linkki; /* 20 */ while (p) { /* 21 */ printf("%d\n",p->sisalto); /* 22 */ p = p->linkki; /* 23 */ } /* 24 */ break; /* 25 */ } /* 26 */ } /* 27 */ exit(0); /* 28 */ } (Muuttuja alku on kiintoarvo, t on tilapäissäilö, uusi on tuoreimman säilyttäjä, komento on tuoreimman säilyttäjä, kenttä sisalto on kiintoarvo ja kenttä linkki on kiintoarvo.) Enemmän tietoa muuttujien rooleista ja niihin liittyvästä tutkimuksesta löytyy nettisivulta: Pääsyyllinen näiden käyttöönottamiseen ohjelmoinnin opetuksessa: Jorma.Sajaniemi@Joensuu.Fi
Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla:
KERTAUSTEHTÄVIÄ Tietue Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla: struct henkilotiedot char nimi [20]; int ika; char puh [10]; ; Edellä esitetty kuvaus määrittelee
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
LisätiedotKoottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.
2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 26.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 26.1.2009 1 / 33 Valintakäsky if syote = raw_input("kerro tenttipisteesi.\n") pisteet = int(syote) if pisteet >=
LisätiedotOhjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot
Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot Jussi Pohjolainen TAMK Tieto- ja viestintäteknologia Johdanto taulukkoon Jos ohjelmassa käytössä ainoastaan perinteisiä (yksinkertaisia) muuttujia, ohjelmien teko
LisätiedotLuku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti
Luku 6 Dynaaminen ohjelmointi Dynaamisessa ohjelmoinnissa on ideana jakaa ongelman ratkaisu pienempiin osaongelmiin, jotka voidaan ratkaista toisistaan riippumattomasti. Jokaisen osaongelman ratkaisu tallennetaan
LisätiedotC-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys
Loogisia operaatioita - esimerkkejä Tänään on lämmin päivä ja perjantai Eilen satoi ja oli keskiviikko tai tänään on tiistai. On perjantai ja kello on yli 13 Ei ole tiistai tai ei sada. Ei pidä paikkaansa,
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti
LisätiedotKirjoita, tallenna, käännä ja suorita alla esitelty ohjelma, joka tervehtii käyttäjäänsä.
Tehtävä 1. Kirjoita, tallenna, käännä ja suorita alla esitelty ohjelma, joka tervehtii käyttäjäänsä. #include /* mm. I/O-funktiot */ #include /* mm. EXIT_SUCCESS */ /*main-funktio,
LisätiedotSisällys. 11. Javan toistorakenteet. Laskurimuuttujat. Yleistä
Sisällys 11. Javan toistorakenteet Laskuri- ja lippumuuttujat.. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin lopettaminen break-lauseella.
LisätiedotOsoittimet. Mikä on osoitin?
Osoittimet 7 Osoittimet On aika siirtyä käsittelemään osoittimia, C++:lle elintärkeätä ominaisuutta. Osoittimet ovat tärkeitä, koska ne luovat perustan muistin dynaamiselle varaukselle ja käytölle. Ne
LisätiedotPlagioinnin tunnistaminen lähdekielisistä ohjelmista
Plagioinnin tunnistaminen lähdekielisistä ohjelmista Plagiointi- ja tutkimusetiikka seminaari 30.09.2003 Kirsti Ala-Mutka TTY/Ohjelmistotekniikka Sisältö Plagiointi ohjelmointikursseilla Tyypillisiä ulkoasumuutoksia
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 7. huhtikuuta 2017 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille. Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat
LisätiedotOsa. Toimintojen toteuttaminen ohjelmissa vaatii usein haarautumisia ja silmukoita. Tässä luvussa tutustummekin seuraaviin asioihin:
Osa II 8. oppitunti Kehittynyt ohjel- man kulku Toimintojen toteuttaminen ohjelmissa vaatii usein haarautumisia ja silmukoita. Tässä luvussa tutustummekin seuraaviin asioihin: Mitä silmukat ovat ja kuinka
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 11.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 11.2.2009 1 / 33 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin
LisätiedotListarakenne (ArrayList-luokka)
Listarakenne (ArrayList-luokka) Mikä on lista? Listan määrittely ArrayList-luokan metodeita Listan läpikäynti Listan läpikäynti indeksin avulla Listan läpikäynti iteraattorin avulla Listaan lisääminen
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 9.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 9.2.2009 1 / 35 Listat Esimerkki: halutaan kirjoittaa ohjelma, joka lukee käyttäjältä 30 lämpötilaa. Kun lämpötilat
Lisätiedot1.1 Pino (stack) Koodiluonnos. Graafinen esitys ...
1. Tietorakenteet Tietorakenteet organisoivat samankaltaisten olioiden muodostaman tietojoukon. Tämä järjestys voidaan saada aikaan monin tavoin, esim. Keräämällä oliot taulukkoon. Liittämällä olioihin
Lisätiedot#include <stdio.h> // io-toiminnot. //#define KM_MAILISSA int main( ){
demo1.c 30/09/15 08:19 #include // io-toiminnot //#define KM_MAILISSA 1.609 int main( ){ double mailit = 0.0; double kilometrit; const double KM_MAILISSA = 1.609; printf("anna maililukema > ");
LisätiedotOhjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
Ohjelmointi 2 Jussi Pohjolainen TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia Tietotyypeistä C++ - kielessä useita tietotyyppejä Kirjaimet: char, wchar_t Kokonaisluvut: short, int, long Liukuluvut: float, double
LisätiedotOsoitin ja viittaus C++:ssa
Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja
LisätiedotC++ rautaisannos. Kolme tapaa sanoa, että tulostukseen käytetään standardikirjaston iostreamosassa määriteltyä, nimiavaruuden std oliota cout:
C++ rautaisannos Kolme tapaa sanoa, että tulostukseen käytetään standardikirjaston iostreamosassa määriteltyä, nimiavaruuden std oliota cout: # include #include main ( ) main (
LisätiedotLuento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006
UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 5 Timo Savola 28. huhtikuuta 2006 Osa I Shell-ohjelmointi Ehtolause Lausekkeet suoritetaan jos ehtolausekkeen paluuarvo on 0 if ehtolauseke then lauseke
LisätiedotC-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa.
Taulukot C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukon muuttujilla (muistipaikoilla) on yhteinen nimi. Jokaiseen yksittäiseen
LisätiedotTable of Contents. T740103 Olio-ohjelmointi C/C++ perusteita Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010, 2011
Tämän materiaalin lähteenä on käytetty osoitteesta http://www.cplusplus.com/doc/tutorial löytyvää C+ + Language Tutorial. Tämän osan tarkoituksena on pääasiassa kerrata C-kielestä tuttuja perusasioita
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
LisätiedotOhjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä
Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet
LisätiedotIDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit
IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 16.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 16.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
Lisätiedot11. oppitunti III. Viittaukset. Osa. Mikä on viittaus?
Osa III 11. oppitunti Viittaukset Kahdessa viime luvussa opit käyttämään osoittimia kohteiden käsittelyyn vapaalla muistialueella sekä viittaamaan noihin kohteisiin epäsuorasti. Tässä luvussa käsiteltävät
LisätiedotATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014
18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
LisätiedotAlgoritmit 1. Demot Timo Männikkö
Algoritmit 1 Demot 1 31.1.-1.2.2018 Timo Männikkö Tehtävä 1 (a) Algoritmi, joka tutkii onko kokonaisluku tasan jaollinen jollain toisella kokonaisluvulla siten, että ei käytetä lainkaan jakolaskuja Jaettava
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 28.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 28.9.2015 1 / 16 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
Lisätiedot// // whiledemov1.c // #include <stdio.h> int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1;
// // whiledemov1.c // #include int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1; while( luku1
LisätiedotOhjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:
1 (7) Tiedon lukeminen näppäimistöltä Scanner-luokan avulla Miten ohjelma saa käyttöönsä käyttäjän kirjoittamaa tekstiä? Järjestelmässä on olemassa ns. syöttöpuskuri näppäimistöä varten. Syöttöpuskuri
Lisätiedot11. Javan toistorakenteet 11.1
11. Javan toistorakenteet 11.1 Sisällys Laskuri- ja lippumuuttujat. Sisäkkäiset silmukat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.2.2010 1 / 46 Merkkijonot Merkkijonojen avulla ohjelmassa voi esittää tekstitietoa, esim. nimiä, osoitteita ja
LisätiedotLyhyt kertaus osoittimista
, syksy 2007 Kertausta Luento 10 12.10.2007 Syksy 2007 1 Lyhyt kertaus osoittimista char *p; /* char, int, jne ilmoittavat, minkä tyyppisiä */ Keskusmuisti int *q; /* olioita sisältäviin muistilohkoihin
LisätiedotHarjoitustyö: virtuaalikone
Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman
Lisätiedot13 Operaattoreiden ylimäärittelyjä
248 13 C++-kielessä voidaan operaattoreita ylimäärittää. Ylimääriteltävää operaattoria voidaan pitää ikäänkuin metodina, joka esitellään luokan esittelyssä ja määritellään luokan ulkopuolella kuten metoditkin.
LisätiedotOlio-ohjelmointi 2. välikoe HYV5SN
Olio-ohjelmointi 2. välikoe 27.4.2007 HYV5SN 1. Tee ohjelma, joka sisältää laatikko-luokan. Luokan tietojäseninä ovat laatikon syvyys, leveys ja korkeus. Toteuta luokkaan muodostin, jonka avulla olio voidaan
LisätiedotOsa. Erikoisaiheet. Oppitunnit 20 Erikoisluokat ja -funktiot 21 Esikäsittelijä
Osa VI Erikoisaiheet Oppitunnit 20 Erikoisluokat ja -funktiot 21 Esikäsittelijä Osa VI 20. oppitunti Erikoisluokat ja -funktiot C++ tarjoaa useita keinoja rajoittaa muuttujien ja osoittimien näkyvyysaluetta
LisätiedotOhjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.
Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan
LisätiedotAlgoritmit 2. Demot Timo Männikkö
Algoritmit 2 Demot 2 3.-4.4.2019 Timo Männikkö Tehtävä 1 Avoin osoitteenmuodostus: Hajautustaulukko t (koko m) Erikoisarvot VAPAA ja POISTETTU Hajautusfunktio h(k,i) Operaatiot: lisaa etsi poista Algoritmit
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 26.9.2018 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 26.9.2018 1 / 21 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Osaat kirjoittaa for-käskyn avulla ohjelman, joka toistaa haluttua
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 3.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 3.3.2010 1 / 44 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle
LisätiedotTietotyypit ja operaattorit
Tietotyypit ja operaattorit Luennossa tarkastellaan yksinkertaisten tietotyyppien int, double ja char muunnoksia tyypistä toiseen sekä esitellään uusia operaatioita. Numeeriset tietotyypit ja muunnos Merkkitieto
Lisätiedot12. Javan toistorakenteet 12.1
12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,
LisätiedotAlkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)
Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 7 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 7 Ti 4.4.2017 Timo Männikkö Luento 7 Joukot Joukko-operaatioita Joukkojen esitystapoja Alkiovieraat osajoukot Toteutus puurakenteena Algoritmit 2 Kevät 2017 Luento 7 Ti 4.4.2017 2/26
Lisätiedot12. Javan toistorakenteet 12.1
12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu
LisätiedotTietueet. Tietueiden määrittely
Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti
LisätiedotTyö tehdään itsenäisesti yhden hengen ryhmissä. Ideoita voi vaihtaa koodia ei.
Harjoitustyö 1 Harjoitustyö Tehtävä: ohjelmoi lötköjen kansoittamaa alkulimaa simuloiva olioperustainen ohjelma Java-kielellä. Lötköt säilötään linkitetyille listalle ja tekstitiedostoon. Työ tehdään itsenäisesti
Lisätiedot1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003. 1. luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot.
EVTEK Teknillinen ammattikorkeakoulu Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003 Olli Hämäläinen kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot luennot 1-2/2003 laboratorioharjoitukset 1-2/2003 kotitehtävät, laboratoriokerrat
LisätiedotJava-kielen perusteita
Java-kielen perusteita Toistorakenne (while, do-while, for) 1 While- lause while-lauseen rakenne on seuraava: while (ehtolauseke) lause Kun ehtolausekkeen arvo on totta, lause suoritetaan. Lause suoritetaan
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 10.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 10.2.2010 1 / 43 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin
LisätiedotJohdatus Ohjelmointiin
Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin
LisätiedotTAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro:
KILPAILIJAN TEHTÄVÄT Kilpailijan nimi / Nro: Tehtävän laatinut: Hannu Laurikainen, Deltabit Oy Kilpailutehtävä Kilpailijalle annetaan tehtävässä tarvittavat ohjelmakoodit. Tämä ohjelma on tehty laitteen
Lisätiedot\+jokin merkki tarkoittaa erikoismerkkiä; \n = uusi rivi.
1. Johdanto 1.1 Yleistä Suurten ohjelmien organisointi vaikeaa C:ssä. 1980 Stroustrup lisäsi C:hen olio-ohjelmoinnin (OOP = Object Oriented Programming). C C++: C-ohjelma on (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta)
LisätiedotAlgoritmit 1. Demot Timo Männikkö
Algoritmit 1 Demot 1 25.-26.1.2017 Timo Männikkö Tehtävä 1 (a) Algoritmi, joka laskee kahden kokonaisluvun välisen jakojäännöksen käyttämättä lainkaan jakolaskuja Jaettava m, jakaja n Vähennetään luku
LisätiedotMuuttujatyypit ovat Boolean, Byte, Integer, Long, Double, Currency, Date, Object, String, Variant (oletus)
VISUAL BASIC OHJEITA Kutsuttava ohjelma alkaa kometoparilla Sub... End Sub Sub ohjelmanimi()...koodia... End Sub Muuttujat Muuttujan esittely Muuttujatyypit ovat Boolean, Byte, Integer, Long, Double, Currency,
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 27.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 27.1.2010 1 / 37 If-käsky toistokäskyn sisällä def main(): HELLERAJA = 25.0 print "Anna lampotiloja, lopeta -300:lla."
LisätiedotRakenteiset tietotyypit Moniulotteiset taulukot
C! Rakenteiset tietotyypit Moniulotteiset taulukot 22.2.2018 Agenda Rakenteiset tietotyypit Vilkaisu 6. kierroksen tehtäviin Moniulotteiset taulukot Esimerkki Seuraava luento to 8.3. Ilmoittautuminen ohjelmointikokeeseen
LisätiedotTehtävä 1. TL5302 Olio-ohjelmointi Koe Malliratkaisuja. Tässä sekä a)- että b)-kohdan toimiva ratkaisu:
TL5302 Olio-ohjelmointi Koe 19.4.2005 Malliratkaisuja Tehtävä 1 Tässä sekä a)- että b)-kohdan toimiva ratkaisu: #include using namespace std; int main() int taul[5]=1,2,3,4,5; int *p,&r=taul[0];
LisätiedotTietorakenteita 163. Yhteen suuntaan linkitetyn listan rakenne on siis seuraavan kuvan kaltainen:
Tietorakenteita 163 7 Tietorakenteita Luvussa käsitellään tietorakenteita, joita voidaan kasvattaa dynaamisesti ajon aikana. Tällöin tilaa ei varata etukäteen, staattisesti, vaan tarpeen mukaan. 7.1 Listat
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 4 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten lauseisiin, lausekkeisiin ja aliohjelmiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Mitä
Lisätiedot811312A Tietorakenteet ja algoritmit Kertausta kurssin alkuosasta
811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2017-2018 Kertausta kurssin alkuosasta II Perustietorakenteet Pino, jono ja listat tunnettava Osattava soveltaa rakenteita algoritmeissa Osattava päätellä operaatioiden
LisätiedotMuuttujat ja kontrolli. Ville Sundberg
Muuttujat ja kontrolli Ville Sundberg 14.9.2007 Alkeistyyppi Alin abstraktiotaso josta tarvitsee välittää Yksittäinen, jakamaton tiedonjyvä Tavallaan kaikki alkeistyypit ovat lukuja arvojoukko vaihtelee
LisätiedotJavaScript alkeet Esimerkkikoodeja moniste 2 (05.10.11 Metropolia)
JavaScript alkeet Esimerkkikoodeja moniste 2 (05.10.11 Metropolia) Esim 5.1 laskujärjestys operaattorit var tulos = 5 + 4 * 12 / 4; document.write("5 + 4 * 12 / 4 laskutoimituksen tulos
LisätiedotOlio-ohjelmointi Syntaksikokoelma
C++-kielen uusia ominaisuuksia Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma 31.10.2008 Bool-tietotyyppi: Totuusarvo true (1), jos ehto on tosi ja false (0) jos ehto epätosi. Dynaaminen muistinvaraus: Yhden muuttuja
LisätiedotSisällys. 12. Javan toistorakenteet. Yleistä. Laskurimuuttujat
Sisällys 12. Javan toistorakenteet Ylstä toistorakentsta. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirhtä. Silmukan rajat asetettu kierroksen
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 21.9.2016 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 21.9.2016 1 / 22 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
LisätiedotTIETORAKENTEET JA ALGORITMIT
TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT Timo Harju 1999-2004 1 typedef link List; /* Vaihtoehtoisia nimiä */ typedef link Stack; /* nodepointterille */ typedef link Queue typedef struct node Node; /* itse nodelle
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotTietorakenteet. JAVA-OHJELMOINTI Osa 5: Tietorakenteita. Sisällys. Merkkijonot (String) Luokka String. Metodeja (public)
Tietorakenteet JAVA-OHJELMOINTI Osa 5: Tietorakenteita Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Olioita ja tietoja voidaan organisoida määrämuotoisiksi tietorakenteiksi Hyödyllisiä
LisätiedotAlgoritmit 2. Demot Timo Männikkö
Algoritmit 2 Demot 1 27.-28.3.2019 Timo Männikkö Tehtävä 1 (a) 4n 2 + n + 4 = O(n 2 ) c, n 0 > 0 : 0 4n 2 + n + 4 cn 2 n n 0 Vasen aina tosi Oikea tosi, jos (c 4)n 2 n 4 0, joten oltava c > 4 Kokeillaan
LisätiedotLuennon sisältö Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short, long Vakiot const Rakenteet if, for, while, switch, do-while Syöttö ja tulostu
C-kurssi Viikko 1: tyypit, rakenteet, makrot Luennon sisältö Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short, long Vakiot const Rakenteet if, for, while, switch, do-while Syöttö ja tulostus Makrot
LisätiedotOhjausrakenteet. Valinta:
Ohjausrakenteet Luento antaa yleiskuvan siitä kuinka ohjelmassa suorittaan vaihtoehtoisia tehtäviä valintarakenteiden avulla ja kuinka samanlaisia ohjelma-askeleita toistetaan toistorakenteiden avulla
LisätiedotTaulukoiden käsittely Javalla
1 Taulukoiden käsittely Javalla Mikä taulukko on? Taulukon syntaksi Merkkijonotaulukko Lukutaulukko Taulukon kopiointi 1 Mikä taulukko on? Taulukko on rakenne, minne saadaan talteen usea saman tyyppinen
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 24.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 24.1.2011 1 / 36 Luentopalaute kännykällä alkaa tänään! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast
Lisätiedot11. Javan valintarakenteet 11.1
11. Javan valintarakenteet 11.1 Sisällys If- ja if-else-lauseet. Orpo else. Valintaa toisin: switch-lause. 11.2 If-lause Merkitään varatulla sanalla if. Kuvaa yksisuuntaisen päätöksen: rakenteen lauseet
Lisätiedot11. Javan valintarakenteet 11.1
11. Javan valintarakenteet 11.1 Sisällys If- ja if--lauseet. Orpo. Valintaa toisin: switch-lause. 11.2 Valintarakenteet Valintarakenteilla ilmaistaan formaalisti, kuinka algoritmin suoritus voi haarautua
LisätiedotC-kurssi kevät Luennon sisältö
C-kurssi kevät 2006 Luento 2: tyypit, rakenteet, makrot 24.1.2006 Luennon sisältö Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short, long Vakiot const Rakenteet if, for, while, switch, do-while Syöttö
LisätiedotLuennon sisältö. C-kurssi kevät Tasokokeen kohta 1: Taulukon järjestäminen. Tasokokeen kohta 2. Tasokokeen kohta 2. Tasokokeen kohta 3
Luennon sisältö C-kurssi kevät 2006 Luento 2: tyypit, rakenteet, makrot 24.1.2006 Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short, long Vakiot const Rakenteet if, for, while, switch, do-while Syöttö
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op), arvosteluraportti
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op), arvosteluraportti Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 8. kesäkuuta 2018 Yleistä Tentti 1 meni pistekeskiarvon (11.2) perusteella välttävästi. Omasta tehtäväpaperista saa kopion
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 3.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 3.2.2010 1 / 36 Esimerkki: asunnon välityspalkkio Kirjoitetaan ohjelma, joka laskee kiinteistönvälittäjän asunnon
LisätiedotC-kurssi syksy ltö. Luennon sisält. Luento 2: tyypit, rakenteet, makrot Tyypit. signed, unsigned short,, long Vakiot const Rakenteet
C-kurssi syksy 2007 Luento 2: tyypit, rakenteet, makrot 5.9.2008 Luennon sisält ltö Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short,, long Vakiot const Rakenteet if,, for, while, switch, do-while
LisätiedotDemo 6 vastauksia. 1. tehtävä. #ifndef #define D6T1 H D6T1 H. #include <iostream> using std::ostream; using std::cout; using std::endl;
Demo 6 vastauksia 1. tehtävä #ifndef #define D6T1 H D6T1 H #include using std::ostream; using std::cout; using std::endl; #include using std::string; 10 template class
LisätiedotEsimerkki 1: Kahviautomaatti.
Esimerkki 1: Kahviautomaatti. ÄÄRELLISET AUTOAATIT JA SÄÄNNÖLLISET KIELET 2.1 Tilakaaviot ja tilataulut Tarkastellaan aluksi tietojenkäsittelyjärjestelmiä, joilla on vain äärellisen monta mahdollista tilaa.
LisätiedotLuku 1. Ohjelmointitekniikka. 1.1 Kielen valinta
Osa I Perusasiat 1 Luku 1 Ohjelmointitekniikka Kisakoodaus eroaa monella tavalla perinteisestä ohjelmoinnista. Koodit ovat lyhyitä, syötteet ja tulosteet on määritelty tarkasti, eikä koodeja tarvitse
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 10.10.2018 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 10.10.2018 1 / 20 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, miten ohjelman toimintaa voi tutkia ja ohjelmassa
Lisätiedot