Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r;

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r;"

Transkriptio

1 Muuttujien roolit Muuttujilla on ohjelmissa eräitä tyypillisiä käyttötapoja, joita kutsutaan muuttujien rooleiksi. Esimerkiksi muuttuja, jonka arvoa ei muuteta enää kertaakaan muuttujan alustamisen jälkeen, kutsutaan kiintoarvoksi. Muuttujien rooleja ei pidä sekoittaa muuttujien perustietotyyppeihin (C++:ssa esimerkiksi int, char, double jne.), vaan kyseessä on jaottelu, joka ilmaisee millainen tehtävä muuttujalla kyseisessä ohjelmassa on. Seuraavassa kuvattavat yksitoista eri roolia riittävät kattamaan lähes kaikki yksinkertaisissa ohjelmissa esiintyvät muuttujat. Useimmiten esiintyvät roolit ovat kiintoarvo, askeltaja ja tuoreimman säilyttäjä, jotka kattavat noin 70 % kaikista muuttujista. Toisaalta on huomattava, että kaikilla muuttujilla ei välttämättä ole mitään alla esitellyistä rooleista. Muuttujien roolit, jotka on esitelty tarkemmin alla, ovat kiintoarvo askeltaja tuoreimman säilyttäjä sopivimman säilyttäjä kokooja seuraaja yksisuuntainen lippu tilapäissäilö järjestelijä säiliö kulkija Esimerkkiohjelmien yhteydessä olevan rivinumeroinnin tarkoitus on helpottaa riveihin viittaamista. Ohjelmien suorituksen kannalta rivinumeroinnilla ei ole mitään merkitystä, koska ne ovat muodoltaan C-kielen kommentteja. Kiintoarvo Muuttujan rooli on kiintoarvo, jos sen arvoa ei muuteta ohjelman suorituksen aikana. Esimerkkiohjelma kysyy käyttäjältä ympyrän säteen ja ilmoittaa sitten ympyrän alan. Muuttuja r on kiintoarvo. Kyseinen muuttuja saa ohjelman suorituksen aikana käytettävän arvon yhden kerran (rivillä 8), joka ei sen jälkeen muutu. Kiintoarvoa voidaan käyttää ohjelman eri kohdissa - esimerkissä kahdesti rivillä 9. /* 2 */ #include <iostream /* 4 */ const int PII = ; /* 5 */ int main() { /* 6 */ double r = 0; /* 7 */ cout << "Anna ympyrän säde: "; /* 8 */ cin >> r; /* 9 */ cout << "Ympyrän ala on " << PII * r * r << endl; /* 10 */ return EXIT_SUCCESS; /* 11 */ }

2 Askeltaja Askeltaja käy läpi arvoja jollain systemaattisella tavalla. Alla on esimerkki silmukkarakenteesta, jossa käytetään muuttujaa kertoja askeltajana. Esimerkkiohjelma tulostaa kolmosen kertotaulun askeltajan käydessä läpi arvot yhdestä kymmeneen. /* 5 */ int kertoja = 0; /* 6 */ for( kertoja = 1; kertoja <= 10; ++kertoja ) { /* 7 */ cout << kertoja << * 3 = << kertoja * 3 << endl; /* 8 */ } /* 9 */ return EXIT_SUCCESS; /* 10 */ } Askeltajaa voidaan käyttää myös esimerkiksi lukumäärän laskemiseen ja taulukon indeksien läpikäymiseen. Tuoreimman säilyttäjä Muuttuja on tuoreimman säilyttäjä, jos sen arvo on viimeisin jostakin tietystä joukosta läpikäyty arvo tai yksinkertaisesti vain arvo, joka on syötetty viimeksi. Esimerkkiohjelma pyytää käyttäjältä syötettä toistuvasti (rivillä 8) kunnes syöte on kelvollinen. Tässä ohjelmassa muuttuja s on tuoreimman säilyttäjä, koska siitä löytyy kulloinkin viimeksi syötetty arvo. /* 5 */ double s = 0; /* 6 */ while( s <= 0 ) { /* 7 */ cout << "Anna neliön sivu: ; /* 8 */ cin >> s; /* 9 */ } /* 10 */ cout << "Neliön ala on " << s * s << endl; /* 11 */ return EXIT_SUCCESS; /* 12 */ }

3 Sopivimman säilyttäjä Sopivimman säilyttäjän arvo on "paras" tai jollain muulla tavoin halutuin siihen asti läpikäydyistä arvoista. Arvojen paremmuuden mittamisessa ei ole mitään rajoituksia: halutuin voi tarkoittaa esimerkiksi pienintä tai suurinta lukua tai sellaista lukua, joka on lähinnä jotain tiettyä arvoa. Esimerkkiohjelma selvittää, mikä käyttäjän syöttämistä kymmenestä kokonaisluvusta on pienin. Muuttuja pienin on sopivimman säilyttäjä, koska siihen sijoitetaan (rivillä 13) tuorein arvo, mikäli se on pienempi kuin pienin tähän mennessä läpikäydyistä. /* 5 */ int i = 0; /* 6 */ int pienin = 0; /* 7 */ int luku = 0; /* 8 */ cout << "Anna 1. luku: "; cin >> pienin; /* 9 */ for( i = 2; i <= 10; ++i ) { /* 10 */ cout << "Anna << i <<. luku: "; /* 11 */ cin >> luku; /* 12 */ if( luku < pienin ) { /* 13 */ pienin = luku; /* 14 */ } /* 15 */ } /* 16 */ cout << "Pienin luku oli " << pienin << endl; /* 17 */ return EXIT_SUCCESS; /* 18 */ } (Muuttuja i on askeltaja ja luku on tuoreimman säilyttäjä.) Kokooja Kokoojan arvo kerääntyy kaikista siihen mennessä läpikäydyistä arvoista. Esimerkkiohjelma ottaa vastaan yksi kerrallaan käyttäjän syöttämiä kokonaislukuja, kunnes käyttäjä syöttää luvun -999, jonka jälkeen ohjelma laskee syötteiden keskiarvon. Muuttuja summa on kokooja: siihen kootaan (rivillä 11) syötteiden kokonaissummaa. /* 5 */ int lkm = 0; /* 6 */ double summa = 0; /* 7 */ double luku = 0; /* 8 */ while( luku!= -999 ) { /* 9 */ cout << "Anna luku, -999 lopettaa: "; /* 10 */ cin >> luku; /* 11 */ if( luku!= -999 ) { summa += luku; lkm++; } /* 10 */ } /* 11 */ if( lkm!= 0 ) { /* 12 */ cout << "Keskiarvo on " << summa / lkm << endl; /* 12 */ } /* 12 */ return EXIT_SUCCESS; /* 13 */ } (Muuttuja lkm on askeltaja ja luku on tuoreimman säilyttäjä.)

4 Seuraaja Seuraaja saa aina arvokseen jonkin tietyn toisen muuttujan vanhan arvon. Esimerkkiohjelma pyytää käyttäjältä 12 kokonaislukua ja kertoo lopuksi, mikä oli suurin kahden perättäisen syötetyn luvun ero. Muuttuja edellinen on seuraaja: se seuraa muuttujaa nykyinen (rivillä 9). /* 5 */ int kuukausi = 0; /* 6 */ int nykyinen = 0; /* 7 */ int edellinen = 0; /* 8 */ int suurinero = 0; /* 9 */ cout << "Anna 1. arvo: "; cin >> edellinen; /* 10 */ cout << "Anna 2. arvo: "; cin >> nykyinen; /* 11 */ suurinero = nykyinen - edellinen; /* 12 */ for( kuukausi = 3; kuukausi <= 12; ++kuukausi ) { /* 13 */ edellinen = nykyinen; /* 14 */ cout << "Anna << kuukausi <<. arvo: "; /* 15 */ cin >> nykyinen; /* 16 */ if( nykyinen - edellinen > suurinero ) { /* 17 */ suurinero = nykyinen edellinen; /* 18 */ } /* 19 */ } /* 20 */ cout << "Suurin ero oli << suurinero << endl; /* 21 */ return EXIT_SUCCESS; /* 22 */ } (Muuttuja kuukausi on askeltaja, nykyinen on tuoreimman säilyttäjä ja suurinero on sopivimman säilyttäjä.) Seuraajia käytetään paljon linkitettyjen tietorakenteiden yhteydessä osoittamaan käsiteltävää alkiota edeltänyttä alkiota.

5 Yksisuuntainen lippu Yksisuuntainen lippu on bool-tyyppinen muuttuja, joka ei saa enää alkuperäistä arvoaan sen jälkeen, kun se on kerran muuttunut. Esimerkkiohjelma tulostaa käytäjän antamien lukujen summan ja ilmoittaa oliko syötteiden joukossa yhtään negatiivista lukua. Yksisuuntainen lippu neg tarkkailee (rivillä 12) esiintyykö syötteiden joukossa yhtään negatiivista arvoa ja jos yksikin negatiivinen arvo löytyy, ei muuttuja enää palaa arvoon false. /* 5 */ int luku = 1; /* 6 */ int summa = 0; /* 7 */ bool neg = false; /* 8 */ while( luku ) { /* 9 */ cout << "Anna luku, 0 lopettaa: "; cin >> luku; /* 10 */ summa += luku; /* 11 */ if( luku < 0 ) { /* 12 */ neg = true; /* 13 */ } /* 14 */ } /* 15 */ cout << "Summa on << summa; /* 16 */ if( neg ) { cout << "Joukossa oli negatiivisia lukuja" << endl; } /* 17 */ return EXIT_SUCCESS; /* 18 */ } (Muuttuja luku on tuoreimman säilyttäjä ja summa on kokooja.) Yksisuuntaista lippua voidaan käyttää myös esimerkiksi tarkkailemaan virheen esiintymistä syöttötiedoissa, jotta ohjelma huomaisi pyytää syötteitä uudelleen.

6 Tilapäissäilö Muuttuja on tilapäissäilö, jos sen arvoa tarvitaan aina vain hyvin lyhyen ajan. Esimerkkiohjelma ottaa vastaan käyttäjän syöttämiä tuotteiden verottomia hintoja ja tulostaa aina kokonaishinnan ja veron osuuden siitä. Tilapäissäilöön vero lasketaan veron suuruus (rivillä 10), jota käytetään sitten välittömästi seuraavassa lauseessa kahteen kertaan (rivillä 12). /* 2 */ const int VEROPROSENTTI = 16; /* 3 */ int main() { /* 5 */ double veroton = 0; /* 6 */ double vero = 0; /* 6 */ while( veroton < 0 ) { /* 7 */ cout << "Anna veroton hinta (lopettaa negatiivisella): "; /* 8 */ cin >> veroton; /* 9 */ if( veroton >= 0 ) { /* 10*/ vero = veroton * VEROPROSENTTI / 100; /* 11 */ cout << "Kokonaishinta << veroton + vero <<, josta vero /* 12 */ << vero << endl; /* 13 */ } /* 14 */ } /* 15 */ return EXIT_SUCCESS; /* 16 */ } (Muuttuja veroton on tuoreimman säilyttäjä.) Tilapäissäilöä käytetään tyypillisesti ohjelman tehostamiseen (suorittamalla laskutoimitus, jonka tulosta tarvitaan useasti, vain kertaalleen) tai ohjelman selventämiseen (laskemalla tulos omaan muuttujaansa vaikka tämä ei ole välttämättä tarpeen). Tilapäissäilöä käytetään usein myös järjestelijän kahden alkion keskinäisen paikan vaihtamiseen.

7 Järjestelijä Järjestelijä on tietorakenne, jota käytetään siinä olevien tietojen uudelleen järjestämiseen sen jälkeen, kun se on ensin alustettu joillakin arvoilla. Esimerkkiohjelma pyytää käyttäjältä merkki kerrallaan yhteensä kymmenen merkkiä taulukkona toteutettuun järjestelijään merkki, kääntää niiden järjestyksen taulukossa ja lopuksi tulostaa merkit tässä käännetyssä järjestyksessä. /* 1 */ #include <stdio.h> /* 2 */ int main() /* 3 */ { /* 4 */ char merkki[10], tmp; /* 5 */ int i; /* 6 */ printf("anna kymmenen kirjainta: "); /* 7 */ for (i = 0; i < 10; i++) scanf("%c", &merkki[i]); /* 8 */ for (i = 0; i < 5; i++) { /* 9 */ tmp = merkki[i]; /* 10 */ merkki[i] = merkki[9-i]; /* 11 */ merkki[9-i] = tmp; /* 12 */ } /* 13 */ for (i = 0; i < 10; i++) printf("%c", merkki[i]); /* 14 */ printf("\n"); /* 15 */ exit(0); /* 16 */ } (Muuttuja tmp on tilapäissäilö ja i on askeltaja.) Järjestelijää voidaan käyttää lajitteluun tai muuhun uudelleenjärjestelyyn. Säiliö Säiliö on tietorakenne, johon voidaan lisätä ja josta voidaan poistaa tietoja. Esimerkkiohjelma toteuttaa pinon, johon käyttäjä voi lisätä uusia kokonaislukuja komennolla "u" (riveillä 11-15) ja poistaa pinossa vielä olevista luvuista viimeksi lisätyn komennolla "p" (riveillä 16-20). Pino tallennetaan säiliönä toimivaan taulukkoon taulukko. /* 1 */ #include <stdio.h> /* 2 */ #define MAXINDEKSI 9 /* 3 */ int main() /* 4 */ { /* 5 */ int pinta=-1, taulukko[maxindeksi]; /* 6 */ int uusi; /* 7 */ char komento='x'; /* 8 */ while (komento!= 'q') { /* 9 */ printf("anna komento: "); scanf(" %c", &komento); /* 10 */ switch (komento) { /* 11 */ case 'u': if (pinta < MAXINDEKSI) { /* 12 */ printf("anna sisältö: "); scanf("%d", &uusi); /* 13 */ taulukko[++pinta] = uusi; /* 14 */ } /* 15 */ break; /* 16 */ case 'p': if (pinta >= 0) { /* 17 */ printf("poistuu %d.\n", taulukko[pinta]); /* 18 */ pinta--;

8 /* 19 */ } /* 20 */ break; /* 21 */ } /* 22 */ } /* 23 */ exit(0); /* 24 */ } (Muuttuja pinta on kulkija, uusi on tuoreimman säilyttäjä ja komento on tuoreimman säilyttäjä.) Kulkija Kulkija käy läpi jotain tietorakennetta. Esimerkkiohjelma toteuttaa erityisellä alkuelementillä varustetun linkitetyn listan, johon käyttäjä voi lisätä kokonaislukuja komennolla "u" (riveillä 13-18) ja tulostaa listan komennolla "t" (riveillä 19-24). Muuttuja p on kulkija: se käy läpi listan kaikki alkiot (riveillä 15 ja 22). /* 1 */ #include <stdio.h> /* 2 */ struct alkio {int sisalto; struct alkio *linkki;}; /* 3 */ int main() /* 4 */ { /* 5 */ struct alkio *alku, *p, *t; /* 6 */ int uusi; /* 7 */ char komento='x'; /* 8 */ alku = (struct alkio*) malloc(sizeof(struct alkio)); /* 9 */ alku->linkki = NULL; /* 10 */ while (komento!= 'q') { /* 11 */ printf("anna komento: "); scanf(" %c", &komento); /* 12 */ switch (komento) { /* 13 */ case 'u': printf("anna sisältö: "); scanf("%d", &uusi); /* 14 */ p = alku; /* 15 */ while (p->linkki) p = p->linkki; /* 16 */ t = (struct alkio*) malloc(sizeof(struct alkio)); /* 17 */ t->sisalto = uusi; t->linkki = NULL; p->linkki = t; /* 18 */ break; /* 19 */ case 't': p = alku->linkki; /* 20 */ while (p) { /* 21 */ printf("%d\n",p->sisalto); /* 22 */ p = p->linkki; /* 23 */ } /* 24 */ break; /* 25 */ } /* 26 */ } /* 27 */ exit(0); /* 28 */ } (Muuttuja alku on kiintoarvo, t on tilapäissäilö, uusi on tuoreimman säilyttäjä, komento on tuoreimman säilyttäjä, kenttä sisalto on kiintoarvo ja kenttä linkki on kiintoarvo.) Enemmän tietoa muuttujien rooleista ja niihin liittyvästä tutkimuksesta löytyy nettisivulta: Pääsyyllinen näiden käyttöönottamiseen ohjelmoinnin opetuksessa:

Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla:

Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla: KERTAUSTEHTÄVIÄ Tietue Tietuetyypin määrittely toteutetaan C-kielessä struct-rakenteena seuraavalla tavalla: struct henkilotiedot char nimi [20]; int ika; char puh [10]; ; Edellä esitetty kuvaus määrittelee

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 30.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 30.9.2015 1 / 27 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 26.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 26.1.2009 1 / 33 Valintakäsky if syote = raw_input("kerro tenttipisteesi.\n") pisteet = int(syote) if pisteet >=

Lisätiedot

Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot

Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot Jussi Pohjolainen TAMK Tieto- ja viestintäteknologia Johdanto taulukkoon Jos ohjelmassa käytössä ainoastaan perinteisiä (yksinkertaisia) muuttujia, ohjelmien teko

Lisätiedot

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti

Luku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti Luku 6 Dynaaminen ohjelmointi Dynaamisessa ohjelmoinnissa on ideana jakaa ongelman ratkaisu pienempiin osaongelmiin, jotka voidaan ratkaista toisistaan riippumattomasti. Jokaisen osaongelman ratkaisu tallennetaan

Lisätiedot

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys

C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys Loogisia operaatioita - esimerkkejä Tänään on lämmin päivä ja perjantai Eilen satoi ja oli keskiviikko tai tänään on tiistai. On perjantai ja kello on yli 13 Ei ole tiistai tai ei sada. Ei pidä paikkaansa,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.2.2010 1 / 41 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Kirjoita, tallenna, käännä ja suorita alla esitelty ohjelma, joka tervehtii käyttäjäänsä.

Kirjoita, tallenna, käännä ja suorita alla esitelty ohjelma, joka tervehtii käyttäjäänsä. Tehtävä 1. Kirjoita, tallenna, käännä ja suorita alla esitelty ohjelma, joka tervehtii käyttäjäänsä. #include /* mm. I/O-funktiot */ #include /* mm. EXIT_SUCCESS */ /*main-funktio,

Lisätiedot

Sisällys. 11. Javan toistorakenteet. Laskurimuuttujat. Yleistä

Sisällys. 11. Javan toistorakenteet. Laskurimuuttujat. Yleistä Sisällys 11. Javan toistorakenteet Laskuri- ja lippumuuttujat.. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin lopettaminen break-lauseella.

Lisätiedot

Osoittimet. Mikä on osoitin?

Osoittimet. Mikä on osoitin? Osoittimet 7 Osoittimet On aika siirtyä käsittelemään osoittimia, C++:lle elintärkeätä ominaisuutta. Osoittimet ovat tärkeitä, koska ne luovat perustan muistin dynaamiselle varaukselle ja käytölle. Ne

Lisätiedot

Plagioinnin tunnistaminen lähdekielisistä ohjelmista

Plagioinnin tunnistaminen lähdekielisistä ohjelmista Plagioinnin tunnistaminen lähdekielisistä ohjelmista Plagiointi- ja tutkimusetiikka seminaari 30.09.2003 Kirsti Ala-Mutka TTY/Ohjelmistotekniikka Sisältö Plagiointi ohjelmointikursseilla Tyypillisiä ulkoasumuutoksia

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 7. huhtikuuta 2017 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille. Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot

Osa. Toimintojen toteuttaminen ohjelmissa vaatii usein haarautumisia ja silmukoita. Tässä luvussa tutustummekin seuraaviin asioihin:

Osa. Toimintojen toteuttaminen ohjelmissa vaatii usein haarautumisia ja silmukoita. Tässä luvussa tutustummekin seuraaviin asioihin: Osa II 8. oppitunti Kehittynyt ohjel- man kulku Toimintojen toteuttaminen ohjelmissa vaatii usein haarautumisia ja silmukoita. Tässä luvussa tutustummekin seuraaviin asioihin: Mitä silmukat ovat ja kuinka

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 11.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 11.2.2009 1 / 33 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin

Lisätiedot

Listarakenne (ArrayList-luokka)

Listarakenne (ArrayList-luokka) Listarakenne (ArrayList-luokka) Mikä on lista? Listan määrittely ArrayList-luokan metodeita Listan läpikäynti Listan läpikäynti indeksin avulla Listan läpikäynti iteraattorin avulla Listaan lisääminen

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero

Lisätiedot

1.1 Pino (stack) Koodiluonnos. Graafinen esitys ...

1.1 Pino (stack) Koodiluonnos. Graafinen esitys ... 1. Tietorakenteet Tietorakenteet organisoivat samankaltaisten olioiden muodostaman tietojoukon. Tämä järjestys voidaan saada aikaan monin tavoin, esim. Keräämällä oliot taulukkoon. Liittämällä olioihin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 9.2.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 9.2.2009 1 / 35 Listat Esimerkki: halutaan kirjoittaa ohjelma, joka lukee käyttäjältä 30 lämpötilaa. Kun lämpötilat

Lisätiedot

#include <stdio.h> // io-toiminnot. //#define KM_MAILISSA int main( ){

#include <stdio.h> // io-toiminnot. //#define KM_MAILISSA int main( ){ demo1.c 30/09/15 08:19 #include // io-toiminnot //#define KM_MAILISSA 1.609 int main( ){ double mailit = 0.0; double kilometrit; const double KM_MAILISSA = 1.609; printf("anna maililukema > ");

Lisätiedot

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

Ohjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Ohjelmointi 2 Jussi Pohjolainen TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia Tietotyypeistä C++ - kielessä useita tietotyyppejä Kirjaimet: char, wchar_t Kokonaisluvut: short, int, long Liukuluvut: float, double

Lisätiedot

Osoitin ja viittaus C++:ssa

Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja

Lisätiedot

C++ rautaisannos. Kolme tapaa sanoa, että tulostukseen käytetään standardikirjaston iostreamosassa määriteltyä, nimiavaruuden std oliota cout:

C++ rautaisannos. Kolme tapaa sanoa, että tulostukseen käytetään standardikirjaston iostreamosassa määriteltyä, nimiavaruuden std oliota cout: C++ rautaisannos Kolme tapaa sanoa, että tulostukseen käytetään standardikirjaston iostreamosassa määriteltyä, nimiavaruuden std oliota cout: # include #include main ( ) main (

Lisätiedot

11. oppitunti III. Viittaukset. Osa. Mikä on viittaus?

11. oppitunti III. Viittaukset. Osa. Mikä on viittaus? Osa III 11. oppitunti Viittaukset Kahdessa viime luvussa opit käyttämään osoittimia kohteiden käsittelyyn vapaalla muistialueella sekä viittaamaan noihin kohteisiin epäsuorasti. Tässä luvussa käsiteltävät

Lisätiedot

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006 UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 5 Timo Savola 28. huhtikuuta 2006 Osa I Shell-ohjelmointi Ehtolause Lausekkeet suoritetaan jos ehtolausekkeen paluuarvo on 0 if ehtolauseke then lauseke

Lisätiedot

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa.

C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukot C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukon muuttujilla (muistipaikoilla) on yhteinen nimi. Jokaiseen yksittäiseen

Lisätiedot

Table of Contents. T740103 Olio-ohjelmointi C/C++ perusteita Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010, 2011

Table of Contents. T740103 Olio-ohjelmointi C/C++ perusteita Jukka Jauhiainen OAMK Tekniikan yksikkö 2010, 2011 Tämän materiaalin lähteenä on käytetty osoitteesta http://www.cplusplus.com/doc/tutorial löytyvää C+ + Language Tutorial. Tämän osan tarkoituksena on pääasiassa kerrata C-kielestä tuttuja perusasioita

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 16.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 16.9.2015 1 / 26 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit

IDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

// // whiledemov1.c // #include <stdio.h> int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1;

// // whiledemov1.c // #include <stdio.h> int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1; // // whiledemov1.c // #include int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1; while( luku1

Lisätiedot

11. Javan toistorakenteet 11.1

11. Javan toistorakenteet 11.1 11. Javan toistorakenteet 11.1 Sisällys Laskuri- ja lippumuuttujat. Sisäkkäiset silmukat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.2.2010 1 / 46 Merkkijonot Merkkijonojen avulla ohjelmassa voi esittää tekstitietoa, esim. nimiä, osoitteita ja

Lisätiedot

13 Operaattoreiden ylimäärittelyjä

13 Operaattoreiden ylimäärittelyjä 248 13 C++-kielessä voidaan operaattoreita ylimäärittää. Ylimääriteltävää operaattoria voidaan pitää ikäänkuin metodina, joka esitellään luokan esittelyssä ja määritellään luokan ulkopuolella kuten metoditkin.

Lisätiedot

Harjoitustyö: virtuaalikone

Harjoitustyö: virtuaalikone Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi 2. välikoe HYV5SN

Olio-ohjelmointi 2. välikoe HYV5SN Olio-ohjelmointi 2. välikoe 27.4.2007 HYV5SN 1. Tee ohjelma, joka sisältää laatikko-luokan. Luokan tietojäseninä ovat laatikon syvyys, leveys ja korkeus. Toteuta luokkaan muodostin, jonka avulla olio voidaan

Lisätiedot

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.

Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan

Lisätiedot

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti:

Ohjelmassa henkilön etunimi ja sukunimi luetaan kahteen muuttujaan seuraavasti: 1 (7) Tiedon lukeminen näppäimistöltä Scanner-luokan avulla Miten ohjelma saa käyttöönsä käyttäjän kirjoittamaa tekstiä? Järjestelmässä on olemassa ns. syöttöpuskuri näppäimistöä varten. Syöttöpuskuri

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

Tietotyypit ja operaattorit

Tietotyypit ja operaattorit Tietotyypit ja operaattorit Luennossa tarkastellaan yksinkertaisten tietotyyppien int, double ja char muunnoksia tyypistä toiseen sekä esitellään uusia operaatioita. Numeeriset tietotyypit ja muunnos Merkkitieto

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 3.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 3.3.2010 1 / 44 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

Algoritmit 2. Luento 7 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 2. Luento 7 Ti Timo Männikkö Algoritmit 2 Luento 7 Ti 4.4.2017 Timo Männikkö Luento 7 Joukot Joukko-operaatioita Joukkojen esitystapoja Alkiovieraat osajoukot Toteutus puurakenteena Algoritmit 2 Kevät 2017 Luento 7 Ti 4.4.2017 2/26

Lisätiedot

12. Javan toistorakenteet 12.1

12. Javan toistorakenteet 12.1 12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita Toistorakenne (while, do-while, for) 1 While- lause while-lauseen rakenne on seuraava: while (ehtolauseke) lause Kun ehtolausekkeen arvo on totta, lause suoritetaan. Lause suoritetaan

Lisätiedot

Tietueet. Tietueiden määrittely

Tietueet. Tietueiden määrittely Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään

Lisätiedot

1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003. 1. luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot.

1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003. 1. luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot. EVTEK Teknillinen ammattikorkeakoulu Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003 Olli Hämäläinen kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot luennot 1-2/2003 laboratorioharjoitukset 1-2/2003 kotitehtävät, laboratoriokerrat

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 7.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 7.2.2011 1 / 39 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Työ tehdään itsenäisesti yhden hengen ryhmissä. Ideoita voi vaihtaa koodia ei.

Työ tehdään itsenäisesti yhden hengen ryhmissä. Ideoita voi vaihtaa koodia ei. Harjoitustyö 1 Harjoitustyö Tehtävä: ohjelmoi lötköjen kansoittamaa alkulimaa simuloiva olioperustainen ohjelma Java-kielellä. Lötköt säilötään linkitetyille listalle ja tekstitiedostoon. Työ tehdään itsenäisesti

Lisätiedot

Osa. Erikoisaiheet. Oppitunnit 20 Erikoisluokat ja -funktiot 21 Esikäsittelijä

Osa. Erikoisaiheet. Oppitunnit 20 Erikoisluokat ja -funktiot 21 Esikäsittelijä Osa VI Erikoisaiheet Oppitunnit 20 Erikoisluokat ja -funktiot 21 Esikäsittelijä Osa VI 20. oppitunti Erikoisluokat ja -funktiot C++ tarjoaa useita keinoja rajoittaa muuttujien ja osoittimien näkyvyysaluetta

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 10.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 10.2.2010 1 / 43 Kertausta: listat Tyhjä uusi lista luodaan kirjoittamalla esimerkiksi lampotilat = [] (jolloin

Lisätiedot

\+jokin merkki tarkoittaa erikoismerkkiä; \n = uusi rivi.

\+jokin merkki tarkoittaa erikoismerkkiä; \n = uusi rivi. 1. Johdanto 1.1 Yleistä Suurten ohjelmien organisointi vaikeaa C:ssä. 1980 Stroustrup lisäsi C:hen olio-ohjelmoinnin (OOP = Object Oriented Programming). C C++: C-ohjelma on (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta)

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro:

TAITAJA 2007 ELEKTRONIIKKAFINAALI 31.01-02.02.07 KILPAILIJAN TEHTÄVÄT. Kilpailijan nimi / Nro: KILPAILIJAN TEHTÄVÄT Kilpailijan nimi / Nro: Tehtävän laatinut: Hannu Laurikainen, Deltabit Oy Kilpailutehtävä Kilpailijalle annetaan tehtävässä tarvittavat ohjelmakoodit. Tämä ohjelma on tehty laitteen

Lisätiedot

Algoritmit 1. Demot Timo Männikkö

Algoritmit 1. Demot Timo Männikkö Algoritmit 1 Demot 1 25.-26.1.2017 Timo Männikkö Tehtävä 1 (a) Algoritmi, joka laskee kahden kokonaisluvun välisen jakojäännöksen käyttämättä lainkaan jakolaskuja Jaettava m, jakaja n Vähennetään luku

Lisätiedot

Muuttujatyypit ovat Boolean, Byte, Integer, Long, Double, Currency, Date, Object, String, Variant (oletus)

Muuttujatyypit ovat Boolean, Byte, Integer, Long, Double, Currency, Date, Object, String, Variant (oletus) VISUAL BASIC OHJEITA Kutsuttava ohjelma alkaa kometoparilla Sub... End Sub Sub ohjelmanimi()...koodia... End Sub Muuttujat Muuttujan esittely Muuttujatyypit ovat Boolean, Byte, Integer, Long, Double, Currency,

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 27.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 27.1.2010 1 / 37 If-käsky toistokäskyn sisällä def main(): HELLERAJA = 25.0 print "Anna lampotiloja, lopeta -300:lla."

Lisätiedot

Tehtävä 1. TL5302 Olio-ohjelmointi Koe Malliratkaisuja. Tässä sekä a)- että b)-kohdan toimiva ratkaisu:

Tehtävä 1. TL5302 Olio-ohjelmointi Koe Malliratkaisuja. Tässä sekä a)- että b)-kohdan toimiva ratkaisu: TL5302 Olio-ohjelmointi Koe 19.4.2005 Malliratkaisuja Tehtävä 1 Tässä sekä a)- että b)-kohdan toimiva ratkaisu: #include using namespace std; int main() int taul[5]=1,2,3,4,5; int *p,&r=taul[0];

Lisätiedot

Tietorakenteita 163. Yhteen suuntaan linkitetyn listan rakenne on siis seuraavan kuvan kaltainen:

Tietorakenteita 163. Yhteen suuntaan linkitetyn listan rakenne on siis seuraavan kuvan kaltainen: Tietorakenteita 163 7 Tietorakenteita Luvussa käsitellään tietorakenteita, joita voidaan kasvattaa dynaamisesti ajon aikana. Tällöin tilaa ei varata etukäteen, staattisesti, vaan tarpeen mukaan. 7.1 Listat

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 4 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten lauseisiin, lausekkeisiin ja aliohjelmiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Mitä

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma

Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma C++-kielen uusia ominaisuuksia Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma 31.10.2008 Bool-tietotyyppi: Totuusarvo true (1), jos ehto on tosi ja false (0) jos ehto epätosi. Dynaaminen muistinvaraus: Yhden muuttuja

Lisätiedot

Muuttujat ja kontrolli. Ville Sundberg

Muuttujat ja kontrolli. Ville Sundberg Muuttujat ja kontrolli Ville Sundberg 14.9.2007 Alkeistyyppi Alin abstraktiotaso josta tarvitsee välittää Yksittäinen, jakamaton tiedonjyvä Tavallaan kaikki alkeistyypit ovat lukuja arvojoukko vaihtelee

Lisätiedot

JavaScript alkeet Esimerkkikoodeja moniste 2 (05.10.11 Metropolia)

JavaScript alkeet Esimerkkikoodeja moniste 2 (05.10.11 Metropolia) JavaScript alkeet Esimerkkikoodeja moniste 2 (05.10.11 Metropolia) Esim 5.1 laskujärjestys operaattorit var tulos = 5 + 4 * 12 / 4; document.write("5 + 4 * 12 / 4 laskutoimituksen tulos

Lisätiedot

Tietorakenteet. JAVA-OHJELMOINTI Osa 5: Tietorakenteita. Sisällys. Merkkijonot (String) Luokka String. Metodeja (public)

Tietorakenteet. JAVA-OHJELMOINTI Osa 5: Tietorakenteita. Sisällys. Merkkijonot (String) Luokka String. Metodeja (public) Tietorakenteet JAVA-OHJELMOINTI Osa 5: Tietorakenteita Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto Olioita ja tietoja voidaan organisoida määrämuotoisiksi tietorakenteiksi Hyödyllisiä

Lisätiedot

Sisällys. 12. Javan toistorakenteet. Yleistä. Laskurimuuttujat

Sisällys. 12. Javan toistorakenteet. Yleistä. Laskurimuuttujat Sisällys 12. Javan toistorakenteet Ylstä toistorakentsta. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirhtä. Silmukan rajat asetettu kierroksen

Lisätiedot

TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT

TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT TIETORAKENTEET JA ALGORITMIT Timo Harju 1999-2004 1 typedef link List; /* Vaihtoehtoisia nimiä */ typedef link Stack; /* nodepointterille */ typedef link Queue typedef struct node Node; /* itse nodelle

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Ohjausrakenteet. Valinta:

Ohjausrakenteet. Valinta: Ohjausrakenteet Luento antaa yleiskuvan siitä kuinka ohjelmassa suorittaan vaihtoehtoisia tehtäviä valintarakenteiden avulla ja kuinka samanlaisia ohjelma-askeleita toistetaan toistorakenteiden avulla

Lisätiedot

Luennon sisältö Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short, long Vakiot const Rakenteet if, for, while, switch, do-while Syöttö ja tulostu

Luennon sisältö Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short, long Vakiot const Rakenteet if, for, while, switch, do-while Syöttö ja tulostu C-kurssi Viikko 1: tyypit, rakenteet, makrot Luennon sisältö Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short, long Vakiot const Rakenteet if, for, while, switch, do-while Syöttö ja tulostus Makrot

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 21.9.2016 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 21.9.2016 1 / 22 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.

Lisätiedot

Taulukoiden käsittely Javalla

Taulukoiden käsittely Javalla 1 Taulukoiden käsittely Javalla Mikä taulukko on? Taulukon syntaksi Merkkijonotaulukko Lukutaulukko Taulukon kopiointi 1 Mikä taulukko on? Taulukko on rakenne, minne saadaan talteen usea saman tyyppinen

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 24.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 24.1.2011 1 / 36 Luentopalaute kännykällä alkaa tänään! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

11. Javan valintarakenteet 11.1

11. Javan valintarakenteet 11.1 11. Javan valintarakenteet 11.1 Sisällys If- ja if-else-lauseet. Orpo else. Valintaa toisin: switch-lause. 11.2 If-lause Merkitään varatulla sanalla if. Kuvaa yksisuuntaisen päätöksen: rakenteen lauseet

Lisätiedot

11. Javan valintarakenteet 11.1

11. Javan valintarakenteet 11.1 11. Javan valintarakenteet 11.1 Sisällys If- ja if--lauseet. Orpo. Valintaa toisin: switch-lause. 11.2 Valintarakenteet Valintarakenteilla ilmaistaan formaalisti, kuinka algoritmin suoritus voi haarautua

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit Kertausta kurssin alkuosasta

811312A Tietorakenteet ja algoritmit Kertausta kurssin alkuosasta 811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2017-2018 Kertausta kurssin alkuosasta II Perustietorakenteet Pino, jono ja listat tunnettava Osattava soveltaa rakenteita algoritmeissa Osattava päätellä operaatioiden

Lisätiedot

C-kurssi kevät Luennon sisältö

C-kurssi kevät Luennon sisältö C-kurssi kevät 2006 Luento 2: tyypit, rakenteet, makrot 24.1.2006 Luennon sisältö Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short, long Vakiot const Rakenteet if, for, while, switch, do-while Syöttö

Lisätiedot

Demo 6 vastauksia. 1. tehtävä. #ifndef #define D6T1 H D6T1 H. #include <iostream> using std::ostream; using std::cout; using std::endl;

Demo 6 vastauksia. 1. tehtävä. #ifndef #define D6T1 H D6T1 H. #include <iostream> using std::ostream; using std::cout; using std::endl; Demo 6 vastauksia 1. tehtävä #ifndef #define D6T1 H D6T1 H #include using std::ostream; using std::cout; using std::endl; #include using std::string; 10 template class

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 3.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 3.2.2010 1 / 36 Esimerkki: asunnon välityspalkkio Kirjoitetaan ohjelma, joka laskee kiinteistönvälittäjän asunnon

Lisätiedot

C-kurssi syksy ltö. Luennon sisält. Luento 2: tyypit, rakenteet, makrot Tyypit. signed, unsigned short,, long Vakiot const Rakenteet

C-kurssi syksy ltö. Luennon sisält. Luento 2: tyypit, rakenteet, makrot Tyypit. signed, unsigned short,, long Vakiot const Rakenteet C-kurssi syksy 2007 Luento 2: tyypit, rakenteet, makrot 5.9.2008 Luennon sisält ltö Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short,, long Vakiot const Rakenteet if,, for, while, switch, do-while

Lisätiedot

Luku 1. Ohjelmointitekniikka. 1.1 Kielen valinta

Luku 1. Ohjelmointitekniikka. 1.1 Kielen valinta Osa I Perusasiat 1 Luku 1 Ohjelmointitekniikka Kisakoodaus eroaa monella tavalla perinteisestä ohjelmoinnista. Koodit ovat lyhyitä, syötteet ja tulosteet on määritelty tarkasti, eikä koodeja tarvitse

Lisätiedot

Esimerkki 1: Kahviautomaatti.

Esimerkki 1: Kahviautomaatti. Esimerkki 1: Kahviautomaatti. ÄÄRELLISET AUTOAATIT JA SÄÄNNÖLLISET KIELET 2.1 Tilakaaviot ja tilataulut Tarkastellaan aluksi tietojenkäsittelyjärjestelmiä, joilla on vain äärellisen monta mahdollista tilaa.

Lisätiedot

5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma

5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma 5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma Every cloud has a silver line. - englantilainen sananlasku Tässä osiossa tärkeää: yksi- ja moniulotteinen taulukko Sisältö Yleistä Yksiulotteinen

Lisätiedot

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9.

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9. Python linkit: Python tutoriaali: http://docs.python.org/2/tutorial/ Numpy&Scipy ohjeet: http://docs.scipy.org/doc/ Matlabin alkeet (Pääasiassa Deni Seitzin tekstiä) Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä.

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.2.2011 1 / 37 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 8.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 8.2.2010 1 / 38 Debuggeri Tyypillinen tilanne: ohjelma on kirjoitettu, Python-tulkki ei valita virheistä, mutta ohjelma

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 26.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 26.1.2011 1 / 34 Luentopalaute kännykällä käynnissä! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita valintalauseet 1 Johdantoa kontrollirakenteisiin Tähän saakka ohjelmissa on ollut vain peräkkäisyyttä eli lauseet on suoritettu peräkkäin yksi kerrallaan Tarvitsemme myös valintaa

Lisätiedot

Java-kielen perusteet

Java-kielen perusteet Java-kielen perusteet String-merkkijonoluokka 1 Ohjelmointikielten merkkijonot Merkkijonot ja niiden käsittely on välttämätöntä ohjelmoinnissa Valitettavasti ohjelmointikielten tekijät eivät tätä ole ottaneet

Lisätiedot

Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille:

Merkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille: Merkkijonot C-kielessä merkkijono on taulukko, jonka alkiot ovat char -tyyppiä. Taulukon viimeiseksi merkiksi tulee merkki '\0', joka ilmaisee merkkijonon loppumisen. Merkkijono määritellään kuten muutkin

Lisätiedot

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi Jukka Helle Arduino UNO R3 6-20VDC 5VDC muunnin 16 MHz kideoskillaattori USB-sarjamuunnin (ATmega16U2) ATmega328 -mikro-ohjain 14 digitaalista I/O väylää 6 kpl

Lisätiedot

21. oppitunti. Esikäsittelijä. Osa. Esikäsittelijä ja kääntäjä

21. oppitunti. Esikäsittelijä. Osa. Esikäsittelijä ja kääntäjä Osa VI 21. oppitunti Esikäsittelijä Lähdekooditiedostoihin kirjoitetaan pääosin C++ -koodia. Ne käännetään kääntäjän toimesta ajettaviksi ohjelmiksi. Ennen kääntäjän osallisuutta ajetaan kuitenkin esikäsittelijä,

Lisätiedot