Mäntsälän kunnan VALMIUSSUUNNITELMA Yleinen osa

Transkriptio

1 Mäntsälän kunnan VALMIUSSUUNNITELMA 2016 Yleinen osa Hyväksytty Päivämäärä Kunnanhallitus

2 1 Sisällys 1. VALMIUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Valmiussuunnittelun tarkoitus Turvallisuustilanteet Normaaliolot Häiriötilanne Poikkeusolot Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Valmiussuunnittelu Valmiussuunnitelmassa huomioitavat kunnan erityispiirteet VARAUTUMINEN Valmiussuunnittelun koordinointi Keskeiset yhteistyöviranomaiset Toimialojen ja kuntakonsernin valmiussuunnittelu Hallintopalvelut Perusturva Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Energiahuolto Vesihuolto TIEDOTTAMINEN JA KRIISIVIESTINTÄ Keravan hätäkeskus Viestitoiminnan perusvalmiudet Väestönhälyttimet TIETOHALLINTO JA TIETOJÄRJESTELMÄT VÄESTÖNSUOJELU KOULUTUS JA HARJOITUKSET LIITTEET... 13

3 2 JOHDANTO Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2010 Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS2010). Strategia muodostaa yhteisen perustan kaikille yhteiskunnan toimijoille varaumisen ja kriisijohtamisen osa-alueella. Kunkin hallinnonalan ministeriöt ohjaavat ja seuraavat strategian toteutumista. Strategiaa täydentävät eri hallinnonalojen laatimat muut linjaus- ja ohjausasiakirjat. Turvallisuusstrategia korostaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen roolia, valtion viranomaistoimintojen ohella. Kysymys on toimintojen varmistamisesta verkottuneessa yhteiskunnassa sekä kunkin toimijan oman toimintakyvyn luomisesta, ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Kunnalla on keskeinen vastuu väestön peruspalveluiden huolehtimisessa. Lisäksi kunnan tehtävänä on huolehtia muusta tärkeästä ja kriittiseksi arvioidusta palvelu- ja hyödyketuotannosta. Valmiussuunnitelmassa painopisteenä on johtaminen, viestintä, resurssien suuntaaminen kriittisten palveluiden mukaisesti ja koulutus. Suunnitelma kertoo eri turvallisuustilanteissa tapahtuvan toimintajärjestyksen, toimintojen priorisoinnin ja vastuut. Johtaminen tapahtuu eri turvallisuustilanteissa pääsääntöisesti normaalitilanteen johtamisvastuiden mukaisesti. Karkeasti voidaan todeta, että valmiussuunnitelmassa varaudutaan kunnan ja sen toimialojen perustehtävän varmistamiseen olosuhteista ja tapahtumista riippumatta. Toimialan sisällä henkilöstön tehtävät ja vastuut voivat turvallisuustilanteen vaihtuessa muuttua. Tästä sovitaan karkealla tasolla tässä suunnitelmassa. Jokainen toimialan työntekijä/viranhaltija on velvollinen osallistumaan turvallisuustilanteen muuttuessa normaaleista työtehtävistään poikkeaviin tehtäviin ko. toimintaa johtavan viranhaltijan määräyksestä. Valmiussuunnitelman yleinen osa ja muiden suunnitelmien sekä erityisten niiden liitteiden julkisuusaste määritellään erikseen. Näistä asiakirjoista vastaa kunkin suunnitelman valmistelija, ellei tässä valmiussuunnitelman yleisessä osassa muuta määrätä. Valmiussuunnitelman yleisen osan ajantasaisuudesta vastaa hallintojohtaja. Kunkin toimialan suunnitelmien ajantasaisuudesta vastaa asianomaisen toimialan johtaja. Mäntsälän kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan hyväksyy Mäntsälän kunnanhallitus. Toimialojen valmiussuunnitelmat viedään lautakunnille tiedoksi. Valmiussuunnitelmat tarkistetaan ja päivitetään tarvittaessa vuosittain. Kunnan valmiussuunnittelun rakenne on kuvattuna seuraavassa kuviossa:

4 3 1. VALMIUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Valmiuslain 1552/ :n mukaan kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Valmiussuunnitelman lähtökohtana on ohjata kunnan toimintaa niin, että palvelut voidaan turvata kaikissa olosuhteissa mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Ennen kaikkea valmiussuunnitelmassa keskitytään luomaan edellytykset elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi eri turvallisuustilanteissa. Turvallisuustilanteet voidaan jaotella kolmeen ryhmään; normaaliolot, häiriöolot ja poikkeusolot. Valmiussuunnitelman perustana on normaaliolojen organisaatio- ja johtamisjärjestelmä, jota supistetaan tai laajennetaan tilanteen edellyttämällä tavalla. Valmiussuunnitelmaa ohjaa valtioneuvoston tai kunkin vastuuministeriön antamat asetukset, päätökset ja ohjeet. Kunnan valmiussuunnittelu perustuu mm. seuraaviin lakeihin ja asiakirjoihin: - Valmiuslaki 1552/ Puolustustilalaki 1083/ Pelastuslakiin 379/ Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/ Kuntalaki 415/ Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS2010) - Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa Sisäisen turvallisuuden ohjelma Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2012; Suomen Kuntaliiton linjaukset kuntien varautumisen ja pelastustoimen kehittämiseksi Valmiussuunnittelun tarkoitus Valmiussuunnittelu on väline, jolla luodaan toimintaperiaatteet ja johtamisjärjestelmät kunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi erilaisissa häiriötilnateissa ja poikkeusoloissa. Näiden avulla kunnan valmiusjohtoryhmä, toimialat, konserniyhteisöt sekä yhteistyöviranomaiset voivat toimia edellä kuvatuissa tilanteissa. Varautuminen häiriö- ja poikkeusoloihin perustuu kunnan kokonaisvaltaiseen valmiussuunnitteluun. Valmiussuunnittelun yleisen osan on tarkoitus luoda perusta Mäntsälän kunnan valmiussuunnittelulle ja sen jalkautukselle. Valmiussuunnitelman yleisen osan jatkumona ovat kunnan eri toimialojen, liikelaitosten ja palvelutuotannosta vastaavien organisaatioiden valmiussuunnitelmat sekä virastojen ja laitosten turvallisuus- tai pelastussuunnitelmat. Lisäksi eri yhteistyöviranomaisten ja muiden yhteisöjen, sekä sellaisten yritysten, joiden toiminta kuuluu perushuollon, teollisuustuotannon, energiahuollon ja infrastruktuurin alueelle, valmiussuunnitelmat täydentävät tätä Mäntsälän kunnan valmiussuunnitelmaa, jos kyseiset yritykset katsotaan kunnan toimintojen kannalta välttämättöminä. Mäntsälän kunnan valmiussuunitelman yleisen osan painopiste on normaaliolojen häiriötilanteisiin varautumisessa. Häiriökorteilla varaudutaan todennäköisimpiin häiriötilanteisiin, toimenpiteisiin ja vastuisiin.

5 4 Poikkeusoloihin liittyvien väestönsuojenlun tehtävien hoitamisesta vastaavat ensisijassa normaalioloissa tehtävistä vastuussa olevat vastuutahot Turvallisuustilanteet Normaaliolot Normaalioloihin liittyy uhkia, joita on voitava ennaltaehkäistä ja torjua. Lisäksi niiden vaikutuksista on voitava torjua säädöksillä ja voimavaroilla. Painopisteenä normaalioloissa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa on ennen kaikkea erilaisten uhkien ennaltaehkäisy. Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen toiminnalle luodaan edellytykset rakennettavilla järjestelmäillä ja muilla toimenpiteillä. Ennen kaikkea normaalioloissa on kiinnitettävä huomio johtamiseen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ohjaamiseen tarvittaviin sähköisen viestinnän ja tietoliikenteen järjestelmiin. Ne on suojattava ja varmennettava jo normaalioloissa kestämään ankaratkin poikkeusolot Häiriötilanne Häiriötilanteessa kunnan ja viranomaisten tulee ryhtyä erityisiin toimiin uhkan torjumiseksi ja siitä selviämiseksi. Häiriötilanteen eteen tullessa voidaan edellyttää normaaliolojen säädöksiin sisältyvien erityistilanteiden toimivaltuuksien käyttöön ottamista, määrärahojen uudelleen kohdentamista, henkilöstön palvelukseen määräämistä ja muiden lisäresurssien osoittamista sekä säädösten tarkistamista. Myös viranomaisten yhteistoiminaa ja johtamista voidaan joutua tehostamaan. Häiriötilanteissa on tiedotettava aktiivisesti tilanteesta, poliittisista linjauksista sekä viranomaisten toiminnasta ja toimintaohjeista. Häiriötilanteet voivat liittyä voimahuoltoon, tietoliikenteeseen, kuljetuslogistiikkaan, yhdyskuntatekniikkaan, elintarvikehuoltoon, talouselämään, väestön terveyteen ja hyvinvointiin, suuronnettomuuksiin, rikollisuuteen tai terrorismiin Poikkeusolot Valtioneuvoston asetuksella voidaan ottaa valmiuslaissa mainittuja poikkeusolojen toimivaltuuksia käyttöön. Asetus annetaan enintään 6 kk:ksi. Siinä on mainittava, miltä osin toimivaltuuksia voidaan soveltaa sekä millä alueella. Asetus tulee välittömästi saattaa eduskunnan käsiteltäväksi. Valmiuslain (2011/1552) 3 :n mukaan poikkeusoloja ovat: 1) Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila; 2) Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista; 3) väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat;

6 5 4) erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä 5) vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. Poikkeusolot edellyttävät usein hyvin nopeaa reagointia. Myös toimielinten koolle kutsuminen voi olla vaikeaa. Valmiuslain toimivaltuudet ovat keino nopeuttaa päätöksentekoa. Kunnan päätöksenteon erityisjärjestelyt ovat mahdollisia poikkeusoloissa. Tällaisia kunnan hallinnon erityisjärjestelyjä varten on säädetty erikseen valmiuslaissa (108 ). Säännöksen mukaan kunnanvaltuusto voidaan poikkeusoloissa kutsua koolle välittömästi kuntalain 54.4 :n sitä estämättä. Valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet valtuutetuista on läsnä. Kunnanhallituksella on tietyissä tilanteissa oikeus päättää asioista, jotka koskevat kunnan hallinnon järjestämistä, johto- ja hallintosääntöä, toimivallan siirtämistä, talousarviota ja veroja sekä muista asioista jotka valtuuston on päättänyt. Tällainen tilanne tulee kyseeseen, jos valtuustoa ei saada koolle päätösvaltaisena ja painavat syyt edellyttävät välitöntä päätöksentekoa. Valtuuston on Kunnanhallituksen on mahdollisimman pian saatettava nämä päätökset valtuuston päätettäviksi. Kunnanhallituksen päätös on voimassa kunnes valtuusto on päättänyt asiasta. Edellä mainitut säännökset koskevat myös kuntayhtymää. Kunnan eri toimialojen viranomaiset välittävät muiden mahdollisten uhkien havainnot ja tunnistamistehtävät niille viranomaisille, joiden vastuualueelle ne säädösten ja ohjeiden mukaan kuuluvat. Kunta varautuu tarvittaessa antamaan virka- tai muuta apua muille viranomaisille ja yhteistyötahoille säädösten, valmiussuunnitelmien ja resurssien mukaisesti Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Elintärkeät toiminnot ovat poikkihallinnollisia, yhteiskunnalle välttämättömiä toimintokokonaisuuksia, jotka on oltava turvattuna kaikissa tilanteissa. Suomalaisen yhteis-kunnan elintärkeitä toimintoja ovat: - valtion johtaminen - kansainvälinen toiminta - Suomen puolustuskyky - sisäinen turvallisuus - talouden ja infrastruktuurin toimivuus - väestön toimeentuloturva ja toimintakyky - henkinen kriisinkestävyys Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kokonaisuudessa on osaltaan kysymys eri hallinnonalojen välisestä poikkihallinnollisesta toiminnasta sekä valtion, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen välisestä yhteistoiminnasta. Kunnissa varau-tuminen ja turvallisuuden hallinnan kokonaisuus määrittyy johtosäännöissä ja toimin-taohjeissa sekä toiminnan suunnittelun ja raportoinnin kautta. Kuntien rooli yhteiskunnan varautumisessa ja häiriötilanteiden hallinnassa on paikal-lishallinnossa keskeinen, koska peruspalveluiden ja muiden yhteiskunnan elintärkei-den toimintojen järjestäminen on merkittäviltä osiltaan kuntien vastuulla. Kuntien varautumisvelvoite poikkeusoloihin perustuu valmiuslakiin mutta erityisesti normaa-liolojen turvallisuuden ja normaaliolojen häiriötilanteiden hallinta edellyttävät kuntien varautumisen kehittämistä.

7 6 Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat uhkat voivat esiintyä itsenäisinä, samanaikaisina tai toistensa jatkumoina. Uhkien eskaloitumisen nopeus ja ajallinen kesto vaihtelevat. Osa uhkista eskaloituu tietyn toimijan tarkoituksellisena toimintana, mutta osa uhkista on ilman tarkoituksellista pyrkimystä. Uhkien syitä, lähteitä, täs-mällisiä kohteita, tavoitteita, ilmenemisen laajuutta, vaikutusten seurannaisvaikutuk-sia tai siirtymistä esitetyiltä tasoilta toiselle on vaikea ennustaa. Myöskään uhkien toteutumisen todennäköisyyden luotettava ennustaminen ei ole mahdollista ainakaan pitkällä aikavälillä Valmiussuunnittelu Valmiussuunnittelussa luodaan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavat suunnitelmat. Mäntsälän kunnan yleisestä valmiussuunnitelmasta ilmenevät kunnan eri toimialojen, liikelaitosten sekä osakkuus- ja tytäryhtiöiden osallistumisen pääperiaatteet. Toimialakohtaisessa valmiussuunnitelmassa on huomioitu seuraavat osat: a) mahdollinen toimialan oman lainsäädännnön ohjaus varautumisasioissa ko. toimialalle b) toimialan sisäiset kriittiset uhkat Mäntsälän kunnan kriittisten uhkien lisäksi c) organisaation toiminta uhkamallin toteutuessa - elintärkeiden tehtävien toteutus ja siihen tarvittavat voimavarat (esim. henkilöstö, kalusto ja muu materiaali sekä toimitilat) - vastuuhenkilöiden ja varahenkilöiden nimeäminen sekä heidän valtuutensa - tarvittavat muut yhteistoimintaorganisaatiot ja näiden yhdyshenkilöt - turvallisuus-, tietoturvallisuus- ja pelastustoimenpiteet - tiedotus d) valmiuden ylläpito - suunnitelmien sekä henkilö-, kalusto- ja tilavarausten ylläpito - tarpeelliset ennakkotoimenpiteet - valmiuteen liittyvä koulutus ja muu valmiuden ylläpito 1.5. Valmiussuunnitelmassa huomioitavat kunnan erityispiirteet Mäntsälän kunta sijaitsee pääkaupunkiseudun reunavyöhykkeellä n. 60 km:n päässä Helsingistä. Mäntsälän kautta kulkee valtakunnallinen pääväylä eli valtatie E75 sekä rautatie Helsingistä Lahteen. Helsinki-Vantaan lentokentälle on matkaa noin 55 km. Suuria riskejä valtaväylien osalta ovat: - Vaarallisten aineiden kuljetukset (räjähteet, polttoaineet, vaaralliset kemikaalit ym.) - Liikenteen suuronnettomuudet (tukkeutuvat pääväylät) Sähkön toimitusvarmuus normaalioloissakin on osoittautunut riskialttiiksi johtuen verkon ylläpitoon liittyvistä ongelmista. Sähkön siirrosta tapahtuvat häiriöt voivat vaikeuttaa merkittävästi elintärkeiden toimintojen hoitamista. Koska myös viestintä normaalioloissa perustuu lähes kokonaan sähköisiin yhteyksiin, on korvaavien nopeiden viestintätapojen ylläpitäminen välttämätöntä.

8 7 Kunnassa on pohjavesireservit, jotka ovat riskialttiita esim. suurista vaarallisten aineiden kuljetuksista johtuen. Pääosa kunnan teollisuusalueista sijaitsee pohjavesialueella. Kunnan laajuus ja harvaan asutut alueet ovat haasteellisia tiedonsaannin ja tiedottamisen kannalta. Laajossa onnettomuustilanteissa voi helposti jäädä katvealueita, joila tietoa ei saada. Mäntsälän kunnan erityispiirteenä voidaan mainita myös Mäntsälän ja Pornaisten kuntien yhteinen sosiaali- ja terveystoimen isäntäkuntamalli, jossa Mäntsälän kunta toimii isäntäkuntana. 2. VARAUTUMINEN 2.1. Valmiussuunnittelun koordinointi Kuntien varautumisen velvoite perustuu valmiuslain 12 :ään. Normaalioloissa Mäntsälän kunnan valmiussuunnittelua ohjaa, johtaa, yhteensovittaa ja valvoo kunnan valmiusjohtoryhmä, joka myös koordinoi valmiussuunnittelua. Suunnitelma päivitetään, kun kunnassa tapahtuu sellaisia muutoksia, joilla on vaikutuksia kunnan kokonaisvarautumiseen tai eri teknisten järjestelmien toimintavalmiuteen. Tämä johtoryhmä toimii myös poikkeusolojen johtoryhmänä, jonka tehtävänä on vastata normaaliolojen häiriötilanteista ja vakavista häiriötilanteista. Valmiusjohtoryhmä: TEHTÄVÄNIMIKE NIMI PUH: VASTUUALUE Kunnanjohtaja Esko Kairesalo Yleisjohto, puheenjohtaja Perusturvajohtaja Eija Rintala Sosiaali- ja terveyspalvelut Tekninen johtaja Hannu Seppälä Tekniset palvelut Sivistysjohtaja Pekka Lintonen Koulutuspalvelut Hallintojohtaja Esa Siikaluoma Viestintävastaava / Johtokeskuksen päällikkö Tietohallintopäällikkö Markku Anttila Tietohallinto Hankinta-asiantuntija Krista Koskimäki Sihteeri Johtava ylilääkäri Ari Laakkonen Sairaanhoito ja terveydenhoito Opetuspäällikkö ja turvallisuuspäällikkö (oto) Janne Mäkinen Tilannekuvan ylläpito Johtokeskus Tarvittaessa valmiusjohtoryhmää täydennetään häiriötilanteen mukaisesti tarvittavilla asiantuntijoilla (mm. Nivos Sähkö ja Vesi) Lisäksi toimialakohtaiset valmiussuunnittelun vastuuhenkilöt vastaavat oman toimialansa valmiussuunnittelusta. Yhteinen sähköpostiosoite häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa: johtokeskus@mantsala.fi

9 8 Nivos Oy/Mäntsälän Sähkön yhteyshenkilöt TEHTÄVÄNIMIKE NIMI PUH: Verkkojohtaja Timo Korpelainen Toimitusjohtaja Esa Muukka Nivos Oy/Mäntsälän Vesi Oy yhteyshenkilöt TEHTÄVÄNIMIKE NIMI PUH: Liiketoimintajohtaja Kimmo Rintamäki Vesihuoltoinsinööri Sari Rajajärvi Keskeiset yhteistyöviranomaiset Kunnan toimintojen varmistamiseksi kunnassa toimivat tai kunnan alueella vaikuttavat eri yhteistyöviranomaiset nimeävät valmiussuunnittelusta vastaavan yhteyshenkilön, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen kunnan ja oman hallinnonalansa valmiussuunnittelua. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tehtäviin kuuluu ylläpitää osaltaan väestönsuojeluvalmiutta ja sovittaa yhteen valmiussuunnittelua. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen (KUP) edustajat kuuluvat kunnan valmiusjohtoryhmään. Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kesi-Uudenmaan ympäristökeskus Itä-Uudenmaan poliisilaitos NIMI TEHTÄVÄNIMIKE PUH: Yleinen numero Raila Viljamaa palotarkastaja Jari Heikkilä palotarkastaja Risto Mansikkamäki Ympäristökeskuksen johtaja Tapio Reijonen Ympäristönsuojelupäällikkö Miia Suurkuukka Terveysvalvonnan päällikkö Matti Koski Ylikonstaapeli Tilannekeskuksen yhteystiedot: tilannekeskus@vantaa.fi (tämän sähköpostin kautta päivitetään mm. tekstiviestiryhmien tiedot) 2.3. Toimialojen ja kuntakonsernin valmiussuunnittelu Toimialat vastaavat perustoimintojen turvaamisesta. Toimialojen valmiussuunnitelmissa kuvataan yksityiskohtaisesti tärkeimpien uhkatilanteiden vaikutukset, varsinaiset tehtävät ja lisätehtävät poikkeusoloissa (muodostelmat) sekä selvitetään miten toiminnan jatkuvuus voidaan turvata vähintään kriittisten toimintojen osalta.

10 9 Toimialojen valmiussuunnittelun vastuuhenkilöiden tehtävänä on johtaa ja organisoida toimialojen varautumista. Toimialakohtaiset valmiussuunnitelmat viedään tiedoksi lautakunnalle Hallintopalvelut Tulosalue sisältää päätöksentekoprosessien toimivuudesta huolehtimisen ja tukipal-veluiden tuottamisen toimialoille, konserniyksiköille ja muille sidosryhmille. Hallintopalveluiden valmiussuunnitelma on yleisen osan liitteenä Perusturva Mustijoen perusturvan tehtävänä on edistää ja tukea Mäntsälän ja Pornaisten kunnan asukkaiden elämänhallintaa, toimintakykyä ja terveyttä niin, että kuntien asukkaat voivat hyvin, ovat aikaisempaa terveempiä ja ottavat vastuun oman ja ympäristönsä hyvinvoinnista. Perusturva järjestää vaikuttavat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveys-palvelut alueen väestölle ja vaikuttaa alueella hyvinvoinnin asiantuntijana. Mäntsälän kunnan perusturvapalveluiden valmiussuunnitelma on yleisen osan liitteenä Sivistyspalvelut Sivistyspalveluiden tehtävänä on järjestää kuntalaisille koulutus-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, vapaa-aika-, kirjasto- ja kansalaisopistopalveluita. Hallinnollisesti sivistys-palvelut jakautuvat kehittämis- ja hallintopalveluihin, perusopetukseen, elinikäiseen oppimiseen ja tiedonhallintaan sekä vapaa-aikapalveluihin. Sivistyspalveluiden valmiussuunnitelma on yleisen osan liitteenä Tekniset palvelut Teknisten palvelujen palvelualueella huolehditaan kunnan omista toimitilatarpeista ja kunnan omistamien kiinteistöjen kunnossapidosta sekä liikenneverkon, liikuntapaikkojen ja puistojen sekä yleisten alueiden rakentamisesta ja ylläpidosta. Palvelualue vastaa myös joukkoliikenteen viranomaistehtävistä. Lisäksi hoidetaan toimielimien (lautakunta ja sen jaos) valmistelutehtävät sekä huolehditaan palvelukeskuksen talous-, hallinto-, ja henkilöstöasioiden hoitamisesta. Teknisen toimialan valmiussuunnitelma on osa Mäntsälän kunnan valmiussuunnittelua, ja sitä täydentävät Nivos Oy:n (Mäntsälän Veden, Mäntsälän Sähkö Oy:n) ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkemmat suunnitelmat toimintaohjeineen. Suunnitelman liitteet sisältävät valmiustilanteen hoitoon tarvittavia yhteystietoja, karttamateriaalia, resurssiluetteloja ja muuta aineistoa.

11 Energiahuolto Nivos Oy on Mäntsälän kunnan 100 % omistama osakeyhtiö, joka tarjoaa monipuolisia energiaalan tuotteita ja palveluja. Nivos Oy toimittaa asiakkailleen sähköä, kaukolämpöä, maakaasua ja urakointipalveluja. Lisäksi valikoimaan kuuluvat laajakaista- ja energiatehokkuuspalvelut. Sähkön verkkoalue ulottuu kymmenen kunnan alueelle, joista suurimmat ovat Mäntsälä ja Kärkölä. Jakeluverkko on suuri ja se kattaa n km sähkölinjoja maaseutuvaltaisella alueella. Energiahuollon tarkemmat tiedot ovat yleisen osan liitteenä Vesihuolto Nivos Oy (Mäntsälän Vesi) on Mäntsälän kunnan omistama yhtiö. Vuoden 2008 alusta on Mäntsälän Vesi vastannut myös Pornaisten ja Pukkilan vesihuoltolaitosten käyttötehtävistä. Vesihuollon varautumissuunnitelma on laadittu kaksiosaisena A-osa poikkeusolojen ja B-osa normaaliolojen häiriötilanteita varten. Tarkoituksena on koota Mäntsälän Vettä koskevat toimintaja viestintäohjeet, tärkeimmät yhteystiedot ja laitoksen perustiedot samoihin kansiin. Varautumissuunnitelman tarkoituksena on olla konkreettinen apu erityistilanteissa niin erityistilanteen korjaamisessa kuin siihen liittyvässä viestinnässä. Vesihuollon tarkemmat tiedot ovat yleisen osan liitteenä. 3. TIEDOTTAMINEN JA KRIISIVIESTINTÄ Kunnan organisaation hälyttäminen tehtäviinsä suunnitellaan toimialojen valmiussuunnitelmissa. Hälyttämisessä käytetään ensisijaisesti normaaleja viestiyhteyksiä. Kunnan johtoryhmän jäsenillä on toistensa yhteystiedot myös virka-ajan ulkopuolella tapahtuvia hälytyksiä varten. Tiedottamisessa noudatetaan kunnan yleisiä tiedotusohjeita, joihin sisältyvät myös kriisiviestintäohjeet. Kriisitilanteissa johtoryhmä voi tarvittaessa ohjeistaa kunnan eri toimialojen tiedottamista Mäntsälän kunnalla ei ole omassa hallinnassaan erillistä väestön varoitusjärjestelmää. Kunnan viranomaisilla ei myöskään ole oikeutta antaa sähköisessä mediassa julkaistavia viranomaistiedotteita (hätätiedote ja muu viranomaistiedote) tilanteissa, joissa on tarvetta varoittaa väestöä nopeasti. Mikäli kuntaa kohtaa uhkatilanne, jonka takia väestöä olisi tarpeen varoittaa laajasti, on kunnan vastuullisen viranomaisen pyydettävä tähän pelastuslaitokselta virka-apua. Hätätiedotteiden ja muiden viranomaistiedotteiden antamiseen on oikeus pelastus-, poliisi- tai rajavartioviranomaisilla, lentopelastuskeskuksella tai hätäkeskuksella. Myös STUK:lla, Ilmatieteenlaitoksella ja Tiehallinnon liikennekeskuksella on oikeus antaa viranomaistiedotteita. Ministeriöt ja valtioneuvoston kanslia voivat antaa muita viranomaistiedotteita väestöä tai yhteiskuntaa uhkaavista vaaroista. Onnettomuuspaikalla pelastustoiminnan johtaja (esimerkiksi poliisi tai pelastuslaitos) vastaa tilanteen aikaisesta tiedottamisesta.

12 11 Ulkona liikkuvan väestön varoittamiseen tarkoitetun väestöhälytinjärjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (KUP) 3.1. Keravan hätäkeskus Keravan hätäkeskus toimii yleisenä hätäilmoituskeskuksena. 3 Yleinen hätänumero on 112. Kiireellisessä hätätilanteessa hätänumeroon soitetaan hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa, tai jos on syytä epäillä näin olevan Viestitoiminnan perusvalmiudet Häiriötilanteita varten on kunnan johtoryhmän toimintaohjeessa määritelty häiriötilanteiden ja poikkeusolojen johtamis- ja tiedotusyhteystarpeet. Valmiusjohtoryhmässä tiedotusvastuu on hallintojohtajalla Väestönhälyttimet Mäntsälässä on 1 väestönhälytin. Väestönhälyttimien teoreettisella kuuluvuusalueella asuu 3854 henkilöä. Väestön varoittaminen kiinteiden väestöhälytinten katvealueilla suoritetaan kaiutinautoilla. Mäntsälän kunnan alueella sijaitsevat elektroniset suurtehohälyttimet: SIJAINTI OSOITE KUULUVUUSALUE Mäntsälän paloasema Mäntymäentie 2 Mäntsälä 1000 metriä 4. TIETOHALLINTO JA TIETOJÄRJESTELMÄT Häiriötilanteissa varmistetaan ensisijaisesti viestintäyhteyksien toimivuus, johtokeskuksen tarvitsemien tietovarastojen kuten paikkatiedon käyttö ja potilastietojen saatavuus. Hallinnon osalta ensisijaisia ovat maksuliikenteestä ja palkanmaksusta suoriutuminen. Tilanteen vaikeutuessa järjestelmiä suljetaan asteittain ja resurssit keskitetään ensisijaisten järjestelmien ylläpitoon. KUUMA Ict Oy sopimustoimittajana vastaa tietohallinnon ja tietojärjestelmien elintärkeiden toimintojen ylläpidon suunnittelusta. Tietoturvallisuusohjeita saa valtionhallinnon tietoturvatyöryhmän aineistosta (VAHTI) ja sen internet sivustolla olevasta osoitteesta Mäntsälän kunnan tietoturvaohje: Tietoturvan_hoidon_periaatteet_v1 0.docx

13 12 Tietoturvaan liittyvissä sopimuksissa tulee huomioida normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen. 5. VÄESTÖNSUOJELU Väestön suojaamisen yleinen tavoite on, että se kyetään suojaamaan normaaliolojen onnettomuus- ja vaaratilanteissa ilman, että ihmishenkiä menetetään puutteellisten suojaamismahdollisuuksien vuoksi. Poikkeusoloissa suojaamistavoite on sama, vaikka täydelliseen suojaamiseen ja turvallisuuteen ei voi yltää. Väestönsuojelutehtäviä ovat Geneven sopimusten mukaan: - hälytystoiminta; - evakuointi; - suojista huolehtiminen; - pimennystoimenpiteiden hoito - pelastustoiminta; - lääkintähuolto, mukaan lukien ensiapu ja hengellinen huolto; - sammutustoiminta; - vaarallisten alueiden tiedustelu ja merkitseminen; - puhdistustoiminta ja vastaavat suojelutoimenpiteet; - tilapäismajoituksen järjestäminen ja tarvikkeiden jakelu; - osallistuminen hätätilanteessa järjestyksen palauttamiseen ja ylläpitämiseen tuhoalueilla; - välttämättömien julkisten palvelujen kiireinen kuntoon saattaminen; - surmansa saaneista huolehtiminen; - avustaminen elintärkeiden kohteiden säilyttämiseksi; - edellä mainittujen tehtävien edellyttämät lisätoimenpiteet, mukaan lukien suunnittelu ja järjestely, muttei rajoittuen näihin; Pelastuslaitoksen vastuulla on alueen väestön suojaamisen suunnittelu yhteistyössä kuntien ja muiden osapuolien kanssa. Keskeistä väestön suojaamisessa on toimijoiden toimintojen yhteensovittaminen. Poikkeusoloissa sotilaallisen voimankäytön uhkatilanteissa saadaan väestön suojaamiselle asetettaviin vaatimuksiin lisätietoa sotilasviranomaisilta. Evakuointisuunnitelman turvaluokitus on luottamuksellinen 6. KOULUTUS JA HARJOITUKSET Koulutustavoitteena on luoda kunnan väestönsuojeluorganisaatiolle sellainen jatkuva valmius, että organisaatio pystyy hoitamaan sille määrätyt tehtävät ja ovat kykeneviä keskinäiseen yhteistoimintaan kaikilla eri organisaatioiden tasolla. Mäntsälän kunnan valmiusjohtoryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, jolloin päivitetään valmiussuunnitelman tilanne ja mahdolliset koulutustarpeet. Toimialakohtaisessa valmiussuunnitelmassa tulee olla koulutus- ja perehdyttämissuunnitelma.

14 13 7. LIITTEET Liite 1. Toimialakohtaiset suunnitelmat ja niiden vastuuhenkilöt Liite 3. Mäntsälän Vesi Liite 4. Mäntsälän Sähkö Liite 4. Kriisiviestintäohje Liite 4. Evakuointisuunnitelma Liite 6. Toimenpideluettelo ja häiriökortit Liite 7. Jätehuollon valmiussuunnitelma Liite 8. Mäntsälän pohjavesialueiden suojelusuunnitelma LÄHTEET