Poikkeusolojen riskianalyysi

Transkriptio

1 Poikkeusolojen riskianalyysi Vesa-Pekka Tervo riskienhallintapäällikkö Väestönsuojelun neuvottelupäivät, Käpylä,

2 KUP:n organisaatio Pelastusjohtaja Apulaispelastusjohtaja Turvallisuuspalvelut Hallintoyksikkö Operatiiviset palvelut Varautumistoimisto Valvontatoimisto Turvallisuuskoulutustoimisto Tekninen toimisto Ensihoitotoimisto Tilannekeskus Pelastustoimisto Hemsyksikkö Valmiuspäällikkö Valmiussuunnittelijat Paloinsinöörit ja palotarkastajat Turvallisuuskouluttajat Viesti ja Tietoliikennemestarit Sairaankuljetus -mestari P3 / P4 Sopimuspalokunta-asiat L4 P5:t Työvuorot Työvuorot Sopimuspalokuntien hälytysosastot

3 Tieto ja riskiperusteisuus Riskiperusteisuuden korostuminen periaatteen tasolla merkitsee sitä, että kaikki päätöksenteko olisi kyettävä perustelemaan riskin ja toimenpiteiden vaikuttavuuden kautta. Tämä edellyttää asianmukaista tiedonkeruuta, analyysia, kykyä uuden tiedon hyödyntämiseen sekä vaikuttavuuden arviointia. Edellyttää toimintaympäristön riskipiirteiden tunnistamista ja riski- ja uhka-analyysien kehittämistä (ja työn vakiointia).

4 Varautumisen periaatteita I Palvelutasopäätös vastaa alueella esiintyviin onnettomuusuhkiin kaikissa turvallisuustilanteissa. Pelastuslaitoksen on kyettävä suorittamaan lakisääteiset tehtävänsä normaaliolojen lisäksi myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Pelastuslaitoksen tehtävien tärkeys ja painopiste määräytyy turvallisuustilanteen mukaisesti Normaalitilanteessa onnettomuuksien ennaltaehkäisy, riskienhallinta ja ennakoiva turvallisuustilannekuva.

5 Varautumisen periaatteita II Pelastuslaitoksen valmius ja varautuminen perustuu tunnistettuihin riskeihin ja suorituskyky palvelutasopäätökseen. Poikkeusolojen mahdollisimman todenmukainen riskianalyysi on perusedellytys poikkeusolojen toimintojen suunnittelulle. Pelastuslaitoksen varautuminen ei rajoitu vain omaan toimintaan, vaan alueen kunnat, asukkaat ja muut toimijat huomioidaan. Yhteistyö toisten viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa.

6 Poikkeusolojen riskit riskianalyysissä Yhteiskunnan kannalta kriittiset toiminnot, palvelut ja kohteet tunnistettava ja niiden jatkuvuudenhallintaa tuettava, toimenpiteet poikkeusolojen varautumisen osalta toteutetaan normaaliaikana. Valvonnan, neuvonnan ja koulutuksen avulla turvallisuustasoa ja kulttuuria voidaan edistää tavalla, jonka vaikutukset yltävät kaikkiin turvallisuustilanteisiin.

7 Poikkeusolo 1552/2011, 3 1) Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila; 2) Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista; 3) väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat; 4) erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä 5) vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

8 Uhkien muuttuminen Normaaliajan riskianalyysien mukaiset riskit eivät pääsääntöisesti katoa tai vähene poikkeusoloissa. Poikkeusolojen riskianalyysissä pohjana toimii normaaliajan riskianalyysi. Poikkeusolojen riskien analysoinnissa on arvioitava, mitkä riskit lisääntyvät, mitkä ehkä vähenevät ja mitkä pysyvät ennallaan. Tämän lisäksi on tunnistettava ja analysoitava riskit, jotka tulevat esiin vain poikkeusoloissa ja joihin ei normaaliaikana erityisesti varauduta.

9 Toimintaympäristön muutos Toimintaolosuhteiden vaikeutuminen ja toimintavastuiden ja tehtävämäärien lisääntyminen ja laajeneminen. Onnettomuuksien lisääntyminen Sairastumisten ja terveysolojen sekä hygieniatason heikkeneminen Rikollisuuden lisääntyminen ja muuttuminen Liikenneturvallisuuden heikkeneminen Yhdyskuntateknisten palvelujen heikkeneminen; vesi, viemäri, jätteenkäsittely, Viestiliikenteen ja yhteyksien teknisten käyttömahdollisuuksien heikkeneminen Ruoan ja peruselintarvikkeiden saatavuuden heikkeneminen

10 Erityisiä uhkia Sotilaallisen toiminnan aiheuttamat riskit Sotilaallisessa toiminnassa omat puolustusvoimat aiheuttavat välillisiä uhkia siviiliyhteiskunnalle mm: - sotilaskohteet, johtopaikat - ryhmitysalueet, tukikohdat, ase-, viesti- ja tiedustelujärjestelmien sijoittaminen - pv:n käyttämät kulkuväylät ja reitit - pv:n yhteiskuntaan tukeutumisesta aiheutuneet kohteet

11 Vihollistoiminnasta aiheutuvia uhkia Asevaikutukset viestinnän kohteet maan johto, johtamispaikat liikenteen keskeiset reitit yhteiskunnan toimeentulon kannalta keskeiset toiminnot muut yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten toimintojen kohteet Muuta huomioitavaa evakuointitarve ja siitä aiheutuvat välilliset uhat, muuttuneista toimintaolosuhteista johtuvat välilliset vaikutukset, liikkumisen ja liikenteen rajoitukset, ym.

12 Yhteistyötahot (esimerkkejä) Aluetoimistot ja muut sotilaalliset toimijat Kunnat SM, AVI/ELY Muut pelastuslaitokset Huoltovarmuuskeskus Asiantuntijatahot STUK, THL, STM, Valvira, Ilmatieteenlaitos Sähkölaitokset, tieto- ja viestiliikenne, HSY Liikennöitsijät (VR, HSL, Finavia) Neuvottelukunnat yms. yhteistyöelimet

13 Poikkeusolojen riskianalyysin ohjeistaminen ja laatiminen Poikkeusolojen riskianalyysiä edellytetään mm. pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen sisältö ja laatimisohjeessa (luonnos, SM 2013). Poikkeusolojen riskianalyysin perusteeksi ohjeistetaan Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS 2010). Perusteet paikalliselle ja alueelliselle tasolle poikkeusolojen riskianalyysin laatimiseksi ja riittävä käsittelyn yhteneväisyys? Valmistelu KUP:ssa 2013-

14 Mielenkiinnosta kiittäen. Vesa-Pekka Tervo puh. (09)