Pöytyän kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa

Transkriptio

1 Pöytyän kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa Hyväksytty Versionhallinta: Muutospäivä: Muutos: Muutoksen tekijä:

2 Sisällysluettelo 0 Yleistä Strateginen valmiussuunnitelma, varautuminen häiriötilanteisiin Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuudenhallinta kuntakonsernissa Elintärkeät ja kriittiset toiminnot sekä niihin kohdistuvat uhkat Varautumisen ja valmiussuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Varautuminen ennaltaehkäisevänä toimintana Turvallisuustilanteet Normaaliolot Häiriötilanne Poikkeusolot Viranomaisten vastuulla tapahtuva toiminta Elintärkeiden toimintojen ja palveluiden turvaaminen: jatkuvuussuunnittelu Häiriötilanteen hallinnan ja johtamisen edellytysten turvaaminen Lainsäädäntö ja ohjeet Alueelliset ja kunnalliset uhka-arviot ja riskien arviointi Toimialakohtaiset uhka-arviot ja riski- ja haavoittuvuusanalyysit Painopisteet varautumisen kehittämisessä ja toimenpideohjelmassa Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen liittyvät kustannukset ja hankinnat Varautumiskoulutus ja harjoitukset Valmiussuunnittelun vastuut ja vastuuhenkilöt kuntakonsernissa Varautumisvelvoitteiden huomioiminen ostopalveluissa Yhteistoiminta varautumisessa ja suunnitelmien yhteensovittaminen Kuntakonsernin valmiussuunnitelmien yhteensovittaminen Operatiivinen valmiussuunnitelma, häiriötilanteen hallinta Häiriötilanteen hallinnan tehtävät ja tavoitteet Uhka-arvioiden keskeiset tulokset Johtamisjärjestelmä normaalioloissa Kuntakonsernin johdon ja avainhenkilöstön hälyttämis- ja informointijärjestelyt Luottamushenkilöelinten informointi Tehostetun johtamisen ja tilanteen seurannan käynnistäminen häiriötilanteessa Johtamispaikat Johtaminen ja tilannetietoisuus Viestinnän ja tiedottamisen peruslinjaukset Vastuut ja tehtävät häiriötilanteen hallinnassavirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Pelastuslaitoksen tuki häiriötilanteen hallinnassa Pelastustoiminta, väestön suojaaminen ja yhteistoiminta pelastuslaitoksen kanssa Pelastustoiminnan johtaminen Väestön varoittaminen Väestön suojaaminen Väestön evakuointi Toiminnan yhteensovittaminen Poikkeusolojen valmiussuunnitelma, varautuminen poikkeusoloihin Poikkeusolojen vaikutukset kunnan toimintaan ja toimintaedellytyksiin

3 3.2 Kunnan hallinto poikkeusoloissa Valmiustoiminta poikkeusoloissa Varausjärjestelyt ja varaamisen vastuut Henkilöstön varaamisen vastuut kuntakonsernissa Vastuut rakennusvarauksista Vastuu ajoneuvo- ja työkonevarauksista Väestönsuojelutehtävät ja väestönsuojeluorganisaatio Käsitteitä Liitteet

4 0 Yleistä Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 on valtioneuvoston periaatepäätös, joka yhtenäistää varautumisen kansallisia periaatteita ja ohjaa hallinnonalojen varautumista. Strategian ensimmäisessä osassa esitetään kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli, jonka pohjalta Suomessa varaudutaan ja toimitaan erilaisissa häiriötilanteissa. Strategian toinen osa ohjaa valtioneuvoston hallinnonalojen varautumista. Kokonaisturvallisuus on yhteistoimintamalli, kehys yhdessä tekemiselle. Se on kuvattu yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa, joka kuvaa yhteiskunnan varautumisen perusperiaatteet. Yhteistoimintamallissa toimijat jakavat ja analysoivat turvallisuutta koskevaa tietoa, suunnittelevat ja harjoittelevat yhdessä. Ennakointi kuuluu tärkeänä osana varautumistyöhön: näin voidaan vastata tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin ja ehkäistä niitä. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) on laadittu laaja-alaisessa yhteistyössä kaikkien toimijoiden näkökulmat huomioiden. Kokonaisturvallisuus tehdään yhdessä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Strategian toimeenpanosta vastaa kukin hallinnonala osaltaan toimivaltansa mukaisesti. Toimeenpanoa seuraa ja yhteistoiminnan kehittämistä koordinoi Turvallisuuskomitea yhteistyössä ministeriöiden valmiuspäälliköiden kanssa. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian periaatteet kattavat varautumisen erilaisissa häiriö- tai poikkeustilanteissa. Suomalainen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja arvostettu. Strategiassa määritellään yhteiskunnan elintärkeät toiminnot eli ne perusasiat, joiden jatkuminen on pystyttävä takaamaan kaikissa olosuhteissa, kaikilla toimintatasoilla. Sen toisessa osassa linjataan valtioneuvoston ministeriöiden varautumisen tehtävät ja vastuualueet. Turvallisuusstrategian laatimiseen ovat osallistuneet yhdessä viranomaiset, järjestöt ja elinkeinoelämän edustajat. Myös kansalaiset ovat saaneet esittää ideoitaan ja osallistua. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 on valtioneuvoston periaatepäätös, joka kuvaa kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin perusperiaatteet. Se ohjaa ja yhtenäistää hallinnonalojen varautumista ja antaa tietoa varautumisen perusteista myös muille toimijoille. Periaatepäätöksen tavoitteiden toteuttamisesta vastaa toimivaltainen viranomainen. Strategian seurantaa ja kehittämistä koordinoi Turvallisuuskomitea yhteistyössä ministeriöiden valmiuspäällikkökokouksen kanssa. Valmiussuunnitelmassa painopisteenä on johtaminen, viestintä, resurssien suuntaaminen kriittisten palveluiden mukaisesti ja koulutus. Suunnitelma kertoo eri turvallisuustilanteissa tapahtuvan toimintajärjestyksen, toimintojen priorisoinnin ja vastuut. Johtaminen tapahtuu eri turvallisuustilanteissa 4

5 pääsääntöisesti normaalitilanteen johtamisvastuiden mukaisesti. Karkeasti voidaan todeta, että valmiussuunnitelmassa varaudutaan kunnan ja sen toimialojen perustehtävän varmistamiseen olosuhteista ja tapahtumista riippumatta. Toimialan sisällä henkilöstön tehtävät ja vastuut voivat turvallisuustilanteen vaihtuessa muuttua. Tästä sovitaan karkealla tasolla tässä suunnitelmassa. Jokainen toimialan työntekijä/viranhaltija on velvollinen osallistumaan turvallisuustilanteen muuttuessa normaaleista työtehtävistään poikkeaviin tehtäviin ko. toimintaa johtavan viranhaltijan määräyksestä. Valmiussuunnitelman yleinen osa ja muiden suunnitelmien sekä erityisten niiden liitteiden julkisuusaste määritellään erikseen. Näistä asiakirjoista vastaa kunkin suunnitelman valmistelija, ellei tässä valmiussuunnitelman yleisessä osassa muuta määrätä. Valmiussuunnitelman yleisen osan ajantasaisuudesta vastaa kunnanjohtaja sekä kiinteistöpäällikkö (varautumiskoordinaattori oto). Kunkin toimialan suunnitelmien ajantasaisuudesta vastaa asianomaisen toimialan johtaja. Pöytyän kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan hyväksyy Pöytyän kunnanhallitus. Toimialojen valmiussuunnitelmat viedään lautakunnille tiedoksi. Valmiussuunnitelmat tarkistetaan ja päivitetään tarvittaessa vuosittain. Kunnan valmiussuunnittelun rakenne on kuvattuna seuraavassa kuviossa: Valmiussuunnitelman yleisen osan rakenne perustuu Pelastusopiston uusimpaan suunnitteluohjeeseen (huhtikuu 2012). Valmiussuunnitelman yleiseen osaan on koottu koko kuntakonsernia koskevat yhteiset linjaukset ja toimintaperiaatteet noudatettavaksi myös toimialoilla. Yleinen osa toimii kuntakonsernin eri toimijoiden valmiussuunnittelua ja häiriötilanteiden aikaista toimintaa yhteen sovittavana ja painopisteitä asettavana asiakirjana. Valmiussuunnitelman yleinen osa koostuu kolmesta kokonaisuudesta; strateginen valmiussuunnitelma, operatiivinen valmiussuunnitelma häiriötilanteiden toimintaa varten sekä poikkeusolojen erityiskysymyksiä käsittelevä osa 5

6 Uusi valmiuslaki astui voimaan Sen 12 :n mukaan kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Valmiuslain 12 :n sana myös tarkoittaa, että varautuminen alkaa normaaliolojen toimintojen varmistamisesta ja etenee häiriötilanteiden kautta aina poikkeusolojen toimintojen varmistamiseen. Kunnalta edellytetään suorituskykyä tässä ja nyt tilanteesta alkaen. 6

7 1.Strateginen valmiussuunnitelma, varautuminen häiriötilanteisiin 1.1 Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuudenhallinta kuntakonsernissa Pääpaino valmiussuunnittelussa on normaaliolojen häiriötilanteilla. Valmiuden ylläpito pyritään saamaan osaksi normaalia toimintaa, ja painopistettä pyritään suuntaamaan häiriötilanteiden hallinnasta niiden ennakointiin, estämiseen sekä vaikutusten minimointiin. Pöytyän kunnan turvallisuuteen ja varautumiseen liittyen saatavilla ovat seuraavat dokumentit: Pöytyän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet (päivitetään keväällä 2018) Loimaan seutukunnan turvallisuussuunnitelma Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden alueellinen toimeenpanosuunnitelma 2013 (AVI) 1.2 Elintärkeät ja kriittiset toiminnot sekä niihin kohdistuvat uhkat Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ovat: johtaminen kansainvälinen ja EU-toiminta Suomen puolustuskyky sisäinen turvallisuus talous, infra ja huoltovarmuus väestön toimintakyky ja palvelut henkinen kriisinkestävyys Valtioneuvoston vahvistamassa yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS 2017) kuvatut 13 uhkamallia on laadittu yhteisiksi perusteiksi kaikessa varautumisessa. Uhkamallit ovat luonteeltaan yleisiä ja ne kuvaavat turvallisuusympäristössä mahdollisesti tapahtuvia häiriöitä: Voimahuollon vakavat häiriöt Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt Kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt Elintarvikehuollon vakavat häiriöt Rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt Julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt Suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat Terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus Rajaturvallisuuden vakavat häiriöt Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Sotilaallisen voiman käyttö 7

8 Edellä esiteltyjen valtakunnallisesti elintärkeiden toimintojen ja uhkamallien perusteella Pöytyän kunnan elintärkeiksi ja kriittisiksi toiminnoiksi ja palveluiksi on tunnistettu seuraavat: Kriisijohtaminen Energiahuolto (Pöytyän Lämpökeskus Oy, Kyrön Lämpökeskus Oy ostopalveluna) Vesihuoltolaitos (kunnan oma) Jätehuolto (Lounais-Suomen Jätehuolto Oy) Ruokahuolto Sairaanhoito (Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä, VSSHP) Sosiaalihuolto Liikenne- ja viestintäyhteydet ICT (tietohallinnon johtaminen ostopalveluna Kuntien Tiera Oy:ltä) Sivistystoimen palvelut 1.3 Varautumisen ja valmiussuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Varautuminen ennaltaehkäisevänä toimintana Valmiussuunnittelu on väline, jolla luodaan toimintaperiaatteet ja johtamisjärjestelmät kunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Näiden avulla kunnan valmiusjohtoryhmä, toimialat, konserniyhteisöt sekä yhteistyöviranomaiset voivat toimia edellä kuvatuissa tilanteissa. Varautuminen häiriö- ja poikkeusoloihin perustuu kunnan kokonaisvaltaiseen valmiussuunnitteluun. Varautumisella tarkoitetaan toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. Varautumiseen kuuluvia toimenpiteitä ovat muun muassa valmiussuunnittelu, etukäteisvalmistelut ja -järjestelyt, muun toimintavalmiuden ylläpitäminen sekä henkilöstön koulutus ja harjoitukset. Materiaalinen varautuminen tarkoittaa varautumista materiaalien saatavuus- ja käytettävyysongelmiin. Valmiussuunnittelu on kaikkien organisaatioiden varautumista niin normaaliolojen häiriötilanteita kuin vakavimpia poikkeusoloja varten. Valmiussuunnittelussa tunnistetaan, arvioidaan ja analysoidaan kyseessä olevaan organisaatioon tai alueeseen kohdistuvia uhkia sekä oman toiminnan haavoittuvuuksia. Lisäksi kartoitetaan ja arvioidaan olemassa olevia ja tarvittavia resursseja erilaisten häiriötilanteiden hallinnassa, suunnitellaan toimintamalleja, neuvotellaan eri yhteistyötahojen ja sidosryhmien kanssa esimerkiksi häiriötilanteiden aikaisesta tietojen välittämisestä ja yhteistoiminnasta. Valmiussuunnitteluun kuuluu myös konkreettisten varautumistoimenpiteiden toimeenpanoa, esimerkiksi yhteistoimintasopimusten laatimista, henkilö-, tila- ja ajoneuvo- sekä työkonevarausten tekemistä, toiminnan varmistamisen ja tilanteen hallinnan edellyttämän materiaalin ja muun kaluston hankintoja sekä henkilöstön perehdyttämistä ja kouluttamista. Valmiussuunnitteluun sisältyy näin ollen sekä hallinnollinen että materiaalinen ulottuvuus. Valmiussuunnittelun yleisen osan on tarkoitus luoda perusta Pöytyän kunnan valmiussuunnittelulle ja sen jalkautukselle. Valmiussuunnitelman yleisen osan jatkumona ovat kunnan eri toimialojen, palvelutuotannosta vastaavien organi- 8

9 saatioiden valmiussuunnitelmat sekä virastojen ja laitosten pelastussuunnitelmat ja muut turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat. Lisäksi eri yhteistyöviranomaisten ja muiden yhteisöjen, sekä sellaisten yritysten, joiden toiminta kuuluu perushuollon, teollisuustuotannon, energiahuollon ja infrastruktuurin alueelle, valmiussuunnitelmat täydentävät tätä Pöytyän kunnan valmiussuunnitelmaa, jos kyseiset yritykset katsotaan kunnan toimintojen kannalta välttämättöminä. Pöytyän kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan painopiste on normaaliolojen häiriötilanteisiin varautumisessa. Poikkeusoloihin liittyvien väestönsuojelun tehtävien hoitamisesta vastaavat ensisijassa normaalioloissa tehtävistä vastuussa olevat vastuutahot. Valmiussuunnitelman ajantasaisuus tulee tarkistaa vähintään kerran valtuustokaudessa tai jos lainsäädännössä, viranomaisohjeissa, organisaatiossa ja tai muissa olosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. 1.4 Turvallisuustilanteet Normaaliolot Normaalioloihin liittyy uhkia, joita on voitava ennaltaehkäistä ja torjua. Lisäksi niiden vaikutuksista on voitava torjua säädöksillä ja voimavaroilla. Painopisteenä normaalioloissa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa on ennen kaikkea erilaisten uhkien ennaltaehkäisy. Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen toiminnalle luodaan edellytykset rakennettavilla järjestelmillä ja muilla toimenpiteillä. Ennen kaikkea normaalioloissa on kiinnitettävä huomio johtamiseen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ohjaamiseen tarvittaviin sähköisen viestinnän ja tietoliikenteen järjestelmiin. Ne on suojattava ja varmennettava jo normaalioloissa kestämään ankaratkin poikkeusolot Häiriötilanne Häiriötilanteessa kunnan ja viranomaisten tulee ryhtyä erityisiin toimiin uhkan torjumiseksi ja siitä selviämiseksi. Häiriötilanteen eteen tullessa voidaan edellyttää normaaliolojen säädöksiin sisältyvien erityistilanteiden toimivaltuuksien käyttöön ottamista, määrärahojen uudelleen kohdentamista, henkilöstön palvelukseen määräämistä ja muiden lisäresurssien osoittamista sekä säädösten tarkistamista. Myös viranomaisten yhteistoimintaa ja johtamista voidaan joutua tehostamaan. Häiriötilanteissa on tiedotettava aktiivisesti tilanteesta, poliittisista linjauksista sekä viranomaisten toiminnasta ja toimintaohjeista. Häiriötilanteet voivat liittyä voimahuoltoon, tietoliikenteeseen, kuljetuslogistiikkaan, yhdyskuntatekniikkaan, elintarvikehuoltoon, talouselämään, väestön terveyteen ja hyvinvointiin, suuronnettomuuksiin, rikollisuuteen tai terrorismiin Poikkeusolot Valtioneuvoston asetuksella voidaan ottaa valmiuslaissa mainittuja poikkeusolojen toimivaltuuksia käyttöön. Asetus annetaan enintään 6 kk:ksi. Siinä on mai- 9

10 nittava, miltä osin toimivaltuuksia voidaan soveltaa sekä millä alueella. Asetus tulee välittömästi saattaa eduskunnan käsiteltäväksi. Valmiuslain (2011/1552) 3 :n mukaan poikkeusoloja ovat: 1) Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila; 2) Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista; 3) väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat; 4) erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä 5) vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. Poikkeusolot edellyttävät usein hyvin nopeaa reagointia. Myös toimielinten koolle kutsuminen voi olla vaikeaa. Valmiuslain toimivaltuudet ovat keino nopeuttaa päätöksentekoa. Kunnan päätöksenteon erityisjärjestelyt ovat mahdollisia poikkeusoloissa. Tällaisia kunnan hallinnon erityisjärjestelyjä varten on säädetty erikseen valmiuslaissa (108 ). Säännöksen mukaan kunnanvaltuusto voidaan poikkeusoloissa kutsua koolle välittömästi kuntalain 94.4 :n sitä estämättä. Valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet valtuutetuista on läsnä. Kunnanhallituksella on tietyissä tilanteissa oikeus päättää asioista, jotka koskevat kunnan hallinnon järjestämistä, johto- ja hallintosääntöä, toimivallan siirtämistä, talousarviota ja veroja sekä muista asioista jotka valtuuston on päättänyt. Tällainen tilanne tulee kyseeseen, jos valtuustoa ei saada koolle päätösvaltaisena ja painavat syyt edellyttävät välitöntä päätöksentekoa. Kunnanhallituksen on mahdollisimman pian saatettava nämä päätökset valtuuston päätettäviksi. Kunnanhallituksen päätös on voimassa, kunnes valtuusto on päättänyt asiasta. Edellä mainitut säännökset koskevat myös kuntayhtymää. Kunnan eri toimialojen viranomaiset välittävät muiden mahdollisten uhkien havainnot ja tunnistamistehtävät niille viranomaisille, joiden vastuualueelle ne säädösten ja ohjeiden mukaan kuuluvat. Kunta varautuu tarvittaessa antamaan virka- tai muuta apua muille viranomaisille ja yhteistyötahoille säädösten, valmiussuunnitelmien ja resurssien mukaisesti. 1.5 Viranomaisten vastuulla tapahtuva toiminta Kunnan keskeiset yhteistoimintaviranomaiset ovat aluepelastuslaitos ja poliisilaitos. Puolustusvoimien toimintaa mahdollisesti tukeva osuus tulee käyttöön viranomaisen virka-apumenettelyn kautta. Aluepelastus- ja poliisilaitos voivat viranomaisina esittää virka-apupyynnön puolustusvoimille lisäresurssien saamiseksi. Tällöin virka-aputoiminta on pyytäneen viranomaisen vastuulla ja sen johdossa tapahtuvaa toimintaa. Aluepelastuslaitoksen perustehtäviin kuuluvat ihmisten, omaisuuden, eläimien ja ympäristön pelastaminen ja suojaaminen sekä onnettomuuksien ennaltaeh- 10

11 käisy ja turvallisuuskulttuurin edistäminen. Aluepelastuslaitos vastaa pelastustoimen väestönsuojelusta ja tarvittavien evakuointien johtamisesta. Pelastustoimintaan kuuluvat: 1. hälytysten vastaanottaminen 2. väestön varoittaminen 3. uhkaavan onnettomuuden torjuminen 4. onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen 5. tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen. Aluepelastuslaitos vastaa 1 5 kohdassa mainittuihin tehtäviin liittyvistä johtamis-, viestintä-, huolto- ja muista tukitoiminnoista. Aluepelastuslaitos vastaa pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta, kun tulipalo, muu onnettomuus tai niiden uhka vaativat kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden, omaisuuden tai ympäristön suojaamiseksi tai pelastamiseksi, eivätkä toimenpiteet ole onnettomuuden tai sen uhan kohteeksi joutuneen omin toimin hoidettavissa tai kuulu muun viranomaisen tai organisaation hoidettavaksi. Kunta osallistuu aluepelastuslaitoksen evakuointi- ja öljyntorjuntasuunnitelmien laatimiseen ja niiden edellyttämiin valmisteluihin normaalioloissa. Alueen pelastustoimi päättää palvelutasostaan neljän vuoden jaksoissa laadittavassa palvelutasopäätöksessä. Päätöksessä selvitetään alueella esiintyvät uhat, arvioidaan niistä aiheutuvat riskit, määritellään toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Päätöksen valmistelun yhteydessä aluepelastuslaitos kuulee alueen kuntia. Valmiuslain 120 :n mukaan poikkeusoloissa väestön suojaamiseksi ja väestönsuojelun johtamisen tehostamiseksi pelastustoimen viranomaiset ja kunnat perustavat johtokeskuksia sekä sammutus-, pelastus-, ensiapu-, huolto-, raivaus- ja puhdistustehtäviä tai muita näihin rinnastettavia, väestön suojaamiseksi välttämättömiä tehtäviä varten väestönsuojelumuodostelmia. Aluepelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä määritellään kunnalle tuotettavat palvelut. Poliisin tehtävänä on: Oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. Poliisin on suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät ja annettava jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua. Yleistä järjestystä ja turvallisuutta ylläpitämällä pyritään torjumaan ja estämään ennakolta oikeudenloukkauksia ja häiriöitä. Jo tapahtuneet häiriöt pyritään poistamaan ja selvittämään mahdolliset oikeudenloukkaukset. Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on osa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä. Pöytyän kunta varmistaa säännöllisin tapaamisin yhteistoiminnan ylläpitämisen poliisin kanssa. 11

12 1.5.1 Elintärkeiden toimintojen ja palveluiden turvaaminen: jatkuvuussuunnittelu Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi todennäköisimpien häiriötilanteiden varalle on oltava jatkuvuussuunnitelmat ja suunnitelmien mukaista toimintaa on harjoiteltava säännöllisesti henkilöstön tietotaidon ylläpitämiseksi. Suunnittelun pitää olla osa normaalia toiminnan suunnittelua, ei erillinen prosessi. Varajärjestelyt on tehtävä niin ihmisten, tilojen, laitteiden kuin tietojärjestelmien osalta. Kukin toimiala tekee suunnitelmat omaa toimintaansa varten. Varautumisvelvoitteiden huomiointi ostopalveluissa on kuvattava sopimusdokumenteissa Häiriötilanteen hallinnan ja johtamisen edellytysten turvaaminen Häiriötilanteen tehokkaan hallinnan kannalta on keskeistä, että tarvittavat toimenpiteet käynnistetään viipymättä ja riittävässä laajuudessa. Häiriötilanteen seuraamuksien pienentämiseksi on parempi käynnistää hieman ylimitoitetut toimenpiteet tilanteen hallitsemiseksi; jo käynnistettyjä toimenpiteitä voidaan keskeyttää, mikäli tilanne osoittautuu alkuarviota paremmaksi. Kunnan laajuisen kriisinhallinnan yksi keskeisimmistä toiminnoista on tilannekuvan hallinta. Toimialoilla on omat strategiset ja operatiiviset suunnitelmat häiriötilanteissa toimimiseen, mutta eri toimialojen ja muiden sidosryhmien välisen yhteistyön koordinoimiseksi laajemman kokonaiskuvan hallinta on välttämätöntä. Toinen tärkeä osa-alue kriisinhallinnassa on viestintä. Oikea-aikainen, tietosisällöltään ja levikiltään riittävän laaja ja paikkansa pitävä tiedotus auttaa kontrolloimaan tilannetta ja hillitsemään epävirallisten kanavien kautta leviävän, mahdollisesti väärän tiedon vaikutuksia. Aktiivinen tiedottaminen häiriötilanteen aikana on tärkeää myös silloin, kun häiriötilanteen selvittely tai purkaminen on suvantovaiheessa; Ei tiedotettavaa - viestit antavat tilanneviestejä seuraaville kuvan, että häiriötilanteen hallinta on aktiivista ja viestintä toimii. Erilaisten häiriötilanteiden varalta on tehtävä suunnitelmat vaihtoehtoisten viestintävälineiden käytöstä siltä varalta, että perinteiset viestintäkanavat (kuten puhelin ja sähköposti) eivät ole käytettävissä 1.6 Lainsäädäntö ja ohjeet Viranomaisten tehtäviä koskevissa säädöksissä on määrätty, että organisaation on hoidettava tehtävänsä kaikissa oloissa. Myös poikkeusoloihin tulee varautua. Kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien pitää varmistaa tehtäviensä hoidon mahdollisimman hyvä jatkuvuus poikkeusoloissa valmiussuunnitelmien ja etukäteisvalmisteluin. 12

13 Huoltovarmuutta koskevia lakeja ja asetuksia Laki huoltovarmuuden turvaamisesta (1390/1992) Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista ( ) Varautumista koskevia lakeja ja asetuksia Eläkesäätiölaki (1774/1995) Laki arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta (348/2017) Laki luottolaitostoiminnasta (610/2014) Laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014) Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (935/2015) Pelastuslaki (379/2011) Postilaki (415/2011) Rautatielaki (304/2011) Sijoituspalvelulaki (747/2012) Sijoitusrahastolaki (48/1999) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Sähkömarkkinalaki (588/2013) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Terveydensuojelulaki (763/1994) Vakuutusyhdistyslaki (1250/1987) Vakuutusyhtiölaki (521/2008) Valmiuslaki (1552/2011) Viestintämarkkinalaki (393/2003) 1.7 Alueelliset ja kunnalliset uhka-arviot ja riskien arviointi Uhkien ja riskien arviointi pyritään koulutusten, ohjeistusten ja työkalujen (eli taulukko- ja dokumenttipohjien) avulla yhtenäistämään siten, että arvioista saadaan mahdollisimman saman tasoisia. Pöytyän kunnan alueella tunnistettuja riskejä ovat seuraavat: Kyrön saha, Metsä Group Oy Turku-Toijala junarata (vaarallisten aineiden kuljetukset) Kunnan oma vesilaitos Muut kuntakonsernin yhteiset uhkat ja häiriötilanteet: Sähköenergian saannin, siirron tai jakelun häiriintyminen Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien käytettävyyden häiriintyminen Tieto- ja viestintäteknologisen (ICT) infrastruktuurin vaurioituminen Myrsky tai tulva- ja pato-onnettomuus Pandemia tai muu laaja-alainen tartuntatautitilanne Maa- tai vesialueen laaja-alainen saastuminen Väestön turvallisuutta laajasti vaarantava rikollinen teko Yhteiskunnan toimintoja laajasti vaarantava rikollinen teko Vakava eläin- ja kasvitautiepidemia Vaarallisiin aineisiin (CBRNE-uhka) liittyvä onnettomuus Päivittäistavarahuollon häiriö Maa-, meri- tai ilmaliikenne-onnettomuus Maksujen välityksen lamautuminen Käteisen rahan saatavuuden häiriintyminen Kuljetusten häiriintyminen Valtion ja kuntien luottokelpoisuuden romahtaminen Terrori-isku tai sen selkeä uhka 13

14 Polttoainejakelun häiriö Vesihuollon (ml jätevesihuolto) häiriintyminen Kaukolämmön toimitushäiriö Tuontipolttoaineiden saatavuuden häiriintyminen Laajamittainen maahantulo Valtakunnallisen radio- ja televisiotoiminnan häiriintyminen Jätehuollon häiriintyminen Vakuutusyhtiön vakavaraisuuden tai jälleenvakuutussuojan pettäminen Informaatio-operaatio Edellä mainituista poikkeusoloiksi luokitellaan seuraavat häiriötilanteet, joihin on Pöytyälläkin varauduttava: aseellinen hyökkäys erittäin vakavat luonnonmullistukset pandemiat suuronnettomuudet Toimialakohtaiset uhka-arviot ja riski- ja haavoittuvuusanalyysit Kunnanhallituksen alaisten toimielinten ja konserniyhteisöjen tulee talousarvion laadinnan yhteydessä analysoida toimintaympäristön muutoksia, tunnistaa tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioida niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä laatia tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Kunnanhallitus kokoaa näiden perusteella koko kuntakonsernia koskevan riskianalyysin ja menettelytavat merkittävimpien riskien hallitsemiseksi. (Pöytyän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje) Kunnan eri toimialojen viranomaiset välittävät muiden mahdollisten uhkien havainnot ja tunnistamistehtävät niille viranomaisille, joiden vastuualueelle ne säädösten ja ohjeiden mukaan kuuluvat. Kunta varautuu tarvittaessa antamaan virka- tai muuta apua muille viranomaisille ja yhteistyötahoille säädösten, valmiussuunnitelmien ja resurssien mukaisesti. 1.8 Painopisteet varautumisen kehittämisessä ja toimenpideohjelmassa Kunnan varautumista pyritään parantamaan vakiinnuttamalla valmiussuunnitteluprosessi, jalkauttamalla valmiussuunnittelu toimialoille, pitämällä valmiussuunnitelmat ajan tasalla ja parantamalla johtokeskusosaamista. 14

15 Painopiste Toimenpiteet Toteutusaikataulu Vastuutaho Valmiussuunnitteluprosessin Sisällytetään talousarvioprosessiin Valtuustokausittain kunnanjohtaja, vakiinnuttaminen kiinteistöpäällikkö, Valmiussuunnittelun jalkauttaminen toimialoille Toimialojen ja erillistoimintojen valmiussuunnitelmien ajantasaisuus Johtokeskustyöskentely Toimialojen suunnitelmien päivittäminen, organisointi ja koulutus Määrävälein päivittäminen Johtokeskuksen perustaminen, harjoittelu Vuosittain jatkuvana toimintana Vuosittain jatkuvana toimintana vähintään 1 harjoitus/vuosi toimialajohtajat toimialajohtajat Toimialajohtajat Taulukko 1. Pöytyän kunnan varautumisen kehittämistoimenpiteet kunnanjohtaja, toimialajohtajat, kiinteistöpäällikkö 1.9 Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen liittyvät kustannukset ja hankinnat Varautuminen on osa kunnan normaalia toimintaa ja siitä aiheutuvat kustannukset sisällytetään toiminta- ja taloussuunnitelmiin sekä talousarvioiden toimintaja investointimenoihin Varautumiskoulutus ja harjoitukset Kunta vaikuttaa osaltaan aktiivisesti siihen, että aluehallintovirasto AVI järjestää määräajoin laajempia valmiusharjoituksia. Pöytyän kunta huolehtii myös osaltaan siitä, että pelastuslaitos järjestää vuosittain pienempiä, teemakohtaisia valmiusharjoituksia. Toimialat ja yhtiöt järjestävät omia harjoituksia tarpeen mukaan. Kunnan henkilöstöstä osallistuu vuosittain henkilöitä eri toimijoiden järjestämille yleisille valmiussuunnittelun kursseille. Kunnan eri toimialojen osallistujat osallistuvat Pelastusopiston koulutuksiin säännöllisesti. Pöytyän kunta esittää alueellisille maanpuolustuskursseille henkilöitä. AVI tekee päätökset osallistujista Valmiussuunnittelun vastuut ja vastuuhenkilöt kuntakonsernissa Kunnan päätöksentekojärjestelmän pitää toimia samojen perusteiden mukaisesti normaalioloissa, erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Selkeä toimivallanjako ja eri toimijoiden välinen sujuva yhteistoiminta ovat tehokkaan toiminnan perustana. (Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa, Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö, 2012). Organisaatiorakenteet noudattavat samaa periaatetta; samat rakenteet pätevät tilanteesta riippumatta. Uusia toimielimiä perustetaan vain silloin, kun mikään olemassa olevasta organisaatiosta ei voi suorittaa tarvittavaa tehtävää. (Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa, Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö, 2012). 15

16 Kunnanjohtaja strategisena johtajana yhdessä kunnanhallituksen kanssa vastaa varautumisesta ja jatkuvuudenhallinnasta. Valmiussuunnitelman yleisen osan hyväksyy kunnanhallitus ja se saatetaan tiedoksi valtuustolle. Toimialojen ja erillistoimintojen suunnitelmat hyväksyy ko. lautakunta. Valmiustoiminnan muut toimintaohjeet hyväksyy kunnanjohtaja. Kuntakonsernin vastuuhenkilöt kuvataan liitteessä Varautumisvelvoitteiden huomioiminen ostopalveluissa Valmiuslain perusteluiden mukaan varautumisvelvoite koskee vain julkisen hallinnon tehtävien hoitamista. Ostopalveluina hankittujen palveluiden osalta toiminnasta häiriö- ja poikkeustilanteisiin tulee sopia sopimusteknisesti. Huoltovarmuuskeskuksen SOPIVA-aineistosta löytyy erityyppisiin sopimuksiin sovellettavia sopimuslausekkeita. Ostopalvelujen osalta on myös varmistettava, ettei kyseistä resurssia ole häiriötilanteissa jo varattu toisaalle (päällekkäisvaraus). Kunnan on varauduttava myös tilanteeseen, jossa ulkopuolinen palveluntoimittaja on häiriötilanteessa kyvytön täyttämään sopimusvelvoitteitaan Yhteistoiminta varautumisessa ja suunnitelmien yhteensovittaminen Jos toimialan toiminta on voimakkaasti riippuvainen jonkun toisen toimijan tarjoamista palveluista, on ehdottoman tarpeellista selvittää yhteistyössä ko. toimijan kanssa varautumiseen liittyviä käytäntöjä ja päivittää suunnitelmat yhteistyössä siten, että esimerkiksi resurssien päällekkäisvarausta ei tehdä. Tämä korostuu varsinkin, jos saman toimijan resursseja käyttää useampi taho ja häiriötilanteen tai poikkeusolojen vuoksi resurssien saatavuus on tavanomaista heikompaa Kuntakonsernin valmiussuunnitelmien yhteensovittaminen Valmiussuunnitelmien välinen koordinointi tapahtuu kerran valtuustokaudessa valmiussuunnitelmien päivityksen yhteydessä. 16

17 2.Operatiivinen valmiussuunnitelma, häiriötilanteen hallinta 2.1 Häiriötilanteen hallinnan tehtävät ja tavoitteet Häiriötilanteen hallinnan keskeiset tavoitteet ja tehtävät ovat seuraavat: kunnan asukkaiden ja siellä oleskelevien turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistaminen häiriötilanteen seurausten minimointi kunnan johtamis- ja toimintakyvyn ylläpitäminen kunnan toimintojen ja yhteistyötahojen toiminnan yhteensovittaminen kunnan tuottamien elintärkeiden toimintojen ja palvelujen tuottamisen edellytysten varmistaminen ja siihen liittyvä päätöksenteko pelastustoimen ja muiden viranomaisten tukeminen tilannekuvan muodostaminen yhteydenpito ja tiedonvälittäminen muille viranomaisille ja yhteistyötahoille tilanteen edellyttämän viestinnän organisoiminen henkilöstölle, kuntalaisille ja muille osallisille ohjeiden antaminen väestölle 2.2 Uhka-arvioiden keskeiset tulokset Pöytyän kunnan uhka-arvio on toteutettu kesällä 2017, jolloin kunnan uhkaarvion yhteydessä rakennettiin maakunnallista uhka-arviota. Kunnan arvio löytyy liitteestä Johtamisjärjestelmä normaalioloissa Päivitetty organisaatiokaavio löytyy liitteestä Kuntakonsernin johdon ja avainhenkilöstön hälyttämis- ja informointijärjestelyt Pöytyän kunnan häiriötilanteiden ja poikkeusolojen johtoryhmän kokoonpanoon kuuluu varsinainen johtoryhmä täydennettynä kiinteistöpäälliköllä sekä johtava lääkäri Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymästä. Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen johtoryhmä hälytetään keskitetysti Varsinais-Suomen hätäkeskuksesta. Hälytysohje nimi- ja yhteystietoineen on liitteessä Luottamushenkilöelinten informointi Luottamushenkilöiden informointi laajemmissa häiriötilanteissa on tarpeen. Vaikka luottamushenkilöillä ei ole häiriötilanteessa varsinaista operatiivista roo- 17

18 lia, keskeisten luottamushenkilöiden on syytä tietää perustiedot häiriötilanteesta ja sen hallintaan liittyvistä toimenpiteistä. informoitava toimielin nimi informoinnista vastaava kunnanvaltuusto kunnanvaltuuston puheenjohtaja kunnanjohtaja kunnanhallitus kunnanhallituksen puheenjohtaja kunnanjohtaja tekninen lautakunta lautakunnan puheenjohtaja tekninen johtaja perusturvalautakunta lautakunnan puheenjohtaja perusturvajohtaja sivistyslautakunta lautakunnan puheenjohtaja sivistysjohtaja yhteisöllisyyslautakunta lautakunnan puheenjohtaja sivistysjohtaja rakennuslautakunta lautakunnan puheenjohtaja johtava rakennustarkastaja Pöytyän ja Auran vesilautakunta lautakunnan puheenjohtaja tekninen johtaja Informoitavien luottamushenkilöiden yhteystiedot ovat liitteessä Tehostetun johtamisen ja tilanteen seurannan käynnistäminen häiriötilanteessa Häiriötilanteiden päätöksenteko tapahtuu kunnassa normaalien toimintavaltuuksien ja päätöksentekojärjestelmän puitteissa. Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen johtoryhmä muodostaa kunnan toimintojen osalta häiriötilanteen hallinnassa keskeisen toiminnallisen osan. 2.7 Johtamispaikat Häiriötilanteissa johtokeskuksen johtamispaikkana toimii Kyrön kunnanviraston toimipiste (Kehityksentie 6, Kyrö). Kyrön toimipisteen valtuustosali toimii tiedotustilaisuuksien keskuksena. Kyrön valtuustosalin tietoliikenne- ja varavoimaratkaisut tulee toteuttaa häiriötilanteen johtamispaikan edellyttämällä tasolla. Valmiuslaki edellyttää, että julkishallinnon tulee pystyä hoitamaan tehtävänsä ja tuottamaan palvelunsa mahdollisimman häiriöttömästi myös poikkeusoloissa. Mikäli ensisijainen tila ei ole käytettävissä, johtokeskus toimii Riihikosken virastotalon kokoushuoneessa 2.krs (Yläneentie 11 B, Riihikoski). Poikkeusolojen ääritilanteissa johtaminen ja sitä tukevat muut toiminnot keskitetään suojattuun johtokeskustilaan. Pöytyällä poikkeusolojen johtamispaikkana toimii Riihikosken paloasema (Yläneentie 16, Riihikoski). Johtokeskuksessa tai johtamispaikkana käytettävässä tilassa tarvitaan johtamis-, viestiliikenne- ja tilannetoimintaa varten erilaista välineistöä. Tilassa tarvi- 18

19 taan normaalit toimistotyöskentelyssä tarvittavat laitteet ja materiaalit, esimerkiksi: - tietokoneet verkkoyhteyksineen ja tarvittavine ohjelmistoineen, - toimivat yhteydet mahdollisiin tilannekuva- ja johtamisjärjestelmiin, - organisaation/johtokeskuksen virkasähköpostin käyttömahdollisuus, - tulostimet ja kopiokoneet, - puhelimet (matkapuhelin- ja lankaverkon sekä mahdollisesti 2Vvaraverkon) ja faksit toimivine liittymineen, - radio ja televisio, - VIRVE-verkon käyttöön tarvittavat välineet sekä - muut tavalliset tarvikkeet (kynät, nitojat, paperia, yms.). Lisäksi johtokeskuksessa on oltava muun muassa sosiaali- ja teknisissä tiloissa tavallisesti tarvittavat välineet ja materiaalit, mukaan lukien peruselintarvikkeet suojatilassa pidempää oleskelua edellyttäviä tilanteita varten. Tilannekuvan havainnollistamisessa ja välittämisessä voidaan hyödyntää erilaisia esitysvälineitä, esimerkiksi seinäkarttoja, dataprojektoreita, dokumenttikameroita, älytauluja ja niin edelleen. Näiden tarvetta, hankintaa ja käyttöä tulee pohtia ja suunnitella ennalta esimerkiksi johtokeskuksen toimintaohjetta laadittaessa. Toiminnan johtamista, suunnittelua ja tilannekuvan muodostamista varten tarvitaan usein kartta-aineistoja. Tämän vuoksi johtokeskuskäyttöön on syytä hankkia erilaisia ajantasaisia kartastoja, niin sähköisessä kuin painetussa muodossa. Hyödyllisiä ovat mm. erilaiset toiminta-alueen verkostokartat sekä yleis-, tie- ja maastokartat. Sähköisten kartta-aineistojen käsittely helpottaa ja tehostaa usein tilannekuvan ylläpitoa ja tietojen siirtoa, mutta samalla edellyttää niiden käyttäjältä taitoja. Johtokeskuksen toimiessa muualla kuin kunnanvirastolla mukaan on otettava tarpeellinen paperimuotoinen aineisto. 2.8 Johtaminen ja tilannetietoisuus Tilannetietoisuuden ja johtamisen edellytysten ylläpidon takia viestinnän tulee toimia myös häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikana. Tämän takaamiseksi Virve-puhelimet hankitaan kaikille keskeisille henkilöille. Tilannekuvan muodostamisella tarkoitetaan toimintaa, jossa muodostetaan kokonaiskuvaa nopeasti muuttuvasta ympäristöstä esim. onnettomuus- tai muissa häiriötilanteissa. Tilannekuvan kokoamisella luodaan edellytyksiä päätöksenteolle ja johtamiselle. Tilannekuvaa välitetään tehtäväalueelta toiselle ja muille viranomaisille. Pöytyän kuntaan hankitaan neljä Virve-puhelinta (tekninen, sivistys, perusturva, hallinto). 19

20 Tilannekuvan muodostaminen on esitetty kuvassa x Tilannekuvan muodostamisessa keskeiset tekijät ja kysymykset: mitä on tapahtunut ketkä ovat aktiivisia toimijoita tilanteessa mistä häiriötilanne johtuu mitkä ovat tilanteen vaikutukset yhteisölle yleisesti mitkä ovat häiriötilanteen vaikutukset omalle toiminnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tilanteen kehittymisen vaihtoehdot mitä toimenpiteitä tilanteen hallitsemiseksi on perusteltua toteuttaa mitä muut toimijat tekevät ovatko omat resurssit riittävät mitä muita resursseja on käytettävissä ja miten niitä saadaan käyttöön resurssien jakaminen ja priorisointi keneltä tarvitsemme tietoa ketkä tarvitsevat tietoa meiltä Tilannekuvan muodostamisessa on erotettava tilannekuvan omalle organisaatiolle muille organisaatioille välitettävä tilannekuva 2.9 Viestinnän ja tiedottamisen peruslinjaukset Viestinnän peruslinjaus häiriötilanteissa on, että toimivaltainen johtovastuussa oleva viranomainen vastaa myös tilanteeseen liittyvästä viestinnästä. Muut mahdollisesti toimintaan osallistuvat puolestaan vastaavat omaan toimintaansa liittyvästä viestinnästä. Laajoissa häiriötilanteissa, jotka vaikuttavat kunnan palvelutuotantoon tai muutoin kunnan eri toimialojen toimintaan, viestintä keskitetään ja yhteen sovitetaan eri toimialojen ja toimijoiden kesken. Pöytyän kriisiviestintäsuunnitelma laaditaan yleisen osan hyväksymisen jälkeen Pelastuslaitoksen tuki häiriötilanteen hallinnassa Pelastusviranomainen voi antaa toimialaansa soveltuvaa virka-apua valtion tai kunnan viranomaisen ja laitoksen laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi Pelastustoimintaa edellyttävissä laajoissa häiriötilanteissa (esim. suuronnettomuudet) tilanne saattaa edellyttää kaikkien pelastuslaitoksen käytössä olevien henkilöstöresurssien sitomista pelastustoimen perustehtävien hoitamiseen, jolloin 20

21 kaupungille tarjottavat tukimahdollisuudet voivat olla rajallisia. Pelastuslaitos seuraa aktiivisesti ympärillä olevia ilmiöitä. Pelastuslaitos voi tukea/avustaa kuntaa häiriötilanteen hallinnassa ja kriisijohtamisessa mm. seuraavilla tavoilla: pitää yllä turvallisuustilannekuvaa ja tiedottaa ennalta uhkaavasta tilanteesta hälyttää tarvittaessa kunnan johtohenkilöstön pelastuslaitoksen johtokeskus avustaa kuntaa esimerkiksi tiedottamisessa perustaa tarvittaessa puhelinpalvelun antaa tarvittaessa vaaratiedotteita, kunta voi esittää virka-apupyynnön ja pelastuslaitos avustaa vaaratiedotteen antamisessa käynnistää tarvittaessa väestöhälytysjärjestelmän avustaa johtamisen tilannekuvan kokoamisessa ja laatimisessa avustaa viestiyhteyksien varmentamisessa (VIRVE-verkko) Pöytyän kunta toimittaa Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselle varautumisen johtoryhmän yhteystiedot säännöllisesti. Pelastuslaitos asettaa päällystöviranhaltijan kunnan johtoryhmään häiriö- ja poikkeustilanteissa. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos on nimennyt Pöytyän kunnan yhteyshenkilön (palotarkastaja) Pelastustoiminta, väestön suojaaminen ja yhteistoiminta pelastuslaitoksen kanssa Pelastuslaitos vastaa pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta, kun tulipalo, muu onnettomuus tai niiden uhka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden, omaisuuden tai ympäristön suojaamiseksi tai pelastamiseksi, eivätkä toimenpiteet ole onnettomuuden tai sen uhan kohteeksi joutuneen omin toimin hoidettavissa tai kuulu muun viranomaisen tai organisaation hoidettavaksi. Pelastuslaitoksen valmiutta kohotetaan tilanteen vaatimalla tavalla Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen valmiussuunnitelman mukaisesti. Pelastustoiminnan keskeisiä tehtäviä ovat: paloasemien valmiuden kohottaminen sekä viesti-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien saattaminen toimintavalmiuteen pelastus- ja muut tarvittavat toimenpiteet tuho- ja vaaratilanteissa mahdollisten väestön evakuointien toteuttaminen toimialaa koskeva tiedotus ja valistus alueen väestölle omatoimisen varautumisen organisaatioiden perustaminen ja toimintavalmiuteen saattaminen rakenteellisen suojelun neuvonta ja ohjaus (väestönsuojien käyttökuntoon saattaminen ja tilapäisten suojarakenteiden rakentamisen ohjaaminen) Pöytyän kunnan johtokeskus ja muut yhteistoimintaviranomaiset osallistuvat pelastustoimintaan omilla organisaatioillaan. Pöytyän kunnan toimialakohtaisis- 21

22 sa valmiussuunnitelmissa esitetään konkreettiset tehtävät osallistumisessa pelastustoimintaan ja siihen varautumisesta myös poikkeusoloja varten. Pelastuslaitoksen yhteyshenkilö toimii asiantuntijana johtokeskuksessa ja avustaa yhteisen tilannekuvan ylläpidossa Pelastustoiminnan johtaminen Pelastustoiminnan johtaminen toteutetaan Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen johtokeskusohjeen mukaisesti. Useamman toimialan viranomaisten osallistuessa pelastustoimintaan tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja, eli pelastusviranomainen. Yleisjohtaja vastaa tilannekuvan ylläpitämisestä ja toiminnan yhteensovittamisesta. Tilanteen yleisjohtaja voi muodostaa avukseen viranomaisten, laitosten ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten yksiköiden edustajista koostuvan johtoryhmän ja kutsua asiantuntijoita avukseen. Pöytyän kunnan eri toimialojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden toimenpiteet kokonaisuudessaan edistävät onnettomuuden tai tilanteen seurausten tehokasta torjuntaa Väestön varoittaminen Pelastuslaitos huolehtii alueellaan väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä. Väestön varoittamisen keinoja ja kanavia ovat: väestöhälyttimet, kaiutinautot, radio/televisio/teksti-tv (vaaratiedote), internet ja painettu media. Pöytyän väestöhälyttimet sijaitsevat: Riihikosken paloasemalla Kyrön paloasemalla Yläneen paloasemalla Väestön suojaaminen Normaaliolojen onnettomuuksissa väestö suojautuu viranomaisen määräyksestä pääasiassa asuin- ja muihin sisätiloihin. Väestönsuojiin suojaudutaan lähinnä poikkeusolojen vakavimmissa uhkissa viranomaisen määräyksestä. Pelastuslaitoksella ja rakennusvalvonnassa on tiedot Pöytyän kunnan alueen väestönsuojista. Pöytyän kunnan väestönsuojat sijaitsevat: Palvelutalo Kotikarpalossa Riihikoti-palvelukeskuksessa Kartanokodissa Kisariihessä Riihikosken koulussa Kyrön koulussa Elisenvaaran-oppimiskeskuksessa Riihikosken paloasemalla 22

23 Yläneen kunnanvirastolla Pöytyän kunnan tarvittavat toimialat (viranomaiset) avustavat tarvittaessa väestön suojaamisessa Väestön evakuointi Väestön evakuoinnilla tarkoitetaan viranomaisten johdolla tapahtuvaa väestön tai sen osan siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamista turvalliselle alueelle sekä väestön elinedellytysten ja yhteiskunnan tärkeiden toimintojen turvaaminen evakuointitilanteessa. Väestön evakuointi on osa pelastustoimintaa, joten sen suunnittelu ja toteutus tapahtuu pelastuslaitoksen johdolla. Pöytyän kunnan tarvittavat toimialat (viranomaiset) avustavat tarvittaessa väestön evakuoinnissa evakuointisuunnitelman mukaisesti. Suppeimmillaan evakuointi voi koskea esimerkiksi yhden talon asukkaiden ja laajimmillaan useiden kuntien tai vielä laajempien alueiden koko väestön siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamista turvalliselle alueelle. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on laatinut Varsinais-Suomen maakunnan evakuointisuunnitelman, joka sisältää Pöytyän kunnan osuuden. Suunnitelma kattaa normaaliajan ja poikkeusolot. Evakuointisuunnitelma on liitteessä. Pelastuslaitos vastaa omatoimisen Pöytyän kunnan varautumisen organisoinnista, toimintavalmiuteen saattamisesta ja käytöstä. Omatoimisen varautumisen toimintoja voidaan johtaa suojautumista ja evakuointeja edellyttävissä tilanteissa. Toiminnalla mahdollistetaan mm. ohjeiden perillemeno ja tilannekuvan kokoaminen. Omatoimisen suojeluorganisaatio on rakennettu Varsinais-Suomen pelastustoimen toimesta. Suojeluorganisaation rakenne on maakunta, seutukunta, kunta ja postinumeroalue Toiminnan yhteensovittaminen Pöytyän kunnan toimintojen varmistamiseksi kunnassa toimivat tai kunnan alueella vaikuttavat eri yhteistyöviranomaiset ja -tahot nimeävät valmiussuunnittelun yhteyshenkilön, jonka tehtävänä on vastata omasta valmiussuunnittelusta ja erityistilannesuunnittelusta. Tarvittaessa em. tahot perustavat häiriötilanteen vaatiman valmiusorganisaation ja sovittavat yhteen kunnan ja oman organisaation valmiussuunnitelmat. Näitä tahoja ovat mm.: konserniyhteisöt kuntayhtymät ja muut alueelliset toimijat naapurikunnat keskeiset elinkeinoelämän toimijat valtion paikallis-, alue- ja keskushallinto puolustusvoimat järjestöt, kirkot ja muut uskonnolliset yhdyskunnat 23

24 Järjestöjen kanssa tehtävä yhteistoiminta koordinoidaan Vapaaehtoisen Pelastuspalvelun VAPEPA:n Loimaan paikallistoimikunnan kautta 3 Poikkeusolojen valmiussuunnitelma, varautuminen poikkeusoloihin 3.1 Poikkeusolojen vaikutukset kunnan toimintaan ja toimintaedellytyksiin Poikkeusoloja ovat valmiuslaissa ja puolustustilalaissa säädetyt tilanteet, joiden hallitseminen ei ole mahdollista viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin tai voimavaroin. Poikkeus-oloja valmiuslain mukaan ovat (Valtionhallinnon viestintä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, Valtioneuvoston kanslia, 1/2013): 1.Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila 2.Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista 3.väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat 4.erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila 5.vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti Valmiuslain mukaan viranomaiset voidaan oikeuttaa poikkeusoloissa rajoittamaan eräitä perusoikeuksia, mutta siinä yhteydessä käyttämään vain sellaisia toimivaltuuksia, jotka ovat välttämättömiä ja oikeasuhtaisia laissa säädetyn tarkoituksen saavuttamiseksi. Toimivaltuuksia voidaan käyttää vain sellaisin tavoin, jotka ovat välttämättömiä lain tarkoituksen saavuttamiseksi ja oikeassa suhteessa toimivaltuuden käyttämisellä tavoiteltavaan päämäärään nähden. Toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin. 3.2 Kunnan hallinto poikkeusoloissa Valmiuslain 108 määrittelee kunnan hallintoa poikkeusoloissa. Sen estämättä, mitä kuntalain (365/1995) 54 :n 4 momentissa säädetään, valtuusto voidaan poikkeusoloissa kutsua koolle välittömästi. Valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet valtuutetuista on läsnä. Jos valtuustoa ei saada koolle päätösvaltaisena ja painavat syyt edellyttävät välitöntä päätöksentekoa, kunnanhallituksella on oikeus päättää niistä asioista, jotka koskevat kunnan hallinnon järjestämistä, johto- ja hallintosääntöä, toimi- 24

25 vallan siirtämistä, talousarviota ja veroja sekä muista valtuuston päätettäväksi säädetyistä asioista. Kunnanhallituksen on mahdollisimman pian saatettava 2 momentissa tarkoitetut päätökset valtuuston päätettäviksi. Kunnanhallituksen päätös on voimassa, kunnes valtuusto on päättänyt asiasta. 3.3 Valmiustoiminta poikkeusoloissa Valmiuden säätelystä (tehostamisesta) puhuttaessa käytetään usein asteikkoa: perusvalmius tehostettu valmius täysvalmius Perusvalmiudessa organisaatio toimii silloin, kun mitään erityistä kunnan toimintoihin vaikuttavaa, ennakolta havaittavissa olevaa, häiriötä tai turvallisuusuhkaa ei ole. Tehostettu valmius tarkoittaa valmiutta, joka on mahdollista toteuttaa toimialakohtaisin, häiriötilanteesta selviytymisen edellyttämin sisäisin päätöksin ja viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin silloin, kun on saatu ennakkovaroitus tai tieto uhkaavasta vaarasta tai kansainvälisen tilanteen kiristyminen sitä edellyttää. Täysvalmius tarkoittaa valmiutta, jonka saavuttaminen ei onnistu ilman viranomaisten lisätoimivaltuuksia. Näistä toimivaltuuksista on säädetty valmiuslaissa ja niitä voidaan ottaa käyttöön, jos valtioneuvosto, yhteistoiminnassa presidentin kanssa, toteaa maassa vallitsevan poikkeusolot 3.4 Varausjärjestelyt ja varaamisen vastuut Henkilöstön varaamisen vastuut kuntakonsernissa Pöytyän kunta tekee VAP-esitykset (Vapautettu aseellisesta palveluksesta) puolustusvoimien kanssa tehdyn yhteistoiminta-asiakirjan yhteistoimintaperiaatteiden mukaisesti. Henkilöstön varaaminen tehdään keskitetysti kunnanjohtajan/kiinteistöpäällikön kokoamana. Peruslinjauksena on, että varattavaksi henkilöksi ensisijaisesti esitetään yli 35-vuotiaita henkilöitä Vastuut rakennusvarauksista Poikkeusolojen toimintoja varten tehdyt rakennusvaraukset ehkäisevät päällekkäisiä eri toimijoiden tilojen käyttöä koskevia suunnitelmia. Rakennusvarausten esitykset tehdään keskitetysti kunnanjohtajan/kiinteistöpäällikön johdolla ja toimitetaan AVI:lle. 25