KEPAN OHJELMA Hallituksen esitys syyskokoukselle Liite 7A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEPAN OHJELMA 2013-2015 Hallituksen esitys syyskokoukselle 23.11 23.11.2012. Liite 7A"

Transkriptio

1 KEPAN OHJELMA Hallituksen esitys syyskokoukselle

2 Sisällysluettelo KEPAN OHJELMA Katsaus edelliseen ohjelmakauteen: saavutukset ja haasteet Ohjelman rakenne...3 Ohjelmakauden rahoitus ja muutokset KEPA JÄSENINEEN VAIKUTTAA POLIITTISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON...5 Vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa...5 Yhteistyö ja tuki jäsenjärjestöille...7 Vaikuttamisteemoihin liittyvä yhteistyö Etelän kansalaistoimijoiden kanssa...7 Kansainväliset kansalaistoimijoiden verkostot KEPA JA SEN JÄSENISTÖ VAIKUTTAVAT YHTEISTYÖSSÄ SUOMALAISEEN ASENNEILMAPIIRIIN...9 Alusta asennevaikuttamiselle ja osaamisen vahvistaminen...9 Työkaluja ja vaikutusmahdollisuuksia muutosagenteille...10 Kepa yhteiskunnallisen keskustelun käynnistäjänä KEPA VAHVISTAA JÄSENISTÖNSÄ TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ...12 Jäsensuhteiden koordinointi ja kehittäminen...13 Kansalaisyhteiskunnan vahvan roolin ja suotuisan toimintaympäristön edistäminen Suomessa ja globaalitasolla...14 Kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen ja suotuisan toimintaympäristön edistämiseen liittyvä yhteistyö Etelässä...14 Etelän kansalaisyhteiskuntaa tukevien jäsenten kapasiteetin vahvistaminen ja yhteisen oppimisen edistäminen JOHTAMINEN, HALLINTO JA TUKITOIMINNOT...17 Johtaminen ja hallinto...17 Resurssien tehokas ja kestävä käyttö...17 Tietohallinto...18 Osaava ja motivoitunut henkilöstö...18 Globaali Kepa on oppiva organisaatio...18

3 KEPAN OHJELMA Köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole sattumaa tai luonnonlakeja vaan seurausta aktiivisesta toiminnasta ja toimimattomuudesta. Koska köyhyyttä tuotetaan ihmisen toiminnalla, se voidaan voittaa puuttumalla köyhyyden perussyihin ja muuttamalla sitä ylläpitäviä rakenteita. Näiden toimien lähtökohtana ja tavoitteena tulee olla ihmisoikeuksien toteutuminen, etenkin kaikkein haavoittuvimpien ja helposti syrjäytyvien ryhmien kohdalla. Kestävän, ihmisoikeuksien toteutumiseen perustuvan kehityksen ja vastuullisuuden perusta on aktiivinen yksilö, joka tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa yhteisön jäsenenä ja pystyy myös toimimaan niiden puolesta. Jokainen meistä voi vaikuttaa ja edistää globaalia oikeudenmukaisuutta. Kepa puuttuu globaaliin eriarvoisuuteen ja köyhyyden syihin tukemalla suomalaisia ja Etelän kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja toimimalla itse eri tasoilla. Kansalaistoimijat ovat keskeisiä muutosvoimia niin Etelässä kuin Pohjoisessa. Vahvat ja moninaiset kansalaisyhteiskunnat luovat sosiaalisen perustan demokratialle, edistävät poliittista vastuullisuutta, synnyttävät luottamusta, vastavuoroisuutta ja verkostoja, tuottavat vaihtoehtoja ja innovaatioita ja vahvistavat ihmisten oikeuksia ja aktiivista kansalaisuutta. Kepan uudistettu toiminta-ajatus ja arvot ja strategia määrittävät ne roolit, joissa Kepa haluaa toimia yhdessä jäsentensä kanssa lopettaakseen köyhyyden ja eriarvoisuuden. Strategisten päätavoitteiden mukaisesti, Kepan työ keskittyy vuosina kolmelle alueelle: Kepa jäsenineen vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon maailman köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi. Kepa ja sen jäsenistö vaikuttavat yhteistyössä suomalaiseen asenneilmapiiriin ja lisäävät suomalaisten toimintaa oikeudenmukaisen maailman puolesta. Kepa vahvistaa jäsenistönsä toimintaedellytyksiä. Strategian kaksi läpileikkaavaa teemaa, elävät jäsensuhteet ja globaalisti verkottunut Kepa, ovat toiminnan lähtökohtia kaikessa Kepan työssä tulevalla ohjelmakaudella. Mekongin, Mosambikin, Nicaraguan ja Tansanian toimistojensa kautta Kepalla on laajat yhteydet Etelän kansalaistoimijoihin. Kepa vahvistaa Etelän kansalaisyhteiskuntia tukemalla kansalaistoimijoiden osaamista vaikuttamisteemoista ja suotuisan toimintaympäristön edistämisestä ja tukemalla yhteistyötä ja verkottumista kansallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla. Yhteistyö Etelän järjestöjen kanssa tuo Kepalle asiantuntemusta, omakohtaista kokemusta ja uskottavuutta. Katsaus edelliseen ohjelmakauteen: saavutukset ja haasteet Kepa on edennyt kohti päämääriään ulkoisen toimintaympäristön ja tavoitteiden kunnianhimoisuuden asettamista haasteista huolimatta. Kepa on osallistunut ja vaikuttanut aktiivisesti kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta käytyyn kansainväliseen keskusteluun 1 / 18

4 sekä järjestöjen globaalin lobbausverkoston BetterAidin että kansalaistoimijoiden omaan tuloksellisuuteen keskittyvän Open Forumin jäsenenä. Näiden verkostojen työn ansiosta kansalaisliikkeiden roolit tunnustetaan entistä vahvemmin kansainvälisissä neuvotteluissa ja laajemmin globaalin eriarvoisuuden poistajana. Kepa on ollut vahvasti mukana, kun järjestöt ovat kansainvälisellä tasolla vastanneet tuloksellisuuden vaatimuksiin laatimalla omat järjestöjen kehitysyhteistyön tuloksellisuuden periaatteet (Istanbulin periaatteet), joissa korostuvat ihmisoikeudet, kumppanuus ja yhteinen oppiminen. Kepan vaikuttamistyö on useiden vuosien ajan kohdistunut ensisijaisesti eduskuntaan, ja Kepan asema kehityspoliittisena toimijana on kasvanut. Tästä kertovat muun muassa lisääntyneet kutsut valiokuntakuulemisiin ja kansanedustajien aktiivinen osallistuminen Kepan ja jäsenten tilaisuuksiin sekä ensimmäistä kertaa saatu kutsu asiantuntijakuulemiseen hallitusneuvotteluissa. Puolueet arvostavat Kepaa vahvana asiantuntijaorganisaationa. Kepalta toivotaan uusia näkökulmia, uutta tietoa ja ratkaisuehdotuksia kehityspoliittisiin kysymyksiin. Jäsenten tyytyväisyys Kepaan on pysynyt hyvänä (yleisarvosana 8+). Kepa on useissa eri prosesseissa koonnut järjestökentän näkemyksiä ja vaikuttanut jäsenten poliittisiin ja taloudellisiin toimintaedellytyksiin Suomessa. Keskeisenä haastealueena nousi esiin jäsenistön ja Kepan välisen suhteen etäisyys ja jäsenistön osaamisen tuominen yhteiseksi voimavaraksi. Ohjelmakauden aikana Kepan jäsenjärjestöjen toiminta on vahvistunut. Vuosittain lähes sata jäsenjärjestöä on kehittänyt omaa osaamistaan kehitysyhteistyöhön, vaikuttamistyöhön, globaalikasvatukseen ja organisaation kehittämiseen liittyvissä koulutuksissa, neuvonnassa ja työpajoissa ja/tai Etelän vapaaehtoisohjelmassa. Lisäksi Kepan toiminta on tavoittanut merkittävän joukon muita kansalaistoimijoita ja globaaliasioista kiinnostuneita yksilöitä. Maailma kylässä -festivaali, Mahdollisuuksien torit, Kepa.fi:n uutistuotanto, Maailman Kuvalehti ja ajankohtaisjulkaisut ovat kasvattaneet suosiotaan ja lisänneet suomalaisten tietoisuutta köyhdyttämisen mekanismeista ja tavoista niiden muuttamiseksi. Kepan ja sen jäsenjärjestöjen ponnisteluista huolimatta yleinen asenneilmapiiri on kuitenkin koventunut Suomessa. Kielteinen suhtautuminen kehitysyhteistyöhön ja asiapohjainen kritiikki avun tuloksellisuudesta on yleistynyt. Jäsenten ja Kepan on yhdessä kyettävä vastaamaan uuteen tilanteeseen. Kepan Etelän toimistot ovat vahvistaneet paikallisten kansalaistoimijoiden osaamista ja yhteistyötä erityisesti Kepan poliittisen työn teemoihin liittyen. Etelän toimistot ovat myös tukeneet Kepan jäsenjärjestöjen kumppaneiden kasvua ja kehittymistä järjestöinä sekä asettaneet hankeyhteistyön osaksi laajempaa sosiaaliseen muutokseen tähtäävää prosessia. Etelän järjestöissä tämä näkyy esimerkiksi vaikuttamistyön vahvistumisena. Etelän työn haasteita ovat sen heikko tunnettuus jäsenten keskuudessa ja toiminnan keskittyminen vain harvojen jäsenjärjestöjen toiminta-alueille. Uuden toimiston avaaminen Mekongin alueella on lisännyt Kepan ymmärrystä nousevien talouksien maiden tilanteesta. Mediabarometrin 2011 perusteella toimittajat kokevat Kepan viestinnän toimivan hyvin ja Kepan yhteisökuva on hyvä. Kepa sai hyvät arviot viestinnän avoimuudesta ja luotettavuudesta. 2 / 18

5 Organisaationa Kepa on kehittänyt kuluneella ohjelmakaudella erityisesti johtamista ja tietohallintoa. Syksyllä 2011 tehdyn ilmapiirikyselyn tulokset osoittavat, että henkilöstö voi hyvin Kepassa. Ohjelman rakenne Strategiaa toteutetaan kolmevuotisilla ohjelmilla, joista ensimmäinen kattaa vuodet Kepan toimintaa jatketaan yhden globaalin ohjelman mallin mukaisesti: työ Suomessa ja Etelässä edistää samoja tavoitteita. Ohjelma koostuu tekstiosiosta ja taulukosta. Tässä tekstiosiossa kerrotaan valitut lähestymistavat ja painotukset tavoiteltujen tulosten edistämiseksi. Taulukossa esitetään tavoitellut tulokset, Kepan rooli tulosten saavuttamiseksi ja edistyksen merkit tulosten saavuttamisen arvioimiseksi. Ohjelman toteutumista seurataan osana toimintaa ja siitä raportoidaan vuosittain toimintakertomuksissa. Ohjelmakauden rahoitus ja muutokset Ohjelman kokonaiskulut ovat 19,4 miljoonaa euroa. Edelliseen ohjelmakauteen kasvua on seitsemän prosenttia. Kasvu johtuu yleisen kustannustason nousun lisäksi entistä voimakkaammasta panostuksesta jäsensuhteisiin, aktiivisemmasta vaikuttamisesta suomalaiseen asenneilmapiiriin yhdessä jäsenten kanssa ja alueellisemmasta ja globaalimmasta työotteesta. Ohjelmakauden suurimmat muutokset ovat: 1) Elävien jäsensuhteiden vahvistaminen 2) Vahvempi panostus asennevaikuttamiseen Suomessa 3) Alueellisempi työtapa Etelän toimistoissa 4) Kepan kattojärjestöroolin vahvistaminen Etelässä. Kepa tiivistää jäsensuhteitaan ja kehittää toimintatapoja jäsenten sitomiseksi lähemmäs eri toimintoja. Ohjelmakaudella vahvistetaan hyviä käytäntöjä ja kokeillaan uusia innovatiivisia ratkaisuja jäsenten työn tukemiseksi, jäsenten asiantuntemuksen jakamiseksi ja jäsenten kokoamiseksi yhteen toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Jäsenjärjestöjen lisäksi Kepa toimii Suomessa muiden kansalaistoimijoiden kanssa. Koventunut asenneilmapiiri Suomessa haastaa Kepan vaikuttamaan aktiivisemmin suomalaisten tietoisuuteen globaalista oikeudenmukaisuudesta. Asennevaikuttamisessa Kepa toimii ennen kaikkea alustana jäsenilleen ja muille kansalaisyhteiskunnan toimijoille, hyödyntää niiden osaamista ja toteuttaa jäsenlähtöistä toimintaa. Kepa laajentaa työtään ja yhteyksiään Etelässä alueilla, joilla Kepan toimistot sijaitsevat. Mekongin lisäksi alueellista työtapaa kehitetään eteläisessä ja itäisessä Afrikassa ja Keski- Amerikassa. Tarvittaessa selvitetään mahdollisuuksia ulottaa toimintaa muille alueille. Kunkin Etelän toimiston työ tukee vähintään kahta Kepan vaikuttamisteemoista. Vaikuttamistyön teemoihin liittyvien kumppanuuksien lisäksi Kepa pilotoi kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen ja suotuisan toimintaympäristön edistämiseen liittyviä kumppanuuksia. 3 / 18

6 Kepan kattojärjestöroolia vahvistetaan Etelässä laajentamalla yhteyksiä alueella toimiviin suomalaisiin järjestöihin. Kepa tarjoaa tietoa toimintaympäristöstä ja edistää verkottumista muiden toimijoiden kanssa. Kepa luo jäsenilleen lisäarvoa myös kehittämällä ja pilotoimalla uusia toimintamuotoja ja työkaluja yhteistyössä jäsenten kanssa. TAPsuunnitelmiin (Training and Advice Plans) liittyneet toiminnot lopetetaan. 4 / 18

7 1 KEPA JÄSENINEEN VAIKUTTAA POLIITTISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON Strateginen tavoite 1: Kepa jäsenineen vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon maailman köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi. Kepa ja jäsenistö vaikuttavat Suomessa tehtävään, globaalia köyhyyttä ja eriarvoisuutta koskevaan politiikkaan. Kepa ja jäsenistö osallistuvat ja vaikuttavat globaaleihin prosesseihin. Kepan toiminta tällä tavoitealueella muodostuu neljästä toisiaan tukevasta osasta: Vaikuttaminen poliittisiin päättäjiin, erityisesti kansanedustajiin ja poliittisiin puolueisiin. Lisäksi Kepa pitää aktiivisesti yhteyttä keskeisiin virkamiehiin ja ministereiden poliittisiin avustajiin. Tiivis yhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa ja tuki jäsenten vaikuttamistyölle globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Yhteistyö Etelän kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa liittyen Kepan vaikuttamisteemoihin. Aktiivinen yhteistyö ja osallistuminen Kepan vaikuttamisteemoihin liittyviin alueellisiin ja kansainvälisiin verkostoihin, mukaan lukien EU-tason verkostot. Kepalla on vaikuttamistyössä kaksoisrooli. Yhtäältä Kepa toimii kehityspoliittisena järjestöasiantuntijana ja edustaa kattojärjestönä jäsenkuntaansa. Toisaalta Kepa edistää yhteistyötä ja koordinaatiota vaikuttamistyötä tekevien järjestöjen välillä ja tukee järjestöjä niiden työssä. Vaikuttamistyö kehityspoliittisissa kysymyksissä keskittyy kolmeen pääteemaan: kehitysyhteistyön laatuun ja määrään, globaaliin talouspolitiikkaan ja ilmastooikeudenmukaisuuteen. Teemojen sisältö ja vaikuttamistavoitteet on määritelty Kepan linjauksissa kehitysyhteistyön laadusta, kauppapolitiikasta, yritysvastuusta ja ilmastosta. Linjauksia päivitetään ohjelmakaudella tarvittaessa. Uskottava ja tuloksellinen vaikuttamistyö köyhdyttävien rakenteiden ja käytäntöjen muuttamiseksi edellyttää sitoutumista rajattuun määrään pidemmän aikavälin vaikuttamistavoitteita. Kepan vaikuttamistyön keskeiset prosessit ja aiheet on koottu vaikuttamisteemoittain taulukkoon 1. Prosessit, joihin kussakin teemassa vaikutetaan, valitaan poliittisen tilanteen ja Kepan vaikutusmahdollisuuksien perusteella. Kepan yhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa ei rajaudu tiettyihin teemoihin vaan jäsenten aloitteesta voidaan toteuttaa jäsenten temaattiseen sisältöosaamiseen pohjautuvaa vaikuttamistyötä muissakin teemoissa. Vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa Vaikuttamistyön kohderyhmien määrittely perustuu Kepan arvioon tehokkaimmista vaikutusmahdollisuuksista. Kansanedustajat ja poliittiset puolueet ovat ensisijainen kohderyhmä, koska he päättävät Suomen kehityspolitiikkaa ohjaavista poliittisista valinnoista ja arvoista. Kepa pyrkii lisäämään entisestään uskottavuuttaan ja luotettavuuttaan suhteessa poliittisiin päättäjiin. 5 / 18

8 Taulukko 1 Kepan vaikuttamistyön keskeiset prosessit ja aiheet (päivitetään vuosittain) Suomi Globaali taso Kehitysrahoitus Kehityspoliittisen toimenpideohjelman 2012 toimeenpano (kehityspoliittinen johdonmukaisuus, ihmisoikeusperustaisuus, tuloksellisuus, turvallisuus ja kehitys). Kehitystuloksellisuus (Global Partnership for Effective Development Cooperation, GPEDC) (oikeusperustaisuus, demokraattinen omistajuus, avun sitomattomuus). Globaali talouspolitiikka Yritysvastuupolitiikka. Suomen hallituksen kanta verotuksen oikeudenmukaisuuteen (rahoitusmarkkinavero, veronkierto). Vuosituhattavoitteiden jatko (liittyy myös muihin teemoihin). Verotuksen oikeudenmukaisuus (rahoitusmarkkinavero, veronkierto). Alueelliset kauppasopimukset (etenkin Etelässä). 0,7 % / kehitysyhteistyön määrä (ml.päästöhuutokauppa ja ODAkriteerit). Ilmastooikeudenmukaisuus Suomen illmastorahoituksen laatu ja määrä (ml. Päästöhuutokauppa). Kansalliset päästövähennystavoitteet (ilmastolaki). UNFCCC neuvottelut (ilmastorahoitus, eriävä vastuu). Ilmastorahoituksen laatu ja määrä (ml. REDD+). Kepa panostaa läheiseen ja luottamukselliseen yhteistyöhön kansanedustajien (erityisesti eduskunnassa avainasemassa olevat ja kehityskysymyksistä kiinnostuneet kansanedustajat) kanssa. Lisäksi Kepa pitää yhteyttä vaikuttamisteemoihin liittyen kaikkiin poliittisiin puolueisiin yhteisten intressien pohjalta: eri puolueiden kanssa voidaan keskustella eri teemoista ja asioista. Virkamiehet ja ministereiden poliittiset avustajat ovat usein keskeisessä asemassa Suomen kantojen valmistelutyössä. Kepa pitää yhteyttä virkamiehiin ja ministereiden poliittisiin avustajiin saadakseen ajantasaista tietoa ja varmistaakseen kansalaisyhteiskunnan näkökulmien huomioimisen. Kepa tekee yhteistyötä myös muiden olennaisten sidosryhmien kuten yritysten ja etujärjestöjen kanssa. Vaikuttamistyö ei ole kuitenkaan ensisijaisesti suunnattu niihin. Viestintä on merkittävä kehityspoliittisen vaikuttamistyön keino poliittisen paineen luomiseksi. Viestinnän kohderyhmät ja kanavat valitaan tapauskohtaisesti. Uutismedia ja puoluelehdet ovat tärkeitä kohderyhmiä. Kepan viestintä on täsmällistä ja houkuttelee mediaa. Se luo näkyvyyttä Kepalle ja jäsenjärjestöille ja vahvistaa Kepan asemaa kehityspoliittisena asiantuntijajärjestönä. Kepa on aktiivisesti läsnä sosiaalisessa mediassa ja selvittää uusia vaikuttamisviestinnän kanavia ja keinoja. 6 / 18

9 Yhteistyö ja tuki jäsenjärjestöille Kepa rakentaa tiiviimpää ja molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä vaikuttamistyötä tekevien jäsenjärjestöjensä kanssa. Joukkovoiman lisäämiseksi vahvistetaan yhteistyötä ja koordinaatiota Kepan ja jäsenten välillä ja jäsenten kesken köyhyyden syihin puuttumiseksi. Jäsenet toimivat yhteistyössä Kepan kanssa kolmella eri tavalla: 1) asiantuntemuksen jakaminen sisältöasioissa, 2) yhteiset kampanjat ja vaikuttamistyö ja 3) oppiminen vaikuttamistaidoista. Yhteistyötä jatketaan ja kehitetään kaikilla kolmella alueella. Jäsenaloitteisissa kampanjoissa Kepan roolina on tarjota osaamistaan poliittisista prosesseista ja vaikuttamistyöstä kun taas temaattinen asiantuntemus tulee jäseniltä. Vaikuttamisteemoihin liittyvä yhteistyö Etelän kansalaistoimijoiden kanssa Kepan vaikuttamisviestit perustuvat Etelän todellisuudelle ja kokemuksille. Yhteistyö samojen vaikuttamisteemojen parissa toimivien Etelän kansalaistoimijoiden kanssa tuo Kepan vaikuttamistyöhön uskottavuutta ja tuloksellisuutta. Yhteisiin sisältökysymyksiin liittyvä yhteistyö mahdollistaa yhteisen vaikuttamisen globaaleihin prosesseihin, usein osana kansainvälisiä järjestöverkostoja. Kepa tarjoaa Etelän järjestöille asiantuntemusta, ajankohtaista tietoa vaikuttamistyön teemoista ja tukea verkostoitumiseen kansallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla. Kepa uskoo, että Etelän järjestöt hyötyvät yhteyksistä muihin samojen asioiden kanssa toimiviin kansalaisyhteiskunnan toimijoihin ja laajempiin alueellisiin ja globaaleihin valtarakenteisiin. Kukin Etelän toimisto edistää vähintään kahden vaikuttamisteeman tavoitteita ja rakentaa valittuihin teemoihin liittyvää keskipitkän ja pitkän aikavälin yhteistyötä kahdesta neljään strategisesti valitun kansalaisyhteiskuntakumppanin kanssa. Kumppanuudet perustuvat yhteisille tavoitteille ja hyödyttävät molempia osapuolia. Etelän kumppanijärjestöt ovat sitoutuneita ja rohkeita vaikuttajia, joiden toiminta ulottuu paikalliselle, kansalliselle ja/tai alueelliselle/globaalille tasolle (kriteerinä toiminta vähintään kahdella edellä mainituista. tasoista). Strategisten kumppanuuksien lisäksi Kepa pitää yhteyttä ja toimii muiden samoista vaikuttamisteemoista ja - prosesseista kiinnostuneiden Etelän kansalaistoimijoiden ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhteistyössä edistetään samoja tavoitteita kuin kumppanuuksissa eli vahvistetaan Etelän kansalaistoimijoiden osaamista Kepan vaikuttamisteemoista, tuetaan yhteistyötä ja verkostoitumista kansallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla ja tuotetaan tietoa ja omakohtaista kokemusta Etelän todellisuudesta Kepan työhön Suomessa. Maissa, joihin Kepan Etelän toiminta ulottuu, Kepa pyrkii oppimaan myös paikallistasolla toimivien jäsenjärjestöjensä kokemuksista. Kansainväliset kansalaistoimijoiden verkostot Kansainväliset kansalaisliikkeiden ja -järjestöjen verkostot ovat keinoja ja kanavia vaikuttaa. Niiden kautta vaikutetaan globaaliin päätökseentekoon prosesseissa, joissa Suomi on osallisena. Joskus yhteistyö kansainvälisten verkostojen kanssa on keino vaikuttaa Suomen hallitukseen kun taas joissakin prosesseissa on tehokkaampaa keskittyä globaalitason vaikuttamiseen verkostojen kautta. 7 / 18

10 Kepa kuuluu useisiin kansalaistoimijoiden vaikuttamistyön EU- ja kv-tason verkostoihin, joista se saa ajantasaista tietoa ja tausta-aineistoa. Joissakin verkostoissa Kepa toimii aktiivisemmassa roolissa edistääkseen verkostojen toimintoja ja kehittämistä. Kepa liittyy kansainvälisiin verkostoihin strategisin perustein ja lisää panostaan valituissa verkostoissa. Kepa edistää verkostojen yhteisten vaikuttamistavoitteiden saavuttamista välittämällä tietoa ja yhteyksiä päättäjiin ja kansalaistoimijoihin Suomessa ja Etelässä. Verkostot, joissa Kepa lisää panostaan, valitaan molemminpuolisten hyötyjen perusteella. Kriteerinä on, että verkosto saa lisäarvoa Kepan osallistumisesta ja Kepa verkoston kautta uskottavuutta, olennaista tietoa, kanavia alueelliseen ja globaalitason päätöksentekoon ja poliittisiin prosesseihin vaikuttamiseksi ja taustatukea vaikuttamistyöhön Suomessa. 8 / 18

11 2 KEPA JA SEN JÄSENISTÖ VAIKUTTAVAT YHTEISTYÖSSÄ SUOMALAISEEN ASENNEILMAPIIRIIN Strateginen tavoite 2: Kepa ja sen jäsenistö vaikuttavat yhteistyössä suomalaiseen asenneilmapiiriin ja lisäävät suomalaisten toimintaa oikeudenmukaisen maailman puolesta. Järjestöjen toiminnan näkyvyys asennevaikuttamisessa kasvaa. Kepa on aloitteellinen toimija yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kepan toiminta tällä tavoitealueella muodostuu kolmesta toisiaan tukevasta osasta: Asennevaikuttamista tekevien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisen vahvistaminen. Työkalujen ja vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen globaalikysymyksistä kiinnostuneille ihmisille, jotta he voivat toimia muutosagentteina globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Asenneilmapiiriin vaikuttaminen Kepan oman median kautta ja osallistumalla julkiseen keskusteluun globaalista oikeudenmukaisuudesta. Kepan strategia vuosille painottaa vahvasti vaikuttamista suomalaiseen asenneilmapiiriin. Strategiaa laadittaessa tunnistettiin poliittisen - ja asenneilmapiirin koventuminen ulkoisen toimintaympäristön haasteeksi, johon jäsenet toivoivat Kepalta entistä vahvempaa panosta. Asenneilmapiiriin vaikuttamiseksi Kepa toimii ennen kaikkea alustana jäsenilleen ja muille kansalaistoimijoille (myös rekisteröitymättömille ryhmille ja liikkeille) ja yhteiskunnallisen keskustelun käynnistäjänä. Kepa kehittää jäsentiedotustaan kertoakseen paremmin osallistumismahdollisuuksista ja palveluista. Eri toiminnoissa korostetaan uusien ideoiden ja jäsenten tarpeiden tunnistamista ja niihin tarttumista. Hyvän asiantuntemuksen ylläpitäminen on olennaista, jotta toimittajat ja kansalaisyhteiskunnan toimijat näkevät Kepan olennaisena ja houkuttelevana toimijana. Globaali Etelä on läsnä ja näkyvä Kepan ja sen jäsenten asennevaikuttamistyössä. Kepan Etelän toimistojen osallistumisesta toimintojen tasolla sovitaan vuosisuunnittelun yhteydessä. Kepa hyödyntää myös diasporan osaamista. Asennevaikuttamisen päätoiminnot ovat Maailma kylässä -festivaali, Mahdollisuuksien tori -tapahtumien paikallisten järjestäjien tukeminen ja verkostoiminen, globaalikasvatusjärjestöjen yhteistyön edistäminen, globbariverkosto, kampanjat ja Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo. Koulutus ja viestintä ovat osa kaikkia näitä toimintoja. Myös Kepa.fi:n uutistuotanto, Maailman kuvalehti ja Kepa sosiaalisessa mediassa kuuluvat tälle tavoitealueelle. Alusta asennevaikuttamiselle ja osaamisen vahvistaminen Asennevaikuttamistyössä Kepa on ennen kaikkea alusta jäsenille ja muille kansalaistoimijoille. Kepa inspiroi kansalaistoimijoita, tuo ne yhteen ja edistää yhteistyötä ja verkostoitumista niin kansalaistoimijoiden kesken kuin muiden tahojen kanssa. Alustana 9 / 18

12 toimiminen on lähestymistapana Maailma kylässä -festivaalin järjestämisessä, Mahdollisuuksien tori -verkostossa, globaalikasvatustoimijoiden tukemisessa ja globbariverkostossa. Lisäksi Kepa tekee jäsenten aloitteille ja sisältöosaamiseen perustuvaa asennevaikuttamistyötä. Jäsenyhteistyötä tehdään kansallisella ja paikallisella tasolla. Kuntatasolla Kepa edistää paikallisten kansalaistoimijoiden ja muiden toimijoiden yhteistyötä ja vahvistaa heidän toimintaansa globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Asenteisiin ja yhteiskunnalliseen ilmapiiriin vaikuttaminen ymmärretään Kepassa laajasti yksilötason globaalikasvatuksesta yhteiskunnalliseen ilmapiiriin vaikuttamiseen yleisökampanjoin ja mediassa käytävällä keskustelulla. Asenteisiin vaikuttaminen ja yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttaminen ovat monimutkaisia prosesseja. Tiedon ja näkökulmien tarjoamisen lisäksi on kosketettava ihmisten tunteita ja käyttäytymistä. Ohjelmakaudella Kepa syventää osaamistaan asennevaikuttamisesta yhdessä muiden toimijoiden ja kansainvälisten verkostojen kanssa. Kepa välittää viimeisimmät innovaatiot ja keskustelut kansainvälisistä verkostoista Suomeen yhteistä oppimista ja kokeilua varten. Uudet ajattelutavat voivat liittyä esimerkiksi arvoperustaiseen kampanjointiin tai keinoihin osallistaa Etelän kansalaistoimijat Suomessa tehtävään asennevaikuttamiseen. Hyödyllisenä ja houkuttelevana alustana toimiminen edellyttää Kepalta avoimuutta uusille tarpeille ja ajatuksille sekä innovatiivisille ja innostaville lähestymistavoille. Kepa on avoin kansalaistoimijoiden, etenkin jäsentensä, uusille ideoille. Kepa vahvistaa kansalaistoimijoiden kykyä vaikuttaa yhteiskunnalliseen ilmapiriin edistämällä kokemusten jakamista, yhteistä oppimista ja tarjoamalla koulutuksia ja neuvontaa. Oppimistilaisuudet ja neuvonta räätälöidään entistä enemmän jäsenten erityisiin tarpeisiin. Koulutukset, neuvonta, vertaisoppimisaloitteet ja erilaiset verkostoitumis- ja keskustelutilaisuudet vahvistavat jäsenten yhteistyötä ja työn tuloksellisuutta. Päämääränä on lisätä globaalikysymysten näkyvyyttä Suomessa. Kepan koulutuksissa, tilaisuuksissa ja kokouksissa hyödynnetään jäsenten ja muiden kansalaistoimijoiden asiantuntemusta. Työkaluja ja vaikutusmahdollisuuksia muutosagenteille Kepa rohkaisee suoraan ihmisiä toimimaan oikeudenmukaisen maailman puolesta tarjoamalla globaalikysymyksistä jo kiinnostuneille ihmisille työkaluja ja vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on voimaannuttaa aktiivisia kansalaisia niin, että he voivat toimia muutosagentteina. Ihmiset muodostavat ja muuttavat asenteitaan tiedotusvälineiden ja koulutuksen lisäksi epätavanomaisissa tiloissa (verkkokeskustelut, sosiaalinen media) ja lähipiirissään. Siksi on tärkeää, että ihmiset, jotka jo suhtautuvat myönteisesti globaaliin oikeudenmukaisuuteen, rohkaistuvat avaamaan suunsa ja toimimaan mielipidejohtajina lähipiirissään ja laajemminkin. Tämä voi lopulta johtaa aktivistien ja tukijoiden määrän kasvuun järjestöissä. Muutosagenteille tarjottuja työkaluja ja vaikutusmahdollisuuksia ovat esimerkiksi globbariverkoston kampanjat, Maailma kylässä -festivaali, Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo ja jäsenjärjestöjen toimintakanavat. Kepa vastaa nopeasti toimintaympäristön muutoksiin ja kokeilee uusia viestintäkanavia. Uusia innovatiivisia osallistumiskanavia tarjotaan esimerkiksi sosiaalisen median kautta. 10 / 18

13 Kepa yhteiskunnallisen keskustelun käynnistäjänä Kepa vaikuttaa yhteiskunnalliseen ilmapiriin Suomessa käynnistämällä julkista keskustelua mediassa globaaliin oikeudenmukaisuuteen liittyvissä teemoissa. Kepan omien medioiden kautta tarjotaan tietoa, tausta-aineistoa ja uusia näkökulmia. Kepan tiedotuksen jatkuvuus ja ammattitaitoisuus takaa sen, että toimittajat näkevät Kepan keskeisenä ja luotettavana tietolähteenä, joka tarjoaa uusia näkökulmia. Tavoitteena on, että suomalaisessa mediassa käsitellään globaaleja kysymyksiä ja Kepan ja sen jäsenten toimintaa säännöllisesti. Kepa etsii innovatiivisia tapoja markkinoida julkaisujaan ja kampanjoitaan potentiaalisille kohderyhmille. Kepan verkkosivustojen, Maailman Kuvalehden ja Kepaa sosiaalisessa mediassa seuraavien ihmisten määrän kasvattamisen lisäksi mediavalintoja arvioidaan kohdeyleisön saavuttamisen näkökulmasta. Tavoitteena on innostaa ihmisiä toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Maailman Kuvalehden ja Kepa.fi:n uutistuotannon journalistinen autonomia ja korkea taso muodostavat hyvän perustan uusien ideoiden nostamiseksi julkiseen keskusteluun. 11 / 18

14 3 KEPA VAHVISTAA JÄSENISTÖNSÄ TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ Strateginen tavoite 3: Kepa vahvistaa jäsenistönsä toimintaedellytyksiä. Suomen kansalaisyhteiskunnan painoarvo kasvaa. Kepa puolustaa jäsenistön taloudellisia toimintaedellytyksiä. Järjestöjen osaaminen globaalin köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi kasvaa. Kepan toiminta tällä tavoitealueella muodostuu neljästä toisiaan tukevasta osasta: Jäsensuhteiden sisäinen koordinointi ja kehittäminen Kansalaisyhteiskunnan vahvan roolin ja suotuisan toimintaympäristön edistäminen Suomessa ja globaalisti Yhteistyö Etelän kansalaistoimijoiden kanssa liittyen kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen ja suotuisan toimintaympäristön edistämiseen Etelässä Etelän kansalaisyhteiskunnan toimijoita tukevien jäsenjärjestöjen kapasiteetin kehittäminen ja yhteisen oppimisen edistäminen Kepa määrittelee kapasiteetin laajasti kykynä ja mahdollisuutena olla olemassa ja toimia organisaation oman vision, toiminta-ajatuksen ja arvojen mukaisesti. Siksi jäsenten toimintaedellytysten edistäminen ja oppimisen tukeminen kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Kepa haluaa korostaa kansalaisyhteiskunnan moninaisia tehtäviä oikeudenmukaisen maailman edistämiseksi. Suomalaisjärjestöjen oppimista ja toimintaedellytyksiä edistetään, jotta ne voivat toteuttaa koko potentiaalinsa ja eri tehtävänsä kansalaistoimijoina ja tukea Etelän kumppaneitaan samassa tehtävässä niiden omissa toimintaympäristöissä. Taulukkoon kaksi on koottu ohjelmakauden keskeisimmät aiheet liittyen jäsenistön toimintaedellytysten vahvistamiseen. Prosessit, joita seurataan ja joihin pyritään vaikuttamaan, valitaan ulkoisten mahdollisuuksien ja haasteiden, sisäisten tarpeiden ja jäsenlähtöisyyden perusteella. Oppimisen, vuoropuhelun ja yhteistyön edistäminen jäsenten ja muiden kehitystoimijoiden (Etelän kansalaistoimijat, media, tiedemaailma, yksityissektori, rahoittajat) välillä on johtava ajatus eri toiminnoissa. Lisäksi vahvistetaan globaaleja yhteyksiä. Kepan tehtävänä on inspiroida ja linkittää suomalaisia ja Etelän kansalaisyhteiskuntatoimijoita globaaleihin keskusteluihin ja liikkeisiin. 12 / 18

15 Taulukko 2 Kepan jäsenten toimintaedellytysten vahvistamiseen liittyvän työn keskeiset aiheet (päivitetään vuosittain) Poliittiset toimintaedellytykset Rahoituksen varmistaminen Kansalaistoimijoiden kyky toteuttaa eri roolejaan Suomi Kehityspoliittisen toimenpideohjelman 2012 (kansalaistoimijoiden työn osalta) ja kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen 2010 toimeenpano Vakiintunut yhteistyö UM:n ja kansalaistoimijoiden välillä (ml. lähetystöt) Kepan jäsenten eri roolien ja erityistarpeiden edistäminen suomalaisessa yhteiskunnassa Kansalaisjärjestörahoituksen osuus Suomen kehitysyhteistyövaroista (tavoite15 %) UM:n järjestörahoituksen kriteerit, laatu ja menettelytavat (kehitysyhteistyö, kehityskasvatus, INGO-tuki ja tuki Etelän järjestöille) Vaikuttaminen järjestörahoitukseen pitkäaikaisen yhteistyön mahdollistamiseksi kehitysyhteis- ja viestintä- ja kehityskasvatustyössä Kansalaistoimijoiden tukeminen eettisten standardien ja lakien ja asetusten mukaisten edellytysten noudattamiseksi ja läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden toteuttamiseksi. Kansalaisyhteiskuntatoimijoiden tukeminen kehitystuloksellisuuden parantamiseksi Globaali taso Kansalaisyhteiskunnan tila ja roolit Tulosperusteinen hallinnointi ja innovatiiviset lähestymistavat ja menetelmät kehitysyhteistyössä Rahoittajien käytännöt Suora tuki Etelän kansalaisyhteiskunnan toimijoille Etelän kansalaisyhteiskuntatoimijoiden tukeminen heidän työssään suotuisan toimintaympäristön edistämiseksi Jäsensuhteiden koordinointi ja kehittäminen Elävät jäsensuhteet painottuvat läpi ohjelman. Koordinoimalla jäsensuhteita sisäisesti Kepa varmistaa, että se tuntee hyvin jäsenensä ja niiden intressit ja toimintaedellytykset. Tavoitteena on myös vahvistaa synergioita jäsenille tarjottavien toimintojen välillä. Jäsenten tapoja ja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa Kepassa kehitetään. Jäsenten aloitteisiin vastaamiseksi päätetään kriteerit ja periaatteet. Jäsenten osaamisen tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi kehitetään ja otetaan käyttöön uusia työkaluja. Jäsenten näkemyksiä ja kokemuksia arvioidaan jäsenkyselyillä ja analysoimalla eri toiminnoissa kerättyä palautetta. Jäsentiedotuksen tavoitteita ja kanavia kehitetään, jotta jäsenet saavat tietoa Kepan tarjoamista mahdollisuuksista innostavasti. 13 / 18

16 Yhteistyössä jäsenten kanssa selvitetään mahdollisuuksia hyödyntää innovatiivisia viestintäkanavia jäsenten kokemusten ja saavutusten esille tuomiseksi ja jakamiseksi. Kattojärjestönä Kepa tarjoaa yleistä tietoa toiminnasta oikeudenmukaisen maailman puolesta toimimaan kiinnostuneille yksilöille, jäsenjärjestöille, muille kansalaistoimijoille ja muille tahoille. Etelän toimistojensa kautta Kepa tarjoaa yhteyksiä ja tietoa alueen kansalaistoimijoiden työstä ja toimintaympäristöstä. Kansalaisyhteiskunnan vahvan roolin ja suotuisan toimintaympäristön edistäminen Suomessa ja globaalitasolla Kattojärjestönä Kepa edustaa jäseniään, edistää kansalaisyhteiskunnan toimijoiden osallistumista keskeisiin prosesseihin ja kokoaa niitä toimimaan yhdessä. Kepa tukee kansalaistoimijoiden kykyä tuoda esille työtään ja saavutuksiaan, jotta ne tunnustetaan ja nähdään uskottavina ja keskeisinä kehitystoimijoina. Kepa edistää proaktiivisesti suotuisaa ympäristöä kansalaisyhteiskunnan toimijoille kehitys- ja asennevaikuttajatoimijoina. Ensisijainen kohde on ulkoministeriö (UM), mukaan lukien Suomen lähetystöt niissä pitkäaikaisissa yhteistyömaissa, joissa Kepalla on toimintaa. Kepan yhteistyö ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikön kanssa keskittyy kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tuloksellisuuden, vastuullisuuden, läpinäkyvyyden ja uskottavuuden lisäämiseen kehitystoimijoina. Yhteistyössä kansalaisjärjestöyksikön kanssa Kepa kehittää systemaattisia, toiminnallisia ja läpinäkyviä kanavia kansalaistoimijoiden vaikuttamiselle, osallistumiselle ja yhteistyölle UM:n kanssa. Yhteydenpidossa ja vaikuttamisessa muihin viranomaisiin, esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriöön (OKM), lupaviranomaisiin ja työhallintoon, Kepa korostaa kansalaistoimijoiden moninaisuutta, rehellisyyttä ja asiantuntemusta ja tuo esille kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen erityistarpeita. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE on tärkeä vaikuttamiskanava suotuisan toimintaympäristön edistämiseksi. Kepa seuraa ja osallistuu globaaliin keskusteluun ja prosesseihin kansalaisyhteiskunnan tilasta, rooleista ja kehitystuloksellisuudesta. Globaalit yhteydet mahdollistavat sen, että Kepalla on viimeisintä tietoa ja ymmärrystä. Kepa tarjoaa globaalitahoille asiantuntemuksensa suomalaisista järjestöistä kehitystoimijoina, etenkin järjestöjen vahvoista kytköksistä vapaaehtoistoimintaan ja pohjoismaisesta valtion ja kansalaistoimijoiden tiiviin yhteistyön mallista. Kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen ja suotuisan toimintaympäristön edistämiseen liittyvä yhteistyö Etelässä Kepa pilotoi kumppanuuksia Etelän järjestöjen ja verkostojen kanssa, jotka vahvistavat, koordinoivat ja edustavat kansalaisyhteiskuntaa. Kumppanuudet hyödyttävät molempia osapuolia. Kumppanuuksien avulla tuotetaan tietoa ja omakohtaista kokemusta Etelän kansalaisyhteiskuntatoimijoiden vahvistamisesta ja suotuisan toimintaympäristön edistämisestä jäsenjärjestöille ja Kepan Suomen työn kehittämiseksi. Kepa tukee Etelän kumppaneita vahvistamaan omaa toimintaansa kansalaisyhteiskunnan roolien edistäjinä ja vahvistajina omissa yhteiskunnissaan. Kumppanuudet antavat Kepalle joustavamman mahdollisuuden vastata paikalliseen tilanteeseen, koska ne eivät ole sidottuja Kepan vaikuttamistyön teemoihin. Kepa tukee kumppaneita verkottumisessa 14 / 18

17 globaaleihin keskusteluihin ja toimijoiden liittyen kansalaisyhteiskuntakeskusteluun ja kehitystuloksellisuusprosesseihin. Alueilla, joilla Kepalla on toimisto Etelässä, Kepa tarkkailee ja raportoi kansalaisyhteiskunnan tilasta yhteistyössä Etelän järjestöjen kanssa. Etelän läsnäolon kautta Kepalla on mahdollisuus myös oppia suomalaisten kansalaistoimijoiden roolista paikallisten kansalaisyhteiskuntatoimijoiden vahvistajina. Strategisten kumppanuuksien lisäksi Kepa pitää yhteyttä ja toimii muiden kansalaisyhteiskunnan vahvistamisesta ja sen tilan puolustamisesta kiinnostuneiden Etelän kansalaistoimijoiden ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Etelän kansalaisyhteiskuntaa tukevien jäsenten kapasiteetin vahvistaminen ja yhteisen oppimisen edistäminen Kapasiteetin kehittämistä tehdään eri tasoilla ja eri menetelmin. Kepa järjestää oppimistilaisuuksia, hankeneuvontaa, koulutuksia ja räätälöityjä oppimisprosesseja. Ohjelmakaudella painotetaan integroituja oppimismenetelmiä kuten vertaisoppimista, mentorointia ja esikuva/vertailuanalyysia (benchmarking). Jäsenten osaamista ja kokemuksia hyödynnetään entistä enemmän. Etelä-yhteistyöhön liittyvät koulutukset suunnataan oppimishaluisten jäsenjärjestöjen työntekijöille ja vapaaehtoisille. Peruskoulutukset ja muut oppimistilaisuudet keskittyvät siihen, miten kehitysyhteistyön käytännöt voivat parhaiten tukea Etelän kansalaistoimijoita. Koulutusten sisältö suunnitellaan ja muokataan siitä näkökulmasta, että jäseniä vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan toimijoina. Kehitysyhteistyöhankkeiden suunnittelun ja toteutuksen osalta Kepa jatkaa ympäristöllisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden, toimintaympäristön tuntemuksen ja köyhyyden syihin tarttumisen korostamista. Lisäksi tarjotaan syvemmän tason koulutusta ja oppimismahdollisuuksia. Räätälöity koulutus, organisaation kehittämistyöpajat ja mentorointi perustuvat yksittäisen jäsenjärjestön oppimistarpeisiin. Kepa tukee järjestöjä löytämään oman oppimiskysymyksensä, jotta ne tunnistavat sen, mitä ja miten kehittää omaa organisaatiota. Yhteistyö globaalitasolla samanmielisten kapasiteetin vahvistamista tekevien organisaatioiden kanssa edistää innovatiivisten lähestymistapojen kehittämistä. Jäseniä rohkaistaan ja tuetaan jakamaan osaamistaan ja kokemuksiaan niin että muutkin jäsenet oppivat, inspiroituvat ja osallistuvat keskusteluun. Kepa tuo suomalaisia kansalaisyhteiskunnan toimijoita yhteen, tunnistaa synergioita ja fasilitoi oppimista ja yhteistyötä Suomessa ja Etelässä (Kepan toimistojen kattamilla alueilla). Uusiin haasteisiin ja tarpeisiin, kuten yritysyhteistyössä tarvittavien taitojen kehittämiseen ja työhön konfliktialueilla, vastataan käynnistämällä vertaisoppimisprosesseja. Kepa kehittää pilotteja ja oppimisprosesseja oppiakseen syvemmin Etelän kansalaisyhteiskuntien vahvistamisesta. Oppimispilotteja toteutetaan niiden jäsenten kanssa, jotka ilmaisevat kiinnostusta oppia, kokeilla, kehittää omaa organisaatiotaan ja sen toimintaa sekä jakaa tuotokset muiden kanssa. Kepan vastuulla on pilottien dokumentointi ja tuotosten jakaminen laajemmin kehityssektorilla. Jäsenten motivoimiseksi oppimispilotteihin Kepa voi käyttää kannustimena esimerkiksi 15 / 18

18 rahallista tukea oppimiseen Etelän kumppanijärjestön kanssa, innovatiivisia oppimistyökaluja tai yhteistyötä akateemisten yhteistyökumppanien kanssa. Pilotteja voidaan toteuttaa Etelässä myös muilla kuin Kepan nykyisten toimistojen kattamilla alueilla. 16 / 18

19 4 JOHTAMINEN, HALLINTO JA TUKITOIMINNOT Kepalla on riittävät ja tarkoituksenmukaiset rakenteet ja menettelytavat, jotka toteuttavat Kepan arvoja ja edistävät ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Johtaminen, hallinto ja tukitoiminnot takaavat ja mahdollistavat Kepan sujuvan ja tuloksellisen toiminnan organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Kepan toiminta tällä tavoitealueella muodostuu viidestä toisiaan tukevasta osasta: Inspiroiva johtaminen ja hallinto edistävät organisaation tavoitteiden saavuttamista. Resurssien tehokas, kestävä ja läpinäkyvä käyttö. Tietohallinto. Henkilöstöpolitiikka ja hallinto edistävät henkilöstön motivaatiota ja osaamista. Toiminnan jatkuva parantaminen oppimisen kautta ja Kepan eri toimistojen yhtenäisyyden vahvistaminen. Yleiseksi tavoitteeksi on asetettu arvoperustainen lähestymistapa. Johtamista, hallintoa ja tukitoimintoja ohjaavat Kepan toiminnalliset arvot vastuullisuus, avoimuus ja rohkeus ja Istanbulin periaatteet (erityisesti läpinäkyvyys, vastuullisuus ja kestävyys). Elävät jäsensuhteet ovat ajattelutapana kaikessa toiminnassa: Kepa on olemassa jäseniään varten. Kepa tarjoaa vertaistukea jakamalla avoimesti ohjeistuksia, linjauksia, käytäntöjä ja osaamistaan. Globaali verkottuminen, strategian toinen läpileikkaava teema, on tärkeää myös tässä osassa Kepan toimintaa. Kepa osallistuu esimerkiksi kansainväliseen avoimiin lähdekoodeihin ja tietohallintoon liittyvään yhteistyöhön ja vertaa toimintaansa (benchmarking) suhteessa muihin kattojärjestöihin. Johtaminen ja hallinto Kepan hallitus ja johto edistävät omalla sitoutumisellaan Kepan strategisia tavoitteita ja arvoja. Johtamisella luodaan sellaiset puitteet, joissa organisaatio voi toimia menestyksekkäästi ja joustavasti ennakoiden ja reagoiden esiin tuleviin mahdollisuuksiin ja uhkiin. Strategisen ja poliittisen johdon tukea vahvistetaan tuottamalla hallitukselle selkeitä ja ytimekkäitä esittelyitä, päätösesityksiä ja taustoituksia. Johtotiimin ja maa/aluejohtajien yhteistyötä vahvistetaan perustamalla globaali johtoryhmä (global leadership group). Strategian mukaisesti voimavarojen tehokas käyttö, toiminnan vaikuttavuus ja henkilöstön työhyvinvointi ovat organisaation kehittämisen päätavoitteita niin hallituksen kuin toimiston osalta. Resurssien tehokas ja kestävä käyttö Kepan yleishallinto toimii hyvin eikä ohjelmakaudella ole merkittäviä kehittämistarpeita. Alueellinen työtapa Etelän toimistoissa voi kuitenkin tuoda uusia haasteita esimerkiksi 17 / 18

20 lainsäädännön, lupa-asioiden ja pankkijärjestelmien osalta. Sähköisen taloushallinnon kehittäminen jatkuu taloushallinnon tehostamiseksi ja paperinkulutuksen vähentämiseksi. Kepa kehittää riskienhallintaa ja korruption vastaisia toimia. Ympäristöohjelman tulokset arvioidaan ja ohjelmakaudelle asetetaan uudet tavoitteet. Tietohallinto Kepa kehittää tietohallintoa keskeisenä tukitoimintona. Tietohallinto koostuu tiedon käsittelystä, tietovarannoista ja - järjestelmistä sekä niiden kehittämisestä ja ylläpidosta. Tietohallinnon kehittämisen tarkoituksena on varmistaa näiden toimintojen yhteensopivuus, turvallisuus ja taloudellisuus. Tietämyksen hallinnon ja arkistoinnin osalta painotuksena on sähköisen arkistoinnin kehittäminen. Kepan kirjakokoelma karsitaan noin 20 prosenttiin sen nykyisestä koosta ja ulkoiset kirjastopalvelut lakkautetaan. Henkilöstö käyttää jatkossa sähköisiä resursseja (e-kirjat, lehdet ja muut julkaisut). Myös jäsenjärjestöt voivat käyttää näitä palveluja. Osaava ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstöhallinto ja sen kehittäminen perustuvat vuonna 2012 päivitettävään henkilöstölinjaukseen. Tavoitteena on ylläpitää nykyinen hyvä taso työtyytyväisyydessä. Osaamiskartoitus päivitetään tukemaan ohjelman toteutusta ja toteutetaan myös Kepan Etelän toimistoissa. Kepan tasa-arvosuunnitelmaan liitetään yhdenvertaisuussuunnitelma. Globaali Kepa on oppiva organisaatio Kepa seuraa ja analysoi aktiivisesti ulkoista toimintaympäristöä ymmärtääkseen ja reagoidakseen ulkoisiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Ohjelmakauden aikana tarkastellaan erityisesti eri vaihtoehtoja Kepan Etelän työn järjestämiseksi. Kepan suunnittelu-, seuranta- ja arviointijärjestelmän kehittämistä jatketaan. Toimintojen ja tulosten systemaattisen tarkastelun kautta Kepa parantaa jatkuvasti toimintaansa. Ensisijaisia kehittämiskohteita ovat suunnittelu- ja seurantakäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja toiminnan tulosten systemaattinen arviointi. Yhteistyössä jäsentensä kanssa Kepa seuraa ja osallistuu globaaliin keskusteluun tulosten ja vaikutusten arvioinnista. Kepa jatkaa EFQM Excellence (European Foundation for Quality Management) -mallin käyttämistä organisaation suorituskyvyn ja kehittämiskohteiden arvioimiseksi. Kepan sisäisenä haasteena on ohjelmakokonaisuuden yhtenäisyyden vahvistaminen integroimalla globaali henkilökunta samoihin menettelytapoihin ja yhteiseen tekemiseen. Tiedon jakaminen ja oppiminen Helsingin toimiston tiimien ja Etelän toimistojen välillä vaatii yhä kehittämistä. Tämä edellyttää muun muassa parempaa sisäistä viestintää, muilta oppimisen edistämistä, ajantasaisia ohjeistuksia ja prosessikuvauksia, jatkuvaa koulutusta sisäisten järjestelmien ja työkalujen käytössä ja seurantaa. Etelän ja pohjoisen kiinteää yhteistyötä ja oppimista edistetään myös projektimaisella työllä ja jakamalla vetovastuita entistä enemmän Etelän toimistojen työntekijöille. 18 / 18

KEPAN OHJELMA 2013-2015 Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.2012

KEPAN OHJELMA 2013-2015 Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.2012 Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.2012 Sisällysluettelo...1 Katsaus edelliseen ohjelmakauteen: saavutukset ja haasteet 2010-2012...1 Ohjelman 2013-2015 rakenne...3 Ohjelmakauden rahoitus ja muutokset...3

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Kepan toimintakertomus vuodelle Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 22/4/2016

Kepan toimintakertomus vuodelle Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 22/4/2016 Kepan toimintakertomus vuodelle 2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kevätkokous 22/4/2016 Toimintavuosi 2015 pähkinänkuoressa Suomessa eduskuntavaalit ja uusi hallitus Kehitysapumäärärahojen leikkaus ja järjestötukien

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Voiko vaikuttamista arvioida?

Voiko vaikuttamista arvioida? Voiko vaikuttamista arvioida? Miia Toikka JÄRVI-hankkeen arviointifoorumi, Helsinki 23.11.2005 Impact assessment of advocacy is like standing in a court of law: one makes a plausible case with the aim

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Liite 8A TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kepa ry Toimintasuunnitelma 2016 1/15 Sisällysluettelo JOHDANTO...3 1 KEPA JÄSENINEEN VAIKUTTAA POLIITTISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON...4 1.1 Keskeiset päättäjät edistävät kunnianhimoista

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi 13.12.2012 Gaia Consulting Oy Sanna Ahvenharju, Mikko Halonen, Erkka Ryynänen, Alina Pathan Sisältö Taustoja mallien kehitykselle -

Lisätiedot

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 VIE/TUO TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Avoimuus ja selkeys Taloudellisten ulkosuhteiden viestinnässä, kuten kaikessa viestinnässä, noudatetaan ulkoministeriön yleisiä viestintäkäytäntöjä.

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖ

ULKOASIAINMINISTERIÖ Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA 22.4.2012 Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus anne.ilvonen@ok-opintokeskus.fi 1 MENESTYVÄ YHDISTYS Monipuolinen toiminta Aktiivinen jäsenistö Sujuvat

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Yhteinen työstö. Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia

Yhteinen työstö. Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia Yhteinen työstö Liikunta- ja urheiluyhteisön kansainvälisyysstrategia STARTTI Yhteinen työstö Yhteinen ääni puuttuu? Urheiluyhteisön yhteiset linjaukset ja tavoitteet kansainväliseen vaikuttamiseen? Tavoittelemme

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot