Yhteistyö on vaikein tapa tehdä työtä, koska yhteistyö edellyttää sopimista, sovitussa ja sopimuksissa pitäytymistä. Henkilöstön joustava resursointi

Transkriptio

1 Henkilöstön joustava resursointi Valtakunnalliset koulutuspäivät Turussa YHDESSÄ ENEMMÄN Kehitysjohtaja Jukka Oresto Yhteistyö on vaikein tapa tehdä työtä, koska yhteistyö edellyttää sopimista, sovitussa ja sopimuksissa pitäytymistä. työn tekeminen yksin on TYÖELÄMÄ MUUTTUU Työelämä on muuttunut ja on siirrytty teollista yhteiskunnasta TIETOYHTEISKUNTAAN, jossa menestyminen perustuu uudenlaiseen työskentelytapaan ja tiedon käsittelyyn, Toisaalta on siirrytty ELÄMYSYHTEISKUNTAAN, jossa uudet palvelut löydetään kyselemällä, kokeilemalla ja tekemällä. Innovaatiot ja menestyminen vaativat uudistumista, kokeilua ja keskimiskykyä ns. NUOTITTOMAN TYÖN omaksumista jossa työ määritellään itse. MANKA & MÄKELÄ 2010 ORGANISAATIO DYNAAMISENA VERKOSTONA Organisaatio on dynaaminen verkosto joka on hektinen jopa kaoottinen jossa on vaikea erottaa, mistä se alkaa ja mihin se päättyy jossa kaaoksen keskellä tuotetaan uusia työskentelytapoja ja innovaatioita jolla on tiiviit kontaktit ympäristöön ja sidosryhmiin jossa työnkuvat, roolit ja jopa rakenteet muuttuvat koko ajan Organisaatio elää ja kehittyy!

2 ERILAISIA OSAAMISEN ALUEITA VERKOSTO-OSAAMINEN SOSIAALISET TAIDOT VUOROVAIKUTUSTAIDOT TEKNOLOGINEN OSAAMINEN MEDIALUKUTAITO KRIITTINEN AJATTELU KONSEPTUAALINEN AJATTELU MONIKULTTUURISUUS UUDELLA TAVALLA AJATTELEMINEN MERKITYSYHTEYKSIEN YMMÄRTÄMINEN MUOTOILUAJATTELU ITSENSÄ JOHTAMINEN YHTEISÖLLISYYS ASIANTUNTIJUUS ELÄVÄ ORGANISAATIO Elävä organisaatio on sosiaalinen järjestelmä, jossa hallinto, päätöksenteko ja jopa johtaminen on annettu itseohjautuville tiimeille, jotka muuttuvat jatkuvasti ja jotka hoitavat kaikki organisaation tehtävät ja niihin liittyvät työt. HOLACRACY DIGITALISAATIO Onnellisuus on merkittävä draiveri - pitää viihtyä - pitää olla kivaa - pitää olla hauskaa Digitalisoitumisessa ei ole kyse kokeilusta, erillisestä toiminnosta, teknologiasta vaan siitä, miten organisaatio toimii digitaalisessa ympäristössä ja millainen tämä organisaatio on! Digitaalisuus luo lisäarvoa eikä se ole vain kanava erilaisten toimintojen ja palveluiden välittämisessä. Vaatii uudenlaisia osaajia ja uudenlaisia investointeja Pitää kirjoittaa organisaatiorakenteisiin, prosesseihin ja järjestelmiin. Edellyttää toimintamallien uudistamista, joka on haastavaa kaikkia toimintoja koskevaa.

3 PALVELUTALOUS Palvelutalouden käännettä ei ole vielä täysipainoisesti ymmärretty. yhä enemmän palvelut ja palveluiden käyttö määrittävät myös sitä, mitä ja miten tuotetaan käyttäjien tarpeet kohdistuvat palveluihin, jossa teknologiat ja tuotteet ovat kokemisen välineinä. ETLA: LEHTI, ROUVINEN&YLÄ-ANTTILA 2012() Asiakkaan valta kasvaa ja asiakaskokemuksesta on tullut uusi brändi. Kyse ei enää ole yksittäisistä tuotteista, palveluista ja niiden tuottamisesta vaan siitä, miten ja kenelle ne tuotetaan. Ratkaisevaksi nousee se, kuinka hyvin palvelu ja siihen liittyvät toimintatavat vastaavat asiakkaan odotuksia ja arvomaailmaa. PALVELUKULTTUURI Palvelukulttuuri kuvaa sitä, kuinka hyvin vallitseva organisaatiokuluttuuri vastaa asiakkaan tarpeisiin läpi organisaation. Palvelukulttuuria on kaikki se vakiintunut toiminta, jonka avulla tuotetaan asiakkaalle heidän odotuksiaan vastaavaa tai ylittävää, laadukasta ja tarkoituksenmukaista LISÄARVOA. Palvelukulttuurin muutosvoima edellyttää toimintatapojen tarkastelua koko organisaatiossa ja kaikilla toiminnan tasoilla. TALOUDELLINEN MENESTYS Yli puolet korkeakouluopiskelijoista kokee, että työelämässä korostetaan liikaa tuottavuutta ja tuloksellisuutta hyvinvoinnin kustannuksella. Asiakkaan hyvä kokemus + työntekijän hyvä kokemus + liiketoiminnan menestys = TALOUDELLINEN MENESTYS Hyvinvoinnin kannalta keskeisimpiä tekijöitä ovat: esimiehen ja työtovereiden tuki kannustus luottamus

4 MONENLAISTA HYVINVOINTIA Työhön ja työntekemiseen liittyen syytä ottaa huomioon fyysinen hyvinvointi: ergonomia, työpaikkaliikunta Jokin asia koetaan positiiviseksi, jos se lisää tavalla tai toisella hetkellisesti tai pysyvästi käyttäjän hyvinvointia! sosiaalinen hyvinvointi: yhteisöllisyys, osallistuminen, osallistaminen henkinen hyvinvointi: työn mielekkyys, luottamus, luovuus Emotionaalinen hyvinvointi: tunteet, mielikuvat, arkikokemus HYVÄ TYÖILMAPIIRI Työilmapiiri on noussut tärkeäksi työpaikan valintakriteeriksi. Varsinkin nuoret arvostavat rentoa ja välitöntä ilmapiiriä. Hyvinvointiin voidaan vaikuttaa myös tilaratkaisuilla, kalusteilla, muodoilla ja valoilla! Yleisesti ilmapiirin toivotaan olevan kannustava, avoin ja tiedon liikkumista edistävä. VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIA Vaikutusmahdollisuudet toteutuvat parhaiten keskustelevassa ja yhdessä päättämistä suosivassa ilmapiirissä.

5 TYÖSKENTELYILMAPIIRI ASENNE, TYÖ JA TOISET IHMISET Hyvinvointia uhkaavista ongelmakohdista tärkeimpiä ovat: ongelmista keskustelemisen puute ja taso osaamattomuus palautteen antamisessa ja vastaanottamisessa loukkaaminen ja loukkaantuminen erilaiset epäonnistumiset ja muut vastoinkäymiset epäkohtien poisselittäminen arvoristiriidat ja niistä aiheutuva työuupuminen riittämättömyyden tunne tavoitteiden ja osaamisen kohtaaminen Asioita ja toisten ihmisten asennetta on vaikea muuttaa mutta omaa suhtautumistapaa niihin ja toisiin ihmisiin voi ja samalla muuttaa omaa työtä ja elämää! (FUHRMAN&AHOLA) ARVOSTAVA ASENNE Ihmisen on työssään saatava kokea, että häntä arvostetaan ihmisenä ei pelkästään hänen työpanoksensa vuoksi. Jokaiselle ihmiselle tekee hyvää kuulla, että työtoverista tai esimiehestä on kiva tehdä töitä juuri hänen kanssaan. Arvostava asenne on valinta. Jokaisessa tilanteessa on kaksi tapaa toimia: - arvostaa - arvostella Arvostavassa asenteessa ja huomion kiinnittämisessä onnistumiseen on pitkälti kyse positiivisesta elämänasenteesta. Jokainen valitsee itse, hakeeko toisesta virheitä vai onnistumisia. Kun työyhteisössä eri toimijat arvostavat toisiaan, saadaan heidän parhaat puolensa esiin. ( ARI RÄMÖ )

6 ASENNE TYÖHÖN Asenne työtä kohtaan on kohdallaan, kun ihmisellä on sisäinen motivaatio ja halu tehdä työtä. Sisäinen motivaatio ruokkii Innostuneisuutta luovuutta sitoutuneisuutta Työn kokeminen merkitykselliseksi lisää sisäistä motivaatiota ja ehkäisee uupumista. Onnistumisen tunteet ja arvostus puolestaan kasvattavat työn merkityksellisyyttä. ARI RÄMÖ MOTIVAATIO Motivaatio vastaa kysymykseen, miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme? MOTIVAATIO ohjaa käyttäytymistä tiettyä päämäärää kohti johdattaa suurempaan energisyyteen ja yrittämiseen nostaa toiminnan aloittamishalua ja ylläpitokykyä johtaa parempaan suorituskykyyn Mihin kannattaa kiinnittää huomiota? tehtävän ja yksilön yhteensopivuus työn hallinta ja onnistuminen työkuormituksen kohtuullisuus työkuormituksen haastavuus ja merkityksellisyys työstä saatu palaute INNOSTUS Innostus on erityisen tärkeä tehtävissä ja töissä, jotka vaativat luovuutta, asiakaspalvelua tai joissa määrän sijasta laatu ratkaisee! Innostuksen puolesta kannattaa aina taistella!

7 JOHTAMISEN TAVOITE Johtamisen tavoitteena on varmistaa oikeanlainen henkilöstö, jota organisaatiolle asetetut tavoitteet ja sen toiminta edellyttävät. Johtaminen on integroitu kokonaisuus, johon kuuluvat asioiden johtaminen MANAGEMENT ihmisten johtaminen LEADERSHIP uudistumisen johtaminen ENTRENEPEURSHIP Henkilöstön kokoonpanon tulee olla määrältään, osaamiseltaan ja laadultaan riittävä motivoitunut sitoutunut hyvinvoiva ITSENSÄ JOHTAMINEN Johtajuus on kykyä hyvään itseensä johtamiseen: hyvä itsetuntemus hyvä itseluottamus kyky itsereflektioon Itsetunto on oman itsensä hyväksymistä sellaisenaan ja omiin mahdollisuuksiinsa uskomista! Itseluottamus tarkoittaa omien taitojen maksimaalista hyödyntämistä! Muina keskeisinä elementteinä ovat ajattelemisen taito motivaatio taito siirtyä ideasta, suunnittelun ja päätöksenteon kautta tekemiseen SANOISTA TEKOIHIN