Lupa innostua TERVEYS JA TALOUSPÄIVÄT

Transkriptio

1 Lupa innostua TERVEYS JA TALOUSPÄIVÄT Tehokkuutta ja vaikuttavuutta täydennyskoulutukseen Kehitysjohtaja Jukka Oresto LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU

2 TULEVAISUUS TULEE 1900-luvun instituutioilla ja toimintaperiaatteilla ei muuteta 2000-luvun maailmaa! Huonoa toimintatapaa ei kannata tehostaa! Raha ei inhoa mitään yhtä paljon kuin epätietoisuutta! Monesta yksittäisestä hyvästä innovaatiosta ei synny hyvää kokonaisuutta! Mahdottomat haasteet vaativat mahdottomia tapoja toimia! Uudistamiseen liittyvät vaikeudet eivät ole teknisiä tai teknologisia vaan kulttuurisia! (MARCO STEINBERG 2015)

3 Kauhun hetki! Loistavat ratkaisut vääriin kysymyksiin! Missä vimma ja närkästys? FINLAND THE BEST PLACE TO DIE Elämme yhteiskunnallisten maanjäristysten aikaa!

4 TODENNÄKÖISESTÄ TULEVAISUUDESTA Kaavamainen / normaali ajattelu todennäköisestä tulevaisuudesta rakentuu niin, että data kerätään toteutuneesta historiasta ja nykyhetkestä vaikka tulevaisuus harvoin toteutuu näin. SIISPÄ Kun faktat menneestä ja nykyhetkestä ovat koossa, suurin haaste on unohtaa ne. Tulevaisuus ei riipu siitä, mitä oli tai on vaan tulevaisuudessa voi olla mitä tahansa. Keskeistä tulevaisuus ajattelussa uskaltaa kuvitella tahtoa sitoutua

5 Et voi tehdä suuria, tärkeitä tai merkityksellisiä asioita, jo tyydyt vain tekemään vähän paremmin tai vähän erilailla kuin aiemmin! ( ANDERSSON & KAIVO-OJA 2014 ) Meidän ei tarvitse työskennellä lujemmin vaan älykkäämmin! ( STUBB 2016 )

6 DIGITALISAATIO Muutos joka alalla ansaintalogiikassa: teknologiset ja tuotepohjaiset ratkaisut eivät enää yksin riitä, koska kyse ei ole yksittäisistä tuotteista, palveluista ja niiden tuottamisesta vaan siitä miten ja kenelle ne tuotetaan. merkitystaloudessa tuottajan ja kuluttajan roolit sekaantuvat. asiakkaan valta kasvaa ( käyttäjäkokemus ) aineettoman lisäarvon tuottaminen ( palveluistuminen ja palvellumuotoilu) Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja opetuksen digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Digitalisaatio tuottaa oppimisen, opettamisen ja ohjauksen radikaaleja muutoksia mutta samalla se muuttaa kaikkia työtapojamme hallinnossa, sisäisessä kehittämisessä kuin kaikissa työn tekemisen tavoissa. uudet osaamiset uudet ammatit 6 September 7, 2016

7 Ei ole muuta menetettävää kuin keskinkertaiset toimintatavat, keskinkertaiset organisaatiot ja uusavuttomat byrokraatit! PÖNÖTTÄJÄT ( JARI KOSKINEN 2012 )

8 DIGITALISAATIO JA OPPIMINEN Digitaalinen maailma tarvitsee omanlaisiaan toimijoita (robotiikka, automatiikka) ja omanlaisiaan tiloja ( seinät, esineet, tekstiilit tietoa ja tunnelmaa heijastaviksi pinnoiksi ) Kun arjen esineet ja koneet oppivat viestimään langattomasti ja sopeutuvat käyttäjän tarpeisiin, eletään ubiikkiyhteiskunnassa. Ubiikki oppiminen on kaikkiallista. Palvelun muuttuminen kone-ihminen muotoon. Merkitystaloudessa tuottajan ja kuluttajan roolit sekaantuvat. Oppija tulee mukaan oppimiseen, tuottamaan opetusaineistoa ja vertaisoppiminen vahvistuu. yhä.

9 Mikä kaikki on mahdollista kun kone oppii kuin ihminen TAI mitä seuraa kun älykäs kone kehittää tekoälyä edelleen? Kone on tullut ihmisen rinnalle tai mennyt jo joillakin aloilla ohi! ( VILLE VENÄLÄINEN 2016) Tiedon merkitys vähenee tai häviää samalla kun äly ( järjestelmät, koneet, robotit ) kasvaa! Mitä älykkäämmät koneet sen tyhmemmät ihmiset! Mitä fiksummaksi yhteiskunta tulee sen tyhmemmäksi yksilöt tulevat! ( OLLI HIETANEN )

10 ÄLYKKÄÄT KONEET JA JÄRJESTELMÄT Lähitulevaisuudessa älykkäät koneet ja järjestelmät automatisoivat monia nykyisiä töitä ja muuttavat osaamisen luonnetta. Seuraavat 20 vuotta voivat muuttaa maailmaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta! => Jo vuoteen 2020 mennessä hyvien tekijöiden osaamiset ovat jotakin aivan muuta kuin huippuammattilaisten osaamiset nyt. Muutosten vetureina ovat eliniän kasvu älykkäät koneet ja järjestelmät tietokoneistuva maailma uudet mediat uudet tavat organisoitua ja uudenlaiset hierarkiat globaalisti verkottoitunut maailma

11 TYÖELÄMÄ JA TYÖ MUUTTUVAT Työelämä on muuttunut ja on siirrytty teollisesta yhteiskunnasta TIETOYHTEISKUNTAAN, jossa menestyminen perustuu uudenlaiseen työskentelytapaan ja tiedon käsittelyyn. Toisaalta on myös siirrytty ELÄMYSYHTEISKUNTAAN, jossa uudet palvelut löydetään kyselemällä, kokeilemalla ja tekemällä. => Onnellisuus on merkittävä draiveri: pitää viihtyä, olla kivaa ja hauskaa. Innovaatiot ja menestyminen vaativat uudistumista, kokeilua ja keksimiskykyä ns nuotittoman työn omaksumista, jossa työ määritellään itse. ( MANKA & MÄKELÄ 2010 )

12 ERILAISIA OSAAMISEN ALUEITA VERKOSTO-OSAAMINEN SOSIAALISET TAIDOT VUOROVAIKUTUSTAIDOT TEKNOLOGINEN OSAAMINEN MEDIALUKUTAITO KRIITTINEN AJATTELU KONSEPTUAALINEN AJATTELU MONIKULTTUURISUUS UUDELLA TAVALLA AJATTELEMINEN MERKITYSYHTEYKSIEN YMMÄRTÄMINEN MUOTOILUAJATTELU ITSENSÄ JOHTAMINEN YHTEISÖLLISYYS ASIANTUNTIJUUS

13 Aina kun ihminen puhuu, kirjoittaa tai tekee jotain, osaaminen tulee näkyväksi!

14 UUDISTAVA OPPIMINEN: OBJEKTISTA TOIMIJAKSI Uudistava oppiminen merkitsee sitä, että oppiminen on kriittistä, pohtivaa, reflektoivaa ja kyseenalaistavaa => Oppijan omalle ajattelulle ja avauksille jätetään tilaa Oppimisessa perehdytään oman toiminnan syihin, ennakko-oletuksiin, mielikuviin ja myös mahdollisiin oppimisen esteisiin. Keskeistä oppimisessa ei ole vain löytää oikeita vastauksia ja ratkaisuja vaan myös löytää olennaiset kysymykset ja siten kohdentaa oppiminen tulevaisuuden kannalta oikeisiin tekijöihin. Oppimisessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia oppimismenetelmiä kuten projektioppimista ongelmalähtöistä oppimista autenttista ja ilmiöpohjaista oppimista ( LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGINEN OHJELMA )

15 Luennointi ja tenttikirjallisuuden määrääminen - päähän takomalla oppiminen on talletustoimintaa, jossa opiskelija nähdään tyhjänä tilinä, jonka opettaja eli tallettaja täyttää. Oppija näyttäytyy vain vastaanottavana objektina, jonka toiminta rajoittuu tiedon vastaanottoon ja taltiointiin. ( PAOLO FREIRE 2005 )

16 DIALOGI Ihmisten välisessä kanssakäymisessä voidaan erottaa kahdenlaisia perussuhteita: yksisuuntaisia eli monologisia ( INFORMAATIO ) kaksisuuntaisia eli dialogisia ( KOMMUNIKAATIO ) Dialogissa on aina vähintään kaksi osallistujaa osallistujat lähtevät omista maailmoistaan ja omista käsityksistään osallistujat tuovat julki sen, mitä pitävät tärkeänä Dialogin tarkoituksena on, että osallistujat tulevat ulos omasta maailmastaan ja luovat välilleen sellaisen yhteisen alueen, jossa kumpikin tulee viisaammaksi ja jossa syntyy kokonaan uusi käsitys asioista.

17 KEHITTÄMISEN TEEMOJA TULEVAISUUS O DIGITALISAATI PEDAGOGIIKKA OSAAMINEN PALVELUMUOTOILU DIALOGI

18