Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän vuoden 2013 talousarvio ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymäkokous Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän vuoden 2013 talousarvio ja taloussuunnitelma 233/ /2012 Yhall 100 Kuntajohdon neuvottelu Hyvinvointikuntayhtymä on toiminut nyt laajentuneessa muodossa puolitoista vuotta. Toiminnallinen yhdistäminen on hallinnollisena toimenpiteenä toteutettu ja sisällöllinen kehittämistyö on saatu käyntiin. Toimintojen yhdistäminen saman organisaation alle on mahdollistanut palvelutoiminnan tarkastelun seudullisena ja myös asiakaskriteereitä on jo voitu monilta osin yhtenäistää. Yhdistäminen on luonut mahdollisuuksia myös toiminnan tehostamiselle ja voimavarojen kohdentamiselle asiakastarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisemmin. Hyvinvointikuntayhtymän ensimmäisen vuoden talousarvio rakennettiin vuoden 2009 tilinpäätöstietojen pohjalta ja kuntien maksuosuuksien kahden vuoden kasvuksi hyväksyttiin tuolloin 0,6 %. Talousarviotavoitteeseen ei päästy johtuen erityisesti erikoissairaanhoidon ostomenojen poikkeuksellisen suuresta kasvusta. Kahden vuoden kasvu ostetussa erikoissairaanhoidossa oli 9 %, omassa erikoissairaanhoidossa 2 % ja muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa (pth. ja sostoimi) 4,1 %. Jäsenkuntien talouteen hyvinvointikuntayhtymän menokehitys on vaikuttanut eri tavoin. Kokonaisuudessaan jäsenkuntien verotuloista ja valtionosuuksista on vuonna 2009 mennyt hyvinvointikuntayhtymän vastuulla olevien toimintojen rahoittamiseen 58,2 % ja vuonna 2011 vastaava luku oli 55,4 %. (liite 1). Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit ovat viime vuosina liikkuneet 4-5 %:n välillä ja ennuste tuleville vuosille on tasolla 4 %. Peruspalvelujen hintaindeksin muutos on ollut vuosina haarukassa 2-3 % vuosittain ja kuntasektorin palkansaajien ansiotasoindeksin kasvu vuosittain 2,5-3,5 %. Vuosille peruspalveluindeksin kasvuksi ennustetaan 2,3-3,0 prosenttia vuosittain ja ansiotasoindeksin muutokseksi 2,3-3,3 %. Sairaanhoitopiiri on omissa taloussuunnitelmissaan ennakoinut vuotuisen menokasvun olevan 3,5 %. (liite 2 ja 3) Hyvinvointikuntayhtymään kohdistuva palvelutarve väestön ikääntymisen myötä kasvaa. Tällä hetkellä suurimmat ikäluokat ovat vuotiaat ja nämä suuret ikäluokat käyttävät terveydenhuollon ja myös erikoissairaanhoidon palveluja aiheuttaen kasvavia kustannuksia. Yli 65-vuotiaiden määrän kasvu ja erityisesti yli 75-vuotiaiden määrän kasvu tällä vuosikymmenellä aiheuttaa lisääntyvää kysyntää vanhuspalveluihin, mutta myös terveydenhuollon palveluihin. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tarve alueella on myös suuri ja siihen vastaaminen riittävän varhain ja ennakoiden, on pitkän ajan investointi. Lasten ja nuorten hyvinvointiin niin ikään tulee kyetä reagoimaan ennakoidusti ja laajalla rintamalla, jotta vältytään jatkuvasti kasvavilta ns. häiriökustannuksilta. Hyvinvointikuntayhtymän palvelurakenteessa on tapahtunut ja tapahtumassa muutoksia. Ensihoito siirtyy sairaanhoitopiirin vastuulle vuoden 2013 alussa. Ensihoidon palvelutasoa ja valmiutta ollaan nostamassa ja kustannusten jako ei

2 ole vielä tiedossa. Ennakoitavissa on, että ensihoidon kustannukset tulevat nousemaan varovasti arvioiden %. Työterveyshuolto on kilpailutettu ja sen tuottamisesta vastaa alkaen Condia Oy. Työterveyshuollon muutos ei tuo taloudellisia paineita kuntayhtymälle. Synnytystoiminta hyvinvointikuntayhtymän omana toimintana loppuu ja siitä aiheutuva lisäkustannus sairaanhoitopiirin ostoissa kompensoidaan menosäästöinä omassa toiminnassa sekä kirurgisen palvelun alueen ulkopuolelle tapahtuvan myynnin lisääntyvänä tulona. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa tullaan linjaamaan mm. päivystystoiminnan laajuus ja sisältö koko sairaanhoitopiirin alueella sekä sairaanhoidollisten tukipalvelujen (lääkekeskus, radiologia, laboratorio, apuvälineet) toteuttaminen tulevaisuudessa. Hyvinvointikuntayhtymän oman palvelurakenteen kehittämistyötä ollaan parhaillaan tekemässä ja siihen liittyvät pitemmän ajan linjaukset ja toimenpide-esitykset saadaan työstettyä syksyyn mennessä. Jo tässä vaiheessa on kuitenkin tiedossa mm. maisema-analyysin perusteella kohteet, joihin on pureuduttava kustannuskehityksen hillitsemiseksi. Hyvinvointikuntayhtymän palvelutoimintaa koskevat tulevaisuuden linjaukset voidaan tässä vaiheessa kiteyttää seuraaviin: lähtökohtana tulee olla väestön todellinen palvelutarve ja siihen vastaaminen ensisijaista on perusterveydenhuollon toimivuus ja ihmisten arjen pärjäämiseen liittyvän tuen varmistaminen päivystysvalmius tulee arvioida huomioiden väestön tarve ja ensihoidossa tapahtuva muutos laitoshoitovaltaisuutta on vähennettävä ja vahvistettava kotona pärjäämisen keinoja lasten ja perheiden varhaiseen tukemiseen on vastattava kaikkien toimijoiden yhdessä nuorisotyöttömyyden nollatoleranssitavoite tulee olla ohjaavana tavoitteena kaikkien toiminnassa alkoholiohjelma käytännön toimenpiteiksi kaikilla toimijatasoilla liikunta, tupakoimattomuus ja painonhallinta yhteiseksi tavoitteeksi Edellä olevien linjausten toteuttaminen on edellytyksenä sille, että hyvinvointikuntayhtymän menokehitys on mahdollista pitää yleisen kustannuskehityksen rajoissa. Oman toiminnan tuottavuutta lisäämällä voidaan niin ikään vaikuttaa menokehitykseen. Henkilöstömenokehitykseen vaikuttaa olennaisimmin yleinen palkkatason kehitys ja henkilöstön saatavuus sekä henkilöstön ikärakenne. Hyvinvointikuntayhtymän henkilöstön keski-ikä on 47,4 vuotta ja henkilöstöstä eläköityy vuoteen 2020 mennessä %. Liitteenä 4 olevaan taulukkoon on laskettu hyvinvointikuntayhtymän vuosia koskeva kuntien maksuosuuksien kehitys. Lähtökohtana on tapahtunut kehitys vuoteen 2011 sekä ennakoitavissa oleva kehitys kuluvalle vuodelle ja yleiseen kustannustasokehitykseen perustuvat laskelmat vuosille (Liite 4). Investointien osalta lähtökohtana on, että hyvinvointikuntayhtymä ei itse investoi uusiin rakennuskohteisiin, vaan vastaa olevan palvelutuotannon kannalta välttämättömän rakennuskannan toiminnallisuudesta ja kunnosta sekä toiminnan kannalta välttämättömän kaluston ja laitteiston hankinnasta. Palvelutoiminnan vaatimat uudet tilat pyritään ensisijaisesti vuokraamaan. Ehdotus: Käydään keskustelu ja otetaan kantaa hyvinvointikuntayhtymän toimintaa koskeviin keskeisiin linjauksiin sekä taloussuunnitelmaan vuosille

3 Päätös: Merkittiin tiedoksi Hannu Kallungin esitys kuntayhtymän tulevaisuuden linjauksista ja Hannu Heikkisen esitys taloussuunnitelmasta vuosille ja käytiin asiasta keskustelu. Keskustelussa nostettiin esille mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, kotona asumisen tukeminen, palveluntarpeeseen vaikuttaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keinoin, kuntayhtymän maine vetovoimaisena työyhteisönä, aktiivinen rekrytointi, oman palveluntuotannon ja ostopalvelujen tarkoituksenmukainen käyttö sekä tehokas, taloudellinen ja vaikuttava toiminta. Keskeistä on suunnitella, miten yhteisesti sovitut linjaukset viedään käytäntöön. Hyväksyttiin alustavat linjaukset. Päätettiin, että talousraamista ja toiminnan linjauksista käydään kuntakohtaiset neuvottelut juhannukseen mennessä. Talousraamista ja toiminnan linjauksista on käyty keskustelua Siikajoen hallituksen kanssa , Pyhäjoen hallituksen edustajien kanssa ja Raahen kaupunginhallituksessa asiaa on sovittu esiteltävän Lisäksi asia on ollut esillä vuoden 2011 tilinpäätösesittelyn yhteydessä Raahen valtuustossa , Vihannin valtuustossa ja Pyhäjoen valtuustossa Vuoden 2013 talousarvioon vaikuttavia asioita yleisen kustannuskehityksen lisäksi ovat mm. seuraavat asiat: Työterveyshuollon tuottaa Condia Oy lukien Synnytystoiminta siirtynyt sairaanhoitopiirin toiminnaksi kesäkuussa 2012 Ensihoito siirtyy sairaanhoitopiirin toiminnaksi Pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu käynnistyy Päivystysasetus tullenee voimaan 2013 Vanhuspalvelulaki tullenee voimaan 2013 Vanhuspalvelujen kysyntä kasvaa - paikkatarve Kaupunginrantahankkeen mahdollinen toteutuminen Ruukin terveysaseman tilat valmistuu 2013 keväällä Vihanti liittyy Raaheen Edellä mainituilla asioilla on taloudellisia vaikutuksia, joita kaikilta osin ei vielä tässä vaiheessa ole tarkasti tiedossa. Omistajaohjaustr Omistajaohjaustyöryhmä esittää yhtymähallitukselle, että hyvinvointikuntayhtymän vuoden 2013 talousarvion valmistelu tehdään edellä olevien linjausten pohjalta siten, että kuntien maksuosuudet voivat olla yhteensä enintään euroa (liitteenä laskelma jäsenkuntalaskutuksista vuosille ). Päätös: Merkittiin tiedoksi vuoden 2013 talousarvion valmistelusta kunnanjohtajien seuraavat kannanotot: Kunnanjohtaja Matti Soronen: Pyhäjoen kunnan verorahoituksen kasvu vuodelle 2013 on 2,7 %, joten tältä pohjalta Pyhäjoen kunnan sosiaali- ja terveystoimen nettomenot (pois lukien eläkekulut) voivat olla euroa vuonna Kunnanjohtaja Kaisu Tuomi: Talousarvioon voidaan hyväksyä menojen kasvuna ainoastaan 2 % henkilöstömenoihin. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen ja kunnanjohtaja Leena Mikkola-Riekkinen:

4 Talousarvio tulee laatia realistiseksi Yhtymähallitus hyväksyy, että hyvinvointikuntayhtymän vuoden 2013 talousarvion valmistelu tehdään edellä olevien linjausten pohjalta siten, että kuntien maksuosuudet voivat olla yhteensä enintään euroa (liitteenä laskelma jäsenkuntalaskutuksista vuosille ). Yhtymähallitus: Yhall 115 Esityslistan mukana lähetetään luonnos kuntayhtymän tavoitteiksi. Ulkoiset tulot ja menot sisältävää talousarvioesitystä esitellään yhtymähallitukselle kokouksessa. Yhtymähallitus hyväksyy kuntayhtymän tavoitteet. Talousarvion valmistelua jatketaan yhtymähallituksen hyväksymien linjausten mukaisena. Yhtymähallitus: Yhall Omistajaohj.tr 7 Esityslistan mukana lähetetään vuoden 2012 talousarvioesityksestä kuntayhtymän johtajan katsaus, kuntayhtymän tavoitteet ja tuloslaskelma sekä jäsenkuntien kustannusosuudet tuoteryhmittäin. Omistajaohjaustyöryhmä hyväksyy esityksen vuoden 2013 talousarvioksi. Päätös: Omistajaohjaustyöryhmä päätti jättää talousarvion käsittelyn pöydälle käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa Yhtymähallitukselle esitellään talousarvion laadintatilanne. Esityslistan mukana lähetetään vuoden 2013 talousarvioluonnos. Yhall 141 Yhtymähallitus merkitsee tiedoksi talousarvion laadintatilanteen ja esityksen käsittelyä jatketaan hallituksessa omistajaohjaustyöryhmän käsittelyn jälkeen. Yhtymähallitus: Henkilöstöjohtaja Mikko Weissenfelt poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo

5 Omistajaohjaustr Kokouksessa esitellään tuoteryhmittäin kustannusvaikutuksineen tarkemmat esitykset vuoden 2013 talousarvioon sekä esitykset pitemmällä aikavälillä toteutettavista toimenpiteistä. Omistajaohjaustyöryhmä hyväksyy vuoden 2013 talosarvioesitykseen tulosalueittain liitteessä esitetyt kustannussäästötoimenpiteet, jotka alentavat jäsenkuntien maksuosuuksia yhteensä eurolla. Kevään 2013 aikana valmistellaan yhdessä jäsenkuntien kanssa kehittämis-suunnitelma menorakenteen sopeuttamiseksi kuntien kantokykyyn. Päätös: Yhtymähallitus esittää jäsenkuntien valtuustojen hyväksyttäväksi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille Palvelusopimukseen sisältyvät jäsenkuntien kustannusosuuksien määräytymisperusteet Yhtymähallitus: Yhtymähallituksen jäsen Matti Pahkala saapui kokoukseen klo asian käsittelyn aikana. Tehdyt esityskset: Yhtymähallituksen varapuheenjohtaja Kalevi Kiviniitty esitti, että Siikajoen kylän terveysaseman lakkauttaminen poistetaan palvelusopimuksen alussa olevalta karsintalistalta. Yhtymähallituksen jäsen Reijo Pelkonen esitti, ettei lähdetä toteuttamaan 2,2 miljoonan euron karsintaohjelmaa. Esityksiä ei kannatettu. Yhtkok 4 Yhtymäkokouksen koollekutsuminen Yhall 157 Kuntayhtymän vuoden 2013 talousarvio on käsitelty Raahen kaupunginvaltuustossa Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yksi mielisesti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talous ar vion seuraavin lisäyksin ja muutoksin: hyvinvointikuntayhtymän talousarvioon kohtaan hen kilöstömenot lisätään euroa kesäkuun 2013 kaupunginvaltuuston kokoukseen tuo daan valtuutettujen tarkastel tavaksi miten Raahen seudun hyvinvoinkun tayhtymän talousarvio on toteutu nut, kun toiminnalliset ja taloudelliset toi menpiteet on sopeutet tu palveluraken netar kastelun kautta yhteen. Siikajoen kunnanvaltuusto : "Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että se hyväksyy Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän vuoden 2013

6 palvelusopimuksessa olevat menojen karsimiskohteet Siikajoella seuraavasti: Mäkelänrinteen hoivaosaston laitospaikkojen muuttaminen asumispalveluiksi Siikajoenkylän terveysaseman lakkauttamisen kustannussäästöistä on tehtävä tarkka laskelma ennen lopullisen päätöksen tekemistä; asia ratkaistaan valtuustossa kevään 2013 aikana. Siikajoen kunnan palvelusopimus laaditaan euron määrärahan pohjal ta. Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että palvelusopimukseen sisältyvät yhteiset menoleikkaukset ja henkilöstökulujen vähentäminen voidaan toteuttaa kuntayhtymän hallituksen esittämällä tavalla. Samoin kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvion 2013 sekä taloussuunnitelman hyväksymistä muilta osin. Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päätöksen tulleen valtuuston päätökseksi." Pyhäjoen kunnanvaltuustossa käsittely oli ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio 2013 ja -suunnitelma vuosille hyväksyttiin. Kun jo tehdyt päätökset poikkeavat yhtymähallituksen esityksestä ja toisistaan, joudutaan kutsumaan yhtymäkokous koolle. Jäsenkuntien valtuustoissa hyväksyttävänä olevan kuntayhtymän voimaan tulevan perussopimuksen yhtymäkokousta koskeva 7 pykälä on seuraava: 7 Yhtymäkokous Yhtymäkokous kutsutaan koolle siinä tapauksessa, että jäsenkuntien valtuustot tai toimielimet, joille päätös valtaa on siirretty, eivät ole yhtymähallituksen päättämässä määräajassa saaneet jossakin niille kuuluvassa asiassa syntymään yhtäpitäviä päätöksiä. Jäsenkuntien hallitusten tehtävänä on valita mainitun yksittäisen asian ratkaisemista varten yhtymäkokousedustajat. Edustajien toimikausi päättyy, kun koolle kutsumisen syynä ollut asia on tullut loppuun käsitellyksi. Yhtymäkokouksen koolle kutsuminen on yhtymähallituksen tehtävänä. Yhtymähallituksen tulee viipymättä kutsua yhtymäkokous koolle myös siinä tapauksessa, että vähintään kahden jäsenkunnan kunnanhallitukset sitä ehdottavat. Yhtymäkokouksessa on kunnista seuraavat määrät edustajia ja henkilökohtaisia varaedustajia: Raahe 8 Siikajoki 3 Pyhäjoki 2 Yhteensä 13 Yhtymäkokouksen paikkajakoa tarkistetaan kunnanvaltuustojen yhtäpitävin päätöksin. Yhtymäkokousedustajat valitaan tasa-arvolain säännökset huomioon ottaen niin, että kokoonpano vastaa jäsen kuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien viimeksi toimitetuissa kunnallisvaaleissa saamaa ääni osuutta kuntayhtymän alueella kunnallisvaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Kunnanhalli tusten tehtävänä on sopia vaalikautta varten paikkajako kunnallisvaaleja seuraavan maaliskuun loppuun men nessä. Yhtymäkokouksessa on kullakin edustajalla yksi ääni.

7 Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta edustajista on saapuvilla. Yhtymäkokouksen kokouskutsu on lähetettävä vähintään seitsemän päivää ennen kokousta jäsenkuntien kun nanhallituksille, valituille kokousedustajille sekä yhtymähallituksen jäsenille. Yhtymäkokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan sekä tarvittaessa varapuheenjohtajan. Yhtymäkokouksen osalta noudatetaan soveltuvin osin kuntalain kunnanvaltuustoa koskevia säännöksiä. Yhtymähallituksen tulee tehdä yhtymäkokouksen käsiteltäväksi tulevassa asiassa päätösesitys. Kuitenkin tarkas tuslautakunta tekee tarkastusta koskevissa asioissa päätösesityksen. Yhtymähallitus päättää kutsua koolle yhtymäkokouksen käsittelemään kuntayhtymän vuoden 2013 talousarviota ja taloussuunnitelmaa ja esittää, että jäsenkuntien hallitukset valitsevat yhtymäkokoukseen edustajat. Yhtymähallitus esittää, että yhtymäkokous hyväksyy kuntayhtymän vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunni telman yhtymähallituksen tekemän esityksen mukaisena. Yhtymähallitus: Yhtkok Esityslistan mukana toimitetaan kuntien valtuustojen päätökset hyvinvointikuntayhtymän vuoden 2013 talousarvion ja ta loussuunnitelman käsittelystä ja yhtymähallituksen esitys vuoden 2013 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi. Yhtymäkokous: Vuoden 2013 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty yhtymähallituksen esityksestä poikkeavat seuraavat kannatetut muutosesitykset: Edustaja Katja Hänninen esitti, että hyvinvointikuntayhtymän talousarvioon kohtaan henkilöstömenot lisätään euroa. Edustajat Virpi Aho, Matti Pohjola ja Joni Lackström kannattivat Hännisen esitystä. Edustaja Matti Pohjola esitti euroa lisättäväksi talousarvioon Siikajoenkylän terveysaseman toiminnan jatkamiseen. Edustajat Esko Kantola ja Katja Hänninen kannattivat esitystä. Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys äänestysjärjestykseksi siten, että ensin äänestetään Katja Hännisen esityksestä ja sen jälkeen Matti Pohjolan esityksestä. Äänestysmenettelyksi puheenjohtaja esitti nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat Katja Hännisen esitystä äänestävät EI ja ne, jotka kannattavat yhtymähallituksen esitystä äänestävät JAA. Äänestysesitys hyväksyttiin. Annetussa äänestyksessä yhtymähallituksen esitys sai 8 ääntä (Aulakoski Antero, Hirvonen Maija-Leena, Kantola Esko, Karppinen Aimo, Lumijärvi Liisa, Pahkala Matti, Ranta Kaisa, Widnäs Helena) ja Katja Hännisen esitys 5 ääntä ( Aho Virpi,

8 Hänninen Kat ja, Lackström Joni, Pohjola Matti, Vuori Pertti). Äänestysluettelo on liitteenä 1. Puheenjohtaja totesi, että yhtymäkokous oli äänin 8-5 hyväksynyt yhtymähallituksen esityksen. Seuraavaksi äänestysmenettelyksi puheenjohtaja esitti nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kannattavat Matti Pohjolan esitystä äänestävät EI ja ne, jotka kannattavat yhtymähallituksen esitystä äänestävät JAA. Äänestysesitys hyväksyttiin. Annetussa äänestyksessä yhtymähallituksen esitys sai 7 ääntä (Aho Virpi, Au lakoski Antero, Hirvonen Maija-Leena, Karppinen Aimo, Lumijärvi Liisa, Pahkala Matti, Widnäs Helena) ja Matti Pohjolan esitys 6 ääntä (Hänninen Katja, Kantola Esko, Lackström Joni, Pohjola Matti, Ranta Kaisa, Vuori Pertti). Äänestysluettelo on liitteenä 2. Puheenjohtaja totesi, että yhtymäkokous oli äänin 7-6 hyväksynyt yhtymähallituksen esityksen. Yhtymäkokous hyväksyi yksimielisesti edustaja Katja Hännisen esityksestä seuraavan li säyksen: Kesäkuun 2013 valtuustojen kokouksiin tuodaan valtuutettujen tarkas teltavaksi, miten Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän talousarvio on toteutu nut, kun toiminnalliset ja taloudelliset toimenpiteet on sopeutettu palvelurakennetarkastelun kautta yhteen. Merkittiin pöytäkirjaan, että Katja Hänninen, Joni Lackström ja Matti Pohjola jättä vät hyvinvointikuntayhtymän talousarvioon ja suunnitelmaan eriävät mielipiteet, jotka kirjallisena liitetään pöytäkirjaan.