Työ- ja elinkeinoministeriö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinoministeriö"

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö Kehityshanke hallinnonalan konserniohjauksen mallintamiseksi ja toteuttamiseksi Loppuraportti

2 Sisällysluettelo 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely Johdon yhteenveto Projektin lähtökohdat ja tavoitteet Projektin etenemismalli Projektiorganisaatio 8 2. TEM-konserniohjauksen malli TEM-konserniohjauksen muutostilanne TEM-konserniohjauksen kokonaisuus TEM-konserniohjauksen prosessimalli TEM-konserniohjauksen keskeiset muutokset TEM-konserniohjauksen vastuut TEM-konserniohjauksen vuosikello Hallinnonalan strategioiden toimeenpano Virastojen ja laitosten ohjauksen koordinointi Virastojen ja laitosten toiminnan suunnittelu Tavoitteiden sopiminen ja ohjaus Konserniohjauksen keinot Yhteenveto johtamisfoorumeista Hallinnonalan toimijaryhmät Toimijaryhmien ohjausotteet Virastojen ja laitosten operatiivinen johtaminen Seuranta, raportointi ja arviointi Hallinnonalan strategioiden suunnittelu TEM-konsernistrategian määritys Yhteenveto TEM-konsernistrategian sisältörakenne Tavoitelinjausten jalkautus Substanssistrategioiden määritys 28 2

3 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.1 Johdon yhteenveto Ministeriön perustehtävä ja tahtotila Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) aloitti toimintansa Ministeriön perustehtävänä on vastata Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Laaditun vision mukaan Suomi on vuonna 2011 kansainvälisissä kilpailukykyja hyvinvointivertailuissa maailman huippua ja Suomessa on tuolloin myös maailman paras innovaatioympäristö. Kehitysprojektin tavoitteet Määritetyn tahtotilan saavuttamiseksi TEM käynnisti kehitysprojektin hallinnonalan konserniohjauksen kehittämiseksi yhteistyössä BearingPointin kanssa. Kehitysprojekti oli korostetusti hallinnonalan yhteistyöhanke. Kehitysprojektin tavoitteena oli rakentaa hallinnonalalle konserniohjauksen malli sekä tunnistaa ja kehittää konserniohjauksessa tarvittavia lähestymistapoja, työkaluja ja johtamiskäytäntöjä. Kehitysprojekti toteutettiin kolmessa vaiheessa 1. Toimintaympäristön ja konserniohjauksen analyysi 2. Konserniohjauksen malli, työkalut ja käytännöt 3. Toimeenpanon käynnistäminen Konserniohjauksen muutostilanne Kehitysprojektin ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli muodostaa selkeä kokonaiskuva konserniohjauksen lähtötilanteesta, tunnistaa keskeiset kehittämiskohteet sekä kartoittaa keskeisten sidosryhmien odotukset kehitysprojektille. Lähtötilanteen analyysissä nousi esille paljon tärkeitä yksityiskohtia liittyen sekä konserniohjaukseen että strategisiin valintoihin ja operatiivisiin toimintoihin. Konserniohjauksen kehittämisen näkökulmasta lähtötilanteen analyysin keskeiset johtopäätökset voidaan kiteyttää seuraavasti: 1. Konserniohjaus käsitteenä jäsentymätön 2. Paineita ministeriön ohjausotteen tiivistämiseen 3. Ministeriölle yksi yhteinen ääni 4. Konsernistrategia ohjauksen lähtökohdaksi 5. Kysymys on pohjimmiltaan yhteistyöstä Konserniohjaus käsitteenä Ministeriö yhdessä hallinnonalan toimijoiden kanssa muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, joka osaltaan vastaa hallitusohjelman toteuttamisesta sekä suomalaisen työja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämisestä globaalissa taloudessa. Konserniohjaus on tavoitteellinen johtamiskokonaisuus, joka muodostuu mm. seuraavista asioista: Suunnitteluprosessit Seuranta- ja arviointi- ja raportointiprosessit Rakenneratkaisut Päätöksenteon vastuut ja foorumit Näihin liittyvät työkalut ja käytännöt Konserniohjaus perustuu ministeriön ja hallinnonalan toimijoiden väliseen vuorovaikutteisuuteen ja yhteistyöhön sekä selkeisiin rooleihin. 3

4 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.1 Johdon yhteenveto Ministeriön ja hallinnonalan toimijoiden roolijako Ministeriön päämääränä on osaltaan toteuttaa hallitusohjelmaa sekä vastata hallinnonalan toimijoiden strategisesta ohjauksesta. Käytännössä ministeriön konserniohjausrooli kiteytyy seuraaviin teemoihin: Hallinnonalan strategioiden määrittäminen Tavoitteiden asettaminen hallinnonalalle Hallinnonalan tavoitteiden seuranta ja arviointi Ministeriön sisäisistä rooleista on tärkeätä ymmärtää, että konserniohjaus on koko ministeriön vastuulla oleva kokonaisuus eikä ainoastaan Konserniohjausyksikön tehtävä. Hallinnonalan toimijat toteuttavat konsernistrategiaa sekä ministeriön niille asettamia tavoitteita. Hallinnonalan toimijoiden vastuulla on oman strategiansa valmistelu sekä operatiivisen toiminnan suunnittelu ja johtaminen. Hallinnonalan toimijoilla on lisäksi vastuu raportoida tuloksista ministeriölle sovitulla tavalla. Konsernistrategia määrittää työ- ja elinkeinopolitiikan tavoitteet ja keinot parantaa suomalaisen toimintaympäristön ja suomalaisten toimijoiden kilpailukykyä. Keskeisenä lähtökohtana on kuitenkin se, että markkinat ja toimijoiden kilpailukyvyn ja siten myös strategian menestyksen edellytykset määräytyvät kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Seurannassa, raportoinnissa ja arvioinnissa keskitytään erityisesti konsernistrategian tavoitelinjausten onnistumiseen ja vaikutuksiin asiakasrajapinnassa. Näiden perusteella tehdään tarvittavat ohjauspäätökset ja korjaavat toimenpiteet. Ohjauksen pitää olla herkkä vastaamaan nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Heikot signaalit hyödynnetään. Uudistus- ja kehittämisdynamiikka on keskeinen periaate. Tavoiteasetannassa ja mittaamisessa painotetaan erityisesti tuloksiin ja vaikuttavuuteen liittyviä mittareita panostuksia kuvaavien mittareiden sijaan. Uudistuva työ- ja elinkeinopolitiikka Konsernistrategian onnistumista seurataan, raportoidaan ja arvioidaan ensisijaisesti konsernistrategian tavoitelinjauksia sekä niistä johdettuja tavoitteita vasten. Osastojen johdolla työstettävät substanssistrategiat sekä niissä määritetyt tavoitteet rakentuvat konsernistrategialle sekä siinä määritetyille tavoitelinjauksille. 4

5 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.1 Johdon yhteenveto KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ HALLINNONALAN KONSERNIOHJAUS Strategian seuranta, raportointi ja arviointi Strateginen suunnittelu Ohjauksen keinot Strategian toteutus Hallinnonalan konsernistrategia Tulosohjaus Hallinnonalan toimijaryhmät Substanssistrategiat Hallitusohjelma Toimintaympäristön analyysi Tahtotila ja tavoitelinjaukset Säädösohjaus Informaatio-ohjaus Asiakkaat Konsernin toimintamalli Kehitystoiminnan ohjaus Hallitus- ja johtokuntatyö Yhteistyökumppanit ja verkostot 5

6 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.2 Projektin lähtökohdat ja tavoitteet Ministeriön perustehtävä ja tahtotila Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) aloitti toimintansa Ministeriön perustehtävänä on vastata Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Laaditun vision mukaan Suomi on vuonna 2011 kansainvälisissä kilpailukykyja hyvinvointivertailuissa maailman huippua ja Suomessa on tuolloin myös maailman paras innovaatioympäristö. TEM:n perustehtävä ja visio edellyttävät vahvaa yhteistyön henkeä koko konsernissa ja myös aktiivisuutta konsernin suhteissa ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin. Ministeriön toiminnallisena tavoitteena on rakentaa Suomen modernein ministeriö / organisaatio, jolla on vahva sisäinen koheesio. Sisäinen yhtenäisyys yhteisen tehtävän kautta Matalat rajat osastojen ja yksiköiden välillä Toimintaympäristön muutossuuntia ennakoiva ja herkästi reagoiva organisaatio Tavoitteena valtionhallinnon (3,4) ylittävä työtyytyväisyys 3,5 Kukaan ei omista asioitaan eikä henkilöstöään, pelataan niissä kokoonpanoissa, mitä kulloinkin tarvitaan Kehitysprojektin tavoitteet Määritetyn tahtotilan saavuttamiseksi TEM käynnisti kehitysprojektin hallinnonalan konserniohjauksen kehittämiseksi yhteistyössä BearingPointin kanssa. Kehitysprojekti oli korostetusti hallinnonalan yhteistyöhanke. Kehitysprojektin tavoitteena oli rakentaa hallinnonalalle konserniohjauksen malli sekä tunnistaa ja kehittää konserniohjauksessa tarvittavia lähestymistapoja, työkaluja ja johtamiskäytäntöjä. Kehitysprojekti toteutettiin kolmessa vaiheessa, kuten seuraavalla sivulla on yksityiskohtaisemmin esitetty 1. Toimintaympäristön ja konserniohjauksen analyysi 2. Konserniohjauksen malli, työkalut ja käytännöt 3. Toimeenpanon käynnistäminen 6

7 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.3 Projektin etenemismalli 1. Toimintaympäristön ja konserniohjauksen analyysi Tavoitteena oli muodostaa yhteinen näkemys ministeriön hallinnonalan ohjauksesta ja kehitystarpeista 2. Konserniohjauksen mallin / ydintehtävien sekä työkalujen ja käytäntöjen määrittäminen Tavoitteena oli rakentaa selkeä konserniohjauksen malli, jolla hallinnonalan strategiaa johdetaan sekä paikantaa ja osin rakentaa konserniohjauksessa tarvittavat instrumentit (esimerkit alla) 3. Toiminnallistamisen käynnistäminen Tavoitteena oli käynnistää sekä ratkaisumallin jalkauttaminen että tarvittavat jatkokehitystoimenpiteet Toimintaympäristön analyysi Toiminnan organisointi, mm. Johtamisjärjestelmä, mm. Jalkautussuunnitelma Konserniohjauksen lähtötilanne Organisaatiorakenne Kokousstruktuurit ja käytännöt Toimenpiteet, esim. Strategiset tavoitteet Konsernin rooli ja johtamisote Päätöksenteko ja vastuut Valmennukset Johtamismallit ja käytännöt Konsernipalvelut Johtamistyylit ja käytännöt Viestintä Vahvuudet ja heikkoudet Suunnittelu- ja raportointi, mm. Suorituksen johtaminen Mallien täsmennys Odotukset ja reunaehdot Strateginen suunnittelu Tavoitteet ja mittaaminen, mm. Aikataulut ja vastuut Toiminnan suunnittelu Mittarit ja tavoitteet Kehityssuunnitelma Budjetointi Tavoitehierarkiat Kohteiden priorisointi Raportointi (vuosi kk) Tuloskortit Kehitystyön projektointi Haastattelut Web-kysely Projektiryhmän workshop Projektiryhmän workshop Projektiryhmän workshop Projektiryhmän workshop Projektiryhmän workshop Kirjallinen ja muu aineisto Projektiryhmän ja muiden asiantuntijoiden valmistelutyö sekä tulosten raportointi 4. Projektinhallinta, ohjausryhmätyö ja viestintä 7

8 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.4 Projektiorganisaatio Ohjausryhmä Projektin ohjausryhmän tehtävänä oli asettaa kehitysprojektille tavoitteet, seurata toteutusta sekä tehdä tarvittavat ohjauspäätökset kehitysprojektin etenemisen ja ehdotettujen sisältöratkaisujen osalta. Ohjausryhmän jäsenet olivat: Kansliapäällikkö Erkki Virtanen (puheenjohtaja) Valtiosihteeri Mikko Alkio Valtiosihteeri Katariina Poskiparta Konserniohjausyksikkö Kalle J. Korhonen Strategia- ja ennakointiyksikkö Markku Wallin Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Tuija Oivo Innovaatio-osasto Petri Peltonen Talousyksikkö Eero Murto Konsernipalveluiden kehittämiskeskus Anssi Paasivirta Finnvera Pauli Heikkilä Finpro Jorma Turunen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Leila Helaakoski Tekes Veli-Pekka Saarnivaara Huoltovarmuuskeskus Asko Harjula Energiamarkkinavirasto Asta Sihvonen-Punkka Konserniohjausyksikkö Marjukka Aarnio Konserniohjausyksikkö Sirpa Alitalo Projektiryhmä Projektiryhmän vastuulla oli operatiivisesti toteuttaa kehitysprojekti sille asetettujen sisällöllisten tavoitteiden mukaisesti, sovitussa aikataulussa ja projektille kohdennettujen resurssien puitteissa. Projektiryhmän jäsenet olivat: Alivaltiosihteeri Kalle J. Korhonen (puheenjohtaja) Strategia- ja ennakointiyksikkö Antti Joensuu / Heli Saijets Alueiden kehittämisyksikkö Veijo Kavonius Talousyksikkö Mika Niemelä Innovaatio-osasto osaamisinnovaatiot Sakari Immonen Viestintäyksikkö Mervi Liukkonen Patentti- ja rekisterihallitus Kari Summanen Invest in Finland Tuomo Airaksinen Konsernipalveluiden kehittämiskeskus Matti Ilonen Konserniohjausyksikkö Marjukka Aarnio Konserniohjausyksikkö ohjaus ja rakenteet Sirpa Alitalo Konserniohjausyksikkö ohjaus ja rakenteet Tapio Laamanen Konserniohjausyksikkö TE-keskusohjaus Marja-Riitta Pihlman BearingPoint Riku Santala, Managing Director Hans Rosendahl, Senior Manager Esa Tolonen, Manager Hankkeen projektipäällikkönä toimi Marjukka Aarnio. 8

9 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.1 TEM-konserniohjauksen muutostilanne Johdanto ja yhteenveto pääteemoista Kehitysprojektin ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli muodostaa selkeä kokonaiskuva konserniohjauksen lähtötilanteesta, tunnistaa keskeiset kehittämiskohteet sekä kartoittaa keskeisten sidosryhmien odotukset kehitysprojektille. Lähtötilanteen analyysin tulokset on esitetty web-kyselyiden ja haastattelujen osalta erikseen tuotetussa lähtötilanteen analyysi dokumentissa. Lähtötilanteen analyyseissa nousi esille paljon tärkeitä näkemyksiä liittyen konserniohjaukseen, strategisiin valintoihin sekä operatiivisiin toimintoihin. Konserniohjauksen kehittämisen näkökulmasta lähtötilanteen analyysin keskeiset johtopäätökset voidaan kiteyttää seuraavasti: 1. Konserniohjaus käsitteenä jäsentymätön 2. Paineita ministeriön ohjausotteen tiivistämiseen 3. Ministeriölle yksi yhteinen ääni 4. Konsernistrategia ohjauksen lähtökohdaksi 5. Kysymys on pohjimmiltaan yhteistyöstä 1. Konserniohjaus käsitteenä jäsentymätön Konserniohjaus on toimintona ja käsitteenä uusi eikä sen sisällöstä ole ehtinyt muotoutumaan ministeriössä tai hallinnonalalla yhtenäistä näkemystä. Konserniohjauksen toimivuuden osalta ei TEM:n osalta ollut mahdollista vielä vetää johtopäätöksiä lähinnä arvioida olemassa olevia käytäntöjä ja työkaluja aikaisempaan kokemukseen perustuen. Lähtökohtaisesti kahden ministerin malli on yhtenäiselle konserniohjaukselle haasteellinen. Tärkeänä pidettiin, että rakennettava konserniohjausmalli on Kokonaisvaltainen eli sisältää oleelliset asiat Käytännönläheinen eikä liian teoreettinen Lisäarvoa tuottava toiminto eikä lisää byrokratiaa Strategisella tasolla sekä riittävän operatiivinen 2. Paineita ministeriön ohjausotteen tiivistämiseen Ministeriön ohjausotetta suhteessa hallinnonalan toimijoihin pidettiin yleisesti ottaen melko löyhänä. Konserniohjauksen tiivistämiseen kohdistui selkeitä odotuksia. Hieman yllättävästi, odotukset ohjausotteen tiivistämisestä ja tavoitetasosta olivat kovemmat hallinnonalan toimijoiden keskuudessa kuin ministeriössä. Käytännössä ohjausotteen tiivistämisellä haluttiin saavuttaa mm. seuraavia asioita Tavoitteellisuuden parantaminen Synergiat ja päällekkäisyyksien karsiminen Hallinnonalan yhteistyön parantaminen Asiakasnäkökulman vahvistaminen Roolien ja rakenteiden selkiyttäminen Yhteisten palveluiden lisääminen Seurannassa, raportoinnissa ja arvioinnissa keskitytään erityisesti konsernistrategian tavoitelinjausten onnistumiseen ja vaikutuksiin asiakasrajapinnassa. Näiden perusteella tehdään tarvittavat ohjauspäätökset ja korjaavat toimenpiteet. 9

10 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.1 TEM-konserniohjauksen muutostilanne 3. Ministeriölle yksi yhteinen ääni Hallinnonalan yhteisen strategian puutteessa, toimijoiden ohjaus tapahtuu käytännössä osastojen johdolla valmisteltavien politiikkalohkojen sekä vuosittaisten tulossopimusten kautta. Yhtenäisen konsernistrategian puuttuessa hallinnonalan ohjaus toteutuu nykyisellään monikanavaisesti usealta osastolta. Haasteeksi on nähty, että alaisen hallinnon tehtäväksi on jäänyt integroida osastojen tavoitteet oman toimintansa kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi. Tältä osin tunnistettiin tarve kehittää ministeriön sisäistä koordinointia, jotta osastojen tavoitteet saadaan priorisoitua ja muodostettua ministeriön yhteinen ääni hallinnonalalle. Lisäksi haluttiin varmistaa, että tavoiteasetanta ja konserniohjaus pidetään strategisella tasolla. Viime vuosien aikana on kuitenkin ohjauksen kokonaiskoordinointia tiivistetty mm. kehittämällä erityisesti yhtenäisiä menettelyitä ja tavoitteiden asettamista. 4. Konsernistrategia ohjauksen lähtökohdaksi Tehokkaan konserniohjauksen keskeisenä puutteena nähtiin, että ministeriöllä tai hallinnonalalla ei aikaisemmin ole ollut yhteistä strategiaa, joka ohjaa hallinnonalan toimijoita yhteisen tahtotilan ja tavoitteiden saavuttamiseen. Toistaiseksi hallinnonalan strategiset valinnat ja tavoitteet on pääsääntöisesti määritetty osastojen johdolla työstettyjen politiikkalohkojen kautta. Tärkeätä on ymmärtää, että konsernistrategia on käsitteellisesti nykyisistä politiikkalohkoista erillinen kokonaisuus. Strategian toteutus osaltaan kytkee toimintalinjauksin konsernistrategian ja substanssistrategiat. Vastuu konsernistrategiasta on ministeriön ylimmällä tasolla, jonka johdosta on tärkeätä määrittää sen sisältörakenne oikealla tavalla. Lisäksi on tärkeätä määrittää ketkä osallistuvat konsernistrategian työstämiseen ja miten. 5. Kysymys on pohjimmiltaan yhteistyöstä Konserniohjausta kehitettäessä on tärkeätä muistaa, että uudet työkalut ja käytännöt eivät ole itsetarkoitus vaan niiden tavoitteena on parantaa ministeriön ja hallinnonalan yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi seuraavat kolme yhteistyöhön liittyvää teemaa nousivat esille: 1. Hallinnonalan toimijat ja niiden osaaminen on paremmin hyödynnettävä strategisessa suunnittelussa (mm. toimintaympäristön analyysi). Näin varmistetaan paras mahdollinen näkemys käsiteltävistä asioista ja edesautetaan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. 2. Konserniohjauksessa tarvitaan perinteisten tulos- ja resurssiohjauksen rinnalle täydentäviä ohjauskeinoja, joissa korostuvat vuorovaikutteisuus ja asiasisältö käsittelyformaatin sijaan. Myös toimenpiteiden yhteensovittaminen ja vaikuttavuuden parantaminen ovat koko konsernin ohjauksen kannalta keskeisiä kehityskohteita. 3. Konserniohjaus on korostetusti koko ministeriön kaikkien osa-alueiden vastuulla eikä yksinomaan Konserniohjausyksikön tehtävä. 10

11 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.2 TEM-konserniohjauksen kokonaisuus Konserniohjaus käsitteenä Ministeriö yhdessä hallinnonalan toimijoiden kanssa muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, joka osaltaan vastaa hallitusohjelman toteuttamisesta sekä suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämisestä globaalissa taloudessa. Konserniohjaus on tavoitteellinen johtamis-kokonaisuus, joka muodostuu mm. seuraavista asioista: Suunnitteluprosessit Seuranta-, raportointi- ja arviointiprosessit Rakenneratkaisut Päätöksenteon vastuut ja foorumit Edellä mainittuihin liittyvät työkalut ja käytännöt Konserniohjaus perustuu ministeriön ja hallinnonalan toimijoiden vuorovaikutteisuuteen, yhteistyöhön ja selkeisiin rooleihin. Konserniohjauksen odotusarvona on ministeriön ohjausotteen tiivistäminen ja tavoitteellisuuden parantaminen, mikä asettaa uusia vaatimuksia mm. johtamisosaamiselle. Ministeriön ja hallinnonalan toimijoiden roolijako Ministeriön päämääränä on osaltaan toteuttaa hallitusohjelmaa sekä vastata hallinnonalan toimijoiden strategisesta ohjauksesta. Käytännössä ministeriön konserniohjausrooli kiteytyy seuraaviin teemoihin: Hallinnonalan strategioiden määrittäminen Tavoitteiden asettaminen hallinnonalalle Hallinnonalan tavoitteiden seuranta ja arviointi Hallinnonalan toimijat toteuttavat konsernistrategiaa sekä ministeriön niille asettamia tavoitteita. Hallinnonalan toimijoiden vastuulla on oman strategiansa valmistelu sekä operatiivisen toiminnan suunnittelu ja johtaminen. Hallinnonalan toimijoilla on lisäksi vastuu raportoida toimintansa tuloksista ministeriölle. 11

12 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.2 TEM-konserniohjauksen kokonaisuus Uudistuva työ- ja elinkeinopolitiikka Konsernistrategian onnistumista seurataan, arvioidaan ja raportoidaan ensisijaisesti konsernistrategian tavoitelinjauksia sekä niistä johdettuja tavoitteita vasten. Osastojen johdolla työstettävät substanssistrategiat sekä niissä määritetyt tavoitteet rakentuvat konsernistrategialle sekä siinä määritetyille tavoitelinjauksille. Konsernistrategia määrittää työ- ja elinkeinopolitiikan tavoitteet ja keinot parantaa suomalaisen toimintaympäristön ja suomalaisten toimijoiden kilpailukykyä. Keskeisenä lähtökohtana on kuitenkin se, että markkinat ja toimijoiden kilpailukyvyn ja siten myös strategian menestyksen edellytykset määräytyvät kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Seurannassa, raportoinnissa ja arvioinnissa keskitytään erityisesti konsernistrategian tavoitelinjausten onnistumiseen ja vaikutuksiin asiakasrajapinnassa. Näiden perusteella tehdään tarvittavat ohjauspäätökset ja korjaavat toimenpiteet. Uudistusdynamiikka on ohjausmallin keskeinen periaate. Ohjauksen pitää olla herkkä vastaamaan nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin kuten äkillisiin rakennemuutoksiin tai muuten nopeaa reagointia vaativiin muutoksiin. Heikot signaalit hyödynnetään. Tarvittaessa poiketaan vuosirytmistä sekä tehdään toimintalinjauksiin muutoksia. Tavoiteasetannassa ja mittaamisessa painotetaan erityisesti tuloksiin ja vaikuttavuuteen liittyviä mittareita panostuksia kuvaavien mittareiden sijaan.

13 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.2 TEM-konserniohjauksen kokonaisuus KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ HALLINNONALAN KONSERNIOHJAUS Strategian seuranta, raportointi ja arviointi Strateginen suunnittelu Ohjauksen keinot Strategian toteutus Hallinnonalan konsernistrategia Tulosohjaus Hallinnonalan toimijaryhmät Substanssistrategiat Hallitusohjelma Toimintaympäristön analyysi Tahtotila ja tavoitelinjaukset Säädösohjaus Informaatio-ohjaus Asiakkaat Konsernin toimintamalli Kehitystoiminnan ohjaus Hallitus- ja johtokuntatyö Yhteistyökumppanit ja verkostot 13

14 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.3 TEM-konserniohjauksen prosessimalli Ministeriön konserniohjaus muodostuu seitsemästä päävaiheesta kuten oheisessa kuviossa on esitetty. Yksinkertaisuuden vuoksi päävaiheet on kuvattu lineaarisesti toisiaan seuraavina toiminnallisina kokonaisuuksina vaikka ajallisesti päävaiheet ovat osin päällekkäisiä. Erityisen tärkeätä on ymmärtää, että seuranta, raportointi ja arviointi ovat luonteeltaan jatkuvia ja koskettavat konserniohjauksen kaikkia vaiheita alkaen strategian määrityksestä. Seurantaa, raportointia ja arviointia on tarkoitus kehittää siten, että se mahdollistaa nopean reagoinnin ennaltaarvaamattomiin muutoksiin sekä ottaa huomioon mm. heikot signaalit muutoksista. KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ HALLINNONALAN KONSERNIOHJAUS Konsernistrategian määritys Substanssistrategioiden määritys Virastojen ja laitosten ohjauksen koordinointi Virastojen ja laitosten strategiat ja toimintasuunnitelmat Tulossopimusneuvottelut ja tavoitteiden asettaminen Virastojen ja laitosten operatiivinen johtaminen Seuranta, raportointi ja arviointi 14

15 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.4 TEM-konserniohjauksen keskeiset muutokset KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ HALLINNONALAN KONSERNIOHJAUS Konsernistrategian määritys Substanssistrategioiden määritys Virastojen ja laitosten ohjauksen koordinointi Virastojen ja laitosten strategiat ja toimintasuunnitelmat Tulossopimusneuvottelut ja tavoitteiden asettaminen Virastojen ja laitosten operatiivinen johtaminen Seuranta, raportointi ja arviointi Konsernistrategiasta luodaan hallinnonalan tärkein ohjausväline 2. Substanssistrategiat koordinoidaan tahtotilan kanssa yhteisten tavoitelinjausten avulla 3. Hallinnonalan toimijoiden osaaminen hyödynnetään aktiivisemmin hallinnonalan strategisessa suunnittelussa 4. Osastokohtaisesta monikanavaisesta ohjauksesta siirrytään ministeriön yksikanavaohjaukseen 5. Virastojen ja laitosten strategiat ja toimintasuunnitelmat ovat tässä vaiheessa strategisella tulostavoitteiden määrittelyn edellyttämällä tasolla 6. Konserniohjauksessa hyödynnetään tulos- ja resurssiohjauksen lisäksi muita ohjauskeinoja 7. Konserniohjauksessa huomioidaan paremmin hallinnonalan toimijaryhmien erilaiset ohjaustarpeet 8. Hallinnonalan toimijoiden toimintamenot käsitellään kehysehdotuksessa yhtenä kokonaisuutena 9. Sisältää keinojen valinnan ja operatiivisen suunnittelun sekä toiminnan johtamisen 10. Seurannassa, raportoinnissa ja arvioinnissa keskitytään konsernistrategian onnistumiseen ja vaikutuksiin asiakasrajapinnassa 15

16 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.5 TEM-konserniohjauksen vastuut Konsernistrategian määritys * (a) (b) (c) Substanssistrategioiden määritys Virastojen ja laitosten ohjauksen koordinointi Merkkien selitykset P = Päätöksentekijä VP = Vastuu päätöksenteon valmistelusta VS = Vastuu (suunnittelu)työn johtamisesta O = Osallistuu I = Informoidaan Virastojen ja laitosten strategiat ja toimintasuunnitelmat Tulossopimusneuvottelut ja tavoitteiden asettaminen ** (a) (b) Virastojen ja laitosten operatiivinen johtaminen Seuranta, raportointi ja arviointi ** (a) (b) (c) TEM-johtoryhmä P P P P P P P P P P Kansliapäällikkö / Virkamiesjohtoryhmä VP VP VP VP VP VP VP VP VP VP Strategia ja ennak. VS VS I O O O O O O O Konserniohjaus O VS VS O VS VS O VS O VS Alueiden kehittäm. O O O VS O O O O O O Osastot O O I VS VS O VS O VS O TEM muut (mm. talous) O O O O O O O I Virastot ja laitokset O O O VS O O VS O O I Muut ministeriöt I I O * (a) Toimintaympäristön analyysi (b) Strateginen tahtotila ja tavoitelinjaukset sekä konsernin toimintamalli (c) Tavoitelinjausten jalkautus ** (a) Toimijaryhmä 1 (b) Toimijaryhmät 2-4 (c) Konsernistrategia 16

17 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.5 TEM-konserniohjauksen vastuut Konsernistrategian määritys Substanssistrategioiden määritys (a) Toimintaympäristön analyysi P: TEM-johtoryhmä tekee päätökset konsernistrategian hyväksymisestä tai muutoksista VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Strategia- ja ennakointiyksikön vetovastuulla yhdessä konserniohjausyksikön kanssa yksiköt vastaavat konsernistrategian valmistelusta toimintaympäristön analyysien osalta. Yksiköt vastaavat lisäksi valmisteluun liittyvien lähestymistapojen ja työkalujen määrittämisestä. O: Strategia- ja ennakointiyksikkö osallistaa parhaat asiantuntijat ministeriöstä ja hallinnonalalta valmistelutyöhön I: TEM-johtoryhmä informoi konsernistrategiaan liittyvistä kysymyksistä muita ministeriöitä. (b) Strateginen tahtotila ja tavoitelinjaukset sekä konsernin toimintamalli P: TEM-johtoryhmä tekee päätökset konsernistrategian hyväksymisestä tai muutoksista VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Strategia- ja ennakointiyksikkö ja konserniohjausyksikkö vastaavat konsernistrategian valmistelusta sekä konsernin tahtotilan ja tavoitelinjausten että toimintamalliin liittyvien kysymysten osalta. Yksiköt vastaavat lisäksi valmisteluun liittyvien lähestymistapojen ja työkalujen määrittämisestä. O: Konserniohjausyksikkö osallistaa parhaat asiantuntijat ministeriöstä ja hallinnonalalta valmistelutyöhön. I: TEM-johtoryhmä informoi konsernistrategiaan liittyvistä kysymyksistä muita ministeriöitä. (c) Tavoitelinjausten toimeenpano P: TEM-johtoryhmä tekee päätökset konserniomistajan tavoitteista substanssistrategioille. Näin varmistetaan, että substanssistrategioiden valmistelussa huomioidaan ministeriön kannalta varmasti keskeiset asiat. VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Konserniohjausyksikkö vastaa konsernistrategian tavoitelinjausten jalkautuksen operatiivisesta valmistelusta. O: Konserniohjausyksikkö osallistaa parhaat asiantuntijat ministeriöstä ja hallinnonalalta valmistelutyöhön I: Kansliapäällikkö käy konserniomistajan odotukset läpi osastojen ja yksiköiden kanssa. P: Ministeriön johtoryhmä käsittelee substanssistrategiat konserniomistajan asettamia tavoitteita vasten, minkä pohjalta se tekee tarvittavat päätökset substanssistrategioiden hyväksymiseksi tai muuttamiseksi. VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Osastot ja alueiden kehittäminen yksikkö vastaavat substanssistrategioiden valmistelusta ministeriön johtoryhmän asettamien tavoitelinjausten pohjalta. Vastuulliset toimijat vastaavat lisäksi strategian valmisteluun tarvittavien asiantuntijoiden osallistamisesta ministeriöstä ja hallinnonalalta sekä valmisteluun liittyvien työkalujen määrittämisestä. O: Osastot ja alueiden kehittäminen yksikkö osallistaa parhaat asiantuntijat ministeriöstä ja hallinnonalalta strategioiden valmisteluun. Konserniohjausyksikkö tukee substanssistrategioista valmisteluvastuullisia valmistelutyön suunnittelemisessa sekä työhön osallistettavien asiantuntijoiden tunnistamisessa ja valitsemisessa. 17

18 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.5 TEM-konserniohjauksen vastuut Tavoitteiden ja ohjauksen koordinointi Virastojen ja laitosten toiminnan suunnittelu Tulossopimusneuvottelut ja tavoiteasetanta VS: Virastojen ja laitosten tulosneuvotteluista vastuulliset konserniohjausyksikkö ja osastot valmistelevat jokaisen viraston ja laitoksen osalta alustavan tavoitelinjausdokumentin. Käytännössä dokumentin tuottaminen edellyttää neuvottelua substanssistrategioista valmisteluvastuullisten osastojen kanssa sekä tämän pohjalta tapahtuvaa tavoitteiden priorisointia, mitä valintaa konsernin strategiset tavoitelinjaukset ohjaavat. O: Muut ministeriön yksiköt osallistuvat valmistelutyöhön tarvittavassa laajuudessa. VS: Hallinnonalan virastot, laitokset ja yhteisöt vastaavat omien strategioidensa valmistelusta sekä toimintojensa suunnittelusta esimerkiksi toiminta- ja taloussuunnitelmien muodossa. (a) Toimijaryhmä 1 (sekä siihen kiinteästi liittyvät strategiset kumppanit) P: TEM-johtoryhmä vahvistaa virastojen ja laitosten tulossopimukset. VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Konserniohjausyksikkö vastaa virastojen ja laitosten tulosneuvotteluista ja tavoiteasetannasta toimijaryhmä 1 (sekä siihen kiinteästi liittyvien strategisten kumppaneiden) osalta yhteistyössä muiden yksiköiden ja osastojen kanssa. O: Osastot, strategia- ja ennakointi- sekä alueiden kehittäminen yksikkö ja ministeriön talousyksikkö osallistuvat tulosneuvotteluihin ja tavoiteasetantaan tarvittaessa. b) Toimijaryhmät 2-4 P: TEM-johtoryhmä vahvistaa virastojen ja laitosten tulossopimukset. VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Osastot vastaavat virastojen ja laitosten tulosneuvotteluista ja tavoiteasetannasta toimijaryhmien 2-4 osalta yhteistyössä yksiköiden ja osastojen kanssa. O: Konserniohjaus-, strategia- ja ennakointi- sekä alueiden kehittäminen -yksikkö ja ministeriön talousyksikkö osallistuvat tulosneuvotteluihin ja tavoiteasetantaan tarvittaessa. 18

19 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.5 TEM-konserniohjauksen vastuut Virastojen ja laitosten operatiivinen johtaminen VS: Hallinnonalan virastot, laitokset ja yhteisöt vastaavat operatiivisten toimintojensa suunnittelusta ja johtamisesta. (a) Toimijaryhmä 1 (sekä siihen kiinteästi liittyvät strategiset kumppanit) Noudatetaan samaa vastuujakoa kuin tulossopimusneuvottelut ja tavoiteasetanta vaiheessa. Seuranta, raportointi ja arviointi (b) Toimijaryhmät 2-4 Noudatetaan samaa vastuujakoa kuin tulossopimusneuvottelut ja tavoiteasetanta vaiheessa. (c) Konsernistrategia P: TEM-johtoryhmä seuraa ja arvioi konsernistrategian toteutumista ja tekee tarvittavat ohjauspäätökset. VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Konserniohjausyksikkö vastaa konsernistrategian toteutumisen raportoinnista ja jatkotoimenpiteiden valmistelusta. O: Osastot, strategia ja ennakointiyksikkö sekä alueiden kehittäminen -yksikkö tuottavat seurannassa ja arvioinnissa tarvittavat aineistot. I: Ministeriön muut toimijat sekä hallinnonalan toimijat pidetään informoituna konsernistrategian toteutumisesta. 19

20 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.6 TEM-konserniohjauksen vuosikello Johdanto ja yhteenveto pääteemoista Konserniohjaus muodostuu vuositasolla kuudesta toisiinsa tiiviisti linkittyvästä suunnittelu- ja ohjausprosessista, jotka etenevät osittain rinnakkain, kuten seuraavilla sivuilla esitetty. 1. Konsernistrategia 2. Substanssistrategiat 3. Virastojen ja laitosten strategiat 4. Kehysehdotus (TTS-suunnittelu) 5. Talousarvioehdotus (TAE) 6. Tulostavoitteista sopiminen Konserniohjauksen mallia ja työmenetelmiä noudatetaan pääosin jo syksyllä Konsernistrategia Konsernistrategia on hallinnonalan tärkein ohjausväline ja se toimii lähtökohtana esimerkiksi substanssistrategioille, TAEvalmistelun ohjeistukselle sekä hallinnonalan toimijoiden suunnittelulle. Konsernistrategia pohjautuu hallitusohjelmaan ja sen määrittely alkaa marraskuussa. Suunnittelutyötä johtaa strategia- ja ennakointiyksikkö ja siihen osallistetaan hallinnonalan toimijoita mm. konserniohjausfoorumin kautta, joka kokoontuu valmistelutapaamiseen joulukuussa ja toimintaympäristöanalyysin raportointitapaamiseen tammihelmikuussa. Konsernistrategian keskeiset tavoitelinjaukset jalkautetaan substanssistrategioihin helmikuun aikana. Konsernistrategia vahvistetaan helmikuun loppuun mennessä. 2. Substanssistrategiat Substanssistrategioiden valmistelu aloitetaan osastoilla tammikuussa. Valmistelun lähtökohtana on konsernistrategia ja erityisesti konsernin tavoitelinjaukset, jotka ohjaavat prioriteettien valinnassa. Substanssistrategiat sisältävät alustavat tulostavoitelinjaukset, ja ne toimivat pohjana talousarvioehdotuksen valmistelulle. Substanssistrategiat vahvistetaan toukokuussa ja jalkautetaan hallinnonalalle toukokuun loppuun mennessä. Substanssistrategioiden aikataulu voi määrittyä myös hallitusohjelman pohjalta. 3. Virastojen ja laitosten strategiat Virastot ja laitokset aloittavat omien strategioidensa määrittelyn alkuvuodesta oman aikataulunsa mukaisesti. Strategioiden syötteenä toimivat sekä helmikuun lopussa valmistuva konsernistrategia, että osastojen strategiat, jotka jalkautetaan hallinnonalalle toukokuun lopussa. 4.Kehysehdotus Tulos- ja TTS-suunnittelun ohjeistus annetaan kesäkuussa, jonka jälkeen virastojen ja laitosten toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä kehysehdotuksen valmistelu tehdään heinä-, elo- ja syyskuun aikana. Virastojen ja laitosten suunnitelmien pohjalta osastot ja yksiköt valmistelevat kehysehdotuksensa marraskuun loppuun mennessä ja ne vahvistetaan TEM-johtoryhmässä joulukuussa. Kehysneuvottelut valtionvarainministeriön ja TEM:n välillä käydään helmikuussa ja ehdotukset käsitellään hallituksessa maaliskuussa. 20

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön konserniohjaus. Päivitys 13.1.2015

Työ- ja elinkeinoministeriön konserniohjaus. Päivitys 13.1.2015 Työ- ja elinkeinoministeriön konserniohjaus Päivitys 13.1.2015 Sisällysluettelo 3. Hyvinvointia työstä - TEM:n missio ja visio 4. TEM-konsernistrategian tavoitelinjaukset 5. TEM-konsernin toimijat 6. TEM:n

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008 Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008 Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti Alueiden kehittämisosasto Rakennerahastopolitiikkaryhmä haasteita Ohjelmien käynnistäminen kaikilta osiltaan Valitun

Lisätiedot

Tulosohjausverkoston tapaaminen

Tulosohjausverkoston tapaaminen Tulosohjausverkoston tapaaminen Oikeusrekisterikeskus Ritva-Liisa Raatikainen 24.2.2015 Tulevaisuustyön tavoitteet Vahvistaa johtoryhmän yhteistä kokonaisnäkemystä ORK:n visiosta, strategisista tavoitteista

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,

Lisätiedot

Tehokas strategia ja toimeenpano

Tehokas strategia ja toimeenpano Opetusministeriö Korkeakoulujen ja tiedelaitosten sopimusneuvotteluihin valmistautuminen vuonna 2009 seminaari Helsinki Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet.tri Tehokas strategia ja toimeenpano Tehokas

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Strategiatyö: Finnan strategia 2016-2020

Strategiatyö: Finnan strategia 2016-2020 Strategiatyö: Finnan strategia 2016-2020 Konsortioryhmän kokous 11.11.2014 Markku einäsenaho KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Asetetut tavoitteet ja strategiatyön hyödyntäminen Tavoitteet Yhteinen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

KAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen

KAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen KAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen Jyrki Karhula Strategisten tulossopimusten tarkistus vuodelle 2011 - Toimitaan ELYn strategisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA SUORITUKSEN JOHTAMINEN JA PALKITSEMINEN Uusi Osaaja 2 Kick off seminaari 17.11.2011 Anne Haggrén, Virvo Oy 16.11.2011 www.virvo.fi 2 MENESTYS YMPÄRISTÖ YRITYS, ORGANISAATIO

Lisätiedot

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kokeilun käynnistämisen valmistelu: Ohjelmaan ensimmäisen vaiheen strategisen ja operatiivisen toiminnan valmistelu

Kokeilun käynnistämisen valmistelu: Ohjelmaan ensimmäisen vaiheen strategisen ja operatiivisen toiminnan valmistelu TOIMINTASUUNNITELMA 2017-2018 1. LIITE OHJELMASUUNNITELMAAN Vuosi 2017 Kokonaisuus Toimenpiteet Kuukausi Tammikuu Vaihe 1 : - Ohjelman strategisen viitekehyksen selvittäminen ja alustava suunnittelu seudun

Lisätiedot

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta Kansallisesta meristrategiasta 4.11.2014 Suomi Merellä - säätiön 50-vuotisjuhlaseminaari Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aikamme Haaste On kokonaisuuden hahmottaminen ja siinä toimiminen siilojen sijasta

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Yhteiset kärkihankkeet 2013-2014

Yhteiset kärkihankkeet 2013-2014 KÄRKIHANKE: STRATEGIA Selvät asiat: 1. Kärkihankkeita (siis myös tätä) ohjaa PATINE 2. Käytännössä työtä ohjaa työvaliokunta (PATINE mandaatilla ja ohjauksessa) 3. Hankkeen tavoite: uudistetun KPTS:n toimeenpano

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Toimintamallille asetetut tavoitteet Visio Kansainvälisen hanketoiminnan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 Luonnoksia ELYjen rakenteesta ELY -kansliapäälliköt 7.10.2009 2 Poimintoja HE:stä: Keskuksen sisäiset toimintoprosessit

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 TerPS2 - SH - 2013-2014 1 Kuinka edetään Osio 1. Osio 2. Osio 3. taustoitusta,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat 15.12.2016 Työpajassa 30.11. tunnistettiin maakuntaan siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien toiminnallisia yhteyksiä. Tuloksena syntyvä visualisointi toimitetaan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta Konsernijohdon vastuulla

Lisätiedot

TEM-HALLINNONALAN PALVELUT Yritys-Suomen kehittäminen. Kalle J. Korhonen 9.6.2010

TEM-HALLINNONALAN PALVELUT Yritys-Suomen kehittäminen. Kalle J. Korhonen 9.6.2010 EM-HALLINNONALAN PALVELU Yritys-uomen kehittäminen Kalle. Korhonen 9.6.200 Miksi EM-konserni kehittää asiakkuudenhallintaa? Asiakkuudenhallinnan kehittäminen on kriittistä kolmen muutosvoiman vuoksi Asiakkaiden

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015

Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015 Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015 Hankepäällikkö Jarkko Tonttila Ajattelu uudistuu, paradigma murtuu! 2000 Tuotelähtöisyys Asiakas objektina

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

OSAAMISEN HEDELMÄKORI

OSAAMISEN HEDELMÄKORI OSAAMISEN HEDELMÄKORI Havaintoja ja oppeja Valmiina digikiriin ja Yhteinen sävel -selvitysten tekemisestä H J F 1 7. 11. 2 0 1 T i m o L a i t i n e n Oppeja ja kokemuksia selvitysten tekemisestä 4 Digiselvitys

Lisätiedot

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Valtuuston päätös 19.5.2014: Valtuustolle tuodaan vuonna 2016 tiedoksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5)

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5) PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA 4.4.2016 1(5) Tulevaisuuden kunta, Parlamentaarisen työryhmän työsuunnitelma 2016 Valtiovarainministeriö asetti 18.12.2015 parlamentaarisen työryhmän Tulevaisuuden kunta-hankkeen

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa (vrt. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus) Salpauksessa laadunhallinnalla

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi 2016-2019 Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus VM:n työryhmän raportti 2014 Ohjausjärjestelmää uudistettu Tavoite Ohjausjärjestelmä strategisemmaksi,

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot