Työ- ja elinkeinoministeriö
|
|
- Esa-Pekka Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työ- ja elinkeinoministeriö Kehityshanke hallinnonalan konserniohjauksen mallintamiseksi ja toteuttamiseksi Loppuraportti
2 Sisällysluettelo 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely Johdon yhteenveto Projektin lähtökohdat ja tavoitteet Projektin etenemismalli Projektiorganisaatio 8 2. TEM-konserniohjauksen malli TEM-konserniohjauksen muutostilanne TEM-konserniohjauksen kokonaisuus TEM-konserniohjauksen prosessimalli TEM-konserniohjauksen keskeiset muutokset TEM-konserniohjauksen vastuut TEM-konserniohjauksen vuosikello Hallinnonalan strategioiden toimeenpano Virastojen ja laitosten ohjauksen koordinointi Virastojen ja laitosten toiminnan suunnittelu Tavoitteiden sopiminen ja ohjaus Konserniohjauksen keinot Yhteenveto johtamisfoorumeista Hallinnonalan toimijaryhmät Toimijaryhmien ohjausotteet Virastojen ja laitosten operatiivinen johtaminen Seuranta, raportointi ja arviointi Hallinnonalan strategioiden suunnittelu TEM-konsernistrategian määritys Yhteenveto TEM-konsernistrategian sisältörakenne Tavoitelinjausten jalkautus Substanssistrategioiden määritys 28 2
3 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.1 Johdon yhteenveto Ministeriön perustehtävä ja tahtotila Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) aloitti toimintansa Ministeriön perustehtävänä on vastata Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Laaditun vision mukaan Suomi on vuonna 2011 kansainvälisissä kilpailukykyja hyvinvointivertailuissa maailman huippua ja Suomessa on tuolloin myös maailman paras innovaatioympäristö. Kehitysprojektin tavoitteet Määritetyn tahtotilan saavuttamiseksi TEM käynnisti kehitysprojektin hallinnonalan konserniohjauksen kehittämiseksi yhteistyössä BearingPointin kanssa. Kehitysprojekti oli korostetusti hallinnonalan yhteistyöhanke. Kehitysprojektin tavoitteena oli rakentaa hallinnonalalle konserniohjauksen malli sekä tunnistaa ja kehittää konserniohjauksessa tarvittavia lähestymistapoja, työkaluja ja johtamiskäytäntöjä. Kehitysprojekti toteutettiin kolmessa vaiheessa 1. Toimintaympäristön ja konserniohjauksen analyysi 2. Konserniohjauksen malli, työkalut ja käytännöt 3. Toimeenpanon käynnistäminen Konserniohjauksen muutostilanne Kehitysprojektin ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli muodostaa selkeä kokonaiskuva konserniohjauksen lähtötilanteesta, tunnistaa keskeiset kehittämiskohteet sekä kartoittaa keskeisten sidosryhmien odotukset kehitysprojektille. Lähtötilanteen analyysissä nousi esille paljon tärkeitä yksityiskohtia liittyen sekä konserniohjaukseen että strategisiin valintoihin ja operatiivisiin toimintoihin. Konserniohjauksen kehittämisen näkökulmasta lähtötilanteen analyysin keskeiset johtopäätökset voidaan kiteyttää seuraavasti: 1. Konserniohjaus käsitteenä jäsentymätön 2. Paineita ministeriön ohjausotteen tiivistämiseen 3. Ministeriölle yksi yhteinen ääni 4. Konsernistrategia ohjauksen lähtökohdaksi 5. Kysymys on pohjimmiltaan yhteistyöstä Konserniohjaus käsitteenä Ministeriö yhdessä hallinnonalan toimijoiden kanssa muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, joka osaltaan vastaa hallitusohjelman toteuttamisesta sekä suomalaisen työja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämisestä globaalissa taloudessa. Konserniohjaus on tavoitteellinen johtamiskokonaisuus, joka muodostuu mm. seuraavista asioista: Suunnitteluprosessit Seuranta- ja arviointi- ja raportointiprosessit Rakenneratkaisut Päätöksenteon vastuut ja foorumit Näihin liittyvät työkalut ja käytännöt Konserniohjaus perustuu ministeriön ja hallinnonalan toimijoiden väliseen vuorovaikutteisuuteen ja yhteistyöhön sekä selkeisiin rooleihin. 3
4 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.1 Johdon yhteenveto Ministeriön ja hallinnonalan toimijoiden roolijako Ministeriön päämääränä on osaltaan toteuttaa hallitusohjelmaa sekä vastata hallinnonalan toimijoiden strategisesta ohjauksesta. Käytännössä ministeriön konserniohjausrooli kiteytyy seuraaviin teemoihin: Hallinnonalan strategioiden määrittäminen Tavoitteiden asettaminen hallinnonalalle Hallinnonalan tavoitteiden seuranta ja arviointi Ministeriön sisäisistä rooleista on tärkeätä ymmärtää, että konserniohjaus on koko ministeriön vastuulla oleva kokonaisuus eikä ainoastaan Konserniohjausyksikön tehtävä. Hallinnonalan toimijat toteuttavat konsernistrategiaa sekä ministeriön niille asettamia tavoitteita. Hallinnonalan toimijoiden vastuulla on oman strategiansa valmistelu sekä operatiivisen toiminnan suunnittelu ja johtaminen. Hallinnonalan toimijoilla on lisäksi vastuu raportoida tuloksista ministeriölle sovitulla tavalla. Konsernistrategia määrittää työ- ja elinkeinopolitiikan tavoitteet ja keinot parantaa suomalaisen toimintaympäristön ja suomalaisten toimijoiden kilpailukykyä. Keskeisenä lähtökohtana on kuitenkin se, että markkinat ja toimijoiden kilpailukyvyn ja siten myös strategian menestyksen edellytykset määräytyvät kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Seurannassa, raportoinnissa ja arvioinnissa keskitytään erityisesti konsernistrategian tavoitelinjausten onnistumiseen ja vaikutuksiin asiakasrajapinnassa. Näiden perusteella tehdään tarvittavat ohjauspäätökset ja korjaavat toimenpiteet. Ohjauksen pitää olla herkkä vastaamaan nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Heikot signaalit hyödynnetään. Uudistus- ja kehittämisdynamiikka on keskeinen periaate. Tavoiteasetannassa ja mittaamisessa painotetaan erityisesti tuloksiin ja vaikuttavuuteen liittyviä mittareita panostuksia kuvaavien mittareiden sijaan. Uudistuva työ- ja elinkeinopolitiikka Konsernistrategian onnistumista seurataan, raportoidaan ja arvioidaan ensisijaisesti konsernistrategian tavoitelinjauksia sekä niistä johdettuja tavoitteita vasten. Osastojen johdolla työstettävät substanssistrategiat sekä niissä määritetyt tavoitteet rakentuvat konsernistrategialle sekä siinä määritetyille tavoitelinjauksille. 4
5 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.1 Johdon yhteenveto KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ HALLINNONALAN KONSERNIOHJAUS Strategian seuranta, raportointi ja arviointi Strateginen suunnittelu Ohjauksen keinot Strategian toteutus Hallinnonalan konsernistrategia Tulosohjaus Hallinnonalan toimijaryhmät Substanssistrategiat Hallitusohjelma Toimintaympäristön analyysi Tahtotila ja tavoitelinjaukset Säädösohjaus Informaatio-ohjaus Asiakkaat Konsernin toimintamalli Kehitystoiminnan ohjaus Hallitus- ja johtokuntatyö Yhteistyökumppanit ja verkostot 5
6 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.2 Projektin lähtökohdat ja tavoitteet Ministeriön perustehtävä ja tahtotila Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) aloitti toimintansa Ministeriön perustehtävänä on vastata Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Laaditun vision mukaan Suomi on vuonna 2011 kansainvälisissä kilpailukykyja hyvinvointivertailuissa maailman huippua ja Suomessa on tuolloin myös maailman paras innovaatioympäristö. TEM:n perustehtävä ja visio edellyttävät vahvaa yhteistyön henkeä koko konsernissa ja myös aktiivisuutta konsernin suhteissa ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin. Ministeriön toiminnallisena tavoitteena on rakentaa Suomen modernein ministeriö / organisaatio, jolla on vahva sisäinen koheesio. Sisäinen yhtenäisyys yhteisen tehtävän kautta Matalat rajat osastojen ja yksiköiden välillä Toimintaympäristön muutossuuntia ennakoiva ja herkästi reagoiva organisaatio Tavoitteena valtionhallinnon (3,4) ylittävä työtyytyväisyys 3,5 Kukaan ei omista asioitaan eikä henkilöstöään, pelataan niissä kokoonpanoissa, mitä kulloinkin tarvitaan Kehitysprojektin tavoitteet Määritetyn tahtotilan saavuttamiseksi TEM käynnisti kehitysprojektin hallinnonalan konserniohjauksen kehittämiseksi yhteistyössä BearingPointin kanssa. Kehitysprojekti oli korostetusti hallinnonalan yhteistyöhanke. Kehitysprojektin tavoitteena oli rakentaa hallinnonalalle konserniohjauksen malli sekä tunnistaa ja kehittää konserniohjauksessa tarvittavia lähestymistapoja, työkaluja ja johtamiskäytäntöjä. Kehitysprojekti toteutettiin kolmessa vaiheessa, kuten seuraavalla sivulla on yksityiskohtaisemmin esitetty 1. Toimintaympäristön ja konserniohjauksen analyysi 2. Konserniohjauksen malli, työkalut ja käytännöt 3. Toimeenpanon käynnistäminen 6
7 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.3 Projektin etenemismalli 1. Toimintaympäristön ja konserniohjauksen analyysi Tavoitteena oli muodostaa yhteinen näkemys ministeriön hallinnonalan ohjauksesta ja kehitystarpeista 2. Konserniohjauksen mallin / ydintehtävien sekä työkalujen ja käytäntöjen määrittäminen Tavoitteena oli rakentaa selkeä konserniohjauksen malli, jolla hallinnonalan strategiaa johdetaan sekä paikantaa ja osin rakentaa konserniohjauksessa tarvittavat instrumentit (esimerkit alla) 3. Toiminnallistamisen käynnistäminen Tavoitteena oli käynnistää sekä ratkaisumallin jalkauttaminen että tarvittavat jatkokehitystoimenpiteet Toimintaympäristön analyysi Toiminnan organisointi, mm. Johtamisjärjestelmä, mm. Jalkautussuunnitelma Konserniohjauksen lähtötilanne Organisaatiorakenne Kokousstruktuurit ja käytännöt Toimenpiteet, esim. Strategiset tavoitteet Konsernin rooli ja johtamisote Päätöksenteko ja vastuut Valmennukset Johtamismallit ja käytännöt Konsernipalvelut Johtamistyylit ja käytännöt Viestintä Vahvuudet ja heikkoudet Suunnittelu- ja raportointi, mm. Suorituksen johtaminen Mallien täsmennys Odotukset ja reunaehdot Strateginen suunnittelu Tavoitteet ja mittaaminen, mm. Aikataulut ja vastuut Toiminnan suunnittelu Mittarit ja tavoitteet Kehityssuunnitelma Budjetointi Tavoitehierarkiat Kohteiden priorisointi Raportointi (vuosi kk) Tuloskortit Kehitystyön projektointi Haastattelut Web-kysely Projektiryhmän workshop Projektiryhmän workshop Projektiryhmän workshop Projektiryhmän workshop Projektiryhmän workshop Kirjallinen ja muu aineisto Projektiryhmän ja muiden asiantuntijoiden valmistelutyö sekä tulosten raportointi 4. Projektinhallinta, ohjausryhmätyö ja viestintä 7
8 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.4 Projektiorganisaatio Ohjausryhmä Projektin ohjausryhmän tehtävänä oli asettaa kehitysprojektille tavoitteet, seurata toteutusta sekä tehdä tarvittavat ohjauspäätökset kehitysprojektin etenemisen ja ehdotettujen sisältöratkaisujen osalta. Ohjausryhmän jäsenet olivat: Kansliapäällikkö Erkki Virtanen (puheenjohtaja) Valtiosihteeri Mikko Alkio Valtiosihteeri Katariina Poskiparta Konserniohjausyksikkö Kalle J. Korhonen Strategia- ja ennakointiyksikkö Markku Wallin Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Tuija Oivo Innovaatio-osasto Petri Peltonen Talousyksikkö Eero Murto Konsernipalveluiden kehittämiskeskus Anssi Paasivirta Finnvera Pauli Heikkilä Finpro Jorma Turunen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Leila Helaakoski Tekes Veli-Pekka Saarnivaara Huoltovarmuuskeskus Asko Harjula Energiamarkkinavirasto Asta Sihvonen-Punkka Konserniohjausyksikkö Marjukka Aarnio Konserniohjausyksikkö Sirpa Alitalo Projektiryhmä Projektiryhmän vastuulla oli operatiivisesti toteuttaa kehitysprojekti sille asetettujen sisällöllisten tavoitteiden mukaisesti, sovitussa aikataulussa ja projektille kohdennettujen resurssien puitteissa. Projektiryhmän jäsenet olivat: Alivaltiosihteeri Kalle J. Korhonen (puheenjohtaja) Strategia- ja ennakointiyksikkö Antti Joensuu / Heli Saijets Alueiden kehittämisyksikkö Veijo Kavonius Talousyksikkö Mika Niemelä Innovaatio-osasto osaamisinnovaatiot Sakari Immonen Viestintäyksikkö Mervi Liukkonen Patentti- ja rekisterihallitus Kari Summanen Invest in Finland Tuomo Airaksinen Konsernipalveluiden kehittämiskeskus Matti Ilonen Konserniohjausyksikkö Marjukka Aarnio Konserniohjausyksikkö ohjaus ja rakenteet Sirpa Alitalo Konserniohjausyksikkö ohjaus ja rakenteet Tapio Laamanen Konserniohjausyksikkö TE-keskusohjaus Marja-Riitta Pihlman BearingPoint Riku Santala, Managing Director Hans Rosendahl, Senior Manager Esa Tolonen, Manager Hankkeen projektipäällikkönä toimi Marjukka Aarnio. 8
9 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.1 TEM-konserniohjauksen muutostilanne Johdanto ja yhteenveto pääteemoista Kehitysprojektin ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli muodostaa selkeä kokonaiskuva konserniohjauksen lähtötilanteesta, tunnistaa keskeiset kehittämiskohteet sekä kartoittaa keskeisten sidosryhmien odotukset kehitysprojektille. Lähtötilanteen analyysin tulokset on esitetty web-kyselyiden ja haastattelujen osalta erikseen tuotetussa lähtötilanteen analyysi dokumentissa. Lähtötilanteen analyyseissa nousi esille paljon tärkeitä näkemyksiä liittyen konserniohjaukseen, strategisiin valintoihin sekä operatiivisiin toimintoihin. Konserniohjauksen kehittämisen näkökulmasta lähtötilanteen analyysin keskeiset johtopäätökset voidaan kiteyttää seuraavasti: 1. Konserniohjaus käsitteenä jäsentymätön 2. Paineita ministeriön ohjausotteen tiivistämiseen 3. Ministeriölle yksi yhteinen ääni 4. Konsernistrategia ohjauksen lähtökohdaksi 5. Kysymys on pohjimmiltaan yhteistyöstä 1. Konserniohjaus käsitteenä jäsentymätön Konserniohjaus on toimintona ja käsitteenä uusi eikä sen sisällöstä ole ehtinyt muotoutumaan ministeriössä tai hallinnonalalla yhtenäistä näkemystä. Konserniohjauksen toimivuuden osalta ei TEM:n osalta ollut mahdollista vielä vetää johtopäätöksiä lähinnä arvioida olemassa olevia käytäntöjä ja työkaluja aikaisempaan kokemukseen perustuen. Lähtökohtaisesti kahden ministerin malli on yhtenäiselle konserniohjaukselle haasteellinen. Tärkeänä pidettiin, että rakennettava konserniohjausmalli on Kokonaisvaltainen eli sisältää oleelliset asiat Käytännönläheinen eikä liian teoreettinen Lisäarvoa tuottava toiminto eikä lisää byrokratiaa Strategisella tasolla sekä riittävän operatiivinen 2. Paineita ministeriön ohjausotteen tiivistämiseen Ministeriön ohjausotetta suhteessa hallinnonalan toimijoihin pidettiin yleisesti ottaen melko löyhänä. Konserniohjauksen tiivistämiseen kohdistui selkeitä odotuksia. Hieman yllättävästi, odotukset ohjausotteen tiivistämisestä ja tavoitetasosta olivat kovemmat hallinnonalan toimijoiden keskuudessa kuin ministeriössä. Käytännössä ohjausotteen tiivistämisellä haluttiin saavuttaa mm. seuraavia asioita Tavoitteellisuuden parantaminen Synergiat ja päällekkäisyyksien karsiminen Hallinnonalan yhteistyön parantaminen Asiakasnäkökulman vahvistaminen Roolien ja rakenteiden selkiyttäminen Yhteisten palveluiden lisääminen Seurannassa, raportoinnissa ja arvioinnissa keskitytään erityisesti konsernistrategian tavoitelinjausten onnistumiseen ja vaikutuksiin asiakasrajapinnassa. Näiden perusteella tehdään tarvittavat ohjauspäätökset ja korjaavat toimenpiteet. 9
10 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.1 TEM-konserniohjauksen muutostilanne 3. Ministeriölle yksi yhteinen ääni Hallinnonalan yhteisen strategian puutteessa, toimijoiden ohjaus tapahtuu käytännössä osastojen johdolla valmisteltavien politiikkalohkojen sekä vuosittaisten tulossopimusten kautta. Yhtenäisen konsernistrategian puuttuessa hallinnonalan ohjaus toteutuu nykyisellään monikanavaisesti usealta osastolta. Haasteeksi on nähty, että alaisen hallinnon tehtäväksi on jäänyt integroida osastojen tavoitteet oman toimintansa kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi. Tältä osin tunnistettiin tarve kehittää ministeriön sisäistä koordinointia, jotta osastojen tavoitteet saadaan priorisoitua ja muodostettua ministeriön yhteinen ääni hallinnonalalle. Lisäksi haluttiin varmistaa, että tavoiteasetanta ja konserniohjaus pidetään strategisella tasolla. Viime vuosien aikana on kuitenkin ohjauksen kokonaiskoordinointia tiivistetty mm. kehittämällä erityisesti yhtenäisiä menettelyitä ja tavoitteiden asettamista. 4. Konsernistrategia ohjauksen lähtökohdaksi Tehokkaan konserniohjauksen keskeisenä puutteena nähtiin, että ministeriöllä tai hallinnonalalla ei aikaisemmin ole ollut yhteistä strategiaa, joka ohjaa hallinnonalan toimijoita yhteisen tahtotilan ja tavoitteiden saavuttamiseen. Toistaiseksi hallinnonalan strategiset valinnat ja tavoitteet on pääsääntöisesti määritetty osastojen johdolla työstettyjen politiikkalohkojen kautta. Tärkeätä on ymmärtää, että konsernistrategia on käsitteellisesti nykyisistä politiikkalohkoista erillinen kokonaisuus. Strategian toteutus osaltaan kytkee toimintalinjauksin konsernistrategian ja substanssistrategiat. Vastuu konsernistrategiasta on ministeriön ylimmällä tasolla, jonka johdosta on tärkeätä määrittää sen sisältörakenne oikealla tavalla. Lisäksi on tärkeätä määrittää ketkä osallistuvat konsernistrategian työstämiseen ja miten. 5. Kysymys on pohjimmiltaan yhteistyöstä Konserniohjausta kehitettäessä on tärkeätä muistaa, että uudet työkalut ja käytännöt eivät ole itsetarkoitus vaan niiden tavoitteena on parantaa ministeriön ja hallinnonalan yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi seuraavat kolme yhteistyöhön liittyvää teemaa nousivat esille: 1. Hallinnonalan toimijat ja niiden osaaminen on paremmin hyödynnettävä strategisessa suunnittelussa (mm. toimintaympäristön analyysi). Näin varmistetaan paras mahdollinen näkemys käsiteltävistä asioista ja edesautetaan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. 2. Konserniohjauksessa tarvitaan perinteisten tulos- ja resurssiohjauksen rinnalle täydentäviä ohjauskeinoja, joissa korostuvat vuorovaikutteisuus ja asiasisältö käsittelyformaatin sijaan. Myös toimenpiteiden yhteensovittaminen ja vaikuttavuuden parantaminen ovat koko konsernin ohjauksen kannalta keskeisiä kehityskohteita. 3. Konserniohjaus on korostetusti koko ministeriön kaikkien osa-alueiden vastuulla eikä yksinomaan Konserniohjausyksikön tehtävä. 10
11 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.2 TEM-konserniohjauksen kokonaisuus Konserniohjaus käsitteenä Ministeriö yhdessä hallinnonalan toimijoiden kanssa muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, joka osaltaan vastaa hallitusohjelman toteuttamisesta sekä suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämisestä globaalissa taloudessa. Konserniohjaus on tavoitteellinen johtamis-kokonaisuus, joka muodostuu mm. seuraavista asioista: Suunnitteluprosessit Seuranta-, raportointi- ja arviointiprosessit Rakenneratkaisut Päätöksenteon vastuut ja foorumit Edellä mainittuihin liittyvät työkalut ja käytännöt Konserniohjaus perustuu ministeriön ja hallinnonalan toimijoiden vuorovaikutteisuuteen, yhteistyöhön ja selkeisiin rooleihin. Konserniohjauksen odotusarvona on ministeriön ohjausotteen tiivistäminen ja tavoitteellisuuden parantaminen, mikä asettaa uusia vaatimuksia mm. johtamisosaamiselle. Ministeriön ja hallinnonalan toimijoiden roolijako Ministeriön päämääränä on osaltaan toteuttaa hallitusohjelmaa sekä vastata hallinnonalan toimijoiden strategisesta ohjauksesta. Käytännössä ministeriön konserniohjausrooli kiteytyy seuraaviin teemoihin: Hallinnonalan strategioiden määrittäminen Tavoitteiden asettaminen hallinnonalalle Hallinnonalan tavoitteiden seuranta ja arviointi Hallinnonalan toimijat toteuttavat konsernistrategiaa sekä ministeriön niille asettamia tavoitteita. Hallinnonalan toimijoiden vastuulla on oman strategiansa valmistelu sekä operatiivisen toiminnan suunnittelu ja johtaminen. Hallinnonalan toimijoilla on lisäksi vastuu raportoida toimintansa tuloksista ministeriölle. 11
12 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.2 TEM-konserniohjauksen kokonaisuus Uudistuva työ- ja elinkeinopolitiikka Konsernistrategian onnistumista seurataan, arvioidaan ja raportoidaan ensisijaisesti konsernistrategian tavoitelinjauksia sekä niistä johdettuja tavoitteita vasten. Osastojen johdolla työstettävät substanssistrategiat sekä niissä määritetyt tavoitteet rakentuvat konsernistrategialle sekä siinä määritetyille tavoitelinjauksille. Konsernistrategia määrittää työ- ja elinkeinopolitiikan tavoitteet ja keinot parantaa suomalaisen toimintaympäristön ja suomalaisten toimijoiden kilpailukykyä. Keskeisenä lähtökohtana on kuitenkin se, että markkinat ja toimijoiden kilpailukyvyn ja siten myös strategian menestyksen edellytykset määräytyvät kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Seurannassa, raportoinnissa ja arvioinnissa keskitytään erityisesti konsernistrategian tavoitelinjausten onnistumiseen ja vaikutuksiin asiakasrajapinnassa. Näiden perusteella tehdään tarvittavat ohjauspäätökset ja korjaavat toimenpiteet. Uudistusdynamiikka on ohjausmallin keskeinen periaate. Ohjauksen pitää olla herkkä vastaamaan nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin kuten äkillisiin rakennemuutoksiin tai muuten nopeaa reagointia vaativiin muutoksiin. Heikot signaalit hyödynnetään. Tarvittaessa poiketaan vuosirytmistä sekä tehdään toimintalinjauksiin muutoksia. Tavoiteasetannassa ja mittaamisessa painotetaan erityisesti tuloksiin ja vaikuttavuuteen liittyviä mittareita panostuksia kuvaavien mittareiden sijaan.
13 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.2 TEM-konserniohjauksen kokonaisuus KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ HALLINNONALAN KONSERNIOHJAUS Strategian seuranta, raportointi ja arviointi Strateginen suunnittelu Ohjauksen keinot Strategian toteutus Hallinnonalan konsernistrategia Tulosohjaus Hallinnonalan toimijaryhmät Substanssistrategiat Hallitusohjelma Toimintaympäristön analyysi Tahtotila ja tavoitelinjaukset Säädösohjaus Informaatio-ohjaus Asiakkaat Konsernin toimintamalli Kehitystoiminnan ohjaus Hallitus- ja johtokuntatyö Yhteistyökumppanit ja verkostot 13
14 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.3 TEM-konserniohjauksen prosessimalli Ministeriön konserniohjaus muodostuu seitsemästä päävaiheesta kuten oheisessa kuviossa on esitetty. Yksinkertaisuuden vuoksi päävaiheet on kuvattu lineaarisesti toisiaan seuraavina toiminnallisina kokonaisuuksina vaikka ajallisesti päävaiheet ovat osin päällekkäisiä. Erityisen tärkeätä on ymmärtää, että seuranta, raportointi ja arviointi ovat luonteeltaan jatkuvia ja koskettavat konserniohjauksen kaikkia vaiheita alkaen strategian määrityksestä. Seurantaa, raportointia ja arviointia on tarkoitus kehittää siten, että se mahdollistaa nopean reagoinnin ennaltaarvaamattomiin muutoksiin sekä ottaa huomioon mm. heikot signaalit muutoksista. KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ HALLINNONALAN KONSERNIOHJAUS Konsernistrategian määritys Substanssistrategioiden määritys Virastojen ja laitosten ohjauksen koordinointi Virastojen ja laitosten strategiat ja toimintasuunnitelmat Tulossopimusneuvottelut ja tavoitteiden asettaminen Virastojen ja laitosten operatiivinen johtaminen Seuranta, raportointi ja arviointi 14
15 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.4 TEM-konserniohjauksen keskeiset muutokset KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ HALLINNONALAN KONSERNIOHJAUS Konsernistrategian määritys Substanssistrategioiden määritys Virastojen ja laitosten ohjauksen koordinointi Virastojen ja laitosten strategiat ja toimintasuunnitelmat Tulossopimusneuvottelut ja tavoitteiden asettaminen Virastojen ja laitosten operatiivinen johtaminen Seuranta, raportointi ja arviointi Konsernistrategiasta luodaan hallinnonalan tärkein ohjausväline 2. Substanssistrategiat koordinoidaan tahtotilan kanssa yhteisten tavoitelinjausten avulla 3. Hallinnonalan toimijoiden osaaminen hyödynnetään aktiivisemmin hallinnonalan strategisessa suunnittelussa 4. Osastokohtaisesta monikanavaisesta ohjauksesta siirrytään ministeriön yksikanavaohjaukseen 5. Virastojen ja laitosten strategiat ja toimintasuunnitelmat ovat tässä vaiheessa strategisella tulostavoitteiden määrittelyn edellyttämällä tasolla 6. Konserniohjauksessa hyödynnetään tulos- ja resurssiohjauksen lisäksi muita ohjauskeinoja 7. Konserniohjauksessa huomioidaan paremmin hallinnonalan toimijaryhmien erilaiset ohjaustarpeet 8. Hallinnonalan toimijoiden toimintamenot käsitellään kehysehdotuksessa yhtenä kokonaisuutena 9. Sisältää keinojen valinnan ja operatiivisen suunnittelun sekä toiminnan johtamisen 10. Seurannassa, raportoinnissa ja arvioinnissa keskitytään konsernistrategian onnistumiseen ja vaikutuksiin asiakasrajapinnassa 15
16 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.5 TEM-konserniohjauksen vastuut Konsernistrategian määritys * (a) (b) (c) Substanssistrategioiden määritys Virastojen ja laitosten ohjauksen koordinointi Merkkien selitykset P = Päätöksentekijä VP = Vastuu päätöksenteon valmistelusta VS = Vastuu (suunnittelu)työn johtamisesta O = Osallistuu I = Informoidaan Virastojen ja laitosten strategiat ja toimintasuunnitelmat Tulossopimusneuvottelut ja tavoitteiden asettaminen ** (a) (b) Virastojen ja laitosten operatiivinen johtaminen Seuranta, raportointi ja arviointi ** (a) (b) (c) TEM-johtoryhmä P P P P P P P P P P Kansliapäällikkö / Virkamiesjohtoryhmä VP VP VP VP VP VP VP VP VP VP Strategia ja ennak. VS VS I O O O O O O O Konserniohjaus O VS VS O VS VS O VS O VS Alueiden kehittäm. O O O VS O O O O O O Osastot O O I VS VS O VS O VS O TEM muut (mm. talous) O O O O O O O I Virastot ja laitokset O O O VS O O VS O O I Muut ministeriöt I I O * (a) Toimintaympäristön analyysi (b) Strateginen tahtotila ja tavoitelinjaukset sekä konsernin toimintamalli (c) Tavoitelinjausten jalkautus ** (a) Toimijaryhmä 1 (b) Toimijaryhmät 2-4 (c) Konsernistrategia 16
17 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.5 TEM-konserniohjauksen vastuut Konsernistrategian määritys Substanssistrategioiden määritys (a) Toimintaympäristön analyysi P: TEM-johtoryhmä tekee päätökset konsernistrategian hyväksymisestä tai muutoksista VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Strategia- ja ennakointiyksikön vetovastuulla yhdessä konserniohjausyksikön kanssa yksiköt vastaavat konsernistrategian valmistelusta toimintaympäristön analyysien osalta. Yksiköt vastaavat lisäksi valmisteluun liittyvien lähestymistapojen ja työkalujen määrittämisestä. O: Strategia- ja ennakointiyksikkö osallistaa parhaat asiantuntijat ministeriöstä ja hallinnonalalta valmistelutyöhön I: TEM-johtoryhmä informoi konsernistrategiaan liittyvistä kysymyksistä muita ministeriöitä. (b) Strateginen tahtotila ja tavoitelinjaukset sekä konsernin toimintamalli P: TEM-johtoryhmä tekee päätökset konsernistrategian hyväksymisestä tai muutoksista VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Strategia- ja ennakointiyksikkö ja konserniohjausyksikkö vastaavat konsernistrategian valmistelusta sekä konsernin tahtotilan ja tavoitelinjausten että toimintamalliin liittyvien kysymysten osalta. Yksiköt vastaavat lisäksi valmisteluun liittyvien lähestymistapojen ja työkalujen määrittämisestä. O: Konserniohjausyksikkö osallistaa parhaat asiantuntijat ministeriöstä ja hallinnonalalta valmistelutyöhön. I: TEM-johtoryhmä informoi konsernistrategiaan liittyvistä kysymyksistä muita ministeriöitä. (c) Tavoitelinjausten toimeenpano P: TEM-johtoryhmä tekee päätökset konserniomistajan tavoitteista substanssistrategioille. Näin varmistetaan, että substanssistrategioiden valmistelussa huomioidaan ministeriön kannalta varmasti keskeiset asiat. VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Konserniohjausyksikkö vastaa konsernistrategian tavoitelinjausten jalkautuksen operatiivisesta valmistelusta. O: Konserniohjausyksikkö osallistaa parhaat asiantuntijat ministeriöstä ja hallinnonalalta valmistelutyöhön I: Kansliapäällikkö käy konserniomistajan odotukset läpi osastojen ja yksiköiden kanssa. P: Ministeriön johtoryhmä käsittelee substanssistrategiat konserniomistajan asettamia tavoitteita vasten, minkä pohjalta se tekee tarvittavat päätökset substanssistrategioiden hyväksymiseksi tai muuttamiseksi. VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Osastot ja alueiden kehittäminen yksikkö vastaavat substanssistrategioiden valmistelusta ministeriön johtoryhmän asettamien tavoitelinjausten pohjalta. Vastuulliset toimijat vastaavat lisäksi strategian valmisteluun tarvittavien asiantuntijoiden osallistamisesta ministeriöstä ja hallinnonalalta sekä valmisteluun liittyvien työkalujen määrittämisestä. O: Osastot ja alueiden kehittäminen yksikkö osallistaa parhaat asiantuntijat ministeriöstä ja hallinnonalalta strategioiden valmisteluun. Konserniohjausyksikkö tukee substanssistrategioista valmisteluvastuullisia valmistelutyön suunnittelemisessa sekä työhön osallistettavien asiantuntijoiden tunnistamisessa ja valitsemisessa. 17
18 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.5 TEM-konserniohjauksen vastuut Tavoitteiden ja ohjauksen koordinointi Virastojen ja laitosten toiminnan suunnittelu Tulossopimusneuvottelut ja tavoiteasetanta VS: Virastojen ja laitosten tulosneuvotteluista vastuulliset konserniohjausyksikkö ja osastot valmistelevat jokaisen viraston ja laitoksen osalta alustavan tavoitelinjausdokumentin. Käytännössä dokumentin tuottaminen edellyttää neuvottelua substanssistrategioista valmisteluvastuullisten osastojen kanssa sekä tämän pohjalta tapahtuvaa tavoitteiden priorisointia, mitä valintaa konsernin strategiset tavoitelinjaukset ohjaavat. O: Muut ministeriön yksiköt osallistuvat valmistelutyöhön tarvittavassa laajuudessa. VS: Hallinnonalan virastot, laitokset ja yhteisöt vastaavat omien strategioidensa valmistelusta sekä toimintojensa suunnittelusta esimerkiksi toiminta- ja taloussuunnitelmien muodossa. (a) Toimijaryhmä 1 (sekä siihen kiinteästi liittyvät strategiset kumppanit) P: TEM-johtoryhmä vahvistaa virastojen ja laitosten tulossopimukset. VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Konserniohjausyksikkö vastaa virastojen ja laitosten tulosneuvotteluista ja tavoiteasetannasta toimijaryhmä 1 (sekä siihen kiinteästi liittyvien strategisten kumppaneiden) osalta yhteistyössä muiden yksiköiden ja osastojen kanssa. O: Osastot, strategia- ja ennakointi- sekä alueiden kehittäminen yksikkö ja ministeriön talousyksikkö osallistuvat tulosneuvotteluihin ja tavoiteasetantaan tarvittaessa. b) Toimijaryhmät 2-4 P: TEM-johtoryhmä vahvistaa virastojen ja laitosten tulossopimukset. VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Osastot vastaavat virastojen ja laitosten tulosneuvotteluista ja tavoiteasetannasta toimijaryhmien 2-4 osalta yhteistyössä yksiköiden ja osastojen kanssa. O: Konserniohjaus-, strategia- ja ennakointi- sekä alueiden kehittäminen -yksikkö ja ministeriön talousyksikkö osallistuvat tulosneuvotteluihin ja tavoiteasetantaan tarvittaessa. 18
19 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.5 TEM-konserniohjauksen vastuut Virastojen ja laitosten operatiivinen johtaminen VS: Hallinnonalan virastot, laitokset ja yhteisöt vastaavat operatiivisten toimintojensa suunnittelusta ja johtamisesta. (a) Toimijaryhmä 1 (sekä siihen kiinteästi liittyvät strategiset kumppanit) Noudatetaan samaa vastuujakoa kuin tulossopimusneuvottelut ja tavoiteasetanta vaiheessa. Seuranta, raportointi ja arviointi (b) Toimijaryhmät 2-4 Noudatetaan samaa vastuujakoa kuin tulossopimusneuvottelut ja tavoiteasetanta vaiheessa. (c) Konsernistrategia P: TEM-johtoryhmä seuraa ja arvioi konsernistrategian toteutumista ja tekee tarvittavat ohjauspäätökset. VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Konserniohjausyksikkö vastaa konsernistrategian toteutumisen raportoinnista ja jatkotoimenpiteiden valmistelusta. O: Osastot, strategia ja ennakointiyksikkö sekä alueiden kehittäminen -yksikkö tuottavat seurannassa ja arvioinnissa tarvittavat aineistot. I: Ministeriön muut toimijat sekä hallinnonalan toimijat pidetään informoituna konsernistrategian toteutumisesta. 19
20 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.6 TEM-konserniohjauksen vuosikello Johdanto ja yhteenveto pääteemoista Konserniohjaus muodostuu vuositasolla kuudesta toisiinsa tiiviisti linkittyvästä suunnittelu- ja ohjausprosessista, jotka etenevät osittain rinnakkain, kuten seuraavilla sivuilla esitetty. 1. Konsernistrategia 2. Substanssistrategiat 3. Virastojen ja laitosten strategiat 4. Kehysehdotus (TTS-suunnittelu) 5. Talousarvioehdotus (TAE) 6. Tulostavoitteista sopiminen Konserniohjauksen mallia ja työmenetelmiä noudatetaan pääosin jo syksyllä Konsernistrategia Konsernistrategia on hallinnonalan tärkein ohjausväline ja se toimii lähtökohtana esimerkiksi substanssistrategioille, TAEvalmistelun ohjeistukselle sekä hallinnonalan toimijoiden suunnittelulle. Konsernistrategia pohjautuu hallitusohjelmaan ja sen määrittely alkaa marraskuussa. Suunnittelutyötä johtaa strategia- ja ennakointiyksikkö ja siihen osallistetaan hallinnonalan toimijoita mm. konserniohjausfoorumin kautta, joka kokoontuu valmistelutapaamiseen joulukuussa ja toimintaympäristöanalyysin raportointitapaamiseen tammihelmikuussa. Konsernistrategian keskeiset tavoitelinjaukset jalkautetaan substanssistrategioihin helmikuun aikana. Konsernistrategia vahvistetaan helmikuun loppuun mennessä. 2. Substanssistrategiat Substanssistrategioiden valmistelu aloitetaan osastoilla tammikuussa. Valmistelun lähtökohtana on konsernistrategia ja erityisesti konsernin tavoitelinjaukset, jotka ohjaavat prioriteettien valinnassa. Substanssistrategiat sisältävät alustavat tulostavoitelinjaukset, ja ne toimivat pohjana talousarvioehdotuksen valmistelulle. Substanssistrategiat vahvistetaan toukokuussa ja jalkautetaan hallinnonalalle toukokuun loppuun mennessä. Substanssistrategioiden aikataulu voi määrittyä myös hallitusohjelman pohjalta. 3. Virastojen ja laitosten strategiat Virastot ja laitokset aloittavat omien strategioidensa määrittelyn alkuvuodesta oman aikataulunsa mukaisesti. Strategioiden syötteenä toimivat sekä helmikuun lopussa valmistuva konsernistrategia, että osastojen strategiat, jotka jalkautetaan hallinnonalalle toukokuun lopussa. 4.Kehysehdotus Tulos- ja TTS-suunnittelun ohjeistus annetaan kesäkuussa, jonka jälkeen virastojen ja laitosten toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä kehysehdotuksen valmistelu tehdään heinä-, elo- ja syyskuun aikana. Virastojen ja laitosten suunnitelmien pohjalta osastot ja yksiköt valmistelevat kehysehdotuksensa marraskuun loppuun mennessä ja ne vahvistetaan TEM-johtoryhmässä joulukuussa. Kehysneuvottelut valtionvarainministeriön ja TEM:n välillä käydään helmikuussa ja ehdotukset käsitellään hallituksessa maaliskuussa. 20
Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön konserniohjaus. Päivitys 13.1.2015
Työ- ja elinkeinoministeriön konserniohjaus Päivitys 13.1.2015 Sisällysluettelo 3. Hyvinvointia työstä - TEM:n missio ja visio 4. TEM-konsernistrategian tavoitelinjaukset 5. TEM-konsernin toimijat 6. TEM:n
LisätiedotOhjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM
Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma
LisätiedotKokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta
Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki
LisätiedotYhteinen savotta, yhteinen strategia
Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman
LisätiedotRakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008
Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008 Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti Alueiden kehittämisosasto Rakennerahastopolitiikkaryhmä haasteita Ohjelmien käynnistäminen kaikilta osiltaan Valitun
LisätiedotTulosohjausverkoston tapaaminen
Tulosohjausverkoston tapaaminen Oikeusrekisterikeskus Ritva-Liisa Raatikainen 24.2.2015 Tulevaisuustyön tavoitteet Vahvistaa johtoryhmän yhteistä kokonaisnäkemystä ORK:n visiosta, strategisista tavoitteista
LisätiedotTEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,
LisätiedotOsaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua. Riitta Hiltunen
Osaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua Riitta Hiltunen 17.2.2016 Aihe ja tavoitteet Tutkimuskohteena ICT-palvelukeskus ja sen palvelutoimintansa viitekehityksenä käyttämän ISO20000-palveluhallintajärjestelmän
LisätiedotKieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto
Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta
LisätiedotTehokas strategia ja toimeenpano
Opetusministeriö Korkeakoulujen ja tiedelaitosten sopimusneuvotteluihin valmistautuminen vuonna 2009 seminaari Helsinki Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet.tri Tehokas strategia ja toimeenpano Tehokas
LisätiedotJOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET
JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:
LisätiedotKAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen
KAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen Jyrki Karhula Strategisten tulossopimusten tarkistus vuodelle 2011 - Toimitaan ELYn strategisen
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotStrategiatyö: Finnan strategia 2016-2020
Strategiatyö: Finnan strategia 2016-2020 Konsortioryhmän kokous 11.11.2014 Markku einäsenaho KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Asetetut tavoitteet ja strategiatyön hyödyntäminen Tavoitteet Yhteinen
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:
LisätiedotSELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA
KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun
LisätiedotElinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta
Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2018 Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta 20.12.2017 Strateginen johtamisjärjestelmä TAMPEREEN STRATEGIA VISIO JA TAVOITELTAVAT TULOKSET
LisätiedotValtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu
Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)
LisätiedotIisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi
Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi 2017 10.8.2017 1 Kuntastrategia kuntalaki 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
LisätiedotHenkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
LisätiedotMe teemme yhdessä uutta! Kuntastrategia valtuustokaudelle
Me teemme yhdessä uutta! Kuntastrategia valtuustokaudelle 2017-2021 Vuoden 2019 tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely Indikaattoreiden lähtö- ja tavoitetasojen määrittely Riskienhallinta Kehittämispäällikkö
LisätiedotKEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA
KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA SUORITUKSEN JOHTAMINEN JA PALKITSEMINEN Uusi Osaaja 2 Kick off seminaari 17.11.2011 Anne Haggrén, Virvo Oy 16.11.2011 www.virvo.fi 2 MENESTYS YMPÄRISTÖ YRITYS, ORGANISAATIO
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotAikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta
Kansallisesta meristrategiasta 4.11.2014 Suomi Merellä - säätiön 50-vuotisjuhlaseminaari Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aikamme Haaste On kokonaisuuden hahmottaminen ja siinä toimiminen siilojen sijasta
LisätiedotAnnika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta
Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:
LisätiedotTeam Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.
TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden
LisätiedotUusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus
Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotYHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN
YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden
LisätiedotJTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta. Hankejohtaja Taito Vainio
JTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta Hankejohtaja Taito Vainio Yleiset pelastustoimen tavoitteet Mahdollistaa tarvittaessa nykyistä paremmin valtakunnalliset ja yhdenmukaiset toimintamallit, yhteiset
Lisätiedot6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.
Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotKokeilun käynnistämisen valmistelu: Ohjelmaan ensimmäisen vaiheen strategisen ja operatiivisen toiminnan valmistelu
TOIMINTASUUNNITELMA 2017-2018 1. LIITE OHJELMASUUNNITELMAAN Vuosi 2017 Kokonaisuus Toimenpiteet Kuukausi Tammikuu Vaihe 1 : - Ohjelman strategisen viitekehyksen selvittäminen ja alustava suunnittelu seudun
LisätiedotTULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA
TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012
LisätiedotHKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen
HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotNäkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja
Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku
LisätiedotEnnakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke
Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen
LisätiedotMiten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.
Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet
LisätiedotSUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.
Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee
Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien
LisätiedotYhteiset kärkihankkeet 2013-2014
KÄRKIHANKE: STRATEGIA Selvät asiat: 1. Kärkihankkeita (siis myös tätä) ohjaa PATINE 2. Käytännössä työtä ohjaa työvaliokunta (PATINE mandaatilla ja ohjauksessa) 3. Hankkeen tavoite: uudistetun KPTS:n toimeenpano
LisätiedotTE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013
TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana
LisätiedotKasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne
Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän
LisätiedotJohdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,
LisätiedotTietoturvapolitiikka
Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotTiedolla johtaminen - työryhmä
Tiedolla johtaminen - työryhmä Loppuraportointi 30.6.2018 30.7.2018 1 www.pirkanmaa2019.fi Sisällysluettelo 1. Työryhmän tavoitteiden ja tulosten toteutumisen arviointi (dia 3) 2. Yhteistyö, oppiminen
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti
LisätiedotOhjelmajohtamisen kehittäminen
Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia
LisätiedotLapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen
Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Toimintamallille asetetut tavoitteet Visio Kansainvälisen hanketoiminnan
LisätiedotEFQM kansalaisopiston kehittämisessä
OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston
LisätiedotBSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys
BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu
LisätiedotKansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus
Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen
LisätiedotKuntalaisten tarpeiden arviointi
Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus
LisätiedotStrategiatyön toimintasuunnitelma 2013
Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotAluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja
LisätiedotMarket Expander & QUUM analyysi
Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
LisätiedotKUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka
KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin
LisätiedotProjektin tilannekatsaus
Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla
LisätiedotAlue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa
Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,
LisätiedotKeskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012
Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano
LisätiedotPalkeet Asiakasneuvottelukunnan uudet tuulet. Kieku-foorumi Risto Hakoila, UM
Palkeet Asiakasneuvottelukunnan uudet tuulet Kieku-foorumi Risto Hakoila, UM Uudistettu asiakasneuvottelukunta on aloittanut tänä vuonna Valtiovarainministeriön asettamispäätös 6.2.2017 Asiakasneuvottelukunta
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi
Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön
LisätiedotKMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013
KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta
LisätiedotKUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?
KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,
LisätiedotSIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009
SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 Luonnoksia ELYjen rakenteesta ELY -kansliapäälliköt 7.10.2009 2 Poimintoja HE:stä: Keskuksen sisäiset toimintoprosessit
LisätiedotTrafin tietotilinpäätös
Trafin tietotilinpäätös 14.6.2018 Leila Hanhela-Lappeteläinen johtava asiantuntija, tietosuojavastaava Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Liikenteen viranomainen Vastuullinen liikenne. Rohkeasti
LisätiedotTyöpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet
Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely
LisätiedotSUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI
SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset
LisätiedotPelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi
Pelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi 1 Tiina Männikkö 2 Sisältö Valtion ja maakuntien neuvottelut Simuloinnin tehtävät mitä asioita SM:n ja maakuntien välisissä neuvotteluissa käydään läpi? maakuntien
LisätiedotTietokiri on alkanut tule mukaan!
Tietokiri on alkanut tule mukaan! 2 Mistä Tietokirissä on kyse? #Tietokiri - Julkishallinnon analysointi- ja raportointipalveluiden kehittämishanke käynnistyi marraskuussa 2017 ja jatkuu vuoden 2019 loppuun
LisätiedotOsaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa
Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
LisätiedotKoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat
KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat 15.12.2016 Työpajassa 30.11. tunnistettiin maakuntaan siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien toiminnallisia yhteyksiä. Tuloksena syntyvä visualisointi toimitetaan
LisätiedotKUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö
KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti Aki Pihlaja Projektipäällikkö KUJA2-projekti pähkinänkuoressa Omistaja: Suomen Kuntaliitto ry Rahoittaja: Huoltovarmuuskeskus Toteutus: 4/2017-3/2019
LisätiedotTeam Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland
Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
LisätiedotKriteeristön esittely
Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi
LisätiedotVuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2
Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 TerPS2 - SH - 2013-2014 1 Kuinka edetään Osio 1. Osio 2. Osio 3. taustoitusta,
LisätiedotStrategia prosessista käytäntöön!
Strategia prosessista käytäntöön! Kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, TtM Maire Ahopelto, Kainuun sote Hyve-johtamisen kartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Kainuun osahankkeen tavoitteet
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen
Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotRiski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
LisätiedotMaakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö
Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia
LisätiedotKIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa
KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä
LisätiedotMTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen
LisätiedotTilintarkastuksen ja arvioinnin symposium
Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Kuntakonsernien riskienhallinnan arviointi Vs. tarkastusjohtaja Markus Kiviaho JHTT, CGAP, CRMA Kuntakonsernien riskienhallinnan arvioinnin lähtökohtia ja kriteerejä
LisätiedotTyöpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012
Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467
LisätiedotTEM-HALLINNONALAN PALVELUT Yritys-Suomen kehittäminen. Kalle J. Korhonen 9.6.2010
EM-HALLINNONALAN PALVELU Yritys-uomen kehittäminen Kalle. Korhonen 9.6.200 Miksi EM-konserni kehittää asiakkuudenhallintaa? Asiakkuudenhallinnan kehittäminen on kriittistä kolmen muutosvoiman vuoksi Asiakkaiden
LisätiedotKonsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP
Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta Konsernijohdon vastuulla
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotMinna Saario. Johtaja Ohjausosasto, Digitalisaatio ja tiedonhallinta -yksikkö
Minna Saario Johtaja Ohjausosasto, Digitalisaatio ja tiedonhallinta -yksikkö Sote-tiedonhallinnan ohjaus- ja toimintamalli, tavoitetilan kuvaus LUONNOS - Kehitystoiminnan ohjaus Tietohallinnon järjestäminen,
LisätiedotMillaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?
Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä
LisätiedotIsännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma
Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.
LisätiedotMAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa
MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA
SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13
Lisätiedot