Työ- ja elinkeinoministeriö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinoministeriö"

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö Kehityshanke hallinnonalan konserniohjauksen mallintamiseksi ja toteuttamiseksi Loppuraportti

2 Sisällysluettelo 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely Johdon yhteenveto Projektin lähtökohdat ja tavoitteet Projektin etenemismalli Projektiorganisaatio 8 2. TEM-konserniohjauksen malli TEM-konserniohjauksen muutostilanne TEM-konserniohjauksen kokonaisuus TEM-konserniohjauksen prosessimalli TEM-konserniohjauksen keskeiset muutokset TEM-konserniohjauksen vastuut TEM-konserniohjauksen vuosikello Hallinnonalan strategioiden toimeenpano Virastojen ja laitosten ohjauksen koordinointi Virastojen ja laitosten toiminnan suunnittelu Tavoitteiden sopiminen ja ohjaus Konserniohjauksen keinot Yhteenveto johtamisfoorumeista Hallinnonalan toimijaryhmät Toimijaryhmien ohjausotteet Virastojen ja laitosten operatiivinen johtaminen Seuranta, raportointi ja arviointi Hallinnonalan strategioiden suunnittelu TEM-konsernistrategian määritys Yhteenveto TEM-konsernistrategian sisältörakenne Tavoitelinjausten jalkautus Substanssistrategioiden määritys 28 2

3 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.1 Johdon yhteenveto Ministeriön perustehtävä ja tahtotila Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) aloitti toimintansa Ministeriön perustehtävänä on vastata Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Laaditun vision mukaan Suomi on vuonna 2011 kansainvälisissä kilpailukykyja hyvinvointivertailuissa maailman huippua ja Suomessa on tuolloin myös maailman paras innovaatioympäristö. Kehitysprojektin tavoitteet Määritetyn tahtotilan saavuttamiseksi TEM käynnisti kehitysprojektin hallinnonalan konserniohjauksen kehittämiseksi yhteistyössä BearingPointin kanssa. Kehitysprojekti oli korostetusti hallinnonalan yhteistyöhanke. Kehitysprojektin tavoitteena oli rakentaa hallinnonalalle konserniohjauksen malli sekä tunnistaa ja kehittää konserniohjauksessa tarvittavia lähestymistapoja, työkaluja ja johtamiskäytäntöjä. Kehitysprojekti toteutettiin kolmessa vaiheessa 1. Toimintaympäristön ja konserniohjauksen analyysi 2. Konserniohjauksen malli, työkalut ja käytännöt 3. Toimeenpanon käynnistäminen Konserniohjauksen muutostilanne Kehitysprojektin ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli muodostaa selkeä kokonaiskuva konserniohjauksen lähtötilanteesta, tunnistaa keskeiset kehittämiskohteet sekä kartoittaa keskeisten sidosryhmien odotukset kehitysprojektille. Lähtötilanteen analyysissä nousi esille paljon tärkeitä yksityiskohtia liittyen sekä konserniohjaukseen että strategisiin valintoihin ja operatiivisiin toimintoihin. Konserniohjauksen kehittämisen näkökulmasta lähtötilanteen analyysin keskeiset johtopäätökset voidaan kiteyttää seuraavasti: 1. Konserniohjaus käsitteenä jäsentymätön 2. Paineita ministeriön ohjausotteen tiivistämiseen 3. Ministeriölle yksi yhteinen ääni 4. Konsernistrategia ohjauksen lähtökohdaksi 5. Kysymys on pohjimmiltaan yhteistyöstä Konserniohjaus käsitteenä Ministeriö yhdessä hallinnonalan toimijoiden kanssa muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, joka osaltaan vastaa hallitusohjelman toteuttamisesta sekä suomalaisen työja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämisestä globaalissa taloudessa. Konserniohjaus on tavoitteellinen johtamiskokonaisuus, joka muodostuu mm. seuraavista asioista: Suunnitteluprosessit Seuranta- ja arviointi- ja raportointiprosessit Rakenneratkaisut Päätöksenteon vastuut ja foorumit Näihin liittyvät työkalut ja käytännöt Konserniohjaus perustuu ministeriön ja hallinnonalan toimijoiden väliseen vuorovaikutteisuuteen ja yhteistyöhön sekä selkeisiin rooleihin. 3

4 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.1 Johdon yhteenveto Ministeriön ja hallinnonalan toimijoiden roolijako Ministeriön päämääränä on osaltaan toteuttaa hallitusohjelmaa sekä vastata hallinnonalan toimijoiden strategisesta ohjauksesta. Käytännössä ministeriön konserniohjausrooli kiteytyy seuraaviin teemoihin: Hallinnonalan strategioiden määrittäminen Tavoitteiden asettaminen hallinnonalalle Hallinnonalan tavoitteiden seuranta ja arviointi Ministeriön sisäisistä rooleista on tärkeätä ymmärtää, että konserniohjaus on koko ministeriön vastuulla oleva kokonaisuus eikä ainoastaan Konserniohjausyksikön tehtävä. Hallinnonalan toimijat toteuttavat konsernistrategiaa sekä ministeriön niille asettamia tavoitteita. Hallinnonalan toimijoiden vastuulla on oman strategiansa valmistelu sekä operatiivisen toiminnan suunnittelu ja johtaminen. Hallinnonalan toimijoilla on lisäksi vastuu raportoida tuloksista ministeriölle sovitulla tavalla. Konsernistrategia määrittää työ- ja elinkeinopolitiikan tavoitteet ja keinot parantaa suomalaisen toimintaympäristön ja suomalaisten toimijoiden kilpailukykyä. Keskeisenä lähtökohtana on kuitenkin se, että markkinat ja toimijoiden kilpailukyvyn ja siten myös strategian menestyksen edellytykset määräytyvät kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Seurannassa, raportoinnissa ja arvioinnissa keskitytään erityisesti konsernistrategian tavoitelinjausten onnistumiseen ja vaikutuksiin asiakasrajapinnassa. Näiden perusteella tehdään tarvittavat ohjauspäätökset ja korjaavat toimenpiteet. Ohjauksen pitää olla herkkä vastaamaan nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Heikot signaalit hyödynnetään. Uudistus- ja kehittämisdynamiikka on keskeinen periaate. Tavoiteasetannassa ja mittaamisessa painotetaan erityisesti tuloksiin ja vaikuttavuuteen liittyviä mittareita panostuksia kuvaavien mittareiden sijaan. Uudistuva työ- ja elinkeinopolitiikka Konsernistrategian onnistumista seurataan, raportoidaan ja arvioidaan ensisijaisesti konsernistrategian tavoitelinjauksia sekä niistä johdettuja tavoitteita vasten. Osastojen johdolla työstettävät substanssistrategiat sekä niissä määritetyt tavoitteet rakentuvat konsernistrategialle sekä siinä määritetyille tavoitelinjauksille. 4

5 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.1 Johdon yhteenveto KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ HALLINNONALAN KONSERNIOHJAUS Strategian seuranta, raportointi ja arviointi Strateginen suunnittelu Ohjauksen keinot Strategian toteutus Hallinnonalan konsernistrategia Tulosohjaus Hallinnonalan toimijaryhmät Substanssistrategiat Hallitusohjelma Toimintaympäristön analyysi Tahtotila ja tavoitelinjaukset Säädösohjaus Informaatio-ohjaus Asiakkaat Konsernin toimintamalli Kehitystoiminnan ohjaus Hallitus- ja johtokuntatyö Yhteistyökumppanit ja verkostot 5

6 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.2 Projektin lähtökohdat ja tavoitteet Ministeriön perustehtävä ja tahtotila Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) aloitti toimintansa Ministeriön perustehtävänä on vastata Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Laaditun vision mukaan Suomi on vuonna 2011 kansainvälisissä kilpailukykyja hyvinvointivertailuissa maailman huippua ja Suomessa on tuolloin myös maailman paras innovaatioympäristö. TEM:n perustehtävä ja visio edellyttävät vahvaa yhteistyön henkeä koko konsernissa ja myös aktiivisuutta konsernin suhteissa ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin. Ministeriön toiminnallisena tavoitteena on rakentaa Suomen modernein ministeriö / organisaatio, jolla on vahva sisäinen koheesio. Sisäinen yhtenäisyys yhteisen tehtävän kautta Matalat rajat osastojen ja yksiköiden välillä Toimintaympäristön muutossuuntia ennakoiva ja herkästi reagoiva organisaatio Tavoitteena valtionhallinnon (3,4) ylittävä työtyytyväisyys 3,5 Kukaan ei omista asioitaan eikä henkilöstöään, pelataan niissä kokoonpanoissa, mitä kulloinkin tarvitaan Kehitysprojektin tavoitteet Määritetyn tahtotilan saavuttamiseksi TEM käynnisti kehitysprojektin hallinnonalan konserniohjauksen kehittämiseksi yhteistyössä BearingPointin kanssa. Kehitysprojekti oli korostetusti hallinnonalan yhteistyöhanke. Kehitysprojektin tavoitteena oli rakentaa hallinnonalalle konserniohjauksen malli sekä tunnistaa ja kehittää konserniohjauksessa tarvittavia lähestymistapoja, työkaluja ja johtamiskäytäntöjä. Kehitysprojekti toteutettiin kolmessa vaiheessa, kuten seuraavalla sivulla on yksityiskohtaisemmin esitetty 1. Toimintaympäristön ja konserniohjauksen analyysi 2. Konserniohjauksen malli, työkalut ja käytännöt 3. Toimeenpanon käynnistäminen 6

7 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.3 Projektin etenemismalli 1. Toimintaympäristön ja konserniohjauksen analyysi Tavoitteena oli muodostaa yhteinen näkemys ministeriön hallinnonalan ohjauksesta ja kehitystarpeista 2. Konserniohjauksen mallin / ydintehtävien sekä työkalujen ja käytäntöjen määrittäminen Tavoitteena oli rakentaa selkeä konserniohjauksen malli, jolla hallinnonalan strategiaa johdetaan sekä paikantaa ja osin rakentaa konserniohjauksessa tarvittavat instrumentit (esimerkit alla) 3. Toiminnallistamisen käynnistäminen Tavoitteena oli käynnistää sekä ratkaisumallin jalkauttaminen että tarvittavat jatkokehitystoimenpiteet Toimintaympäristön analyysi Toiminnan organisointi, mm. Johtamisjärjestelmä, mm. Jalkautussuunnitelma Konserniohjauksen lähtötilanne Organisaatiorakenne Kokousstruktuurit ja käytännöt Toimenpiteet, esim. Strategiset tavoitteet Konsernin rooli ja johtamisote Päätöksenteko ja vastuut Valmennukset Johtamismallit ja käytännöt Konsernipalvelut Johtamistyylit ja käytännöt Viestintä Vahvuudet ja heikkoudet Suunnittelu- ja raportointi, mm. Suorituksen johtaminen Mallien täsmennys Odotukset ja reunaehdot Strateginen suunnittelu Tavoitteet ja mittaaminen, mm. Aikataulut ja vastuut Toiminnan suunnittelu Mittarit ja tavoitteet Kehityssuunnitelma Budjetointi Tavoitehierarkiat Kohteiden priorisointi Raportointi (vuosi kk) Tuloskortit Kehitystyön projektointi Haastattelut Web-kysely Projektiryhmän workshop Projektiryhmän workshop Projektiryhmän workshop Projektiryhmän workshop Projektiryhmän workshop Kirjallinen ja muu aineisto Projektiryhmän ja muiden asiantuntijoiden valmistelutyö sekä tulosten raportointi 4. Projektinhallinta, ohjausryhmätyö ja viestintä 7

8 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.4 Projektiorganisaatio Ohjausryhmä Projektin ohjausryhmän tehtävänä oli asettaa kehitysprojektille tavoitteet, seurata toteutusta sekä tehdä tarvittavat ohjauspäätökset kehitysprojektin etenemisen ja ehdotettujen sisältöratkaisujen osalta. Ohjausryhmän jäsenet olivat: Kansliapäällikkö Erkki Virtanen (puheenjohtaja) Valtiosihteeri Mikko Alkio Valtiosihteeri Katariina Poskiparta Konserniohjausyksikkö Kalle J. Korhonen Strategia- ja ennakointiyksikkö Markku Wallin Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Tuija Oivo Innovaatio-osasto Petri Peltonen Talousyksikkö Eero Murto Konsernipalveluiden kehittämiskeskus Anssi Paasivirta Finnvera Pauli Heikkilä Finpro Jorma Turunen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Leila Helaakoski Tekes Veli-Pekka Saarnivaara Huoltovarmuuskeskus Asko Harjula Energiamarkkinavirasto Asta Sihvonen-Punkka Konserniohjausyksikkö Marjukka Aarnio Konserniohjausyksikkö Sirpa Alitalo Projektiryhmä Projektiryhmän vastuulla oli operatiivisesti toteuttaa kehitysprojekti sille asetettujen sisällöllisten tavoitteiden mukaisesti, sovitussa aikataulussa ja projektille kohdennettujen resurssien puitteissa. Projektiryhmän jäsenet olivat: Alivaltiosihteeri Kalle J. Korhonen (puheenjohtaja) Strategia- ja ennakointiyksikkö Antti Joensuu / Heli Saijets Alueiden kehittämisyksikkö Veijo Kavonius Talousyksikkö Mika Niemelä Innovaatio-osasto osaamisinnovaatiot Sakari Immonen Viestintäyksikkö Mervi Liukkonen Patentti- ja rekisterihallitus Kari Summanen Invest in Finland Tuomo Airaksinen Konsernipalveluiden kehittämiskeskus Matti Ilonen Konserniohjausyksikkö Marjukka Aarnio Konserniohjausyksikkö ohjaus ja rakenteet Sirpa Alitalo Konserniohjausyksikkö ohjaus ja rakenteet Tapio Laamanen Konserniohjausyksikkö TE-keskusohjaus Marja-Riitta Pihlman BearingPoint Riku Santala, Managing Director Hans Rosendahl, Senior Manager Esa Tolonen, Manager Hankkeen projektipäällikkönä toimi Marjukka Aarnio. 8

9 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.1 TEM-konserniohjauksen muutostilanne Johdanto ja yhteenveto pääteemoista Kehitysprojektin ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli muodostaa selkeä kokonaiskuva konserniohjauksen lähtötilanteesta, tunnistaa keskeiset kehittämiskohteet sekä kartoittaa keskeisten sidosryhmien odotukset kehitysprojektille. Lähtötilanteen analyysin tulokset on esitetty web-kyselyiden ja haastattelujen osalta erikseen tuotetussa lähtötilanteen analyysi dokumentissa. Lähtötilanteen analyyseissa nousi esille paljon tärkeitä näkemyksiä liittyen konserniohjaukseen, strategisiin valintoihin sekä operatiivisiin toimintoihin. Konserniohjauksen kehittämisen näkökulmasta lähtötilanteen analyysin keskeiset johtopäätökset voidaan kiteyttää seuraavasti: 1. Konserniohjaus käsitteenä jäsentymätön 2. Paineita ministeriön ohjausotteen tiivistämiseen 3. Ministeriölle yksi yhteinen ääni 4. Konsernistrategia ohjauksen lähtökohdaksi 5. Kysymys on pohjimmiltaan yhteistyöstä 1. Konserniohjaus käsitteenä jäsentymätön Konserniohjaus on toimintona ja käsitteenä uusi eikä sen sisällöstä ole ehtinyt muotoutumaan ministeriössä tai hallinnonalalla yhtenäistä näkemystä. Konserniohjauksen toimivuuden osalta ei TEM:n osalta ollut mahdollista vielä vetää johtopäätöksiä lähinnä arvioida olemassa olevia käytäntöjä ja työkaluja aikaisempaan kokemukseen perustuen. Lähtökohtaisesti kahden ministerin malli on yhtenäiselle konserniohjaukselle haasteellinen. Tärkeänä pidettiin, että rakennettava konserniohjausmalli on Kokonaisvaltainen eli sisältää oleelliset asiat Käytännönläheinen eikä liian teoreettinen Lisäarvoa tuottava toiminto eikä lisää byrokratiaa Strategisella tasolla sekä riittävän operatiivinen 2. Paineita ministeriön ohjausotteen tiivistämiseen Ministeriön ohjausotetta suhteessa hallinnonalan toimijoihin pidettiin yleisesti ottaen melko löyhänä. Konserniohjauksen tiivistämiseen kohdistui selkeitä odotuksia. Hieman yllättävästi, odotukset ohjausotteen tiivistämisestä ja tavoitetasosta olivat kovemmat hallinnonalan toimijoiden keskuudessa kuin ministeriössä. Käytännössä ohjausotteen tiivistämisellä haluttiin saavuttaa mm. seuraavia asioita Tavoitteellisuuden parantaminen Synergiat ja päällekkäisyyksien karsiminen Hallinnonalan yhteistyön parantaminen Asiakasnäkökulman vahvistaminen Roolien ja rakenteiden selkiyttäminen Yhteisten palveluiden lisääminen Seurannassa, raportoinnissa ja arvioinnissa keskitytään erityisesti konsernistrategian tavoitelinjausten onnistumiseen ja vaikutuksiin asiakasrajapinnassa. Näiden perusteella tehdään tarvittavat ohjauspäätökset ja korjaavat toimenpiteet. 9

10 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.1 TEM-konserniohjauksen muutostilanne 3. Ministeriölle yksi yhteinen ääni Hallinnonalan yhteisen strategian puutteessa, toimijoiden ohjaus tapahtuu käytännössä osastojen johdolla valmisteltavien politiikkalohkojen sekä vuosittaisten tulossopimusten kautta. Yhtenäisen konsernistrategian puuttuessa hallinnonalan ohjaus toteutuu nykyisellään monikanavaisesti usealta osastolta. Haasteeksi on nähty, että alaisen hallinnon tehtäväksi on jäänyt integroida osastojen tavoitteet oman toimintansa kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi. Tältä osin tunnistettiin tarve kehittää ministeriön sisäistä koordinointia, jotta osastojen tavoitteet saadaan priorisoitua ja muodostettua ministeriön yhteinen ääni hallinnonalalle. Lisäksi haluttiin varmistaa, että tavoiteasetanta ja konserniohjaus pidetään strategisella tasolla. Viime vuosien aikana on kuitenkin ohjauksen kokonaiskoordinointia tiivistetty mm. kehittämällä erityisesti yhtenäisiä menettelyitä ja tavoitteiden asettamista. 4. Konsernistrategia ohjauksen lähtökohdaksi Tehokkaan konserniohjauksen keskeisenä puutteena nähtiin, että ministeriöllä tai hallinnonalalla ei aikaisemmin ole ollut yhteistä strategiaa, joka ohjaa hallinnonalan toimijoita yhteisen tahtotilan ja tavoitteiden saavuttamiseen. Toistaiseksi hallinnonalan strategiset valinnat ja tavoitteet on pääsääntöisesti määritetty osastojen johdolla työstettyjen politiikkalohkojen kautta. Tärkeätä on ymmärtää, että konsernistrategia on käsitteellisesti nykyisistä politiikkalohkoista erillinen kokonaisuus. Strategian toteutus osaltaan kytkee toimintalinjauksin konsernistrategian ja substanssistrategiat. Vastuu konsernistrategiasta on ministeriön ylimmällä tasolla, jonka johdosta on tärkeätä määrittää sen sisältörakenne oikealla tavalla. Lisäksi on tärkeätä määrittää ketkä osallistuvat konsernistrategian työstämiseen ja miten. 5. Kysymys on pohjimmiltaan yhteistyöstä Konserniohjausta kehitettäessä on tärkeätä muistaa, että uudet työkalut ja käytännöt eivät ole itsetarkoitus vaan niiden tavoitteena on parantaa ministeriön ja hallinnonalan yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi seuraavat kolme yhteistyöhön liittyvää teemaa nousivat esille: 1. Hallinnonalan toimijat ja niiden osaaminen on paremmin hyödynnettävä strategisessa suunnittelussa (mm. toimintaympäristön analyysi). Näin varmistetaan paras mahdollinen näkemys käsiteltävistä asioista ja edesautetaan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. 2. Konserniohjauksessa tarvitaan perinteisten tulos- ja resurssiohjauksen rinnalle täydentäviä ohjauskeinoja, joissa korostuvat vuorovaikutteisuus ja asiasisältö käsittelyformaatin sijaan. Myös toimenpiteiden yhteensovittaminen ja vaikuttavuuden parantaminen ovat koko konsernin ohjauksen kannalta keskeisiä kehityskohteita. 3. Konserniohjaus on korostetusti koko ministeriön kaikkien osa-alueiden vastuulla eikä yksinomaan Konserniohjausyksikön tehtävä. 10

11 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.2 TEM-konserniohjauksen kokonaisuus Konserniohjaus käsitteenä Ministeriö yhdessä hallinnonalan toimijoiden kanssa muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, joka osaltaan vastaa hallitusohjelman toteuttamisesta sekä suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämisestä globaalissa taloudessa. Konserniohjaus on tavoitteellinen johtamis-kokonaisuus, joka muodostuu mm. seuraavista asioista: Suunnitteluprosessit Seuranta-, raportointi- ja arviointiprosessit Rakenneratkaisut Päätöksenteon vastuut ja foorumit Edellä mainittuihin liittyvät työkalut ja käytännöt Konserniohjaus perustuu ministeriön ja hallinnonalan toimijoiden vuorovaikutteisuuteen, yhteistyöhön ja selkeisiin rooleihin. Konserniohjauksen odotusarvona on ministeriön ohjausotteen tiivistäminen ja tavoitteellisuuden parantaminen, mikä asettaa uusia vaatimuksia mm. johtamisosaamiselle. Ministeriön ja hallinnonalan toimijoiden roolijako Ministeriön päämääränä on osaltaan toteuttaa hallitusohjelmaa sekä vastata hallinnonalan toimijoiden strategisesta ohjauksesta. Käytännössä ministeriön konserniohjausrooli kiteytyy seuraaviin teemoihin: Hallinnonalan strategioiden määrittäminen Tavoitteiden asettaminen hallinnonalalle Hallinnonalan tavoitteiden seuranta ja arviointi Hallinnonalan toimijat toteuttavat konsernistrategiaa sekä ministeriön niille asettamia tavoitteita. Hallinnonalan toimijoiden vastuulla on oman strategiansa valmistelu sekä operatiivisen toiminnan suunnittelu ja johtaminen. Hallinnonalan toimijoilla on lisäksi vastuu raportoida toimintansa tuloksista ministeriölle. 11

12 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.2 TEM-konserniohjauksen kokonaisuus Uudistuva työ- ja elinkeinopolitiikka Konsernistrategian onnistumista seurataan, arvioidaan ja raportoidaan ensisijaisesti konsernistrategian tavoitelinjauksia sekä niistä johdettuja tavoitteita vasten. Osastojen johdolla työstettävät substanssistrategiat sekä niissä määritetyt tavoitteet rakentuvat konsernistrategialle sekä siinä määritetyille tavoitelinjauksille. Konsernistrategia määrittää työ- ja elinkeinopolitiikan tavoitteet ja keinot parantaa suomalaisen toimintaympäristön ja suomalaisten toimijoiden kilpailukykyä. Keskeisenä lähtökohtana on kuitenkin se, että markkinat ja toimijoiden kilpailukyvyn ja siten myös strategian menestyksen edellytykset määräytyvät kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Seurannassa, raportoinnissa ja arvioinnissa keskitytään erityisesti konsernistrategian tavoitelinjausten onnistumiseen ja vaikutuksiin asiakasrajapinnassa. Näiden perusteella tehdään tarvittavat ohjauspäätökset ja korjaavat toimenpiteet. Uudistusdynamiikka on ohjausmallin keskeinen periaate. Ohjauksen pitää olla herkkä vastaamaan nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin kuten äkillisiin rakennemuutoksiin tai muuten nopeaa reagointia vaativiin muutoksiin. Heikot signaalit hyödynnetään. Tarvittaessa poiketaan vuosirytmistä sekä tehdään toimintalinjauksiin muutoksia. Tavoiteasetannassa ja mittaamisessa painotetaan erityisesti tuloksiin ja vaikuttavuuteen liittyviä mittareita panostuksia kuvaavien mittareiden sijaan.

13 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.2 TEM-konserniohjauksen kokonaisuus KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ HALLINNONALAN KONSERNIOHJAUS Strategian seuranta, raportointi ja arviointi Strateginen suunnittelu Ohjauksen keinot Strategian toteutus Hallinnonalan konsernistrategia Tulosohjaus Hallinnonalan toimijaryhmät Substanssistrategiat Hallitusohjelma Toimintaympäristön analyysi Tahtotila ja tavoitelinjaukset Säädösohjaus Informaatio-ohjaus Asiakkaat Konsernin toimintamalli Kehitystoiminnan ohjaus Hallitus- ja johtokuntatyö Yhteistyökumppanit ja verkostot 13

14 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.3 TEM-konserniohjauksen prosessimalli Ministeriön konserniohjaus muodostuu seitsemästä päävaiheesta kuten oheisessa kuviossa on esitetty. Yksinkertaisuuden vuoksi päävaiheet on kuvattu lineaarisesti toisiaan seuraavina toiminnallisina kokonaisuuksina vaikka ajallisesti päävaiheet ovat osin päällekkäisiä. Erityisen tärkeätä on ymmärtää, että seuranta, raportointi ja arviointi ovat luonteeltaan jatkuvia ja koskettavat konserniohjauksen kaikkia vaiheita alkaen strategian määrityksestä. Seurantaa, raportointia ja arviointia on tarkoitus kehittää siten, että se mahdollistaa nopean reagoinnin ennaltaarvaamattomiin muutoksiin sekä ottaa huomioon mm. heikot signaalit muutoksista. KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ HALLINNONALAN KONSERNIOHJAUS Konsernistrategian määritys Substanssistrategioiden määritys Virastojen ja laitosten ohjauksen koordinointi Virastojen ja laitosten strategiat ja toimintasuunnitelmat Tulossopimusneuvottelut ja tavoitteiden asettaminen Virastojen ja laitosten operatiivinen johtaminen Seuranta, raportointi ja arviointi 14

15 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.4 TEM-konserniohjauksen keskeiset muutokset KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ HALLINNONALAN KONSERNIOHJAUS Konsernistrategian määritys Substanssistrategioiden määritys Virastojen ja laitosten ohjauksen koordinointi Virastojen ja laitosten strategiat ja toimintasuunnitelmat Tulossopimusneuvottelut ja tavoitteiden asettaminen Virastojen ja laitosten operatiivinen johtaminen Seuranta, raportointi ja arviointi Konsernistrategiasta luodaan hallinnonalan tärkein ohjausväline 2. Substanssistrategiat koordinoidaan tahtotilan kanssa yhteisten tavoitelinjausten avulla 3. Hallinnonalan toimijoiden osaaminen hyödynnetään aktiivisemmin hallinnonalan strategisessa suunnittelussa 4. Osastokohtaisesta monikanavaisesta ohjauksesta siirrytään ministeriön yksikanavaohjaukseen 5. Virastojen ja laitosten strategiat ja toimintasuunnitelmat ovat tässä vaiheessa strategisella tulostavoitteiden määrittelyn edellyttämällä tasolla 6. Konserniohjauksessa hyödynnetään tulos- ja resurssiohjauksen lisäksi muita ohjauskeinoja 7. Konserniohjauksessa huomioidaan paremmin hallinnonalan toimijaryhmien erilaiset ohjaustarpeet 8. Hallinnonalan toimijoiden toimintamenot käsitellään kehysehdotuksessa yhtenä kokonaisuutena 9. Sisältää keinojen valinnan ja operatiivisen suunnittelun sekä toiminnan johtamisen 10. Seurannassa, raportoinnissa ja arvioinnissa keskitytään konsernistrategian onnistumiseen ja vaikutuksiin asiakasrajapinnassa 15

16 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.5 TEM-konserniohjauksen vastuut Konsernistrategian määritys * (a) (b) (c) Substanssistrategioiden määritys Virastojen ja laitosten ohjauksen koordinointi Merkkien selitykset P = Päätöksentekijä VP = Vastuu päätöksenteon valmistelusta VS = Vastuu (suunnittelu)työn johtamisesta O = Osallistuu I = Informoidaan Virastojen ja laitosten strategiat ja toimintasuunnitelmat Tulossopimusneuvottelut ja tavoitteiden asettaminen ** (a) (b) Virastojen ja laitosten operatiivinen johtaminen Seuranta, raportointi ja arviointi ** (a) (b) (c) TEM-johtoryhmä P P P P P P P P P P Kansliapäällikkö / Virkamiesjohtoryhmä VP VP VP VP VP VP VP VP VP VP Strategia ja ennak. VS VS I O O O O O O O Konserniohjaus O VS VS O VS VS O VS O VS Alueiden kehittäm. O O O VS O O O O O O Osastot O O I VS VS O VS O VS O TEM muut (mm. talous) O O O O O O O I Virastot ja laitokset O O O VS O O VS O O I Muut ministeriöt I I O * (a) Toimintaympäristön analyysi (b) Strateginen tahtotila ja tavoitelinjaukset sekä konsernin toimintamalli (c) Tavoitelinjausten jalkautus ** (a) Toimijaryhmä 1 (b) Toimijaryhmät 2-4 (c) Konsernistrategia 16

17 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.5 TEM-konserniohjauksen vastuut Konsernistrategian määritys Substanssistrategioiden määritys (a) Toimintaympäristön analyysi P: TEM-johtoryhmä tekee päätökset konsernistrategian hyväksymisestä tai muutoksista VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Strategia- ja ennakointiyksikön vetovastuulla yhdessä konserniohjausyksikön kanssa yksiköt vastaavat konsernistrategian valmistelusta toimintaympäristön analyysien osalta. Yksiköt vastaavat lisäksi valmisteluun liittyvien lähestymistapojen ja työkalujen määrittämisestä. O: Strategia- ja ennakointiyksikkö osallistaa parhaat asiantuntijat ministeriöstä ja hallinnonalalta valmistelutyöhön I: TEM-johtoryhmä informoi konsernistrategiaan liittyvistä kysymyksistä muita ministeriöitä. (b) Strateginen tahtotila ja tavoitelinjaukset sekä konsernin toimintamalli P: TEM-johtoryhmä tekee päätökset konsernistrategian hyväksymisestä tai muutoksista VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Strategia- ja ennakointiyksikkö ja konserniohjausyksikkö vastaavat konsernistrategian valmistelusta sekä konsernin tahtotilan ja tavoitelinjausten että toimintamalliin liittyvien kysymysten osalta. Yksiköt vastaavat lisäksi valmisteluun liittyvien lähestymistapojen ja työkalujen määrittämisestä. O: Konserniohjausyksikkö osallistaa parhaat asiantuntijat ministeriöstä ja hallinnonalalta valmistelutyöhön. I: TEM-johtoryhmä informoi konsernistrategiaan liittyvistä kysymyksistä muita ministeriöitä. (c) Tavoitelinjausten toimeenpano P: TEM-johtoryhmä tekee päätökset konserniomistajan tavoitteista substanssistrategioille. Näin varmistetaan, että substanssistrategioiden valmistelussa huomioidaan ministeriön kannalta varmasti keskeiset asiat. VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Konserniohjausyksikkö vastaa konsernistrategian tavoitelinjausten jalkautuksen operatiivisesta valmistelusta. O: Konserniohjausyksikkö osallistaa parhaat asiantuntijat ministeriöstä ja hallinnonalalta valmistelutyöhön I: Kansliapäällikkö käy konserniomistajan odotukset läpi osastojen ja yksiköiden kanssa. P: Ministeriön johtoryhmä käsittelee substanssistrategiat konserniomistajan asettamia tavoitteita vasten, minkä pohjalta se tekee tarvittavat päätökset substanssistrategioiden hyväksymiseksi tai muuttamiseksi. VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Osastot ja alueiden kehittäminen yksikkö vastaavat substanssistrategioiden valmistelusta ministeriön johtoryhmän asettamien tavoitelinjausten pohjalta. Vastuulliset toimijat vastaavat lisäksi strategian valmisteluun tarvittavien asiantuntijoiden osallistamisesta ministeriöstä ja hallinnonalalta sekä valmisteluun liittyvien työkalujen määrittämisestä. O: Osastot ja alueiden kehittäminen yksikkö osallistaa parhaat asiantuntijat ministeriöstä ja hallinnonalalta strategioiden valmisteluun. Konserniohjausyksikkö tukee substanssistrategioista valmisteluvastuullisia valmistelutyön suunnittelemisessa sekä työhön osallistettavien asiantuntijoiden tunnistamisessa ja valitsemisessa. 17

18 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.5 TEM-konserniohjauksen vastuut Tavoitteiden ja ohjauksen koordinointi Virastojen ja laitosten toiminnan suunnittelu Tulossopimusneuvottelut ja tavoiteasetanta VS: Virastojen ja laitosten tulosneuvotteluista vastuulliset konserniohjausyksikkö ja osastot valmistelevat jokaisen viraston ja laitoksen osalta alustavan tavoitelinjausdokumentin. Käytännössä dokumentin tuottaminen edellyttää neuvottelua substanssistrategioista valmisteluvastuullisten osastojen kanssa sekä tämän pohjalta tapahtuvaa tavoitteiden priorisointia, mitä valintaa konsernin strategiset tavoitelinjaukset ohjaavat. O: Muut ministeriön yksiköt osallistuvat valmistelutyöhön tarvittavassa laajuudessa. VS: Hallinnonalan virastot, laitokset ja yhteisöt vastaavat omien strategioidensa valmistelusta sekä toimintojensa suunnittelusta esimerkiksi toiminta- ja taloussuunnitelmien muodossa. (a) Toimijaryhmä 1 (sekä siihen kiinteästi liittyvät strategiset kumppanit) P: TEM-johtoryhmä vahvistaa virastojen ja laitosten tulossopimukset. VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Konserniohjausyksikkö vastaa virastojen ja laitosten tulosneuvotteluista ja tavoiteasetannasta toimijaryhmä 1 (sekä siihen kiinteästi liittyvien strategisten kumppaneiden) osalta yhteistyössä muiden yksiköiden ja osastojen kanssa. O: Osastot, strategia- ja ennakointi- sekä alueiden kehittäminen yksikkö ja ministeriön talousyksikkö osallistuvat tulosneuvotteluihin ja tavoiteasetantaan tarvittaessa. b) Toimijaryhmät 2-4 P: TEM-johtoryhmä vahvistaa virastojen ja laitosten tulossopimukset. VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Osastot vastaavat virastojen ja laitosten tulosneuvotteluista ja tavoiteasetannasta toimijaryhmien 2-4 osalta yhteistyössä yksiköiden ja osastojen kanssa. O: Konserniohjaus-, strategia- ja ennakointi- sekä alueiden kehittäminen -yksikkö ja ministeriön talousyksikkö osallistuvat tulosneuvotteluihin ja tavoiteasetantaan tarvittaessa. 18

19 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.5 TEM-konserniohjauksen vastuut Virastojen ja laitosten operatiivinen johtaminen VS: Hallinnonalan virastot, laitokset ja yhteisöt vastaavat operatiivisten toimintojensa suunnittelusta ja johtamisesta. (a) Toimijaryhmä 1 (sekä siihen kiinteästi liittyvät strategiset kumppanit) Noudatetaan samaa vastuujakoa kuin tulossopimusneuvottelut ja tavoiteasetanta vaiheessa. Seuranta, raportointi ja arviointi (b) Toimijaryhmät 2-4 Noudatetaan samaa vastuujakoa kuin tulossopimusneuvottelut ja tavoiteasetanta vaiheessa. (c) Konsernistrategia P: TEM-johtoryhmä seuraa ja arvioi konsernistrategian toteutumista ja tekee tarvittavat ohjauspäätökset. VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Konserniohjausyksikkö vastaa konsernistrategian toteutumisen raportoinnista ja jatkotoimenpiteiden valmistelusta. O: Osastot, strategia ja ennakointiyksikkö sekä alueiden kehittäminen -yksikkö tuottavat seurannassa ja arvioinnissa tarvittavat aineistot. I: Ministeriön muut toimijat sekä hallinnonalan toimijat pidetään informoituna konsernistrategian toteutumisesta. 19

20 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.6 TEM-konserniohjauksen vuosikello Johdanto ja yhteenveto pääteemoista Konserniohjaus muodostuu vuositasolla kuudesta toisiinsa tiiviisti linkittyvästä suunnittelu- ja ohjausprosessista, jotka etenevät osittain rinnakkain, kuten seuraavilla sivuilla esitetty. 1. Konsernistrategia 2. Substanssistrategiat 3. Virastojen ja laitosten strategiat 4. Kehysehdotus (TTS-suunnittelu) 5. Talousarvioehdotus (TAE) 6. Tulostavoitteista sopiminen Konserniohjauksen mallia ja työmenetelmiä noudatetaan pääosin jo syksyllä Konsernistrategia Konsernistrategia on hallinnonalan tärkein ohjausväline ja se toimii lähtökohtana esimerkiksi substanssistrategioille, TAEvalmistelun ohjeistukselle sekä hallinnonalan toimijoiden suunnittelulle. Konsernistrategia pohjautuu hallitusohjelmaan ja sen määrittely alkaa marraskuussa. Suunnittelutyötä johtaa strategia- ja ennakointiyksikkö ja siihen osallistetaan hallinnonalan toimijoita mm. konserniohjausfoorumin kautta, joka kokoontuu valmistelutapaamiseen joulukuussa ja toimintaympäristöanalyysin raportointitapaamiseen tammihelmikuussa. Konsernistrategian keskeiset tavoitelinjaukset jalkautetaan substanssistrategioihin helmikuun aikana. Konsernistrategia vahvistetaan helmikuun loppuun mennessä. 2. Substanssistrategiat Substanssistrategioiden valmistelu aloitetaan osastoilla tammikuussa. Valmistelun lähtökohtana on konsernistrategia ja erityisesti konsernin tavoitelinjaukset, jotka ohjaavat prioriteettien valinnassa. Substanssistrategiat sisältävät alustavat tulostavoitelinjaukset, ja ne toimivat pohjana talousarvioehdotuksen valmistelulle. Substanssistrategiat vahvistetaan toukokuussa ja jalkautetaan hallinnonalalle toukokuun loppuun mennessä. Substanssistrategioiden aikataulu voi määrittyä myös hallitusohjelman pohjalta. 3. Virastojen ja laitosten strategiat Virastot ja laitokset aloittavat omien strategioidensa määrittelyn alkuvuodesta oman aikataulunsa mukaisesti. Strategioiden syötteenä toimivat sekä helmikuun lopussa valmistuva konsernistrategia, että osastojen strategiat, jotka jalkautetaan hallinnonalalle toukokuun lopussa. 4.Kehysehdotus Tulos- ja TTS-suunnittelun ohjeistus annetaan kesäkuussa, jonka jälkeen virastojen ja laitosten toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä kehysehdotuksen valmistelu tehdään heinä-, elo- ja syyskuun aikana. Virastojen ja laitosten suunnitelmien pohjalta osastot ja yksiköt valmistelevat kehysehdotuksensa marraskuun loppuun mennessä ja ne vahvistetaan TEM-johtoryhmässä joulukuussa. Kehysneuvottelut valtionvarainministeriön ja TEM:n välillä käydään helmikuussa ja ehdotukset käsitellään hallituksessa maaliskuussa. 20

Työ- ja elinkeinoministeriön konserniohjaus. Päivitys 13.1.2015

Työ- ja elinkeinoministeriön konserniohjaus. Päivitys 13.1.2015 Työ- ja elinkeinoministeriön konserniohjaus Päivitys 13.1.2015 Sisällysluettelo 3. Hyvinvointia työstä - TEM:n missio ja visio 4. TEM-konsernistrategian tavoitelinjaukset 5. TEM-konsernin toimijat 6. TEM:n

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008 Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008 Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti Alueiden kehittämisosasto Rakennerahastopolitiikkaryhmä haasteita Ohjelmien käynnistäminen kaikilta osiltaan Valitun

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,

Lisätiedot

Tehokas strategia ja toimeenpano

Tehokas strategia ja toimeenpano Opetusministeriö Korkeakoulujen ja tiedelaitosten sopimusneuvotteluihin valmistautuminen vuonna 2009 seminaari Helsinki Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet.tri Tehokas strategia ja toimeenpano Tehokas

Lisätiedot

Strategiatyö: Finnan strategia 2016-2020

Strategiatyö: Finnan strategia 2016-2020 Strategiatyö: Finnan strategia 2016-2020 Konsortioryhmän kokous 11.11.2014 Markku einäsenaho KANSALLISKIRJASTO - Kirjastoverkkopalvelut Asetetut tavoitteet ja strategiatyön hyödyntäminen Tavoitteet Yhteinen

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA SUORITUKSEN JOHTAMINEN JA PALKITSEMINEN Uusi Osaaja 2 Kick off seminaari 17.11.2011 Anne Haggrén, Virvo Oy 16.11.2011 www.virvo.fi 2 MENESTYS YMPÄRISTÖ YRITYS, ORGANISAATIO

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta Kansallisesta meristrategiasta 4.11.2014 Suomi Merellä - säätiön 50-vuotisjuhlaseminaari Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aikamme Haaste On kokonaisuuden hahmottaminen ja siinä toimiminen siilojen sijasta

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Toimintamallille asetetut tavoitteet Visio Kansainvälisen hanketoiminnan

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 Luonnoksia ELYjen rakenteesta ELY -kansliapäälliköt 7.10.2009 2 Poimintoja HE:stä: Keskuksen sisäiset toimintoprosessit

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Yhteiset kärkihankkeet 2013-2014

Yhteiset kärkihankkeet 2013-2014 KÄRKIHANKE: STRATEGIA Selvät asiat: 1. Kärkihankkeita (siis myös tätä) ohjaa PATINE 2. Käytännössä työtä ohjaa työvaliokunta (PATINE mandaatilla ja ohjauksessa) 3. Hankkeen tavoite: uudistetun KPTS:n toimeenpano

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015

Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015 Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015 Hankepäällikkö Jarkko Tonttila Ajattelu uudistuu, paradigma murtuu! 2000 Tuotelähtöisyys Asiakas objektina

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta Konsernijohdon vastuulla

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa (vrt. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus) Salpauksessa laadunhallinnalla

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

TEM-HALLINNONALAN PALVELUT Yritys-Suomen kehittäminen. Kalle J. Korhonen 9.6.2010

TEM-HALLINNONALAN PALVELUT Yritys-Suomen kehittäminen. Kalle J. Korhonen 9.6.2010 EM-HALLINNONALAN PALVELU Yritys-uomen kehittäminen Kalle. Korhonen 9.6.200 Miksi EM-konserni kehittää asiakkuudenhallintaa? Asiakkuudenhallinnan kehittäminen on kriittistä kolmen muutosvoiman vuoksi Asiakkaiden

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Huovinen Veikko, Havukka-Ahon ajattelija (1952). Copyright Kuntien Tiera Oy 0

Huovinen Veikko, Havukka-Ahon ajattelija (1952). Copyright Kuntien Tiera Oy 0 "... Viisausopin lajit on: kaukoviisaus, jota on minulla hyvin paljon. Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 2012 Mites se tehdään? Edarin kokous 12. lokakuuta 2011 Ville Poikolainen Tällä hetkellä strategisempaa ohjausta tekee hallitus muun keskustoimiston ohella. Ohjaavimmat dokumentit laki, säännöt, Aalto-linja

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot