Työ- ja elinkeinoministeriö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinoministeriö"

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö Kehityshanke hallinnonalan konserniohjauksen mallintamiseksi ja toteuttamiseksi Loppuraportti

2 Sisällysluettelo 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely Johdon yhteenveto Projektin lähtökohdat ja tavoitteet Projektin etenemismalli Projektiorganisaatio 8 2. TEM-konserniohjauksen malli TEM-konserniohjauksen muutostilanne TEM-konserniohjauksen kokonaisuus TEM-konserniohjauksen prosessimalli TEM-konserniohjauksen keskeiset muutokset TEM-konserniohjauksen vastuut TEM-konserniohjauksen vuosikello Hallinnonalan strategioiden toimeenpano Virastojen ja laitosten ohjauksen koordinointi Virastojen ja laitosten toiminnan suunnittelu Tavoitteiden sopiminen ja ohjaus Konserniohjauksen keinot Yhteenveto johtamisfoorumeista Hallinnonalan toimijaryhmät Toimijaryhmien ohjausotteet Virastojen ja laitosten operatiivinen johtaminen Seuranta, raportointi ja arviointi Hallinnonalan strategioiden suunnittelu TEM-konsernistrategian määritys Yhteenveto TEM-konsernistrategian sisältörakenne Tavoitelinjausten jalkautus Substanssistrategioiden määritys 28 2

3 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.1 Johdon yhteenveto Ministeriön perustehtävä ja tahtotila Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) aloitti toimintansa Ministeriön perustehtävänä on vastata Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Laaditun vision mukaan Suomi on vuonna 2011 kansainvälisissä kilpailukykyja hyvinvointivertailuissa maailman huippua ja Suomessa on tuolloin myös maailman paras innovaatioympäristö. Kehitysprojektin tavoitteet Määritetyn tahtotilan saavuttamiseksi TEM käynnisti kehitysprojektin hallinnonalan konserniohjauksen kehittämiseksi yhteistyössä BearingPointin kanssa. Kehitysprojekti oli korostetusti hallinnonalan yhteistyöhanke. Kehitysprojektin tavoitteena oli rakentaa hallinnonalalle konserniohjauksen malli sekä tunnistaa ja kehittää konserniohjauksessa tarvittavia lähestymistapoja, työkaluja ja johtamiskäytäntöjä. Kehitysprojekti toteutettiin kolmessa vaiheessa 1. Toimintaympäristön ja konserniohjauksen analyysi 2. Konserniohjauksen malli, työkalut ja käytännöt 3. Toimeenpanon käynnistäminen Konserniohjauksen muutostilanne Kehitysprojektin ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli muodostaa selkeä kokonaiskuva konserniohjauksen lähtötilanteesta, tunnistaa keskeiset kehittämiskohteet sekä kartoittaa keskeisten sidosryhmien odotukset kehitysprojektille. Lähtötilanteen analyysissä nousi esille paljon tärkeitä yksityiskohtia liittyen sekä konserniohjaukseen että strategisiin valintoihin ja operatiivisiin toimintoihin. Konserniohjauksen kehittämisen näkökulmasta lähtötilanteen analyysin keskeiset johtopäätökset voidaan kiteyttää seuraavasti: 1. Konserniohjaus käsitteenä jäsentymätön 2. Paineita ministeriön ohjausotteen tiivistämiseen 3. Ministeriölle yksi yhteinen ääni 4. Konsernistrategia ohjauksen lähtökohdaksi 5. Kysymys on pohjimmiltaan yhteistyöstä Konserniohjaus käsitteenä Ministeriö yhdessä hallinnonalan toimijoiden kanssa muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, joka osaltaan vastaa hallitusohjelman toteuttamisesta sekä suomalaisen työja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämisestä globaalissa taloudessa. Konserniohjaus on tavoitteellinen johtamiskokonaisuus, joka muodostuu mm. seuraavista asioista: Suunnitteluprosessit Seuranta- ja arviointi- ja raportointiprosessit Rakenneratkaisut Päätöksenteon vastuut ja foorumit Näihin liittyvät työkalut ja käytännöt Konserniohjaus perustuu ministeriön ja hallinnonalan toimijoiden väliseen vuorovaikutteisuuteen ja yhteistyöhön sekä selkeisiin rooleihin. 3

4 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.1 Johdon yhteenveto Ministeriön ja hallinnonalan toimijoiden roolijako Ministeriön päämääränä on osaltaan toteuttaa hallitusohjelmaa sekä vastata hallinnonalan toimijoiden strategisesta ohjauksesta. Käytännössä ministeriön konserniohjausrooli kiteytyy seuraaviin teemoihin: Hallinnonalan strategioiden määrittäminen Tavoitteiden asettaminen hallinnonalalle Hallinnonalan tavoitteiden seuranta ja arviointi Ministeriön sisäisistä rooleista on tärkeätä ymmärtää, että konserniohjaus on koko ministeriön vastuulla oleva kokonaisuus eikä ainoastaan Konserniohjausyksikön tehtävä. Hallinnonalan toimijat toteuttavat konsernistrategiaa sekä ministeriön niille asettamia tavoitteita. Hallinnonalan toimijoiden vastuulla on oman strategiansa valmistelu sekä operatiivisen toiminnan suunnittelu ja johtaminen. Hallinnonalan toimijoilla on lisäksi vastuu raportoida tuloksista ministeriölle sovitulla tavalla. Konsernistrategia määrittää työ- ja elinkeinopolitiikan tavoitteet ja keinot parantaa suomalaisen toimintaympäristön ja suomalaisten toimijoiden kilpailukykyä. Keskeisenä lähtökohtana on kuitenkin se, että markkinat ja toimijoiden kilpailukyvyn ja siten myös strategian menestyksen edellytykset määräytyvät kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Seurannassa, raportoinnissa ja arvioinnissa keskitytään erityisesti konsernistrategian tavoitelinjausten onnistumiseen ja vaikutuksiin asiakasrajapinnassa. Näiden perusteella tehdään tarvittavat ohjauspäätökset ja korjaavat toimenpiteet. Ohjauksen pitää olla herkkä vastaamaan nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Heikot signaalit hyödynnetään. Uudistus- ja kehittämisdynamiikka on keskeinen periaate. Tavoiteasetannassa ja mittaamisessa painotetaan erityisesti tuloksiin ja vaikuttavuuteen liittyviä mittareita panostuksia kuvaavien mittareiden sijaan. Uudistuva työ- ja elinkeinopolitiikka Konsernistrategian onnistumista seurataan, raportoidaan ja arvioidaan ensisijaisesti konsernistrategian tavoitelinjauksia sekä niistä johdettuja tavoitteita vasten. Osastojen johdolla työstettävät substanssistrategiat sekä niissä määritetyt tavoitteet rakentuvat konsernistrategialle sekä siinä määritetyille tavoitelinjauksille. 4

5 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.1 Johdon yhteenveto KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ HALLINNONALAN KONSERNIOHJAUS Strategian seuranta, raportointi ja arviointi Strateginen suunnittelu Ohjauksen keinot Strategian toteutus Hallinnonalan konsernistrategia Tulosohjaus Hallinnonalan toimijaryhmät Substanssistrategiat Hallitusohjelma Toimintaympäristön analyysi Tahtotila ja tavoitelinjaukset Säädösohjaus Informaatio-ohjaus Asiakkaat Konsernin toimintamalli Kehitystoiminnan ohjaus Hallitus- ja johtokuntatyö Yhteistyökumppanit ja verkostot 5

6 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.2 Projektin lähtökohdat ja tavoitteet Ministeriön perustehtävä ja tahtotila Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) aloitti toimintansa Ministeriön perustehtävänä on vastata Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Laaditun vision mukaan Suomi on vuonna 2011 kansainvälisissä kilpailukykyja hyvinvointivertailuissa maailman huippua ja Suomessa on tuolloin myös maailman paras innovaatioympäristö. TEM:n perustehtävä ja visio edellyttävät vahvaa yhteistyön henkeä koko konsernissa ja myös aktiivisuutta konsernin suhteissa ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin. Ministeriön toiminnallisena tavoitteena on rakentaa Suomen modernein ministeriö / organisaatio, jolla on vahva sisäinen koheesio. Sisäinen yhtenäisyys yhteisen tehtävän kautta Matalat rajat osastojen ja yksiköiden välillä Toimintaympäristön muutossuuntia ennakoiva ja herkästi reagoiva organisaatio Tavoitteena valtionhallinnon (3,4) ylittävä työtyytyväisyys 3,5 Kukaan ei omista asioitaan eikä henkilöstöään, pelataan niissä kokoonpanoissa, mitä kulloinkin tarvitaan Kehitysprojektin tavoitteet Määritetyn tahtotilan saavuttamiseksi TEM käynnisti kehitysprojektin hallinnonalan konserniohjauksen kehittämiseksi yhteistyössä BearingPointin kanssa. Kehitysprojekti oli korostetusti hallinnonalan yhteistyöhanke. Kehitysprojektin tavoitteena oli rakentaa hallinnonalalle konserniohjauksen malli sekä tunnistaa ja kehittää konserniohjauksessa tarvittavia lähestymistapoja, työkaluja ja johtamiskäytäntöjä. Kehitysprojekti toteutettiin kolmessa vaiheessa, kuten seuraavalla sivulla on yksityiskohtaisemmin esitetty 1. Toimintaympäristön ja konserniohjauksen analyysi 2. Konserniohjauksen malli, työkalut ja käytännöt 3. Toimeenpanon käynnistäminen 6

7 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.3 Projektin etenemismalli 1. Toimintaympäristön ja konserniohjauksen analyysi Tavoitteena oli muodostaa yhteinen näkemys ministeriön hallinnonalan ohjauksesta ja kehitystarpeista 2. Konserniohjauksen mallin / ydintehtävien sekä työkalujen ja käytäntöjen määrittäminen Tavoitteena oli rakentaa selkeä konserniohjauksen malli, jolla hallinnonalan strategiaa johdetaan sekä paikantaa ja osin rakentaa konserniohjauksessa tarvittavat instrumentit (esimerkit alla) 3. Toiminnallistamisen käynnistäminen Tavoitteena oli käynnistää sekä ratkaisumallin jalkauttaminen että tarvittavat jatkokehitystoimenpiteet Toimintaympäristön analyysi Toiminnan organisointi, mm. Johtamisjärjestelmä, mm. Jalkautussuunnitelma Konserniohjauksen lähtötilanne Organisaatiorakenne Kokousstruktuurit ja käytännöt Toimenpiteet, esim. Strategiset tavoitteet Konsernin rooli ja johtamisote Päätöksenteko ja vastuut Valmennukset Johtamismallit ja käytännöt Konsernipalvelut Johtamistyylit ja käytännöt Viestintä Vahvuudet ja heikkoudet Suunnittelu- ja raportointi, mm. Suorituksen johtaminen Mallien täsmennys Odotukset ja reunaehdot Strateginen suunnittelu Tavoitteet ja mittaaminen, mm. Aikataulut ja vastuut Toiminnan suunnittelu Mittarit ja tavoitteet Kehityssuunnitelma Budjetointi Tavoitehierarkiat Kohteiden priorisointi Raportointi (vuosi kk) Tuloskortit Kehitystyön projektointi Haastattelut Web-kysely Projektiryhmän workshop Projektiryhmän workshop Projektiryhmän workshop Projektiryhmän workshop Projektiryhmän workshop Kirjallinen ja muu aineisto Projektiryhmän ja muiden asiantuntijoiden valmistelutyö sekä tulosten raportointi 4. Projektinhallinta, ohjausryhmätyö ja viestintä 7

8 1. Johdon yhteenveto ja projektin esittely 1.4 Projektiorganisaatio Ohjausryhmä Projektin ohjausryhmän tehtävänä oli asettaa kehitysprojektille tavoitteet, seurata toteutusta sekä tehdä tarvittavat ohjauspäätökset kehitysprojektin etenemisen ja ehdotettujen sisältöratkaisujen osalta. Ohjausryhmän jäsenet olivat: Kansliapäällikkö Erkki Virtanen (puheenjohtaja) Valtiosihteeri Mikko Alkio Valtiosihteeri Katariina Poskiparta Konserniohjausyksikkö Kalle J. Korhonen Strategia- ja ennakointiyksikkö Markku Wallin Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Tuija Oivo Innovaatio-osasto Petri Peltonen Talousyksikkö Eero Murto Konsernipalveluiden kehittämiskeskus Anssi Paasivirta Finnvera Pauli Heikkilä Finpro Jorma Turunen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Leila Helaakoski Tekes Veli-Pekka Saarnivaara Huoltovarmuuskeskus Asko Harjula Energiamarkkinavirasto Asta Sihvonen-Punkka Konserniohjausyksikkö Marjukka Aarnio Konserniohjausyksikkö Sirpa Alitalo Projektiryhmä Projektiryhmän vastuulla oli operatiivisesti toteuttaa kehitysprojekti sille asetettujen sisällöllisten tavoitteiden mukaisesti, sovitussa aikataulussa ja projektille kohdennettujen resurssien puitteissa. Projektiryhmän jäsenet olivat: Alivaltiosihteeri Kalle J. Korhonen (puheenjohtaja) Strategia- ja ennakointiyksikkö Antti Joensuu / Heli Saijets Alueiden kehittämisyksikkö Veijo Kavonius Talousyksikkö Mika Niemelä Innovaatio-osasto osaamisinnovaatiot Sakari Immonen Viestintäyksikkö Mervi Liukkonen Patentti- ja rekisterihallitus Kari Summanen Invest in Finland Tuomo Airaksinen Konsernipalveluiden kehittämiskeskus Matti Ilonen Konserniohjausyksikkö Marjukka Aarnio Konserniohjausyksikkö ohjaus ja rakenteet Sirpa Alitalo Konserniohjausyksikkö ohjaus ja rakenteet Tapio Laamanen Konserniohjausyksikkö TE-keskusohjaus Marja-Riitta Pihlman BearingPoint Riku Santala, Managing Director Hans Rosendahl, Senior Manager Esa Tolonen, Manager Hankkeen projektipäällikkönä toimi Marjukka Aarnio. 8

9 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.1 TEM-konserniohjauksen muutostilanne Johdanto ja yhteenveto pääteemoista Kehitysprojektin ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli muodostaa selkeä kokonaiskuva konserniohjauksen lähtötilanteesta, tunnistaa keskeiset kehittämiskohteet sekä kartoittaa keskeisten sidosryhmien odotukset kehitysprojektille. Lähtötilanteen analyysin tulokset on esitetty web-kyselyiden ja haastattelujen osalta erikseen tuotetussa lähtötilanteen analyysi dokumentissa. Lähtötilanteen analyyseissa nousi esille paljon tärkeitä näkemyksiä liittyen konserniohjaukseen, strategisiin valintoihin sekä operatiivisiin toimintoihin. Konserniohjauksen kehittämisen näkökulmasta lähtötilanteen analyysin keskeiset johtopäätökset voidaan kiteyttää seuraavasti: 1. Konserniohjaus käsitteenä jäsentymätön 2. Paineita ministeriön ohjausotteen tiivistämiseen 3. Ministeriölle yksi yhteinen ääni 4. Konsernistrategia ohjauksen lähtökohdaksi 5. Kysymys on pohjimmiltaan yhteistyöstä 1. Konserniohjaus käsitteenä jäsentymätön Konserniohjaus on toimintona ja käsitteenä uusi eikä sen sisällöstä ole ehtinyt muotoutumaan ministeriössä tai hallinnonalalla yhtenäistä näkemystä. Konserniohjauksen toimivuuden osalta ei TEM:n osalta ollut mahdollista vielä vetää johtopäätöksiä lähinnä arvioida olemassa olevia käytäntöjä ja työkaluja aikaisempaan kokemukseen perustuen. Lähtökohtaisesti kahden ministerin malli on yhtenäiselle konserniohjaukselle haasteellinen. Tärkeänä pidettiin, että rakennettava konserniohjausmalli on Kokonaisvaltainen eli sisältää oleelliset asiat Käytännönläheinen eikä liian teoreettinen Lisäarvoa tuottava toiminto eikä lisää byrokratiaa Strategisella tasolla sekä riittävän operatiivinen 2. Paineita ministeriön ohjausotteen tiivistämiseen Ministeriön ohjausotetta suhteessa hallinnonalan toimijoihin pidettiin yleisesti ottaen melko löyhänä. Konserniohjauksen tiivistämiseen kohdistui selkeitä odotuksia. Hieman yllättävästi, odotukset ohjausotteen tiivistämisestä ja tavoitetasosta olivat kovemmat hallinnonalan toimijoiden keskuudessa kuin ministeriössä. Käytännössä ohjausotteen tiivistämisellä haluttiin saavuttaa mm. seuraavia asioita Tavoitteellisuuden parantaminen Synergiat ja päällekkäisyyksien karsiminen Hallinnonalan yhteistyön parantaminen Asiakasnäkökulman vahvistaminen Roolien ja rakenteiden selkiyttäminen Yhteisten palveluiden lisääminen Seurannassa, raportoinnissa ja arvioinnissa keskitytään erityisesti konsernistrategian tavoitelinjausten onnistumiseen ja vaikutuksiin asiakasrajapinnassa. Näiden perusteella tehdään tarvittavat ohjauspäätökset ja korjaavat toimenpiteet. 9

10 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.1 TEM-konserniohjauksen muutostilanne 3. Ministeriölle yksi yhteinen ääni Hallinnonalan yhteisen strategian puutteessa, toimijoiden ohjaus tapahtuu käytännössä osastojen johdolla valmisteltavien politiikkalohkojen sekä vuosittaisten tulossopimusten kautta. Yhtenäisen konsernistrategian puuttuessa hallinnonalan ohjaus toteutuu nykyisellään monikanavaisesti usealta osastolta. Haasteeksi on nähty, että alaisen hallinnon tehtäväksi on jäänyt integroida osastojen tavoitteet oman toimintansa kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi. Tältä osin tunnistettiin tarve kehittää ministeriön sisäistä koordinointia, jotta osastojen tavoitteet saadaan priorisoitua ja muodostettua ministeriön yhteinen ääni hallinnonalalle. Lisäksi haluttiin varmistaa, että tavoiteasetanta ja konserniohjaus pidetään strategisella tasolla. Viime vuosien aikana on kuitenkin ohjauksen kokonaiskoordinointia tiivistetty mm. kehittämällä erityisesti yhtenäisiä menettelyitä ja tavoitteiden asettamista. 4. Konsernistrategia ohjauksen lähtökohdaksi Tehokkaan konserniohjauksen keskeisenä puutteena nähtiin, että ministeriöllä tai hallinnonalalla ei aikaisemmin ole ollut yhteistä strategiaa, joka ohjaa hallinnonalan toimijoita yhteisen tahtotilan ja tavoitteiden saavuttamiseen. Toistaiseksi hallinnonalan strategiset valinnat ja tavoitteet on pääsääntöisesti määritetty osastojen johdolla työstettyjen politiikkalohkojen kautta. Tärkeätä on ymmärtää, että konsernistrategia on käsitteellisesti nykyisistä politiikkalohkoista erillinen kokonaisuus. Strategian toteutus osaltaan kytkee toimintalinjauksin konsernistrategian ja substanssistrategiat. Vastuu konsernistrategiasta on ministeriön ylimmällä tasolla, jonka johdosta on tärkeätä määrittää sen sisältörakenne oikealla tavalla. Lisäksi on tärkeätä määrittää ketkä osallistuvat konsernistrategian työstämiseen ja miten. 5. Kysymys on pohjimmiltaan yhteistyöstä Konserniohjausta kehitettäessä on tärkeätä muistaa, että uudet työkalut ja käytännöt eivät ole itsetarkoitus vaan niiden tavoitteena on parantaa ministeriön ja hallinnonalan yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi seuraavat kolme yhteistyöhön liittyvää teemaa nousivat esille: 1. Hallinnonalan toimijat ja niiden osaaminen on paremmin hyödynnettävä strategisessa suunnittelussa (mm. toimintaympäristön analyysi). Näin varmistetaan paras mahdollinen näkemys käsiteltävistä asioista ja edesautetaan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. 2. Konserniohjauksessa tarvitaan perinteisten tulos- ja resurssiohjauksen rinnalle täydentäviä ohjauskeinoja, joissa korostuvat vuorovaikutteisuus ja asiasisältö käsittelyformaatin sijaan. Myös toimenpiteiden yhteensovittaminen ja vaikuttavuuden parantaminen ovat koko konsernin ohjauksen kannalta keskeisiä kehityskohteita. 3. Konserniohjaus on korostetusti koko ministeriön kaikkien osa-alueiden vastuulla eikä yksinomaan Konserniohjausyksikön tehtävä. 10

11 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.2 TEM-konserniohjauksen kokonaisuus Konserniohjaus käsitteenä Ministeriö yhdessä hallinnonalan toimijoiden kanssa muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, joka osaltaan vastaa hallitusohjelman toteuttamisesta sekä suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämisestä globaalissa taloudessa. Konserniohjaus on tavoitteellinen johtamis-kokonaisuus, joka muodostuu mm. seuraavista asioista: Suunnitteluprosessit Seuranta-, raportointi- ja arviointiprosessit Rakenneratkaisut Päätöksenteon vastuut ja foorumit Edellä mainittuihin liittyvät työkalut ja käytännöt Konserniohjaus perustuu ministeriön ja hallinnonalan toimijoiden vuorovaikutteisuuteen, yhteistyöhön ja selkeisiin rooleihin. Konserniohjauksen odotusarvona on ministeriön ohjausotteen tiivistäminen ja tavoitteellisuuden parantaminen, mikä asettaa uusia vaatimuksia mm. johtamisosaamiselle. Ministeriön ja hallinnonalan toimijoiden roolijako Ministeriön päämääränä on osaltaan toteuttaa hallitusohjelmaa sekä vastata hallinnonalan toimijoiden strategisesta ohjauksesta. Käytännössä ministeriön konserniohjausrooli kiteytyy seuraaviin teemoihin: Hallinnonalan strategioiden määrittäminen Tavoitteiden asettaminen hallinnonalalle Hallinnonalan tavoitteiden seuranta ja arviointi Hallinnonalan toimijat toteuttavat konsernistrategiaa sekä ministeriön niille asettamia tavoitteita. Hallinnonalan toimijoiden vastuulla on oman strategiansa valmistelu sekä operatiivisen toiminnan suunnittelu ja johtaminen. Hallinnonalan toimijoilla on lisäksi vastuu raportoida toimintansa tuloksista ministeriölle. 11

12 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.2 TEM-konserniohjauksen kokonaisuus Uudistuva työ- ja elinkeinopolitiikka Konsernistrategian onnistumista seurataan, arvioidaan ja raportoidaan ensisijaisesti konsernistrategian tavoitelinjauksia sekä niistä johdettuja tavoitteita vasten. Osastojen johdolla työstettävät substanssistrategiat sekä niissä määritetyt tavoitteet rakentuvat konsernistrategialle sekä siinä määritetyille tavoitelinjauksille. Konsernistrategia määrittää työ- ja elinkeinopolitiikan tavoitteet ja keinot parantaa suomalaisen toimintaympäristön ja suomalaisten toimijoiden kilpailukykyä. Keskeisenä lähtökohtana on kuitenkin se, että markkinat ja toimijoiden kilpailukyvyn ja siten myös strategian menestyksen edellytykset määräytyvät kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Seurannassa, raportoinnissa ja arvioinnissa keskitytään erityisesti konsernistrategian tavoitelinjausten onnistumiseen ja vaikutuksiin asiakasrajapinnassa. Näiden perusteella tehdään tarvittavat ohjauspäätökset ja korjaavat toimenpiteet. Uudistusdynamiikka on ohjausmallin keskeinen periaate. Ohjauksen pitää olla herkkä vastaamaan nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin kuten äkillisiin rakennemuutoksiin tai muuten nopeaa reagointia vaativiin muutoksiin. Heikot signaalit hyödynnetään. Tarvittaessa poiketaan vuosirytmistä sekä tehdään toimintalinjauksiin muutoksia. Tavoiteasetannassa ja mittaamisessa painotetaan erityisesti tuloksiin ja vaikuttavuuteen liittyviä mittareita panostuksia kuvaavien mittareiden sijaan.

13 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.2 TEM-konserniohjauksen kokonaisuus KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ HALLINNONALAN KONSERNIOHJAUS Strategian seuranta, raportointi ja arviointi Strateginen suunnittelu Ohjauksen keinot Strategian toteutus Hallinnonalan konsernistrategia Tulosohjaus Hallinnonalan toimijaryhmät Substanssistrategiat Hallitusohjelma Toimintaympäristön analyysi Tahtotila ja tavoitelinjaukset Säädösohjaus Informaatio-ohjaus Asiakkaat Konsernin toimintamalli Kehitystoiminnan ohjaus Hallitus- ja johtokuntatyö Yhteistyökumppanit ja verkostot 13

14 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.3 TEM-konserniohjauksen prosessimalli Ministeriön konserniohjaus muodostuu seitsemästä päävaiheesta kuten oheisessa kuviossa on esitetty. Yksinkertaisuuden vuoksi päävaiheet on kuvattu lineaarisesti toisiaan seuraavina toiminnallisina kokonaisuuksina vaikka ajallisesti päävaiheet ovat osin päällekkäisiä. Erityisen tärkeätä on ymmärtää, että seuranta, raportointi ja arviointi ovat luonteeltaan jatkuvia ja koskettavat konserniohjauksen kaikkia vaiheita alkaen strategian määrityksestä. Seurantaa, raportointia ja arviointia on tarkoitus kehittää siten, että se mahdollistaa nopean reagoinnin ennaltaarvaamattomiin muutoksiin sekä ottaa huomioon mm. heikot signaalit muutoksista. KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ HALLINNONALAN KONSERNIOHJAUS Konsernistrategian määritys Substanssistrategioiden määritys Virastojen ja laitosten ohjauksen koordinointi Virastojen ja laitosten strategiat ja toimintasuunnitelmat Tulossopimusneuvottelut ja tavoitteiden asettaminen Virastojen ja laitosten operatiivinen johtaminen Seuranta, raportointi ja arviointi 14

15 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.4 TEM-konserniohjauksen keskeiset muutokset KANSAINVÄLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANSALLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ HALLINNONALAN KONSERNIOHJAUS Konsernistrategian määritys Substanssistrategioiden määritys Virastojen ja laitosten ohjauksen koordinointi Virastojen ja laitosten strategiat ja toimintasuunnitelmat Tulossopimusneuvottelut ja tavoitteiden asettaminen Virastojen ja laitosten operatiivinen johtaminen Seuranta, raportointi ja arviointi Konsernistrategiasta luodaan hallinnonalan tärkein ohjausväline 2. Substanssistrategiat koordinoidaan tahtotilan kanssa yhteisten tavoitelinjausten avulla 3. Hallinnonalan toimijoiden osaaminen hyödynnetään aktiivisemmin hallinnonalan strategisessa suunnittelussa 4. Osastokohtaisesta monikanavaisesta ohjauksesta siirrytään ministeriön yksikanavaohjaukseen 5. Virastojen ja laitosten strategiat ja toimintasuunnitelmat ovat tässä vaiheessa strategisella tulostavoitteiden määrittelyn edellyttämällä tasolla 6. Konserniohjauksessa hyödynnetään tulos- ja resurssiohjauksen lisäksi muita ohjauskeinoja 7. Konserniohjauksessa huomioidaan paremmin hallinnonalan toimijaryhmien erilaiset ohjaustarpeet 8. Hallinnonalan toimijoiden toimintamenot käsitellään kehysehdotuksessa yhtenä kokonaisuutena 9. Sisältää keinojen valinnan ja operatiivisen suunnittelun sekä toiminnan johtamisen 10. Seurannassa, raportoinnissa ja arvioinnissa keskitytään konsernistrategian onnistumiseen ja vaikutuksiin asiakasrajapinnassa 15

16 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.5 TEM-konserniohjauksen vastuut Konsernistrategian määritys * (a) (b) (c) Substanssistrategioiden määritys Virastojen ja laitosten ohjauksen koordinointi Merkkien selitykset P = Päätöksentekijä VP = Vastuu päätöksenteon valmistelusta VS = Vastuu (suunnittelu)työn johtamisesta O = Osallistuu I = Informoidaan Virastojen ja laitosten strategiat ja toimintasuunnitelmat Tulossopimusneuvottelut ja tavoitteiden asettaminen ** (a) (b) Virastojen ja laitosten operatiivinen johtaminen Seuranta, raportointi ja arviointi ** (a) (b) (c) TEM-johtoryhmä P P P P P P P P P P Kansliapäällikkö / Virkamiesjohtoryhmä VP VP VP VP VP VP VP VP VP VP Strategia ja ennak. VS VS I O O O O O O O Konserniohjaus O VS VS O VS VS O VS O VS Alueiden kehittäm. O O O VS O O O O O O Osastot O O I VS VS O VS O VS O TEM muut (mm. talous) O O O O O O O I Virastot ja laitokset O O O VS O O VS O O I Muut ministeriöt I I O * (a) Toimintaympäristön analyysi (b) Strateginen tahtotila ja tavoitelinjaukset sekä konsernin toimintamalli (c) Tavoitelinjausten jalkautus ** (a) Toimijaryhmä 1 (b) Toimijaryhmät 2-4 (c) Konsernistrategia 16

17 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.5 TEM-konserniohjauksen vastuut Konsernistrategian määritys Substanssistrategioiden määritys (a) Toimintaympäristön analyysi P: TEM-johtoryhmä tekee päätökset konsernistrategian hyväksymisestä tai muutoksista VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Strategia- ja ennakointiyksikön vetovastuulla yhdessä konserniohjausyksikön kanssa yksiköt vastaavat konsernistrategian valmistelusta toimintaympäristön analyysien osalta. Yksiköt vastaavat lisäksi valmisteluun liittyvien lähestymistapojen ja työkalujen määrittämisestä. O: Strategia- ja ennakointiyksikkö osallistaa parhaat asiantuntijat ministeriöstä ja hallinnonalalta valmistelutyöhön I: TEM-johtoryhmä informoi konsernistrategiaan liittyvistä kysymyksistä muita ministeriöitä. (b) Strateginen tahtotila ja tavoitelinjaukset sekä konsernin toimintamalli P: TEM-johtoryhmä tekee päätökset konsernistrategian hyväksymisestä tai muutoksista VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Strategia- ja ennakointiyksikkö ja konserniohjausyksikkö vastaavat konsernistrategian valmistelusta sekä konsernin tahtotilan ja tavoitelinjausten että toimintamalliin liittyvien kysymysten osalta. Yksiköt vastaavat lisäksi valmisteluun liittyvien lähestymistapojen ja työkalujen määrittämisestä. O: Konserniohjausyksikkö osallistaa parhaat asiantuntijat ministeriöstä ja hallinnonalalta valmistelutyöhön. I: TEM-johtoryhmä informoi konsernistrategiaan liittyvistä kysymyksistä muita ministeriöitä. (c) Tavoitelinjausten toimeenpano P: TEM-johtoryhmä tekee päätökset konserniomistajan tavoitteista substanssistrategioille. Näin varmistetaan, että substanssistrategioiden valmistelussa huomioidaan ministeriön kannalta varmasti keskeiset asiat. VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Konserniohjausyksikkö vastaa konsernistrategian tavoitelinjausten jalkautuksen operatiivisesta valmistelusta. O: Konserniohjausyksikkö osallistaa parhaat asiantuntijat ministeriöstä ja hallinnonalalta valmistelutyöhön I: Kansliapäällikkö käy konserniomistajan odotukset läpi osastojen ja yksiköiden kanssa. P: Ministeriön johtoryhmä käsittelee substanssistrategiat konserniomistajan asettamia tavoitteita vasten, minkä pohjalta se tekee tarvittavat päätökset substanssistrategioiden hyväksymiseksi tai muuttamiseksi. VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Osastot ja alueiden kehittäminen yksikkö vastaavat substanssistrategioiden valmistelusta ministeriön johtoryhmän asettamien tavoitelinjausten pohjalta. Vastuulliset toimijat vastaavat lisäksi strategian valmisteluun tarvittavien asiantuntijoiden osallistamisesta ministeriöstä ja hallinnonalalta sekä valmisteluun liittyvien työkalujen määrittämisestä. O: Osastot ja alueiden kehittäminen yksikkö osallistaa parhaat asiantuntijat ministeriöstä ja hallinnonalalta strategioiden valmisteluun. Konserniohjausyksikkö tukee substanssistrategioista valmisteluvastuullisia valmistelutyön suunnittelemisessa sekä työhön osallistettavien asiantuntijoiden tunnistamisessa ja valitsemisessa. 17

18 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.5 TEM-konserniohjauksen vastuut Tavoitteiden ja ohjauksen koordinointi Virastojen ja laitosten toiminnan suunnittelu Tulossopimusneuvottelut ja tavoiteasetanta VS: Virastojen ja laitosten tulosneuvotteluista vastuulliset konserniohjausyksikkö ja osastot valmistelevat jokaisen viraston ja laitoksen osalta alustavan tavoitelinjausdokumentin. Käytännössä dokumentin tuottaminen edellyttää neuvottelua substanssistrategioista valmisteluvastuullisten osastojen kanssa sekä tämän pohjalta tapahtuvaa tavoitteiden priorisointia, mitä valintaa konsernin strategiset tavoitelinjaukset ohjaavat. O: Muut ministeriön yksiköt osallistuvat valmistelutyöhön tarvittavassa laajuudessa. VS: Hallinnonalan virastot, laitokset ja yhteisöt vastaavat omien strategioidensa valmistelusta sekä toimintojensa suunnittelusta esimerkiksi toiminta- ja taloussuunnitelmien muodossa. (a) Toimijaryhmä 1 (sekä siihen kiinteästi liittyvät strategiset kumppanit) P: TEM-johtoryhmä vahvistaa virastojen ja laitosten tulossopimukset. VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Konserniohjausyksikkö vastaa virastojen ja laitosten tulosneuvotteluista ja tavoiteasetannasta toimijaryhmä 1 (sekä siihen kiinteästi liittyvien strategisten kumppaneiden) osalta yhteistyössä muiden yksiköiden ja osastojen kanssa. O: Osastot, strategia- ja ennakointi- sekä alueiden kehittäminen yksikkö ja ministeriön talousyksikkö osallistuvat tulosneuvotteluihin ja tavoiteasetantaan tarvittaessa. b) Toimijaryhmät 2-4 P: TEM-johtoryhmä vahvistaa virastojen ja laitosten tulossopimukset. VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Osastot vastaavat virastojen ja laitosten tulosneuvotteluista ja tavoiteasetannasta toimijaryhmien 2-4 osalta yhteistyössä yksiköiden ja osastojen kanssa. O: Konserniohjaus-, strategia- ja ennakointi- sekä alueiden kehittäminen -yksikkö ja ministeriön talousyksikkö osallistuvat tulosneuvotteluihin ja tavoiteasetantaan tarvittaessa. 18

19 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.5 TEM-konserniohjauksen vastuut Virastojen ja laitosten operatiivinen johtaminen VS: Hallinnonalan virastot, laitokset ja yhteisöt vastaavat operatiivisten toimintojensa suunnittelusta ja johtamisesta. (a) Toimijaryhmä 1 (sekä siihen kiinteästi liittyvät strategiset kumppanit) Noudatetaan samaa vastuujakoa kuin tulossopimusneuvottelut ja tavoiteasetanta vaiheessa. Seuranta, raportointi ja arviointi (b) Toimijaryhmät 2-4 Noudatetaan samaa vastuujakoa kuin tulossopimusneuvottelut ja tavoiteasetanta vaiheessa. (c) Konsernistrategia P: TEM-johtoryhmä seuraa ja arvioi konsernistrategian toteutumista ja tekee tarvittavat ohjauspäätökset. VP: Virkamiesjohtoryhmä ja/tai kansliapäällikkö valmistelevat päätökset TEM-johtoryhmäkäsittelyä varten. VS: Konserniohjausyksikkö vastaa konsernistrategian toteutumisen raportoinnista ja jatkotoimenpiteiden valmistelusta. O: Osastot, strategia ja ennakointiyksikkö sekä alueiden kehittäminen -yksikkö tuottavat seurannassa ja arvioinnissa tarvittavat aineistot. I: Ministeriön muut toimijat sekä hallinnonalan toimijat pidetään informoituna konsernistrategian toteutumisesta. 19

20 2. TEM-konserniohjauksen malli 2.6 TEM-konserniohjauksen vuosikello Johdanto ja yhteenveto pääteemoista Konserniohjaus muodostuu vuositasolla kuudesta toisiinsa tiiviisti linkittyvästä suunnittelu- ja ohjausprosessista, jotka etenevät osittain rinnakkain, kuten seuraavilla sivuilla esitetty. 1. Konsernistrategia 2. Substanssistrategiat 3. Virastojen ja laitosten strategiat 4. Kehysehdotus (TTS-suunnittelu) 5. Talousarvioehdotus (TAE) 6. Tulostavoitteista sopiminen Konserniohjauksen mallia ja työmenetelmiä noudatetaan pääosin jo syksyllä Konsernistrategia Konsernistrategia on hallinnonalan tärkein ohjausväline ja se toimii lähtökohtana esimerkiksi substanssistrategioille, TAEvalmistelun ohjeistukselle sekä hallinnonalan toimijoiden suunnittelulle. Konsernistrategia pohjautuu hallitusohjelmaan ja sen määrittely alkaa marraskuussa. Suunnittelutyötä johtaa strategia- ja ennakointiyksikkö ja siihen osallistetaan hallinnonalan toimijoita mm. konserniohjausfoorumin kautta, joka kokoontuu valmistelutapaamiseen joulukuussa ja toimintaympäristöanalyysin raportointitapaamiseen tammihelmikuussa. Konsernistrategian keskeiset tavoitelinjaukset jalkautetaan substanssistrategioihin helmikuun aikana. Konsernistrategia vahvistetaan helmikuun loppuun mennessä. 2. Substanssistrategiat Substanssistrategioiden valmistelu aloitetaan osastoilla tammikuussa. Valmistelun lähtökohtana on konsernistrategia ja erityisesti konsernin tavoitelinjaukset, jotka ohjaavat prioriteettien valinnassa. Substanssistrategiat sisältävät alustavat tulostavoitelinjaukset, ja ne toimivat pohjana talousarvioehdotuksen valmistelulle. Substanssistrategiat vahvistetaan toukokuussa ja jalkautetaan hallinnonalalle toukokuun loppuun mennessä. Substanssistrategioiden aikataulu voi määrittyä myös hallitusohjelman pohjalta. 3. Virastojen ja laitosten strategiat Virastot ja laitokset aloittavat omien strategioidensa määrittelyn alkuvuodesta oman aikataulunsa mukaisesti. Strategioiden syötteenä toimivat sekä helmikuun lopussa valmistuva konsernistrategia, että osastojen strategiat, jotka jalkautetaan hallinnonalalle toukokuun lopussa. 4.Kehysehdotus Tulos- ja TTS-suunnittelun ohjeistus annetaan kesäkuussa, jonka jälkeen virastojen ja laitosten toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä kehysehdotuksen valmistelu tehdään heinä-, elo- ja syyskuun aikana. Virastojen ja laitosten suunnitelmien pohjalta osastot ja yksiköt valmistelevat kehysehdotuksensa marraskuun loppuun mennessä ja ne vahvistetaan TEM-johtoryhmässä joulukuussa. Kehysneuvottelut valtionvarainministeriön ja TEM:n välillä käydään helmikuussa ja ehdotukset käsitellään hallituksessa maaliskuussa. 20

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Tulosohjausverkoston tapaaminen

Tulosohjausverkoston tapaaminen Tulosohjausverkoston tapaaminen Oikeusrekisterikeskus Ritva-Liisa Raatikainen 24.2.2015 Tulevaisuustyön tavoitteet Vahvistaa johtoryhmän yhteistä kokonaisnäkemystä ORK:n visiosta, strategisista tavoitteista

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,

Lisätiedot

KAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen

KAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen KAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen Jyrki Karhula Strategisten tulossopimusten tarkistus vuodelle 2011 - Toimitaan ELYn strategisen

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Yhteiset kärkihankkeet 2013-2014

Yhteiset kärkihankkeet 2013-2014 KÄRKIHANKE: STRATEGIA Selvät asiat: 1. Kärkihankkeita (siis myös tätä) ohjaa PATINE 2. Käytännössä työtä ohjaa työvaliokunta (PATINE mandaatilla ja ohjauksessa) 3. Hankkeen tavoite: uudistetun KPTS:n toimeenpano

Lisätiedot

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 TerPS2 - SH - 2013-2014 1 Kuinka edetään Osio 1. Osio 2. Osio 3. taustoitusta,

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat 15.12.2016 Työpajassa 30.11. tunnistettiin maakuntaan siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien toiminnallisia yhteyksiä. Tuloksena syntyvä visualisointi toimitetaan

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta Konsernijohdon vastuulla

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Valtuuston päätös 19.5.2014: Valtuustolle tuodaan vuonna 2016 tiedoksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5)

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5) PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA 4.4.2016 1(5) Tulevaisuuden kunta, Parlamentaarisen työryhmän työsuunnitelma 2016 Valtiovarainministeriö asetti 18.12.2015 parlamentaarisen työryhmän Tulevaisuuden kunta-hankkeen

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI BDO 13.5.2016 Johdanto Kiitämme mahdollisuudesta tarjota BDO:n asiantuntijuutta sekä projektikokemusta Kankaanpään kaupungille. Tässä

Lisätiedot

Taloushallinnon uusi rooli

Taloushallinnon uusi rooli Taloushallinnon uusi rooli Valtio Expo 2009 Marja Heikkinen-Jarnola liikenne- ja viestintähallinnon controller 7.5.2009 marja.heikkinen-jarnola@lvm.fi 1 Taloushallinnon rutiinit palvelukeskukseen entä

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

OSAAMISEN HEDELMÄKORI

OSAAMISEN HEDELMÄKORI OSAAMISEN HEDELMÄKORI Havaintoja ja oppeja Valmiina digikiriin ja Yhteinen sävel -selvitysten tekemisestä H J F 1 7. 11. 2 0 1 T i m o L a i t i n e n Oppeja ja kokemuksia selvitysten tekemisestä 4 Digiselvitys

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. Toimintaympäristön kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen https://www.turku.fi/uutinen/2016-08-31_kiinteistoliikelaitos-vastaa-ilmastohaasteeseen-panostamalla-rakennusten

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi 2016-2019 Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus VM:n työryhmän raportti 2014 Ohjausjärjestelmää uudistettu Tavoite Ohjausjärjestelmä strategisemmaksi,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma

Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus. Palveluntuottajan näkökulma Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toisen vaiheen arviointitutkimus Palveluntuottajan näkökulma 21.5.2012 1 Taustaa Arviointi pohjautuu arviointihankkeen yleissuunnitelmaan Millaisiin tarpeisiin kokeiltava

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Strategiamalli ja strategiaprosessi valtuuston näkökulmasta

Strategiamalli ja strategiaprosessi valtuuston näkökulmasta Strategiamalli ja strategiaprosessi valtuuston näkökulmasta Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan asema Espoo-strategiasta käytetään nimitystä Espoo-tarina

Lisätiedot

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita 20.5.2016 Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Yhteiset tavoitteet -kokonaisuus: miksi ja miten 1. Hallituksen yhteiset tavoitteet Tuetaan

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla

Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla Rovaniemen Energia Oy ja Napapiirin Vesi Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla en alustava työsuunnitelma elokuu 2006 Alustava kokonaisaikataulu 2 4/2006 5/2006 11/2006 3-6/2007 Kaupungin

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto ja -sihteeristö, VM / JulkICT 3.12.2014 1.1 JHKA-jaoston tavoitteet

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot