Postpositioiden käytöstä ja vähän (sisä)paikallissijojenkin. Krista Ojutkangas Turun yliopisto
|
|
- Lauri Hiltunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Postpositioiden käytöstä ja vähän (sisä)paikallissijojenkin Krista Ojutkangas Turun yliopisto
2 Miten kuvaisit näitä spatiaalisia suhteita suomeksi (millä paikallissijalla tai postpositiolla)? Entä muut tuntemasi kielet mitä sijaa tai adpositiota niissä käytettäisiin? Omena ja kulho, kahva ja kattila, laastari ja jalka, sormus ja sormi, kärpänen ja ovi, taulu ja seinä, kuppi ja pöytä Kuvan lähde: Bowerman 1996.
3 Miten kuvaisit näitä spatiaalisia suhteita suomeksi (millä paikallissijalla tai postpositiolla)? Entä muut tuntemasi kielet mitä sijaa tai adpositiota niissä käytettäisiin? Omena ja kulho, kahva ja kattila, laastari ja jalka, sormus ja sormi, kärpänen ja ovi, taulu ja seinä, kuppi ja pöytä
4 Käsitteistys (1) = kieltä käyttävän ihmisen tulkinta kielellisellä ilmauksella kuvattavasta tilanteesta vaikuttaa siihen, millaisen ilmauksen kielenkäyttäjä valitsee tilannetta kuvaamaan toimii välittäjänä fyysisen todellisuuden ja sen kielellisen kuvauksen välillä esimerkiksi tilasuhteen kielellinen ilmaisu on aina kielenkäyttäjän käsitteistyksen, ei suhteen objektiivinen kuvaus
5 Käsitteistys (2) = myös kielisysteemiin vakiintunut tapa tulkita tietyntyyppinen tilanne vaihtelee kielittäin, esim. erilaiset spatiaaliset suhteet ja niitä kielentävien elementtien työnjako omistus ja sitä ilmaisevat rakenteet eri kielissä: omistus sijaintina (Liisalla on kirja) vs. omistus tarttumisena (Lisa has a book; kantagerm. *hafjan tarttua > engl. have)
6 Kun suomessa kerran on sisäpaikallissijat, mihin tarvitaan sisäkantaisia grammeja? grammi = postpositio, prepositio, adverbi Tutkimuskysymykset: Millainen suomen sisäpaikallissijojen ja sisäkantaisten muotojen työnjako on? Millaisten (eli millaisina käsitteistettyjen) tilasuhteiden kuvauksessa sisä-sanan muodot esiintyvät? Miten ne eroavat sisäpaikallissijojen käytöstä?
7 Aineistopohjainen tutkimus Aineistona Lauseopin arkiston murrehaastattelut 370 sisä-kantaisen grammin esiintymää 542 sisäpaikallissijaista esiintymää
8 Kiintopiste ja muuttuja Kiintopiste = sijainnin suhteutuskohta Pulla suun sisässä Muuttuja = olio, jonka sijainnista puhutaan
9 Säiliön(ä) käsitteistäminen Tilan hahmottamisessa säiliö on ihmiselle keskeinen käsite. Ihminen itse on säiliö, joka voi sisältää erilaisia asioita Ihmisen keho on esine, joka puolestaan voi sijaita toisissa säiliöissä. Säiliön ei tarvitse olla olemassa luonnostaan, vaan säiliö voi olla myös ihmisen käsitteistyksen tulos.
10 Sisä-grammien keskeiset tehtävät A. Sisäpuolen korosteisuus ja tilasuhteen erityisyys B. Sijainnin kuvauksen tarkkuus C. Kontrasti kahden tai useamman paikan välillä D. Säiliön rakentaminen ja grammin ns. viittaava käyttö
11 A) Sisäpuolen korosteisuus ja tilasuhteen erityisyys (1) (1) Ei se "lope 'pitkää saa 'siel/ "vee 'sisäs olla ku 'tuota/ sem 'pittää päästä "hengittämmää 'hylkeen. (LA Seiskari) vrt. vedessä 'pää veden pinnalla' (2) 'Mua sisästä ku semmosta 'pehmeetä 'kivvee/ 'löys/ joka ei olt 'kovvoo ni/ 'siitä sitte 'tul pesä tehtii./ (LA Rautalampi) vrt. maasta 'maan pinnalta
12 A) Sisäpuolen korosteisuus ja tilasuhteen erityisyys (2) (3) 'Sittä/ 'niin sanottu "Kääntälän "Jooseppi oli 'hakenus 'setävainnaan "turkin/ 'tuvasta "peitokseen ja se oli 'lattijale 'sittä ruvennum "maata/ sen 'turkin sissääj ja./ (LA Haapajärvi) vrt. siinä turkissa 'turkki yllä, turkkiin pukeutuneena' Sisä-grammi: kuvattu tilasuhde jotenkin poikkeuksellinen Sisäpaikallissija: kuvattu tilasuhde tavanomainen Vrt. tupakka suussa tai suun sisällä, kukka maljakossa tai maljakon sisällä
13 B) Sijainnin kuvauksen tarkkuus (1) Aineiston tyypillisiä kiintopisteitä: Sisä-grammit: esineet, esim. työkalut, (vuode)vaatteet, ruokalajit, kasvinosat, kulkuvälineet Sisäpaikallissijat: paikat, esim. rakennukset, maastonosat, vesi, maa, lumi Ihmiset harvoin konkreettisen paikan kiintopisteitä
14 B) Sijainnin kuvauksen tarkkuus (2) Itsenäisten grammien merkitys ylipäänsä tarkempi kuin sisäpaikallissijamuotojen Grammeilla mahdollista suhteuttaa muuttujan sijainti yksiselitteisesti kiintopisteen johonkin puoleen tai ulottuvuuteen Sisä- tai ulkopuolella, etu- tai takapuolella, ylä- tai alapuolella, sivulla jne. Sisäpaikallissijat vastaavat tavanomaisten tilasuhteiden kuvauksista Tuttuja ei tarvitse olla niin tarkkoja
15 C) Kontrasti Sisä-grammien käyttöympäristöissä tavallista ilmaista kontrastia kahden paikan välillä. (4) No sit 'hää sano- et hei "issäin ko 'katso "maal häne 'issäin oli ja siel "kärräämäs ni sano- et/ ko 'jäi "paati/ "lainee 'sissää- et/ "nyt se 'justii män- et 'hää pani "silmäänki kii- et "nyt ne 'tytöt "männiit 'justii mut/ 'taas myö/ 'noussii sen "lainee pääl./ (LA Koivisto) (5) Ehä nehän ol "vuue 'vanhoi "toisela niit ei 'laskettu 'ulko"ilmaakaa/ 'sisässä "piettii 'vaa/ et- ei 'sinne "lasta 'ulos saa "talvela "kylmälä viiä saaha ne "kesälä mut- ei "talvela./ (LA Nuijamaa)
16 D) Säiliön rakentaminen (1) Sisä-grammien käyttöyhteyksissä tavallista, että kiintopiste-säiliötä kuvataan tai se rakennetaan ennen kuin siitä puhutaan grammin avulla: (7) "Ol oikkem "pitk semmonen ko/ tual 'misä et 'sitä tosa "käsivarrem pääl täyry 'pittäk kon 'tansaskin ko se 'tual sit./ Se ol nim "pitk et se oikke "maas sit "laahas ko 'seisos ja "kävel ni/ se ot "maahan 'kiines täyty tosa "käsivarrem pääl vallam 'pittäs sillo ol/ "pitk 'suur 'huntu sit 'jo et./ 'Siäl si... sit va ol siäl- oltti nin ko 'sisäl. (LA Karjala Tl) (8) "Omatekonel 'lyhty joisaki paekoisa 'oli/ että 'oli/ "tehty/ ja/ ne lasi "veittet kyllä 'oli että kun niit- oli 'laseja 'leikottu niin ne "lasiveitit 'oli ja ne leikkautti "lasista 'nelijä "kappaletta ja/ 'tolopat 'laettivat sitte ja se.../ sitte sielä "kynttilä sielä sisällä 'sitte "palo nin 'sillä saatiij 'johonki/ "liikkua./ (LA Yli-Ii)
17 D) Säiliön rakentaminen (2) Vrt. sisäpaikallissija hunnussa, lyhdyssä Veisivät huomion toisaalle, kiintopisteen sisäosan muodostamasta säiliöstä itse kiintopisteeseen. Sisä-grammi itse sisältää tiedon kiintopisteen säiliömäisyydestä. Kertoo kiintopisteestä poikkeuksellisen paljon Ns. viittaava käyttö
18 Raija Bartens 1978: 52: "Sisäpaikallisuuden korostaminen postpositiorakenteella vastakohtana muulle paikallisuudelle on yleisesti kaasuskielelle luonteenomaista. Kaasuskieli turvautuu postpositiorakenteeseen siinä missä esim. prepositiokieli selviytyy aksentilla. Näinhän on itämerensuomessakin, esim. suomessa ja eestissä, postpositionkäytöllä korostetaan sisäpaikallisuutta."
19 Tiivistetysti Sisä-grammeja tarvitaan ilmaisemaan, että muuttuja sijaitsee nimenomaan kiintopisteen sisäosassa. Sisäpaikallissijat eivät aina tätä tee, koska niiden keskeinen tehtävä on kuvata tavanomaista suhdetta muuttujan ja kiintopisteen välillä. Tämä suhde ei välttämättä ole sisältyvyys vaan usein myös väljemmin kiinteä yhteys. Sisä-grammit voivat viitata suoraan kiintopisteen varaamaan tilaan. Ne voivat ottaa osan myös kiintopisteen tehtävistä. Luontevaa, että säiliön tapaiselle käsitteellisesti keskeiselle seikalle on kielessä useampia ilmaisutapoja, joilla on työnjako.
20 Viittauskehykset (frames of reference) (1) Koskevat ennen kaikkea edessä takana- ja alla päällä-akseleita. Olennaista, mistä näkökulmasta kuvaus tehdään: Polkupyörä on puun edessä: sijainti määrittyy tilanteen tarkastelijan mukaan (polkupyörä sijaitsee tarkastelijan ja puun välissä) (1) Pallo on polkupyörän edessä: sijainti määrittyy (tilanteen tarkastelijan tai) polkupyörän mukaan (pallo on polkupyörän kulkusuuntaan nähden eturenkaan edessä) (2) Lamppu on pöydän päällä: sijainti määrittyy maan vetovoimaa seuraavan akselin mukaan (lamppu on ylempänä kuin pöytä) (3)
21 Viittauskehykset (2) 1. Relatiivinen viittauskehys suomessa: edessä takana (Polkupyörä on puun edessä) 2. Luontainen viittauskehys suomessa: edessä takana, alla päällä (Pallo on polkupyörän edessä, Pallo on polkupyörän päällä) 3. Absoluuttinen viittauskehys suomessa: alla päällä (Lamppu on pöydän päällä)
22 Kuka on Jaanan edessä? J = Jaana P = puhuja 3 K = kuulija 1 J 2 4 Lähde: Talmy 2000: 226 P K
23
24 Kielen viittauskehysten vaikutus kielen puhujien ajatteluun: tutkimusasetelma Lähde: Levinson 2003: 156.
25 Pyydä naapuriasi laittamaan possut pöydälle 2 samaan järjestykseen kuin missä ne ovat pöydällä 1. Lähde: Levinson 2003: 156.
26 Lähde: Levinson 2003: 156.
27 Guugu jimithirrin kielen puhujien arvio kodin sijainnista (Levinson 2003: 233).
28 Englantia puhuvien miesten arvio kodin sijainnista (Levinson 2003: 240 < Baker 1989).
29 Kirjallisuutta Bartens, Raija 1978: Synteettiset ja analyyttiset rakenteet lapin paikanilmauksissa. Suomalais-ugrilaisen Seuran toimituksia 166. Helsinki: Suomalais-ugrilainen Seura. Bowerman, Melissa 1996: The origins of children s spatial semantic categories: cognitive versus linguistic determinants. John J. Gumperz ja Stephen C. Levinson (toim.), Rethinking linguistic relativity s Cambridge: Cambridge University Press. Levinson, Stephen C. 2003: Space in language and cognition: Explorations in cognitive diversity. Cambridge: Cambridge University Press. Ojutkangas, Krista 2005: Viittauskehykset ja tarkastelunäkökulma miten sijaintia perusakseleilla kuvataan? Virittäjä s : Mihin suomessa tarvitaan sisä-grammeja? Virittäjä s : Ikkuna ulos. Suomen ulko-grammit ja huomion ikkunoiminen. Virittäjä s Ojutkangas, Krista & Huumo, Tuomas 2010: Mikä erottaa muodot sisällä ja sisässä? Synonyymisten muotojen analyysi. Sananjalka 52 s Talmy, Leonard 2000: Toward a cognitive semantics. Cambridge: MIT Press.
Mihin suomessa tarvitaan sisä-grammeja?
KRISTA OJUTKANGAS Mihin suomessa tarvitaan sisä-grammeja? uomen kielessä kolmiulotteisessa tilassa sisällä olemista (sekä liikettä sisältä, sisään) ja kiinteää yhteyttä yleensä ilmaistaan tavallisesti
LisätiedotViittauskehykset ja tarkastelunäkökulma miten sijaintia perusakseleilla kuvataan?
KRISTA OJUTKANGAS Viittauskehykset ja tarkastelunäkökulma miten sijaintia perusakseleilla kuvataan? ahden kappaleen välisen tilasuhteen kielellisessä kuvauksessa voi olla olennaista se, mistä näkökulmasta
LisätiedotSuomen ja unkarin paikallissijajärjestelmän symmetria geneettisessä ja alueellisessa kontekstissa
Suomen ja unkarin paikallissijajärjestelmän symmetria geneettisessä ja alueellisessa kontekstissa Kaukovertailuja Andrei Călin Dumitrescu 26.05.2017 suomi tulosija olosija erosija sisäpaikallissijat ulkopaikallissijat
LisätiedotAjan liikettä vai liikettä ajassa?
Ajan liikettä vai liikettä ajassa? Kevin Ezra Moore: The spatial language of time. Human Cognitive Processing 42. Amsterdam: John Benjamins. 340 s. isbn 9789027223968. Ajan kielellinen ilmaiseminen ja
LisätiedotSuomen kieliopin kysymyksiä: Grammien dynaaminen viittauskehys ja temporaalisten suhteiden ilmaiseminen
Suomen kieliopin kysymyksiä: Grammien dynaaminen viittauskehys ja temporaalisten suhteiden ilmaiseminen Tuomas Huumo Tarton yliopisto ja Turun yliopisto thuumo@utu.fi Mikä on dynaaminen viittauskehys?
LisätiedotVerbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
LisätiedotTyöpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa
Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa 8. 10.8.2017 Lause ja lausetyypit Miksi lause on niin tärkeä? intonaatioryhmät
LisätiedotMitä muut edellä, sitä minä perässä, hieman jäljessä vain. Perässä- ja jäljessä-grammien merkitykset ja käyttö
Mitä muut edellä, sitä minä perässä, hieman jäljessä vain Perässä- ja jäljessä-grammien merkitykset ja käyttö Tiina Kelloniemi Pro gradu -tutkielma Suomen kieli, kieliasiantuntijan opintopolku Suomen kieli
LisätiedotPERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI
PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI Arvioijan nimi: Päivämäärä ja kellonaika: Arvioitava tila: Sijainti tilassa: Vastaa kysymyksiin annetussa järjestyksessä! Antaessasi vastauksesi asteikkomuodossa,
LisätiedotIkkuna ulos. Krista Ojutkangas
Ikkuna ulos Suomen ulko-grammit ja huomion ikkunoiminen Krista Ojutkangas 1 Johdanto Suomen kielen itsenäisille paikkaa ilmaiseville elementeille eli grammeille on tyypillistä se, että ne toimivat sekä
LisätiedotNuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla
Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja
LisätiedotKielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Vesi
Kielellisten taitojen ja oppimisen tukeminen vuorovaikutuksessa Esimerkki: Vesi Osallistujat: esiopettaja ja 15 lasta Aika: esiopetuksen syksy Lähde: TESSI-hanke, www.jyu.fi/tessi Kuvat: Kati Costiander
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotMitä suomen intonaatiosta tiedetään
Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotPuroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia
Puroja ja rapakoita Loviisa Viljamaa & Elina Viljamaa Varhaiskasvatuksen päivä 10.5.2012 Elina Viljamaa Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Kertominen on kaikilla ihmisillä olemassa oleva
LisätiedotOppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose
Oppitunti 9 - osa 1 numeroita ehjä - rikki sata kaksisataa kolmesataa neljäsataa tuhat kaksituhatta kolmetuhatta neljätuhatta kymmenentuhatta kaksikymmentätuhatta satatuhatta miljoona 1 lihaa ja perunasose
LisätiedotSuomen kielen kognitiivista kielioppia: johdantoluento. Tuomas Huumo Tarton yliopisto thuumo@utu.fi
Suomen kielen kognitiivista kielioppia: johdantoluento Tuomas Huumo Tarton yliopisto thuumo@utu.fi Kurssin yleinen rakenne: Johdantoluento 1( 2): kognitiivisen kielitieteen kielikäsitys ja eräitä keskeisimpiä
LisätiedotSisällys. Ratkaisumallien historia. Ratkaisumalli. Ratkaisumalli [2] Esimerkki: Composite [2] Esimerkki: Composite. Jaakko Vuolasto 25.1.
Sisällys Ratkaisumallien historia Jaakko Vuolasto 25.1.2001! Ratkaisumalli! Christopher Alexander! Ohjelmistotuotannosta arkkitehtuuriin! Henkilöhistoriaa! Ensimmäisiä käyttökokemuksia! Yhteenveto 25.1.2001
LisätiedotIhmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa
Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan
LisätiedotKorpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa
The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen
LisätiedotSuomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012
Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012 Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1
Lisätiedot8.2.2013. Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina
Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina Tuomas Huumo thuumo@utu.fi Etenkin alkuvaiheen kognitiivisessa kielitieteessä
LisätiedotLausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
Lisätiedot11th International Congress for Finno-Ugric Studies
11th International Congress for Finno-Ugric Studies VIRSU symposium 9.-14.8.2010 Piliscsaba Corpus-based Analysis of how Swedish-speaking students learning Finnish use the local cases in text production
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 21 - Audio - osa 1. paperikassi paperikassi, ostoskassi
Oppitunti 21 - Audio - osa 1 1 paperikassi paperikassi, ostoskassi kaksi ostoskassia ostoskärry monta ostoskärryä ostoskori Ostoskori on tyhjä. Ostoskorissa ei ole mitään. laatikko Laatikko on tyhjä. Laatikossa
LisätiedotOpittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.
1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin
Lisätiedot11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään
13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.
LisätiedotIntrospektiosta ja korpusten käytöstä
Havaintoja ja keskustelua KIELENTUTKIJAN MIELIKUVITUKSEN PUUTE ELI MIHIN TODELLISEEN KIELENKÄYTTÖÖN PERUSTUVAA AINEISTOA TARVITAAN Introspektiosta ja korpusten käytöstä kielitieteen metodeina on käyty
LisätiedotFT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011
FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista
LisätiedotAsukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta
Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotKuluttajien luottamusmaailma
Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotMulla on idea! Lasten osallisuus toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. LTO, KT Piia Roos
Mulla on idea! Lasten osallisuus toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Roos, P. 2015. Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta Miten lapset kertovat ja millaisena päiväkotiarki
LisätiedotLAUSETREENEJÄ. Kysymykset:
LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?
LisätiedotVoiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli
Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Esiripun noustessa Sekä esiintyjillä että yleisöllä on aktiivinen rooli esitystapahtumassa -> vuorovaikutus Esitystilanteessa
LisätiedotMitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma
Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
LisätiedotPupu Painokkaan pihapuuhakirja
Pupu Painokkaan pihapuuhakirja Turun Kaupungin Terveystoimi Tartuthan käpälään! --hei, näin me lähdetään! --pihapoluille leikkimään! --pupun loikkia hyppimään! Nurkkajussia Yksi leikkijöistä on nurkkajussi,
LisätiedotHyvä arviointi? luotettavaa, uskottavaa, läpinäkyvää riippumatonta, oikeudenmukaista, rehellistä vastuullista, kunnioittavaa, suvaitsevaa
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2011 Minna-Riitta Luukka & Pirjo Sinko Vallakkaampi arvio kuin muut ns. high stakes koe. Kaksoisrooli: päättökoe & kypsyyskoe Lukion opetussuunnitelma reunaehtona
LisätiedotEnnen saunaoven asennustöitä varmista, että ovi on ehjä eikä siinä ole vikoja. Vikojen ilmetessä pyydämme ottamaan yhteyttä tuotteen jälleenmyyjään.
Saunaoven asennusohjeet Lasioven asennustöiden suorittamiseen tarvitaan kaksi henkilöä. Lasi ei kestä kovien ja painavien esineiden iskuja. Iskusta lattiaan tai seinään lasi voi rikkoutua. Älä koskaan
LisätiedotTalousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara
Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»
LisätiedotLaulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus
Esitelmä 29.3.2008 / Powerpoint -esityksen tekstit Musiikki ja tutkimus 2008 Esitys, kuulija ja musiikin välittyminen -symposium. Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos. Anne Tarvainen Tampereen
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotTuomas HUUMO Piia PEIPONEN
DEBRECENI EGYETEM FINNUGOR NYELVTUDOMÁNYI TANSZÉK FOLIA URALICA DEBRECENIENSIA 20. DEBRECEN, 2013 Adpositiot, liike ja dynamiikka: mikä erottaa muotoja vieressä ja vierellä? Tuomas HUUMO Piia PEIPONEN
LisätiedotLiikkuva lukija vai Liikkuva teksti? Liikemetaforat tekstin ja lukijan suhdetta jäsentämässä
DEBRECENI EGYETEM FINNUGOR NYELVTUDOMÁNYI TANSZÉK FOLIA URALICA DEBRECENIENSIA 23. DEBRECEN, 2016 Liikkuva lukija vai Liikkuva teksti? Liikemetaforat tekstin ja lukijan suhdetta jäsentämässä Tuomas HUUMO
LisätiedotHUONEKALUT Olohuone Keittiö Kirjasto Erkin työhuone Raijan työhuone Eteishalli & TV Makuuhuone Alakerta asuin Sauna & pukuhukodinhoitohuon Sauna ja pukuhuverstas Autotalli Kylmä varasto Alak. Lämmin varasto
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotMutkia matkassa Nykysuomen epäsuoraa reittiä ilmaisevien verbien kognitiivista semantiikkaa
lektiot Mutkia matkassa Nykysuomen epäsuoraa reittiä ilmaisevien verbien kognitiivista semantiikkaa JARI SIVONEN Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 14. toukokuuta 2005 Keskeistä kielessä on merkitys.
LisätiedotTäytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.
Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy
LisätiedotPOSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat
LisätiedotÄi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt
Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään
LisätiedotTäydentäviä muistiinpanoja kontekstittomien kielioppien jäsentämisestä
Täydentäviä muistiinpanoja kontekstittomien kielioppien jäsentämisestä Antti-Juhani Kaijanaho 30. marraskuuta 2015 1 Yksiselitteiset operaattorikieliopit 1.1 Aritmeettiset lausekkeet Tällä kurssilla on
LisätiedotD R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E
D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli
Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa
LisätiedotOhjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!
Ohjeet opettajalle Vihjeitä opettajalle koulun tutustumispäivään Esiopetuksen oppilaille koulun tutustumispäivä on tärkeä, vaikka esiopetuspaikka sijaitsisi samassa pihapiirissä koulun kanssa. Lähes kaikkia
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin
LisätiedotTule mukaan kehittämään Kauppatoria!
Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Turun Kauppatoria ja lähiympäristön katuja koskeva kysely Tulokset Kyselyn ja tulokset ovat laatineet: Jimi Antikainen, Paula Keskikastari ja Jaana Mäkinen 16.4.2015
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotLapsi, sinä olet tähti!
Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen kuuleminen ja osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Kasvatuksen päämäärä? Mitä lapsi tarvitsee voidakseen hyvin? Mitä me aikuiset ajattelemme?
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotKäyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool
Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjäpalautetta virtuaali- ja reaalimaailmasta Stakes, Auditorio 14.12.2007 Helinä Kotilainen Helina.Kotilainen@stakes.fi Miten virtuaaliympäristöä voidaan
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotMiten valitsen sopivan tilitoimiston? suomentilitoimistot.fi
Miten valitsen sopivan tilitoimiston? suomentilitoimistot.fi Tilitoimiston valitseminen on yksi yrityksen tärkeimmistä päätöksistä, jolla on merkitystä yrityksen menestymiselle. Mitä kaikkea kannattaa
LisätiedotHelpon suomen alkeet. Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto
Helpon suomen alkeet Miten puhua niin, että kielenoppijakin ymmärtää? Salla Kurhila & Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto Puhu ja vastaanota puhetta selvästi Äännä selkeästi älä mumise
LisätiedotPerusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita.
Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Arkkitehtuuriin vaikuttavat ympäristötekijät Jo kehittämisen alkuvaiheessa on tarpeellista hahmotella arkkitehtuurin perusratkaisu. Lähtökohdat
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe
Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.
LisätiedotMinä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa. Ennen minä asuin Thaimaassa. Minä asuin Bangkokissa.
4 4 5 Minä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa. Ennen minä asuin Thaimaassa. Minä asuin Bangkokissa. Minä puhun thain kieltä ja vähän suomea. Minä en ymmärrä
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotKÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.
KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjäaineiston tulkinta Katja Soini TaiK 11.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 11.4.2007 Luento Käyttäjäaineiston
LisätiedotKpl 2: Vuorovaikutus ja voima
Kpl 2: Vuorovaikutus ja voima Jos kaksi eri kappaletta vaikuttavat toisiinsa jollain tavalla, niiden välillä on vuorovaikutus Kahden kappaleen välinen vuorovaikutus saa aikaan kaksi vastakkaista voimaa,
LisätiedotSuullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus
Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun
LisätiedotJuha Mäkirinta Vanajaveden opisto, Hämeenlinna. Piirroskuvat Papunetin kuvapankista
4 Juha Mäkirinta juha.makirinta@kktavastia.fi 040-8696413 Vanajaveden opisto, Hämeenlinna Piirroskuvat Papunetin kuvapankista 4 5 Minä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa.
LisätiedotKODU. Lumijoen peruskoulu
KODU Lumijoen peruskoulu Sisällysluettelo 1. Aloitus... 2 1.1 Pelin tallennuspaikka... 2 1.2 Kodu Game lab... 3 2 Maan luominen... 4 2.1. Seinän tekeminen... 5 2.2. Vesialueen tekeminen peliin... 6 2.3.
LisätiedotKäyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana
KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona
LisätiedotOulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
LisätiedotKulttuurihyvinvoinnin kohtaamisfoorumi Oulu. Projektipäällikkö Taija Sailio Lähde! Taiteesta voimaa arkeen -hanke
Kulttuurihyvinvoinnin kohtaamisfoorumi Oulu Projektipäällikkö Taija Sailio Lähde! Taiteesta voimaa arkeen -hanke 14.6.2018 Perustiedot Päätoteuttaja Oulunkaaren kuntayhtymä Yhteistyössä Taidekeskus KulttuuriKauppila,
LisätiedotKoulun keinot haastavaan käyttäytymiseen
Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,
LisätiedotVAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
LisätiedotMONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)
MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotKognitiivinen tutkimus adpositioiden semantiikasta
k i r j a l l i s u u t ta Kognitiivinen tutkimus adpositioiden semantiikasta Kersten Lehismets: Suomen kielen väylää ilmaisevien adpositioiden yli, läpi, kautta ja pitkin kognitiivista semantiikkaa. Dissertationes
Lisätiedot2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1
2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. 2.2 Luokat ja oliot Olio-ohjelmoinnin keskeisimpiä
LisätiedotSisällys. Mitä on periytyminen? Yksittäis- ja moniperiytyminen. Oliot ja perityt luokat. Periytymisen käyttö. 8.2
8. Periytyminen 8.1 Sisällys Mitä on periytyminen? Yksittäis- ja moniperiytyminen. Oliot ja perityt luokat. Periytymisen käyttö. 8.2 Mitä on periytyminen? Periytyminen (inheritance) tarkoittaa luokan piirteiden
LisätiedotOte teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.
Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla
LisätiedotRetrojasson asennus- ja huolto-ohjeet
Retrojasson asennus- ja huolto-ohjeet Retrojasson asennusohje 1. Asennuspohjan valinta Laite painaa noin 30 kg. Seinäkiinnitystä varten Retrojasson takaseinässä on kaksi reikää. Kiinnitykseen käytetään
LisätiedotMitä on periytyminen?
8. Periytyminen 8.1 Sisällys Mitä on periytyminen? Yksittäis- ja moniperiytyminen. Oliot ja perityt luokat. Filosofinen ja käytännönläheinen näkökulma periytymiseen. Periytymisen soveltaminen. 8.2 Mitä
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia
LisätiedotJos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu.
Lain mukaan joka kodissa täytyy olla palovaroitin. Tulipalo alkaa usein keittiöstä. Jos rasva syttyy palamaan, laita kansi päälle. Älä koskaan käytä vettä. Huolehdi palavasta kynttilästä. Älä tupakoi sängyllä
LisätiedotSOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki
SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,
LisätiedotMillainen olo sinulle tulee saunassa?
Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
Lisätiedot5. Paikallissijat/obliikvisijat
5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen
LisätiedotIkääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen
Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset
LisätiedotPERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI
PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI TEKIJÄ (SUBJEKTI) + TEKEMINEN (PREDIKAATTI) Liisa kävelee. Meri myrskysi. Mummo ei ole leiponut. Koko ryhmä oli eksynyt. Minä kirjoitan. Jos tekijöitä (subjekteja)
Lisätiedot5 Akustiikan peruskäsitteitä
Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 14 5 Akustiikan peruskäsitteitä ääni = ilmapartikkelien edestakaista liikettä, "tihentymien ja harventumien" vuorottelua, ilmanpaineen
Lisätiedot