Suomen kieliopin kysymyksiä: Grammien dynaaminen viittauskehys ja temporaalisten suhteiden ilmaiseminen
|
|
- Antti Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen kieliopin kysymyksiä: Grammien dynaaminen viittauskehys ja temporaalisten suhteiden ilmaiseminen Tuomas Huumo Tarton yliopisto ja Turun yliopisto Mikä on dynaaminen viittauskehys? Edellisellä luennolla puhuttiin grammien viittauskehyksestä, joka asettaa sen akseliston, joka ratkaisee muuttujan ja kiintopisteen suhteen. Absoluuttinen, relatiivinen ja luontainen kehys. Tarkasteltiin ilmauksia, joissa muuttuja ja kiintopiste pysyvät paikallaan. Entä jos ne liikkuvat?... Kaiken edellä on nainen Ilmeisesti muunnelma laulun nimestä Kaiken takana on nainen (Matti & Teppo). Toistuu eräillä internetin keskustelupalstoilla. Puheenaiheena naisten edelläkävijyys. Grammivastakohta: takana : edellä. Entä: Kaiken edessä on nainen? Yleensä suomen taka-grammin vastapariksi hahmottuvat nimenomaan ete-grammin sisäpaikallissijamuodot: edessä (edestä, eteen). Grammipari takana edessä (taakse eteen; takaa edestä) ilmaisee sijaintia ns. frontaalisella akselilla (etupuoli vs. takapuoli; Ojutkangas 2005). Miksi kaiken takana on nainen ilmauksen vastapariksi sitten ei sovi kaiken edessä on nainen? Dynaamisuutta, liikettä? Muotoilu kaiken takana on nainen implikoi dynaamista vuorovaikutussuhdetta. Kyse ei ole vain muuttujan (suhteutettavan) sijaitsemisesta kiintopisteen (suhteutuskohdan) takana, vaan siitä, että muuttuja kohdistaa kiintopisteeseen vaikutuksen ja näin aiheuttaa tai mahdollistaa jotakin: nainen mahdollistaa erilaisia asioita (laulaja-minän elämässä). Tällaisessa suhteessa on mukana voimadynamiikkaa eli tilanteen osallistujien välistä kausaalista vuorovaikutusta, jossa osallistujat vaikuttavat toisiinsa. Voimadynamiikan käsitteen on kognitiiviseen kielitieteeseen tuonut Leonard Talmy. Voimadynamiikan avulla voidaan kuvata fyysistä vuorovaikutusta mutta myös abstrakteja suhteita. 1
2 Voimadynaamiset suhteet ovat monenlaisia. Niitä ilmaisee selkeimmin verbi, mutta myös lauseen muut elementit. Voimadynaamisuus voi myös keskittyä tiettyihin konstruktioihin. Esim. tyypillinen transitiivilause sisältää enemmän voimadynamiikkaa kuin tyypillinen kopulalause. Jotkin grammikonstruktiot sisältävät enemmän voimadynamiikkaa kuin toiset. Fekete, Huumo & Lehismets (tulossa, Linguistica Uralica 2012): läpi-grammin esiintymiskonstruktioiden välillä seuraavanlainen voimadynaamisuuden hierarkia, kun tarkastellaan verbiä ja grammin täydennystä: VD heikko VD vahva prepositio postpositio kvasiadpositio läpi metsän metsän läpi metsästä läpi Takana, edellä, edessä ete-grammi kuuluu niihin suomen grammeihin, joilla on täysi sisä- ja ulkopaikallissijataivutus. Muita tällaisia grammeja ovat esim. viere-, varte-, pää-, sisä-, ohe-, ja väli-. Paikallissijamuotojen ns. laadun oppositio toimii näissä poikkeavasti ja toisin kuin substantiivien käytössä (jota yleensä käsitellään perustyyppinä; vrt. Alhoniemi 1988). Merkitysero on joskus varsin selvä, esim. päässä vs. päällä; joskus hienovaraisempi, esim. sisällä vs. sisässä (Ojutkangas & Huumo 2010) tai välissä vs. välillä (Klooster 2012). Eräiden tällaisten grammien ulkopaikallissijamuotojen merkitykseen tuntuu sisältyvän dynamiikkaa: implikaatio kiintopisteen liikkeestä (vrt. englannin ahead / after). Myös ete-grammin sisä- ja ulkopaikallissijamuotojen peruseroihin kuuluu se, että ulkopaikallissijamuodot implikoivat kiintopisteen liikkuvan, sisäpaikallissijat eivät (Keresztes 1964). Muoto edellä liittyy siis sellaiseen viittauskehykseen, jossa kiintopiste ja muuttuja ovat liikkeessä. Kutsutaan tätä dynaamiseksi viittauskehykseksi. Keresztes (1964): ete-grammin ulkopaikallissijamuodot sopivat tilanteisiin, joissa sekä muuttuja että kiintopiste liikkuvat samaa väylää pitkin: Auto ajoi bussin edellä. Väylän ei tarvitse olla suora: Juoksija on kilpakumppaniaan kierroksen edellä. Olennaista on kuitenkin, että molemmat osallistujat liikkuvat mikäli jompikumpi on paikoillaan, käytetään muotoa edessä. 2
3 Muoto edessä sopii näin ollen ilmaisemaan: - staattista suhdetta (Auto on talon edessä [/?edellä]); - tilannetta, jossa ainoastaan jompikumpi osallistujista liikkuu (Auto hidasti suojatien edessä; Kylä häämöttää jo matkalaisten edessä); - tilannetta, jossa molemmat osallistujat liikkuvat, mutta eri suuntiin (Laiva seilasi myrskyrintaman edessä). Muoto edellä sopii ilmaisemaan tilannetta, jossa muuttuja ja kiintopiste liikkuvat samaan suuntaan: Poliisiauto ajoi saattueen edellä tai muuten samalla väylällä sen eri vaiheissa edeten: Juoksija on kilpakumppaneitaan melkein kierroksen edellä. Joskus voidaan yhdistää staattinen ja dynaaminen viittauskehys samaan ilmaukseen: sininen lippu meinaa sitä että takaa on tulossa sinua edellä oleva pelaaja, eli pitää antaa sille tilaa :D (internet) Myös sellaisissa tilanteissa, joissa molemmat osallistujat liikkuvat, muoto edessä sopii ilmaisemaan tilannetta, jossa muuttuja hahmottuu esteeksi: Hiihtäjän edessä (/edellä) on kaksi kilpailijaa; Edessämme ajoi joku hidastelija. Muunnelma kaiken edessä on nainen hahmottuisi myös tällä tavalla: esteenä. Potentiaalinen liike ja metaforat Muoto edellä sopii myös ilmaisemaan potentiaalista liikettä asetelmassa, jossa muuttuja ja kiintopiste ovat paikallaan: Liisa on jonossa Pekan edellä; Olin palaamassa Kouvolasta ja Lahdessa liikennevaloissa seisoi edellä valkoinen pakettiauto (Internet); Muistan vieläkin kun pidin 1,5 v:tä yksin sylissä paluumatkan 11 tuntia ja edellä istui tosi kiukkuinen nuorimies (lentokoneessa; Internet). Abstraktit laajentumat: olla tärkeämpi, ensisijainen, kehittyneempi tarkoitteiden vertailu tietyn ominaisuuden suhteen esitetään fiktiivisenä liikkeenä, jossa tarkoitteet etenevän kilvan päämäärää kohti, esim. Turku on edellä Tamperetta (raitiovaunusuunnitelmissa). Älä kulje perässäni tai edelläni. Kulje vierelläni ja ole ystäväni. (Blogikirjoituksen otsikko). Muodostuu dynaamisten akseligrammien systeemi samaan tapaan kuin staattisten suhteiden ilmauksissa (edessä takana oikealla vasemmalla yllä alla): kuvataan liikkuvan muuttujan sijaintia suhteessa liikkuvaan kiintopisteeseen. Staattisessa suhteessa kiintopisteen etupuolen ja takapuolen määräytyminen voi vaihdella: luontainen vs. relationaalinen viittauskehys. 3
4 Taustalla mm. Levinsonin (2003) tutkima spatiaalisten sijaintisuhteiden akselistosysteemi; suomen grammeista Ojutkangas (2005). Luontaisessa viittauskehyksessä kiintopisteellä on inherentti etupuoli ja takapuoli, ja muuttujan sijainti suhteutetaan näihin (Pallo on Pekan takana / auton edessä). Relationaalisessa kehyksessä käsitteistäjän näkökulma ratkaisee: edessä on [suomessa] se, mikä on käsitteistäjän puolella kiintopistettä (esim. Pallo on puun edessä). Liikkuvassa akselisysteemissä hallitsee luontainen viittauskehys, jossa kiintopisteen etupuoli määräytyy sen liikkumissuunnasta. Näin voi olla silloinkin, kun liikesuunnasta määräytyvä etupuoli on muu kuin kiintopisteentiteetin oma luontainen etupuoli: Leikissä pelaajat kävelevät takaperin ja yrittävät työntää edellään tuolia Kävellä selkä edellä. Dynaamista akselisysteemiä koodaavat mm. muodot edellä, vierellä, perässä / jäljessä. Sopivat kuvaamaan tilanteita, joissa kiintopiste ja muuttuja liikkuvat samassa suunnassa. Jos liikkujien vauhti on sama, niiden keskinäinen suhde ei muutu. Muutossijaiset edelle ja edeltä ilmaisevat tämän keskinäisen suhteen muutosta. Muoto edelle voi kuvata esim. muutosta, jossa muuttuja siirtyy kiintopisteen etupuolelle liikkuakseen kiintopisteen kanssa samaa väylää pitkin; tyypillisesti (vaikkei aina) muuttuja tällöin ohittaa kiintopisteen siirtymällä sen sivuitse sen (liikesuunnasta määräytyvälle) etupuolelle. Vrt. sisäpaikallissijamuotoon eteen, joka ei sisällä molempien osallistujien samansuuntaisen liikkeen merkitystä: Poliisiauto ajoi edellemme / eteemme. Muoto edeltä (spatiaalinen käyttö) kuvaa muuttujan poistumista kiintopisteen liikesuunnan mukaan määrittyvältä etupuolelta, mahdollisesti siten, että näiden välinen etäisyys kasvaa ja muuttuja erkanee kiintopisteestä: Hän meni muiden edeltä (vrt. edestä) sisään. Jos puhutaan liikkuvan kokonaisuuden sisäisistä sijaintisuhteista, voidaan käyttää staattisen akselisysteemin grammeja: Marssi sinä edellä / edessä (esim. kulkueessa) / takana / jäljessä. Veturi kiinnitettiin vaunujen eteen / edelle. (Leikissä:) Veturi ja matkustajat muodostavat jonon pitäen kiinni edessä olevan vyötäröltä tai olkapäiltä. Veturin sijaintia (vaunujen edessä vetämässä / takana työntämässä) voidaan vaihdella. (Internet; tasoristeysleikkiohjeet TraFin sivuilla) 4
5 Eräät metaforiset laajentumat sisältävät ajatuksen liikkuvasta näkökulmasta, joka etenee abstraktia väylää ja tarkastelee sen eri kohtia. Esim. tekstissä edellä on se, mikä tulee (lukiessa vastaan) aikaisemmin. Tämä periaate toimii silloinkin, kun lukijan liikkuva näkökulma on jo sivuuttanut tarkoitetun kohdan: Edellä olen käsitellyt partitiivin käyttöä objektin sijana (Häkkinen 1995: vertaushetki asettaa näkökulman). Ajan ilmaukset ja liikkuvat näkökulmat Tekstin eteneminen ja vaiheittainen tarkastelu muistuttaa monella tapaa ajan kokemusta. Vanhastaan kognitiivisessa kielitieteessä on erotettu kaksi keskeistä metaforaa ajan käsitteistämiseen: liikkuvan egon ja liikkuvan ajan metafora. Liikkuvan egon metaforassa aika on kuin polku, jolla kuljetaan. Ajankohdat ovat matkan varrella sijaitsevia paikkoja, jotka kulkija sivuuttaa. Esim. Olemme astuneet uudelle vuosituhannelle; Kuljemme kohti parempaa tulevaisuutta; Ohitimme jo synkimmät ajat. Koska tässä metaforassa ego liikkuu mutta ajankohdat pysyvät paikallaan, sijaintisuhteita voidaan kuvata staattiseen käsitteistykseen pohjaavalla akselisysteemillä. Esim. Meillä on edessä vaikeat ajat. Syksy on kohta takana. Liikkuvan ajan metaforaa noudattavissa ilmauksissa taas tarkastelija on paikallaan ja aika virtaa hänen ohitseen: Joulu tulee kohta; Syksy meni jo. Tällöin ajankohtien asemaa suhteessa toisiinsa voidaan ilmaista dynaamisen akselisysteemin grammeilla: Joulun edellä on paljon kiireitä; Uusivuosi tulee ihan joulun perässä. Uudemmassa kognitiivisen kielitieteen aikaa käsittelevässä kirjallisuudessa on huomautettu, ettei liikkuvan ajan systeemissä tarvita deiktistä näkökulmaa, koska ajankohtien suhde toisiinsa voidaan ilmaista eräänlaista luontaista (liikkeen suunnasta määräytyvää) etu- ja takapuolta hyödyntäen. Ajankohdat virtaavat tulevaisuudesta menneisyyteen päin, joten niiden etupuoli on menneisyydessä päin. KUVIO. Liikkuvan egon (ylempi) ja liikkuvan ajan (alempi) metaforat Boroditskyn (2000) mukaan. 5
6 Tämä ei riipu puhehetkestä, sillä menneisyyteenkin sijoittuvista ajankohdista voidaan käyttää samanlaista edellä / jäljessä systeemiä kuin tulevista: Viime vuonna joulun edellä oli paljon kiireitä. Deiktisen näkökulman (relatiivinen viittauskehys) käyttäminen edellyttäisi itse asiassa sitä, että kääntäessämme katseen tulevaisuudesta kohti menneisyyttä meitä lähempänä olevat (siis ajallisesti myöhemmät) ajankohdat olisivatkin edessä (Boroditsky 2000). Vastaavasti kiintopistettä aiemmat ajankohdat olisivat sen takana. Marginaalisesti tällaistakin käyttöä esiintyy ainakin taka-grammilla: Jottei keneltäkään unohtuisi, mitä oli kuuman kesän takana niin tässä pieni tuokiokuva aiheesta lumi... Sitä sitten piisasi ihan kylliksi asti, mutta ihme ja kumma, sen sulaminen tapahtui onneksi tosi nopeasti, haihtuen ylöspäin, jolloin ei onneksi saatu kärsiä kauheista lammikoista. (Internet) Kuitenkin tyypillisin kesän takana ilmauksen muuttuja on kesää ajallisesti myöhempi ajankohta: Elämä on keväässä, tulevaisuus kesässä, kesän takana jossain myös syksy ja talvi. (Internet) Uudemmassa ajan käsitteistämistä koskevassa kognitiivisen kielitieteen kirjallisuudessa (esim. Moore 2000; 2006, Evans 2012, Boroditsky 2000, Zinken 2010) on tapana erottaa deiktinen ja seriaalinen tai sekventiaalinen aika, joskus myös matriisiaika. Karkeasti: deiktinen aika yhdistyy yleensä liikkuvan egon näkökulmaan (ego-viitepiste), seriaalinen aika liikkuvan ajan (ajankohtaviitepiste) näkökulmaan. Suomen ete-grammin sisäpaikallissijamuodot näyttävät ajan ilmaisemisessa sopivan paremmin yhteen liikkuvan egon metaforaa noudattavan ajan käsitteistyksen kanssa, ulkosijamuodot taas liikkuvan ajan metaforaa käyttävän seriaalisen käitteistysmallin kanssa. Eilinen on takanamme ja huominen edessämme (liikkuva ego), mutta samalla eilinen edeltää huomista ja on ajassa sen edellä (liikkuva aika). Tämä heijastaa elementtien työnjakoa spatiaalisessa merkityskentässä: ulkosijamuodot sopivat lähinnä käyttöihin, joissa sekä muuttuja että kiintopiste liikkuvat samassa suunnassa (LA-metaforassa kaikki ajankohdat ovat liikkeessä). - Sisäsijat taas sopivat käyttöihin, joissa molemmat tai jompikumpi on paikallaan (LE-metaforassa vain ego liikkuu). Mikäli ajassa voitaisiin liikkua (LE) peräkkäin, kävisivät ulkosijamuodotkin luonteviksi myös liikkuvan egon metaforassa; näin onkin eräissä ajan laajentumissa. Esim. erilaisia kehityskulkuja voidaan ajatella metaforisena liikkeenä: Helsingissä kasvua oli yli 5000 henkeä, ja Turun edellä oli myös Tampere 1669 hengen lisäyksellä. 6
7 Liisa on opinnoissaan vuoden Pekkaa edellä. Asukasystävällisyydessä Lieto menee Turun edelle. Kun toimimme ripeästi, ehdimme Helsingin edelle ja otamme maassa ensimmäisen rohkean askeleen tulevaisuuteen. (Internet; Kirkkonummen kirjastotoimenjohtajan haastattelu) Abstrakteissa metaforisissa käytöissä etegrammin ulkosijamuodot sopivat hyvin kuvaamaan erilaisia kilpailuasetelmia, jotka voidaan esittää liikemetaforina. Ajanilmauksissa työnjako myös ennen ja jälkeen muotojen kanssa: nämä ovat ilmeisesti aikaa ilmaisevien akseligrammien perusilmaustyyppi (Keresztes 1964; Möttönen 2009) Etenkin ennen-muoto käyttäytyy temporaalisesti myös niissä konteksteissa, joissa edessä ja edellä voivat saada spatiaalisen tulkinnan: Liisa juoksi ennen Pekkaa vs. Liisa juoksi Pekan edellä / edessä. Muoto ennen näyttää olevan myös viittausalaltaan laajempi ja enemmän rajaa korostava kuin esimerkiksi temporaalinen edellä: Minun on saatava kaksi projektia valmiiksi ennen joulua / joulun edellä. Vertikaalista käsitteistystä edustaa temporaalisesti käytettu alla (Möttönen 2009). Konstruktioista ja kiteytymistä Ete-grammin käyttöä on edellä tarkasteltu lähinnä genetiivin kanssa järjestyvänä adpositiona tai itsenäisenä adverbina. Adpositiorakenteessa kiintopisteen ilmaisee adposition täydennys, itsenäisellä adverbilla se jää implisiittiseksi ja tulkitaan helposti deiktisesti (Joulu on edessä). Etenkin grammin ulkosijamuotoihin liittyy mielenkiintoista rakennevaihtelua: Liisa on Heikin edellä / edessä / jäljessä / perässä/ takana. (GEN + POSTP) Liisa on Heikkiä edellä / *edessä / jäljessä / *perässä / *takana. (PART + POSTP[?]) Liisa on Heikistä edellä / *edessä / jäljessä / *perässä / *takana. (ELAT + KVASIADP) Dynaamiset akseligrammit edellä ja jäljessä voivat esiintyä niin genetiivin, partitiivin kuin elatiivinkin kanssa. Staattiset edessä ja takana mutta myös dynaaminen perässä ovat epäluontevia partitiivin ja elatiivin kanssa. Partitiivirakenteen partitiivimuoto häilyy adposition täydennyksen (ISK) ja objektin funktioiden välillä; esim. sen ja grammin väliin voidaan sijoittaa muuta ainesta (OSMA). Genetiivirakenteessa tämä ei käy: Liisa on Heikkiä (/*Heikin) kaksi metriä edellä. Elatiivimuoto voi samoin sijaita grammista erillään, kuten ns. kvasiadpositiorakenteissa yleensä: Liisa on Heikistä kaksi metriä edellä. 7
8 Toisaalta prepositiomainen ilmaus Liisa on edellä Heikkiä ei salli vastaavaa: *Liisa on edellä kaksi metriä Heikkiä. Myös postpositiomaisessa rakenteessa partitiivimuodon ja grammin väliin sopii lähinnä vain osma:?liisa on Heikkiä kohta / nyt / jo edellä. (Googlesta ei löydöksiä esim. jonosta heitä kohta edellä). Ete-grammin ulkosijamuotoihin voi liittyä (liikkeen) suuntaa mittaavia OSMA-ilmauksia luontevammin kuin sisäsijamuotoihin: Liisa on kaksi metriä edellä / edessä. Liisa on kaksi minuuttia edellä /?edessä. Huom. Poliisiauto ajoi sata metriä edessämme / edellämme sadan metrin matkan vs. sadan metrin verran? Wassberg hiihti kaksi minuuttia Miedon edessä / edellä. Kellosi on viisi minuuttia edellä. Juna on viisi minuuttia aikataulusta edellä. (kiintopiste? = juna itse?). Mikä tällaisessa tapauksessa motivoi edellämuodon? Onko erotettavissa liikkuva muuttuja ja liikkuva kiintopiste (vrt. Adventtipyhät tulevat joulun edellä/?edessä). Lisää esimerkkejä Internetistä: Täti anto uudeks la:ks [lasketuksi ajaksi] jouluaaton, lapsi parka! Mut ultrassahan se sit varmistuu. Pääsimpähän pari päivää edelle tässä odottamisessa ;) Siskoni piti synnyttää reilut kaksi kuukautta minun jälkeeni, mutta kirikin neljä päivää edelle ja synnytti poikansa 30:llä raskausviikolla Tavoitteena kirjoittaa romaani, sanaa, kuukauden aikana, eli päivässä pitäisi kirjoittaa sanaa. Viime vuonna sain tuon kirjoitettua, ensimmäistä kertaa, ja tietysti minun sitten piti tänäkin vuonna lähteä yrittämään. Ja sanonpa vaan, että tahti on parempi kuin viime vuonna oli. Olen kirjoittanut jo melkein kaksi päivää edelle vähimmäistavoitteesta. Vähän oli tyttö kirinyt kasvussa, n. kolme päivää edelle mennyt (20+3) :D. Istukka mulla Kerroin täällä kesällä, että kaksi hyvää ystävääni ovat molemmat raskaana. Toinen heistä viisi viikkoa edellä minua ja toinen kolme viikkoa edellä minua. Nyt ystäväni, joka on kolme viikkoa edellä minua, makaa sairaalassa ja odottaa pikkukeskosen syntymää. Mun vauva menee nyt 2 viikkoa edellä kasvussa ultran mukaan. Kuvista kun kattoo ni masu on sellaset 7 viikkoa edellä edelliseen verrattuna. 8
9 Vastaava rakennusmestari elää työmailla jatkuvasti kahdesta neljää viikkoa edellä muita. Meidän tulokkaalla on jalat noin viikkoa edellä muuta kroppaa ja saas nähdä mikä kirahvi sieltä on tulossa ;) suvuissa on pitkäjalkaisuutta. Tällaisissa esimerkeissä kuvataan prosesseja, jotka kehittyvät odotettua nopeammin, esim. sikiön kehitystä tai romaanin kirjoittamista. Niissä esiintyy aikaa mittaava OSMA (hakujonona oli päivää/viikkoa edelle/edellä ). Tämä OSMA ei ilmaise tilanteen kestoa (esim. kahden viikon ajan sikiö oli edellä ennustettua kehitystään ) vaan ajallista tai muuta eroa prosessin toteutuneen ja ennakoidun kehityskulun välillä. Merkitykseltään muistuttavat hieman adverbeja jo, vasta ja vielä, joihin liittyy skalaarisuus ja usein toteutuneen ja projisoidun kehityskulun poikkeama. Lauseissa ilmaistu ero ei kytkeydy aktuaaliseen aikaan ( reaaliaikaan ), vaan jonkin prosessin projisoituun kehityskulkuun ( näennäisaikaan ). Lause Liisa on minua kuukauden edellä ei tarkoita, että Liisa eläisi parhaillaan joulukuun 21. päivää, vaan sitä, että hän on jossain prosessissa sellaisessa vaiheessa, jonka saavuttamiseen minulta menee kuukausi. Lauseissa esiintyvä OSMA mittaa tätä näennäisaikaa, ei reaaliaikaa. Samaan lauseeseen voidaan periaatteessa tuoda toinen, reaaliaikaa mittaava OSMA: Vuoden ajan Liisa oli minua kuukauden edellä. Samantapainen ero konkreettisen liikkeen ja spatiaalisen matkan ilmauksissa: Poliisiauto ajoi sata metriä edellämme sadan metrin verran vs. Poliisiauto ajoi edellämme sata metriä sadan metrin matkan vs. Muutaman kilometrin matkan poliisiauto ajoi sata metriä edellämme. Spatiaalisissa lauseissa voi vastaavasti esiintyä OSMA, joka mittaa kuljettua matkaa, tai OSMA, joka mittaa etäisyyttä. Ajanilmaukset toimivat samoin: Viimeisen tunnin ajan ( reaaliaika ) Wassberg pysytteli vain minuutin ( näennäisaika ) Miedon edellä. Aiemmin esitellyissä internet-esimerkeissä (Sikiö on viikon edellä) vertailu tapahtui projisoidun ja toteutuneen kehityskulun välillä. Esimerkeissä tapahtuu ns. sulautuminen (blending) kahden tilanteen välillä: sikiön oletettu kehitys ja sikiön toteutunut kehitys. Nämä tilanteet yhdistetään sulaumaksi, jossa verrataan todellista sikiötä ja sen projisoitua vastinetta. Vastaavaa sulaumaa edustavat hyvin tavanomaiset ilmaukset olla edellä / jäljessä (esim. Kello on viisi minuuttia edellä / jäljessä; Juna on hieman edellä / jäljessä aikataulustaan; Hän on aikaansa edellä). 9
10 Näissä kiintopisteeksi valikoituu (usein normia edustava) projisoitu kehityskulku: sikiö, joka kehittyy oletuksenmukaista vauhtia, tai juna, joka kulkee aikataulussaan. Toteutunut kehityskulku esitetään poikkeamana projisoidusta. Eräistä ajallisen sijaintinsa suhteen vaihtelevista ajankohdistakin voidaan puhua näin: Kevät on tänä vuonna monta viikkoa edellä (todellinen kevät koittaa aikaisemmin kuin projisoitu kevät). Mihin suuntaan liikutaan? Projisoituihin kehityskulkuihin liittyy yleensä (ei aina) etappeja ja loppupiste, jotka suhteutetaan reaaliaikaan. Kun näennäisajan ja reaaliajan suhde muuttuu, on näennäisaikaa (esim. ennusteita tai oletuksia tapahtuvista asioista) siirrettävä. Pistemäisiä ajankohtia voidaan liikuttaa, kun suunnitelmia muutetaan: Kokous lykättiin viikonlopun yli; Ohjaaja siirsi tapaamisemme myöhemmäksi; Hallitus aikaistaa lainmuutosta. Näennäisajat (projektiot) ovat pitkäkestoisempia mutta nekin liikkuvat, kun niiden olettamat kehityskulut toteutuvat eri aikaan kuin oli oletettu. Kun reaaliajassa toteutuva kehitys on nopeampi kuin näennäisajassa oletettu, tämä esitetään liikkeenä eteenpäin mutta liikkuvan ajan suuntaisella metaforalla: edellä = aiemmin kuin oli otaksuttu. Intuitiivisesti helpommin hahmottuva esimerkki: Kevät on tänä vuonna kaksi viikkoa edellä. Intuitiivisesti vaikeammin hahmottuva esimerkki: Mun vauva menee nyt 2 viikkoa edellä kasvussa ultran mukaan Kokoavia huomioita Eräiden grammien ulkopaikallissijamuodot sopivat sisäpaikallissijamuotoja paremmin ilmaisemaan dynaamisia tilanteita, joissa sekä muuttuja että kiintopiste liikkuvat. Suomen kielessä on staattisen lisäksi dynaaminen akselijärjestelmä, jolla ilmaistaan liikkuvan muuttujan sijaintia suhteessa liikkuvaan kiintopisteeseen: edellä, vierellä / rinnalla, perässä / jäljessä. Dynaamisessa akselijärjestelmässä kiintopisteen etupuoli määräytyy sen liikkumissuunnasta: Luistelin selkä edellä vetäen lasta perässäni. Dynaamiset ete-grammin ulkopaikallissijamuodot sopivat kuvaamaan myös abstrakteja sijaintisuhteita, joihin liittyy tarkastelujärjestys: tekstijärjestys, erilaiset vertailuasetelmat, aika. 10
11 Aikasuhteita ilmaistessaan ete-grammin sisäpaikallissijat sopivat yhteen ns. liikkuvan egon metaforan kanssa (Joulu on edessä), ulkopaikallissijamuodot taas liikkuvan ajan metaforan kanssa (Adventtipyhät tulevat joulun edellä). Ete-grammin ulkopaikallissijamuodot voivat ilmaista myös erilaisia ajallisia poikkeamia: Kevät on edellä; Sikiön jalat ovat kehityksessä kaksi viikkoa muuta ruumista edellä. Tällaista etäisyyttä voidaan mitata OSMAn avulla; tällöin OSMA ei kuvaa tilanteen kestoa vaan osallistujien (spatiaalista tai ajallista) välimatkaa: Hiihtäjä oli kilpakumppaniaan kilometrin / minuutin edellä. Jatkokysymyksiä Miten vahva korrelaatio eri grammien (edellä, vierellä, välillä, ohella) ulkosijamutojen ja liikkuvan akselisysteemin välillä on (aineistossa)? Miten tilanteiden ajallinen sijainti liittyy liikkuvan ajan ja liikkuvan egon metaforaan? Sanotaan esim. Hän viimeisteli gradunsa joulun edellä / *edessä. Muut lähimerkityksiset ilmaukset: ennen, jälkeen; edeltää; seurata (ajallisesti) ja niiden suhde liikkuvan egon ja liikkuvan ajan systeemiin? 11
Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:
Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
Lisätiedotadverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
Lisätiedotadverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.
Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa
LisätiedotVerbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
Lisätiedotluonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:
Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme
Lisätiedotosassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ
Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE
Lisätiedot8.2.2013. Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina
Mikä paikallissijoissa kiinnostaa kognitivistia? Suomen kieliopin kysymyksiä 2. osa: suomen paikallissijat suhteiden ilmaisijoina Tuomas Huumo thuumo@utu.fi Etenkin alkuvaiheen kognitiivisessa kielitieteessä
LisätiedotMitä muut edellä, sitä minä perässä, hieman jäljessä vain. Perässä- ja jäljessä-grammien merkitykset ja käyttö
Mitä muut edellä, sitä minä perässä, hieman jäljessä vain Perässä- ja jäljessä-grammien merkitykset ja käyttö Tiina Kelloniemi Pro gradu -tutkielma Suomen kieli, kieliasiantuntijan opintopolku Suomen kieli
LisätiedotTäytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.
Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotJEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys
LisätiedotKIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT
KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotHarjoitussuunnitelma viikko 5 Pallo haltuun I
Harjoitussuunnitelma viikko 5 Pallo haltuun I = Pelikenttä = Keiloilla rajattu alue = Pelaaja = Maalivahti = Valmentaja = Pallo = Liike pallon kanssa = Liike ilman palloa = Syöttö tai potku Harjoituskerran
Lisätiedot5. Paikallissijat/obliikvisijat
5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen
Lisätiedot- 4 aloituslaattaa pelaajien väreissä molemmille puolille on kuvattu vesialtaat, joista lähtee eri määrä akvedukteja.
AQUA ROMANA Vesi oli elintärkeä ja keskeinen edellytys Rooman imperiumin kehitykselle. Vedensaannin turvaamiseksi taitavimmat rakennusmestarit rakensivat valtavan pitkiä akvedukteja, joita pidetään antiikin
LisätiedotLiikkuva lukija vai Liikkuva teksti? Liikemetaforat tekstin ja lukijan suhdetta jäsentämässä
DEBRECENI EGYETEM FINNUGOR NYELVTUDOMÁNYI TANSZÉK FOLIA URALICA DEBRECENIENSIA 23. DEBRECEN, 2016 Liikkuva lukija vai Liikkuva teksti? Liikemetaforat tekstin ja lukijan suhdetta jäsentämässä Tuomas HUUMO
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Lisätiedot5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;
LisätiedotPOSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat
LisätiedotErgonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla
Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kietaisuristi 2 - trikoisella kantoliinalla (voit käyttää peiliä apunasi harjoitellessasi sidontaa) 1.
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotSijoista ja kieliopillisista funktioista
Sijoista ja kieliopillisista funktioista Sijajärjestelmästä Suomessa 15 sijaa kieliopilliset ja muut, semanttiset, obliikvisijat tjs. kieliopilliset sijat : nominatiivi (pallo, hattu) genetiivi (pallon,
LisätiedotUnelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14
Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä
LisätiedotJouluaaton kunniavartion Ohjeistus Ylöjärven Reserviupseerit ry Ylöjärven Reservinaliupseerit ry
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu ajoissa. Joulukuun alussa saat vielä valita itsellesi sopivimman vartiovuoron. Varustus ja vartioaika: Yhdistykset tarjoavat kunniavartiohenkilöstölle käyttöön: lumipuvun
LisätiedotJaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.
Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?
LisätiedotLAUSETREENEJÄ. Kysymykset:
LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotTerminatiivin tarpeessa. Tommi Nieminen tommi.nieminen@legisign.org
Terminatiivin tarpeessa Tommi Nieminen tommi.nieminen@legisign.org Terminatiivisuus rajaan saakka liikkuminen tai muutos rinnastuu tulo- (tai ero-) -sijaan: liikkeen tai muutoksen jompikumpi ääripää nousee
LisätiedotGOLFIN ETIKETTI 1. Mitä on golfpelin henki? a) Pelaan omaa peliäni välittämättä muista pelikavereista. b) Olen oman pelini tuomari
GOLFIN ETIKETTI 1 Mitä on golfpelin henki? a) Pelaan omaa peliäni välittämättä muista pelikavereista b) Olen oman pelini tuomari c)huomioin toiset pelaajat GOLFIN ETIKETTI 2 Mitä seuraavista asioista teet
LisätiedotMILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.
MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo
LisätiedotLausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
LisätiedotHarjoitussuunnitelma viikko 13 Harhauttaminen I
Harjoitussuunnitelma viikko 13 Harhauttaminen I = Pelikenttä = Keiloilla rajattu alue = Pelaaja = Maalivahti = Valmentaja = Pallo = Liike pallon kanssa = Liike ilman palloa = Syöttö tai potku = Keila Harjoituskerran
LisätiedotTyöharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014
Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,
LisätiedotJOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
Lisätiedot12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
LisätiedotKvantiteetti ja aika II
TUOMAS HUUMO Kvantiteetti ja aika II Nominaalinen aspekti ja suomen predikatiivin sijanvaihtelu uomen kielen predikatiivin sija vaihtelee nominatiivin ja partitiivin välillä hieman samaan tapaan kuin transitiivilauseen
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe
Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.
LisätiedotHarjoitussuunnitelma viikko 6 Pallo haltuun II
Harjoitussuunnitelma viikko 6 Pallo haltuun II = Pelikenttä = Keiloilla rajattu alue = Pelaaja = Maalivahti = Valmentaja = Pallo = Liike pallon kanssa = Liike ilman palloa = Syöttö tai potku Harjoituskerran
LisätiedotSuomen kielen kognitiivista kielioppia: johdantoluento. Tuomas Huumo Tarton yliopisto thuumo@utu.fi
Suomen kielen kognitiivista kielioppia: johdantoluento Tuomas Huumo Tarton yliopisto thuumo@utu.fi Kurssin yleinen rakenne: Johdantoluento 1( 2): kognitiivisen kielitieteen kielikäsitys ja eräitä keskeisimpiä
LisätiedotSiltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu
Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotAgricolan Monenlaista luettavaa 2
Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
LisätiedotLET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt:
1 LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotWinter Tour 2014 Sports Coach Joukkue Scramble Open - golf simulaattorissa
Winter Tour 2014 Sports Coach Joukkue Scramble Open - golf simulaattorissa Simulaattorin perusasetukset alkusarjaan marraskuu 2013- huhtikuu 2014 Valitaan jompikumpi pelattava kenttä - Linna Golf ja etu9
LisätiedotOtanta ilman takaisinpanoa
Otanta ilman takaisinpanoa Populaatio, jossa N alkiota (palloa, ihmistä tms.), kahdenlaisia ( valkoinen, musta ) Poimitaan umpimähkään (= symmetrisesti) n-osajoukko eli otos Merkitään tapahtuma A k = otoksessa
LisätiedotHarjoitussuunnitelma viikko 3 Pallonkäsittely I
Harjoitussuunnitelma viikko 3 Pallonkäsittely I = Pelikenttä = Keiloilla rajattu alue = Pelaaja = Maalivahti = Valmentaja = Pallo = Liike pallon kanssa = Liike ilman palloa = Syöttö tai potku Harjoituskerran
Lisätiedot2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.
2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun
LisätiedotMiten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin
Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?
LisätiedotTuomas HUUMO Piia PEIPONEN
DEBRECENI EGYETEM FINNUGOR NYELVTUDOMÁNYI TANSZÉK FOLIA URALICA DEBRECENIENSIA 20. DEBRECEN, 2013 Adpositiot, liike ja dynamiikka: mikä erottaa muotoja vieressä ja vierellä? Tuomas HUUMO Piia PEIPONEN
LisätiedotSOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki
SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,
LisätiedotEROTUOMARIN ALKEISKURSSI 2015
EROTUOMARIN ALKEISKURSSI 2015 RINGETTE-EROTUOMARIN ALKEISKURSSI Alkeiskurssin tarkoitus on perehdyttää aloitteleva tuomari erotuomarin tehtäviin otteluissa. Alkeiskurssin painopisteet ovat tuomarin sijoittumisessa,
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy
Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin
LisätiedotTerveisiä Imatralta Poutapilvestä!
Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotLAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotHarjoitussuunnitelma viikko 11 Pysähtyminen ja liikkeelle lähtö I
Harjoitussuunnitelma viikko 11 Pysähtyminen ja liikkeelle lähtö I = Pelikenttä = Keiloilla rajattu alue = Pelaaja = Maalivahti = Valmentaja = Pallo = Liike pallon kanssa = Liike ilman palloa = Syöttö tai
LisätiedotTurun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut
(1) Laske 20 12 11 21. Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut a) 31 b) 0 c) 9 d) 31 Ratkaisu. Suoralla laskulla 20 12 11 21 = 240 231 = 9. (2) Kahden peräkkäisen
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotOnko jäädä-verbin paikallissijamääritteen tulosijalla semanttista motivaatiota?
TUOMAS HUUMO Onko jäädä-verbin paikallissijamääritteen tulosijalla semanttista motivaatiota? uomen paikallissijojen käytön erikoisuuksiin kuuluu, että monissa sellaisissa merkitykseltään ilmeisen staattisissa
LisätiedotLuova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi
LisätiedotEye Pal Solo. Käyttöohje
Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.
LisätiedotHarjoitussuunnitelma viikko 4 Pallonkäsittely II
Harjoitussuunnitelma viikko 4 Pallonkäsittely II = Pelikenttä = Keiloilla rajattu alue = Pelaaja = Maalivahti = Valmentaja = Pallo = Liike pallon kanssa = Liike ilman palloa = Syöttö tai potku Harjoituskerran
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotSuomen kielen väylää ilmaisevien adpositioiden yli, läpi, kautta ja pitkin
DISSERTATIONES LINGUISTICAE UNIVERSITATIS TARTUENSIS 21 KERSTEN LEHISMETS Suomen kielen väylää ilmaisevien adpositioiden yli, läpi, kautta ja pitkin kognitiivista semantiikkaa DISSERTATIONES LINGUISTICAE
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotVERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ
VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota
LisätiedotHelsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 7.2.2013 Ratkaisuita
Helsingin seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu..013 Ratkaisuita 1. Eräs kirjakauppa myy pokkareita yhdeksällä eurolla kappale, ja siellä on meneillään mainoskampanja, jossa seitsemän sellaista ostettuaan
LisätiedotJoka kaupungissa on oma presidentti
Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotLEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?
LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee
LisätiedotLapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotInessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?
KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?
LisätiedotVAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
LisätiedotMerisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö
Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen
LisätiedotHS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja
HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus
LisätiedotVOIMAUTTAVA VALOKUVA
VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien
LisätiedotLöydä päivävaelluksen hauskuus
Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka
LisätiedotWinter Tour 2014 PariScramble Open Sports Coach -golfsimulaattorissa
Winter Tour 2014 PariScramble Open Sports Coach -golfsimulaattorissa Simulaattorin perusasetukset alkusarjaan marraskuu 2013 - huhtikuu 2014 Valitaan jompikumpi pelattava kenttä - Linna Golf ja etu9 -
LisätiedotYhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
LisätiedotTyöharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa
Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta
LisätiedotLASKUTOIMITUKSET. Montako ötökkää on kussakin ruudussa? Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos:
LASKUTOIMITUKSET Montako ötökkää on kussakin ruudussa? Nimi: 1 Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Tulos: Jos laskit ötökät yksitellen, harjoittele ja mieti, miten voit tehdä laskun
LisätiedotKenguru 2015 Ecolier (4. ja 5. luokka)
sivu 1 / 13 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä
LisätiedotHarjoitussuunnitelma viikko 17 Kärkipotku I
Harjoitussuunnitelma viikko 17 Kärkipotku I = Pelikenttä = Keiloilla rajattu alue = Pelaaja = Maalivahti = Valmentaja = Pallo = Liike pallon kanssa = Liike ilman palloa = Syöttö tai potku = Keila Harjoituskerran
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
Lisätiedot