JÄÄLINNA-TAPAHTUMAN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄÄLINNA-TAPAHTUMAN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 Pia Nousiainen ja Elina Nätynki JÄÄLINNA-TAPAHTUMAN KEHITTÄMINEN Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Syyskuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Pia Nousiainen, Elina Nätynki Koulutusohjelma ja suuntautuminen Matkailun koulutusohjelma, Savonlinna Matkailun liiketalous Nimeke Jäälinna-tapahtuman kehittäminen Tiivistelmä Opinnäytetyömme aiheena on Savonlinnan Olavinlinnassa järjestettävä Jäälinna-tapahtuma ja sen kehittäminen kävijä- ja yhteistyökumppaneiden kyselyistä saatujen vastausten pohjalta. Opinnäytetyö on toimeksianto Suomen Latu ry:ltä, joka toimi Jäälinna tapahtuman pääjärjestäjänä. Tutkimuksen keskeisenä ongelmana oli selvittää, minkälainen on Jäälinna-tapahtuman toimiva tapahtumakokonaisuus sisällöllisesti sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Lisäksi selvitämme, ketkä ovat Jäälinna-tapahtuman asiakkaita ja millaisena he kokevat Jäälinnatapahtuman palvelukokonaisuuden ja sisällön. Tavoitteenamme on kehittää Jäälinna-tapahtumaa kävijöiden ja yhteistyökumppaneiden kyselyistä saatujen vastausten pohjalta. Tulosten pohjalta teemme kehitysehdotuksia, joita voidaan hyödyntää vuoden 2008 Jäälinna-tapahtuman suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys muodostuu tapahtuman kokonaisvaltaisesta suunnittelusta ja kehittämisestä. Tarkastelemme tapahtumaa palvelutuotteena sekä tapahtuman laatua. Käsittelemme lyhyesti myös talven tarjoamia mahdollisuuksia matkailussa. Tutkimusmenetelmänä käytämme kvantitatiivista tutkimusotetta. Tutkimus toteutettiin kyselynä Jäälinna-tapahtuman kävijöille sekä yhteistyökumppaneille. Kävijäkyselyn suoritimme Jäälinna tapahtumassa , ja siihen vastasi 178 henkilöä. Tapahtuman jälkeen teimme kyselyn yhteistyökumppaneille ja saimme siitä yhteensä kuusi vastausta. Tutkimuksen tulosten perusteella Jäälinna tapahtumaa voidaan pitää onnistuneena, sillä se sai kävijäkyselystä kokonaisarvosanaksi hyvän (4). Tutkimuksessa käytettiin asteikkoa 1-5. Vastanneista 32 % ilmoitti tulevansa ehdottomasti vuoden 2008 tapahtumaan. Erityisen tyytyväisiä oltiin lapsille suunnatuista virikkeistä ja jääveistoksista. Vastaajien mielestä kehittämistä oli ravintolapalveluissa ja toiminnallisessa oheisohjelmatarjonnassa. Kaikkien kyselyyn vastanneiden yhteistyökumppaneiden mielestä Jäälinna-tapahtuma kannattaa ehdottomasti järjestää myös vuonna Yhteistyökumppanit näkivät tärkeänä tapahtuman organisoinnin vastuutusten selkiinnyttämisen sekä tapahtuman markkinoinnin täsmentämisen. Lisäksi todettiin, että tapahtuman näkyvyyttä tulisi lisätä myös lähikaupungeissa. Tutkimustulokset sekä kävijöiden että yhteistyökumppaneiden mielipiteet osoittivat, että tämäntyyppiselle tapahtumalle riittää kiinnostusta Savonlinnassa. Asiasanat (avainsanat) talvitapahtumat, suunnittelu, kehittäminen, palvelutuote, matkailutuote, Jäälinna-tapahtuma Sivumäärä Kieli URN 60 s. + liitt. 16 s. Suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) URN:NBN:fi:mamkopinn Ohjaavan opettajan nimi Eeva-Riitta Niinimäki Opinnäytetyön toimeksiantaja Suomen Latu ry

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Pia Nousiainen, Elina Nätynki Name of the bachelor's thesis Development of the Jäälinna event Degree programme and option Degree Programme in Tourism, Savonlinna Tourism Management Abstract The aim of this thesis is to develop the content of the Jäälinna event through a survey made with visitors and co-operation partners. The request for this assignment came from Suomen Latu, which is the organisation holding the main responsibility for the Jäälinna event. The main focus of this study was to recognize the main content of the Jäälinna event for the visitors by a visitor survey which was carried out during the Jäälinna 2007 event. As a part of this study, the following determents were studied: the visitor base, the essential services and how the Jäälinna event was experienced. Based on these results, improvement suggestions were created for developing the Jäälinna 2008 event. In the theory part of this thesis, the reference frame consists of planning and developing an event. We also research event as a service product and event quality. Also the possibilities offered by the winter season in tourism are handled briefly. The research method used was quantitative accomplished with a visitor and co-operation partner survey. The survey was carried out in the Jäälinna 2007 event during the time period of and the total number of replies received was 178. The co-operation partner survey was carried out after the Jäälinna 2007 event was finished, of which six replies were received. Based on these results we can conclude that the Jäälinna 2007 event was successful as it received four as its grade (the scale was from one to five, five being the top score). 32 % of visitors who replied will definitely arrive to the Jäälinna 2008 event. The customers were especially happy with activities and ice sculptures focusing on children. Restaurant services and the functional service range need to be further developed. All the replies received from the co-operation partners concluded that the Jäälinna 2008 event should definitely be arranged. They hope that responsibilities become clearer and the marketing of the event becomes more specified. All the results prove that there is an interest towards this type of an event in Savonlinna. Subject headings, (keywords) Winter event, planning, development, service product, travelling product, the Jäälinna event Pages Language URN 60 p. + app 16 p. Finnish Remarks, notes on appendices URN:NBN:fi:mamkopinn Tutor Eeva-Riitta Niinimäki Bachelor s thesis assigned by Suomen Latu ry

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TALVEEN LIITTYVÄT VETOVOIMATEKIJÄT MATKAILUSSA Talvimatkailu ja talvitapahtumat Suomessa Jäälinna-tapahtuma TAPAHTUMA PALVELUTUOTTEENA Tapahtuma- ja matkailutuote Oheistapahtumat Tapahtuman laatu TAPAHTUMAN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN Tapahtuman suunnittelu ja järjestäminen Ideointivaihe Suunnitteluvaihe Toteutusvaihe Tapahtuman päättäminen Järjestelyorganisaatio Tapahtuman markkinointi TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmän valinta Aineiston kerääminen Tutkimuksen luotettavuus KÄVIJÄKYSELYN TULOKSET JÄÄLINNA-TAPAHTUMASTA Vastaajien taustatiedot Tyytyväisyys Jäälinna-tapahtuman oheistuotteisiin ja -palveluihin Oheisohjelmien ja -palveluiden maksullisuus Vastaajien tiedonlähteet Jäälinna-tapahtuman käyntikerrat Yhteenveto tutkimustuloksista YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN NÄKEMYKSET JÄÄLINNA- TAPAHTUMASTA... 46

5 8 KEHITYSEHDOTUKSET JÄÄLINNA TAPAHTUMAN JÄRJESTÄMISEEN POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Saate kävijöiden kyselylomakkeeseen Liite 2. Kävijöiden kyselylomake Liite 3. Yhteistyökumppaneiden kyselylomake Liite 4. Kävijöiden oheisohjelmatoivomukset Liite 5. Kävijöiden kehitysehdotukset Liite 6. Kävijöiden mielipiteet tapahtumasta Liite 7. Yhteistyökumppaneiden näkemykset Jäälinna-tapahtumasta Liite 8. Jäälinna tapahtuman ohjelma

6 1 JOHDANTO 1 Opinnäytetyön tausta ja aiheen valinta Suomessa järjestetään vuosittain paljon tapahtumia. Se on osoitus kansan aktiivisuudesta ja halusta edistää hyväksi katsomiaan aatteita ja asioita. Tämä kansalaisaktiivisuuden muoto on kuitenkin yhteiskunnassa jäänyt melkein huomioimatta. Yksi syy siihen lienee, että tapahtumat ovat lyhytkestoisia ja järjestäjäorganisaatiot väliaikaisia. Tapahtuman koosta huolimatta suunnittelu ja toteutus on monimutkainen prosessi. Järjestäjät joutuvat tekemään valmistelutyön aikana mittavia päätöksiä ja sopimuksia. Järjestäminen sisältää myös monentasoista toimintaa viranomaisten ja erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. (Antikainen & Sutinen 1996, Esipuhe.) Opinnäytetyömme käsittelee Savonlinnassa järjestettävää Jäälinna-tapahtumaa ja sen kehittämistä. Jäälinna on koko perheen talvitapahtuma, jossa ensimmäisen viikon ajan jäänveistäjät työstävät jääveistoksia ja kävijöillä on mahdollisuus nähdä, kuinka jäästä syntyy erilaisia luomuksia. Tapahtuman loppuajan kävijöillä on mahdollisuus nähdä valmiit veistokset näyttelyn muodossa. Jääveistosten lisäksi kävijöille on tarjolla erilaisia oheisohjelmia. Tapahtuma on Suomen Latu ry:n järjestämä, ja tapahtumapaikkana on Savonlinnan Olavinlinna. Jäälinna-tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2006, jolloin kaksi viikkoa ja kolme päivää kestävän tapahtuman aikana kävijöitä oli noin henkilöä. Vuoden 2007 Jäälinna-tapahtumassa kävijämäärä pysyi lähestulkoon samana. (Jantunen 2007.) Saimme opinnäytetyömme aiheen toimeksiantona Suomen Latu ry:ltä opettajamme Eeva-Riitta Niinimäen ehdottamana. Toimeksianto oli molempien mieleen, joten päätimme ottaa sen vastaan. Toinen opinnäytetyön tekijöistä suoritti syventävän työharjoittelunsa Jäälinna tapahtumassa. Suomessa vallitsevat kohtalaisen lämpimät kesät ja melko kylmät talvet, sillä melkein koko Suomi kuuluu pohjoisen pallonpuoliskon suureen lumi- ja metsäilmaston vyöhykkeeseen, jossa on selvät vuoden ajat. Suomen talvi kestää lähes puoli vuotta, jolloin kaksi kolmasosaa koko maasta on lumen peitossa. (Vuoristo & Vesterinen 2001, 23.) Vuodenaikojen kesto ja säännöllisyys on lähtökohta, joka luo mahdollisuuden moni-

7 puolisten ja monimuotoisten palvelukokonaisuuksien synnyttämiseen sekä kesä- että talvimatkailussa. (Karjalainen 2005, 9.) 2 Suomessa on tehty talvimatkailun kehittämiseksi paljon työtä, joka on johtanut siihen, että Suomen talvi on eksoottinen elämys, jossa infrastruktuuri on kunnossa ja palvelut toimivat. Talvi on koko Suomen vahvuus, mutta talven hyvä myynti ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Kilpailu kiristyy kansainvälisesti koko ajan. Ruotsi, Norja ja Keski- Eurooppa itäosineen ovat vahvasti kilpailemassa Suomen kanssa. Suomen talvituotteistusta on monipuolistettava, hinta-laatusuhteesta on huolehdittava ja markkinointiviestintää tehostettava. Pärjätäkseen kilpailussa tulee Suomen panostaa asioihin, jotka ovat Suomelle luonteenomaisia, kuten esimerkiksi talveen, lumeen ja jäähän. Suomesta löytyy arktista eksotiikkaa ja hyviä talvielämyksiä. Suomen tulee kehittää, säilyttää ja vahvistaa talven erikoisalueita sekä lisätä yksilöllisyyttä maatasolla, hiihtokeskustasolla, yritystasolla, ohjelmatasolla ja palvelutasolla. (Vilén 2002.) Opinnäytetyön tutkimusongelma ja tavoitteet Opinnäytetyömme tutkimusongelmana on selvittää, minkälainen on Jäälinnatapahtuman toimiva tapahtumakokonaisuus sisällöllisesti sekä asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Lisäksi selvitämme, ketkä ovat Jäälinna-tapahtuman asiakkaita ja millaisena he kokevat Jäälinna-tapahtuman palvelukokonaisuuden ja sisällön. Tavoitteenamme on kehittää Jäälinna-tapahtumaa kävijöiden ja yhteistyökumppaneiden kyselyistä saatujen vastausten pohjalta. Tuloksien pohjalta teemme kehitysehdotuksia, joita voidaan hyödyntää vuoden 2008 Jäälinna-tapahtuman suunnittelussa. Aiemmat tutkimukset Matkailun Edistämiskeskus on tutkinut Suomen talvea yleisesti monissa eri tutkimuksissa, mutta näissä tutkimuksissa painopiste on ollut ulkomaisissa matkailijoissa. Me keskitymme opinnäytetyössämme kotimaisten matkailijoiden näkemyksiin. Savonlinnan seudun talvimatkailua ja talvitarjontaa on selvitetty keväällä 2006 valmistuneessa Katriina Sihvosen opinnäytetyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat talvisen Savonlinnan seudun vetovoimatekijät ja millaisia matkailijoiden mielikuvat ja käsitykset olivat seudusta talvimatkailualueena. Lisäksi tutkimuksessa

8 3 selvitettiin kohtaavatko Savonlinnan seudun talvimatkailutarjonta ja kysyntä toisensa. Tulokset osoittivat, että Savonlinnan seutua (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna, Savonranta ja Sulkava) ei mielletä talvimatkailukohteeksi eikä sen koeta olevan erityisen vetovoimainen talvella. (Sihvonen 2006.) Talvitapahtuman kehittämisestä Savonlinnan seudulla on tehty opinnäytetyö vuonna Siinä käsiteltiin Rantasalmella sijaitsevan Lomakylä Järvisydämen Talvipuistotapahtumaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Talvipuiston kiinnostavuutta sekä kehittää tapahtuman laatua. Tulokset osoittivat, että Talvipuisto-tapahtuma kiinnosti ihmisiä ja tämänkaltaiselle koko perheen talvitapahtumalle on kysyntää Itä-Suomen alueella. (Juutilainen & Puhjo 2006.) Suomen Latu ry Suomen Latu ry toimii Jäälinna-tapahtuman pääjärjestäjänä. Vuonna 1938 perustettu Suomen Latu ry on kaikille avoin kansalaisjärjestö. Järjestön kivijalan muodostavat ympäri Suomea toimivat aktiiviset paikallisyhdistykset, joita on 200. Järjestön tavoitteena on suomalaisten liikuntaharrastuksien lisääminen sekä luonto-, kunto- ja virkistysliikunnan edellytysten kehittäminen. Jäseniä Suomen Latu ry:llä on (Suomen Latu 2007.) Järjestö julkaisee kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvää Latu ja polku -lehteä ja omistaa hotelli Tunturikeskus Kiilopään. Suomen Latu ry:n ulkoilukeskukset palvelevat ulkoilijoita pääkaupunkiseudulla; Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Suomen Latu ry tarjoaa tietoa ja koulutusta seuraavissa lajeissa: avantouinti, hiihto, kävely, lumikenkäily, luontouinti, melonta, muumihiihto, perheliikunta, pyöräily, retkeily, retkiluistelu ja sauvakävely. Tunnetuksi Suomen Latu on tullut sauvakävelyn kehittäjänä ja edistäjänä. (Suomen Latu 2007.) Jään-, lumen- ja hiekanveisto kuuluvat Suomen Ladun lajeihin muiden tunnetuimpien lajien ohella. Suomen Latu ry järjestää veistolajeissa Suomen mestaruuskilpailut vuosittain. (Karjalainen 2005, 9.)

9 Opinnäytetyön rakenne 4 Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys muodostuu tapahtuman kokonaisvaltaisesta suunnittelusta ja kehittämisestä. Käsittelemme myös tapahtumaa palvelutuotteena sekä tapahtuman laatua. Lyhyesti käsittelemme myös talven tuomia mahdollisuuksia matkailussa. Esittelemme myös toimeksiantajamme Suomen Latu ry:n sekä sen järjestämän Jäälinna tapahtuman. Tutkimuksen toteutusosiossa käydään läpi käyttämiämme tutkimusmenetelmiä sekä käytännön tutkimuksen toteutus. Kävijäkyselyn tulokset esitellään taulukoiden ja kuvioiden avulla, ja lisäksi kerromme yhteistyökumppaneiden näkemyksiä Jäälinna tapahtumasta. Opinnäytetyön loppuosassa kerromme kehitysehdotuksiamme, jotka pohjautuvat kävijä- ja yhteistyökumppaneiden kyselyyn. Pohdintaluvussa teemme päätelmiä ja annamme jatkotutkimusehdotuksiamme. 2 TALVEEN LIITTYVÄT VETOVOIMATEKIJÄT MATKAILUSSA 2.1 Talvimatkailu ja talvitapahtumat Suomessa Pesosen ym. (2000, 10) mielestä matkailu on matkustamista väliaikaisesti vakinaisen elinympäristön ulkopuolelle joko maan rajojen sisäpuolella tai eri maiden välillä. Matkailun Edistämiskeskuksen mukaan (2002, 2 3) talvimatkailu tarkoittaa mitä tahansa talviaikaan tapahtuvaa matkailua mukaan lukien rantaloma- ja kaupunkikohteet. Matkailu on alueellinen ilmiö, jonka peruselementtejä ovat matkailijoiden lähtö- ja kohdealueet sekä niitä yhdistävät matkareitit. Lähtöalueella muodostuu matkailupalveluiden ja -elämysten kysyntä ja kohdealueella tarjonta, jolla kysyntä voidaan tyydyttää. Kysyntä määritellään usein työntövoimaksi ja tarjonta vetovoimaksi. Vetovoima (attraction) voidaan määritellä sen ilmenemismuotojen perusteella maisemiksi, aktiviteeteiksi ja kokemuksiksi. (Vuoristo 1998, ) Jos kohdealueella ei ole vetovoimaa tai se ei ole potentiaalisten matkailijoiden tiedossa, kohdealueelle siirtymistä ei yleensä tapahdu. Useimmat matkailun edistämistoimet liittyvät juuri alueiden vetovoimatekijöiden kehittämiseen tai niiden esilletuontiin. Tietty vetovoimatekijä yhdelle voi olla kuitenkin kohteen mielekkyyttä pienentävä toiselle,

10 5 esimerkiksi luonnonrauha ja hiljaisuus verrattuna vilkkaaseen yöelämään, hyytävä pakkanen verrattuna paahtavaan auringonpaisteeseen, lumi ja jää verrattuna hiekkarantoihin. (Kauppila 2001, 127.) Talveen sisältyy suurin osa Suomen kotimaisesta ja varsinkin kansainvälisestä matkailupotentiaalista (Vuoristo & Vesterinen 2001, 25). Eurooppalaiset ovat löytämässä Suomen nimenomaan talvimatkailumaana, sillä lumi on hupeneva luonnonvara Keski- Euroopan alppialueilla (Hemmi 2005, 11). Lumi ja jää mahdollistavat monenlaiset luontopohjaiset aktiviteetit, joihin sisältyy elämysarvoja. Suomen vahvuus talvimatkailussa perustuu siihen, että lumiolosuhteet ovat suuressa osassa maata varsin otolliset; lumipeite on riittävän paksu riittävän kauan. Lisäksi maamme talvi on lämpötilaltaan kohtuullinen vertailtaessa samoilla leveysasteilla sijaitsevia kilpailijamaita. Talvimatkailun edellytykset ovat vahvimmillaan Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa, joissa hiihtokausi on pitkä. (Vuoristo & Vesterinen 2001, 25.) Suomessa järjestetään paljon erilaisia tapahtumia, kuten esimerkiksi perinne-, urheiluja musiikkitapahtumia. Lumen- ja jäänveistotapahtumat ovat hyvä esimerkki talvisista tapahtumauutuuksista. Ala on kehittynyt ja mahdollisuudet sen kehittämiseksi edelleen ovat rajattomat. Suomalainen luovuus on vienyt meidät lumi- ja jäätekniikan kehittelyssä ohi muista tapahtumista, jotka yleensä toistuvat samanlaisina vuosittain. (Lillberg 2001, ) Tapahtumilla on huomattu olevan positiivinen vaikutus sesongin ulkopuoliseen matkailuun. Järjestämällä tapahtumia matkailun hiljaisimpina kuukausina, saadaan matkailijoita houkuteltua paikkakunnalle. Tapahtumien avulla sesongin ulkopuolinen matkailu saadaan vilkkaammaksi sekä kiinnostavammaksi. (McDonell ym. 1999, 29.) Tapahtuma lisää sijaintipaikkansa tunnettuutta, lisää sen vetovoimaa ja positiivista imagoa. Se aktivoi ja rohkaisee paikkakunnan ihmisiä ja yritysmaailmaa muuhunkin toimintaan, luo uutta infrastruktuuria ja monipuolistaa paikallista kulttuuritarjontaa. (Lillberg 2001, 148.) Maailmalta löytyy esimerkkejä loistavista talvitapahtumista, kuten maailman vanhin talvitapahtuma Kanadan Carnaval de Quebec ja vuonna 2007 jo 58. kerran järjestetty maailman suurin talvitapahtuma Japanin Sapporo Snow Festival. Ne ovat jatkuessaan

11 6 luoneet talviajaksi kokonaan uuden sesongin (Lillberg 2002, 1). Suomessa etenkin lumenveistolla on pitkä perinne, eikä materiaalista ole pulaa. Suomen mestaruuskilpailuja on järjestetty vuodesta 1979 alkaen ja pienimuotoisia tapahtumia järjestetään useilla eri paikkakunnilla. (Arvonen 2001, 75.) Helsingin Korkeasaaressa järjestettävä Art Meets Ice on kansainvälinen jäänveistokilpailu, joka järjestettiin vuonna 2007 jo viidennen kerran. Tapahtuman päätavoite on kertoa maailmalle uhanalaisista eläinlajeista. (Art Meet Ice 2007.) Helsingin Linnanmäellä järjestettävä Jäähelmen talvirieha on koko kansan talvitapahtuma, jossa on mahdollisuus harrastaa useita erilaisia talvilajeja (Linnanmäki 2007). Kansainvälisesti jäänveisto on arvostettu taiteenmuoto, ja huippuveistäjät kiertävät ympäri maailmaa veistämässä ja pystyttämässä eri näyttelyitä. Jäänveistotaide on erityisen suosittua Venäjällä, Yhdysvalloissa sekä Japanissa. (Arvonen 2001, 82.) Lumi- ja jääfestivaalien sekä talvisten veistosten hienous on juuri se, että ne ovat hetkellisiä ja toistuvat taas seuraavana talvena uudessa muodossa. Niissä korostuu enemmän prosessiluonne kuin lopullinen tuote. Jäljelle jäävät toki muistikuvat ja elämykset sekä dokumentoitu aineisto. (Lillberg 2001, 150.) 2.2 Jäälinna-tapahtuma Jäälinna-tapahtuman idean taustana on Olavinlinnassa 19 vuotta sitten aloitetut lumenveiston maailmanmestaruuskilpailut (Jantunen 2007). Suomen Latu ry järjesti lukujen taitteessa Olavinlinnassa lumenveiston maailmanmestaruuskilpailut neljänä vuotena peräkkäin, ja tätä tapahtumasarjaa ovat monet itäsuomalaiset kaivanneet. Silloin veistettiin lunta, nyt veistetään jäätä. (Rössi 2005.) Kemillä on lumilinnansa ja Lappeenrannalla hiekkalinnansa, joten Jantusen (2007) mielestä oli jo korkea aika saada Suomeen aito jäälinna. Vuonna 2005 Savonlinnan talvitarjonta kerättiin yhteen Lumihuiput-nimen alle ja tarjonta koottiin esitteeseen, jota jaettiin syksyn ja talven mittaan eri messuilla. (Sihvonen 2006.) Savonlinnan seudun hiihtolomakauden matkailusesonki Lumihuiput ajoittuu samaan aikaan Jäälinna-tapahtuman kanssa. Lumihuipuilla houkutellaan hiihtolomalaisia osallistumaan Savonlinnan seudun monipuolisiin talviharrasteisiin. (Päivätie 2006.) Hankesihteeri Marja Tiainen Savonlinnan seudun yrityspalveluista kertoo, että maalis-

12 7 kuussa 2006 saatujen alustavien tulosten mukaan talvimatkailumyynti oli kasvanut joissain seudun yrityksissä parhaimmillaan yli 7 % talveen 2005 verrattuna. (Sihvonen 2006.) Jäälinna-tapahtuma on Suomen Latu ry:n, savonlinnalaisten yritysten, Olavin Retkeilijöiden sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yhteinen hanke (Latu ja Polku 2007). Molempina vuosina Suomen Latu ry on toiminut tapahtuman pääjärjestäjänä, Olavin Retkeilijät ovat vastanneet jään nostosta ja sen kuljetuksesta Olavinlinnaan sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat työskennelleet lipunmyynnissä. Savonlinnalaisista yrityksistä Mainostoimisto Hinku on suunnitellut ja toteuttanut tapahtuman mainonnan ja visuaalisen ilmeen sekä hoitanut Jäälinnan internetsivujen päivittämisen. Kylpylähotelli Casino on majoittanut jäänveistäjät sekä Suomen Latu ry:n henkilökunnan ja sanomalehti Itä-Savo on julkaissut artikkeleita ja mainoksia sivuillaan. Monet muut yritykset ovat olleet mukana tapahtumassa oheisohjelmillaan. Näiden lisäksi useat yritykset ovat toimineet Jäälinna-tapahtuman sponsoreina. Jäälinna-tapahtuman teemana vuonna 2006olivat eläimet. (Silmäri 2005.) Vuoden 2007 Jäälinna-tapahtumassa oli mahdollisuus tutustua kolmen eri maan, Suomen, Japanin ja Jakutian veistäjien tekemiin jääveistoksiin. Tapahtuman teeman tavoitteena oli samurai, mutta siinä epäonnistuttiin. Näin ollen veistäjät saivat käyttää omaa luovuuttaan ja mielikuvitustaan. Suomalaisten joukkueelle teemaksi muodostui vedenalainen maailma vasarahaineen ja siipisimppuineen. Jakutialaisten veistokset liittyivät kiinteästi heidän omaan Olonho-kansalliseepokseen. Japanilaisten teemana oli Jäälinna-tapahtuman suojelu enkeleineen ja lohikäärmeineen. Edelliseen vuoteen verrattuna tapahtumassa oli enemmän erilaista oheisohjelmaa. (Jäälinna 2007.) (ks. Liite 8.) Suomen Latu ry:n toiminnanjohtajan Tuomo Jantusen (2007) mukaan Jäälinnatapahtumasta on tarkoitus tehdä jokavuotinen perinne ja yksi maailman merkittävimmistä jäänveistotapahtumista. Hän näkee, että Jäälinna voisi olla tulevaisuudessa viiden tasokkaimman jäänveistotapahtuman joukossa. Maailman parhaat jääveistokset syntyvät tänäkin vuonna Alaskan Fairbanksissa, Kiinan Harbinissa ja Euroopan mestaruuskisoissa. (Jantunen 2007.)

13 3 TAPAHTUMA PALVELUTUOTTEENA Tapahtuma- ja matkailutuote Palvelutuotetta voidaan tarkastella kokonaisuutena palvelupakettimallin avulla. Kokonaisuus muodostuu aineellisista ja aineettomista palveluista ja näistä voidaan erottaa kolme palveluryhmää: ydinpalvelut, avustavat palvelut ja tukipalvelut. (Grönroos 2001, 225.) Peruspalvelupaketin ydinpalvelu on markkinoilla olon syy. Ydinpalveluiden rinnalle tarvitaan lisäpalveluja, jotta asiakas käyttäisi ydinpalvelua ja saisi siitä lisäarvoa. Jotkut lisäpalvelut helpottavat ydinpalvelun käyttöä, siksi niitä kutsutaan avustaviksi palveluiksi. Toimintoja ja palveluita, jotka lisäävät ydinpalvelun arvoa sekä erilaistavat sitä kilpailijoista, kutsutaan tukipalveluiksi. Näitä käytetään pääsääntöisesti vain kilpailukeinona. Vaikka tukipalvelua ei ole lainkaan, voidaan ydinpalvelua silti käyttää. Avustavien ja tukipalveluiden välinen ero ei ole aina selvä. Avustavat palvelut ovat välttämättömiä ydinpalvelun onnistumisen ja kuluttamisen kannalta. Jos niitä ei ole, putoaa peruspalvelupaketilta pohja pois. (Grönroos 2001, 227, 228.) Jäälinnatapahtuman ydinpalvelu on jäänveistokilpailu ja jääveistosnäyttely. Lipunmyynti kuuluu avustaviin palveluihin. Ruokailumahdollisuudet Olavinlinnan ravintola Linnatuvassa sekä erilaiset oheisohjelmat ovat Jäälinna-tapahtuman tukipalveluita. Tapahtuman peruspalvelupaketti muodostuu samoista osatekijöistä kuin muidenkin palveluiden peruspalvelupaketit. Antikaisen ja Sutisen (1996, luku 1.7, 9,12) mukaan tapahtumatuotteen palvelut voidaan jakaa kerroksittain ydintapahtuman ympärille. Ydintapahtuma on ohjelma- tai kilpailukokonaisuus. Oheistoiminnot ovat tapahtumaan liittyvät erilaiset oheispalvelut, esimerkiksi ruokailu, esitykset ja ohjelmanumerot. Päällimmäisenä ovat tapahtuman mielikuvaominaisuudet, jotka ovat ydintapahtumaa välittömästi koskettavat ratkaisut, kuten nimi, logot, esitystyylit, värien käyttö ja muut mielikuvaratkaisut, jotka ovat yleensä markkinoinnillisia. (Antikainen & Sutinen 1996, luku 1.7, 9,12.) Usein tapahtuma esimerkiksi Jäälinna; voidaan nähdä matkailutuotteena. Matkailutuote on luonteeltaan palvelu, koska se sisältää aineettomia ja aineellisia osia ja perustuu useimmiten toimintaan kohteessa. Nykyaikaisen markkinoinnin perusolettamuksena on, että yritykset toimivat asiakaslähtöisesti ja kehittävät toimintaansa asiakkaiden ehdoilla.

14 9 (Komppula & Boxberg 2002, 21.) Tämän vuoksi on tärkeää, että myös matkailutuotteen määritelmä perustuu asiakaslähtöiseen ajatteluun. Komppula ja Boxberg (2002, 21 22) määrittelevät matkailutuotteen asiakaslähtöisesti asiakkaan omaan arviointiin perustuvana kokemuksena, jolla on tietty hinta, ja joka syntyy kun asiakas hyödyntää palvelun tarjoajien palveluja. Asiakas tavoittelee hyötyä tai arvoa, joka on aina ainutkertainen kokemus. Asiakas panostaa kokemuksen saamiseen, ja arvon tulee olla suhteessa asiakkaan uhrauksiin. Palvelun tuottaja luo tuotteen syntymiselle vaadittavat edellytykset, sillä palvelutuote syntyy ja ilmenee vasta asiakkaan yksilöllisenä kokemuksena. (Komppula & Boxberg 2002, ) Katriina Sihvosen (2006) mukaan Savonlinnaa ei mielletä talvimatkailukohteeksi eikä sen koeta olevan kovinkaan vetovoimainen talvella. Jäälinna-tapahtuman kaltaiset tapahtumat nostavat Savonlinnan seudun imagoa sekä lisäävät talvimatkailun vetovoimaisuutta. Tapahtuman järjestäjien olisi panostettava Jäälinna-matkailutuotteen suunnitteluun ja kehittämiseen asiakaslähtöisesti, sillä se edistää ja kehittää Savonlinnan talvimatkailua. Asiakaslähtöisen määritelmän mukaan matkailutuote muodostuu kolmesta komponentista; palvelukonseptista, palveluprosessista ja palvelujärjestelmästä. Kyseisessä mallissa palvelukonsepti muodostaa palvelun ytimen, joka on asiakkaan tarpeista lähtevä idea. Matkailijalle se tarkoittaa hänen matkailutuotteesta saamaansa arvoa. Esimerkiksi Jäälinna-tapahtumassa asiakkaan saamaksi arvoksi voidaan sanoa elämyksen kokeminen ja kädentaidoista nauttiminen. Matkailutuotteessa tarvitaan välttämättömästi myös palveluprosessia arvon tuottamiseksi asiakkaalle. Siihen kuuluvat toiminnot, joiden on toimittava moitteettomasti, jotta palvelu voidaan toteuttaa. Näitä toimintoja tapahtumassa voivat olla muun muassa lipunmyynti, opastukset sekä ravintolapalvelut. Viimeiseksi tarvitaan palvelujärjestelmää, eli resursseja, joiden avulla palveluprosessi voi tuottaa palvelun. Näitä resursseja ovat muun muassa henkilöstö, tapahtumapaikka, imago sekä vieraanvaraisuus. Asiakkaan kokemus syntyy edellä mainittujen kolmen komponentin myötävaikutuksesta ja asiakkaan osallistumisesta vuorovaikutusprosessiin. (Komppula & Boxberg 2002, )

15 10 Sisäiset resurssit: - Suomen Latu Ry - Olavinlinnan henkilöstö -Mikkelin amk:n opiskelijat -Savonlinnan kaupunki -henkilökunnan perehdytys ja tukeminen Asiakkaalle: -lipunmyyntipiste -ravintola -jääveistokset -oheisohjelma -opastukset -Jäänveistokilpailu -Jääveistosnäyttely -elämyksen/kädentaitojen kokeminen/näkeminen Palvelun tuottajalle: -tapahtuman suunnittelu -aikataulutus -työnjako -rahoitus -mainokset -esitteet Ulkoiset resurssit: -Olavinlinna -Riihisaari -Olavin retkeilijät -Mikkeliamk -Hinku -Casino -Itä-Savo -tarvittava välineistö Imago Toiminta-ajatus Vieraanvaraisuus KUVA 1. Asiakaslähtöisen matkailutuotteen malli sovellettuna Jäälinnatapahtumaan (mukaellen Komppula & Boxberg 2002, 24.) Asiakaslähtöisen matkailutuotteen välttämättömien edellytysten mallia (ks. Kuva 1) voidaan soveltaa sekä yksittäisissä matkailuyrityksissä että matkailukohteissa. Oleellista on se, että aina tarkastelun lähtökohtana on asiakkaan odottama arvo. (Komppula & Boxberg 2002, 25.) 3.2 Oheistapahtumat Oheistapahtumilla tarkoitetaan tapahtumia, jotka muodostavat päätapahtuman kanssa kokonaisuuden, joka asiakkaan ja yleisön näkökulmasta vaikuttaa yhtenäiseltä. Suunnittelemalla markkinointi yhtenäiseksi tapahtumien välillä, esimerkiksi käyttämällä yhtenäistä tai osin yhtenevää mainosmateriaalia, saadaan tapahtumat selkeämmin tukemaan toisiaan. Monimuotoisissa tapahtumissa tarjonta voidaan kohdentaa eri kohderyhmille osittamalla tapahtuma esimerkiksi useisiin tiloihin tai sijoittaa eri kohderyhmien ohjelmaosuudet eri ajankohtiin. (Kauhanen ym. 2002, 53.)

16 11 Monissa tapahtumissa on useita selkeästi päätapahtuman ulkopuolella olevia tapahtumia, jotka jollain tavalla ovat vuorovaikutus- tai riippuvuussuhteessa itse päätapahtuman kanssa. Ne eivät välttämättä liity oleellisesti tapahtuman päämäärään, mutta voivat silti toimia välillisinä vaikuttimina päämäärän tavoittamiseksi. Oheistapahtumia voidaan ajatella ikään kuin päätapahtuman jatkeena. Tällaisia jatkeita ovat esimerkiksi konferenssien sekä seminaarien erilaiset iltatilaisuudet. Suunniteltaessa ja ideoitaessa oheistapahtumia mielikuvituksen voi päästää valloilleen. ( Kauhanen ym. 2002, 53. ) Oheispalveluita ideoitaessa ja suunniteltaessa on otettava huomioon tapahtuman kohderyhmä. On pohdittava, mitkä ovat niitä palveluita, joita kohderyhmä arvostaa ja tarvitsee, ja jotta se viettäisi enemmän aikaa tai käyttäisi enemmän rahaa tapahtumassa. Malliesimerkki oheispalveluista on monesta tapahtumasta tuttu lapsiparkki. Asiakas kokee oheistapahtumat ja -palvelut osaksi tapahtumaa, joten näiden suunnitteluun ja toteutukseen kannattaa panostaa. (Kauhanen ym. 2002, ) Hyvin suunnitellussa ja toteutetussa tapahtumassa on parasta yllätyksellisyys, joka on pientä viitseliäisyyttä ja luovuutta, jota tarvitaan tapahtuman elämyksellisyyden varmistamiseksi (Vallo & Häyrinen 2003, 188 ). Resurssien ollessa rajalliset, järjestäjä voi saada aikaan ison tapahtuman osittamalla kokonaisidean pienempiin osatapahtumiin. Myöskin pienestä tapahtumaideasta voi kasvaa hyvinkin laaja kokonaisuus siihen liittyvien oheistapahtumien kautta. Tapahtumaa suunniteltaessa ositus voi helpottaa myös riskienhallintaa. Yksi toimintatapa on myydä idea tai osa oheistapahtumasta ulkopuoliselle tai vuokrata myyntipisteitä tapahtumaalueelta erilaisille teemaan sopiville tuotemyyjille ja palveluntuottajille. Riskin jako ei koske pelkästään talouspuolta, koska palvelun tuottamiseen sisältyy aina myös laaturiski. Organisaation sisältä ei välttämättä löydy jonkin palvelualan tietämystä jota tarvitaan tapahtumaa toteutettaessa, joten se kannattaa tällöin ulkoistaa. ( Kauhanen ym. 2002, ) 3.3 Tapahtuman laatu Ydintapahtuman on oltava riittävän laadukas, jotta osallistujat saataisiin vuodesta toiseen houkuteltua mukaan itse tapahtumaan. Ydintapahtuman laatu on myös eräs tärkeimmistä kävijäuskollisuuden ehdoista. Pelkästään laadukkaan ydintapahtuman järjes-

17 12 täminen ei yleensä riitä, sillä kuluttajat ovat tarkkoja ajastaan ja vaativat sen vuoksi monipuolisia elämyksiä. Ydintapahtumaan painottuvan kilpailuedun luomisessa on se vaara, että osallistujien houkutteleminen kilpaileviin tapahtumiin helpottuu ajan myötä. Tämän takia tapahtumajärjestäjän olisi muistettava panostaa myös lisä- ja tukipalveluihin. Vain harvat menestyvistä tapahtumista perustuvat sellaiseen ylivoimaisuuteen, josta on saatavissa ajallisesti kestävää kilpailuetua. (Antikainen & Sutinen 1996, luku 1.7, 10.) Laadun määrittäminen on hankalaa. Kokemukset ja elämykset muodostuvat jokaisen asiakkaan sisimmässä ja siihen vaikuttavat lukuisat eri asiat; asiakkaan tausta, tunteet, aikataulu, matkaseura, säätila ja monet muut seikat varsinaisen palvelun lisäksi. Näistä tekijöistä suuri osa on sellaisia, joihin palvelun tuottaja ei voi vaikuttaa. (Verhelä & Lackman 2003, 40.) Asiakkaiden kokemasta palvelun laadusta voidaan erottaa kaksi laatu-ulottuvuutta, tekninen ja toiminnallinen laatu. Tekninen laatu viittaa siihen, mitä asiakas saa, ja toiminnallinen laatu siihen, miten asiakas sen saa. Palvelun laadun arviointiin vaikuttaa myös se, kuinka hyvin vuorovaikutus yrityksen ja asiakkaan välillä on toiminut. Yritykset ajattelevat usein, että se vastaa palvelun kokonaislaatua. Kyseessä on kuitenkin vain yksi laadun ulottuvuus eli palveluprosessin tekninen laatu, joka jää asiakkaalle tuotantoprosessin ja vuorovaikutustilanteen jälkeen. Tekninen laatu ei pidä sisällään kaikkea asiakkaan kokemaa laatua, koska yrityksen ja asiakkaan välillä on monia eri tavalla onnistuneita vuorovaikutustilanteita. Asiakkaan kokemaan laatuun vaikuttaa myös se, miten hän saa palvelun ja millaisena hän kokee palveluprosessin. Tätä toista laadun ulottuvuutta kutsutaan prosessin toiminnalliseksi laaduksi, joka liittyy palveluntarjoajien toimintaan. ( Grönroos 2001, 100, 101.) Asiakkaalle näkyvin osa palvelussa on tekninen laatu. Sillä tarkoitetaan palvelun tuottamiseen käytettäviä teknisiä laitteita ja välineitä. Tekniseen laatuun vaikuttavat myös toteutusympäristö, rakennukset, rakennelmat, maisemat ja muu toimintaympäristö. (Verhelä & Lackman 2003, 41.) Tapahtuman palvelun laadussa tekninen laatu on jotakin konkreettista, mitä osallistuja saa tapahtumasta (Iiskola-Kesonen 2004, 22).

18 13 Toiminnallinen laatu muodostuu siitä, miten yrityksessä kohdellaan asiakasta ja mitä asioita palvelutapahtumassa korostetaan. Se sisältää myös sen, miten asiakas pystyy toimimaan muiden asiakkaiden kanssa vuorovaikutustilanteissa. Lisäksi toiminnalliseen laatuun kuuluu se, kuinka asiakas osaa toimia palvelutapahtumassa ja mikä on henkilökunnan tekninen ammattitaito. Asiakas ei näe kaikkia toiminnalliseen laatuun kuuluvia asioita, mutta ne tulevat esille hänen käyttäessään ostamaansa palvelua. (Verhelä & Lackman 2003, 42.) Tapahtuman palvelun laadussa toiminnallinen laatu välittyy osallistujalle tapahtumapaikalla koettuina elämyksinä sekä tapana, jolla osallistujaa palvellaan. Tapahtumanjärjestäjän ja tapahtumassa työskentelevien toiminta vaikuttaakin osallistujan kokemaan palvelun laatuun. (Iiskola-Kesonen 2004, 23.) Vuorovaikutus on usein tärkein osa laatua, mutta samalla myös vaikein ja herkimmin epäonnistuva osa. Siihen vaikuttaa muun muassa henkilöstön työmotivaatio, käyttäytyminen, kommunikointi asiakkaiden kanssa, asiakaspalvelualttius, ystävällisyys, pukeutuminen ja kielenkäyttö. Nämä tekijät ovat osaltaan henkilökohtaisia ominaisuuksia, joita ei voi opetella tai ostaa mutta joita voi kuitenkin kehittää. Palvelun onnistumista auttaa se, että henkilökunta tunnistaa asiakkaan tarpeet ja reagoi niihin palvelutapahtuman aikana ainakin huomioimalla ne. Jos henkilökunta on täysillä mukana olemalla aidosti oma itsensä ja toimimalla sydämestään, asiakas aistii sen ja lopputulos on hyvä. (Verhelä & Lackman 2003, ) Tapahtumaan osallistuja tutustuu ensimmäisenä tapahtumasta luotuun mielikuvaan. Mikäli tapahtuman mielikuva ei miellytä potentiaalista kävijää, osallistuminen jää aikomisen asteelle, eikä näin itse ydintapahtuma tavoita kävijää ollenkaan. Tapahtuman markkinoinnilla pyritään vaikuttamaan positiivisen mielikuvan syntyyn. Kävijän mielikuvan syntymiseen vaikuttavat ulkoisen informaation lisäksi myös hänen oma asenteensa ja aiemmat käsityksensä. (Antikainen & Sutinen 1996, luku 1.7, 9,12.) Yrityksen imago on palveluissa tärkeä ja se voi vaikuttaa laadun kokemiseen monilla tavoilla. Asiakkaat antavat pienemmät virheet helpommin anteeksi, jos heillä on myönteinen kuva palveluntarjoajasta. Yrityksen imago kärsii jos virheitä sattuu usein ja imagon ollessa kielteinen, myös virheet vaikuttavat suuremmilta. (Grönroos 2001, 101.) Tapahtuman imagoon vaikuttavat itse tuote, paikka, esiintyjät, yhteistyökumppanit sekä yhteistyökumppaneiden imago. (Kauhanen ym. 2002, 40.) Tunnettu imago on

19 14 merkittävä voimavara yrityksille, koska se vaikuttaa asiakkaiden mielikuviin yrityksen viestinnästä ja toiminnasta (Grönroos 2001, 387). Tapahtumanjärjestäjälle imago vaikuttaa sisäisesti. Jos imago on henkilöstölle epäselvä, heijastuu se negatiivisena työmotivaationa ja huonona arvostuksena yritystä kohtaan. Jos imago on puolestaan selkeä, se vahvistaa työntekijöiden positiivista asennetta yritystä ja työtä kohtaan. (Grönroos 2001, ) Kokonaislaatu Imago (Yrityksen tai sen osan) Prosessin toiminnallinen laatu: miten Lopputuloksen tekninen laatu: mitä KUVA 2. Palvelun laadun osatekijät (Grönroos 2001, 102)

20 4 TAPAHTUMAN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN Tapahtuman suunnittelu ja järjestäminen Tapahtumalle pitää asettaa selkeä strategia, tavoitteet ja kehittämissuunnitelma, jotta tapahtuma onnistuisi ja että sillä olisi jatkuvuutta. Positiivinen imagokaan ei auta, jos sitä ei osata hyödyntää. Yksi keskeinen seikka tavoitteiden asettelussa ja tapahtuman toteutuksessa on se, järjestetäänkö tapahtuma matkailusesongin aikana vai sen ulkopuolella. Suomessa, jossa asenteet ja aktiivisuus ovat suuntautuneet voittopuoleisesti lämpöön ja aurinkoon, uudet toiveet matkailun kehittämiseen kohdistuvat nimenomaan talven hyödyntämiseen. (Lillberg 2001, 148.) Tapahtuman järjestämistä voi verrata projektiin, sillä tapahtuman järjestelytyöt ovat yleensä projektiluonteisia. Sekä tapahtumilla että projekteilla on selkeät tavoitteet, erilliset aikataulut ja tapahtumaa varten perustettu organisaatio. Jos tapahtuma kehittyy esimerkiksi vuosittain toistuvaksi, se ei enää ole projekti, vaan osa organisaation vakituista toimintaa. Tapahtuma etenee vaiheittain; hyvää ja toimivaa ideaa seuraavat tavoitteiden määrittely sekä tapahtuman suunnittelu, toteutus ja päättäminen. Nämä eri vaiheet muodostavat tapahtuman elinkaaren ja ne vaativat kukin erilaisia toimenpiteitä (kuva 3). (Iiskola-Kesonen 2004, 8.) TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELY IDEA PÄÄTTÄMINEN SUUNNITTELU TOTEUTUS KUVA 3. Tapahtuman eri vaiheet (Iiskola-Kesonen 2004, 8).

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen Asiakaspalvelu tapahtumassa Laatu Asiakkaan huomioiminen Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta. Kyselyn kohderyhmänä olivat näytteilleasettajina toimineet yritykset 44 kpl

Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta. Kyselyn kohderyhmänä olivat näytteilleasettajina toimineet yritykset 44 kpl Nurmijärvi NYT yritysten ja Keudan tapahtumalauantai 26.10.2013 Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta Mielipidekyselyn ajankohta 31.10 10.11.2013 Kyselyn kohderyhmänä olivat

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Tapahtumien Hämeenlinna

Tapahtumien Hämeenlinna Tapahtumien Hämeenlinna 20.1.2015 www.linnan.fi Linnan Kehityksen tavoitteena on hankkia kaupunkiin isoja tapahtumia Haemme aktiivisesti kaupunkiin erityyppisiä isoja tapahtumia: Isojen yritysten vuositilaisuudet,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä Brändityöryhmä Kaarina Johansson, liiton varapj., pj. Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Marianne Lind, liiton hallituksen jäsen, Hiidenseudun Omaish.

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy More is More Yksin vai yhdessä 11.12.2012 Harri Meller/JSL Partners Oy Valmentaja: Harri Meller Yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä, tukkukaupan ja vähittäiskaupan myynnistä ja markkinoinnista sekä maahantuonnista

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Kajaanin Suunnistajat ry.

Kajaanin Suunnistajat ry. Kajaanin Suunnistajat ry. Kainuu kansainvälisten suunnistuksen suurtapahtumien Kainuu ja Kajaani kansainvälisten keskipisteessä suunnistuksen suurtapahtumien keskipisteessä KUTSUVIERASTILAISUUS Joutenlampi;

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Markkinoinnin kilpailukeinot

Yrittäjäkoulutus. Markkinoinnin kilpailukeinot 1 Yrittäjäkoulutus Markkinoinnin kilpailukeinot Mitä markkinointi on? 2 Laajasti ottaen markkinointi kattaa kaikki liiketoiminnan osa-alueet. Väljästi tulkittuna se tarkoittaa sitä, että kaikki yrittäjän

Lisätiedot

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen

Lisätiedot

ORIENTAATIO TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄMISEEN Hämeenlinna 6.2.2015

ORIENTAATIO TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄMISEEN Hämeenlinna 6.2.2015 ORIENTAATIO TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄMISEEN Hämeenlinna 6.2.2015 PÄIVÄN TEEMOJA o Tapahtumatuotannon osa-alueet o Tapahtumatuottajan työnkuva, osaaminen ja rooli o Ryhmäkeskustelu o Millaisia tapahtumia Kantolan

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry

SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

MIELIKUVAT KEMIÖNSAAREN KUNNAN VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ

MIELIKUVAT KEMIÖNSAAREN KUNNAN VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ MIELIKUVAT KEMIÖNSAAREN KUNNAN VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ Anna Sofia Nyholm Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2010 Tutkimuksen tausta Maaseutukunnissa uusien asukkaiden houkutteleminen on yleensä keskeinen

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

- saneerauksessa eloonjääneet: noin 50 ja 50 %

- saneerauksessa eloonjääneet: noin 50 ja 50 % Erkki K. Laitinen, professori, tutkimusjohtaja Yritysnäkökulma: Yrityssaneerauksen onnistumistekijät: kyselytutkimus saneerauksen kokeneille yrityksille Tavoite: Esitellä tuloksia yrityssaneerauksen onnistumisesta

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009

Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009 Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy 31.3.2009 Mikä on brändi? Oppisopimuksen brändi Oppisopimuksen brändi Q Kuinka hyvin oppisopimus tunnetaan

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kesä 2014 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon tutkimuksen

Lisätiedot

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.007 S&A päivät ät Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely S & A päivät 6.-7.9.007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 5 Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä,

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

MOTTO: AJATTELUSTA TULEE TOIMINTA. TOIMINNASTA TULEVAT TULOKSET. MARKKINOINNILLINEN AJATTELU. Markkinointi näkökulmakysymyksenä:

MOTTO: AJATTELUSTA TULEE TOIMINTA. TOIMINNASTA TULEVAT TULOKSET. MARKKINOINNILLINEN AJATTELU. Markkinointi näkökulmakysymyksenä: ! " 1 MOTTO: AJATTELUSTA TULEE TOIMINTA. TOIMINNASTA TULEVAT TULOKSET. MARKKINOINNILLINEN AJATTELU Markkinointi näkökulmakysymyksenä: 1. Myydä tuotteet / palvelut 2. Saada kohdeasiakkaat ostamaan Ensin

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

ORIENTAATIOKOULUTUS Hämeenlinna 20.2.2015

ORIENTAATIOKOULUTUS Hämeenlinna 20.2.2015 ORIENTAATIOKOULUTUS Hämeenlinna 20.2.2015 TUOTTEISTAMISEN PERUSTEKIJÄT 1. Palvelun/tuotteen nimi 2. Asiakas (kenelle tarjotaan B2B/B2C) ja minkä haasteen palvelu/tuote ratkaisee + mahdollinen palvelulupaus

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan asiakasymmärrys kehittämisen lähtökohtana palvelumuotoilun keinoja soveltaen Heli Laurikainen, kyläkehittäjä Aistien avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10. Palvelutoimisto Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.2013 Keitä olemme? Mika Lindström Hanna Nyéki-Niemi Ei anneta

Lisätiedot

Koulutusala: Liiketalous/Matkailu, Tekniikka, Sosiaali-Hoitoala, Tietojenkäsittely. Kuinka moneen tapahtumaan osallistuit viikon aikana?

Koulutusala: Liiketalous/Matkailu, Tekniikka, Sosiaali-Hoitoala, Tietojenkäsittely. Kuinka moneen tapahtumaan osallistuit viikon aikana? LIITE 1 1(8) FIRST WEEK FESTIVAL PALAUTEKYSELY VAMOK järjesti lukuvuoden alussa First Week Festivalin, joka piti sisällään 5 erilaista tapahtumaa. Tämän kyselyn tarkoituksena on kartoittaa opiskelijoiden

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot