Tulliharjun päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Tulliharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Meidän Talo 2. YHTEISTYÖ 1.1 Oppimisympäristö 1.2 Talomme tavat, näin meillä toimitaan 2.1 Yhteistyö perheen kanssa 2.2 Vasu ja esiopetussuunnitelma 3.KESKEISET KASVATUSPÄÄMÄRÄT 4. MONIPUOLINEN TOIMINTA 4.1 Pienryhmät 4.2 Leikki 4.3 Liikkuminen 4.4. Tutkiminen 4.5 Taidekasvatus 4.6 Kieli 5. OPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA OPPIMISKOKONAISUUDET 5.1. Ilmaisun monet muodot / musiikillinen, kuvataiteellinen, kädentaidot, suullinen ja kehollinen ilmaisu 5.2. Kielen rikas maailma / tuemme lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien, kielitietoisuuden ja kielellisen identiteetin kehittymistä 5.3. Minä ja meidän yhteisömme / sosiaaliset taidot, mediakasvatus, lähiyhteisön toimintaa, lähiympäristö 5.4. Tutkin ja toimin ympäristössäni / matemaattinen ajattelun kehittäminen, ympäristökasvatus, teknologiakasvatus 5.5. Kasvan, liikun ja kehityn / liikunta, ruokakasvatus, terveys ja turvallisuus 6. LAPSEN TUKEMINEN 6.1 Saadakseen saman verran toinen tarvitsee enemmän 6.2 Erityinen tuki päivähoidossa 6.3 Kolmiportainen tuki esiopetuksessa 7. TYÖMME SUUNNITTELU JA ARVIOINTI

3 TULLIHARJUN VASU (=varhaiskasvatussuunnitelma) 1.MEIDÄN TALO Tulliharjun päiväkoti tarjoaa varhaiskasvatusta noin sadalle 1-6 -vuotiaalle lapselle. Talossamme järjestetään myös esiopetusta. Lisäksi päiväkotimme toimii perhepäivähoidon varahoitopaikkana. Päiväkotimme on avoinna maanantaista perjantaihin klo Talomme ryhmät ovat: Lorupussi, Satumaa, Runokoppa, Tarinatupa sekä esiopetuksen Rytmireppu. Henkilökuntaamme kuuluu lastentarhanopettajia, lastenhoitajia sekä avustajia. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja käy säännöllisesti päiväkodissamme ja kuuluu henkilökuntaamme. Toimimme myös opetuspäiväkotina, joten talossamme tapaatte varmasti myös opiskelijoita ja harjoittelijoita. Päiväkotimme toimintaa ohjaavat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen valtakunnalliset ja kunnalliset suunnitelmat ja perusteet sekä päivähoitolaki. Esiopetuksessa on uusi opetussuunnitelma alkaen. Toimintaamme ohjaa Kokkolan kaupungin strategia , Sivistystoimen kehittämissuunnitelma , varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma ja Tulliharjun päiväkodin kehittämissuunnitelma. 1.1 Oppimisympäristö Päiväkodin jokaisella ryhmällä on käytössä omat ryhmätilansa, joiden lisäksi ryhmillä on vuoropäivinä mahdollisuus käyttää talon kahta salia esimerkiksi leikkimiseen, liikkumiseen ja musisointiin. Salissa järjestämme myös koko talon yhteiset tilaisuudet. Päiväkodin piha houkuttelee ulkoilemaan ja tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia niin pienten kuin isompienkin lasten leikkeihin. Tulliharjun päiväkodin sijainti on ihanteellinen mahdollistaen monipuolisen toiminnan myös päiväkodin alueen ulkopuolella. Kävelymatkan päässä on useita puistoja, jäähalli, uimahalli, tori, teatteri, kirkko, kirjasto, museot ja muut keskustan palvelut, joita hyödynnetään luonnollisena osana ryhmien toimintaa.

4 1.2 Talomme tavat, näin meillä toimitaan Alle olemme koonneet talomme toimintatapoja, joiden huomioiminen helpottaa sekä perheiden että päivähoidon arjen sujuvuutta sekä takaa lapsille turvallisen hoitopäivän. Kun lapsi tuodaan aamulla päiväkotiin, huolehtivat huoltajat lapsen käsienpesusta, jonka jälkeen lapsi saatetaan sisälle asti, jotta kasvattajat huomaavat lapsen saapuneen hoitoon. Kaikki lapset kokoontuvat aamuisin Satumaa-ryhmän tiloihin ennen klo 7.30, jonka jälkeen siirrymme omiin ryhmätiloihimme. Päiväkodissamme käytämme kodin ja päiväkodin päivittäisten kohtaamisten lisäksi viestinnässä sähköpostia. Esiopetusryhmät käyttävät kodin ja päiväkodin väliseen viestintään Wilmaa. Lapsen sairastumisesta tai muusta poissaoloista on aina ilmoitettava esimerkiksi sähköpostilla / Wilman kautta tai tekstiviestillä lapsen oman ryhmän kännykkään. Äkillisissä muutoksissa ilmoitus puhelimitse tai tekstiviestillä. Sairaan lapsen paikka on kotona ja lapsen tulee saada toipua rauhassa ennen hoitoon paluuta. Päiväkotiin lapsi voi palata, kun lapsi on sellaisessa kunnossa, että jaksaa olla mukana päiväkodin touhuissa. Esimerkiksi kuumeen jälkeen lapsella tulee olla yksi kuumeeton päivä ennen hoitoon paluuta. Jos lapsi sairastuu päivähoidossa, ilmoitamme siitä välittömästi huoltajalle, jonka jälkeen lapsi on haettava kotiin. Ilmoitattehan henkilökunnalle kun lapsellanne on täitä tai kihomatoja, jotta voimme estää leviämisen myös päiväkodissa. Haettaessa lasta on tärkeää ilmoittaa kasvattajalle, että lapsi on lähdössä kotiin: Lasta haettaessa tulee lapsi lähtiessään tervehtimään aikuista kädestä pitäen. Huomioittehan että henkilökunnalla on porrastetut työajat, joten oman ryhmän henkilökuntaa ei välttämättä aina ole paikalla. Tällöin hausta ilmoitetaan paikalla oleville kasvattajille. Toivomme, että hakutilanteessa hakijalla on hetki aikaa vaihtaa päivän kuulumiset. Voimme luovuttaa lapsen vain huoltajille tai etukäteen sovitulle täysi-ikäiselle eli 18- vuotta täyttäneelle varahakijalle. Jos lasta hakee joku muu kuin huoltajat, on siitä aina ilmoitettava etukäteen henkilökunnalle. Päiväkodin portit on pidettävä kaikkina aikoina lukittuina, joten huoltajat huolehtivat tuonti- ja hakutilanteissa, että portti ei jää pieneksikään hetkeksi lukitsematta. Päiväkodin portin avaa aina aikuinen, joten älä opeta lasta avaamaan porttia. Hoitoaika toisen tai molempien huoltajien ollessa kotona on pääsääntöisesti klo välillä. Mikäli hoitopäivät ovat 8+8+4, hoitopäivistä neuvotellaan päiväkodin johtajan kanssa. Seuraavan kuukauden hoitopäivät tulee ilmoittaa kirjallisena viimeistään kuukauden viimeisenä keskiviikkona ja mielellään koko kuukaudeksi kerrallaan.

5 Tieto lapsen allergioista tai erityisruokavaliosta tulee antaa päivähoitoon lääkärintodistuksella. Lääkärin määräämästä lääkehoidon toteuttamisesta teemme huoltajien kanssa kirjallisen suunnitelman, joka pohjautuu kaupungin yhtenäiseen lääkehoidon suunnitelmaan. Muita lääkkeitä emme anna. Muistattehan, että niin kuin aikuisetkin, myös lapset tarvitsevat lomaa päiväkodin arjesta Juhlimme päiväkodissa lasten syntymäpäiviä, mutta emme herkuttele karkeilla tai muilla tarjoiluilla. 2. YHTEISTYÖ 2.1 Yhteistyö perheen kanssa Tulliharjussa pidämme tärkeänä perheen ja henkilökunnan yhteistyötä, molempien mielipiteiden huomioimista ja kunnioittamista, kasvatuskumppanuutta. Lasten sekä perheiden asioita käsitellään aina luottamuksellisesti. Yhteistyö, kasvatuskumppanuus alkaa tutustumisesta ja jatkuu keskusteluhetkissä aamulla lasta tuodessa ja iltapäivisin haettaessa. Ennen lapsen päivähoidon alkamista, huoltajat täyttävät Meidän lapsemme - kaavakkeen. Kaavakkeeseen huoltajat kirjaavat yhteystiedot, lapsen hoitoajat, mahdolliset erityistarpeet sekä lapselle ja perheelle tärkeät asiat. Kun lapsi aloittaa päivähoidon, käyvät huoltajat tutustumassa lapsen kanssa lapsen iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Pienemmän lapsen kanssa on hyvä käydä useamman kerran, kun taas esiopetusikäinen saattaa tarvita vain yhden tutustumiskäynnin. Tutustumisaikana lasta ei voi jättää päiväkotiin ellei päivähoitosopimus ole jo voimassa. 2.2 Vasu ja esiopetussuunnitelma Päiväkodissa lapselle laaditaan lapsen oma vasu eli varhaiskasvatussuunnitelma. Esiopetuksessa vastaava on esiopetussuunnitelma. Suunnitelma laaditaan yhdessä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelmaan/ esiopetussuunnitelmaan kirjataan lapsen mielenkiinnon ja oppimisen kohteita sekä sovitaan yhteisistä kasvatustavoitteista. Suunnitelmia päivitetään ja arvioidaan säännöllisesti. Varhaiskasvatussuunnitelma seuraa lasta päivähoitopaikasta toiseen aina esiopetukseen saakka.

6 3. KESKEISET KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT Kaiken perusta on lapsen turvallinen olo Tulliharjun päiväkodissa. Välittävät, huolehtivat ja lapsen aidosti kohtaavat aikuiset luovat ilmapiirin, joka muodostaa pohjan lapsen kasvulle ja kehitykselle. Lasta positiivisesti kannustava ja rohkaiseva, epäonnistumiset salliva ympäristö tukee lapsen positiivisen minäkuvan syntymistä. Aikuiset ovat läsnä hetkessä yhdessä lasten kanssa kohdaten lapsen kysymykset ja tärkeät asiat. Ammattitaitoinen ja koulutettu henkilökunta omaa tiedon lapsen kasvusta ja kehityksestä ja sen pohjalta tiedostaa lapsen tarpeet ja kehitysvaiheet. Pienryhmätoimintaan sitoutuminen mahdollistaa vielä paremmin yksittäisen lapsen kohtaamisen ja kuulemisen sekä työrauhan. Pienryhmissä arempikin lapsi saa toteuttaa itseään. Meillä on oma kiusaamisen ehkäisysuunnitelma, jossa korostetaan aikuisen merkitystä riitatilanteiden huomioinnissa. Aikuiset myös ohjaavat lasta empaattisuuden kehittämiseen ja toisten tunteiden tunnistamiseen. Toivomme huoltajien kertovan, mikäli lapsi puhuu kotona kiusaamisesta. Tulliharjussa meille on muodostunut tärkeäksi lause: Saadakseen saman verran joku tarvitsee enemmän. Tämä kuvastaa jokaisen lapsen erityisyyttä ja aikuisen tarkkaavaisuutta lapsen tunteiden ja kulloisenkin kehitysvaiheen huomioinnissa. Myös lapsen elämäntilanne voi joskus vaatia aikuiselta enemmän huolenpitoa ja läheisyyden turvaa. Tämä vaikuttaa myös lapsen oppimisvalmiuksiin ja aikuisen onkin hyväksyttävä lasten eri tahdissa tapahtuva kehittyminen.

7 Päiväkotiryhmä mahdollistaa hyvin lapsen sosiaalisen kasvun ja sosiaalisten taitojen kehittymisen. Aikuiset sanallistavat lasten tunteita ja tukevat tunteiden säätelytaitojen kasvattamisessa. Meillä on materiaalia tunnetaitojen opettamiseen. Askeleittain-materiaali esimerkiksi on oiva materiaali tähän tarkoitukseen. Keskustelujen ja tarinoiden kautta harjoitellaan tunteiden ymmärtämistä. Oppimisympäristön merkitys lapsen kehitykselle on merkittävä. Päiväkoti on paikka, jossa lapsi viettää ajallisesti suuren osan päivästään. Tilojen kodikkuus ja värikkyys, liikkumaan kannustava piha ja monipuoliset leikit ja pelit motivoivat lasta toimimaan. Lasten töiden esillepanolla ja vuodenaikoihin liittyvillä yksityiskohdilla luodaan oman päiväkotimme identiteettiä. Lapset oppivat suunnittelemaan toimintaansa hyvin järjestetyssä ympäristössä. 4. MONIPUOLINEN TOIMINTA 4.1 Pienryhmät Pienryhmät on yksi keskeinen toimintatapa päiväkodissamme. Pienryhmätoiminnalla tarkoitamme n. 4-7 lapsen pienryhmiä. Jokaisessa pienryhmässä toimii yksi aikuinen. Pienryhmässä voimme tarkemmin havainnoida lapsen kasvua ja kehitystä. Pienryhmät rauhoittavat toimintaa ja mahdollistavat lapsen yksilöllisen huomioimisen. Pienryhmätoiminnan avulla voimme myös paremmin vahvistaa sekä lasten keskinäistä että lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta. Päiväkodissamme pienryhmiä käytetään lähes päivittäin. 4.2 Leikki Tulliharjussa leikki on keskeinen toimintatapa ja leikin arvostaminen näkyy arjessamme. Leikki on tärkeä osa lapsen elämää, sen avulla lapsi oppii mm. tärkeitä sosiaalisia taitoja yhdessä toisten lasten kanssa. Luomme turvalliset ja virikkeelliset puitteet lasten leikeille ja annamme riittävästi aikaa ja rauhaa leikkeihin. Aikuinen havainnoi lapsen leikkiä, antaa tarvittaessa mallia ja ohjaa leikkiä eteenpäin. Huomioimme lasten kiinnostuksen kohteet ja annamme mahdollisuuden erilaisille leikeille.

8 4.3 Liikkuminen Liikkuminen kuuluu jokaisen lapsen päivään. Liikkuminen on lapselle luontainen tapa tutustua itseensä, toisiin lapsiin ja ympäristöönsä. Liikunnan avulla lapsi saa mahdollisuuden kokeilla rajojaan, testata omaa osaamistaan ja hän oppii hallitsemaan sekä hahmottamaan kehoaan. Innostamme lapsia monipuoliseen liikkumiseen niin sisällä kuin ulkona ja annamme mahdollisuuden uusien asioiden kokeilemiseen. Päiväkodissamme on kaksi salia, joissa on mahdollisuus liikkua monin eri tavoin. Jokaisella ryhmällä on omat salivuoronsa. Ulkona liikumme lasten kanssa päivittäin, joko omalla pihalla tai lähipuistoissa ja metsissä. 4.4 Tutkiminen Lapsi on utelias; hän ihmettelee, kyselee ja tarkkailee kaikkea ympärillään. Ohjaamme lapsia tutkimaan ja pohtimaan itse, oivaltamaan ja löytämään ratkaisuja. Annamme lasten luovuudelle ja uteliaisuudelle tilaa ja tartumme lasten kysymyksiin. Kokeilemme rohkeasti yhdessä uusia asioita ja opimme yrityksen ja erehdyksen kautta.

9 4.5 Taidekasvatus Taidekasvatuksen tarkoitus on tuottaa tekemisen iloa ja antaa lapselle uusia kokemuksia ja elämyksiä. Taidekasvatukseemme kuuluu kädentaitoja, musiikkia, kirjallisuutta ja ilmaisutaitoja. Tulliharjussa rohkaisemme lasta itsensä ilmaisemiseen ja annamme lapselle mahdollisuuden monenlaisiin taide-elämyksiin. Aikuiset kunnioittavat lapsen omia ideoita ja kiinnostuksen kohteita hyväksyvässä ja kannustavassa ilmapiirissä. Toimintaa suunniteltaessa otamme huomioon vuodenajat ja juhlapyhät. Kerran kuukaudessa pidämme koko päiväkodin yhteisen lauluhetken ja talon henkilökunnalla on tapana esittää lapsille näytelmiä. Teemme myös retkiä teattereihin, konsertteihin ja näyttelyihin.

10 4.6 Kieli Lapsen päivä rakentuu erilaisista vuorovaikutustilanteista toisten lasten ja aikuisten kanssa. Kieli on ajattelun ja vuorovaikutuksen väline ja se luo edellytykset ilmaista tunteita ja ajatuksia sekä ymmärtää toisia. Päiväkodissamme aikuinen havainnoi ja seuraa lapsen kielenkehitystä arjen eri tilanteissa. Päivittäisten toimintojen ja leikin avulla opetamme lapselle kieltä. Lasten kanssa loruttelemme, laulamme, luemme kirjoja, kuuntelemme satuja sekä sadutamme lapsia jne. Kannustamme lapsia puhumaan, kuuntelemaan ja kertomaan tunteistaan ja kokemuksistaan. Kieli kehittyy jokaisella lapsella yksilöllisesti ja tarvittaessa puheen ymmärtämisen ja tuottamisen apuna käytämme esim. kuvia ja tukiviittomia. Kuvat ovat myös tukemassa päiväjärjestyksen ja toimintatuokioiden hahmottamista sekä ohjeiden ymmärtämistä. Päiväkodissamme järjestetään myös suomi toisena kielenä (S2) opetusta suunnitelmallisesti. 5. OPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET JA OPPIMISKOKONAISUUDET Lasten kiinnostuksen kohteet, leikki ja muut lapsille ominaiset tavat toimia, oppia ja työskennellä ovat toiminnan, kasvatuksen ja opetuksen lähtökohtana. Lapsen omia kokemuksia ja arkielämän tilanteita hyödynnetään oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Huomioimme lapsen tarpeet, iän ja kehitystason. Oppimiskokonaisuuksia ovat:

11 5.1. Ilmaisun monet muodot / musiikillinen, kuvataiteellinen, kädentaidot, suullinen ja kehollinen ilmaisu Tarjoamme lapsille omakohtaisia elämyksiä ja esiintymisen riemua säännöllisesti järjestetyillä koko päiväkodin lauluhetkillä. Lapset oppivat arvostamaan omia ja muiden tuotoksia sekä esityksiä. Jokapäiväiseen toimintaamme kuuluvat erilaiset musiikki-, kuvataide-, sadutus- sekä lukuhetket Kielen rikas maailma / tuemme lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien, kielitietoisuuden ja kielellisen identiteetin kehittymistä 5.3. Minä ja meidän yhteisömme / sosiaaliset taidot, mediakasvatus, lähiyhteisön toimintaa, lähiympäristö Päivittäisten tapahtumien kautta käsittelemme myös oikeudenmukaisuuden, tasa- arvon ja kunnioituksen kysymyksiä. Lasten ikä- ja kehitystaso huomioiden puhumme erilaisista tunteista turvallisessa ympäristössä. Tarjoamme lapsille mahdollisuuden hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Tuemme, kunnioitamme ja vahvistamme lapsen herkkyyttä ja kykyä ymmärtää toista ihmistä. Pyrimme antamaan lapsille kuvan menneisyydestä erilaisten esineiden, dokumenttien, tarinoiden ja näytelmien sekä teemapäivien avulla. Aika-ajoin tutustumme lähiympäristön ja kotiseudun kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. Nykyajan monikulttuurisuus näyttäytyy päiväkodissamme luontevasti lapsille maahanmuuttajataustaisten perheiden kautta.

12 Lapsen henkilökohtaisessa Vasussa sovitaan yhdessä huoltajien kanssa uskonnolliskatsomuksellisesta lapsikohtaisesta sisällöstä. Päiväkodissa huomioimme kalenterivuoden mukaiset kirkolliset juhlapyhät osallistumalla seurakunnan järjestämiin tapahtumiin esim. pääsiäis- ja adventtikirkko sekä muut lastenkirkot ja kotikirkkoon tutustuminen. Käymme lasten kanssa keskusteluja perinteistä, tavoista sekä käytännöistä, joita elämänkatsomuksiin liittyy Tutkin ja toimin ympäristössäni / matemaattinen ajattelun kehittäminen, ympäristökasvatus, teknologiakasvatus Meillä Tulliharjussa lapset pääsevät tutustumaan vertaamiseen, päättelemiseen ja laskemiseen arkielämän erilaisissa tilanteissa leikinomaisesti konkreettisten heille tuttujen ja heitä kiinnostavien materiaalien, esineiden ja välineiden avulla. Esimerkiksi numerot ja lukumäärät tulevat tutuiksi seuraamalla päivittäin ajankulkua kalenterin ja kellon sekä lapsimäärien tarkastelun avulla. Lapsi oppii leikkien ja liikkuen eri aistikanavien kautta havaintojen tekoa, vertailua, luokittelua, päättelyä, muotoja ja määriä. Ympäristö tarjoaa mahdollisuuden luonnon moninaisten ilmiöiden, eläimien ja kasvien tarkkailuun eri vuodenaikoina. Lapset havainnoivat ympäristöään ja oppivat näin seuraamaan luonnossa tapahtuvia muutoksia. Erilaisten kokeellisten menetelmien avulla pyritään havainnollistamaan lapsille asioiden syy-seuraus yhteyttä, vaikkapa lunta sulattamalla.

13 5.5. Kasvan, liikun ja kehityn / liikunta, ruokakasvatus, terveys ja turvallisuus Päiväkotimme toiminnan suunnittelua ohjaavat edellä mainittujen asioiden lisäksi kahden vuoden välein vaihtuvat teemat. Lähivuosien teemoina meillä on ollut muun muassa Kielija kirjallisuus ( ), Kestävä kehitys ( ) sekä Taidehetkiä - Kokemusretkiä ( ). Vuosien teemaksi olemme valinneet kokemukset, elämykset ja liikunnan ilon. Teema kulkee nimellä Kokemusretkiä ja liikkumisen hetkiä. Teemavuosi lähti liikkeelle yhteisellä urheilupäivällä. Päiväkodin oma lippu juhlisti hienoa päiväämme. Venytä, venytä, jousta, jousta. Mene kyykkyyn ja yritä nousta. Heiluta peppua, nosta jalkaa. Tästä se hyvä päivä alkaa!" Liikunnan, liikuntaleikkien ja arkiliikunnan kautta kehittyvät motoriset perustaidot. Tavoitteena on tuottaa lapselle liikunnan kautta hyvää oloa ja onnistumisen iloa ja elämyksiä. Liikunnan tarjoamat onnistumisen kokemukset rakentavat lapsen myönteistä minäkuvaa. Lisäksi liikunta kehittää lapsen havaintotoimintoja aisteja, sanastoa ja käsitteitä, luovuutta, silmän ja käden yhteistyötä sekä hieno- ja karkeamotorisia taitoja. Teemana kokemusretket ja liikunta pitävät sisällään hyvin monipuolista toimintaa huomioiden lapsen ikätason.

14 Musiikki näkyy arjessamme päivittäin. Koko talon yhteisiä lauluhetkiä järjestämme kerran kuukaudessa. Kulttuurikasvatuksen osalta osallistumme mahdollisuuksien mukaan näytelmiin ja konsertteihin. Järjestämme lapsille teatteriesityksiä myös henkilökunnan toimesta on pöytäteatteriesityksiä ja aikuisten näyttelemiä perinteisiä satuja. Lasten omille esityksille on arjessa aina tilaa! 6. LAPSEN TUKEMINEN

15 6.1 Saadakseen saman verran toinen tarvitsee enemmän Lapsi saattaa tarvita tukea voidakseen leikkiä, osallistua, saada ystäviä, iloita oppimisesta, tutkia ja liikkua. Näitä tuen tarpeita arvioitaessa tarvitaan myös tilanteen, ympäristön ja aikuisen toiminnan arviointia. Tuen tarpeen ilmetessä tehdään tiivistä yhteistyötä huoltajien, kasvatushenkilöstön ja tarvittaessa myös muiden asiantuntijoiden kanssa. Näitä asiantuntijoita ovat lasta tutkivat ja hoitavat tahot; neuvola, terapeutit (puhe-, toiminta-, fysio-) sekä erikoissairaanhoito. Päiväkodissa lapsen tuen tarpeista keskustellaan ensin huoltajien kanssa. Erityislastentarhanopettajan konsultaatiota pyydetään tarvittaessa. Tilannetta arvioidaan yhdessä ja sovitaan jatkosta. Jos katsotaan, että lapsi tarvitsee asiantuntijan arvion, lähetteen esim. puheterapiaan saa neuvolan kautta. Tulliharjussa kokoontuu tarvittaessa kasvu- ja hoitoryhmä. Ryhmään kuuluu sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja Mariankadun neuvolasta, psykologi perheneuvolasta, sekä erityislastentarhanopettaja. Kasvu- ja hoitoryhmässä toiminnan tavoitteena on tuen tarpeen tunnistaminen ja päivähoidon henkilökunnan kasvatustyön tukeminen. Kasvu- ja hoitoryhmissä käsiteltävistä asioista keskustellaan huoltajien kanssa ennen niiden esille tuomista kasvu- ja hoitoryhmässä. Esiopetus kuuluu Mäntykankaan koulun oppilashuoltoryhmään yhdessä Kiviniityn esiopetuksen kanssa. 6.2 Erityinen tuki päivähoidossa Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tavoitteita mukautetaan lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Erityispäivähoidon toteuttamisesta laaditaan lapselle kuntoutussuunnitelma, esiopetuksessa ja pidennetyn 11-vuotisen oppioikeiden piirissä olevalle lapselle laaditaan hojks (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Näissä kartoitetaan lapsen vahvuuksia ja kehityksen tuettavat alueet. Kuntoutussuunnitelma ja hojks laaditaan yhdessä lapsen huoltajien kanssa. Tarvittaessa laatimiseen osallistuu lasta hoitavat ja kuntouttavat tahot. 6.3 Kolmiportainen tuki esiopetuksessa Uudistettu perusopetuslaki velvoittaa antamaan oikea-aikaista, -tasoista ja -laatuista tukea jokaiselle oppilaalle. Esiopetuksessa tämä tarkoittaa kolmiportaista tukea lapsen tarpeiden mukaan. Lapsen tuki järjestetään portaittain arvioiden tuen riittävyyttä ja tuen lisäämisen tarvetta.

16 Yleisessä tuessa lapsi saa ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lapsen tuen tarpeen arviointi on kasvatushenkilöstön ja huoltajien havainnot lapsen kehityksestä ja siihen liittyvistä pulmista. Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua tukea. Yleinen tuki tulee järjestää lapselle heti, kun tarve havaitaan. Tehostettua tukea annetaan, jos yleisen tuen tukitoimet eivät ole riittävät. Tehostetun tuen aloittamisesta ja järjestämisestä keskustellaan yhteistyössä huoltajien ja kasvatushenkilöstön sekä mahdollisesti mukana olevan moniammatillisen tiimin kanssa. Lapsen tuen tarvetta arvioidaan lapselle laaditun pedagogisen arvion perusteella. Tehostetun tuen avulla tuetaan oppimista ja kasvua sekä ehkäistään lapsen oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista. Tukitoimet pyritään järjestämään yksilöllisesti, lapsen tarpeet huomioiden. Tehostetussa tuessa olevalle lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajien, esiopetushenkilöstön ja lapsen kuntoutukseen osallistuvien kanssa oppimissuunnitelma. Siihen kirjataan lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet, tuen tarpeet ja tukimuodot sekä tavoitteet. Erityistä tukea annetaan silloin, kun tehostetun tuen muodot eivät ole riittävät. Tukea arvioidaan pedagogisen selvityksen avulla. Selvityksen laadintaan osallistuu lapsen kanssa työskentelevät ja lasta kuntouttavat tahot. Erityinen tuki pitää sisällään esioppilaan tarvitsemat tukimuodot. Erityinen tuki toteutetaan esiopetusryhmässä opetuksellisena pedagogisena kuntoutuksena painottuen niihin tavoitteisiin ja menetelmiin, jotka on kirjattu HOJKS:iin eli henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan. Hojks laaditaan yhteistyössä huoltajien, esiopetushenkilöstön, mahdollisesti erityisopettajan sekä lasta kuntouttavien kanssa. 7.Työmme suunnittelu ja arviointi Lasten kasvu ja kehitys edellyttää jatkuvaa kasvatuskäytäntöjen ja suunnitelmien arviointia. Tulliharjussa toiminnan toteutumista ja kehittymistä arvioidaan sekä tulevaa toimintaa suunnitellaan viikoittain pidettävissä tiimipalavereissa sekä koko talon yhteisissä palavereissa. Tiimipalavereissa arvioimme toimintaa ja lasten hyvinvointia sekä onnistumistamme yhteistyössä vanhempien kanssa. Kasvattajatiimi arvioi myös oman ryhmän tiloja ja muokkaa oppimisympäristöä ryhmän tarpeiden muuttuessa. Arvioinnin ja suunnittelun tarkoituksena on kehittää päiväkodin kasvatustoimintaa. Työyhteisön jatkuva itsearviointi johtaa kaikkien sitoutumiseen yhteisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Vuosittain pidämme myös työyhteisön kehittämispäivän, jolloin mietimme toiminnassa korostuvia teemoja ja muita kehitettäviä asioita.

17 Myös henkilökunnan työhyvinvointikyselyt antavat tietoa, missä olemme kehittyneet ja mihin seikkoihin pitäisi panostaa. Vuosittain käytävissä henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa esimiehen kanssa mietitään omia tavoitteita, kehittämiskohteita sekä onnistumisia. Koko kaupungissa toteutettavat TAK-luotain -arvioinnit, jotka suunnataan lapsille sekä huoltajille, antavat myös meille Tulliharjulaisille tärkeää palautetta työssämme onnistumisesta. Vanhemmilla on mahdollisuus arvioida toimintaa myös vasukeskusteluissa ja päivittäisissä tapaamisissa.