ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero LAP/940/ /2010 Käsittelijä Liisa Irri Puhelinnumero Projektikoodi S10245 Tila Valmis 1. RAPORTOINTIKAUSI Raportointikausi PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Lapin Letka Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Projektin vastuuhenkilön nimi Pertti Lakkala Sähköpostiosoite pertti.lakkala@lao.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Heli Kiemunki Sähköpostiosoite heli.kiemunki@lao.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on sukupuolten välisen horisontaalisen ja vertikaalisen segregaation vähentäminen suunnitelmallisesti Lapin koulutus- ja työmarkkinoilla. Hanke edistää sekä naisten että miesten kiinnostusta ja pääsyä perinteisesti vastakkaisen sukupuolen valloittamille aloille. Lisäksi tavoitteena on pyrkiä tiedottamisen avulla muokkaamaan lappilaisten asenteita ja lisätä tietoutta eri ammattialoista horisontaalisen ja vertikaalisen segregaation lieventämiseksi erityisesti koulutusta ohjaushenkilöstön keskuudessa. Lapin yliopiston osuus Lapin Letka -hankkeessa on luoda tämän hetkinen kuva rakennemuutoksesta johtuvien työmarkkinatilanteiden ilmiöistä Kemijärvellä segregaation näkökulmasta. Tavoitteena on kehittää segregaation purkamisen mahdollistavia ohjauskäytäntöjä yhdessä työvoimaneuvojien sekä EURA JÄRJESTELMÄ 1/12

2 rekrytointikäytäntöjä yhdessä työpaikkojen rekrytoinnista vastaavien henkilöiden kanssa. Kohdeorganisaatioina on kaksi Kemijärvellä toimivaa uutta työpaikkaa / yritystä: Arktos Group Oy ja Kela. Oppilaitoksista hankkeen kohderyhmänä ovat opetushenkilökunta, vanhemmat ja oppilaat ja kunnista ja kuntayhtymistä työntekijät sekä luottamushenkilöt. Lisäksi kohderyhmänä ovat työttömät työnhakijat, työttömyysuhan alaiset henkilöt ja työvoimatoimiston ohjaus- ja neuvontahenkilöstö sekä työvoimapoliittista koulutusta tarjoavat tahot / kouluttajat ja työpaikkojen rekrytoijat, johtoporras ja työntekijät. Projektin tarpeellisuus on entisestään vahvistunut hankkeen käynnistyessä. Tilastot osoittavat segregaation jyrkkyyttä Lapissa, ja hankkeen kenttätyössä on käynyt ilmi, että tasa-arvon edistämistä hidastavat asenteet ovat varsin tiukassa Lapissa. Tasa-arvoa ei nähdä aina tärkeänä tai sen nähdään jo toteutuneen. Tästä kertoo esimerkiksi se, että Lapin Letka -hankkeen laajuus on herättänyt keskustelua sellaisissakin foorumeissa, jotka eivät suoraan liity hankkeen toimintaan. Näissä keskusteluissa on usein todettu, että Lapissa on tällä hetkellä tärkeämpiäkin satsauksen kohteita kuin sukupuolten välinen tasa-arvo koulutuksessa ja työelämässä. Tämä kertoo siitä, että sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä ei nähdä vielä osana laajempaa organisaatioiden kehittämistä, joka parantaa koulutuksen ja työelämän laatua ja samalla myös tuottavuutta. Lapin Letka -hankkeen tavoitteena onkin saada tasa-arvonäkökulma luonnolliseksi osaksi oppilaitosten ja muiden organisaatioiden toimintaa. Projektin määrälliset ja laadulliset tavoitteet ovat realistisia ja niiden toteutuminen on jo lähtenyt käyntiin. Projektin varsinaisena ensimmäisenä toimintavuotena (2009) tosin ei voida saavuuttaa kaikkia vuodelle asetettuja määrällisiä tavoitteita, koska laajan hankkeen käynnistys on vienyt hallinnollisesti yllättävän paljon aikaa. Rahoittaja antoi keväällä 2009 uusia ohjeita, joiden mukaan hankkeen yhteistyösopimukset tuli uusia ja hankehakemus päivittää. Hankkeen organisoituminen ja käynnistäminen osatoteuttajaorganisaatioissa, erityisesti oppilaitoksissa, on myös vaatinut paljon aikaa. Kaikki hankkeen toteuttajat ovat kuitenkin saaneet hankkeeseen liittyvän toiminnan käyntiin kuluneen vuoden aikana, minkä takia on syytä olettaa, että hankkeelle asetetut kokonaistavoitteet tullaan saavuttamaan hankkeen aikana. Vuoden 2009 aikana hankkeessa on ollut mukana pääosin oppilaitosten henkilökuntaa ja jonkin verran myös opiskelijoita. Hankkeen kuntiin kohdistuvat toimenpiteet käynnistetään vuonna Kunnille suunnitellaan ja toteutetaan koulutuksia, joiden tavoitteena on edistää Lapin kuntien tasa-arvosuunnitelmien laatimista ja toteuttamista. 6. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS Laajan hankkeen onnistuneen toteuttamisen edellytyksenä on, että hankkeen osatoteuttajat sitoutuvat hankkeen toimintaan. Hankkeen hallinnoijan ja osatoteuttajien työnjaosta ja velvollisuuksista on sovittu yhteistyösopimuksissa. Nämä asiat on käyty kaikkien toimijoiden kanssa läpi hankkeen käynnistyessä ja vielä tarvittaessa myöhemminkin. EURA JÄRJESTELMÄ 2/12

3 Hankkeen hallinnoija koordinoi hanketta, mahdollistaa hankkeen toimijoille tukiverkoston sekä järjestää hankkeen toimijoille tasa-arvotyötä tukevaa koulutusta. Toukokuussa 2009 järjestettiin hankkeen toteuttajien yhteinen aloituspalaveri. Vuodesta 2010 alkaen projektitapaamisia järjestetään keväällä kolmesti ja syksyllä kolmesti. Vuoden 2010 aikana Valtava -kehittämisohjelman kilpailuttama koulutushanke järjestää yhden koulutuspäivän Lapin Letkan projektitoimijoille. Lisäksi Lapin Letka -hankkeen päätoteuttaja (Lao) järjestää vuosittain yhden koulutuspäivän jokaiselle hankkeen osatoteuttajalle lukuunottamatta Lapin yliopistoa, jolla on pitkäaikaisen tutkimustyön kautta kertynyttä tasa-arvo-osaamista. Hankkeen päätoteuttaja tekee tiivistä yhteistyötä myös Lapin Ely -keskuksen ja TE-toimistojen kanssa hankkeeseen liittyvien työvoimapoliittisten koulutusten suunnittelussa. Näitä toimenpiteitä toteutetaan vuosittain eri puolilla Lappia tarpeen mukaan, ja niiden toteutuksesta vastaa Lapin Ely -keskus. Projektin tärkeänä tukiverkostona on toiminut erityisesti päätoteuttajalle Valtava -kehittämisohjelma, joka tukee tasa-arvohankkeiden työtä järjestämällä tasa-arvokoulutusta, projektitapaamisia muiden tasaarvohankkeiden kanssa sekä olemalla mukana hankkeiden järjestämissä avoimissa seminaareissa. Lapin Letka saa tulevana vuonna Valtava -kehittämisohjelmaan liittyvää kohdennettua koulutusta, jota tarjotaan sekä hankkeen osatoteuttajien projektitoimijoille että ohjausryhmälle. 7. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeen tiedottaminen on edennyt suunnitelman mukaisesti. Hankkeen varsinaisen toiminnan käynnistyessä vuoden 2009 alussa, hankkeesta järjestettiin tiedotustilaisuus, jonka jälkeen hankkeesta uutisoitiin Lapin Kansassa. Hankkeesta on tarjottu tiedotteita paikallisiin medioihin eri tapahtumien yhteydessä. Myös hankkeen työvoimapoliittisista koulutuksista on tiedotettu paikallisissa sanomalehdissä. Hankkeen näkyvyyttä pyritään jatkossa lisäämään paikallisissa medioissa uutisten, hyvien esimerkkien ja hankkeen toimijoiden omien kirjoitusten avulla. Lapin yliopiston tutkijat ovat tiedottaneet havainnoistaan, joista on julkaistu tieteellinen artikkeli esimerkiksi Naistutkimus - Kvinnoforskning lehdessä joulukuussa Lisäksi tutkijat ovat tehneet ymmärrettäväksi segregaatiokäsitettä ja sukupuolisokeita pisteitä luentojen ja esitelmien avulla eri tilaisuuksissa. Vuoden 2009 aikana hankkeelle on suunniteltu ja julkaistu nettisivut, jotka toimivat hankkeen tärkeimpänä tiedotuskanavana vuoden 2010 alusta lähtien. Nettisivujen käyttöönottoon liitetään kampanja, joka suunnitellaan yhdessä mainostoimiston kanssa. Lisäksi hankkeelle on valmistunut yleisesite vuoden 2009 lopussa. Esitteen päätarkoitus on välittää tietoa koulutuksen ja työelämän tasa-arvosta. Esitettä jaetaan niin paikallisissa kuin valtakunnallisissakin tilaisuuksissa ja toimitetaan myös osatoteuttajien käyttöön. Hanke on osallistunut vuoden 2009 aikana erilaisiin koulutukseen liittyviin tapahtumiin, kuten koulutusmessuihin Rovaniemellä, Lapin lääninhallituksen järjestämiin opopäiviin ja Helsingissä järjestettäviin EDUCA -messuihin. Hanke osallistuu jatkossakin näihin tapahtumiin. Hanke on osallistunut myös kunta- ja työelämätapahtumiin kuten Lapin aluekehityspäiviin Kemissä ja AKAVAN Puolen Suomen seminaariin Posiolla. Hanke järjesti Rovaniemellä maakunnallisen seminaarin yhdessä URATAKOMO - EURA JÄRJESTELMÄ 3/12

4 hankkeen kanssa. Maakunnallisia seminaareja tullaan järjestämään vuosittain, ja ensivuodesta alkaen järjestetään myös seutukunnallisia seminaareja. Hanke on osallistunut aktiivisesti VALTAVA -kehittämisohjelman projektiverkoston tapaamisiin ja yhteisiin koulutuksiin ja tapahtumiin. Tämä lisää hankkeen valtakunnallista näkyvyyttä sekä mahdollistaa hyvien käytäntöjen jakamisen puolin ja toisin. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu niin paikallisia kuin valtakunnallisia toimijoita, joita tiedotetaan ohjausryhmän kokouksissa ja tarvittaessa sähköpostitse kokousten välillä. Ohjausryhmän jäsenet tiedottavat hankkeen toiminnasta omissa verkostoissaan. Vuonna 2009 hankkeen tiedotus ja toimenpiteet ovat painottuneet hankkeen osatoteuttajaorganisaatioihin, jotta jokainen hankkeen toimija tuntisi hankkeen ja pääsisi toteuttamaan omia toimenpiteitään mahdollisimman nopeasti. Osatoteuttajat ovat myös omalta osaltaan tiedottaneet hankkeesta omissa toimissaan. Hankkeen alkuvaiheessa tiedottamisessa on painottunut hankkeen näkyväksi ja tutuksi tekeminen. Jatkossa tiedottamisessa painotetaan hankkeessa toteutettuja toimenpiteitä, tehtyjä selvityksiä ja tutkimuksia eli jaetaan tietoa ja levitetään hyviä käytäntöjä. Hankkeen tiedotus- ja markkinointisuunnitelmaa tarkennetaan vielä vuoden 2010 alussa yhdessä hankkeen toimijoiden ja hankkeen kilpailuttaman mainostoimiston kanssa, koska hankkeen markkinointivälineet on saatu tällöin käyttöön ja hankkeen toimintasuunnitelmaa päivitetään tässä vaiheessa. 7.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 8. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Laajan hankkeen toteuttamiseen liittyy runsaasti hallinnollista työtä niin päätoteuttajan kuin osatoteuttajienkin näkökulmasta. Lapin Letkan toimenpiteiden käynnistämistä on hidastanut se, että rahoittajaviranomaiselta tuli keväällä 2009 uusia ohjeita yhteistyösopimusten, jotka oli jo laadittu ja allekirjoitettu, laatimiseen. Lapin Letkan hallinnoijan ja osatoteuttajien väliset yhteistyösopimukset täytyi tämän takia uusia ja hankehakemus päivittää. Tämä prosessi vei valtavan paljon aikaa hankkeen hallinnoijalta ja vaati ylimääräistä vaivannäköä myös sopimuskumppaneilta. Usean toteuttajan hankkeen sopimusten uusiminen oli työläs prosessi, joka vei Lapin Letkan osalta puoli vuotta. Olisi tärkeää, että jo hankkeiden käynnistyessä hanketoimijoilla olisi selkeät ohjeet toimintatavoista, ja hankkeiden toteuttajille järjestettäisiin rahoittajan toimesta esimerkiksi säännöllisiä koulutuksia tai projektitapaamisia, joissa voitaisiin käydä läpi ajankohtaisia asioita ja uusia toimintatapoja ja sääntöjä. EURA JÄRJESTELMÄ 4/12

5 Myös maksatushakemusten käsittelyyn ja hyväksymiseen tuli loppuvuodesta rahoittajan taholta toimintatapamuutoksia, jotka lisäävät hankkeen toteuttajien hallinnollista työtä. Maksatushakemusten käsittelyssä olisi hyvä olla enemmän vuoropuhelua hankkeen hallinnoijan kanssa, jotta maksatuspäätöksiin ei jäisi turhaa hylättyjä kustannuksia, joista joudutaan tekemään jälkikäteen oikaisupyyntöjä. Tämä käytäntö helpottaisi varmasti myös rahoittajaviranomaisen työtä. Lapin Letkan tavoitteiden toteuttamista on hidastanut myös se, että hankkeen nettisivujen tekninen toteuttaminen (Tietotalo) on vienyt kohtuuttoman paljon aikaa, eikä ole kaikilta osin vastannut annettua ohjeistusta mainostoimiston valmiiksi suunnittelemasta visuaalisesta ilmeestä ja hankkeen omasta sisällön tuottamisesta huolimatta. Sivujen toteuttaminen kesti lähes vuoden, vaikka se normaalisti olisi hoitunut muutamassa kuukaudessa. Hankkeella oli hyvin vähän mahdollisuuksia nopeuttaa omalla toiminnallaan sivujen teknisen toteutuksen valmistumista. 9. PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Projektin toiminta on käynnistynyt vuoden 2009 aikana kaikkien hankkeen toteuttajien osalta. Hankkeessa mukana olevat oppilaitokset ovat käynnistäneet tasa-arvon edistämiseen liittyvät toimenpiteensä järjestämällä tasa-arvoon liittyviä tilaisuuksia oppilaille ja henkilöstölle omassa organisaatiossaan sekä uudistamalla markkinointimateriaalejaan ja kokeilemalla erilaisia markkinointikanavia. Osa oppilaitoksista on käynnistänyt oppilaitoksen toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laatimisen ja osa on tarkastellut valintakoejärjestelmiään tasa-arvon näkökulmasta. Yksi osatoteuttaja on käynnistänyt myös organisaation henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman laatimisen. Lapin ammattiopistossa vuonna 2009 hankkeen toimintaan osallistui lähinnä tuotantoalojen henkilökunta, erityisesti metsäkoneenkuljettajien koulutusohjelma ja talonrakentajien koulutusohjelma. Koulutusohjelmat uusivat markkinointiaan tasa-arvon näkökulmasta esimerkiksi suunnittelemalla uusia julisteita ja kampanjoita vähemmistösukupuolen kiinnostuksen herättämämiseksi alalle. Kyseisten alojen opettajat osallistuivat myös heille järjestettyyn tasa-arvokoulutukseen. Lisäksi Lapin ammattiopistoon perustettiin tasa-arvotyöryhmä, joka koostuu koko ammattiopiston eri toimijoista niin henkilökunnasta kuin opiskelijoista. Tasa-arvotyöryhmä aloitti toimintansa syksyllä 2009, jolloin Lapin ammatiopiston tasaarvosuunnitelman laatiminen aloitettiin. Suunnitelmaan liittyvää selvitystä varten on kerätty tilastoja ja suunniteltu kyselyä opiskelijoille ja henkilökunnalle. Lisäksi hankkeessa on järjestetty tasa-arvoon liittyviä koulutuksia ja seminaareja koko ammattiopiston henkilöstölle. Vuonna 2009 hankkeessa ovat painottuneet tuotantoalat, mutta vuoden 2010 aikana myös palvelualat tulevat tiiviimmin mukaan hankkeen toimintaan. Rovaniemen ammattikorkeakoulu aloitti hankkeen syksyllä 2009 aloittamalla oppilaitoksen tasaarvosuunnitelman laatimisen ja perustamalla sitä varten työryhmän, jossa on edustettuina niin henkilöstö kuin opiskelijatkin palvelu-, hyvinvointi- ja tuotantoaloilta. Lisäksi Lapin Letkan projektipäällikkö esitteli hankkeen tavoitteita Ramkin markkinointitiimille markkinoinnin kehittämisen näkökulmasta. Ramk tulee uudistamaan esitteitään tasa-arvon näkökulmasta. Hanketta tehdään tutuksi koko Ramkin henkilöstölle vuoden 2010 helmikuussa järjestettävässä koulutustilaisuudessa. EURA JÄRJESTELMÄ 5/12

6 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla hanke aloitettiin opiskelijoille suunnatulla koulutuspainotteisella toiminnalla ja uusien markkinointikanavien ja tapojen toteuttamisella. Amk:n sosiaalija terveysalalle suunnattiin Nuorisotyötä ihan homona; seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaaminen - koulutuspäivä. Koulutukseen osallistui parikymmentä sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa, ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun kuraattorit, terveydenhoitaja ja sosiaali- ja terveysalan opettajia. Koulutus toteutettiin yhteistyössä Seta ry:n kanssa. Tavoitteena oli tuoda esiin sukupuolten moninaisuutta ja purkaa stereotyyppisiä kuvia miehistä, naisista ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista. Koulutuksessa heräsi paljon keskustelua ja aihepiiristä oli artikkeli paikallisessa sanomalehdessä (Pohjolan Sanomat). Ammattiopisto Lappiassa hanke aloitettiin tekniikan alalla kaivosalan ja pintakäsittelyalan koulutusohjelmissa. Kaivosalalla hanke aloitetaan toteuttamalla markkinointitallenne yhteistyössä Lappian kulttuurialan kanssa. Varsinainen toteutus tapahtuu keväällä Pintakäsittelyalalla toteutetaan sukupuolisensitiiviseen ohjaukseen liittyviä keskustelunavauksia opetushenkilöstön kanssa. Hyvinvointiviikolla ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston opiskelijoille järjestettiin kuvabaareja. Kuvabaarien tavoitteena oli herättää opiskelijoita miettimään yhdenvertaisuutta koulutuksessa ja työelämässä. Tilaisuuksissa sovellettiin Learning cafe-keskustelumenetelmää siten, että kahvilapöydissä oli ajatuksia aktivoimassa kuvia kolmesta teemasta: ammatti ja sukupuoli, sukupuolten moninaisuus ja oikeus omiin rajoihin. Kuviin liittyivät teemasta kirjoittamaan aktivoivat kysymykset. Kuvabaariin osallistuvat opiskelijat kirjoittivat mietteitään kunkin kuvan pöytään. Myös joitakin henkilökunnan edustajia saatiin pöytien ääreen. Kuvat ja kysymykset herättivät keskustelua huomattavasti enemmän kuin mitä baarien kävijät kirjasivat pöytäliinoihin. Sukupuoli ja ammatti teemalla heräteltiin opiskelijoita miettimään, milloin sukupuolella on työssä merkitystä ja miten sukupuoli tulee näkyväksi työssä. Sukupuolisen moniulotteisuuden teema nosti esiin ajatuksia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemasta opiskelu- ja työyhteisössä. Oikeus omiin rajoihin teemalla nostettiin esiin ajatuksia seksuaalisesta häirinnästä ja keinoista puolustautua häirintätilanteessa. Humakin Tornion kampuksella hanke aloitettiin järjestämällä koulutustilaisuus koko henkilöstölle. Koulutuksen tavoitteena oli esitellä hanke henkilöstölle sekä avata Humakin odotukset ja tarpeet yhdessä hankehenkilökunnan kanssa. Keväällä 2010 Humakin henkilöstölle järjestetään toinen koulutuspäivä ja lisäksi käynnistetään erityisesti miespuolisia opiskelijoita tavoitteleva markkinointikampanja. Peräpohjolan Opistossa hanke aloitettiin kokeilemalla mopokorttia markkinointitavarana, jolla tavoitellaan miesopiskelijoita. Markkinointiin etsittiin myös uusia kanavia, ja päätettiin kokeilla Varusmies -lehteä miesten tavoittamisessa. Lisäksi Peräpohjolan Opistolla pohdittiin ja arvioitiin edellisten vuosien pääsykokeiden sisältöjä suhteessa tasa-arvoon. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tulevaa pääsykoetta pohdittiin tasa-arvon näkökulmasta, sillä yleensä keskustelu on pyörinyt ammatillisten asioiden ja ammatissa tarvittavien ominaisuuksien löytämisessä. Toki edelleen se on tärkeää, mutta Lapin Letkan myötävaikutuksella haluttiin laajentaa pääsykokeiden luonnetta, jotta se kohtelisi mahdollisimman tasapuolisesti kaikkia pääsykokeisiin kutsuttuja. EURA JÄRJESTELMÄ 6/12

7 Valintakokeeseen osallistuneista ja opiskelijaksi valituista on tehty pieni vertailu ja sen tuloksena voidaan sanoa, että syksyllä 2009 Nuva-tutkintoa aloittamassa oli totuttua enemmän poikaopiskelijoita. Tätä arviointia ja syitä tähän tullaan jatkossa pohtimaan enemmän. Peräpohjolan Opistossa arvioidaan jatkossa myös oppilaitoksesta eronneiden opiskelijoiden syitä ja sukupuolta. Keväällä 2010 oppilaitoksen henkilökunnalle järjestetään tasa-arvoon liittyvää koulutusta. Sallan kunnassa hanke aloitettiin keväällä 2009 järjestämällä sivistyslautakunnalle hankkeen esittely- ja tasaarvosuunnitelman laatimiseen liittyvä koulutustilaisuus. Tavoitteena on hankkeen puitteissa tehdä toimiva ja elävä tasa-arvosuunnitelma Sallan kunnan perusopetukselle ja lukiolle. Syksyllä 2009 Sallassa perustettiin työryhmä, jonka vastuulla tasa-arvosuunnitelman tekeminen on. Työryhmä on opettajista koostuva nelihenkinen työryhmä, jossa on opettajia eri kouluasteilta. Työryhmä kokoontui syksyn aikana kaksi kertaa ja sai tasa-arvosuunnitelman tekemisen käyntiin. Ryhmä muun muassa kartoitti Sallan perusopetuksen käsityö- ja valinnaisainevalintojen sukupuolijakaumia ja lukion valinnaisten kurssien sukupuolijakaumia. Lisäksi työryhmä suunnitteli tasa-arvokyselyn, joka on tarkoitus teettää yläkoulun ja lukion oppilaille Sallassa. Keväällä on tarkoitus järjestää Sallan kunnan opettajille koulutusta Letka - hankkeen puitteissa ja saada opettajien toimesta käyntiin tasa-arvokeskusteluita oppilaiden kanssa. Ajatuksena on ollut, että keskusteluiden yhteydessä oppilasryhmät voisivat tehdä tasa-arvoasiasta konkreettisen ja näkyvän esimerkiksi yhdessä suunniteltavien ja tehtävien julisteiden avulla. Näin hanke saataisiin ikään kuin eläväksi, ainakin koulujen luokkiin ja käytäville. Tasa-arvotyöryhmä kokee haasteellisena, kuinka saada oppilaat osallisiksi tasa-arvosuunnitelman tekemiseen ja kiinnostumaan tasa-arvoasioista yleisemminkin. Suunnitelmissa on, että tasa-arvosuunnitelman "tarkastaminen" ja mahdollisesti myös suunnitelman päivittäminen saataisiin osaksi jonkin lukion kurssin oppisisältöä, esimerkiksi aina toisen vuosikurssin keväällä. Lapin liitto on ottanut hankkeessa yhdeksi tavoitteekseen tasa-arvosuunitelman tekemisen työpaikalle Lapin liiton virastoon. Sellainen on aikaisemmin tehty vuonna 1998 ja henkilöstöltä sekä tasa-arvosuunnitelman tekijöiltä puuttui ajankohtainen tieto siitä mitä nykyaikaiselta tasa-arvosuunitelmalta edellytetään. Johtoryhmä nimesi virastoon työntekijöistä koostuvan tasa-arvosuuunnitelman työryhmän. Työryhmän käymä keskustelu on ollut mielenkiintoinen ja antoisa mutta toisaalta se kuvastanut sitä miten hahmottumaton tasa-arvokäsitys henkilöstön keskuudessa vielä on. Työryhmä päätti, että kokoonkutsuja kokoaa selvitykset miesten ja naisten tehtävien vaativuustasojen erosta ja palkoista sekä niiden eroista. Jonkinlaisen kompastuskiven tehtävien vaativuustasojen ja palkkojen jakautumisen vertailemiselle sukupuolten kesken asettaa se, että tehtävien vaativuustasoja ei ole määritelty. Selvityksessä joudutaan turvautumaan karkeaan vaativuusluokitteluun, joka perustuu tehtävän edellyttämään koulutustasoon ja EURA JÄRJESTELMÄ 7/12

8 lisäksi esimerkiksi siihen sisältyykö tehtävään tulosaluetiimin tms, vetämistä tai onko kysymyksessä esimiestehtävä. Lapin liitossa työryhmä päätti lisäksi että talven aikana tehdään viraston työntekijöiden keskuudessa kysely, jossa kannustetaan heitä kertomaan kokemuksistaan, vaikka nimettömänä, tasa-arvon toteutumisesta työpaikalla. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen jatkuu keväällä Lisäksi Lapin Letka -hanke on järjestänyt tasa-arvoon liittyviä tilaisuuksia Lapin liiton eri tiimeille. Myös vuonna 2010 Lapin liiton henkilöstölle järjestetään tasa-arvokoulutusta, joka tukee tasa-arvosuunnitelman laatimista. Lapin yliopisto toteuttaa hankkeen tutkimuksen. Yliopiston tutkijat ovat suhteuttaneet työvoimatilastoja valtakunnallisiin aineistoihin, ministeriön ohjeistuksiin ja lainsäädäntöön segregaation näkökulmasta. Aineistoista on löydettävissä ristiriitaisuuksia, joissa joillakin toimenpiteillä on taipumus ylläpitää sukupuolittuneita käytäntöjä. Syksyllä 2009 tarkasteluun on liitetty mukaan Kemijärven alueen kaksi työpaikkaa Arktos Group edustaen miesvaltaista ja Kela edustaen naisvaltaista työpaikkaa. Tarkoituksena on muodostaa malli ja kaavio työvoiman työllistymisestä Kemijärven alueella segregaation ja sukupuolivaikutusten arvioinnin näkökulmasta. Syksyllä 2009 on myös keskitytty tunnistamaan alueen, työn ja sukupuolen välisiä mekanismeja. Havainnoista on julkaistu tieteellinen artikkeli Naistutkimus - Kvinnoforskning lehdessä joulukuussa Tutkijat ovat lisäksi tehneet ymmärrettäväksi segregaatiokäsitettä ja sukupuolisokeita pisteitä luentojen ja esitelmien avulla. Lapin yliopiston toimenpiteiden kohteena ovat olleet Lapin yliopiston perus- ja jatko-opiskelijat, Lapin Letkan kumppanit sekä yliopistojen ja korkeakoulujen henkilöstöhallinnosta vastaavat. Tutkimustulokset julkaistaan keväällä Tällöin saadaan ohjeet TE-toimistojen ohjauskäytäntöihin ja yritysten rekrytointikäytäntöihin. Tämän jälkeen sovitaan seuraavat tutkimukselliset tavoitteet tutkimussuunnitelman mukaisesti. Lapin Letka -hanke on järjestänyt niin hankkeen toteuttajille kuin muillekin hankkeen kohderyhmään kuuluville toimijoille tasa-arvoon liittyviä koulutuksia ja tilaisuuksia sekä pitänyt tasa-arvoasioita esillä maakunnallisissa (esim. Lapin aluekehityspäivät) ja valtakunnallisissa tapahtumissa (EDUCA -messut). Hankkeen järjestämiin koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin on suhtauduttu eri organisaatioissa varsin myönteisesti, mutta usein kuitenkin herää kysymys, miksi tasa-arvoa käsitellään vain sukupuolinäkökulmasta, eikä laajemmin yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Lisäksi tasa-arvon edistämiseen kaivataan hyvin konkreettisia työvälineitä, joita voi olla vaikea löytää. Hankkeen tavoitteena on kuitenkin kehittää välineitä ja toimintatapoja, joiden avulla tasa-arvon edistäminen saataisiin luonnolliseksi osaksi organisaatioiden toimintaa. Osatoteuttajatoimintamallilla tämä on mahdollista, koska näin jokaisessa mukana olevassa organisaatiossa tehdään tasa-arvotyötä omassa jokapäiväisessä toiminnassa ja vahvistetaan ja laajennetaan samalla organisaation tasa-arvo-osaamista. Hankkeessa on myös tehty selvitys vertikaalisesta segregaatiosta kuntien luottamustehtävissä. Lapin kunnissa on puheenjohtajan tehtävissä toimivia luottamushenkilöitä 205. Heistä on naisia 50 (25%) ja miehiä EURA JÄRJESTELMÄ 8/12

9 155 (75%). Vertikaalinen segregaatio on Lapissa edelleen varsin jyrkkää. Hankkeessa on selvitetty myös Lapin kuntien tasa-arvosuunnitelmia (tilanne syksyllä 2008). Lapin 21 kunnasta 11 on tasa-arvosuunnitelma ja 10:stä lain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma puuttuu. Nämä selvitykset toimivat pohjana kuntien kanssa tehtävälle työlle. Kunnille on suunnitteilla koulutus, jonka aikana kunnat päivittävät tai laativat henkilöstöpoliittiset tai palveluja koskevat tai oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmat tarpeidensa mukaan. Hankkeessa on lisäksi kartoitettu (kevät 2009) Lappilaisten oppilaitosten (joita laki velvoittaa tekemään oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman) tasa-arvosuunnitelmia; 37 oppilaitoksesta 13:llä on tasaarvosuunnitelma. Kartoituksessa annettiin oppilaitoksille sähköpostitse vinkkejä tasa-arvosuunnitteluun ja tarjottiin Lapin Letkan tukea tasa-arvotyöhön. Hankkeen toimintaan on osallistunut vuonna 2009 yhteensä 405 henkilöä, joista naisia oli 189. Hankkeen toiminta (infot) on koskenut lisäksi 631 muuta henkilöä. Hanke on järjestänyt yhteensä 16 koulutustilaisuutta ja useita tasa-arvotunteja Ounasvaaran ja Napapiirin ylästeilla sekä useita infoja hankkeesta eri toimijoille. Vuoden 2009 aikana hankkeessa on kertynyt yhteensä 124 koulutus/muuta henkilötyöpäivää. 10. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektin toimenpiteet ovat oppilaitosten osalta keskittyneet tänä vuonna paljolti markkinoinnin kehittämiseen, minkä takia hankkeen kilpailuttamalla mainostoimistolla teetettiin markkinointiselvitys. Selvitys on työkalu markkinoinnin pitkäaikaiseen kehittämiseen tasa-arvon näkökulmasta kyseisissä oppilaitoksissa. Mainostoimisto on laatinut myös alustavan suunnitelman hankkeen toteuttajaoppilaitosten yhteismarkkinointikampanjasta. Yhteismarkkinoinnin toteuttaminen ei kuitenkaan lähtenyt liikkeelle, koska kaikki toimijat eivät nähneet tässä markkinointitavassa itselleen lisäarvoa. 11. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projekti on edistänyt oppilaitosten markkinoinnin tasa-arvoisuutta niissä oppilaitoksissa, joissa tämä työ on ehtinyt lähteä käyntiin. Esimerkiksi Lapin ammattiopistolla on uudistettu metsäkoneenkuljettajan koulutusohjelman ja talonrakennuksen koulutusohjelman markkinointia siten, että se houkuttelee opiskelemaan myös tyttöjä. Molemmissa koulutusohjelmissa on suunniteltu yhdessä mainostoimiston ja Lapin ammattiopiston markkinointisuunnittelijan kanssa julisteet, joiden pohjaksi on haastateltu esimerkiksi ainokaisasemassa olevia opiskelijoita, alojen opettajia ja työelämän edustajia. Lisäksi oppilaitoksen markkinointimateriaali tullaan käymään hankkeen aikana läpi laajemmin tasa-arvon näkökulmasta. Näin tasa-arvonäkökulma saadaan juurrutettua luonnolliseksi osaksi oppilaitoksen markkinointia. Peräpohjolan Opistossa taas on kokeiltu markkinointimateriaalia ("mopokortti"), jolla pyritään herättämään miesten kiinnostus alalle. Lisäksi Peräpohjolan Opistossa on kokeiltu uusia markkinointikanavia (Varusmies -lehti). EURA JÄRJESTELMÄ 9/12

10 Lisäksi osa hankkeessa mukana olevista oppilaitoksista ja organisaatioista on jo käynnistänyt tasaarvosuunnitelmien laatimisen, mikä tekee näkyväksi organisaation tasa-arvotilanteen ja tulee vaikuttamaan tasa-arvoa edistävien toimenpiteiden toteuttamiseen. Tasa-arvosuunnitelmaprosessi tuo organisaatioon tasaarvo-osaamista ja tietoa tasa-arvosta. Hankkeessa on järjestetty myös työvoimapoliittisia koulutuksia, jotka suunnitellaan yhdessä Lapin Ely - keskuksen ja TE-toimistojen kanssa. Lapin Ely -keskus hankkii koulutukset ja vastaa niistä. Koulutusten tavoitteena on rohkaista miehiä ja naisia hakemaan omalle sukupuolelleen epätyypillisille aloille ja antaa hyvä pohja lähteä opiskelemaan/työskentelemään näille aloille. Vuonna 2009 on toteutettu Miehiä hoivaalalle -valmentavakoulutus (10V) Rovaniemellä ja Rakennusalan perustutkinto naisille käynnistyi Ylitorniolla marraskuussa. Hanke on lisäksi herättänyt tasa-arvoon liittyvää keskustelua eri foorumeissa kuten koulutus- ja työelämätapahtumissa, joihin se on osallistunut sekä sellaisissa foorumeissa, jotka eivät ole varsinaisesti mukana hankkeen toiminnassa. Lapin yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa on tarkoituksena muodostaa malli ja kaavio työvoiman työllistymisestä Kemijärven alueella segregaation ja sukupuolivaikutusten arvioinnin näkökulmasta. Tutkimuksen havainnoista on julkaistu tieteellinen artikkeli Naistutkimus - Kvinnoforskning lehdessä joulukuussa Tutkijat ovat lisäksi tehneet ymmärrettäväksi segregaatiokäsitettä ja sukupuolisokeita pisteitä luentojen ja esitelmien avulla. Hankkeessa tehty selvitys Lapin luottamuselinten puheenjohtajuuksista on tehnyt näkyväksi näiden tehtävien sukupuolijakoa, josta uutisoitiin Lapin Kansassa keväällä Lisäksi hankkeessa on tehty selvitys Lapin kuntien tasa-arvosuunnitelmista, joista myös uutisoitiin Lapin Kansassa. 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Projekti on edistänyt oppilaitosten markkinoinnin tasa-arvoisuutta niissä oppilaitoksissa, joissa tämä työ on ehtinyt lähteä käyntiin. Esimerkiksi Lapin ammattiopistolla on uudistettu metsäkoneenkuljettajan koulutusohjelman ja talonrakennuksen koulutusohjelman markkinointia siten, että se houkuttelee opiskelemaan myös tyttöjä. Molemmissa koulutusohjelmissa on suunniteltu yhdessä mainostoimiston kanssa julisteet, joiden pohjaksi on haastateltu esimerkiksi ainokaisasemassa olevia opiskelijoita, alojen opettajia ja työelämän edustajia. Lisäksi oppilaitoksen markkinointimateriaali tullaan käymään läpi laajemmin tasaarvon näkökulmasta. Lapin ammattiopiston markkinointisuunnittelija on ollut tiiviisti mukana alojen markkinoinnin kehittämisessä. Näin tasa-arvonäkökulma saadaan juurrutettua luonnolliseksi osaksi oppilaitoksen markkinointia. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto Lappia järjestivät Hyvinvointiviikolla ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston opiskelijoille kuvabaareja. Kuvabaarien tavoitteena oli herättää opiskelijoita miettimään yhdenvertaisuutta koulutuksessa ja työelämässä. Tilaisuuksissa sovellettiin Learning EURA JÄRJESTELMÄ 10/12

11 cafe-keskustelumenetelmää siten, että kahvilapöydissä oli ajatuksia aktivoimassa kuvia kolmesta teemasta: ammatti ja sukupuoli, sukupuolten moninaisuus ja oikeus omiin rajoihin. Kuviin liittyivät teemasta kirjoittamaan aktivoivat kysymykset. Kuvabaariin osallistuvat opiskelijat kirjoittivat mietteitään kunkin kuvan pöytään. Myös joitakin henkilökunnan edustajia saatiin pöytien ääreen. Kuvat ja kysymykset herättivät keskustelua huomattavasti enemmän kuin mitä baarien kävijät kirjasivat pöytäliinoihin. Sukupuoli ja ammatti teemalla heräteltiin opiskelijoita miettimään, milloin sukupuolella on työssä merkitystä ja miten sukupuoli tulee näkyväksi työssä. 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeen avulla käynnistetyt markkinoinnin kehittämistoimenpiteet synnyttävät oppilaitoksiin pysyviä käytäntöjä ja materiaaleja. Esimerkiksi uudet julisteet (metsäkoneenkuljetuksen ja talonrakennuksen koulutusohjelmat) on suunniteltu siten, että niitä voidaan hyödyntää vielä vuosienkin päästä. Myös opiskelijoille suunnitellut tasa-arvokampanjat ovat uusittavissa ja sovellettavissa muissa oppilaitoksissa (esim. kuvabaarit). Oppilaitosten markkinoinnin avuksi laadittu markkinointiselvitys on kyseisten oppilaitosten käytettävissä vuosia eteenpäin. Oppilaitosten markkinoinnista huolehtivat henkilöt ovat mukana hankkeeseen liittyvissä markkinointitoimenpiteissä ja vastaavat tasa-arvoisen markkinoinnin toteutumisesta myös jatkossa. Hankkeen aikana käynnistetty tasa-arvosuunnitelmaprosessi jatkuu myös hankkeen jälkeen. Organisaatiot ovat perustaneet tasa-arvotyöryhmät, jotka vastaavat tasa-arvosuunnitelman laatimisesta ja käytännön toteuttamisesta. Lapin Letka -hanke tukee suunnitelmien laatimista siten, että tasa-arvotyöryhmät omaksuvat prosessin mahdollisimman hyvin ja pystyvät tekemään työn jatkossa itsenäisesti. Hankkeelle valmistuneet nettisivut on suunniteltu siten, että ne tarjoavat ennenkaikkea lappilaisille ajankohtaista ja hyödyllistä tietoa tasa-arvosta. Sivut toimivat jollakin tasolla myös hankkeen päättymisen jälkeen, sillä ne siirtyvät silloin Lapin ammattiopiston sivustolle. Eli sivustolle kerätty ja tuotettu materiaali ei katoa hankkeen päättymisen jälkeen. Myös hankkeen yleisesite on laadittu siten, että se toimii vuosia pienenä tietopakettina tasa-arvosta laajalle kohdeyleisölle. Hankkeessa syntynyt yleishyödyllinen materiaali kuten koulutusmateriaali, kyselylomakkeet, selvitykset ja tutkimukset ovat kaikkien hyödynnettävissä. Materiaalit tulevat olemaan saatavilla esimerkiksi nettisivuilla, julkaisuina tai sähköpostilla toimitettavina. Hankkeessa toteutettu tutkimus taas tuottaa tutkimustuloksia, joita voidaan hyödyntää laajasti. Keväällä 2010 julkaistaan Lapin yliopiston tutkimukseen perustuvat ohjeet yritysten rekrytointikäytäntöihin ja työvoimaneuvojien ohjauskäytäntöihin sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen näkökulmasta. EURA JÄRJESTELMÄ 11/12

12 Päiväys ja allekirjoitus Heli Kiemunki Projektisuunnittelija EURA JÄRJESTELMÄ 12/12