New Approaches to Independent Living

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "New Approaches to Independent Living"

Transkriptio

1 New Approaches to Independent Living

2 Uusia näkökulmia itsenäiseen elämään Käsikirja hyvistä käytännöistä kuudessa Euroopan maassa Esipuhe Niinkin äskettäin kuin viisikymmentä vuotta sitten yhteiskunta odotti, että oppimisvaikeuksista kärsivät henkilöt eläisivät elämänsä eristettyinä laitoksiin sen sijaan, että he olisivat eläneet perheittensä kanssa tai itsenäisesti muiden yhteiskunnan jäsenten joukossa. Perheet johtivat 1960-luvulla liikettä näiden laitosten sulkemiseksi, ja hallituksen ohjelmat alkoivat painottaa aikaisempaa enemmän vammaisten ihmisten näkemistä tasa-arvoisina kansalaisina luvulla luotiin lainsäädäntöä sairaala- ja laitospaikkojen vähentämiseksi ja ihmisten uudelleensijoittamiseksi lähiyhteisöön. Englannin viimeinen pitkäaikaislaitos suljettiin vuonna Nuorille, joilla ei ole vammoja, eteneminen kohti itsenäisyyttä on luonnollinen ja keskeinen osa siirtymävaihetta aikuisuuteen. Sitä ajaa usein eteenpäin nuoren halu elää omaa elämäänsä missä hän haluaa ja kenen kanssa haluaa. Tämän päivän nuorilla, joilla on oppimisvaikeuksia/vammaisuutta, on täsmälleen samat tavoitteet. Heidän kommenttinsa antavat ymmärtää, että nämä tavoitteet ovat samansuuntaisia kuin heidän vammattomilla ikätovereillaan. Monet nuoret, joita kohtaan collegessa, katsovat työllistymisen ja itsenäisen elämän olevan olennainen osa aikuiselämää. Joissain heidän kommenteissaan ilmaistaan seuraavaa: Haluan käydä ulkona ystävieni kanssa Haluan valita omat vaatteeni Haluan oppia ajamaan autoa Haluan poikaystävän/tyttöystävän Haluan mennä naimisiin ja perustaa perheen Haluan oman kodin Haluan käydä yökerhossa

3 Paikallishallinnossa ymmärretään tarve suunnitella aikuiselämää ja valmistautua siihen, ja paikallishallinnon toimijat ovat toteuttaneet monia tutkimuksia itsenäiseen elämään pyrkivien, oppimisvaikeuksista/vammoista kärsivien nuorten näkemyksistä. Näistä itsenäisen elämän saavuttamista koskevista keskusteluista ei kuitenkaan johdonmukaisesti seuraa toimintasuunnitelmia tai tarvittavan tuen järjestämistä, jotta nuoren tavoitteet ja toiveet saataisiin täytettyä. Koulutus on avainasemassa, kun luodaan perustaa nuoren onnistuneelle siirtymiselle aikuiselämään. Yli 16-vuotiaille tarkoitetut jatkokoulutuskurssit tarjoavat opinto-ohjelmia, joissa voi kehittää asumistaitoja lähityhteisössä. Näiden toteuttamiseen osallistuu joukko erilaisia ammattilaisia, ja niissä työskennellään yhdessä vanhempien/huoltajien kanssa heidän poikansa/tyttärensä itsenäisyyden edistämiseksi. Positiivisten aikuisiän ihmissuhteiden ja hyvän sosiaalisen elämän kehittäminen ovat myös avaintekijöitä onnistuneessa integroitumisessa nuoren lähiyhteisöön. Tätä edistää usein mahdollisuus osallistua lähiyhteisön projekteihin, työkokemus ja yritystoimintaan osallistuminen. Joskin on selvää, että paikallishallinto ja koulutussektori tekevät paljon työtä lisätäkseen oppimisvaikeuksista/vammoista kärsivien nuorten mahdollisuuksia aikaisempaa suuremman itsenäisyyden saavuttamiseen, vastassa on edelleen monia esteitä, eikä lopputuloksista aikuiselämässä ole varmuutta. Tämä projekti ryhtyy määrittelemään ja jakamaan hyviä käytäntöjä Euroopassa ja selvittämään, miten oppimisvaikeuksista/vammoista kärsiviä nuoria voidaan voimaannuttaa saavuttamaan enemmän valinnan mahdollisuuksia ja määräysvaltaa omassa elämässään. Tämä sallisi heidän saavuttaa tavoitteensa aikaisempaa itsenäisemmästä elämästä. Mary Smith Head of Skills development City College Plymouth

4 Luku 1 Alkuvaiheen arviointi ja diagnosointi City College Plymouth on toisen asteen jatkokoulutusta tarjoava oppilaitos, joka tarjoaa opetusta alkutasolta ammattilaisille suunnattuihin kursseihin ja jatkotutkintoihin. Opetettaviin aihealueisiin kuuluvat taide ja media, talous, rakennus, kasvatus, tekniikka, terveydenhuolto, tietoteknologia, majoitus, matkailu ja turismi, hiusten- ja kauneudenhoito, luonnontiede sekä valmistautuminen työhön ja elämään. Collegen Skills Development -osasto tarjoaa koko- ja osa-aikaisia kursseja opiskelijoille, joilla on oppimisvaikeuksia/vammoja, valmistaakseen heitä työhön ja aikuiselämään. Näitä palveluja tarjotaan neljässä eri paikassa, ja mukana on vastikään lisätty uusi rakennus, Monterey House, joka tarjoaa räätälöityä palvelua oppijoille, joilla on autismin kirjon häiriöitä, ja joille collegen muut tilat eivät ole saavutettavia, koska he ovat hyvin herkästi ahdistuvia. Kaikkien kokopäiväisten kurssien opetussuunnitelma tarjoaa yksilöllisesti räätälöidyn lukujärjestyksen turvallisessa ja strukturoidussa ympäristössä, painottaen taitoja sosiaalisen vuorovaikutuksen, itsenäisen elämän ja työllistettävyyden alueilla. Opiskelijoiden on mahdollista päästä kokeilujaksoille muilla collegen opintolinjoilla kykyjensä mukaan, sellaisten ammatillisten taitojen alueilla kuin moottoajoneuvot, vähittäismyynti, puutarhanhoito sekä majoitus ja ruoanvalmistus. Työkokemus muodostaa olennaisen osan opetusohjelmasta, ja sitä järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Valtava osa oppimisesta ja opiskelijan kehittymisestä syntyy osallistumisesta lähiyhteisön toimintaan, kulttuurikokemuksista, liikunnallisista haasteista, tiimin rakentamisesta; Ten Tors, Duke of Edinburgh Award, fyysisistä aktiviteeteista; vesiurheilusta, suunnistamisesta jne. Collegessa tapahtuvat aktiviteetit muodostavat merkittävän osan arviointiprosessista. Tämä kokemuksesta oppiminen on olennaisen tärkeää oppimisvaikeuksista/vammoista kärsivien oppijoiden kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta. Project Search on yhteistyöhanke, jossa ovat mukana City College Plymouth, PLUSS, NHS ja Serco, ja jota toteutetaan paikallisessa sairaalassa. Opiskelijat osallistuvat siihen viitenä päivänä viikossa, ja heillä on harjoittelujaksoja sairaalan todellisissa työympäristöissä. Näistä he saavat opintopisteitä APT:n kautta, saavuttaen edistymistä kuvaavan todistuksen (Diploma in Progression). Opiskelijat valitsevat laajasta

5 valikoimasta harjoittelupaikkoja, sovittaen taitojaan yhteen niiden taitojen kanssa, joita työtehtävien suorittaminen vaatisi. Ikähaarukka on v, jaettuna kokopäiväisiin, yli 16-vuotiaiden ryhmiin ja osapäiväisiin, yli 19-vuotiaiden ryhmiin. Meneillään olevan lukukauden aikana kursseille osallistuu 83 kokopäiväisesti ja 45 osapäiväisesti opiskelevaa opiskelijaa. Kurssien järjestämisestä vastaa opetussuunnitelmasta vastaava johtaja (Head of Curriculum), opintolinjan johtaja (Head of Academy) sekä heitä tukevat kolme kurssien johtajaa. Toteutuksesta vastaava tiimi muodostuu 18 tutorista, yhdestä työharjoittelukoordinaattorista, yhdestä mentorista, yhdestä turvallisuusvastaavasta ja 30 koulunkäyntiavustajasta. 71 % opiskelijoista on vammaisia, ja 86 %:lla on oppimisvaikeuksia. Arviointi ja diagnosointi Skills Development käyttää RARPA -prosessia tukeakseen aloittavien opiskelijoiden tehokasta opettamista ja oppimista sekä parantaakseen oppimisen myötä tapahtuneen edistymisen mittaamista. Tämä on erityisen hyödyllistä opetusohjelmissa, joista ei saa virallisia opintopisteitä. Lyhenne RARPA tulee sanoista Recognition And Recording of Progress and Achievement, Edistymisen ja saavutusten tunnistaminen ja kirjaaminen. RARPA on viisivaiheinen prosessi: 1. Tavoitteet, jotka ovat yksittäisen oppijan tai oppijaryhmän kannalta sopivia [selkeästi ilmaistut tavoitteet]. 2. Alkuvaiheen arviointi oppijan lähtötason määrittelemiseksi. 3. Sopivan haasteellisten oppimistavoitteiden määritteleminen: alkuvaihe, uudelleen määritelty ja tarkistettu. 4. Edistymisen ja saavutusten tunnistaminen ja kirjaaminen ohjelman aikana [formatiivinen arviointi]: tutoreiden oppijoille antaman palaute, oppijoiden itsereflektio ja tilannekatsaukset edistymisestä. 5. Oppijan itsearviointi ohjelman lopussa: katsaus edistymiseen ja saavutuksiin kokonaisuutena. 1. Tavoitteet, jotka ovat yksittäisen oppijan tai oppijaryhmän kannalta sopivia [selkeästi ilmaistut tavoitteet]

6 Koulun tarjontaa koskevaa tietoa tarjotaan perheille ja huoltajille koulun, ammatinvalinnan ohjaajien, tiedotustapahtumien, keskustelufoorumien jne. kautta, kun nuori käy kahta viimeistä vuottaan koulua. Collegen ja koulun välinen yhteistyökoordinaattori osallistuu nuoren tilannetta koskevaan keskusteluun, jos hänet kutsutaan mukaan. Tässä tapaamisessa voidaan keskustella collegen oppisisällöistä ja siellä tarjottavasta tuesta. Perheenjäseniä ja huoltajia kutsutaan vierailemaan collegessa, jotta he voivat silmäillä toimintaympäristöä ja tavata henkilökuntaa ja opiskelijoita. Nuoren tarpeista keskustellaan yksityiskohtaisesti vanhempien kanssa, erityisesti siitä, minkä tasoista tukea tarvitaan onnistuneeseen kurssin suorittamiseen. Opiskelijoille järjestetään kokeilupäiviä, yleensä kevätlukukaudella, jotta nuori saa tilaisuuden työskennellä collegen tutoreiden ja tukityöntekijöiden kanssa sekä muiden oppijoiden rinnalla. Koulun henkilökunta osallistuu näihin vierailuihin, ja he pystyvät tarjoamaan olennaisen tärkeää tietoa akateemisista taidoista ja tukitarpeista, jotta nämä voidaan huomioida tulevien opetusohjelmien suunnittelussa. Tämä on hyvä ajankohta saada tietoa asioista, joista nuori pitää tai ei pidä, jotta siirtymävaihe voidaan tehdä niin sujuvaksi kuin mahdollista. Matkajärjestelyt ovat aina yksi vanhempien huolenaiheista, sillä heidän täytyy tehdä hakemus paikallisviranomaisille järjestääkseen saattajan matkalle. Tämä voi olla kallista, opiskelijan iästä riippuen, ja sitä tarjotaan yleensä vain silloin kun nuori asuu collegen lähialueella, joskin vanhemmat voivat hakea päätökseen muutosta, jos he voivat perustella tarpeen saada opetusta juuri tietyssä oppilaitoksessa. Jos nuori ja hänen vanhempansa/huoltajansa kokevat, että kurssi vastaa nuoren tarpeita, mielenkiinnon kohteita ja pyrkimyksiä, nuorelle tarjotaan opiskelupaikkaa, kun muodollinen haastattelu on ensin käyty onnistuneesti läpi. 2. Alkuvaiheen arviointi oppijan lähtötason määrittelemiseksi Osallistuminen kokeilupäiviin ja kurssia edeltävä haastattelu tarjoavat tutoreille lähtötason tietoa arviointiin. Tämä merkitsee olennaisen tärkeää tietoa aikaisemmista oppimiskokemuksista, suoritetuista oppimääristä, mielenkiinnon kohteista, tukitarpeista ja mieluisimmasta tavasta kommunikoida. Jotkut oppijat ovat kuitenkin saattaneet siirtyä muusta asuinyksiköstä tai eri paikkakunnalta, usein ilman näitä olennaisia tietoja, missä tapauksessa on toteutettava yksityiskohtaisempi alkuvaiheen arviointi. Tutorit toteuttavat yksityiskohtaista alkuvaiheen arviointia useilla eri keinoilla induktiojakson aikana. Tämä tapahtuu yleensä uuden kurssin kahden ensimmäisen viikon kuluessa. Jotkut tutorit kirjaavat mieluiten havaintojaan henkilöistä samalla kun nämä osallistuvat päivittäisiin tehtäviin ja aktiviteetteihin. Jotkut tutorit taas käyttävät mieluiten tarkistuslistoja ja valmiita kartoituslomakkeita arvioidessaan oppijoita. Joidenkin oppijoiden kohdalla luku-, lasku- ja kommunikointitaidot voidaan arvioida tekemällä käynti college ruokalaan, missä oppija voi valita juoman listalta, ottaa selvää

7 sen hinnasta ja valita sopivat kolikot sen maksamiseen. Henkilökunta havainnoi kommunikointitaitoja toiminnan aikana, määritellen oppijalle mieluisimman tavan kommunikoida. Muita aktiviteetteja saattaisivat olla bussimatka paikalliseen ostoskeskukseen, keilaaminen, urheilutapahtumat tai opetukselliset vierailut paikallisiin kohteisiin. Työntekijät rakentavat havaintojen perusteella oppijasta profiilin, ja käyttävät tätä jakaakseen tietoa työntekijätiimin kanssa. Joillekin opiskelijoille, joiden tarpeet ovat monitahoisia, tätä profiilia käytetään siirtymäpassin kehittämiseen, ja siihen sisältyy valokuvia, symboleja ja tekstiä, joilla jaetaan henkilölle mieluisiin/vastenmielisiin asioihin ja tarpeisiin liittyvät avainasiat. Se kehitetään sellaisten henkilöiden kanssa, jotka tuntevat oppijan hyvin, ja painopiste on oppimisessa ja saavutuksissa. Siitä tulee työstettävä asiakirja, ja se muuttuu kun oppija tutustuu paremmin elämään collegessa tai kun hänen tarpeensa muuttuvat. On olennaisen tärkeää, että tätä asiakirjaa päivitetään säännöllisesti, koska tämä on ajanjakso, jolloin oppijat käyvät läpi fyysisiä ja emotionaalisia muutoksia, ja työntekijöiden on tunnistettava nämä muutokset ja reagoitava niihin asianmukaisesti. Tutorit ja tukityöntekijät kirjaavat muistiin kaikki alkuvaiheen arviointien tulokset, jotta niitä voidaan käyttää prosessin seuraavan vaiheen ohjaamiseen. 3. Sopivan haasteellisten oppimistavoitteiden määritteleminen: alkuvaihe, uudelleen määritelty ja tarkistettu. Alkuvaiheen arviointijakson jälkeen työntekijätiimi keskustelee siitä, miten kukin oppija pärjää collegeopintojensa aikataulun kanssa, huomioiden vaikeudet, joita oppijoilla saattaa olla kuten myös tähänastiset saavutukset. Seuraavaksi kullekin oppijalle kirjoitetaan yksilöllinen oppimissuunnitelma, johon sisältyy oppijan tarpeisiin ja tavoitteisiin suhteutettu päätavoite, sekä suhteellisen yleisluontoiset pitkän aikavälin tavoitteet, jotka kytkeytyvät oppiaineiden pääalueisiin, kommunikointitaitoihin, sosiaalisiin taitoihin ja käyttäytymiseen, luku- ja laskutaitoon sekä työskentelytaitojen kehittämiseen. Näistä tavoitteista yleensä keskustellaan ja sovitaan vanhempien/huoltajien kanssa, ne päivitetään kerran vuodessa, ja edistyminen kirjataan muistiin. Yksityiskohtaisempia osatavoitteita asetetaan kutakin kurssin jaksoa kohden, ja näitä päivitetään säännöllisesti oppijan henkilökohtaisen tutorin kanssa. Oppija osallistuu täysivaltaisesti

8 koko prosessiin, ja häntä rohkaistaan ja tuetaan pohtimaan saavutuksiaan ja suunnittelemaan seuraavia vaiheita. 4. Edistymisen ja saavutusten tunnistaminen ja kirjaaminen ohjelman aikana [formatiivinen arviointi]: tutoreiden oppijoille antaman palaute, oppijoiden itsereflektio ja tilannekatsaukset edistymisestä Oppijan matka jatkuu kullekin oppijalle räätälöityä ohjelmaa seuraten. Tämä ohjelma koostuu yhdistelmästä luku- ja laskutaitoja, arkielämän taitoja, itsenäisen elämän taitoja, henkilökohtaista kehittymistä ja työskentelytaitoja. Skills Development -linjan työntekijät käyttävät monia menetelmiä kuvaillakseen oppijoiden edistymistä ja saavutuksia sekä varmistavat oppijoiden osallisuuden koko prosessin ajan. Tuntisuunnitelmia käytetään päivittäiseen edistymisen kirjaamiseen, ja aina kun se on mahdollista, oppijoita rohkaistaan ja tuetaan kirjaamaan oma itsearviointinsa ja pohdintansa. Oppijoilla, joiden tarpeet ovat vaativampia ja monitahoisempia, mukaan lukien autismin kirjon häiriöt, voi olla vaikeuksia ilmaista näkemyksiään, ja heiltä voi puuttua myös itseluottamusta mielipiteidensä kertomiseen. Tutorit tekevät parhaansa löytääkseen vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä mahdollistaakseen täyden osallisuuden, mutta tämä voi olla haasteellista, eikä tässä aina onnistuta. Kommunikoinnin apuvälineitä, kuten Makaton -merkkejä, symboleja ja Big Mac -laitteita käytetään tuettaessa oppijoita antamaan myönteinen tai kielteinen vastaus kysymykseen. Big Mac -laitteita voidaan käyttää myös etukäteen äänitetyn viestin kanssa verbaalisiin kysymyksiin vastattaessa, mikä sallii oppijan antaa oman panoksensa session. Valokuvien ja videoiden avulla talletettu tieto on äärimmäisen arvokasta mieleen palauttamisen kannalta oppijoiden tilannekatsauksia tehtäessä. Sattumalta tapahtuvan tai suunnittelemattoman oppimisen kirjaaminen on myös tärkeä. Sen ymmärtäminen, että oppimista voi tapahtua muodollisissa ja epämuodollisissa asiayhteyksissä, ja näiden tapahtumien kirjaaminen niiden tullessa vastaan täydentää räätälöityä lähestymistapaa oppimiseen. Nämä havainnot voivat tukea uusien tavoitteiden ja oppimisstrategioiden kehittämistä. Esimerkiksi oppijoiden havainnointi lounasaikaan voi näyttää, millä tavalla he haluaisivat olla muiden kanssa vuorovaikutuksessa. Nämä suunnittelemattomat havainnot tuottavat arvokkaita todisteita edistymisestä sekä auttavat tunnistamaan kehitettäviä alueita. Oppimista tukevat avustajat tuntevat oppijat hyvin ja rohkaisevat näitä läpi koko opintoohjelman. He työskentelevät hyvin tiiviisti oppijan kanssa ja pystyvät havaitsemaan pienetkin muutokset käyttäytymisessä. He ovat erittäin tärkeitä oppijan matkan jokaisessa vaiheessa. Relevanttia tietoa välitetään tutoreille viikoittaisissa tiimitapaamisissa uusien tavoitteiden ja strategioiden asettamiseksi.

9 Oppijat osallistuvat viikoittaisiin tutorryhmiin ja kolmeen muodolliseen tilannekatsaustapaamiseen tutoreiden kanssa seuraavien askeleidensa suunnittelemiseksi. Vanhemmat kutsutaan tapaamaan tutoreita ja keskustelemaan oppijan edistymisestä kaksi kertaa vuodessa, ensin syyslukukaudella sen varmistamiseksi, että kaikki sujuu hyvin, ja uudelleen keväällä saavutusten jakamiseksi ja seuraavien askeleiden suunnittelemiseksi. Vanhemmat ovat tervetulleita tapaamaan työntekijöitä milloin tahansa, jos he haluavat keskustella ongelmista tai huolen aiheista. 5. Oppijan itsearviointi ohjelman lopussa: katsaus edistymiseen ja saavutuksiin kokonaisuutena Viimeisessä oppijan tilanteen katsauksessa on tehtävä päätöksiä tulevista reiteistä eteenpäin. Tutorit tarjoavat yksityiskohtaista tietoa oppijan matkasta, koostuen yhteenvetoarvioinnista oppijan tavoitteiden kuvailemiseksi, tarjoten kaikenkattavan katsauksen edistymiseen ja näyttöä saavutuksista, jotka ovat oppijalle itselleen merkityksellisiä. Näytön tulisi osoittaa, miten oppimisohjelmat ovat kohdanneet oppijat pyrkimykset ja sallineet hänen kehittää henkilökohtaisia, sosiaalisia ja työllistymistaitojaan tullakseen aikaisempaa itsenäisemmäksi arkielämässä. Vanhemmat/huoltajat, sosiaalipalvelut ja ammatinvalinnanohjaajat osallistuvat kaikki tähän prosessiin sen varmistamiseksi, että nuoren henkilön elämästä tehdään realistisia ja asianmukaisia päätöksiä, mutta oppijan omat näkemykset ja pyrkimykset otetaan huomioon kaikissa tilanteissa. Ateena EDRA" on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka tarjoaa mielenterveys- ja oppimisvaikeusalojen asiantuntijapalveluja Attican länsiosassa. Se perustettiin vuonna Social Cooperative Action for Vulnerable Groups -organisaatio (S.C.A.V.G) tarjoaa emotionaalista ja käytännöllistä tukea henkilöille, joilla on mielenterveyden ongelmia, aikuisille, joilla on kognitiivisia toimintarajoitteita, sekä oppimisvaikeuksista kärsiville lapsille. Seuraavat esimerkit kuvailevat miten alkuvaiheen arviointi ja diagnosointi toteutetaan kolmella erilaisella EDRA:n toiminnan alueella. Alkuvaiheen arviointi ja diagnosointi EDRA alue 1

10 Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä ennen kuin he saapuvat teille? Arviointi perustuu kriteereihin, jotka määrittelemme aluksi, kuten: A) ikäryhmä B) patologia ja vammaisuuden aste C) sukupuoli E) hakijoiden profiilit suhteessa olemassa olevaan tiimiin ja huoltajien profiiliin F) hakija vierailee yksikössä nähdäkseen, tunteeko hän sopivansa siellä joukkoon G) hakijat täyttävät lomakkeen, jossa kysytään henkilökohtaista ja henkilöhistoriaan liittyvää tietoa tieteellisen arvioinnin tekemiseksi yllä mainituista tekijöistä Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä heidän aloittaessaan kurssin? Arviointi tekevät seuraavat: A) palvelujen käyttäjän yhteyshenkilö, jonka nimittää tutkimusvirkailija yhteistyössä yksikön johtajan kanssa B) monitieteellinen hoitotyöryhmä C) lomake, joka täytetään henkilön edistymisen kirjaamiseksi emotionaalisella tasolla, taidoissa, liikkumiskyvyssä, sosiaalisuudessa jne. E) kaikki yllä olevat arvioidaan ja muokataan uusien tavoitteiden kehittämiseksi, arvioitavan henkilön osallistuessa prosessiin. Miten seuraatte edistymistä? Henkilöiden edistymistä seurataan: A) täyttämällä lomakkeita, jotka koskevat yksilö- ja kollektiivista toimintaa, johon henkilö osallistuu B) kuuden kuukauden yksilöllisen hoidon lomakkeella, joka meillä on palvelujemme käyttäjiä varten. Edistymisen seurannan toteuttavat palvelujen käyttäjän yhteyshenkilö ja monitieteellinen hoitotyöryhmä. Mitä reittejä eteenpäin palvelujenne käyttäjillä on ulottuvillaan? Kunkin yksilölliseen kuusikuukautiseen suunnitelmaan kuuluvan toimintajakson lopussa määrittelemme uudet taitoparametrit ja standardit, jotka tulee saavuttaa, sekä sen, tulisiko henkilön jatkaa samassa kehyksessä, vaihtaa toiseen, tai valita uusia aktiviteetteja, jotka veisivät hänen kehitystään eteenpäin. EDRA alue 2 Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä ennen heidän saapumistaan?

11 Hakemuksen /lähetteen muotoilu Yhteys henkilöä palvelevan terapeuttisen ryhmän vetäjään /sairaalaan tms. Tutustuminen, ensikontakti haastattelussa Kontakti läheisiin perheenjäseniin /tuttuun ympäristöön Henkilöhistorian arviointi Terapeuttisen suhteen kehittäminen Vierailu yksikköön/ohjelmaan, johon henkilö todennäköisesti asettuu/osallistuu Uudelleenarviointipyyntö Tarvittaessa lisävierailut Otteet terapiasopimuksesta Yhden kuukauden koeosallistuminen palvelujen käyttäjille Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä heidän aloittaessaan kurssin? Kyselylomake potilaan ja hänen itsehoitonsa tason arvioimiseksi. Poikkeavaa käyttäytymistä koskeva kyselylomake. Oppijan päiväkirja, jossa palvelujen käyttäjä kuvailee uusia harrastuksiaan, toiveitaan, haaveitaan, mieluisia ja vastenmielisiä asioita jne. Kontaktihenkilön määritteleminen kullekin palvelujen käyttäjälle. Arviointi seuraavilla alueilla : Toimintaterapia, psykiatria, sairaanhoito, sosiaalinen toimintakyky, käyttäytyminen (spesifiset käyttäytymismallit, käyttäytymistä koskeva data), suhteet lähiympäristöön (perhe, sosiaaliset suhteet) Tapaushistorian tarkastelu, esimerkiksi itsenäisyyden taso ja aikaisemmat kokemukset työelämässä. Tarkkailuun perustuva arviointi, sopeutuminen ympäristöön (käyttäytyminen, suhteet muihin palvelujen käyttäjiin, suhteet työntekijöihin jne.) ohjelman ensimmäisen jakson aikana. Nämä osatekijät näkyvät henkilön yksilöllisessä terapiakansiossa. Miten seuraatte edistymistä? Kuuden kuukauden hoitosuunnitelma, liittyen seuraaviin: Biologinen taso, psyykkinen/psykiatrinen taso, toimintaterapeuttinen taso, fysioterapia/kinesioterapia, psykososiaalinen taso /sosiaalinen vuorovaikutus/ kontaktit lähiyhteisöön, henkilökohtainen hygienia /siisteyden alue, suhteet perheenjäseniin, ammatillisten taitojen kehittäminen, muiden taitojen kehittäminen Tämänhetkisen tilanteen kuvaileminen, arviointi, tavoitteiden asettaminen, saavutettujen tavoitteiden seuraaminen ja arviointi, tavoitteiden uudelleenmäärittely, tämänhetkisen tilanteen kirjaaminen, uusien tavoitteiden asettaminen Arviointilomakkeet, joilla seurataan erilaisia tasoja, sekä: Lomake haastavan käyttäytymisen kirjaamiseen /kehitys/arviointi. Lomakkeita niiden yksikön sisäisten ja ulkopuolisten aktiviteettien kirjaamiseen,

12 mihin henkilö osallistuu. Seurantalomake, johon merkitään nukkumisajat, lääkitys jne. Mitä reittejä eteenpäin palvelujenne käyttäjillä on ulottuvillaan? Psykososiaalinen kuntoutus Kykyjen, taitojen ja taipumusten arviointi, työhön valmistava /työharjoittelu, työnhaku Psykoterapeuttinen tuki erilaisissa terapiaryhmissä Itsenäisyyden ja minäkuvan kohentaminen, omatoimisuuden, tunteiden hallinnan ja ihmissuhteiden kehittäminen Tukiverkoston luominen, sosiaalista integraatiota ja lähiyhteisöön kiinnittymistä tukevat viitekehykset Siirtyminen seuraavalle tasolle itsenäisessä elämässä. EDRA alue 3 Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä ennen heidän saapumistaan? Aloitamme aina luomalla henkilökohtaisen kansion jokaisesta palvelujen käyttäjästä, jotta pystymme hallitsemaan suuren määrän hyödyllistä tietoa. Pyydämme palvelujemme käyttäjiä täyttämään kyselylomakkeen, johon sisältyy: 1. Tietoa suoritustasoon liittyvästä kontekstista: aikaan liittyviä tekijöitä (kronologisia, kehityksellisiä, elämänkaareen liittyviä, vammaisuuden vaikeusaste) ympäristöön liittyviä tekijöitä (fyysisiä, sosiaalisia, kulttuurisia) 2. Tietoa sensorimotorisista tekijöistä: Sensorinen tietoisuus Aistiärsykkeiden prosessointi Havaintojen prosessointi 3. Tietoa hermostollisista luustoon ja lihaksistoon liittyvistä tekijöistä: refleksit liikeratojen suuruus asennon hallinta 4. Tietoa motorisista tekijöistä: Karkeamotoriikka Lateraalisuus Praksis Visuaalis-motorinen integraatio 5. Kognitiivinen integraatio ja kognitiiviset osatekijät: Avaruudelliset tehtävät muisti

13 6. Tietoa psykososiaalisista taidoista Koemme, että henkilökohtainen kansio, johon liitetään asianmukaisen kreikkalaisen terveydenhuoltolaitoksen virallinen asiakirja diagnoosi oppimisvaikeuksista, on tarpeellinen, jotta palvelujen käyttäjä voidaan hyväksyä. Alkuvaiheen arviointi ja diagnosointi Miten arvioitte palvelujen käyttäjät ennen kuin he aloittavat kurssinsa? Jokaisen organisaatiossamme työskentelevän erityisosaamista omaavan ammattilaisen (toimintaterapeutti, puheterapeutti, psykologi, erityisopettaja) tulee luoda ensimmäinen arviointi 15 päivän kuluessa terapian aloittamisesta. Miten seuraatte edistymistä? Toimintaterapeuteilla on käytössä DTVP-2 (DEVELOPMENTAL TEST OF VISUAL PRESCRIPTION) sekä ACTION PICTURE TEST. Puheterapeuteilla on käytössä WORD FINDING VOCABULARY TEST. Lisäksi on olemassa joukko kreikkalaisia testejä, joita voi ostaa Kreikasta, kuten The Test of School Preparedness, Athina Test, jne. Mitä reittejä eteenpäin palvelujenne käyttäjillä on ulottuvillaan? Terapiat kestävät korkeintaan kolme vuotta, joiden aikana palvelujen käyttäjä pystyy selviytymään lähes kaikista ongelmistaan. Tästä on kuitenkin poikkeuksia, jolloin oppimisvaikeudet saattavat olla pysyviä, mutta palvelujen käyttäjä on kykenevä ja tehokas useimmissa arkielämäänsä liittyvissä asioissa. Liettua Aukstelkes Social Care Home, joka sijaitsee Liettuan Siauliaissa, tarjoaa sosiaalipalveluja aikuisille, joilla on mielenterveydellisiä tai kognitiivisia vammoja, ja jotka eivät kykene asumaan omassa kodissaan tai itsenäisesti, ja jotka tarvitsevat hoivaa, sairaanhoitopalveluja ja lääketieteellistä hoitoa. Asumisyksikössä on 100 työntekijää, jotka tukevat 299 asiakasta. Hyödyntäen joukkoa ammatillisia palveluja, asiakkaita rohkaistaan osallistumaan moniin luoviin aktiviteetteihin, joita tarjotaan heille arkielämän taitojen kehittämiseksi. Organisaatio pyrkii purkamaan yhteiskunnan esteitä, jotka estävät näitä aikuisia saavuttamasta oikeutettua paikkaansa yhteisössä, tarjoten asianmukaista tarpeellista tukea aikaisempaa itsenäisemmän elämän saavuttamiseksi. Alkuvaiheen arviointi ja diagnosointi Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä ennen heidän saapumistaan?

14 Terveys- ja sosiaalialan työryhmä arvioi asiakkaan fyysiset, sosiaaliset ja asumistaidot ja kyvyt. Kolmen kuukauden sopeutumisjakson jälkeen tehdään uudelleenarviointi. Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä ennen kuin he aloittavat kurssin? Terveys- ja sosiaalialan työryhmä kehittää toimintasuunnitelman. Tämä suunnitelma heijastelee asiakkaan saavutuksia, taitoja ja tulevaisuudessa kehittämistä kaipaavia taitoja. Miten seuraatte edistymistä? Sosiaalityöntekijät hoitavat tietojen kirjaamisen. Nämä asiakirjat kuvaavat fyysisiä, psyykkisiä ja ammatillisia saavutuksia sekä visuaalisia havaintoja asiakkaasta. Mitä reittejä eteenpäin palvelujenne käyttäjillä on ulottuvillaan? Opiskeltuaan kursseilla asiakkaat voivat jatkaa kouluttautumistaan tai mahdollisesti työllistyä. Jotkut asiakkaista työskentelevät kaupoissa ja tehtaissa. Heitä palkitaan työstä kykytason mukaan. Puola UNIKAT The Association of Creativity and Development Support of People with Disabilities ( Vammaisten henkilöiden luovuuden ja kehityksen tukiyhdistys ) sijaitsee Katowicen kaupungissa. Yhdistyksen ovat perustaneet oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten vanhemmat, ja se tarjoaa sosiaalisten taitojen kehittämistä ja taideterapiaa kuten keramiikka- ja lasityötä, askartelua ja tietokonegrafiikkaa 30 osallistujalle, joilla on vaikeita tai keskivaikeita oppimisvaikeuksia. Lisäksi tarjotaan tanssin ja draaman opetusta, ja yhdistyksellä on liikuntaohjelma, jossa pääpaino on sauvakävelyssä. Kaikista osallistujista huolehtivat psykologi, opetusalan ammattilainen ja erilaiset terapeutit. Alkuvaiheen arviointi ja diagnosointi Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä ennen kuin he saapuvat teille?

15 Kuntoutusosaston kanssa sopimuksen tehneenä laitoksena meillä on erityinen odotuslista. Kun meiltä vapautuu paikka uudelle palvelujen käyttäjälle, meidän on valittava uusi tulokas listalta. Tämän henkilön mukana vastaanotamme vammaa koskevat asiakirjat sekä älyllisiä kykyjä koskevan arvion. Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä heidän aloittaessaan kurssin? Ensimmäinen arviointi tehdään uuden palvelujen käyttäjän kohdalla kolmen kuukauden kuluttua. Tämän jälkeen arvioinnit tehdään vuoden ja kolmen vuoden päästä. Kolme ensimmäistä kuukautta palvelujen käyttäjä on erityisessä kehitystä tukevassa työpajassa. Miten seuraatte edistymistä? Kehitystä tukevassa työpajassa, missä tehdään realistinen arviointi palvelujen käyttäjän kyvyistä ja taidoista yhdessä terapeutin ja psykologin kanssa. Kolmen kuukauden jälkeen tehdään arviointi älyllisistä ja psykomotorisista taidoista. Sitten asiakas on valmis aloittamaan yksilöllisen terapiaohjelmansa. Mitä reittejä eteenpäin palvelujenne käyttäjillä on ulottuvillaan? Erityisosaamistamme on taideterapia, ja tämä on keskeisin terapiamuoto. Sitä käytetään työpajoissa: keramiikka, lasi, grafiikka, lasitaide, askartelu ja tietokone. Tuetun terapian kouluttaja, psykologi ja fysioterapeutti. Erikseen toteutamme projekteja, joiden tavoitteena on ammatillinen aktivoituminen. Suomi Keskuspuiston ammattiopisto on toisen asteen erityisammattikoulu ja kehittämiskeskus. Järjestämme ylempään toisen asteen ammatilliseen tutkintoon johtavia opintoja ja valmentavaa koulutusta, joka tähtää työelämään ja itsenäiseen elämiseen tai opintojen jatkamiseen. Partnereina tässä projektissa keskitymme valmentavaan koulutukseen. Valitsemme 2-3 erilaista ryhmää kohderyhmiksi projektin teemaan liittyen. Nämä ryhmät, kuten myös projektiin osallistuvat työntekijät, tullaan valitsemaan projektin käynnistymisen jälkeen. Osa valmentavassa koulutuksessa olevista ryhmistä on profiloituja. Meillä on erillisiä ryhmiä opiskelijoille, joilla on Aspergerin oireyhtymä, mielenterveysongelmia tai autismi. Tämä ei kuitenkaan rajoita kenenkään mahdollisuuksia hakea mihin tahansa ryhmään. Meillä on myös ryhmiä, jotka suuntautuvat tietynlaiseen työhön, esimerkiksi palvelualoille. Pääosa valmentavasta koulutuksesta järjestetään pienissä paikallisissa yksiköissä ympäri pääkaupunkiseutua.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Sini Harju & Heini Nukari

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Sini Harju & Heini Nukari Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen Sini Harju & Heini Nukari 23.02.2016 Sisällysluettelo 1. Vammaisuus ja sen toiseus 2. Vammaisen ihmisen arki -video 3. Kehitysvammaiset koulutuksessa ja työelämässä

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA

EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA 1 INARTES INSTITUUTTI EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA HAKU EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN JATKO-OPINTOIHIN keväällä 2010 Ekspressiivinen taideterapia Ekspressiivinen taideterapia kuuluu humanistisen

Lisätiedot

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa. TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II PCS-kuvasymbolien tekijänoikeudet omistaa Mayer- Johnson Inc.,

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Vantaan työ- ja päivätoiminnat

Vantaan työ- ja päivätoiminnat Vantaan työ- ja päivätoiminnat nykytila ja tulevaisuuden näkymiä Työ- ja päivätoiminnan neuvottelukunta Vantaalla 10.12.2012 Hieman lukuja ja taustaa noin 460 palvelun käyttäjää, joista alle 400 kehitysvammaisia

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos www.facebook.com/mercuria.fi FAKTAA MERCURIASTA sijaitsee Länsi-Vantaalla Martinlaaksossa hyvien kulkuyhteyksien päässä perustettu vuonna 1908 omistajina Vantaan

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne.

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne. Luottamuksellinen KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Kotikunta Äidin nimi huoltaja Isän nimi huoltaja Huoltaja,

Lisätiedot

Suomen malli 13.3.2015. LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta)

Suomen malli 13.3.2015. LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Suomen malli 13.3.2015 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

PERUSOPETUSLAKI. 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä

PERUSOPETUSLAKI. 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä PERUSOPETUSLAKI 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä 4 3mom. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot