New Approaches to Independent Living

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "New Approaches to Independent Living"

Transkriptio

1 New Approaches to Independent Living

2 Uusia näkökulmia itsenäiseen elämään Käsikirja hyvistä käytännöistä kuudessa Euroopan maassa Esipuhe Niinkin äskettäin kuin viisikymmentä vuotta sitten yhteiskunta odotti, että oppimisvaikeuksista kärsivät henkilöt eläisivät elämänsä eristettyinä laitoksiin sen sijaan, että he olisivat eläneet perheittensä kanssa tai itsenäisesti muiden yhteiskunnan jäsenten joukossa. Perheet johtivat 1960-luvulla liikettä näiden laitosten sulkemiseksi, ja hallituksen ohjelmat alkoivat painottaa aikaisempaa enemmän vammaisten ihmisten näkemistä tasa-arvoisina kansalaisina luvulla luotiin lainsäädäntöä sairaala- ja laitospaikkojen vähentämiseksi ja ihmisten uudelleensijoittamiseksi lähiyhteisöön. Englannin viimeinen pitkäaikaislaitos suljettiin vuonna Nuorille, joilla ei ole vammoja, eteneminen kohti itsenäisyyttä on luonnollinen ja keskeinen osa siirtymävaihetta aikuisuuteen. Sitä ajaa usein eteenpäin nuoren halu elää omaa elämäänsä missä hän haluaa ja kenen kanssa haluaa. Tämän päivän nuorilla, joilla on oppimisvaikeuksia/vammaisuutta, on täsmälleen samat tavoitteet. Heidän kommenttinsa antavat ymmärtää, että nämä tavoitteet ovat samansuuntaisia kuin heidän vammattomilla ikätovereillaan. Monet nuoret, joita kohtaan collegessa, katsovat työllistymisen ja itsenäisen elämän olevan olennainen osa aikuiselämää. Joissain heidän kommenteissaan ilmaistaan seuraavaa: Haluan käydä ulkona ystävieni kanssa Haluan valita omat vaatteeni Haluan oppia ajamaan autoa Haluan poikaystävän/tyttöystävän Haluan mennä naimisiin ja perustaa perheen Haluan oman kodin Haluan käydä yökerhossa

3 Paikallishallinnossa ymmärretään tarve suunnitella aikuiselämää ja valmistautua siihen, ja paikallishallinnon toimijat ovat toteuttaneet monia tutkimuksia itsenäiseen elämään pyrkivien, oppimisvaikeuksista/vammoista kärsivien nuorten näkemyksistä. Näistä itsenäisen elämän saavuttamista koskevista keskusteluista ei kuitenkaan johdonmukaisesti seuraa toimintasuunnitelmia tai tarvittavan tuen järjestämistä, jotta nuoren tavoitteet ja toiveet saataisiin täytettyä. Koulutus on avainasemassa, kun luodaan perustaa nuoren onnistuneelle siirtymiselle aikuiselämään. Yli 16-vuotiaille tarkoitetut jatkokoulutuskurssit tarjoavat opinto-ohjelmia, joissa voi kehittää asumistaitoja lähityhteisössä. Näiden toteuttamiseen osallistuu joukko erilaisia ammattilaisia, ja niissä työskennellään yhdessä vanhempien/huoltajien kanssa heidän poikansa/tyttärensä itsenäisyyden edistämiseksi. Positiivisten aikuisiän ihmissuhteiden ja hyvän sosiaalisen elämän kehittäminen ovat myös avaintekijöitä onnistuneessa integroitumisessa nuoren lähiyhteisöön. Tätä edistää usein mahdollisuus osallistua lähiyhteisön projekteihin, työkokemus ja yritystoimintaan osallistuminen. Joskin on selvää, että paikallishallinto ja koulutussektori tekevät paljon työtä lisätäkseen oppimisvaikeuksista/vammoista kärsivien nuorten mahdollisuuksia aikaisempaa suuremman itsenäisyyden saavuttamiseen, vastassa on edelleen monia esteitä, eikä lopputuloksista aikuiselämässä ole varmuutta. Tämä projekti ryhtyy määrittelemään ja jakamaan hyviä käytäntöjä Euroopassa ja selvittämään, miten oppimisvaikeuksista/vammoista kärsiviä nuoria voidaan voimaannuttaa saavuttamaan enemmän valinnan mahdollisuuksia ja määräysvaltaa omassa elämässään. Tämä sallisi heidän saavuttaa tavoitteensa aikaisempaa itsenäisemmästä elämästä. Mary Smith Head of Skills development City College Plymouth

4 Luku 1 Alkuvaiheen arviointi ja diagnosointi City College Plymouth on toisen asteen jatkokoulutusta tarjoava oppilaitos, joka tarjoaa opetusta alkutasolta ammattilaisille suunnattuihin kursseihin ja jatkotutkintoihin. Opetettaviin aihealueisiin kuuluvat taide ja media, talous, rakennus, kasvatus, tekniikka, terveydenhuolto, tietoteknologia, majoitus, matkailu ja turismi, hiusten- ja kauneudenhoito, luonnontiede sekä valmistautuminen työhön ja elämään. Collegen Skills Development -osasto tarjoaa koko- ja osa-aikaisia kursseja opiskelijoille, joilla on oppimisvaikeuksia/vammoja, valmistaakseen heitä työhön ja aikuiselämään. Näitä palveluja tarjotaan neljässä eri paikassa, ja mukana on vastikään lisätty uusi rakennus, Monterey House, joka tarjoaa räätälöityä palvelua oppijoille, joilla on autismin kirjon häiriöitä, ja joille collegen muut tilat eivät ole saavutettavia, koska he ovat hyvin herkästi ahdistuvia. Kaikkien kokopäiväisten kurssien opetussuunnitelma tarjoaa yksilöllisesti räätälöidyn lukujärjestyksen turvallisessa ja strukturoidussa ympäristössä, painottaen taitoja sosiaalisen vuorovaikutuksen, itsenäisen elämän ja työllistettävyyden alueilla. Opiskelijoiden on mahdollista päästä kokeilujaksoille muilla collegen opintolinjoilla kykyjensä mukaan, sellaisten ammatillisten taitojen alueilla kuin moottoajoneuvot, vähittäismyynti, puutarhanhoito sekä majoitus ja ruoanvalmistus. Työkokemus muodostaa olennaisen osan opetusohjelmasta, ja sitä järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Valtava osa oppimisesta ja opiskelijan kehittymisestä syntyy osallistumisesta lähiyhteisön toimintaan, kulttuurikokemuksista, liikunnallisista haasteista, tiimin rakentamisesta; Ten Tors, Duke of Edinburgh Award, fyysisistä aktiviteeteista; vesiurheilusta, suunnistamisesta jne. Collegessa tapahtuvat aktiviteetit muodostavat merkittävän osan arviointiprosessista. Tämä kokemuksesta oppiminen on olennaisen tärkeää oppimisvaikeuksista/vammoista kärsivien oppijoiden kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta. Project Search on yhteistyöhanke, jossa ovat mukana City College Plymouth, PLUSS, NHS ja Serco, ja jota toteutetaan paikallisessa sairaalassa. Opiskelijat osallistuvat siihen viitenä päivänä viikossa, ja heillä on harjoittelujaksoja sairaalan todellisissa työympäristöissä. Näistä he saavat opintopisteitä APT:n kautta, saavuttaen edistymistä kuvaavan todistuksen (Diploma in Progression). Opiskelijat valitsevat laajasta

5 valikoimasta harjoittelupaikkoja, sovittaen taitojaan yhteen niiden taitojen kanssa, joita työtehtävien suorittaminen vaatisi. Ikähaarukka on v, jaettuna kokopäiväisiin, yli 16-vuotiaiden ryhmiin ja osapäiväisiin, yli 19-vuotiaiden ryhmiin. Meneillään olevan lukukauden aikana kursseille osallistuu 83 kokopäiväisesti ja 45 osapäiväisesti opiskelevaa opiskelijaa. Kurssien järjestämisestä vastaa opetussuunnitelmasta vastaava johtaja (Head of Curriculum), opintolinjan johtaja (Head of Academy) sekä heitä tukevat kolme kurssien johtajaa. Toteutuksesta vastaava tiimi muodostuu 18 tutorista, yhdestä työharjoittelukoordinaattorista, yhdestä mentorista, yhdestä turvallisuusvastaavasta ja 30 koulunkäyntiavustajasta. 71 % opiskelijoista on vammaisia, ja 86 %:lla on oppimisvaikeuksia. Arviointi ja diagnosointi Skills Development käyttää RARPA -prosessia tukeakseen aloittavien opiskelijoiden tehokasta opettamista ja oppimista sekä parantaakseen oppimisen myötä tapahtuneen edistymisen mittaamista. Tämä on erityisen hyödyllistä opetusohjelmissa, joista ei saa virallisia opintopisteitä. Lyhenne RARPA tulee sanoista Recognition And Recording of Progress and Achievement, Edistymisen ja saavutusten tunnistaminen ja kirjaaminen. RARPA on viisivaiheinen prosessi: 1. Tavoitteet, jotka ovat yksittäisen oppijan tai oppijaryhmän kannalta sopivia [selkeästi ilmaistut tavoitteet]. 2. Alkuvaiheen arviointi oppijan lähtötason määrittelemiseksi. 3. Sopivan haasteellisten oppimistavoitteiden määritteleminen: alkuvaihe, uudelleen määritelty ja tarkistettu. 4. Edistymisen ja saavutusten tunnistaminen ja kirjaaminen ohjelman aikana [formatiivinen arviointi]: tutoreiden oppijoille antaman palaute, oppijoiden itsereflektio ja tilannekatsaukset edistymisestä. 5. Oppijan itsearviointi ohjelman lopussa: katsaus edistymiseen ja saavutuksiin kokonaisuutena. 1. Tavoitteet, jotka ovat yksittäisen oppijan tai oppijaryhmän kannalta sopivia [selkeästi ilmaistut tavoitteet]

6 Koulun tarjontaa koskevaa tietoa tarjotaan perheille ja huoltajille koulun, ammatinvalinnan ohjaajien, tiedotustapahtumien, keskustelufoorumien jne. kautta, kun nuori käy kahta viimeistä vuottaan koulua. Collegen ja koulun välinen yhteistyökoordinaattori osallistuu nuoren tilannetta koskevaan keskusteluun, jos hänet kutsutaan mukaan. Tässä tapaamisessa voidaan keskustella collegen oppisisällöistä ja siellä tarjottavasta tuesta. Perheenjäseniä ja huoltajia kutsutaan vierailemaan collegessa, jotta he voivat silmäillä toimintaympäristöä ja tavata henkilökuntaa ja opiskelijoita. Nuoren tarpeista keskustellaan yksityiskohtaisesti vanhempien kanssa, erityisesti siitä, minkä tasoista tukea tarvitaan onnistuneeseen kurssin suorittamiseen. Opiskelijoille järjestetään kokeilupäiviä, yleensä kevätlukukaudella, jotta nuori saa tilaisuuden työskennellä collegen tutoreiden ja tukityöntekijöiden kanssa sekä muiden oppijoiden rinnalla. Koulun henkilökunta osallistuu näihin vierailuihin, ja he pystyvät tarjoamaan olennaisen tärkeää tietoa akateemisista taidoista ja tukitarpeista, jotta nämä voidaan huomioida tulevien opetusohjelmien suunnittelussa. Tämä on hyvä ajankohta saada tietoa asioista, joista nuori pitää tai ei pidä, jotta siirtymävaihe voidaan tehdä niin sujuvaksi kuin mahdollista. Matkajärjestelyt ovat aina yksi vanhempien huolenaiheista, sillä heidän täytyy tehdä hakemus paikallisviranomaisille järjestääkseen saattajan matkalle. Tämä voi olla kallista, opiskelijan iästä riippuen, ja sitä tarjotaan yleensä vain silloin kun nuori asuu collegen lähialueella, joskin vanhemmat voivat hakea päätökseen muutosta, jos he voivat perustella tarpeen saada opetusta juuri tietyssä oppilaitoksessa. Jos nuori ja hänen vanhempansa/huoltajansa kokevat, että kurssi vastaa nuoren tarpeita, mielenkiinnon kohteita ja pyrkimyksiä, nuorelle tarjotaan opiskelupaikkaa, kun muodollinen haastattelu on ensin käyty onnistuneesti läpi. 2. Alkuvaiheen arviointi oppijan lähtötason määrittelemiseksi Osallistuminen kokeilupäiviin ja kurssia edeltävä haastattelu tarjoavat tutoreille lähtötason tietoa arviointiin. Tämä merkitsee olennaisen tärkeää tietoa aikaisemmista oppimiskokemuksista, suoritetuista oppimääristä, mielenkiinnon kohteista, tukitarpeista ja mieluisimmasta tavasta kommunikoida. Jotkut oppijat ovat kuitenkin saattaneet siirtyä muusta asuinyksiköstä tai eri paikkakunnalta, usein ilman näitä olennaisia tietoja, missä tapauksessa on toteutettava yksityiskohtaisempi alkuvaiheen arviointi. Tutorit toteuttavat yksityiskohtaista alkuvaiheen arviointia useilla eri keinoilla induktiojakson aikana. Tämä tapahtuu yleensä uuden kurssin kahden ensimmäisen viikon kuluessa. Jotkut tutorit kirjaavat mieluiten havaintojaan henkilöistä samalla kun nämä osallistuvat päivittäisiin tehtäviin ja aktiviteetteihin. Jotkut tutorit taas käyttävät mieluiten tarkistuslistoja ja valmiita kartoituslomakkeita arvioidessaan oppijoita. Joidenkin oppijoiden kohdalla luku-, lasku- ja kommunikointitaidot voidaan arvioida tekemällä käynti college ruokalaan, missä oppija voi valita juoman listalta, ottaa selvää

7 sen hinnasta ja valita sopivat kolikot sen maksamiseen. Henkilökunta havainnoi kommunikointitaitoja toiminnan aikana, määritellen oppijalle mieluisimman tavan kommunikoida. Muita aktiviteetteja saattaisivat olla bussimatka paikalliseen ostoskeskukseen, keilaaminen, urheilutapahtumat tai opetukselliset vierailut paikallisiin kohteisiin. Työntekijät rakentavat havaintojen perusteella oppijasta profiilin, ja käyttävät tätä jakaakseen tietoa työntekijätiimin kanssa. Joillekin opiskelijoille, joiden tarpeet ovat monitahoisia, tätä profiilia käytetään siirtymäpassin kehittämiseen, ja siihen sisältyy valokuvia, symboleja ja tekstiä, joilla jaetaan henkilölle mieluisiin/vastenmielisiin asioihin ja tarpeisiin liittyvät avainasiat. Se kehitetään sellaisten henkilöiden kanssa, jotka tuntevat oppijan hyvin, ja painopiste on oppimisessa ja saavutuksissa. Siitä tulee työstettävä asiakirja, ja se muuttuu kun oppija tutustuu paremmin elämään collegessa tai kun hänen tarpeensa muuttuvat. On olennaisen tärkeää, että tätä asiakirjaa päivitetään säännöllisesti, koska tämä on ajanjakso, jolloin oppijat käyvät läpi fyysisiä ja emotionaalisia muutoksia, ja työntekijöiden on tunnistettava nämä muutokset ja reagoitava niihin asianmukaisesti. Tutorit ja tukityöntekijät kirjaavat muistiin kaikki alkuvaiheen arviointien tulokset, jotta niitä voidaan käyttää prosessin seuraavan vaiheen ohjaamiseen. 3. Sopivan haasteellisten oppimistavoitteiden määritteleminen: alkuvaihe, uudelleen määritelty ja tarkistettu. Alkuvaiheen arviointijakson jälkeen työntekijätiimi keskustelee siitä, miten kukin oppija pärjää collegeopintojensa aikataulun kanssa, huomioiden vaikeudet, joita oppijoilla saattaa olla kuten myös tähänastiset saavutukset. Seuraavaksi kullekin oppijalle kirjoitetaan yksilöllinen oppimissuunnitelma, johon sisältyy oppijan tarpeisiin ja tavoitteisiin suhteutettu päätavoite, sekä suhteellisen yleisluontoiset pitkän aikavälin tavoitteet, jotka kytkeytyvät oppiaineiden pääalueisiin, kommunikointitaitoihin, sosiaalisiin taitoihin ja käyttäytymiseen, luku- ja laskutaitoon sekä työskentelytaitojen kehittämiseen. Näistä tavoitteista yleensä keskustellaan ja sovitaan vanhempien/huoltajien kanssa, ne päivitetään kerran vuodessa, ja edistyminen kirjataan muistiin. Yksityiskohtaisempia osatavoitteita asetetaan kutakin kurssin jaksoa kohden, ja näitä päivitetään säännöllisesti oppijan henkilökohtaisen tutorin kanssa. Oppija osallistuu täysivaltaisesti

8 koko prosessiin, ja häntä rohkaistaan ja tuetaan pohtimaan saavutuksiaan ja suunnittelemaan seuraavia vaiheita. 4. Edistymisen ja saavutusten tunnistaminen ja kirjaaminen ohjelman aikana [formatiivinen arviointi]: tutoreiden oppijoille antaman palaute, oppijoiden itsereflektio ja tilannekatsaukset edistymisestä Oppijan matka jatkuu kullekin oppijalle räätälöityä ohjelmaa seuraten. Tämä ohjelma koostuu yhdistelmästä luku- ja laskutaitoja, arkielämän taitoja, itsenäisen elämän taitoja, henkilökohtaista kehittymistä ja työskentelytaitoja. Skills Development -linjan työntekijät käyttävät monia menetelmiä kuvaillakseen oppijoiden edistymistä ja saavutuksia sekä varmistavat oppijoiden osallisuuden koko prosessin ajan. Tuntisuunnitelmia käytetään päivittäiseen edistymisen kirjaamiseen, ja aina kun se on mahdollista, oppijoita rohkaistaan ja tuetaan kirjaamaan oma itsearviointinsa ja pohdintansa. Oppijoilla, joiden tarpeet ovat vaativampia ja monitahoisempia, mukaan lukien autismin kirjon häiriöt, voi olla vaikeuksia ilmaista näkemyksiään, ja heiltä voi puuttua myös itseluottamusta mielipiteidensä kertomiseen. Tutorit tekevät parhaansa löytääkseen vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä mahdollistaakseen täyden osallisuuden, mutta tämä voi olla haasteellista, eikä tässä aina onnistuta. Kommunikoinnin apuvälineitä, kuten Makaton -merkkejä, symboleja ja Big Mac -laitteita käytetään tuettaessa oppijoita antamaan myönteinen tai kielteinen vastaus kysymykseen. Big Mac -laitteita voidaan käyttää myös etukäteen äänitetyn viestin kanssa verbaalisiin kysymyksiin vastattaessa, mikä sallii oppijan antaa oman panoksensa session. Valokuvien ja videoiden avulla talletettu tieto on äärimmäisen arvokasta mieleen palauttamisen kannalta oppijoiden tilannekatsauksia tehtäessä. Sattumalta tapahtuvan tai suunnittelemattoman oppimisen kirjaaminen on myös tärkeä. Sen ymmärtäminen, että oppimista voi tapahtua muodollisissa ja epämuodollisissa asiayhteyksissä, ja näiden tapahtumien kirjaaminen niiden tullessa vastaan täydentää räätälöityä lähestymistapaa oppimiseen. Nämä havainnot voivat tukea uusien tavoitteiden ja oppimisstrategioiden kehittämistä. Esimerkiksi oppijoiden havainnointi lounasaikaan voi näyttää, millä tavalla he haluaisivat olla muiden kanssa vuorovaikutuksessa. Nämä suunnittelemattomat havainnot tuottavat arvokkaita todisteita edistymisestä sekä auttavat tunnistamaan kehitettäviä alueita. Oppimista tukevat avustajat tuntevat oppijat hyvin ja rohkaisevat näitä läpi koko opintoohjelman. He työskentelevät hyvin tiiviisti oppijan kanssa ja pystyvät havaitsemaan pienetkin muutokset käyttäytymisessä. He ovat erittäin tärkeitä oppijan matkan jokaisessa vaiheessa. Relevanttia tietoa välitetään tutoreille viikoittaisissa tiimitapaamisissa uusien tavoitteiden ja strategioiden asettamiseksi.

9 Oppijat osallistuvat viikoittaisiin tutorryhmiin ja kolmeen muodolliseen tilannekatsaustapaamiseen tutoreiden kanssa seuraavien askeleidensa suunnittelemiseksi. Vanhemmat kutsutaan tapaamaan tutoreita ja keskustelemaan oppijan edistymisestä kaksi kertaa vuodessa, ensin syyslukukaudella sen varmistamiseksi, että kaikki sujuu hyvin, ja uudelleen keväällä saavutusten jakamiseksi ja seuraavien askeleiden suunnittelemiseksi. Vanhemmat ovat tervetulleita tapaamaan työntekijöitä milloin tahansa, jos he haluavat keskustella ongelmista tai huolen aiheista. 5. Oppijan itsearviointi ohjelman lopussa: katsaus edistymiseen ja saavutuksiin kokonaisuutena Viimeisessä oppijan tilanteen katsauksessa on tehtävä päätöksiä tulevista reiteistä eteenpäin. Tutorit tarjoavat yksityiskohtaista tietoa oppijan matkasta, koostuen yhteenvetoarvioinnista oppijan tavoitteiden kuvailemiseksi, tarjoten kaikenkattavan katsauksen edistymiseen ja näyttöä saavutuksista, jotka ovat oppijalle itselleen merkityksellisiä. Näytön tulisi osoittaa, miten oppimisohjelmat ovat kohdanneet oppijat pyrkimykset ja sallineet hänen kehittää henkilökohtaisia, sosiaalisia ja työllistymistaitojaan tullakseen aikaisempaa itsenäisemmäksi arkielämässä. Vanhemmat/huoltajat, sosiaalipalvelut ja ammatinvalinnanohjaajat osallistuvat kaikki tähän prosessiin sen varmistamiseksi, että nuoren henkilön elämästä tehdään realistisia ja asianmukaisia päätöksiä, mutta oppijan omat näkemykset ja pyrkimykset otetaan huomioon kaikissa tilanteissa. Ateena EDRA" on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka tarjoaa mielenterveys- ja oppimisvaikeusalojen asiantuntijapalveluja Attican länsiosassa. Se perustettiin vuonna Social Cooperative Action for Vulnerable Groups -organisaatio (S.C.A.V.G) tarjoaa emotionaalista ja käytännöllistä tukea henkilöille, joilla on mielenterveyden ongelmia, aikuisille, joilla on kognitiivisia toimintarajoitteita, sekä oppimisvaikeuksista kärsiville lapsille. Seuraavat esimerkit kuvailevat miten alkuvaiheen arviointi ja diagnosointi toteutetaan kolmella erilaisella EDRA:n toiminnan alueella. Alkuvaiheen arviointi ja diagnosointi EDRA alue 1

10 Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä ennen kuin he saapuvat teille? Arviointi perustuu kriteereihin, jotka määrittelemme aluksi, kuten: A) ikäryhmä B) patologia ja vammaisuuden aste C) sukupuoli E) hakijoiden profiilit suhteessa olemassa olevaan tiimiin ja huoltajien profiiliin F) hakija vierailee yksikössä nähdäkseen, tunteeko hän sopivansa siellä joukkoon G) hakijat täyttävät lomakkeen, jossa kysytään henkilökohtaista ja henkilöhistoriaan liittyvää tietoa tieteellisen arvioinnin tekemiseksi yllä mainituista tekijöistä Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä heidän aloittaessaan kurssin? Arviointi tekevät seuraavat: A) palvelujen käyttäjän yhteyshenkilö, jonka nimittää tutkimusvirkailija yhteistyössä yksikön johtajan kanssa B) monitieteellinen hoitotyöryhmä C) lomake, joka täytetään henkilön edistymisen kirjaamiseksi emotionaalisella tasolla, taidoissa, liikkumiskyvyssä, sosiaalisuudessa jne. E) kaikki yllä olevat arvioidaan ja muokataan uusien tavoitteiden kehittämiseksi, arvioitavan henkilön osallistuessa prosessiin. Miten seuraatte edistymistä? Henkilöiden edistymistä seurataan: A) täyttämällä lomakkeita, jotka koskevat yksilö- ja kollektiivista toimintaa, johon henkilö osallistuu B) kuuden kuukauden yksilöllisen hoidon lomakkeella, joka meillä on palvelujemme käyttäjiä varten. Edistymisen seurannan toteuttavat palvelujen käyttäjän yhteyshenkilö ja monitieteellinen hoitotyöryhmä. Mitä reittejä eteenpäin palvelujenne käyttäjillä on ulottuvillaan? Kunkin yksilölliseen kuusikuukautiseen suunnitelmaan kuuluvan toimintajakson lopussa määrittelemme uudet taitoparametrit ja standardit, jotka tulee saavuttaa, sekä sen, tulisiko henkilön jatkaa samassa kehyksessä, vaihtaa toiseen, tai valita uusia aktiviteetteja, jotka veisivät hänen kehitystään eteenpäin. EDRA alue 2 Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä ennen heidän saapumistaan?

11 Hakemuksen /lähetteen muotoilu Yhteys henkilöä palvelevan terapeuttisen ryhmän vetäjään /sairaalaan tms. Tutustuminen, ensikontakti haastattelussa Kontakti läheisiin perheenjäseniin /tuttuun ympäristöön Henkilöhistorian arviointi Terapeuttisen suhteen kehittäminen Vierailu yksikköön/ohjelmaan, johon henkilö todennäköisesti asettuu/osallistuu Uudelleenarviointipyyntö Tarvittaessa lisävierailut Otteet terapiasopimuksesta Yhden kuukauden koeosallistuminen palvelujen käyttäjille Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä heidän aloittaessaan kurssin? Kyselylomake potilaan ja hänen itsehoitonsa tason arvioimiseksi. Poikkeavaa käyttäytymistä koskeva kyselylomake. Oppijan päiväkirja, jossa palvelujen käyttäjä kuvailee uusia harrastuksiaan, toiveitaan, haaveitaan, mieluisia ja vastenmielisiä asioita jne. Kontaktihenkilön määritteleminen kullekin palvelujen käyttäjälle. Arviointi seuraavilla alueilla : Toimintaterapia, psykiatria, sairaanhoito, sosiaalinen toimintakyky, käyttäytyminen (spesifiset käyttäytymismallit, käyttäytymistä koskeva data), suhteet lähiympäristöön (perhe, sosiaaliset suhteet) Tapaushistorian tarkastelu, esimerkiksi itsenäisyyden taso ja aikaisemmat kokemukset työelämässä. Tarkkailuun perustuva arviointi, sopeutuminen ympäristöön (käyttäytyminen, suhteet muihin palvelujen käyttäjiin, suhteet työntekijöihin jne.) ohjelman ensimmäisen jakson aikana. Nämä osatekijät näkyvät henkilön yksilöllisessä terapiakansiossa. Miten seuraatte edistymistä? Kuuden kuukauden hoitosuunnitelma, liittyen seuraaviin: Biologinen taso, psyykkinen/psykiatrinen taso, toimintaterapeuttinen taso, fysioterapia/kinesioterapia, psykososiaalinen taso /sosiaalinen vuorovaikutus/ kontaktit lähiyhteisöön, henkilökohtainen hygienia /siisteyden alue, suhteet perheenjäseniin, ammatillisten taitojen kehittäminen, muiden taitojen kehittäminen Tämänhetkisen tilanteen kuvaileminen, arviointi, tavoitteiden asettaminen, saavutettujen tavoitteiden seuraaminen ja arviointi, tavoitteiden uudelleenmäärittely, tämänhetkisen tilanteen kirjaaminen, uusien tavoitteiden asettaminen Arviointilomakkeet, joilla seurataan erilaisia tasoja, sekä: Lomake haastavan käyttäytymisen kirjaamiseen /kehitys/arviointi. Lomakkeita niiden yksikön sisäisten ja ulkopuolisten aktiviteettien kirjaamiseen,

12 mihin henkilö osallistuu. Seurantalomake, johon merkitään nukkumisajat, lääkitys jne. Mitä reittejä eteenpäin palvelujenne käyttäjillä on ulottuvillaan? Psykososiaalinen kuntoutus Kykyjen, taitojen ja taipumusten arviointi, työhön valmistava /työharjoittelu, työnhaku Psykoterapeuttinen tuki erilaisissa terapiaryhmissä Itsenäisyyden ja minäkuvan kohentaminen, omatoimisuuden, tunteiden hallinnan ja ihmissuhteiden kehittäminen Tukiverkoston luominen, sosiaalista integraatiota ja lähiyhteisöön kiinnittymistä tukevat viitekehykset Siirtyminen seuraavalle tasolle itsenäisessä elämässä. EDRA alue 3 Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä ennen heidän saapumistaan? Aloitamme aina luomalla henkilökohtaisen kansion jokaisesta palvelujen käyttäjästä, jotta pystymme hallitsemaan suuren määrän hyödyllistä tietoa. Pyydämme palvelujemme käyttäjiä täyttämään kyselylomakkeen, johon sisältyy: 1. Tietoa suoritustasoon liittyvästä kontekstista: aikaan liittyviä tekijöitä (kronologisia, kehityksellisiä, elämänkaareen liittyviä, vammaisuuden vaikeusaste) ympäristöön liittyviä tekijöitä (fyysisiä, sosiaalisia, kulttuurisia) 2. Tietoa sensorimotorisista tekijöistä: Sensorinen tietoisuus Aistiärsykkeiden prosessointi Havaintojen prosessointi 3. Tietoa hermostollisista luustoon ja lihaksistoon liittyvistä tekijöistä: refleksit liikeratojen suuruus asennon hallinta 4. Tietoa motorisista tekijöistä: Karkeamotoriikka Lateraalisuus Praksis Visuaalis-motorinen integraatio 5. Kognitiivinen integraatio ja kognitiiviset osatekijät: Avaruudelliset tehtävät muisti

13 6. Tietoa psykososiaalisista taidoista Koemme, että henkilökohtainen kansio, johon liitetään asianmukaisen kreikkalaisen terveydenhuoltolaitoksen virallinen asiakirja diagnoosi oppimisvaikeuksista, on tarpeellinen, jotta palvelujen käyttäjä voidaan hyväksyä. Alkuvaiheen arviointi ja diagnosointi Miten arvioitte palvelujen käyttäjät ennen kuin he aloittavat kurssinsa? Jokaisen organisaatiossamme työskentelevän erityisosaamista omaavan ammattilaisen (toimintaterapeutti, puheterapeutti, psykologi, erityisopettaja) tulee luoda ensimmäinen arviointi 15 päivän kuluessa terapian aloittamisesta. Miten seuraatte edistymistä? Toimintaterapeuteilla on käytössä DTVP-2 (DEVELOPMENTAL TEST OF VISUAL PRESCRIPTION) sekä ACTION PICTURE TEST. Puheterapeuteilla on käytössä WORD FINDING VOCABULARY TEST. Lisäksi on olemassa joukko kreikkalaisia testejä, joita voi ostaa Kreikasta, kuten The Test of School Preparedness, Athina Test, jne. Mitä reittejä eteenpäin palvelujenne käyttäjillä on ulottuvillaan? Terapiat kestävät korkeintaan kolme vuotta, joiden aikana palvelujen käyttäjä pystyy selviytymään lähes kaikista ongelmistaan. Tästä on kuitenkin poikkeuksia, jolloin oppimisvaikeudet saattavat olla pysyviä, mutta palvelujen käyttäjä on kykenevä ja tehokas useimmissa arkielämäänsä liittyvissä asioissa. Liettua Aukstelkes Social Care Home, joka sijaitsee Liettuan Siauliaissa, tarjoaa sosiaalipalveluja aikuisille, joilla on mielenterveydellisiä tai kognitiivisia vammoja, ja jotka eivät kykene asumaan omassa kodissaan tai itsenäisesti, ja jotka tarvitsevat hoivaa, sairaanhoitopalveluja ja lääketieteellistä hoitoa. Asumisyksikössä on 100 työntekijää, jotka tukevat 299 asiakasta. Hyödyntäen joukkoa ammatillisia palveluja, asiakkaita rohkaistaan osallistumaan moniin luoviin aktiviteetteihin, joita tarjotaan heille arkielämän taitojen kehittämiseksi. Organisaatio pyrkii purkamaan yhteiskunnan esteitä, jotka estävät näitä aikuisia saavuttamasta oikeutettua paikkaansa yhteisössä, tarjoten asianmukaista tarpeellista tukea aikaisempaa itsenäisemmän elämän saavuttamiseksi. Alkuvaiheen arviointi ja diagnosointi Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä ennen heidän saapumistaan?

14 Terveys- ja sosiaalialan työryhmä arvioi asiakkaan fyysiset, sosiaaliset ja asumistaidot ja kyvyt. Kolmen kuukauden sopeutumisjakson jälkeen tehdään uudelleenarviointi. Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä ennen kuin he aloittavat kurssin? Terveys- ja sosiaalialan työryhmä kehittää toimintasuunnitelman. Tämä suunnitelma heijastelee asiakkaan saavutuksia, taitoja ja tulevaisuudessa kehittämistä kaipaavia taitoja. Miten seuraatte edistymistä? Sosiaalityöntekijät hoitavat tietojen kirjaamisen. Nämä asiakirjat kuvaavat fyysisiä, psyykkisiä ja ammatillisia saavutuksia sekä visuaalisia havaintoja asiakkaasta. Mitä reittejä eteenpäin palvelujenne käyttäjillä on ulottuvillaan? Opiskeltuaan kursseilla asiakkaat voivat jatkaa kouluttautumistaan tai mahdollisesti työllistyä. Jotkut asiakkaista työskentelevät kaupoissa ja tehtaissa. Heitä palkitaan työstä kykytason mukaan. Puola UNIKAT The Association of Creativity and Development Support of People with Disabilities ( Vammaisten henkilöiden luovuuden ja kehityksen tukiyhdistys ) sijaitsee Katowicen kaupungissa. Yhdistyksen ovat perustaneet oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten vanhemmat, ja se tarjoaa sosiaalisten taitojen kehittämistä ja taideterapiaa kuten keramiikka- ja lasityötä, askartelua ja tietokonegrafiikkaa 30 osallistujalle, joilla on vaikeita tai keskivaikeita oppimisvaikeuksia. Lisäksi tarjotaan tanssin ja draaman opetusta, ja yhdistyksellä on liikuntaohjelma, jossa pääpaino on sauvakävelyssä. Kaikista osallistujista huolehtivat psykologi, opetusalan ammattilainen ja erilaiset terapeutit. Alkuvaiheen arviointi ja diagnosointi Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä ennen kuin he saapuvat teille?

15 Kuntoutusosaston kanssa sopimuksen tehneenä laitoksena meillä on erityinen odotuslista. Kun meiltä vapautuu paikka uudelle palvelujen käyttäjälle, meidän on valittava uusi tulokas listalta. Tämän henkilön mukana vastaanotamme vammaa koskevat asiakirjat sekä älyllisiä kykyjä koskevan arvion. Miten arvioitte palvelujen käyttäjiä heidän aloittaessaan kurssin? Ensimmäinen arviointi tehdään uuden palvelujen käyttäjän kohdalla kolmen kuukauden kuluttua. Tämän jälkeen arvioinnit tehdään vuoden ja kolmen vuoden päästä. Kolme ensimmäistä kuukautta palvelujen käyttäjä on erityisessä kehitystä tukevassa työpajassa. Miten seuraatte edistymistä? Kehitystä tukevassa työpajassa, missä tehdään realistinen arviointi palvelujen käyttäjän kyvyistä ja taidoista yhdessä terapeutin ja psykologin kanssa. Kolmen kuukauden jälkeen tehdään arviointi älyllisistä ja psykomotorisista taidoista. Sitten asiakas on valmis aloittamaan yksilöllisen terapiaohjelmansa. Mitä reittejä eteenpäin palvelujenne käyttäjillä on ulottuvillaan? Erityisosaamistamme on taideterapia, ja tämä on keskeisin terapiamuoto. Sitä käytetään työpajoissa: keramiikka, lasi, grafiikka, lasitaide, askartelu ja tietokone. Tuetun terapian kouluttaja, psykologi ja fysioterapeutti. Erikseen toteutamme projekteja, joiden tavoitteena on ammatillinen aktivoituminen. Suomi Keskuspuiston ammattiopisto on toisen asteen erityisammattikoulu ja kehittämiskeskus. Järjestämme ylempään toisen asteen ammatilliseen tutkintoon johtavia opintoja ja valmentavaa koulutusta, joka tähtää työelämään ja itsenäiseen elämiseen tai opintojen jatkamiseen. Partnereina tässä projektissa keskitymme valmentavaan koulutukseen. Valitsemme 2-3 erilaista ryhmää kohderyhmiksi projektin teemaan liittyen. Nämä ryhmät, kuten myös projektiin osallistuvat työntekijät, tullaan valitsemaan projektin käynnistymisen jälkeen. Osa valmentavassa koulutuksessa olevista ryhmistä on profiloituja. Meillä on erillisiä ryhmiä opiskelijoille, joilla on Aspergerin oireyhtymä, mielenterveysongelmia tai autismi. Tämä ei kuitenkaan rajoita kenenkään mahdollisuuksia hakea mihin tahansa ryhmään. Meillä on myös ryhmiä, jotka suuntautuvat tietynlaiseen työhön, esimerkiksi palvelualoille. Pääosa valmentavasta koulutuksesta järjestetään pienissä paikallisissa yksiköissä ympäri pääkaupunkiseutua.

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Sini Harju & Heini Nukari

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Sini Harju & Heini Nukari Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen Sini Harju & Heini Nukari 23.02.2016 Sisällysluettelo 1. Vammaisuus ja sen toiseus 2. Vammaisen ihmisen arki -video 3. Kehitysvammaiset koulutuksessa ja työelämässä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA

EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA 1 INARTES INSTITUUTTI EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA HAKU EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN JATKO-OPINTOIHIN keväällä 2010 Ekspressiivinen taideterapia Ekspressiivinen taideterapia kuuluu humanistisen

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS

OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS OPETUSSUUNNI TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS LAO C74/2015 LAMO C62/2015 UOPI C20/2015 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin urheiluopisto Opetussuunnitelma 1 (7) Sisällys 1 Valitsit

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot