Ennakoiva munasolupakastus ei-lääketieteellisistä tai sosiaalisista syistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ennakoiva munasolupakastus ei-lääketieteellisistä tai sosiaalisista syistä"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Viveca Söderström-Anttila LT, dosentti, apulaisylilääkäri Väestöliiton Helsingin lapsettomuusklinikka vaestoliitto.fi Ennakoiva munasolupakastus ei-lääketieteellisistä tai sosiaalisista syistä Ennakoiva pakastus tarkoittaa munasolujen talteenottoa nuorella iällä hedelmällisyyden säilyttämiseksi. Munasolujen pakastusmahdollisuudet ovat viime vuosina parantuneet nopeasti. Munasolujen pakastusta suositellaan tehtäväksi ennen 35 vuoden ikää. Talteenottoa varten voidaan tarvita 2 3 hormonistimulaatiota, jotta munasoluja saadaan riittävästi raskautta ajatellen. Syntyneet lapset ovat olleet terveitä, mutta pitkäaikaisseurannan tulokset puuttuvat. Ei-lääketieteellisestä syystä tehtävä munasolupakastus on nykyisin tarjolla yksityisillä hedelmöitysklinikoilla, ja naiset maksavat itse kaikki hoidon kustannukset. Vertaisarvioitu VV Hedelmällisyyden säilyttäminen pakastamalla sukusoluja, alkioita ja munasarjakudosta on pitkään ollut kehittyvä ala hedelmöityshoidoissa. Kohderyhmänä ovat ennen kaikkea syöpäpotilaat, joiden hedelmällisyys on pyritty suojaamaan ennen solunsalpaaja- tai sädehoitoja. Uutena asiana on viime aikoina noussut mahdollisuus säilyttää hedelmällisyys pakastamalla myös terveiden naisten munasoluja ei-lääketieteellisistä tai sosiaalisista syistä. Tätä sosiaalista indikaatiota kutsutaan ennakoivaksi munasolupakastukseksi (1). Nykyään lasten saaminen siirtyy monesta eri syystä yhä myöhäisempään vaiheeseen. Jos puoliso ei tunnu löytyvän ajoissa, munasolujen pakastus voi olla varteenotettava vaihtoehto säilyttää raskauden mahdollisuus tulevaisuudessa. Sukusolujen pakastus Sukusolujen pakastus ei ole mikään uusi ilmiö. Siittiöitä on pakastettu 1950-luvulta saakka. Menetelmänä on ollut niin sanottu hidas pakastus (slow freezing), jossa kylmänsuoja-ainekäsittelyn jälkeen siittiöiden lämpötila lasketaan ensin hitaasti 150 celsiusasteeseen ja sen jälkeen nopeasti 196 celsiusasteeseen, eli kudos siirretään nestemäiseen typpeen (1). Ensimmäiset pakastetuilla siittiöillä alkaneet raskaudet ja synnytykset raportoitiin vuonna 1954 (2). Koeputkihedelmöityshoitojen (IVF) yhteydessä ruvettiin onnistuneesti pakastamaan alkioita 1980-luvulla (3). Siirtämällä kohtuun yksi alkio kerrallaan ja pakastamalla loput hyvänlaatuiset alkiot on voitu huomattavasti pienentää koeputkihedelmöityshoitoon liittyvää monisikiöisen raskauden riskiä. Vuonna 2011 oli 40 % kaikista Suomessa syntyneistä IVF-lapsista saanut alkunsa pakastetuista ja sulatetuista alkioista (4). Munasarjakudoksen pakastuksen osalta kehitys on ollut hidasta, ja ensimmäinen lapsi syntyi pakastettujen ja sulatettujen munasarjakudospalojen autotransplantaation jälkeen vuonna 2004 (5). Vaikka tutkimustoiminta alalla on hyvin aktiivista, on toistaiseksi maailmalla syntynyt vain 35 lasta tällä menetelmällä (Yding Andersen, Claus, henkilökohtainen tiedonanto). Ensimmäinen onnistunut munasolupakastus johti lapsen syntymään jo vuonna 1986 (6). Menetelmänä oli munasolujen hidas pakastus, joka verrattuna siittiö- ja alkiopakastuksen tuloksiin osoittautui tehottomaksi munasolujen kohdalla. Munasolut ovat siittiöitä herkempiä pakastuksen aiheuttamille vaurioille muun muas sa isomman koon ja suuremman nestepitoisuuden vuoksi (1). Vuoteen 2009 mennessä oli maailmalla syntynyt runsaat 500 lasta tällä menetelmällä (7). Vasta sen jälkeen kun munasolujen vitrifikaatio (lasittaminen) otettiin käyttöön, on kehitys alalla nopeutunut. Ensimmäinen lapsi vitrifioidusta munasolusta syntyi vuonna 1999 (8). Vitrifikaatiossa käytetään erittäin suuria pitoisuuksia kylmänsuoja-aineita, ja munasolut siirretään pakastusliuoksessa suoraan nestemäiseen typpeen. Vitrifikaatiossa ei muodostu jääkiteitä, jotka sulatuksen yhteydessä vaurioit- 1711

2 katsaus Kirjallisuutta 1 Suomen Fertiliteettiyhdistys (SFY), Ennakoivan munasolupakastuksen työryhmä. Ennakoiva munasolupakastus hyvän toimintatavan suositukset Bunge RG, Keettel WC, Sherman JK. Clinical use of frozen semen: report of four cases. Fertil Steril 1954;5: Lassalle B, Testart J, Renard JP. Human embryo features that influence the success of cryopreservation with the use of 1,2 propanediol. Fertil Steril 1985;44: THL tilastot. fi/tilastot/aiheittain 5 Donnez J, Silber S, Andersen CY ym. Children born after autotransplantation of cryopreserved ovarian tissue, a review of 13 births. Ann Med 2011;43: Chen C. Pregnancy after human oocyte cryopreservation. Lancet 1986;1(8486): Noyes N, Porcu E, Borini A. Over 900 oocyte cryopreservation babies born with no apparent increase in congenital anomalies. RBM Online 2009;18: Kuleshova L, Gianaroli L, Magli C, Ferraretti A, Trounson A. Birth following vitrification of a small number of human oocytes: case report. Hum Reprod 1999;14: Cobo A, Diaz C. Clinical application of oocyte vitrification: a systemic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Fertil Steril 2011;96: European perinatal health report. Health and care of European pregnant women and babies in Europe 2010: Hansen KR, Knowlton NS, Thyer AC, Charleston JS, Soules MR, Klein NA. A new model of reproductive aging: the decline in ovarian non-growing follicle number from birth to menopause. Hum Reprod 2008;23: Wallace WH, Kelsey TW. Human ovarian reserve from conception to the menopause. PLoS One 2010;5:e Menken J, Trussell J, Larsen U. Age and infertility. Science 1986;233: Rothman KJ, Wise LA, Sörensen HT ym. Volitional determinants and age-related decline in fecundability: a general population pros pective cohort study in Denmark. Fertil Steril 2013;99: Cobo A, Kuwayama M, Perez S, Ruiz, Pellicer A, Remohi J. Comparison of concomitant outcome achieved with fresh and cryopreserved donor oocytes vitrified by the Cryotop method. Fertil Steril 2008;89: Cobo A, Meseguer M, Remohí J, Pellicer A. Use of cryo-banked oocytes in an ovum donation programme: a prospective, randomized, controlled, clinical trial. Hum Reprod 2010;9: taisivat solun rakennetta. Munasolut selviytyvät pakastuksesta paremmin ja hedelmöittyminen sulatuksen jälkeen onnistuu useammin vitrifikaation kuin hitaan pakastuksen jälkeen (9). Suomessa ei ole vielä syntynyt yhtään lasta munasoluvitrifikaation jälkeen, ja maailmassa tällä menetelmällä on syntynyt arviolta lasta (Copperman, Alan B., henkilökohtainen tiedonanto). Munasolupakastuksen indikaatioita Munasolupakastuksen indikaatiot on esitetty taulukossa 1. Tässä katsauksessa käsitellään vain yhtä indikaatiota eli ennakoivaa ei-lääketieetellistä munasolupakastusta ( sosiaalista pakastusta ). Sillä tarkoitetaan naisen munasolujen pakastamista tulevaisuuden varalle, jos lapsen hankinta on siirtynyt niin, että mahdollisuus saada lapsi omilla munasoluilla on heikentynyt (1). Tarkkaa rajaa sosiaalisen ja lääketieteellisen syyn välillä on kuitenkin joskus vaikea vetää, koska munasarjojen toiminta voi myös hiipua yllättävän varhain ilman todettua sairautta tai geneettistä alttiutta. taulukko 1. Mahdollisia ennakoivan munasolupakastuksen aiheita. Syöpäpotilailla solunsalpaaja- tai sädehoitoa Koeputkihedelmöityshoidon yhteydessä siittiömäärä ei riitä hedelmöittämään kaikkia munasoluja mies ei saa annettua spermanäytettä Luovutus munasolupankkiin munasoluluovutushoidot Suurentunut riski munasarjatoiminnan hiipumiseen geneettiset syyt, kuten Turnerin oireyhtyvä, fragile-x premutaatio, X-kromosomaaliset deleetiot autoimmuunisairaudet Endometrioosi ennen endometrioomien poistoa Munasarjojen poistamisen tarve perinnöllisen syöpäriskin vuoksi Ennakoiva ei-lääketieteellinen eli sosiaalinen syy Synnyttäjien ikä nousee Naiset ja parit siirtävät nykyään herkästi raskaaksi tulemista eteenpäin siitä hetkestä, jolloin heillä olisi biologisesti parhaimmat edellytykset vanhemmuuteen. Syyt lasten hankinnan lykkäämiseen ovat monenlaisia, kuten kouluttautuminen, uraputki, taloudellinen tilanne tai toive saada harrastaa ja matkustaa vapaa-aikana. Monelle tuntuu myös olevan ongelmallista löytää se partneri, jonka kanssa olisi mahdollista perustaa perhe. Länsimaissa sekä ensisynnyttäjien keski-ikä että yli 35-vuotiaiden naisten osuus kaikista synnyttäjistä on ollut nousussa viimeisen 10 vuoden aikana. Euroopan alueella yli 35-vuotiaiden synnyttäjien osuus kaikista synnyttäjistä oli 19,7 % vuonna 2010 (10). Myös Suomessa vanhempien synnyttäjien määrä on ollut kasvussa ja oli 19,5 % vuonna Alueellisesti tarkasteltuna 35 vuotta täyttäneiden synnyttäjien osuus oli suurin Ahvenanmaalla (24 %) sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (23 %) (4). Hedelmällisyys heikkenee iän myötä Naisen hedelmällisyyden ajanjakso on lyhyt ja päättyy noin 10 vuotta ennen menopaussia. Vaikka naisten elinikä on pidentynyt, menopaussi-iässä ei ole vastaavasti todettu kasvua. Munarakkuloiden lukumäärä alkaa vähentyä jo sikiökauden aikana, ja ilmiö kiihtyy tasaista tahtia kohti menopaussi-ikää (11,12). Tyttösikiöllä on maksimimäärä munarakkuloita raskausviikolla 18 20, jolloin munasarjassa on keskimäärin primordiaalista munarakkulaa (vaihteluväli ). Sen jälkeen munarakkulat alkavat hitaasti vähentyä; naisen ollessa 25-vuotias eli parhaimmassa lasten saamisiässä määrä on keskimäärin ja 35 vuoden iässä enää keskimäärin Naisen vaihdevuosi-iän ja sikiöaikaisen munarakkuloiden määrän välillä on keskinäinen riippuvuus. Vaihdevuosi-ikä on noin 50 vuotta, jos naiselle on sikiöaikana muodostunut primordiaalista munarakkulaa. Jos alkumunarakkuloita on lähtökohtaisesti keskimääräistä vähemmän, vaihdevuodet tulevat aikaisemmin (11,12). Miten tämä primordiaalisten munarakkuloiden kuluminen näkyy naisen mahdollisuudessa tulla luonnostaan raskaaksi eri ikäisenä? Paljon referoidussa laajassa tutkimuksessa todettiin, että jos raskausyritys alkaa vasta vuoden iässä, kolmasosa naisista ei tule koskaan saamaan omaa biologista lasta (13). Tuoreessa tanskalaistutkimuksessa pienestä naiskohortista todettiin, että 78 % vuotiaista naisista tuli raskaaksi vuoden yrittämisen jälkeen (14). Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä ensi- että 1712

3 tieteessä 17 Rienzi L, Romano S, Albricci L ym. Embryo development of fresh versus vitrified metaphase II oocytes after ICSI: a prospective randomized sibling-oocyte study. Hum Reprod 2010;25: Parmegiani L, Cognigni GE, Bernardi S ym. Efficiency of aseptic open vitrification and hermetical cryostorage of human oocytes. Reprod Biomed Online 2011;23: Sunkara SK, Rittenberg V, Reine- Fenning N, Bhattacharya S, Zamora J, Coomarasamy A. Association between the number of eggs and live birth in IVF treatment: an analysis of treatment cycles. Hum Reprod 2011;26: Pelin A, Bang H, Oktay K. Agespecific probability of live birth with oocyte cryopreservation: an individual patient data metaanalysis. Fertil Steril 2013;10: Rienzi L, Cobo A, Paffoni A ym. Consistent and predictable delivery rates after oocyte vitrification: an observational longitudinal cohort multicentric study. Hum Reprod 2012;27: Garcia-Velasco JA, Domingo J, Cobo A, Martinez M, Camona L, Pellicer A. Five years experience using oocyte vitrification to preserve fertility for medical and nonmedical indications. Fertil Steril 2013;99: Bentzen JG, Forman JL, Johansen TH, Pinborg A, Larsen EC, Nyboe Andersen A. Ovarian antral follicle subclasses and anti-mullerian hormone during normal reproductive aging. J Clin Endocrinol Metab 2013;98: Bodri D, Guillén JJ, Polo A, Trullencue M, Esteve C, Coll O. Complications related to ovarian stimulation and oocyte retrieval in 4052 oocyte retrieval cycles. RBMOnline 2008;17: Kenny LC, Lavender T, McNamee R, O Neill SM, Mills T, Khashan AS. Advanced maternal age and advanced pregnancy outcome: Evidence from a large contemporary cohort. PLOS One 2013;8:e Malchau SS, Loft A, Larsen EC ym. Perinatal outcomes in 375 children born after oocyte donation: a Danish national cohort study. Fertil Steril 2013;99: Stoop D, Nekkebroek J, Devroy P. A survey on the intensions and attitudes towards oocyte cryo preservation for nonmedical reasons among women of reproductive age. Hum Reprod 2011:26: Billari FC, Goisis A, Liefboer AC ym. Social age deadlines for the childbearing of women and men. Hum Reprod 2011;26: Wennerholm UB, Söderström-Anttila V, Bergh C ym. Children born after cryopreservation of embryos or oocytes a systematic review of outcome data. Hum Reprod 2009;24: uudelleensynnyttäjiä, ja todettiin, että ensisynnyttäjien hedelmällisyys heikkeni nopeasti 30 ikävuoden jälkeen. Uudelleensynnyttäjällä mahdollisuudet onnistua raskaaksi tulemisessa ovat paremmat kuin lapsettomalla naisella (14). Raskaustulokset pakastetuilla munasoluilla Useimmat raportit hoitotuloksista pakastetuilla munasoluilla ovat Italiasta ja Espanjasta. Neljässä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa verrattiin kliinisiä raskaustuloksia pakastettujen ja tuoreiden munasolujen välillä (15,16,17,18). Vitrifioiduista munasoluista % selviytyi sulatuksesta ja munasolujen hedelmöittymisprosentti oli %. Kliininen raskausprosentti oli %, kun siirrettiin 1,7 3,9 alkiota kerrallaan. Raskaustulokset olivat samat vitrifioiduilla ja tuoreilla munasoluilla. Kliininen raskausprosentti sulatettua munasolua kohden vaihteli 4,5 12 % (15,16,17,18). Laajin näistä tutkimuksista on Cobon ym:n tutkimus vuodelta 2010, jossa satunnaistetusti hoidettiin lähes 600 munasolunluovuttajaa ja vitrifioitiin lähes munasolua (16). Kliininen raskausluku oli 55 % alkionsiirtoa kohti sekä vitrifioiduilla että tuoreilla munasoluilla. On kuitenkin muistettava, että munasolut kerättiin nuorilta naisilta, joiden munasolujen laatu on keskimäärin erittäin hyvä. Tulevaisuudessa tullaan todennäköisesti myös Suomessa varastoimaan luovutettuja muna soluja munasolupankkeihin, jolloin ei enää tarvitse synkronoida luovuttajan ja saajanaisen kuukautiskiertoja keskenään (taulukko 1). Sopivana päivänä voidaan sulattaa tietty määrä pakastettuja munasoluja, hedelmöittää ne ja siirtää niitä tarvitsevan naisen kohtuun. Kokeneissa käsissä munasolujen vitrifikaa tion jälkeiset raskaustulokset ovat yhtä hyvät kuin tavanomaisen koeputkihedelmöityksen. Muutaman huippukeskuksen tuloksia ei kuitenkaan voi yleistää kaikkiin laboratorioihin. Menetelmät vaativat harjoittelua ja validointia jokaisessa klinikassa. Italiassa tuli vuonna 2004 voimaan laki, jonka mukaan kaikki kehittyneet alkiot oli siirrettävä naisen kohtuun eikä alkioita saanut pakastaa. Tämän vuoksi Italiassa vain pieni osa kerätyistä munasoluista hedelmöitetään hoidon yhteydessä ja loput munasolut pakastetaan. Erinomaiset raskausluvut ovat siis vuosien pakastustekniikan harjoittelun ja kehitystyön tulosta. Paljonko munasoluja pakkaseen ja missä iässä? Montako munasolua pitäisi ennakoivasti pakastaa, jotta määrä riittäisi lapsen saamiseen tulevaisuudessa? Tavanomaisesta koeputkihedelmöityshoidosta tiedämme, että parhaimmat raskaustulokset saavutetaan jos munarakkulapunktiossa saadaan kerätyksi 15 munasolua (19). Lapsen saannin todennäköisyys kuitenkin vähenee naisen iän myötä siten, että naisen ollessa nuori 40 % koeputkihedelmöityksistä onnistuu, mutta vain 27 %, jos hän on vuotias (19). Samalla tavalla todennäköisyys saada lapsi vitrifioiduilla munasoluilla vähenee naisen iän myötä. Tuoreessa meta-analyysissä todettiin selkeä lasku onnistumisen todennäköisyydessä jos nainen oli yli 36-vuotias munasolujen vitrifiointihetkellä (20). Italialaisessa 450 potilaan kohortin tutkimuksessa oli sulatettu yli vitrifioitua munasolua, joista 85 % selviytyi elinkelpoisina (21). Synnytyksiä alkionsiirtoa kohden oli 46 %, jos alun perin oli vitrifioitu yli 8 munasolua, mutta vain 23 %, jos vitrifioitujen munasolujen määrä oli alle 8. Vuoden lisäys potilaan ikään munasolujen pakastushetkellä vähensi raskauden todennäköisyyttä 7 %:lla (21). Espanjalaisessa 26 potilaan aineistossa oli vitrifioitu keskimäärin 10 munasolua potilasta kohden ei-lääketieteellisestä syystä (22). Synnytykseen johtaneita raskauksia oli 33 % alkionsiirtoa kohden. Tutkimusten perusteella munasolujen pakastusajankohdaksi suositellaan alle 35 vuoden ikää (1,20). Optimaalinen ikä munasolupakastukselle voisi olla vuotta (1). Yli 35-vuo tiaan naisen munasoluja kannattaa pakastaa ainoastaan, jos hänellä on ikäänsä nähden poik keavan hyvä munarakkulavaranto, jolloin on odotettavissa hyvä vaste munasarjastimulaatiolle. Munasarjojen toimintaa voidaan arvioida mittaamalla follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) tai anti-müller-hormonin (AMH) tasoa. Naisilla S-AMH erittyy munasarjojen granuloosasoluista ja sen pitoisuus seerumissa vähenee tasaisesti hedelmällisen iän aikana. Kaikututkimuksella voidaan alkukierrossa laskea antraalifollikkelien (AFC) määrä. Tuoreessa tanskalaisessa tutkimuksessa todettiin, että S-AMH:n taso laskee 5,6 % ja AFC:n 4,4 % vuosittain (23). Munasarjavarannon ollessa pienentynyt (viitteelliset arvot S-FSH > 10 IU/l, S-AMH < 1 mg/l, AFC < 10, molemmista munasarjoista), 1713

4 katsaus 30 Chian RC, Huang JY, Tan SL ym. Obstetric and perinatal outcome in 200 infants conceived from vitrified oocytes. RBM Online 2008;16: Forman EJ, Li X, Ferry KM, Scott KM, Treff NR, Scott RT jr. Oocyte vitrification does not increase the risk of embryonic aneuploidy or diminish the embryonic potential of blastocysts created after intracytoplasmic sperm injection: a novel, paired randomized, controlled trial using DNA finger-printing. Fertil Steril 2012;98: Stoop D, Maes E, Poyzos NP ym. Oocyte banking for anticipated gamete exhaustion (AGE): a follow-up study. Hum Reprod 2013;28(Suppl 1):i Dondorp WJ, De Wert GM. Fertility preservation for healthy women: ethical aspects. Hum Reprod 2009;8: sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Viveca Söderström-Anttila: Ei sidonnaisuuksia. voidaan olettaa, että stimulaatiolla ei saada riittävää munasolumäärää pakastusta varten (1). Munasolupakastuksen riskit Koeputkihedelmöityshoidon riskit Ennen munasolujen keräystä tarvitaan kuten tavanomaisessakin IVF-hoidossa munasarjojen hormonistimulaatio, jonka avulla munarakkulat kasvavat ja munasolut kypsyvät. Koeputkihedelmöityshoidon tavallisimmat riskit ovat hormonihoitoon liittyvä hyperstimulaatiooireyhtymä (OHSS) ja munasolukeräykseen liittyvä vuoto- ja infektioriski. Nykyisin oireyhtymän riskiä voidaan pienentää huomattavasti käyttämällä niin sanottua antagonistiprotokollaa ja irrotuspistoksena GnRH-agonistia istukkahormonin sijaan. Hyperstimulaatio-oireyhtymän riski on yleensäkin pieni tilanteissa, joissa tuorealkionsiirtoja ei tehdä ja hormonihoidot loppuvat munasolukeräyksen jälkeen. Tilanne on verrattavissa munasolunluovuttajien hoitoon. Heillä hyperstimulaatio-oireyhtymän riski on 0 1 % ja punktioon liittyvä vuoto- ja infektioriski 0,4 % (24). Punktioon liittyvä vatsan sisäinen vuoto tai infektio voi vaurioittaa munanjohtimia ja heikentää luonnollista hedelmällisyyttä tulevaisuudessa. Ikä ja synnyttäjän riskit Monenlaiset raskaudenaikaiset ja synnytykseen liittyvät komplikaatiot sekä prenataaliset riskit lisääntyvät äidin ollessa iäkkäämpi synnyttäjä (25). Varsinkin istukkakomplikaatioiden määrä ja sektiofrekvenssi kasvavat äidin iän myötä. Ennenaikainen synnytys ja lapsen kohdunsisäiset kasvuhäiriöt lisääntyvät (25). Näistä riskeistä on syytä informoida raskaussuunnitelmia lykkääviä naisia. On toisaalta syytä muistaa, että Suomessa vuotiaiden naisten hedelmöityshoidot luovutetuilla munasoluilla ovat hyvin yleisiä (4). Näissä lahjamunasoluraskauksissa ovat sekä obstetriset komplikaatiot, kuten preeklampsia että syntyneiden lasten ennenaikaisuuden ja pienipainoisuuden riskit, tilastollisesti yleisempiä kuin tavanomaisella koeputkihedelmöityksellä käynnistyneissä raskauksissa (26). Täten omien aiemmin pakastettujen muna solujen käyttö voisi olla turvallisempi vaihtoehto raskauden kulun kannalta hiukan iäkkäämmälle naiselle. Kokemuksia siitä, minkäikäisinä naiset mahdollisesti haluavat käyttää omia pakastettuja munasolujaan ei toistaiseksi ole. Tutkimusten mukaan naiset eivät yleensä halua synnyttää kovin iäkkäänä. Euroopassa naiset pitävät raskaaksi tulemisen yläikärajana keskimäärin noin 42 vuotta (27,28). Suomessa laki hedelmöityshoidoista (1237/ ) ei määrittele yläikärajaa hedelmöityshoidolle, mutta yli 42-vuotiailla naisilla ei ole ilman erillistä anomusta mahdollisuutta saada Kela-korvausta hedelmöityshoidosta. Lasten terveys Tietoa lasten terveydentilasta munasolupakastuksen jälkeen on vain vähän ja pitkäaikaisseurantatutkimukset puuttuvat toistaiseksi kokonaan. Useimmissa raporteissa on vain lyhyt maininta, että lapset ovat syntyneet terveinä (29). Tähän mennessä julkaistuissa seurantatutkimuksissa on todettu, että munasolupakastuksen tuloksena syntyneiden lasten epämuodostumien osuus on sama kuin spontaaniraskauksissa (7,30). Vitrifioiduista munasoluista kehittyneissä 5 6 päivän ikäisissä alkioissa aneuploidiariskin ei ole todettu olevan suurentunut tuoreista muna soluista syntyneisiin alkioihin verrattuna (31). Kokemukset muista maista Suomessa ei ole toistaiseksi tutkittua tietoa siitä, mitä hedelmällisessä iässä olevat naiset itse ajattelevat mahdollisuudesta pakastaa munasolujaan ennakoivasti. Belgiassa tehty kyselytutkimus vuotiaille naisille osoitti, että kolmasosa vastanneista oli kiinnostunut ennakoivasta munasolupakastuksesta (27). Belgiassa on naisille ollut jo muutaman vuoden mahdollisuus ei-lääketieteelliseen munasolujen pakastamiseen. Tavallisimmat syyt ovat olleet tarve saada vakuutus hedelmättömyyden varalle, halu saada lisäaikaa partnerin löytämiseen, halu tehdä kaikkea mahdollista jotta hedelmällisyys olisi tulevaisuudessa optimaalinen sekä tarve vähentää stressiä partnerin löytämiseen (32). Seurantatutkimuksessa yksikään nainen ei katunut munasolujen pakastusta (32). Eettiset näkökohdat Länsimaisessa arvomaailmassa on pidetty tärkeänä reproduktiivista autonomiaa eli vapautta päättää lapsen saamisen ajankohdasta ja partnerista (33). Miehet ovat jo pitkään voineet pakastaa siittiöitä ei-lääketieteellisistä syistä, esimerkiksi ennen sterilisaatiota. Sukupuolten tasa- 1714

5 tieteessä Nykyään lasten saaminen siirtyy monesta eri syystä yhä myöhäisempään vaiheeseen. English summary > in english Fertility preservation for non-medical reasons arvon näkökulmasta tuntuu hienolta, että sama mahdollisuus on nyt avautumassa naisille. Yksin elävät naiset, jotka eivät vielä ole löytäneet puolisoa, saavat lisäaikaa kumppanin etsimiseen. Lisäksi myös jotkut parisuhteessa olevat naiset voivat hyödyntää tätä mahdollisuutta tulevaisuutta ajatellen, jos nykyisessä suhteessa lapsen saaminen ei jostakin syystä ole mahdollista (1). Toiminta on myös kyseenalaistettu yhteiskuntapoliittisilla argumenteilla (33). Miksi keksiä lääketieteellinen ratkaisu asiaan, joka on pohjimmiltaan sosiaalinen ongelma? Eikö olisi järkevämpää tukea nuoria taloudellisesti yhdistämään opiskelua ja perheen perustamista ajoissa. Syyt perheen perustamisen lykkäämiseen ovat kuitenkin hyvin moninaiset, ja usein elämäntilanne ei ole oikea lasten saamiseen kuin vasta myöhemmin. Sopivan partnerin löytäminen on monelle myös osoittautunut vaikeaksi. Nykytilanteessa moni yli 35-vuotias nainen hakeutuu itsellisenä naisena hedelmöityshoitoon luovutetuilla siittiöillä, koska pelkää että elämänkumppani ei tule löytymään hedelmällisen ajanjakson aikana. Asiallinen neuvonta ja informointi hoidon epävarmuustekijöistä ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta naiselle syntyy realistinen kuva hoidon onnistumismahdollisuuksista ja rajoituksista (1). On syytä pitää mielessä, ettei ole olemassa takeita siitä, että munasolut kestävät pakastuksen tai että niistä joskus syntyisi lapsi. SFY:n kannanotto ja yhteenveto Suomen Fertiliteettiyhdistyksessä (SFY) perustettiin vuonna 2012 työryhmä, jonka tarkoituksena oli luoda ennakoivalle munasolupakastukselle hyvän toimintatavan suositukset (1). Työryhmään kuului lääkäreitä, biologeja ja psykologeja sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Työryhmä oli yksimielinen siitä, että ennakoivalle munasolujen pakastusmahdollisuudelle ei tulisi asettaa esteitä. Pakastusmenetelmän harjoittelu ja tulosten seuranta tulee olemaan tärkeää. Naisten neuvontaan tarvitaan moni ammatillinen työryhmä, joka huolehtii sekä lääke tieteellisestä että psykologisesta informoimisesta. Lisäksi syntyneiden lasten terveydentilaa on seurattava. Yhteenveto tärkeimmistä SFY:n suosittelemista toimintatavoista on koottu taulukkoon 2. Lääketieteellisessä neuvonnassa käydään läpi koeputkihedelmöityshoidon toteutus sekä hoitoon liittyvät mahdollisuudet ja riskit. Lisäksi taulukko 2. SFY:n 1 suositukset ennakoivalle munasolupakastukselle (1). Pakastus edellyttää hyvin toimivia munasarjoja suositusikä alle 35 vuotta (optimaalinen ikä vuotta) munasarjojen toimintaa arvioidaan kaikututkimuksella (munarakkuloiden määrä) ja hormonikokein (S-FSH ja S-AMH) Nykytiedon perusteella tarvitaan munasolua eli mahdollisesti 2 3 hormonistimulaatiohoitoa onnistuneen raskauden aikaansaamiseksi Pakastusta harkitsevalle tarjottava lääketieteellistä ja psykologista neuvontaa Munasolujen myöhempää käyttöä säätelee hedelmöitys hoitolaki 1 Suomen Fertiliteettiyhdistys ry. arvioidaan yksilöllisesti, kuinka paljon munasoluja voidaan saada kerätyksi, raskausennuste ja kustannukset. Psykologisessa neuvonnassa pyritään tukemaan naista löytämään itselleen paras vaihtoehto lapsen saantia ajatellen. Vähintään kahta keskustelukäyntiä suositellaan. Niiden aikana mietitään hoitovaihtoehtoja, informoidaan lahjasukusolujen käytöstä ja keskustellaan eri valintoihin liittyvistä epävarmuustekijöistä. Viime vuodesta alkaen yksityisillä hedelmöitysklinikoilla naisilla on ollut mahdollisuus pakastaa munasolujaan ennakoivasti. Hoito maksaa noin euroa hoitokiertoa kohden ja sen päälle tulevat lääkekustannukset euroa. Naiset maksavat kaikki nämä kustannukset itse saamatta mitään korvauksia. Siinä vaiheessa, kun munasoluja aiotaan käyttää, hoitopäätös tehdään hedelmöityshoitolain mukaisesti. Munasolujen sulattamisesta ja hedelmöittämisestä, alkioiden viljelystä sekä alkionsiirrosta aiheutuvat lisäkustannukset nousevat helposti yli euron. Suomessa on toistaiseksi vain yksittäisiä naisia, jotka ovat päätyneet munasolujen pakastamiseen. Kokemukset Belgiasta osoittavat, että ainoastaan puolet naisista joiden munasoluja pakastetaan, ajattelevat että he tulevat koskaan niitä tarvitsemaan (33). Tulevaisuus näyttää, miten toiminta mahdollisesti laajenee Suomessa ja kuinka paljon naiset tulevat käyttämään ennakoivasti pakastettuja munasoluja. n 1715

6 english summary Viveca Söderström-Anttila M.D., Ph.D., associate professor, associate chief physician Väestöliitto Fertility Clinic, Helsinki vaestoliitto.fi Fertility preservation for non-medical reasons Fertility preservation by cryopreservation of gametes, embryos or ovarian tissue has for some time been offered women for medical indications, for example before cancer treatment. Lately, cryopreservation of oocytes has also been possible for healthy women fearing the loss of natural fertility and having not yet found a suitable partner with whom to build a family. Conventional slow-freezing techniques have for decades been shown to be inefficient for oocyte cryopreservation. The introduction of oocyte vitrification has significantly improved the outcome resulting in comparable pregnancy results to fresh oocytes. Vitrification is achieved by combining a high concentration of cryoprotectants with high cooling and warming rates. In experienced centres the survival rate of vitrified oocytes has been 90-97%, the fertilization rate 71-79% and clinical pregnancy rates 36-60% per embryo transfer. The clinical pregnancy rate per thawed oocyte has varied between 4-12%. Fertility preservation because of age-related decline in fertility is recommended to be done at an age of years, and at the latest before the age of 35 years. After that age cryopreservation of oocytes should be considered only if there is an exceptionally good ovarian reserve. It is estimated that at least frozen oocytes might be needed to achieve a live birth in the future. This means that two or three in vitro fertilization (IVF) treatments might be necessary to achieve the goal. The IVF procedure is associated with a small risk of ovarian hyperstimulation and bleeding or infection related to the oocyte collection. Studies on children born after oocyte cryopreservation are few and long-term follow-up is lacking. No increased risk of malformations has been reported in the offspring. The aneuploidy risk of embryos developed from vitrified oocytes is similar to that found in embryos from fresh oocytes. Thus far, no children have been born from vitrified oocytes in Finland. Vitrification of oocytes is still a relatively new technique. It has been offered for non-medical reasons to Finnish women in private fertility clinics since Interested women should be adequately informed about all relevant aspects of obtaining the oocytes and the chances of having a child from the oocyte storage. They should also be counselled about the possibilities of using donated gametes and the psychological implications of freezing their oocytes. The future will show how many women will really be interested in this option to preserve their reproductive potential and how many will come back and use their vitrified oocytes. 1715a

Erilaiset eettiset näkökohdat koskien munasolupakastusta

Erilaiset eettiset näkökohdat koskien munasolupakastusta Ennakoiva munasolupakastus; hyvän toimintatavan suositukset Suomen Fertiliteettiyhdistyksen (SFY) ennakoivan munasolupakastuksen työryhmä: Sirpa Mäkinen 1 (pj), Johanna Aaltonen 2, Peter Bredbacka 2,Tuija

Lisätiedot

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa

Lisätiedot

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:

Lisätiedot

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen. Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005

Lisätiedot

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

Yli 40-vuotiaan naisen infertiliteetti

Yli 40-vuotiaan naisen infertiliteetti KATSAUS TIETEESSÄ VIVECA SÖDERSTRÖM- ANTTILA LT, dosentti, gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Väestöliiton klinikat Oy, Helsingin klinikka Yli 40-vuotiaan naisen infertiliteetti Naisen hedelmällisyys

Lisätiedot

Hedelmöityshoidot tänään

Hedelmöityshoidot tänään Laboratoriolääketiede 2014 9.10.2014 Elämän alkutaival ja laboratorio Hedelmöityshoidot tänään Leena Anttila dosentti, ylilääkäri Sidonnaisuudet Leena Anttila LT, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen

Lisätiedot

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen

Yhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Lapsettomuus Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista 2,5 % on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen (koeputkihedelmöitys, mikrohedelmöitys ja pakastetun alkion siirto) ansiosta.

Lisätiedot

Hoitomenetelmän ja alkion iän vaikutus pakastealkiosiirtojen tuloksiin

Hoitomenetelmän ja alkion iän vaikutus pakastealkiosiirtojen tuloksiin Hoitomenetelmän ja alkion iän vaikutus pakastealkiosiirtojen tuloksiin Liisa Kellokumpu Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Toukokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

MILLÄ HINNALLA LAPSIA KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOLLA?

MILLÄ HINNALLA LAPSIA KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOLLA? MILLÄ HINNALLA LAPSIA KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOLLA? Yli 38-vuotiaiden naisten IVF- ja ICSI-hoitojen tulokset ja kustannukset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2006 2010. Essi Rissanen Syventävien

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Ensimmäinen koeputkihedelmöityksen avulla. Hedelmöityshoitojen tuloksena syntyneiden lasten terveys. Katsaus

Ensimmäinen koeputkihedelmöityksen avulla. Hedelmöityshoitojen tuloksena syntyneiden lasten terveys. Katsaus Katsaus RITA ISAKSSON JA AILA TIITINEN Hedelmöityshoitojen tuloksena syntyneiden lasten terveys Koeputkihedelmöitys (IVF) on mullistanut lapsettomien parien hoidon viime vuosikymmenien aikana. Toistettujen

Lisätiedot

Sijaissynnytys hoitavan lääkärin näkökulmasta. Suomen Lääkintäoikeuden ja e1ikan seura 14.3.2013 Sirpa Vilska Viveca Söderström- AnBla

Sijaissynnytys hoitavan lääkärin näkökulmasta. Suomen Lääkintäoikeuden ja e1ikan seura 14.3.2013 Sirpa Vilska Viveca Söderström- AnBla Sijaissynnytys hoitavan lääkärin näkökulmasta Suomen Lääkintäoikeuden ja e1ikan seura 14.3.2013 Sirpa Vilska Viveca Söderström- AnBla Sijaissynnytys - määritelmiä - IVF-sijaissynnytys, Gestational surrogacy

Lisätiedot

Hedelmättömyyden hoidot osa II

Hedelmättömyyden hoidot osa II NÄIN HOIDAN Laure Morin-Papunen ja Riitta Koivunen 1568 Oligotsoospermian tai atsoospermian syyn selvittäminen on tärkeää hedelmättömyyden oikean hoitomuodon valitsemiseksi. Jos siemennesteen laatu on

Lisätiedot

Mistä lapsettomuus voi johtua? 6. Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10. Ovulaation induktio (OI) eli munarakkulan kypsytyshoito 11

Mistä lapsettomuus voi johtua? 6. Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10. Ovulaation induktio (OI) eli munarakkulan kypsytyshoito 11 HEDELMÖITYSHOIDOT sisällysluettelo Johdanto 5 Mistä lapsettomuus voi johtua? 6 Lapsettomuustutkimukset 8 Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10 Hedelmöityshoidot 11 Ovulaation induktio (OI) eli

Lisätiedot

Hedelmöityshoitotilastot 2002 ja ennakkotiedot 2003

Hedelmöityshoitotilastot 2002 ja ennakkotiedot 2003 Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 9/2004 20.4.2004 Hedelmöityshoitotilastot 2002 ja ennakkotiedot 2003 IVF-statistik 2002 och preliminära uppgifter 2003 Finnish IVF statistics 2002

Lisätiedot

Hedelmöityshoidot 2006 2007

Hedelmöityshoidot 2006 2007 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 13/2008 Hedelmöityshoidot 2006 2007 25.4.2008 Assisterad befruktning 2006 2007 Assisted reproduction 2006 2007 Mika Gissler

Lisätiedot

Mahdollisuudet säilyttää syöpäpotilaan hedelmällisyys

Mahdollisuudet säilyttää syöpäpotilaan hedelmällisyys Katsaus Mahdollisuudet säilyttää syöpäpotilaan hedelmällisyys Pirjo Inki ja Helena Tinkanen Syövän hoitotulosten parantuessa yhä useammat nuoret potilaat ovat kiinnostuneet hoidon vaikutuksista hedelmällisyyteen.

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena

Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Mikko Anttonen, dosentti, erikoistuva lääkäri, Hy ja HUS Potilas A. Müller 43v, jolla kaksi synnytystä. Noin 2v ajan epäsäännölliset, pikku

Lisätiedot

MIKSI VIELÄ KAHDEN ALKION SIIRTOJA KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOISSA?

MIKSI VIELÄ KAHDEN ALKION SIIRTOJA KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOISSA? MIKSI VIELÄ KAHDEN ALKION SIIRTOJA KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOISSA? Saara Koivulehto Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos, Naistentaudit

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Lapsettomuuden hoitoa suunniteltaessa on

Lapsettomuuden hoitoa suunniteltaessa on Lapsettomuus Lapsettomuuden hoidon valinta Aila Tiitinen Lapsettomuuden hoito suunnitellaan ongelman syyn ja parin toiveiden mukaan. Osalle pareista paras vaihtoehto voi olla adoptio tai hoidoista pidättäytyminen.

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIPOTILAIDEN KEINOHEDELMÖITYSHOITO

ENDOMETRIOOSIPOTILAIDEN KEINOHEDELMÖITYSHOITO ENDOMETRIOOSIPOTILAIDEN KEINOHEDELMÖITYSHOITO LK Heidi Koskinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KOSKINEN

Lisätiedot

Tytön munasarjakudoksen pakastus

Tytön munasarjakudoksen pakastus Katsaus TIINA LAINE Suomessa sairastuu vuosittain syöpään noin 130 lasta. Lasten syöpien hoito ja ennuste ovat erilaiset kuin aikuisten, ja 75 % lapsipotilaista paranee pysyvästi. Syövän yhdistelmähoito

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

AMH-määrityksen merkitys koeputkihedelmöityshoitoa suunniteltaessa

AMH-määrityksen merkitys koeputkihedelmöityshoitoa suunniteltaessa AMH-määrityksen merkitys koeputkihedelmöityshoitoa suunniteltaessa Sofia Lagerstam Helsingin yliopisto Helsinki 19.2.2015 Tutkielma sofia.lagerstam@helsinki.fi Ohjaajat: Mervi Halttunen-Nieminen, Aila

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Hedelmöityshoidot 2007 2008

Hedelmöityshoidot 2007 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport statistical Report Hedelmöityshoidot 2007 2008 Assisterad befruktning 2007 2008 Assisted fertility treatments 2007 2008 mika.gissler@thl.fi Mika Gissler +358 9 020 610

Lisätiedot

MIKSI KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOT EPÄONNISTUVAT?

MIKSI KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOT EPÄONNISTUVAT? MIKSI KOEPUTKIHEDELMÖITYSHOIDOT EPÄONNISTUVAT? Annakaisa Tammiaho Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Naistentaudit Marraskuu 2012 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Hedelmöityshoidot 2008 2009

Hedelmöityshoidot 2008 2009 Terveys 2010 Hälsa Health TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcAL report Hedelmöityshoidot 2008 2009 Assisterad befruktning 2008 2009 Assisted fertility treatments 2008 2009 Mika Gissler +358 20 610

Lisätiedot

Luovutettuja siittiöitä on käytetty hedelmöityshoidoissa

Luovutettuja siittiöitä on käytetty hedelmöityshoidoissa Oma lapsi luovutettujen Raskauden alkamiseen tarvitaan terveitä, toimintakykyisä munasoluja. Kun naisen munasarjatoiminta hiipuu ennenaikaisesti, luovutettujen munasolujen käyttö lapsettomuushoidossa on

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Miten lapsia tehdään?

Miten lapsia tehdään? 2.5.2013 Miten lapsia tehdään? Anna Moring Koulutussuunnittelija anna.moring@sateenkaariperheet.fi Erilaisia sateenkaariperheitä Ydinperheitä (naisparin tai miesparin) Apilaperheitä (2 miestä + nainen,

Lisätiedot

MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS MULTIFETAL PREGNANCY AND CHILDBIRTH

MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS MULTIFETAL PREGNANCY AND CHILDBIRTH MONIKKOPERHEVALMENNUS MULTIPLE BIRTHS COACHING MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS MULTIFETAL PREGNANCY AND CHILDBIRTH Hyvä alku monikkovanhemmuuteen A good start in parenting multiples Monisikiöinen raskaus

Lisätiedot

29.1.2014 Dnro 420/20.01.08/2014

29.1.2014 Dnro 420/20.01.08/2014 Vuosikertomusohje 1 (2) Kudoslaitokset Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Kudoslaitosten vuosikertomukset vuodesta 2013 Kudoslaitosten on toimitettava Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

HUONO MUNASARJAVASTE HEDELMÖITYSHOITOPOTILAILLA

HUONO MUNASARJAVASTE HEDELMÖITYSHOITOPOTILAILLA HUONO MUNASARJAVASTE HEDELMÖITYSHOITOPOTILAILLA Suvi-Maria Seppälä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Synnytys- ja naistentautioppi Joulukuu 2010 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Hedelmöityshoitotoiminta. Kudoslaitospäivät Kuopio, 23.10.2013. Sirpa Mäkinen

Hedelmöityshoitotoiminta. Kudoslaitospäivät Kuopio, 23.10.2013. Sirpa Mäkinen Hedelmöityshoitotoiminta Kudoslaitospäivät Kuopio, 23.10.2013 Sirpa Mäkinen Hoitojen määrät Hedelmöityshoidot 1992 2012* * Ennakkotieto Sperman- ja alkionluovutukset 2001 alkaen, inseminaatiot 2006 alkaen

Lisätiedot

Yli 40-vuotiaan naisen raskaus

Yli 40-vuotiaan naisen raskaus TIETEESSÄ SUSANNA SAINIO LT, naistentautien ja synnytysten sekä perinatologian erikoislääkäri HUS, naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, naistentaudit ja synnytykset, Naistenklinikka REIJA KLEMETTI FT,

Lisätiedot

IVF-tilastot 1998 ja ennakkotiedot 1999 tiedonantajapalaute 4/2000

IVF-tilastot 1998 ja ennakkotiedot 1999 tiedonantajapalaute 4/2000 Stakes/StakesTieto 25.5.2000 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2279 Mika Gissler Fax. (09) 3967 2459 e-mail: etunimi.sukunimi@stakes.fi IVF-tilastot 1998 ja ennakkotiedot

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Hedelmöityshoitotilastot 2005 ja ennakkotiedot 2006

Hedelmöityshoitotilastot 2005 ja ennakkotiedot 2006 Terveys 2007 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande Statistical Summary 7/2007 Hedelmöityshoitotilastot 2005 ja ennakkotiedot 2006 3.5.2007 IVF-statistik 2005 och preliminära uppgifter 2006 Finnish

Lisätiedot

KOEPUTKIHEDELMÖITYS (IVF): ONKO AIKA VAIHTAA MENETELMÄÄ?

KOEPUTKIHEDELMÖITYS (IVF): ONKO AIKA VAIHTAA MENETELMÄÄ? KOEPUTKIHEDELMÖITYS (IVF): ONKO AIKA VAIHTAA MENETELMÄÄ? Heidi Varis Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Naistentautien klinikka Huhtikuu 2013 2 ITÄ-SUOMEN

Lisätiedot

Hedelmöityshoidot 2010 2011 Assisterad befruktning 2010 2011 Assisted Fertility Treatments 2010 2011

Hedelmöityshoidot 2010 2011 Assisterad befruktning 2010 2011 Assisted Fertility Treatments 2010 2011 Terveys 2012 Hälsa Health TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcal report Hedelmöityshoidot 2010 2011 Assisterad befruktning 2010 2011 Assisted Fertility Treatments 2010 2011 Anna Heino +358 29 524

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Endometrioosi ja lapsettomuus

Endometrioosi ja lapsettomuus Katsaus tieteessä Päivi Härkki dosentti, apulaisylilääkäri paivi.harkki@hus.fi Oskari Heikinheimo professori, osastonylilääkäri Aila Tiitinen professori, osastonylilääkäri HYKS, naistentautien ja synnytysten

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

KEINOALKUISTEN RASKAUKSIEN PERINATOLOGINEN ENNUSTE TAYS:SSA VUOSINA 2004 2005

KEINOALKUISTEN RASKAUKSIEN PERINATOLOGINEN ENNUSTE TAYS:SSA VUOSINA 2004 2005 KEINOALKUISTEN RASKAUKSIEN PERINATOLOGINEN ENNUSTE TAYS:SSA VUOSINA 2004 2005 LK Riikka Ejsted Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Naistentauti- ja synnytysoppi

Lisätiedot

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Seulontavaihtoehdot ja riskit Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja

Lisätiedot

Hedelmöityshoidot 2009 2010 Assisterad befruktning 2009 2010 Assisted fertility treatments 2009 2010

Hedelmöityshoidot 2009 2010 Assisterad befruktning 2009 2010 Assisted fertility treatments 2009 2010 Terveys 2011 Hälsa Health TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcal report Hedelmöityshoidot 2009 2010 Assisterad befruktning 2009 2010 Assisted fertility treatments 2009 2010 Mika Gissler +358 20 610

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Prostaglandiinin käytön vaikutus tamman tiinehtymiseen. Tiina Reilas MTT Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011

Prostaglandiinin käytön vaikutus tamman tiinehtymiseen. Tiina Reilas MTT Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Prostaglandiinin käytön vaikutus tamman tiinehtymiseen Tiina Reilas MTT Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Kloprostenolin vaikutus tamman follikkelin kehitykseen, ovulaatioon ja tiinehtymiseen Juan Cuervo-Arango

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Lääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM

Lääkkeet ja raskaus. ACE estäjät Makrolidit. Heli Malm. Lääkkeet ja raskaus 3.6.2008 Lääkelaitos-Kela-Stakes HM Lääkkeet ja raskaus Heli Malm ACE estäjät Makrolidit ACE -estäjät Käytössä erityisesti diabeetikoilla Jatketaan usein siihen asti, kunnes raskaus todetaan (nefroprotektio) Sikiöhaitat 2. ja 3. raskauskolmanneksen

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Liitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables:

Liitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables: Liitetaulukot/Tabellbilagor/Appendix Tables: Liitetaulukko 1. Koeputkihedelmöityshoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992 2009 Bilagetabell 1. Antal kliniker som ger provrörsbefruktningsbehandlingar

Lisätiedot

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö 1 Biopankkeja koskeva lainsäädäntö Biomedicum 20.9.2004 Mervi Kattelus mervi.kattelus@stm.fi 2 Mikä on biopankki? Ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä Suppea määritelmä: kudosnäytekokoelma Laaja määritelmä:

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot

Lisätiedot

Alkiohuuhtelun järjestäminen tilalla. Mikä alkio on? järjestäminen tilalla. Miten alkiota saadaan? Huuhdeltava eläin 20.3.2015. Vasikoita alkioista

Alkiohuuhtelun järjestäminen tilalla. Mikä alkio on? järjestäminen tilalla. Miten alkiota saadaan? Huuhdeltava eläin 20.3.2015. Vasikoita alkioista Alkiohuuhtelun järjestäminen lalla järjestäminen lalla Mikä alkio on? Viikon ikäinen, munasolu + siitö Koko noin 1/10 mm Pyöreä pallo, jossa kuori eli zona sisällä soluja Solut vielä kaikki sanlaisia voidaan

Lisätiedot

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008

Gravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA LISÄÄNTYMISLÄÄKETIEDE TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNTAN ANTAMA LISÄKOULUTUS

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

ETIIKKASEMINAARI 18.11.2015. Rahoitushauissa huomioitavaa

ETIIKKASEMINAARI 18.11.2015. Rahoitushauissa huomioitavaa ETIIKKASEMINAARI 18.11.2015 Rahoitushauissa huomioitavaa Tutkimuksen eettisten kysymysten luonteen yhteensopivuus rahoittajien edellyttämän tarkkuuden ja muodon kanssa? Tutkimuksen eettisiä kysymyksiä

Lisätiedot