Tytön munasarjakudoksen pakastus
|
|
- Ella Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus TIINA LAINE Suomessa sairastuu vuosittain syöpään noin 130 lasta. Lasten syöpien hoito ja ennuste ovat erilaiset kuin aikuisten, ja 75 % lapsipotilaista paranee pysyvästi. Syövän yhdistelmähoito koostuu leikkauksesta, sädehoidosta ja solunsalpaajalääkityksestä. Hoidot ovat nykyisin yhä yksilöllisempiä: huonoennusteisten tautimuotojen hoito on tehostunut, ja toisaalta jättiannoksiset solunsalpaajalääkitykset ja luuytimensiirrot ovat lapsilla osa rutiinihoitoa. Munasarja vaurioituu herkästi sytotoksisten hoitojen vaikutuksesta, ja pysyvän tervehtymisen hintana voi olla munasarjan toiminnan loppuminen ja lapsettomuus. Prepubertaalisilla tytöillä ainoa keino suojata sukupuolirauhasia on pakastaa munasarjakudosta ennen hoitoja. Munasarjakudoksen pakastus ja transplantaatio ovat jo johtaneet ensimmäisen elävän lapsen syntymiseen näin hoidetulle naiselle. Tässä katsauksessa käsitellään nuoren tytön hedelmällisyyden säilyttämiseen liittyviä erityispiirteitä. S uomessa sairastuu vuosittain syöpään noin lasta. On arvioitu, että vuoteen 2010 mennessä yksi 250 aikuisesta on sairastanut lapsena syöpää ja tervehtynyt siitä (Donnez ym. 2004). Lasten pahanlaatuisten tautien hoito ja ennuste ovat varsin erilaiset kuin aikuisten. Useimmat lasten syövät ovat mesodermaalista alkuperää, ja ektodermaalista alkuperää olevia kasvaimia esiintyy vain satunnaisesti. Lasten syövät ovat yleensä varsin herkkiä solunsalpaajalääkitykselle, ja siksi % lasten syövistä paranee pysyvästi. Kliininen kokemus on osoittanut, että lapset sietävät syövän hoitoja paremmin kuin aikuiset, koska heidän aineenvaihduntansa on vilkkaampaa ja lääkkeiden ja toksisten aineiden poisto elimistöstä tehokkaampaa. Nuorella elimistöllä on hyvä uusiutumiskyky, ja lapsi selviää vaikeistakin komplikaatioista helpommin kuin aikuinen. Hoidot ovat nykyisin yhä yksilöllisempiä: lievempien tautimuotojen hoito on keventynyt ja toisaalta huonoennusteisten tehostunut. Jättiannoksiset solunsalpaajahoidot, joihin voidaan liittää koko kehon sädetys, Duodecim 2005;121:971 7 autologinen luuytimensiirto tai perifeeristen kantasolujen siirto, ovat lapsilla jo osa vaikeimpien syöpätautien rutiinihoitoa. Voimaperäisen lääkityksen toteuttamisessa auttavat pitkälle kehittyneet tukihoidot, jotka mahdollistavat aikaisempaa paljon intensiivisemmän tavanomaisen solunsalpaajalääkityksen (Saarinen 1993). Syövän hoitojen vaikutukset munasarjaan Munasarja vaurioituu herkästi sädehoidon ja solunsalpaajien vaikutuksesta (Larsen ym. 2003). Jo alle 2 Gy:n sädeannos tuhoaa puolet munasoluista (Wallace ym. 2003). Solunsalpaajista alkyloivat aineet ovat erityisen haitallisia munasarjoille. Yhdistelmähoitojen vaikutukset voivat olla kumulatiivisia, eikä kaikkia vaikutusmekanismeja ja interaktioita tunneta. Allogeeninen luuytimensiirto on suurempi riski munasarjojen toiminnalle kuin autologinen siirto (Tauchmanova ym. 2003). Allogeenisen luuytimensiirron jälkeen keskeinen sairastuvuuden aiheuttaja on akuutti ja krooninen käänteishyljintä. Siinä luovuttajan T-lymfosyytit hyökkäävät saajan 971
2 kudosta vastaan, mikä voi näkyä ihottumana, maksavauriona, ripulina tai verenkuvan muutoksina. Käänteishyljintä ja sen hoidoksi käytetty voimakas immunosuppressiivinen lääkitys voivat johtaa monen elimen vaurioitumiseen. Krooninen käänteishyljintä lisää munasarjavaurion riskiä entisestään, todennäköisesti immunologisten mekanismien välityksellä (Tauchmanova ym. 2003, Hovi ym. 2004). Munasarjan tehtävät ja munasarjakudoksen pakastuksen tavoitteet Munasarjalla on kaksi tärkeää tehtävää: hedelmöityskykyisten munasolujen ja hormonien tuotanto. Hormonit vaikuttavat auto- ja parakriinisesti munasarjassa ja endokriinisesti muissa elimissä, joista tärkeimmät ovat luusto, keskushermosto ja verenkiertoelimistö. Kun munasarjakudosta pakastetaan, tavoitteena on paitsi hedelmöityskyvyn myös rauhasen hormonitoiminnan säilyminen mahdollisimman pitkään (Falcone ym. 2004). Duodecim-lehdessä on hiljattain käsitelty mahdollisuuksia säilyttää syöpäpotilaan hedelmällisyys (Inki ja Tinkanen 2003), ja tämän katsauksen tarkoituksena on pohtia nuoren tytön munasarjan toiminnan säilyttämiseen liittyviä erityispiirteitä. Tuoreen munasarjakudoksen transplantaatio kuvattiin jo vuonna 1906 (Morris). Toimenpide johti tällöin raskauteen ja elävän lapsen syntymään luvulta lähtien kehitetyt solunsuoja-aineet (kryoprotektantit) ovat mahdollistaneet kudosten pakastamisen ja säilyttämisen. Munasolujen pakastukseen liittyy erityisongelmia, jotka johtuvat munasolun suuresta koosta, runsaasta vesipitoisuudesta ja kromosomiston järjestymisestä meioottiseen sukkulaan. Yksittäisten pakastettujen munasolujen hedelmöittyminen on heikompaa kuin tuoreiden munasolujen. Syynä on ilmeisesti munasoluja ympäröivän zona pellucida -glykoproteiinivaipan kovettuminen ja munasolujen sytoplasmarakenteiden vaurioituminen. Munasarjakudoksen pakastuksessa pyritään hedelmällisyyden ja hormonitoiminnan säilyttämiseen sellaisilla potilailla, joilta munasoluja ei ole mahdollista kerätä (taulukko 1). Munasarjassa ilmentyy runsaasti erilaisia angiogeneettisten tekijöiden geenejä, mitä voidaan pitää fysiologisena etuna istutettaessa munasarjakudosta takaisin. Fysiologinen etu nuoren potilaan kudosta pakastettaessa on lisäksi se, että kudos sisältää runsaasti primordiaalifollikkeleita, jotka kestävät hyvin pakastusta ja sulatusta. Primordiaalimunasolujen pinta-alan ja tilavuuden suhde on suuri ja metabolinen aktiivisuus vähäistä, eikä niissä ole zona pellucidaa (kuva 1B). Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että munasarjakudoksen pakastus- ja sulatusprosessit tuhoavat vain pienen osan munarakkuloista. Suurin kudosvaurio syntyy hapenpuutteen seurauksena verisuonten uudismuodostuksen aikana kudoksen takaisinistutuksen jälkeen. Munasarjan siirto verisuoniliitoksen kanssa vähentäisi huomattavasti iskemia-reperfuusiovaurioita (Bedaiwy ja Falcone 2004), mutta toisaalta transplantaatio verisuoniliitoksen kanssa on huomattavasti vaativampi toimenpide kuin takaisinistutus ilman TAULUKKO 1. Mahdollisuudet naisen munasarjojen vähintään osittaisen toiminnan säilyttämiseen sytotoksisten hoitojen aikana. Menetelmä Käyttö Soveltuvuus Munasarjojen biokemiallinen suojaus Täysin kokeellista Tulevaisuudessa? Munasolujen keräys ja pakastus luonnollisen kierron keräys stimuloidun kierron keräys Kliinisessä käytössä lapsettomuuden hoidoissa Kliinisessä käytössä Aikuiset Aikuiset Alkioiden pakastus Kliinisessä käytössä Vakiintunut parisuhde, aikuiset Munasarjakudoksen pakastus Kliinisessä käytössä Lapset ja aikuiset Koko munasarjan pakastus Kokeellista Tulevaisuudessa lapset ja aikuiset? 972 T. Laine
3 KUVA. Hematoksyliini-eosiinivärjäys 33-vuotiaan naisen (A) ja nelivuotiaan tytön (B) munasarjakudoksesta. verisuoniliitosta. Nykyinen pakastustekniikka ei myöskään ole optimaalinen suuren kudospalan pakastukseen. Munasarjasta irrotetaan pala pakastusta varten yleensä laparoskooppisessa leikkauksessa. Kudospala kuljetetaan elatusaineessa laboratorioon, missä se pilkotaan pienempiin osiin ja pakastetaan useana eränä. Tulevaisuudessa paloja voidaan sulattaa monessa erässä. Pakastus ja sulatus tehdään kuten alkioiden pakastuksessa (Hovatta ym. 1996). Kun potilas toivoo raskautta, kudospalat transplantoidaan potilaaseen takaisin tarpeen mukaan useassa erässä, tai mahdollisesti munasolut kypsytetään tulevaisuudessa koeputkessa (taulukko 2). Syöpäpotilaan munasarjakudoksen transplantaatioon liittyvät ongelmat Pakastuksen ja sulatuksen jälkeen munasarjakudosta voidaan istuttaa takaisin joko alkuperäiselle paikalleen (ortotooppinen autotransplantaatio) tai muualle kehoon (heterotooppinen autotransplantaatio). Transplantaatio tehdään vasta raskautta toivottaessa, koska kudossiirteiden toimintaikä on rajallinen. Ortotooppisen transplantaation jälkeen normaali hedelmöit tyminen on mahdollista (Donnez ym. 2004). Useat tutkimusryhmät ovat transplantoineet munasarjakudosta heterotooppisesti, jolloin istutuspaikaksi on valittu esimerkiksi käsivarren tai vatsan ihon- TAULUKKO 2. Toimenpiteet munasarjakudoksen pakastuksen jälkeen. Menetelmä Edut Haitat Autotransplantaatio ortotooppisesti Autotransplantaatio heterotooppisesti Fysiologinen elintila siirteelle, spontaani raskaus mahdollinen Fysiologisempi elintila siirteelle, siirteen istutus ja seuranta helppoa Iskemiavauriot, syövän leviäminen? Iskemiavauriot, syövän leviäminen? Ksenotransplantaatio Ei syövän leviämisen riskiä Iskemiavauriot, eläinpatogeenit? Munasolujen kypsytys in vitro Ei syövän leviämisen riskiä Teknisesti vaativaa, kokeellista, onnistuuko esim. epigeneettinen kypsyminen? 973
4 alaiskudos (Oktay ja Buyuk 2004, Oktay ja Sonmezer 2004). Heterotooppisen transplantaation jälkeen munarakkuloita kypsytetään hormonien avulla, minkä jälkeen munasolut kerätään punktoimalla ja hedelmöitetään koeputkessa. Syöpäpotilaan autotransplantaatioon liittyy kuitenkin riski pahanlaatuisten solujen siirrosta ja syövän uusiutumisesta. Eläinkokeissa transplantoidun munasarjasiirteen mukana saajaeläimeen on siirtynyt lymfooma (Shaw ym. 1996). Tämän jälkeen useissa tutkimuksissa on osoitettu, että ainakaan Hodgkinin taudissa syövän uusiutuminen ei ole riski (Kim ym. 2001, Radford ym. 2001, Kim 2003, Radford 2004). Munasarjan etäpesäkkeen riski on suurin leukemioissa, neuroblastoomassa ja Burkittin lymfoomassa (Sonmezer ja Oktay 2004). Pakastetun ja sulatetun kudoksen takaisinistutus eläimeen (ksenotransplantaatio) eliminoi riskin pahanlaatuisten solujen ja syövän siirtymisestä potilaaseen. Munarakkuloiden kypsymistä voidaan edistää ja nopeuttaa hormonihoidoilla samoin kuin autotransplantaation yhteydessä. Ksenotransplantaation riskinä on kuitenkin eläinperäisten patogeenien siirtyminen ihmiseen, eikä se ole nykyisin realistinen hoitovaihtoehto. Jäännöstaudin diagnosoimiseksi ja syövän siirtymisen ehkäisemiseksi tehdään paljon tutkimustyötä, ja tulevaisuudessa kudoksesta kyetään mahdollisesti erottelemaan pahanlaatuiset solut entistä tarkemmin (Schröder ym. 2004). Kehitteillä on myös menetelmiä, joissa epäkypsiä munasoluja kypsytetään eräänlaisissa hautomoissa vieraiden somaattisten solujen avulla. Pahanlaatuisen taudin siirtyminen estetään varmimmin vain siten, että munasoluja kypsytetään koeputkessa. In vitro -kypsytykseen liittyvät vaikeudet Mitä nuorempi potilas on munasarjakudosta pakastettaessa, sitä enemmän talletettava kudos sisältää pakastuksen hyvin kestäviä primordiaalimunasoluja (kuva 1). Varhaisessa kasvuvaiheessa olevien munarakkuloiden kasvu antraalisiksi follikkeleiksi kestää normaalisti yli 85 päivää, primordiaalimunasolujen kehitys vielä pidempään. Näin pitkä kypsymisaika asettaa suuria haasteita varhaisten munasolujen kypsyttämiselle in vitro, ja toistaiseksi munasolun kypsytys kokonaisuudessaan ex vivo on onnistunut vain hiirellä (O Brien ym. 2003). Primordiaalimunasolut tarvitsevat alkuvaiheen kehitykseensä munasarjan tukisolukkoa eli stroomaa. Pitkän viljelyn aikana tukisolukon tila alkaa huonontua, munarakkuloiden kypsyminen estyy, ja vähitellen kudoksen solut kuolevat ohjelmoituneen solukuoleman mekanismilla (Otala ym. 2004). Sukusolun kypsyminen on erittäin monimutkainen prosessi. Se sisältää lukuisia erilaisia tapahtumia, joiden päämääränä on kyky jatkaa meioosia hedelmöityksen jälkeen (tuman kypsyminen) ja varmistaa alkionkehityksen ensimmäiset vaiheet huolehtimalla erilaisten solusyklin säätelijöiden oikea-aikaisesta ilmentymisestä ja kromatiinin uudelleen järjestymisestä (sytoplasman kypsyminen). Kolmas tärkeä kypsymistapahtuma on ns. epigeneettinen kypsyminen. Tunnetaan joukko geenejä, joiden luenta tapahtuu vain toiselta vanhemmalta perityistä kromosomeista. Tästä ilmiösta käytetään nimitystä geneettinen leimautuminen. Leimautumisen selittää sukupuolesta riippuva DNA:n metylaatio, joka vähentää geenien aktiivisuutta. Somaattisten solujen DNA:ssa on runsaasti metyloituneita emäksiä, mutta sukusolujen muodostuessa demetylaasientsyymit poistavat aluksi DNA:n metyyliryhmät. Myöhemmin sukusolujen erilaistuessa niiden geenit metyloituvat voimakkaasti uudestaan mutta siten, että siittiön ja munasolun metylaatioaste on osassa geenejä erilainen. Kaikki edellä mainitut kehitysvaiheet vaativat sukusolun ja sitä ympäröivien somaattisten solujen vuorovaikutusta ja usean eri tekijän oikea-aikaista ilmentymistä ja toimintaa, eikä ihmisen munasolujen kypsytys primordiaaliasteelta kypsäksi hedelmöityskykyiseksi munasoluksi ole toistaiseksi onnistunut. Tutkimus tällä haastavalla alalla on kuitenkin vilkasta (Hovatta 2004). Kehitysbiologian tutkimus ja syöpä - potilaiden hedelmällisyyden säilyttäminen Kehitysbiologian ja erityisesti kantasolututkimuksen yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on op- 974 T. Laine
5 pia tuottamaan hallitusti soluja, jotka uusiutumis- ja erilaistumiskykynsä ansiosta kykenevät korvaamaan vanhenevaa tai vaurioitunutta solukkoa ja kudosta. Solukorvaushoitojen lisäksi kantasolut tulevat olemaan ratkaisevan tärkeitä tautien patogeneesin selvittämisessä: kantasoluihin voidaan siirtää sairaan solun tuma, jolloin solutason patogeneettisten mekanismien selvittäminen on mahdollista. Kaikissa elimissä on kantasoluja, mutta niiden määrä on vähäinen suhteessa erilaistuneisiin soluihin. Kantasolujen erilaistuminen ja biologia tunnetaan vielä melko huonosti, toisaalta suuria edistysaskeleitakin on otettu. Kahden viime vuoden aikana kolme tutkimusryhmää on osoittanut, että alkion kantasoluista pystytään erilaistamaan sukusoluja (Hubner ym. 2003, Toyooka ym. 2003, Geijsen ym. 2004). Tällaisten kantasolujen käyttöä mm. hedelmättömyyden hoidossa on väläytelty (Surani 2004). Kliinisessä lääketieteessä ollaan vielä pitkällä»synteettisten sukusolujen» käytöstä lapsettomuuden hoidossa. Kantasolututkimus tulee kuitenkin auttamaan lisääntymislääketiedettä ja lisäämään tietoa erilaisten solujen myös sukusolujen ominaisuuksista, kasvusta ja kypsymisestä. Sukusolujen osalta erityisen mielenkiintoista ja tärkeää tulee olemaan geneettisen leimautumisen mekanismien tutkimus. Naisella munasolun kantasolu, primaarinen oosyytti, on viimeistään heti syntymän jälkeen pysähtynyt kehityksessään meioosin ensimmäiseen jakaantumiseen. Bostonilainen tutkimusryhmä (Johnson ym. 2004) on osoittanut, että hiiren munasarjassa olisi vielä postnataalikauden jälkeenkin jakaantumiskykyisiä sukusolujen kantasoluja. Tämä tutkimus on herättänyt hyvin paljon keskustelua ja kritiikkiäkin (Albertini 2004). Jos ihmisenkin munasarjassa olisi vastaavanlaisia soluja, munasarjakudoksen pakastuksen mahdollisuudet hormonitoiminnan ja hedelmällisyyden säilyttämiseksi olisivat aivan toiset kuin nyt. Jatkotutkimukset ovat tarpeen löydöksen varmistamiseksi ja sen merkityksen selvittämiseksi, mutta jo nyt tutkimus on oiva esimerkki siitä, miten nopeasti vanhat totuudet voivat muuttua historiallisiksi uskomuksiksi. Lisääntymislääketiede on yksi nopeimmin kehittyvistä lääketieteen aloista, ja sen saavutuksia tulee tarkastella kriittisin mutta samalla avoimin mielin (Wallace ym. 2004). Lapsen munasarjakudoksen pakastukseen liittyvät eettiset kysymykset Kun aikuinen sairastuu syöpään, pohditaan potilaan, hoitavan onkologin ja toivottavasti yhä useammin myös gynekologin kesken hedelmällisyyden säilyttämisen mahdollisuuksia ennen hoitojen aloitusta. Ratkaisuihin vaikuttavat aina naisen ikä ja synnytysten määrä, sairauden ennuste ja perhetilanne (Inki ja Tinkanen 2003). Ratkaisun tulee olla aina yksilöllinen. Kun nuo- Y D I N A S I A T Lasten syöpien hoito ja ennuste ovat erilaiset kuin aikuisilla, ja jopa % lapsipotilaista paranee pysyvästi pitkälle kehittyneiden tukihoitojen avulla toteutettujen voimaperäisten lääkitysten, sädehoidon ja luuytimensiirron tai kantasolujen siirron turvin. Munasarja vaurioituu herkästi syövän hoitojen vaikutuksesta, ja pysyvän tervehtymisen hintana voi olla munasarjojen toiminnan loppuminen ja lapsettomuus. Ainoa keino suojata prepubertaalisen tytön sukupuolirauhasia on pakastaa munasarjakudosta ennen voimaperäisiä hoitoja. Munasarjakudoksen pakastus ja transplantaatio ovat johtaneet ensimmäisen elävän lapsen syntymiseen. Syövän mahdollinen siirtyminen transplantaation yhteydessä, primordiaalisen munasolun pitkä kypsymisaika ja kohdun sädeherkkyys ovat ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tehdään paljon tutkimustyötä. 975
6 ri tyttö sairastuu syöpään, vaihtoehtoja hedelmällisyyden säilyttämiselle on huomattavasti vähemmän (taulukko 1) ja vaihtoehdoista tulee keskustella koko perheen kanssa. Alaikäisen potilaan vanhemmilla on luonnollisesti oikeus päättää nuoren asioista, mutta kuten muissakin tilanteissa nuoren mielipidettä on kuunneltava ja kunnioitettava. Lääkärin tehtävä on kertoa perheelle eri vaihtoehdoista, eikä luovutetun munasolun, sijaissynnyttäjän käytön, adoption ja sijaisvanhemmuuden vaihtoehtoja tule jättää keskusteluiden ulkopuolelle. Hoitopäätöksiä tehtäessä riskit ja hyödyt pitää punnita tarkoin. HYKS:n lasten ja nuorten sairaalassa syöpää sairastavien tyttöjen munasarjakudosta on pakastettu yhteistyössä Väestöliiton lapsettomuusklinikan kanssa vuodesta 1999 lähtien. Klinikassamme on pakastettu myös muutaman Turnerin oireyhtymää sairastavan tytön munasarjakudosta. Munasarjakudoksen pakastuksen edellytyksenä on, että syövän hoidot kliinisen kokemuksen perusteella johtavat todennäköiseen munasarjojen vaurioitumiseen, pakastettava kudos on hyvälaatuista ja perhe haluaa pakastusta saatuaan ennen toimenpidettä tiedot siitä ja myöhemmästä menettelystä. Keskusteluissa käydään kaikkien perheiden kanssa läpi myös adoption ja sijaisvanhemmuuden vaihtoehdot. Munasarjakudosta otetaan sairaalassamme laparoskooppisesti samalla, kun potilas nukutetaan luuydinpunktiota tai keskuslaskimokatetrin asennusta varten. Lapselta pakastetaan pala toista munasarjaa. Toiseen sukupuolirauhaseen ei kosketa lainkaan, ja toimenpiteen kohteena olevaa rauhasta jätetään paikalleen mahdollisimman paljon. Toimenpiteeseen ei ole liittynyt komplikaatioita. Näin toimien riskit on minimoitu ja sukupuolirauhasta käsitellään mahdollisimman vähän. * * * Lopuksi Kiitokset FT Marjut Otalalle aikuisen naisen munasarjan histologisesta leikkeestä. Kun tiedetään, että koko kehon sädehoito (10 12 Gy) yhdessä solunsalpaajahoidon kanssa johtaa yli 90 %:n todennäköisyydellä nuoren tytön sukupuolirauhasten tuhoutumiseen, voidaan kysyä, onko eettisesti oikein olla tallentamatta kudosta mahdollista myöhempää käyttöä varten. Toisaalta jos syöpä voidaan hoitaa lievimmillä hoidoilla, munasarjoihin ei kohdisteta invasiivisia toimenpiteitä. Lampaan hedelmällisyyden säilyttäminen munasarjakudosta pakastamalla ja autotransplantoimalla onnistui vuonna Nyt kymmenen vuotta myöhemmin munasarjakudoksen pakastus ja transplantaatio ovat johtaneet ensimmäisen elävän lapsen syntymiseen (Donnez ym. 2004). Tähänastiset pakastukset ja transplantaatiot on tehty noin 30-vuotiaille naisille, joilla primordiaalifollikkeleiden määrä on paljon pienempi kuin lapsilla (kuva). Tulevaisuudessa nähdään, miten prepuberteetissa pakastetut ja aikuisena transplantoidut kudospalat toimivat. Nuorin potilaamme on ollut alle vuoden ikäinen ja useat 3 5 vuoden ikäisiä, kun munasarjakudosta on pakastettu. Näillä tytöillä lasten hankinta tulee ajankohtaiseksi aikaisintaan noin 20 vuoden kuluttua. Munasarjan pakastuskestävyyttä ei ole testattu näin pitkiä aikoja. Siittiöiden tiedetään olevan elinkykyisiä vielä 21 vuoden pakastuksen jälkeen (Horne ym. 2004). Kohdun suojaamiseksi sytotoksisten hoitojen vaikutuksilta ei nykyisin ole juuri keinoja, joten haasteita riittää. Munasarjakudoksen pakastaminen ei takaa varmasti hedelmällisyyttä tai hormonitoiminnan palautumista näillä tytöillä, mutta ainakin heillä on yksi mahdollisuus enemmän kuin ilman pakastusta. Kirjallisuutta Albertini DF. Micromanagement of the ovarian follicle reserve do stem cells play into the ledger. Reproduction 2004;127: Bedaiwy MA, Falcone T. Ovarian tissue banking for cancer patients. Reduction of post-transplantation ischaemic injury: intact ovary freezing and transplantation. Hum Reprod 2004;19: Donnez J, Dolmans MM, Demylle D, ym. Livebirth after orthotopic transplantation of cryopreserved ovarian tissue. Lancet 2004;364: Falcone T, Attaran M, Bedaiwy MA, Goldberg JM. Ovarian function preservation in the cancer patient. Fertil Steril 2004;81: T. Laine
7 Geijsen N, Horoschak M, Kim K, Gribnau J, Eggan K, Daley GQ. Derivation of embryonic germ cells and male gametes from embryonic stem cells. Nature 2004;427: Horne G, Atkinson AD, Pease EHE, ym. Live birth with sperm cryopreserved for 21 years prior to cancer treatment: case report. Hum Reprod 2004;19: Hovatta O. Cryopreservation and culture of human ovarian cortical tissue containing early follicles. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2004;113 Suppl 1:S50 4. Hovatta O, Silye R, Krausz T, ym. Cryopreservation of human ovarian tissue using dimethylsulphoxide and propanediol-sucrose as cryoprotectants. Hum Reprod 1996;11: Hovi L, Saarinen-Pihkala UM, Taskinen M, Wikstrom AM, Dunkel L. Subnormal androgen levels in young female bone marrow transplant recipient with ovarian dysfunction, chronic GVHD and receiving glukokortikoid therapy. Bone Marrow Transplant 2004;33: Hubner K, Fuhrmann G, Christenson LK, ym. Derivation of oocytes from mouse embryonic stem cells. Science 2003;300: Inki P, Tinkanen H. Mahdollisuudet säilyttää syöpäpotilaan hedelmällisyys. Duodecim 2003;119:20 5. Johnson J, Canning J, Kaneko T, Pru JK, Tilly JL. Germline stem cells and follicular renewal in the postnatal mammalian ovary. Nature 2004;428: Kim SS. Ovarian tissue banking for cancer patients. To do or not to do? Hum Reprod 2003;18: Kim SS, Radford J, Harris M, ym. Ovarian tissue harvested from lymphoma patients to preserve fertility may be safe for autotransplantation. Hum Reprod 2001;16: Larsen EC, Muller J, Schmiegelow K, ym. Reduced ovarian function in long-term survivors of radiation and chemotherapy-treated childhood cancer. J Clin Endocrinol Metab 2003;88: Morris R. A case of heteroplastic ovarian grafting, followed by pregnancy, and the delivery of a living child. Med Rec 1906;69: O Brien MJ, Pendola JK, Eppig JJ. A revised protocol for in vitro development of mouse oocytes from primordial follicles dramatically improves their developmental competence. Biol Reprod 2003;68: Oktay K, Buyuk E. Ovarian transplantation in humans: indications, techniques and the risk of reseeding cancer. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2004;113 Suppl:S45 S47. Oktay K, Sonmezer M. Ovarian tissue banking for cancer patients. Fertility preservation, not just ovarian cryopreservetion. Hum Reprod 2004;19: Otala M, Mäkinen S, Tuuri T, ym. Effects of testosterone dihydrotestosterone and 17B-estradiol on human ovarian tissue survival in culture. Fertil Steril 2004;82: Radford J. Autotransplantation of ovarian tissue and the risk of disease transmission. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2004;113 Suppl: S48-S49. Radford JA, Lieberman BA, Brison DR, ym. Orthotopic reimplantation of cryopreserved ovarian cortical strips after high dose chemotherapy for Hodgkin s lymphoma. Lancet 2001;357: Saarinen U. Miksi lapsi paranee syövästä niin hyvin 1990-luvulla? Duodecim 1993;109: Schröder CP, Timmer-Bosscha H, Wijchman JG, ym. An in vitro model for purging tumour cells from ovarian tissue. Hum Reprod 2004;19: Shaw JM, Bowles J, Koopman P, Wood EC, Trounson AO. Fresh and cryopreserved ovarian tissue samples from donors with lymphoma transmit the cancer to graft recipients. Hum Reprod 1996;11: Sonmezer M, Oktay K. Fertility preservation in female patients. Hum Reprod Update 2004;10: Surani MA. How to make eggs and sperm. Nature 2004;427: Tauchmanova L, Selleri C, De Rosa G, ym. Gonadal status in reproductive age women after haematopoietic stem cell transplantation for haematological malignancies. Hum Reprod 2003;18: Toyooka Y, Tsunekawa N, Akasu R, Noce T. Embryonic stem cells can form germ cells in vitro. Proc Nat Acad Sci 2003;100: Wallace WHB, Thomson AB, Kelsey TW. The radiosensitivity of the human oocyte. Hum Reprod 2003;18: Wallace WH, Anderson R, Baird D. Preservation of fertility in young women treated for cancer. Lancet 2004;5: TIINA LAINE, LT, erikoislääkäri tiina.laine@hus.fi HUS:n lasten ja nuorten sairaala, lastenendokrinologinen yksikkö ja Biomedicum Helsinki, lisääntymis- ja kehitysbiologian tutkimusohjelma
Mahdollisuudet säilyttää syöpäpotilaan hedelmällisyys
Katsaus Mahdollisuudet säilyttää syöpäpotilaan hedelmällisyys Pirjo Inki ja Helena Tinkanen Syövän hoitotulosten parantuessa yhä useammat nuoret potilaat ovat kiinnostuneet hoidon vaikutuksista hedelmällisyyteen.
LisätiedotKypsiä munasoluja alkumunarakkuloista in vitro lähitulevaisuuden haaste
Outi Hovatta TEEMA: LISÄÄNTYMISTERVEYS JA SYÖPÄ Kypsiä munasoluja alkumunarakkuloista in vitro lähitulevaisuuden haaste Munasolujen kypsyttäminen in vitro pakastettuna säilytetystä kudoksesta olisi tärkeä
LisätiedotNuorille. Munasolujen pakastaminen. Tietoa munasolujen keräämisestä ja pakastamisesta tai munasarjan osan tai koko munasarjan pakastamisesta.
Nuorille Munasolujen pakastaminen Tietoa munasolujen keräämisestä ja pakastamisesta tai munasarjan osan tai koko munasarjan pakastamisesta. Hyvä tietää Tämä tietopaketti on suunnattu nuorille, jotka saattavat
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotMiten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013
Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa
LisätiedotNuorille. Siittiöiden pakastaminen. siittiöiden talteenotosta pakastamisesta.
Nuorille Siittiöiden pakastaminen Tietoa siittiöiden talteenotosta pakastamisesta. ja Nämä tiedot on suunnattu ensisijaisesti nuorille, joille tarjotaan mahdollisuutta siittiöiden pakastamiseen, mutta
LisätiedotTHL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013
Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,
LisätiedotSäteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio
Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen
LisätiedotSyöpäpotilaan hedelmällisyyden säilyttäminen
Tieteessä katsaus Varpu Ranta LT, apulaisylilääkäri HYKS Naistentaudit ja synnytykset Sirpa Leppä, professori, osastonylilääkäri HYKS Syöpäkeskus ja Helsingin yliopisto Johanna Mattson dosentti, toimialajohtaja
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
LisätiedotLapsille. Munasolujen pakastaminen. Tietoa munasarjan osan pakastamisesta.
Lapsille Munasolujen pakastaminen Tietoa munasarjan osan pakastamisesta. Sisällysluettelo Miksi munasolujani pitäisi pakastaa? Millainen toimenpide on? Kuinka munasarjoista otetaan osa talteen? Mitä sitten
LisätiedotHedelmällisyyden säilyttäminen syövän hoitojen yhteydessä
NÄIN HOIDAN Helena Tinkanen Hedelmällisyyden säilyttäminen syövän hoitojen yhteydessä 480 Pahanlaatuinen sairaus ja sen hoito voivat vahingoittaa sekä naisen että miehen hedelmällisyyttä. Synnytinelinten
LisätiedotSähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.
Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005
LisätiedotLapsille. Lapsille. Siemennesteen pakastaminen. Hyvä tietää ennen näytteenottoa
Lapsille Lapsille Siemennesteen pakastaminen Hyvä tietää ennen näytteenottoa Nämä tiedot on suunnattu kaikille, joille tarjotaan mahdollisuutta siemennesteen pakastamiseen. Sisällysluettelo Miksi siemennestettäni
LisätiedotSuomessa sairastuu syöpään vuosittain 130. Syövän hoitojen aiheuttamat gynekologiset ongelmat lapsuus- ja nuoruusiässä. Lapsi- ja nuorisogynekologia
Lapsi- ja nuorisogynekologia MERVI TASKINEN, LEILA UNKILA-KALLIO JA AILA TIITINEN Syövän hoitojen aiheuttamat gynekologiset ongelmat lapsuus- ja nuoruusiässä Aikuistuvan nuoren naisen mieltä askarruttavat
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi
ISLABin kantasolulaboratorio Autologisia kantasolusiirteitä intensiivihoidon tueksi Eija Mahlamäki erikoislääkäri Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä 23.10.2013 Hematopoieettisten kantasolujen
LisätiedotEnnakoiva munasolupakastus ei-lääketieteellisistä tai sosiaalisista syistä
Katsaus tieteessä Viveca Söderström-Anttila LT, dosentti, apulaisylilääkäri Väestöliiton Helsingin lapsettomuusklinikka viveca.soderstrom-anttila@ vaestoliitto.fi Ennakoiva munasolupakastus ei-lääketieteellisistä
LisätiedotKantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus
Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolut A) Kyky jakautua itsensä kaltaisiksi soluiksi (uusiutumiskyky) B) Kyky erilaistua
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotMunasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays
Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko
LisätiedotHedelmöityshoidot tänään
Laboratoriolääketiede 2014 9.10.2014 Elämän alkutaival ja laboratorio Hedelmöityshoidot tänään Leena Anttila dosentti, ylilääkäri Sidonnaisuudet Leena Anttila LT, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
LisätiedotMitä onkologi toivoo patologilta?
Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
Lisätiedot29.1.2014 Dnro 420/20.01.08/2014
Vuosikertomusohje 1 (2) Kudoslaitokset Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Kudoslaitosten vuosikertomukset vuodesta 2013 Kudoslaitosten on toimitettava Lääkealan turvallisuus- ja
LisätiedotLeukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa
Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2007-2013 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 2 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain
LisätiedotLeukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa
Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2008-2014 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 3 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain
LisätiedotTyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet. Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus
Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus Sisältö T1D hoidon kehittyminen Toiminnallinen beetasolumassa ja sen tutkiminen Toiminnallisen
LisätiedotYli 40-vuotiaan naisen infertiliteetti
KATSAUS TIETEESSÄ VIVECA SÖDERSTRÖM- ANTTILA LT, dosentti, gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Väestöliiton klinikat Oy, Helsingin klinikka Yli 40-vuotiaan naisen infertiliteetti Naisen hedelmällisyys
LisätiedotAnti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena
Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Mikko Anttonen, dosentti, erikoistuva lääkäri, Hy ja HUS Potilas A. Müller 43v, jolla kaksi synnytystä. Noin 2v ajan epäsäännölliset, pikku
LisätiedotMitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista?
Mitä syöpäpotilaan pitää tietää hoitojen pitkäaikaishaitoista? Teksti Marika Javanainen Kuva Bosse Österberg Tiivistelmä esityksestä, jonka Syöpätautien klinikan (TAYS) erikoistuva lääkäri Leena Tiainen
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotAlkiohuuhtelun järjestäminen tilalla. Mikä alkio on? järjestäminen tilalla. Miten alkiota saadaan? Huuhdeltava eläin 20.3.2015. Vasikoita alkioista
Alkiohuuhtelun järjestäminen lalla järjestäminen lalla Mikä alkio on? Viikon ikäinen, munasolu + siitö Koko noin 1/10 mm Pyöreä pallo, jossa kuori eli zona sisällä soluja Solut vielä kaikki sanlaisia voidaan
LisätiedotHoitomenetelmän ja alkion iän vaikutus pakastealkiosiirtojen tuloksiin
Hoitomenetelmän ja alkion iän vaikutus pakastealkiosiirtojen tuloksiin Liisa Kellokumpu Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Toukokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotSyöpähoitojen vaikutukset sukupuolirauhasiin
TEEMA: LISÄÄNTYMISTERVEYS JA SYÖPÄ Kirsi Jahnukainen 858 Suuriannoksisiin solunsalpaajayhdistelmiin sekä koko kehon, lantion ja pään alueen sädehoitoihin liittyy sukupuolirauhasten vaurioitumisen riski.
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotFer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013
Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten
LisätiedotSuomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF
POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet
LisätiedotYleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71
Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotX-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395
12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)
LisätiedotLuku 20. Biotekniikka
1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen
LisätiedotMistä lapsettomuus voi johtua? 6. Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10. Ovulaation induktio (OI) eli munarakkulan kypsytyshoito 11
HEDELMÖITYSHOIDOT sisällysluettelo Johdanto 5 Mistä lapsettomuus voi johtua? 6 Lapsettomuustutkimukset 8 Lapsettomuustutkimusten ja hoitojen reitit 10 Hedelmöityshoidot 11 Ovulaation induktio (OI) eli
LisätiedotTerveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit
Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotYhden alkion siirto vähentää raskausriskejä. Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen
Lapsettomuus Sirpa Vilska ja Hannu Martikainen Suomessa vuosittain syntyvistä lapsista 2,5 % on saanut alkunsa hedelmöityshoitojen (koeputkihedelmöitys, mikrohedelmöitys ja pakastetun alkion siirto) ansiosta.
LisätiedotPienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen
Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-
LisätiedotSUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:
SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotKoonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)
Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... 2 Yksikön esittely... 3 Konventionaalinen syöpähoito... 3 1. Yleiset tunnusluvut... 3 2. Leukemiat...
LisätiedotErilaiset eettiset näkökohdat koskien munasolupakastusta
Ennakoiva munasolupakastus; hyvän toimintatavan suositukset Suomen Fertiliteettiyhdistyksen (SFY) ennakoivan munasolupakastuksen työryhmä: Sirpa Mäkinen 1 (pj), Johanna Aaltonen 2, Peter Bredbacka 2,Tuija
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotNaistentautien alueellinen koulutuspäivä Tiina Koskela-Koivisto LL erikoislääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Lisääntymislääketiede
Naistentautien alueellinen koulutuspäivä 4.3.2019 Tiina Koskela-Koivisto LL erikoislääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Lisääntymislääketiede Monirakkulainen munasarja-oireyhtymä Monimuotoinen, yleinen
LisätiedotSteroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa
Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen
LisätiedotLAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ
LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ JOHANNA IKONEN HOITAJAT FACE TO FACE- KOULUTUS 30.9.2016 Lähete erikoissairaanhoitoon naistentautien poliklinikalle Terveyskeskus- tai yksityislääkäri tekee lähetteen
LisätiedotProstaglandiinin käytön vaikutus tamman tiinehtymiseen. Tiina Reilas MTT Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011
Prostaglandiinin käytön vaikutus tamman tiinehtymiseen Tiina Reilas MTT Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Kloprostenolin vaikutus tamman follikkelin kehitykseen, ovulaatioon ja tiinehtymiseen Juan Cuervo-Arango
LisätiedotLapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014
Lapsi ja nuori syöpäpotilaana Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lasten ja nuorten syöpä, lukumäärät 0-14 vuotiaat n.150 uutta tapausta vuosittain 15-24 vuotiaat n. 140 uutta
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotPerinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere
Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa
LisätiedotLapsuusiän syövän hoitotulokset TAYS-piirin alueella
Laura Palonkoski, Olli Lohi, Mikko Arola ja Kim Vettenranta ALKUPERÄISTUTKIMUS Lapsuusiän syövän hoitotulokset TAYS-piirin alueella Johdanto: Lapsuusiän syövän hoitotulokset ovat parantuneet merkittävästi
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotNuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
LisätiedotBiopankkeja koskeva lainsäädäntö
1 Biopankkeja koskeva lainsäädäntö Biomedicum 20.9.2004 Mervi Kattelus mervi.kattelus@stm.fi 2 Mikä on biopankki? Ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä Suppea määritelmä: kudosnäytekokoelma Laaja määritelmä:
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotVUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015
VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET Jan Seppälä Sädehoitopäivät 2015 17/04/2015 1 Viime vuoden tärkeät tapahtumat Adrian Begg (1946 2014), kuului mm. ESTROn säteilybiologiatoimikuntaan, piti kursseja kliinisestä
LisätiedotSyöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008
Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat
LisätiedotUreakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille
Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja
LisätiedotLevinneen suolistosyövän hoito
Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotGlykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä
Katsaus Markku Seppälä, Hannu Koistinen, Riitta Koistinen, Philip CN Chiu ja William S Yeung Glykodeliinin sokerit siittiöiden toiminnan säätelyssä Useissa eläinkokeissa on todettu hiilihydraattien osallistuvan
LisätiedotOnko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu
Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Poikimavälin vaikutus terveyteen vai terveyden vaikutus poikimaväliin? Utaretulehdus PITKÄ
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
LisätiedotLapse&omuus biologin silmin FT Liisa Kuusipalo. Perheentalo 16.30-18.30 30.1.2014 Liekku ry.
Lapse&omuus biologin silmin FT Liisa Kuusipalo Perheentalo 16.30-18.30 30.1.2014 Liekku ry. Mitä tehdä jos tahtoo lapsen Tärkeintä olla iloinen ja opfmisfnen: elokuvat, naurujooga, usko Arkiliikuntaa,
LisätiedotFarmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto
Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se
LisätiedotTreat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit
Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotKATSAUS. Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet. Tapani Ruutu
KATSAUS Suuriannoshoidon ja kantasolusiirtojen aiheet Tapani Ruutu Kantasolusiirron avulla voidaan lisätä pahanlaatuisen veritaudin solunsalpaaja- ja sädehoidon voimakkuutta ja suurentaa taudin paranemistodennäköisyyttä.
LisätiedotESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
Lisätiedotlääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet
Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,
LisätiedotNaisparien ja itsellisten naisten hoitopolku InOvassa
Naisparien ja itsellisten naisten hoitopolku InOvassa Raskaustoiveesta voi tulla maksutta keskustelemaan, kun toive omasta lapsesta herää! Raskauden suunnitteluvaihe: Hedelmällisyyttä on mahdollista kartoittaa
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotTässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille
Eevi Jacksen 2016 Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille pinnallisia syviä munasarjakystia = endometrioomia Video erinäköisistä
LisätiedotRaskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.
Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,
LisätiedotKoonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö)
Koonneet: Mervi Taskinen Jaana Vettenranta Kim Vettenranta (vastuuhenkilö) SISÄLLYS Käytetyt lyhenteet... Yksikön esittely... Kansainväliset/pohjoismaiset tutkimus- ja hoito-ohjelmat, joissa olemme jo
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
Lisätiedot