AJANKOHTAISTA MUISTISAIRAIDEN HENKILÖIDEN YMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄSTÄ TUTKIMUKSESTA -VALAISTUKSEN MAHDOLLISUUDET

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "AJANKOHTAISTA MUISTISAIRAIDEN HENKILÖIDEN YMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄSTÄ TUTKIMUKSESTA -VALAISTUKSEN MAHDOLLISUUDET"

Kirsti Katajakoski
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 AJANKOHTAISTA MUISTISAIRAIDEN HENKILÖIDEN YMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄSTÄ TUTKIMUKSESTA -VALAISTUKSEN MAHDOLLISUUDET Satu Elo, TtT, dosentti, yliopistonlehtori Riikka Hartikainen, TtM Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta Oulun yliopisto Muistisairaat & teknologia työpaja

2 Aluksi Tunteet ja käyttäytyminen syntyvät tilanteiden ja ympäristön tulkinnoista Erityinen herkkyys ympäristön ärsykkeille ja jo pienillekin muutoksille Yli- ja alistimulaatio, molemmilla kielteiset vaikutukset Muistisairas ihminen reagoi ympäristön myönteisiin ja kielteisiin ärsykkeisiin/signaaleihin vielä sairauden vaikeassa vaiheessakin

3 Näköaistin hyödyntämiseen vaikuttavat tekijät muistisairaan henkilön ympäristössä Näkö heikentyy Valontarve x3 Silmä adaptoituu hitaammin valomuutoksiin Kontrastien erottaminen heikkenee Hahmottamisvaikeudet, herkkyys virhetulkinnoille, esineisiin törmäily ja tasoerojen hahmottamisen vaikeus Agnosiasta kärsivä menettää kykynsä tunnistaa esineitä, henkilöitä, ääniä, hajuja tai muotoja Ymmärrettävässä ympäristössä esiintyy vähemmän verbaalista aggressiivisuutta ja psykologisia ongelmia HUOM: Lukukyky säilyy usein pitkään

4 Kuuloaistin hyödyntämiseen vaikuttavat tekijät muistisairaan henkilön ympäristössä Melun suodattamisen vaikeus mm. hämmentyminen +Huono stressinsietokyky Melu ja kovat äänet aggressiivinen käyttäytyminen (Pryor 2004) Turvallisuudentunne lisääntyy minimoidessa hoitoyksikön melu ja samanaikaiset ääniärsykkeet (Juva ym. 2006, Torrington ym. 2007, Utton 2007) Äänet saattavat joko tukea havaitsemista tai estää sitä mikäli äänilähteitä ei eroteta toisistaan

5 Valo ja valaistus Miksi tärkeää? Hyvätkään pintojen kontrastit eivät tule näkyviin ilman riittävän tehokasta valaistusta Vähentää kaatumisriskiä ja helpottaa havaitsemisen ongelmia Aggression esiintymiseen yhteys (jo Algase ym. 1996) Käytösoireet ovat yleensä voimakkaampia pimeään vuorokaudenaikaan Aikaorientaatioihin liittyviä univalverytmin häiriöitä voidaan hoitaa mm. kirkasvalolampuilla ja säätelemällä päivisin vuoteessa vietettyä aikaa

6 Myös värillä on väliä Miksi tärkeää? Yksitoikkoinen värittömyys, josta mikään ei erotu, voi vaikeuttaa päivittäisistä toiminnoista selviytymistä Värien käyttö parantaa tilan hahmotettavuutta Merkityksellistä on myös niiden suhde tummavaalea asteikolla Keltaisten ja punaisten värisävyjen koetaan lämmittävän tilaa Havaitseminen myös säilyy pitkään Sinisten ja vihreiden sekä vaaleiden värisävyjen erottamiskyky heikkenee iän myötä (Kotilainen 2003, Marshall 2005)

7 VALAISTUS MUISTISAIRAAN HENKILÖN ASUMISEN JA HYVINVOINNIN TUKENA SYSTEMAATTINEN KATSAUS VALAISTUKSEEN KOHDISTUVIIN TEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄVIIN INTERVENTIOIHIN

8 Valaistukseen kohdistetut interventiot (n=15) Suurin osa valikoituneista tutkimuksista käsitteli kirkasvalohoitoa (n=13) Muita valaistukseen liittyviä teknologisia ratkaisuja käsiteltiin vain kahdessa julkaisussa Huom. Rajaukselliset tekijät valikoitumisessa

9 Kirkasvalo interventiot Kirkasvalohoitoa käytettiin tutkimuksissa yksistään (n=8) Yhdistettynä muihin lääkkeellisiin (n=2) interventioihin Lääkkeettömiin (n=3) interventioihin Interventiot sisälsivät kirkasvalolaitteen edessä istumista ja/tai kirkasvaloalueella olemista ennalta määrätyn ajan tiettynä aikana vuorokaudesta.

10 Muut valaistukseen liittyvät teknologiset ratkaisut Muihin valaistukseen liittyviin teknologisiin ratkaisuihin sisältyi yksilöllisesti suunniteltu valaistus sekä yöaikainen valopolku yhdistettynä IT-avusteisiin palveluihin. Yksilöllisesti suunniteltu valaistus (Figueiro ym. 2014): 14 osallistujaa, kesto 4 viikkoa, ei koeryhmää Valaistus automaattisesti päälle aamuisin ja pois iltaisin Valaisimien määrä ja paikka suunniteltiin yksilöllisesti huoneen koon ja sen mukaan, missä vietetään eniten aikaa

11 B. Yöaikainen valopolku yhdistettynä IT-avusteisiin palveluihin (Tchalla ym. 2013) Koeryhmässä 47 ja kontrolliryhmässä 49 osallistujaa Kesto 12 kuukautta Tarkoituksena tukea suunnistamista ja orientoitumista sekä ennaltaehkäistä kaatumisia Vuoteen viereen lattiaan asennettiin anturi, joka tunnisti henkilön vuoteesta nousun - > järjestelmä päälle

12 Kirkasvalo-interventioiden hyvinvointivaikutukset Kirkasvalohoidon hyvinvointivaikutukset vaihtelevia: Myönteistä vaikutusta vuorokausirytmiin Päiväaikaisen nukkumisen vähentyminen Unen laatu tai kesto + Yöaikaiset heräämiset Päivittäinen toimintakyky Mieliala + 36 minuuttia vähemmän yöaikaista hereillä oloa (32% väheneminen alkumittauksesta) 5,3 vähemmän yöheräämisiä (myös 32 % väheneminen alkumittauksesta) McCurry ym. 2011

13 Muiden valaistukseen liittyvien teknologisten ratkaisujen hyvinvointivaikutukset Muiden valaistukseen liittyvien teknologisten ratkaisujen vaikutukset olivat myönteisiä: Paransi mm. osallistujien unen kestoa ja vaikuttavuutta Vähensi osallistujien levottomuutta ja masentuneisuutta Tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä sisällä tapahtuvien kaatumisten vähenemiseen Interventioryhmään kuuluneista osallistujista kaatui 32,7 % (n=49) ja kontrolliryhmään kuuluneista 63,8 % (n=47)

14 Miksi tutkimuksissa ollaan kiinnostuneita juuri näistä vaikutuksista? Arvioiden mukaan lievästi muistisairaista henkilöistä 30 %:lla esiintyy yöaikaista levottomuutta, vaeltelua ja lievää masentuneisuutta Univaikeuksia esiintyy 50 %:lla muistisairauksia sairastavista Aiheuttaa vakaviakin seurauksia sekä ihmiselle itselleen, mutta myös häntä hoitaville läheisille

15 Pohdintaa HUOM: Interventioista ei hyödy vain muistisairaat, vaan interventioiden vaikutukset muistisairaisiin näkyvät välillisesti myös läheisten ja hoitotyöntekijöiden arjessa, kuten työnkuormittavuudessa ja jaksamisessa. Viimeaikaisia tutkimuksia tarkasteltaessa huomio kiinnittyy siihen, että myös muistisairaiden hyvinvointia tukevan ympäristön tarkastelu painottuu edelleen ympäristön fyysisten ominaisuuksien tutkimiseen. Turvateknologia hallitsevin

16 HAASTE MYÖS TEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMISELLE Pitkäaikaishoidon ympäristössä haasteena on muistisairaille soveltuvien aktiviteettien vähyys, yksipuolisuus ja henkilökunnan rajallinen aika niiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toimintakyvyltään heikentyneimmät asukkaat ovat usein toiminnan ja sosiaalisten tilanteiden ulkopuolella, sillä he viettävät päivästään suurimman osan yksin tai vain yhden henkilön kanssa makuuhuoneissaan.

17 KIITOS AJASTANNE! tai

Samankaltaiset tiedostot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla