Päivitetty Liikunnan Käypä hoito -suositus. Katriina Kukkonen-Harjula Käypä hoito -toimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
|
|
- Amanda Härkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päivitetty Liikunnan Käypä hoito -suositus Katriina Kukkonen-Harjula Käypä hoito -toimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
2 Aiheita mitä ovat Käypä hoito -hoitosuositukset ja miten niitä käytetään? Liikunta-hoitosuosituksen pääosat väestön liikuntasuositus liikuntaharjoittelun perusteet liikuntakelpoisuus (varotoimet) keskeiset pitkäaikaissairaudet
3 Hoitosuositus (clinical guideline) asiantuntijoiden järjestelmällisesti laatima tieteellisesti perusteltu kannanotto, jota lääkäri ja potilas voivat käyttää hoitopäätöksen tukena tieteelliseen näyttöön perustuva voi sisältää useita yksittäisiä suosituksia (recommendations)
4 Käypä hoito -hoitosuositukset Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja kuntoutukseen sekä ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.
5 Käypä hoito -strategia Perustehtävä: Tuottaa ja ylläpitää tieteelliseen näyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia ja edistää niiden toimeenpanoa yhdessä maan parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Tutkimustieto etsitään järjestelmällisesti ja arvioidaan kriittisesti. systemaattinen kirjallisuushaku yhteenvetojen laatiminen tutkimuksista (näytönastekatsaus) Suositukset laaditaan Suomeen sopiviksi. Suositukset pidetään ajan tasalla. Suositusten käyttöönottoa edistetään (oppi- ja verkkomateriaalit). Tavoitteena terveydenhuollon laadun parantaminen tarjoamalla luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi.
6 Vastuun rajaus (disclaimer) Käypä hoito -suosituksissa Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.
7 Liikunnan Käypä hoito -suositus 1. kerran 2008 päivitykset 2010 (2012) 2016 liikuntaa käsitellään sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa myös 48 muussa Käypä hoito -suosituksessa
8 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä Puheenjohtaja Rainer Rauramaa, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Kokoava kirjoittaja Katriina Kukkonen-Harjula, Eksote, kuntoutus (Käypä hoito -toim.) Jäsenet Jari Arokoski Hannele Hohtari Eeva Ketola Jyrki Kettunen Pirjo Komulainen Urho Kujala Jari Laukkanen Liisa Pylkkänen Salla Savela Kai Savonen Heikki Tikkanen KYS:n fysiatrian klinikka HUS:n Jorvin sairaala, naistentaudit & synn. Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskus Yrkeshögskolan Arcada Ab, Helsinki Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitos Keski-Suomen keskussairaala, sisätaudit Suomen Syöpäyhdistys Oulun kaupunginsairaala Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitos Työryhmän sidonnaisuudet näkyvät suosituksen sähköisessä versiossa
9 Liikunta Käypä hoito -suosituksen päivitys saatavilla sähköisesti seur. muodoissa - kokoteksti täydellisin taustamateriaaleineen, tarv. päivitykset - pdf ei korjauksia myöhemmin - tiivistelmä myös Duodecim-aikakauskirjassa + lyhyt engl. tiivistelmä - interaktiivinen kaavio (liikuntakelpoisuus) - videot (terapeuttinen harjoittelu TULES) - luentomateriaali (Power Point) - potilasversio
10
11
12 Näytön varmuusaste KH-hoitosuosituksissa (level of evidence) Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva tutkimusnäyttö Kohtalainen tutkimusnäyttö Niukka tutkimusnäyttö Ei tutkimusnäyttöä Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvia näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai laadukas havainnoiva tutkimus); tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin.
13 Luentomateriaalin käyttö (ppt:t) Käypä hoito -suositusten luentomateriaalit on laadittu tukemaan suosituksen käyttöönottoa. Ne ovat vapaasti käytettävissä terveydenhuollon, julkishallinnon ja oppilaitosten koulutuksissa ja apuna ammattilaisten arjessa. Käyvän hoidon tuottamat aineistot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Esityksen sisältöä ei saa muuttaa. Jos esitykseen sisällytetään muuta materiaalia, Käypä hoito -esityspohjaa ei saa käyttää lisätyssä materiaalissa. Luentomateriaalin asiasisällön päivitys Katriina Kukkonen-Harjula Diojen muokkaus ja ulkoasu Tiina Tala ja Kirsi Tarnanen
14 Kohderyhmä (lukijat) Suositus on tarkoitettu kaikille terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaisille. Tavoitteet Liikunnan Käypä hoito -suositus Suosituksen tavoitteena on edistää liikunnan käyttöä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa aikuisilla. Lisäksi käsitellään raskaana olevien ja ikääntyneiden liikuntaa. Aiheen rajaus Suosituksessa ei käsitellä kilpaurheilua, liikuntavammoja eikä dopingaineita ja -menetelmiä. Suosituksessa ei käsitellä lasten ja nuorten liikuntaa.
15 Suosituksen keskeinen sanoma (1) Aikuisten liikuntasuositukset kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, ainakin 150 minuuttia viikossa tai raskasta liikuntaa, kuten juoksua, 75 minuuttia viikossa sekä lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa ja nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää liikuntaa.
16 Keskeinen sanoma (2) Säännöllisen liikunnan tulee kuulua pitkäaikaissairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen, tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin. Näitä sairauksia ovat: valtimotaudit, lihavuus, diabetes, rappeuttavat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, ahtauttavat keuhkosairaudet, muistisairaudet, depressio ja useat syöpäsairaudet Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja huono fyysinen kunto, erityisesti kardiorespiratorinen kunto, suurentavat ennenaikaisen kuoleman riskiä. Runsas istuminen on terveydelle haitallista. Oikein toteutetulla liikunnalla on vähän terveyshaittoja.
17 Keskeinen sanoma (3) Lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä on kysyä liikuntatottumuksista ja liikkumisesta, kirjata tiedot ja kannustaa liikkumaan. Lääkäri arvioi liikunnan vasta-aiheet ja sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet. Ennen liikunnan aloittamista ja harjoittelun aikana on tärkeää havaita tapaukset, joissa potilailla on uusia rasitukseen liittyviä oireita, ja ohjata heidät tarvittaessa jatkoarvioon, ks. interaktiivinen kaavio. Terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaiset antavat yhteistyössä yksilölliset liikuntaohjeet ja seuraavat liikuntaohjelmien toteutumista.
18 Mitä uutta päivityksessä? Terveysriskien toteamiseksi liikuntaa aloitettaessa työryhmä on laatinut interaktiivisen kaavion. Ks. täältä Terapeuttisen liikuntaharjoittelun käytöstä tuki- ja liikuntaelimistön vaivojen hoidossa on julkaistu videoita. Ks. täältä
19 Liikunnan aiheiden ja liikuntakelpoisuuden arviointi yhteistyö Lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten keskeiset tehtävät kysyä liikuntatottumuksista ja liikkumisesta arvioida liikunnan riittävyys terveyden kannalta arvioida liikunnan aiheet, vasta-aiheet ja sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet sopia yhdessä potilaan kanssa liikkumisen tavoitteet ja kannustaa liikkumaan kirjata tiedot potilastietojärjestelmään Terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaiset antavat yhteistyössä yksilölliset liikuntaohjeet ja seuraavat liikuntaohjelmien toteutumista.
20 Liikuntakelpoisuus Oireettomat voivat aloittaa kevyen tai kohtuukuormitteisen liikunnan ilman edeltävää lääkärintarkastusta. Jos henkilöllä on oireita tai mikä tahansa verenkiertotai hengityselimistön sairaus, diabetes tai jokin muu aktiivisessa vaiheessa oleva pitkäaikaissairaus tai terveysongelma, hänet tulee ohjata lääkärin arviointiin ennen kuormittavuudeltaan jokapäiväisiä toimintoja selvästi raskaamman liikunnan aloittamista.
21 Liikuntakelpoisuus
22 KH-suosituksessa käsitellyt sairaudet, riskitekijät ja erityisryhmät Sydämen ja verenkiertoelimistön sairaudet kohonnut verenpaine dyslipidemiat lihavuus tyypin 2 diabetes sepelvaltimotauti sydämen vajaatoiminta aivoinfarkti ja aivoverenvuoto ääreisvaltimotauti sydämen rytmihäiriöt Tuki- ja liikuntaelinsairaudet osteoporoosi polvi- ja lonkkanivelrikko niskakipu alaselkäkipu fibromyalgia nivelreuma Muut sairaudet ahtauttavat keuhkosairaudet depressio syöpä Muut ryhmät raskaana olevat ikääntyneet
23 Liikunta ja XX sairaus standardiotsikot tai vaaratekijä liikunta XX sairauden ehkäisyssä liikunta XX sairauden hoidossa liikunta XX sairauden kuntoutuksessa yleiset liikuntasuositukset perustana muokataan: XX sairauden rajoitukset liikunnalle
24
25 Käypä hoito suositus Depressio (07/2016) Depression hoito Hoidon suunnittelu ja seuranta Depressiopotilaat saattavat hyötyä säännöllisestä ryhmämuotoisesta liikuntaharjoittelusta C ryhmäliikuntaa voidaan aina suositella osaksi kokonaishoitoa, ellei lääketieteellisiä vasta-aiheita Liikunta ei kuitenkaan korvaa depression muuta hoitoa.
26 Terveen äidin raskaudenaikainen liikunta Terveen äidin raskaudenaikainen liikunta ei lisää ennenaikaisia synnytyksiä (= ennen 36. raskausviikon täyttymistä) A ei lisää ennenaikaisen lapsivedenmenon vaaraa ei vaikuta synnytyksen kestoon ei vaikuta keisarileikkausten määrään tai jopa pienentää leikkausriskiä ei huononna vastasyntyneen 1 ja 5 minuutin Apgarin pisteitä, tai se jopa suurentaa 1 minuutin pisteitä ei vaikuta jälkeläisen henkiseen kehitykseen (neurodevelopment) ei vaikuta keskushermostoputken sulkeutumiseen raskauden aikana vähentää suuripainoisten (yli 90. persentiilin) lasten määrää ei pienennä lapsen syntymäpainoa A.
27 Ehdottomat Raskaudenaikaisen liikunnan vasta-aiheet Ennenaikaisen synnytyksen uhka (hoitoa vaativa kohdun supistelu) Selvittämätön verenvuoto emättimestä Äidin yleissairaus, joka vaatii liikunnan rajoituksia Etinen istukka loppuraskaudessa Ennenaikainen lapsivedenmeno Todettu kohdunkaulan heikkous Sikiön kasvun hidastuma Istukan ennenaikainen irtoaminen Suhteelliset Uhkaava keskenmeno 1. raskauskolmanneksen aikana Monisikiöinen raskaus Pre-eklampsia
28 Liikuntasuositus ja tarkennettuja liikuntaohjeita ikääntyneille terveydentilan ja liikuntatavoitt. mukaan (1) Toimintakyky Kognitio Depressiooireet Gerastenia (haurausraihnausoireyhtymä) Sarkopenia (lihaskato) Liikunta yleisten suositusten mukaan: kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa 150 min/vk tai raskasta kestävyysliikuntaa 75 minuuttia/viikko Lisäksi vähintään kohtuukuormitteista lihasvoimaharjoittelua 2 x/vk, suurille lihasryhmille, 8 12 toistoa/lihasryhmä Lisäksi nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa erityisesti kaatumisvaarassa oleville Monipuolinen liikuntaharjoittelu, johon sisältyy progressiivista lihasvoimaharjoittelua % 1 RM, asteittain vaikeutuvaa tasapainoharjoittelua ja toiminnallista harjoittelua (kävely, askelharjoituksia, pelejä ym.) sekä kestävyysliikuntaa 3 x/vk, yhteensä min/kerta Lihasvoimaharjoittelu: 2 3 x/vk, % 1 RM:stä suurille lihasryhmille, 8 12 toistoa/lihasryhmä
29 Liikuntasuositus ja tarkennettuja liikuntaohjeita ikääntyneille terveydentilan ja liikuntatavoitt. mukaan (2) Kaatumisten ja murtumien ehkäisy Luuston vahvistaminen Progressiivinen lihasvoimaharjoittelu % 1 RM, toistoa, 2 3 x/vk sekä tasapaino- ja liikkumiskykyharjoittelua vähintään 2 x/vk. Lisäksi reipasta kestävyysliikuntaa vähintään 2,5 t/vk. Progressiivinen lihasvoimaharjoittelu % 1 RM, 2 3 sarjaa, 8 12 toistoa/sarja, 2 3 x/vk sekä tasapaino- ja ketteryysharjoittelua Lisäksi reipasta kestävyysliikuntaa 30 min/kerta/pv Osteopenia Kuten luuston vahvistamisliikunta, mutta progressiivinen lihasvoimaharjoittelu 50 % 1 RM Osteoporoosi Selän lihasten vahvistaminen ja ryhdin parantaminen pienellä tai kohtalaisella teholla sekä tasapainoa kehittävää harjoittelua 2 3 x/vk Lisäksi reipasta kestävyysliikuntaa 30 min/kerta/pv Asteikolla 0 10 (0 = istuminen ja 10 = maksimikuormitus) kohtuullinen kuormitus vastaa lukemia 5 6 ja raskas kuormitus lukemia RM (repetition maximum, 1 toiston maksimi) on suoritus, jonka henkilö pystyy tekemään kerran.
30 Hoitosuosituksen jalkauttaminen koulutus yhteiset käytännöt liikuntaneuvonnassa hoito/palveluketjut paikallisesti vähemmän tutkimusnäyttöä (Suomesta) terveys- ja liikunta-alan yhteistyö
31 Muiden toimijoiden liikuntaneuvontamateriaaleja (maksuttomat) Suomen Fysioterapeutit, hyvä fysioterapiakäytäntö Sydänpotilaan liikunnallinen kuntoutus 2016 Polven ja lonka nivelrikon fysioterapia 2013 Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisy 2011 Suomen Sydänliitto: liikkujan polku Liikkumisresepti ja muut liikuntalähetteet terveydenhuollon ja liikunta-ammattilaisten palveluketju Terveyskirjasto.fi kansalaiselle liikunnan kyselylomakkeet? **************************************************** mitä tarvitaan seuraavaan KH-liikunta-hoitosuosituksen päivitykseen
32
33
34 Sydänliitto Liikkujan polku hakemisto (aiheet)
35 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä Puheenjohtaja: Rainer Rauramaa, LKT, LitM, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, liikuntalääketieteen professori, johtajaylilääkäri; Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Kokoava kirjoittaja: Katriina Kukkonen-Harjula, LKT, dosentti, liikuntalääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri; vanhempi tutkija, lääkäritutkija UKK-instituutti ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntoutuksen vastuualue, (Käypä hoito - toimittaja) Jäsenet: Jari Arokoski, LT, dosentti, fysiatrian erikoislääkäri, kliininen opettaja; Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitoksen kliininen yksikkö, kirurgia (ml. fysiatria), KYS:n fysiatrian klinikka Hannele Hohtari, LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, osastonlääkäri; HUS:n Jorvin sairaala Eeva Ketola, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, emba, johtajalääkäri; Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskus Jyrki Kettunen, TtT, dosentti, ft, vanhempi tutkija; Yrkeshögskolan Arcada Ab, Helsinki Pirjo Komulainen, FT, ft, tutkija; Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Urho Kujala, LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, liikuntalääketieteen professori; Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitos Jari Laukkanen, LT, dosentti, kardiologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Keski-Suomen keskussairaala, sisätaudit Liisa Pylkkänen, LT, dosentti, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, ylilääkäri; Suomen Syöpäyhdistys Salla Savela, LT, geriatrian erikoislääkäri, osastonlääkäri; Oulun kaupunginsairaala Kai Savonen, LT, LitM, TtM, dosentti, liikuntalääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, erikoislääkäri; Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Heikki Tikkanen, LT, kliinisen fysiologian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri, liikuntafysiologian professori; Itä- Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos Työryhmän sidonnaisuudet näkyvät suosituksen sähköisessä versiossa Luentomateriaalin asiasisällön päivitys Katriina Kukkonen-Harjula Diojen muokkaus ja ulkoasu Tiina Tala ja Kirsi Tarnanen
36 Liikuntaan liittyviä määritelmiä (1) Fyysinen aktiivisuus (physical activity) tarkoittaa lihasten tahdonalaista, energiankulutusta lisäävää ja yleensä liikkeeseen johtavaa toimintaa. Liikunta (physical exercise) tarkoittaa sellaista fyysistä aktiivisuutta, jota toteutetaan tiettyjen syiden tai vaikutusten takia ja yleensä harrastuksena. Fyysinen kunto (physical fitness) tarkoittaa liikuntasuorituksissa keskeisten rakenteiden ja toimintojen tilaa. Kuntoa voidaan tarkastella elinjärjestelmittäin, esim. kardiorespiratorinen kunto (aerobinen kunto), tai liikuntasuorituksissa tarvittavien ominaisuuksien mukaan, esim. kestävyyskunto (aerobinen kunto) tai lihaskunto (lihasvoima ja -kestävyys). Fyysistä kuntoa arvioidaan suorituskykynä, joka tulkitaan suhteessa henkilön ikään, sukupuoleen ja kokoon.
37 Liikuntaan liittyviä määritelmiä (2) Liikuntaharjoittelu tarkoittaa ainakin jossain määrin järjestelmällisesti toteutettua liikuntaa, jolla pyritään ennalta määriteltyihin tavoitteisiin, esimerkiksi parempaan fyysiseen kuntoon tai tiettyihin terveysvaikutuksiin. Kestävyysliikunta (aerobinen liikunta) on suuria lihasryhmiä vähintään kohtalaisesti kuormittavaa, yleensä ainakin kymmeniä minuutteja (yhtäjaksoisesti tai jaksoittain) kestävää, aineenvaihduntaa ja hengitys- ja verenkiertoelimistöä kehittävää ja tällaisessa liikunnassa jaksamista ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa. Lihasvoimaharjoittelu (resistance training) on lihaksia vähintään kohtalaisesti kuormittavaa toimintaa niiden voimantuoton ja yleensä myös niiden massan ylläpitämiseksi tai lisäämiseksi. Kuormitus säädellään suhteessa siihen voimaan, jonka kyseiset lihakset pystyvät tuottamaan maksimaalisesti (yhden kerran) käytettävässä harjoitteessa.
38 Liikuntaan liittyviä määritelmiä (3) Arkiliikunta ("hyötyliikunta") on liikuntaa, joka toteutuu päivittäisten toimintojen suorittamisessa, esim. työmatkojen kävelyssä. Kuntoliikunta on järjestelmällisesti harrastettua liikuntaa, jonka tavoitteena on ylläpitää tai parantaa fyysisen kunnon joitakin osa-alueita. Esim. aerobinen ja lihasvoimaharjoittelu. Fyysinen inaktiivisuus (physical inactivity) tarkoittaa liian vähäistä liikkumista eli liikuntasuositukset eivät täyty. Istuminen (paikallaanolo) (sedentary behaviour) tarkoittaa istumisen lisäksi muuta valveillaolotoimintaa (makuulla), jonka energiankulutus on vähäinen (alle 1,5 MET; 1 MET vastaa perusaineenvaihduntaa).
39 Yleiset liikuntasuositukset 2008 (1) vuotiaat Kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, suositellaan ainakin 150 minuuttia viikossa (esim. 30 minuuttia kerralla 5 päivänä viikossa), tai raskasta kestävyysliikuntaa, kuten juoksua, 75 minuuttia viikossa (esim. jaettuna 3 liikuntakertaan). Liikunta voidaan toteuttaa myös useampina vähintään 10 minuutin jaksoina. Suositus täyttyy myös yhdistettäessä kohtuukuormitteista ja raskasta liikuntaa. Kestävyysliikunnan lisäksi tarvitaan vähintään kohtuukuormitteista lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään 2 päivänä viikoittain. Tämän vähimmäissuosituksen ylittävällä liikunnalla on mahdollista lisätä saavutettavia terveyshyötyjä. Lähde: Yhdysvaltojen terveysministeriön liikuntasuositus 2008 US Department of Health and Human Services 2008,
40 Yleiset liikuntasuositukset (2) 65 vuotta täyttäneet Kestävyysliikuntaa ja lihasvoimaharjoittelua suositellaan kuten vuotiaille. Lisäksi suositellaan tasapainoa ja liikkuvuutta ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa erityisesti henkilöille, jotka ovat kaatumisvaarassa (ollut kaatumisia lähimenneisyydessä tai on ongelmia kävelyssä). Lähde: Yhdysvaltojen terveysministeriön liikuntasuositus 2008 US Department of Health and Human Services 2008,
41 Lihasvoimaharjoittelun kuormittavuus eli teho Kuormittavuus ilmaistaan prosenttiosuutena maksimaalisesta suorituksesta kevyt kohtalainen % raskas % % maksimaalisesta kertasuorituksesta (1 RM) hyvin raskas vähintään 85 % 1 RM = repetitio maximum
42 Liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus Kuormittavuus (teho eli intensiteetti) tarkoittaa lihastoiminnan elimistön eri osiin aiheuttamaa fysiologista kuormitusta. Liikunnan kuormittavuus vaihtelee yksilön fyysisen suorituskyvyn ja terveydentilan mukaan. Rasittavuus tarkoittaa subjektiivista kokemusta liikunnan aiheuttamasta kuormituksesta. Voidaan arvioida esimerkiksi Borgin asteikolla. Soveltuu niin kestävyys- kuin lihasvoimaharjoitteluun
43 Kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu Luvut pätevät keski-ikäisiin henkilöihin, joiden maksimaalinen hapenkulutus (VO 2 max, "aerobinen kunto") on hyvä ( 12 MET eli vähintään 12 kertaa lepoaineenvaihdunta) tai huono (< 5 MET). Kuormittavuusluokka % maksim. sykkeestä 1 Koettu kuormittavuus (Borg) 2 Hyvä suorituskyky Huono suorituskyky MET % VO 2 max 3 MET % VO 2 max 3 (Hyvin) kevyt ,3 44 2,5 51 Kohtalainen ,4 7, ,6 3, Raskas ,6 10, ,4 4, Hyvin raskas ,3 86 4, luotettavasti mitattu maksimaalinen syke 2 Borgin asteikko (6 20) 3 osuus maksimaalisesta hapenkulutuksesta, VO 2 max Howley ET. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S364-9
44 Kestävyysliikunnan kuormittavuus eli teho Kestävyysliikunnan kuormittavuus määritellään hapenkulutuksen (energiankulutuksen) tai epäsuorasti sydämen sykkeen perusteella. Tulokset ilmaistaan absoluuttisina tai suhteellisina eli osuutena henkilön kyseisen suureen maksimista. Kuormittavuutta voidaan myös kuvailla MET-luvulla, joka tarkoittaa lepoenergiankulutuksen kerrannaisia.
45 Esimerkkejä aerobisen aktiivisuuden MET-arvoista 2,5-3,5 MET 4-5 MET 5,5-7 MET > 7,5 MET tavanomaiset kotitaloustyöt, ostoksilla käynti rauhallinen tai kohtalainen kävely (4 5 km/tunti), hidas tanssi suursiivous, sisäkunnostustyöt, puutarhatyöt, leikkiminen lasten kanssa reipas kävely tiellä (6 km/tunti), perinteiset tanssit, kotivoimistelu, golf, kaksinpelit seurapelinä ruohonleikkuu kävellen moottorikäyttöisen leikkurin kanssa, lumenluonti diskotanssi, nopeat tanhut, kävely maastossa, kävely-hölkkä hidas uinti, hidas maastohiihto, laskettelu pallopelit kuntoiluna, kuntokoulu, pyöräily (16 20 km/tunti) portaiden nousu juoksu (> 7 km/tunti), reipas maastohiihto reipas kuntouinti, kuntopiiri pallopelit kilpailuna, melonta ja soutu kuntoiluna Howley ET. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S364-9
46 Liikuntakelpoisuus Ennen liikunnan aloittamista ja harjoittelun aikana on tärkeää havaita tapaukset, joissa potilailla on uusia rasitukseen liittyviä oireita, ja ohjata heidät tarvittaessa jatkoarvioon. Riskien toteamiseksi liikunnan aloituksessa ks. interaktiivinen kaavio.
47 Liikuntakelpoisuus Asianmukaiset lääketieteelliset tutkimukset ja mahdollisesti kliininen kuormituskoe tehdään aina henkilöille, joilla on ollut levossa tai erityisesti liikunnan aikana tajunnanmenetys- tai heikotuskohtaus, rintakipua, hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä. Jos henkilöllä on useita valtimotautien vaaratekijöitä, harjoittelu aloitetaan kevyellä liikunnalla ja tehoa ja määrää lisätään vähitellen. Valtimotautien keskeisiä vaaratekijöitä ovat myös aiempi vähäinen liikunta huono kardiorespiratorinen kunto.
48
49 Hälyttäviä uusia oireita, erityisesti liikunnan aikana
50 Valtimosairauksien kokonaisriski vähäinen fyysinen aktiivisuus
51 Äkillisen sydäntapahtuman vaara liikunnan aikana Liikunnanaikaiset äkkikuolemat ovat harvinaisia. Suurentuneeseen vaaraan viittaavia löydöksiä ovat suvussa todetut perinnölliset sydänsairaudet (esim. hypertrofinen kardiomyopatia, pitkä QT -oireyhtymä tai Marfanin oireyhtymä), nuorella iällä todetut äkkikuolemat, tajunnanmenetyskohtaukset ja sepelvaltimotautitapaukset sekä perinnölliset rasvaaineenvaihdunnan häiriöt levossa ja erityisesti liikunnan aikana esiintyneet tajunnanmenetystai heikotuskohtaukset, rintakipu, hengenahdistus ja rytmihäiriöt keskeiset verenkiertoelinsairauksien vaaratekijät ja erityisesti niiden kasautuminen muut selvästi poikkeavat verenkiertoelimistön löydökset (esim. vakavat sydämen johtumis- tai rytmihäiriöt, sydänlihaksen iskemia). Säännöllinen kestävyysliikunta pienentää yksittäisiin raskaisiin liikuntasuorituksiin liittyvää sydänperäisen äkkikuoleman vaaraa.
52 Sydämen rytmihäiriöt Eteisvärinä Hyvä kardiorespiratorinen kunto ja säännöllinen liikunta voivat vähentää eteisvärinän ilmaantumista. Kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu parantavat eteisvärinäpotilaan kardiorespiratorista kuntoa ja elämänlaatua. Vaikeaoireisen rytmihäiriöpotilaan on syytä välttää liikuntalajeja, joissa äkillinen tajunnanmenetys voi johtaa tapaturmiin. Raskaat liikuntasuoritukset ovat kiellettyjä tiettyjä periytyviä rytmihäiriöitä, kuten pitkää QT -oireyhtymää sairastavilta. Tavallista sydämentahdistinta käyttäville ohjeistetaan yleisten liikuntasuositusten mukainen liikunta.
53 Kohonnut verenpaine (hypertensio) Kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta alentaa kohonnutta verenpainetta keskimäärin 8/5 mmhg A. Kohtuukuormitteinen lihasvoimaharjoittelu ilmeisesti alentaa lievästi kohonnutta verenpainetta muutaman mmhg:n B. muut elintapamuutokset: suola, energia, alkoholi
54 Dyslipidemiat (veren rasvayhdisteet: kolesteroli, triglyseridit) Kestävyysliikunta suurentaa veren HDL-kolesterolipitoisuutta ja pienentää LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksia keskimäärin 5 % A. HDL-muutoksen aikaansaamiseksi liikunnan kokonaismäärän pitää olla yli kcal viikossa useiden kuukausien ajan, esim minuuttia päivittäistä ripeää kävelyä Lihasvoimaharjoittelu pienentää kokonaiskolesterolin, LDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuutta noin 5 %, mutta HDL-kolesterolin pitoisuuteen sillä ei ole vaikutusta A. muut elintapamuutokset: kova (maito)rasva
55 Laihdutusvaihe Lihavuus ja liikapaino Liikunnan lisäyksen ohella tarvitaan aina ruokavaliota, jossa energian ja tyydyttyneiden rasvojen saantia rajoitetaan. Kestävyysliikunta ilman ruokavaliomuutoksia vähentää liikapainoa muutaman kg:n A, erityisesti viskeraalisesta rasvakudoksesta A. Kestävyysliikunta yhdistettynä niukkaenergiaiseen ruokavalioon lisää painon vähenemistä enintään muutaman kg:n pelkkään ruokavalioon verrattuna A. Lihasvoimaharjoittelulla paino vähenee vain vähän, mutta lihaskudoksen määrä suurenee ja rasvakudoksen vähenee. Tavoitteena on lisätä energiankulutusta 1,3 kj (300 kcal) päivittäin. esim minuuttia reipasta kävelyä
56 Lihavuus ja liikapaino Painonhallintavaihe tarkoittaa painon säilyttämistä laihdutuksen jälkeen tai painon suurenemisen ehkäisemistä ilman erillistä laihdutusjaksoa. edellyttää pysyviä liikunta- ja ruokailutottumuksien muutoksia. tarvitaan kestävyysliikuntaa kohtalaisen kuormittavalla teholla jopa 60 minuuttia päivässä.
57 Tyypin 2 diabetes Liikuntaharjoitteluohjelma kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa (40 60 % maksim. hapenkulutuksesta) vähintään 150 minuuttia tai raskasta (yli 60 %) kestävyysliikuntaa 90 minuuttia viikossa jaettuna useimmille päiville ja lisäksi kohtuukuormitteista (60 minuuttia) tai raskasta (35 minuuttia) lihasvoimaharjoittelua ainakin 2 kertaa viikossa: 2 3 sarjaa, joissa harjoitetaan 8 12 lihasryhmää tekemällä toistoa
58 Tyypin 2 diabetes Hoidon tavoitteena ovat hyvän glukoositasapainon ohella liikapainon välttäminen tai vähentäminen ja kardiovaskulaaririskien pienentäminen. Liikunnan vaikutukset glukoositasapainoon Sekä kestävyysliikunta että lihasvoimaharjoittelu pienentävät aterianjälkeistä glukoosipitoisuutta ja lyhentävät hyperglykemistä aikaa. Vaikutukset paastoglukoosiin tai hypoglykemiaan ovat vähäiset. Viikoittainen vähintään 150 minuutin kestävyysliikunta- ja lihasvoimaharjoittelu pienentää HbA 1c -pitoisuutta vähintään 3 mmol/mol (vastaa 0,3 prosenttiyksikköä).
59 Sepelvaltimotauti Liikunta sepelvaltimotaudin ehkäisyssä Kestävyysliikunta Jo viikoittainen vähintään 275 kcal kuluttava määrä kestävyysliikuntaa liittyy pienempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen, mutta sitä suurempi määrä pienentää vaaraa entisestään A. Myös jo kohtalainen kardiorespiratorinen kunto on yhteydessä pienempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen A. Jo kohtuukuormitteisella kestävyysliikunnalla saavutetaan ilmeisesti iso osa liikunnan sepelvaltimotaudin vaaraa pienentävästä vaikutuksesta B. Lihasvoimaharjoittelu Viikoittainen vähintään 1/2 tunnin lihasvoimaharjoittelu on ilmeisesti yhteydessä pienempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen B. Kohtalaista parempi ylä- ja alaraajojen maksimaalinen lihasvoima ilmeisesti liittyy pienempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen miehillä B.
60 Sepelvaltimotauti Kestävyysliikunta sepelvaltimotaudin ehkäisyssä Kestävyysliikunnan suotuisat vaikutukset sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin selittyvät seuraavilla mekanismeilla parantunut kardiorespiratorinen kunto A vähentynyt sympaattisen hermoston aktiivisuus A ja lisääntynyt sydämen vagaalinen säätely B vähentynyt valtimojäykkyys A vähentynyt verihiutaleiden takertuvuus C vähentynyt koko kehon ja erityisesti vatsaontelon sisäisen rasvakudoksen määrä parantunut glukoositasapaino ja lisääntynyt luustolihasten insuliiniherkkyys suurentunut plasman HDL-kolesterolipitoisuus ja pienentynyt plasman LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuus laskenut verenpaine (levossa ja submaksim. rasituksessa)
61 Liikunta sepelvaltimotaudin hoidossa ja kuntoutuksessa Liikuntaan perustuva sydänkuntoutus vähentää ennenaikaisen kuoleman vaaraa A. Kestävyysliikunta parantaa kardiorespiratorista kuntoa A. Intervalliharjoittelu ilmeisesti parantaa kardiorespiratorista kuntoa enemmän kuin yhtäjaksoinen tasavauhtinen kestävyysliikunta B. Kestävyysliikunta ilmeisesti parantaa sydämen pumppaustehoa B. Lihasvoimaharjoittelu parantaa lihasvoimaa ja -kestävyyttä sekä toimintakykyä A. Liikuntapainotteinen sydänkuntoutus ilmeisesti parantaa elämänlaatua tavanomaiseen hoitoon verrattuna B.
62 Sepelvaltimotauti Sepelvaltimotaudin hoitoon ja kuntoutukseen suositellaan kohtuukuormitteista päivittäistä tai lähes päivittäistä kestävyysliikuntaa vähintään 30 minuuttia vuorokaudessa ja 2 3 viikoittaista lihasvoimaharjoitusta 8 10 suuriin lihasryhmiin kohdistuvasta liikettä, jotka toistetaan kertaa
63 Ääreisvaltimotauti Kävelyharjoittelu ilmeisesti pidentää kivutonta ja maksimaalista kävelymatkaa B. Kävelyharjoittelu parantaa luustolihasten verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, lisää sydämen pumppaustehoa ja parantaa fyysistä toimintakykyä. Kävelyharjoittelu on keskeinen osa hoitoa ja kuntoutusta. Ks. Käypä hoito -suositus Alaraajojen tukkiva valtimotauti
64 Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto Liikunta aivoinfarktin ja aivoverenvuodon ehkäisyssä Keskinkertaista parempi kardiorespiratorinen kunto A liittyy pienempään aivoinfarktin ilmaantuvuuteen. Kardiorespiratorinen kunto on ilmeisesti käänteisessä yhteydessä myös aivoverenvuodon vaaraan miehillä B. Hyvä ylä- ja alaraajojen maksimaalinen lihasvoima on ilmeisesti yhteydessä pienentyneeseen aivoinfarktin B ja aivoverenvuodon B vaaraan miehillä.
65 Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto Liikunta aivohalvauksen hoidossa ja kuntoutuksessa Liikuntahoito on keskeinen osa aivoinfarktin tai aivoverenvuodon jälkeisessä aivohalvauksen aktiivisessa kuntoutuksessa, joka aloitetaan viimeistään viikon kuluttua sairastumisesta. Sairastuneet, joilla on liikkumisvaikeuksia yli vuoden kuluttua aivoinfarktista, saattavat vielä tuolloin hyötyä heille annetusta kestävyysharjoitteluun tai lihasvoimaharjoitteluun perustuvasta liikuntahoidosta C. ks. Käypä hoito -suositus Aivoinfarkti
66 Sydämen vajaatoiminta Liikuntaan perustuva sydänkuntoutus vähentää sairaalahoidon tarvetta sekä parantaa fyysistä suorituskykyä ja elämänlaatua lievää ja keskivaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavilla A. Kestävyysliikunta parantaa vasemman kammion toimintaa A. Lihasvoimaharjoittelun vaikutukset lihasvoimaan ja vasemman kammion pumppaustoimintaan ovat samanlaiset kuin kestävyysliikunnalla. Lihasvoimaharjoittelu saattaa lisätä ennusteen kannalta edullista sykevaihtelua.
67 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminnan hoitoon suositellaan päivittäistä kestävyysliikuntaa aloitetaan kevyesti kuormitusta lisätään vähitellen kuormitustasoon, joka vastaa noin 60 %:a sykereservistä (maksimi- ja leposykkeen erotus) 2 3 viikoittaista lihasvoimaharjoitusta 8 10:stä suureen lihasryhmään kohdistuvaa liikettä, jotka toistetaan kertaa
68 Keuhkosairaudet Liikunta voi tuoda esiin piileviä keuhkosairauksia, esimerkiksi keuhkoahtaumataudin. Sairaudet aiheuttavat hengenahdistusta ja muuta oireilua, joka korostuu liikkuessa. Liikuntahoito vähentää rasitusoireilua kohentamalla rasituksen sietoa. Liikunta ei varsinaisesti paranna keuhkosairauksia, mutta ei myöskään huononna tilannetta. Liikunta voi vähentää lääkityksen tarvetta.
69 Keuhkoahtaumatauti Liikunnallinen hengityskuntoutus vähentää merkittävästi hengenahdistusta ja voimattomuutta, parantaa fyysistä suorituskykyä ja lieventää depressiota ja ahdistusta A. Keuhkoahtaumapotilailla harjoittelu ei paranna tai heikennä keuhkofunktiota lihasvoima on heikentynyt, joten lihasvoimaharjoittelu on suositeltavaa harjoittelumuodoiksi sopivat sekä tauottamaton että tauotettu harjoittelu (intervalliharjoittelu) kliininen rasituskoe ja keuhkofunktiotutkimukset auttavat potilaan rasituksensiedon arvioinnissa ja liikunnan ohjaamisessa. Liikunnallinen kuntoutus heti keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen jälkeen on hyödyllistä ja turvallista A. Ks. Käypä hoito -suositus Keuhkoahtaumatauti
70 Osteoporoosi Liikunta lujittaa kasvavaa luustoa ja ehkäisee osteoporoosia eli luukatoa. Luun lujuutta edistävät erityisesti hyppely ja juokseminen. Liikunta ylläpitää luumassaa ja luun lujuutta aikuisiässä ja hidastaa luun menetystä ikääntyessä. Lihasvoimaharjoittelu on avainasemassa osteoporoosin ehkäisyssä. Osteopeniassa luun lujuus on heikentynyt. Liikuntaharjoittelussa noudatetaan luuston vahvistamisen periaatetta mutta progressiivinen lihasvoimaharjoittelu tulee suorittaa huomattavasti pienemmällä teholla kuin luuston vahvistamiseen tarkoitetut harjoitukset terveillä henkilöillä. Osteoporoosipotilaan liikunnan tavoitteina ovat toimintakyvyn ylläpito ja kaatumisten ehkäisy. Keskeistä on selän lihasvoiman ylläpito tai vahvistaminen, tasapainoharjoittelu ja päivittäinen reipas kävely.
71 Epäspesifinen alaselkäkipu Akuutti alaselkäkipu Liikuntahoito ei ole vaikuttavampaa kuin hoidotta jääminen tai jokin muu konservatiivisen hoidon menetelmä. Potilasta rohkaistaan jatkamaan päivittäisiä toimintojaan ja välttämään vuodelepoa. Krooninen alaselkäkipu Liikuntahoito vaikuttaa parhaiten, jos se on yksilöllisesti suunniteltu, sen toteutumista valvotaan ja se sisältää lihasvoimaharjoittelua ja venyttelyä. Liikuntahoito vähentää koettua kipua A ja parantaa toimintakykyä hoidotta jättämiseen verrattuna A. Liikuntahoito lieventää kroonista alaselkäkipua A ja parantaa toimintakykyä A vähintään yhtä hyvin kuin muut konservatiiviset hoidot. Ks. videot terapeuttisesta harjoittelusta
72 Epäspesifinen alaselkäkipu Akuutti alaselkäkipu Liikuntahoito ei ole vaikuttavampaa kuin hoidotta jääminen tai jokin muu konservatiivisen hoidon menetelmä. Potilasta rohkaistaan jatkamaan päivittäisiä toimintojaan ja välttämään vuodelepoa. Krooninen alaselkäkipu Liikuntahoito vaikuttaa parhaiten, jos se on yksilöllisesti suunniteltu, sen toteutumista valvotaan ja se sisältää lihasvoimaharjoittelua ja venyttelyä. Liikuntahoito vähentää koettua kipua A ja parantaa toimintakykyä hoidotta jättämiseen verrattuna A. Liikuntahoito lieventää kroonista alaselkäkipua A ja parantaa toimintakykyä A vähintään yhtä hyvin kuin muut konservatiiviset hoidot. Ks. video terapeuttisesta harjoittelusta
73 Krooninen paikallinen niskakipu Niskalihaksiin ja hartia-olkalihaksiin kohdistuva riittävän kuormittava ja pitkäkestoinen lihasvoimaa tai -kestävyyttä tai molempia parantava harjoittelu ilmeisesti helpottaa kroonista niskakipua ja parantaa niskakipupotilaan toimintakykyä B. Ks. videot terapeuttisen harjoittelun liikkeistä
74 Polvi- ja lonkkanivelrikko Polvinivelrikon liikuntahoito, esimerkiksi polven ojennuskoukistusharjoitukset vähentää koettua kipua polven lievää tai kohtalaista nivelrikkoa sairastavilla, joskin vaikutus on vähäinen A parantaa polven toimintaa lievää tai kohtalaista nivelrikkoa sairastavilla, joskin vaikutus on vähäinen A. Lonkkanivelrikossa liikuntahoito antaa vastaavan tuloksen kuin polvinivelrikossa. Ks. videot terapeuttisesta harjoittelusta
75 Fibromyalgia Liikuntahoidossa huomioidaan potilaan liikuntamieltymykset ja liikuntaharjoittelu toteutetaan nousujohteisesti. Kestävyysliikunnan tulisi olla kevyttä tai kohtuukuormitteista, ja harjoitukset toistetaan 2 tai 3 kertaa viikossa vähintään 4 viikon ajan. Jos kuormituksen lisääminen pahentaa oireita, kuormitusta vähennetään, kunnes oireet helpottavat. Ks. Käypä hoito -suositus Kipu
76 Fibromyalgia Kestävyysliikunta kohentaa kestävyyskuntoa A ilmeisesti kohentaa toimintakykyä B ilmeisesti vähentää kipua B ilmeisesti vähentää masentuneisuutta B, väsymystä, ahdistuneisuutta ja jäykkyyden tunnetta yksilöllisenä kotiharjoitteluna vähentää ylävartalon kipuilua. Fibromyalgiaa sairastavien lihasvoimat ovat heikommat kuin terveillä, mutta he hyötyvät voimaharjoittelusta kuten terveet. Lihasvoimaharjoittelu ilmeisesti vähentää kipua B ja kipupisteiden määrää B ilmeisesti kohentaa toimintakykyä B ja saattaa vähentää masentuneisuutta C.
77 Nivelreuma Liikuntahoito parantaa ilmeisesti kestävyyskuntoa B parantaa lihasvoimaa A lisää nivelten liikelaajuutta. Niin kestävyys- kuin lihaskuntoharjoittelu parantaa nivelreumapotilaiden toimintakykyä A. Kestävyysliikunta näyttää parantavan elämänlaatua ja lievittävän kipua. Kestävyysliikunta ilmeisesti pienentää nivelreumaan liittyvää suurentunutta kardiovaskulaaririskiä B. Liikuntaharjoittelu ei vaikuta haitallisesti taudin etenemiseen.
78 Raskaus Säännöllisen liikunnan voi aloittaa raskauden aikana. Suosituksena on liikkua vähintään 150 minuuttia viikossa jaettuna ainakin kolmelle päivälle. Naiset, jotka ovat liikkuneet reippaasti ennen raskautta, voivat jatkaa liikuntaa samalla tasolla, jos he ovat terveitä ja raskaus on normaali. Monet liikuntamuodot, kuten kävely, juoksu, pyöräily, uinti, soutu, hiihto, luistelu, suuriin lihasryhmiin kohdistuva rytminen aerobic, tanssi ja kuntosaliharjoittelu, ovat sopivia. Etenkin raskauden puolivälin jälkeen on syytä välttää liikuntamuotoja, joissa kohtu joutuu voimakkaaseen hölskyvään liikkeeseen, kuten hyppelyä ja ratsastusta tai tapaturma-alttiita lajeja tai kontaktilajeja. Laitesukellus on vasta-aiheista.
79 Raskaus Raskaus on hyvä vaihe puuttua elintapoihin, koska sen on mahdollista edistää pitkäaikaisia terveydelle myönteisiä elintapamuutoksia. Kestävyysliikuntaharjoittelu ravitsemusneuvontaan yhdistettynä voi vähentää liiallista painonnousua raskauden aikana. Terveen äidin säännöllinen raskaudenaikainen kestävyysliikunta saattaa ylläpitää tai parantaa kardiorespiratorista kuntoa ilman, että äidin tai sikiön terveys vaarantuu C.
80 Syöpä Tutkimustieto liikunnasta ja muusta fyysisestä aktiivisuudesta syöpien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa perustuu pääosin kohortti- ja tapaus-verrokkitutkimuksiin, mutta satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia aiheesta on vähän. Tieto fyysisestä aktiivisuudesta perustuu useimmiten kyselyyn liikunnasta vapaa-aikana ja työmatkoilla sekä ruumiillisista ponnistuksista työssä ja vapaa-aikana. Kaikissa tutkimuksissa ei ole eroteltu vapaa-ajan ja työn energiankulutusta. Liikunta syövän ehkäisyssä Säännölliseen, vähintään kohtalaisesti kuormittavaan liikuntaan liittyy pienentynyt paksusuolen syövän riski A. Liikunta todennäköisesti vähentää endometriumin, postmenopausaalisen rintasyövän ja eturauhasyövän vaaraa ja mahdollisesti haimasyövän vaaraa.
81 Syöpä Liikunta syövän hoidossa Seurantatutkimuksissa liikunta on vähentänyt syöpien uusiutumista sekä pidentänyt potilaiden elossaoloaikaa erityisesti rinta-, kolorektaali-, eturauhas- ja munasarjasyövissä. Fyysinen aktiivisuus rintasyöpäpotilailla ennen syövän diagnosointia ja sen jälkeen ilmeisesti vähentää rintasyöpäkuolleisuutta ja kokonaiskuolleisuutta B. Liikuntaharjoittelu edistää syöpäpotilaiden fyysistä toimintakykyä, kohentaa kardiorespiratorista kuntoa, vähentää uupumusta ja ahdistuneisuutta ja parantaa elämänlaatua. Liikunta on turvallista kaikissa syövän vaiheissa, ja sitä tarvitaan osana kuntoutumista. Liikunta ehkäisee hoitojen aiheuttamia haittoja ja todennäköisesti auttaa syövästä selviytymisessä.
82 Depressio Depression ehkäisy Säännöllinen liikkuminen voi yksilötasolla edistää mielenterveyttä ja vähentää masennustilan kehittymisen vaaraa. Depression hoito Depressiopotilaat saattavat hyötyä säännöllisestä ryhmämuotoisesta liikuntaharjoittelusta C. Liikuntaa voidaan aina suositella osaksi kokonaishoitoa, ellei lääketieteellisiä vasta-aiheita ole. Liikunta ei kuitenkaan korvaa depression muuta hoitoa. Ks. Käypä hoito -suositus Depressio
83 Ikääntyneet Liikunta fyysisen toimintakyvyn parantamisessa ja säilyttämisessä Säännöllinen kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta, lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu ja nivelten liikkuvuusharjoittelu ovat keskeisiä. Äkillisen sairauden yhteydessä ja sairaalahoidon aikana vuodelevon välttäminen ja liikkeellä oleminen ovat tärkeitä. Liikkumiskyvyn parantaminen ja liikkumisen lisääminen ovat keskeisiä kaatumisten ehkäisyssä. Liikunnan pääpaino on alaraajojen lihasvoimaa ja tasapainoa parantavassa harjoittelussa. kognitio
84 Liikunta ja kognitiiviset toiminnot ikääntyneillä Liikunta kognitiivisten toimintojen heikentymisen ehkäisyssä Kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu ilmeisesti parantavat useita kognition osa-alueita kognitioltaan terveillä ikääntyneillä B. Liikunta kognitiivisten toimintojen hoidossa Liikuntaharjoittelu saattaa parantaa useita kognition osaalueita ikääntyneillä, jotka ovat sairastuneet dementiaan tai joilla on siihen sairastumisen riski C.
85 Gerastenia eli hauraus-raihnausoireyhtymä Gerastenia eli hauraus-raihnausoireyhtymä (frailty) Ominaista on heikentynyt stressinsieto, joka suurentaa muun muassa toimintakyvyn heikkenemisen riskiä. Gerastenian keskeinen osatekijä on sarkopenia (lihaskato). Siihen liittyy lihasvoiman, liikkumisen ja toimintakyvyn heikkenemistä. Gerastenian ehkäisyyn ja hoitoon tarvitaan monipuolista liikuntaharjoittelua. ravitsemus
86
87 Luentomateriaali Liikunta Julkaistu Perustuu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen
88 ppt-luentomateriaalin sisältö (Käypä hoito -sivulla) Liikuntasuositukset, liikuntakelpoisuus ja liikuntaharjoittelun perusteet liikuntasanastoa ja määritelmiä liikunnan kuormittavuus (teho) ja rasittavuus yleiset liikuntasuositukset liikuntakelpoisuus Pitkäaikaissairaudet Raskaana olevat Ikääntyneet
89 Näyttö liikunnan terveysvaikutuksista aikuiset & ikääntyneet (1) Vahva näyttö USA 2008 vähäisempi sairastumisvaara ennenaik. kuolema, sepelvaltimosairaus, aivohalvaus kohonnut verenpaine, veren lipidihäiriöt tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä paksusuoli-, rintasyöpä lihomisen ehkäisy laihtuminen (erityisesti yhdistettynä ruokavalioon) kohentunut kestävyys- ja lihaskunto kaatumisten ehkäisy vähentynyt depressio parempi kognitiivinen toiminta (ikääntyneet)
90 Näyttö terveysvaikutuksista (2) Kohtalainen vahva näyttö parempi toimintakyky (ikääntyneet) vähemmän vyötärölihavuutta Kohtalainen näyttö vähäisempi sairastumisvaara lonkkamurtuma keuhkosyöpä kohtusyöpä (endometrium) painonhallinta laihdutuksen jälkeen suurentunut luuntiheys parantunut unen laatu
91 i > Suositukset > Liikunta > Opi ja ota käyttöön (oikealla)
92 liikkuminen liikuskelu arkiliikunta paikallaanolo valveilla (sedentary behaviour) istuminen, makoilu terveysliikunta kuntoliikunta urheilu
93 Liikuntaan liittyviä määritelmiä fyysinen aktiivisuus physical activity liikunta physical exercise fyysinen kunto physical fitness liikuntaharjoittelu kestävyysliikunta (aerobinen liikunta) lihasvoimaharjoittelu terapeuttinen harjoittelu fyysinen inaktiivisuus physical inactivity istuminen (paikallaanolo) sedentary behaviour arkiliikunta kuntoliikunta
94 Keskeinen sanoma (lyhenn.) Säännöllisen liikunnan tulee kuulua pitkäaikaissairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen, tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin. valtimotaudit, lihavuus, diabetes, rappeuttavat tukija liikuntaelinsairaudet, ahtauttavat keuhkosairaudet, muistisairaudet, depressio, useat syöpäsairaudet liikuntaneuvonta Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja huono fyysinen kunto, erityisesti kardiorespiratorinen kunto, suurentavat ennenaikaisen kuoleman riskiä. Runsas istuminen on terveydelle haitallista. Oikein toteutetulla liikunnalla on vähän terveyshaittoja.
95 Miltä rasitus tuntuu nyt? 6 ei lainkaan rasitusta 7 erittäin kevyt 8 9 hyvin kevyt kevyt hieman rasittava rasittava hyvin rasittava erittäin rasittava 20 äärimmäisen rasittava Koetun kuormittavuuden arviointi Borgin asteikolla kohtuukuormitteinen raskas Borg GA. Psychophysical bases of perceived exertion. Med Sci Sports Exerc 1982;14:377-81
96 2 x/vk 2 t 30 min 1 t 15 min Arvioi & anna tietoa Aseta liikkumisen kannalta huomioitavat sairaudet
97
98 Näyttö liikuntaharjoittelun vaikutuksista pitkäaikaissairauksien hoidossa satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvien meta-analyysien mukaan Kujala ym., Aikakauskirja Duodecim 2015;131:1700-6
99 Näyttö liikuntaharjoittelun vaikutuksista pitkäaikaissairauksien hoidossa satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvien meta-analyysien mukaan Kujala ym., Aikakauskirja Duodecim 2015;131:1700-6
Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari
Liikunta liikuttaa aivoja Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari 22.3.2017 Sisältö Mitä ymmärretään liikunnalla : Fyysinen aktiivisuus Varsinainen liikunta Aivoterveys, johon liikunnalla
LisätiedotLiikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.
Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotLiikunta - fyysinen aktiivisuus osana terveyskäyttäytymistä
Liikunta - fyysinen aktiivisuus osana terveyskäyttäytymistä Liikunta SEMPPI-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Kari Hyvärinen TtM, ft, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Liikunnan Käypä hoidon
LisätiedotLiikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki
Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10
LisätiedotHYVINVOINTI JA LIIKUNTA
HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.
LisätiedotLiikunta on lääkettä (Liikunta-suositus)
Liikunta on lääkettä (Liikunta-suositus) Päivitetty 15.8.2016 Säännöllisen liikunnan tulee kuulua pitkäaikaissairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen tarvittaessa muihin elämäntapamuutoksiin ja
LisätiedotLuuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.
lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten
LisätiedotHyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012
Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä
LisätiedotSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Liikunta. Päivitetty
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä Päivitetty 13.1.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa.
LisätiedotIkääntyneiden liikuntasuositus
Ikääntyneiden liikuntasuositus FT, ft Saija Karinkanta 20.11.2012 1 LIIKUNTASUOSITUKSET Nelson ME et al. Physical Activity and Public Health in Older Adults: Recommendation from the American College of
LisätiedotPREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA Liikunnan vaikutukset Predialyysivaiheen kokonaisvaltaisessa hoidossa liikunnalla on tärkeä rooli. Säännöllisellä liikunnalla voi vaikuttaa positiivisesti
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotKEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA. Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki
KEUHKOAHTAUMATAUTI JA LIIKUNTA Alueellinen keuhkoahtaumatautikoulutus Lappeenrannan kaupungintalo 18.9.2013 ft Outi Wirén SOTE / Helsinki Tutkimusten mukaan keuhkoahtaumapotilaat liikkuvat vain puolet
LisätiedotNivelrikkoisen liikunta
Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35
LisätiedotLiikunta ja muisti. Pro terveys Joni Keisala
Pro terveys 23.11.2017 Joni Keisala A 2 year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly
LisätiedotNivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys
Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Liikunta ja tule-sairaudet Lääketieteessä juuri millään ei ole yhtä vahva näyttö kuin liikunnan
LisätiedotTE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet
TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät
LisätiedotLiikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL
Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL 14.2.2011 1 Sisältö Väestötason tarpeet Käypä hoito liikunnan
LisätiedotKaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017
Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017 Suositustyöryhmän puolesta Maarit Piirtola, FT, ft maarit.piirtola@helsinki.fi TYÖRYHMÄ Satu Havulinna (pj.), Maarit Piirtola
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotTYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?
TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
Lisätiedot6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.
ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotFyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala
Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Liikunta
Käypä hoito -suositus Päivitetty 8.11.2010, kohdennettu päivitys tehty 27.6.2012 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla
LisätiedotFORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon
FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotSepelvaltimotautia sairastavan liikuntaohjaus käytännössä
Sepelvaltimotautia sairastavan liikuntaohjaus käytännössä Pohjolan lääkäripäivät 2017 Fysioterapeutti Anniina Mörsäri Sidonnaisuudet Päätoimi OYS Sivutoimi Oulun Sydänkeskus Oy Luentopalkkioita ja/tai
LisätiedotPolven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Liikuntaharjoittelun perusteita
Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Liikuntaharjoittelun perusteita Tapani Pöyhönen TtT, ft, liikuntafysiologi Kuntoutus- ja kipupoliklinikka / Kymenlaakson keskussairaala,
LisätiedotMitä ikääntyessä tapahtuu?
Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Rami Oravakangas LL, Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä
LisätiedotIkädiabeetikon hyvä hoito
Ikädiabeetikon hyvä hoito Liikkumalla terveyttä ja tukea toimintakyvylle Eira Taulaniemi, liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Suomen Diabetesliitto ry Diabetesosaaja 2018 23.-24.1.2018 Ikädiabeetikon
LisätiedotKeuhkoahtaumatautia sairastavan ohjaus - hoitosuositus omahoidon ohjauksen sisällöstä
WHO Collaborating Centre for Nursing Keuhkoahtaumatautia sairastavan ohjaus - hoitosuositus omahoidon ohjauksen sisällöstä Tiina Kaistila, THM, liikuntafysiologi, TAYS Merja Kukkonen, esh, aoh, HUS Hannele
LisätiedotLeena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011
Leena Meinilä fysioterapeutti 27.5.2011 Krooninen flimmeri ja liikunta sydämen minuuttitilavuus pienenee eteisvärinän aikana 10 30 % sinusrytmiin verrattuna. Terveessä sydämessä tällä ei ole suurta kliinistä
LisätiedotIäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet
LisätiedotMuisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK
Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,
LisätiedotLiikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013
Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotLIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN
LIIKUNNASTA HYVÄÄ OLOA RASKAUTEEN Useimmiten raskaus ei ole este vaan hyvä syy säännölliseen liikkumiseen. Säännöllisellä liikunnalla on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Liikunnan tarkoitus on parantaa
LisätiedotMitä ikääntyessä tapahtuu?
Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,
LisätiedotLataa Liikuntalääketiede. Lataa
Lataa Liikuntalääketiede Lataa ISBN: 9789516564015 Sivumäärä: 699 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.84 Mb Liikuntalääketiede on uusimpaan tieteelliseen näyttöön perustuva alan oppi- ja käsikirja. Liikuntalääketieteellisen
LisätiedotSenioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.
Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotLiikunta sydäninfarktin jälkeen
Liikunta sydäninfarktin jälkeen Tämä opas sisältää yleisiä ohjeita liikuntaan sydäninfarktin jälkeen. Jos olet saanut lääkäriltä tai fysioterapeutilta erityisiä ohjeita, noudata niitä. 1 2 Liikunta edistää
LisätiedotKainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073
Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille
LisätiedotHarjoittelun suunnittelu
Harjoittelun suunnittelu Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys / Naisten kymppi 2017 (@jalosaur) Edupoli - Koulutettu hieroja (2015-2016) Trainer4You - Personal trainer (2015-2016) Fysioterapia AMK (2017-)
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotAvaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,
Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen
Lisätiedotmäärittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.
Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän
LisätiedotLiikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa. Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto
Liikunta kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemassa Pekka Hämäläinen LitM rehtori Virpiniemen liikuntaopisto FYYSINEN AKTIIVISUUS = LIIKKUMINEN PERUSAKTIIVISUUS; ARKIAKTIIVISUUS selviytymiseen tarvittava
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta
Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Jyrki Komulainen ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Työmarkkinoilta poistuu
LisätiedotPotilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa
Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotPuolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011
Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä
LisätiedotItsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala
Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 9.3.2017 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen haitallisuus 3) Hyvä
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotLiikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö
Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö S Y D Ä NPOT I L A I D EN KUNTOUTUS S U O M ES SA - S E M I NAARI 1 5. 0 3. 2 0 1 7 J A R I L A U K K A N E N, K A R D I O L O G I A N E R
LisätiedotEnergiaraportti Testi oyj 23.1.2014
Energiaraportti Testi oyj 23.1.2014 OSALLISTUJAT Energiatesti 23.1.2014 1 osallistuja Energiatestiin osallistui 1 henkilö ryhmästä. Testin osanottajista miehiä oli 100 % ja naisia 0 %. Osallistujien keski-ikä
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotTommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti
Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa
LisätiedotENERGIAINDEKSI
ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.
LisätiedotFysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö
Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus Kaatumisen
LisätiedotTerveelliset elämäntavat
Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotUKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys
UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotKuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa
Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden mittaamisen haasteet ja mahdollisuudet
Fyysisen aktiivisuuden mittaamisen haasteet ja mahdollisuudet Katja Borodulin erikoistutkija, dosentti Kansantautien ehkäisyn osasto 5.11.2014 1 Suomalaiset liikunnan Käypä hoito-suositukset (18-64-vuotiaat)
LisätiedotHoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen
Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotTerveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville
Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Pauliina Husu TtT, erikoistutkija UKK-instituutti Kuntotestauspäivät, 21.3.2019 Terveyskunto fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla
LisätiedotKeuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi -
Keuhkosairaudet ja liikunnan ohjelmointi - Jenni Leppävuori Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin urheilulääkäriasema Paasikivenkatu 4 00250 Helsinki Puh. (09)
LisätiedotONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA
ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.
LisätiedotLIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA
S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *
Lisätiedot13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.
ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotLiikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö
Liikunnallisen sydänkuntoutuksen hyödyt ja tieteellinen näyttö S Y D Ä NPOT I L A I D EN KUNTOUTUS S U O M ES SA - S E M I NAARI 1 5. 0 3. 2 0 1 7 J A R I L A U K K A N E N, K A R D I O L O G I A N E R
LisätiedotTULE- vaivat, liikunta ja terveys
TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen
LisätiedotLiikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain
LisätiedotLiikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä
Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotPLEASE NOTE! THIS IS PARALLEL PUBLISHED VERSION OF THE ORIGINAL ARTICLE
PLEASE NOTE! THIS IS PARALLEL PUBLISHED VERSION OF THE ORIGINAL ARTICLE To cite this Article: Julin, M. (2013) Fyysisen aktiivisuuden määrä - annostelu ja yhteys terveyteen. Hieroja 1, 14-18. Laurea University
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
Lisätiedot10 vuotta Käypä hoito suosituksia. Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle?
10 vuotta Käypä hoito suosituksia Ovatko Käypä hoito - suositukset sydämen asia potilasjärjestölle? Hannu Vanhanen Ylilääkäri, dosentti Suomen Sydänliitto Sydänliitto ry Teemme työtä sydämen palolla Korostamme
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotAivoterveysmateriaalia
Aivoterveysmateriaalia Lapin Muistikunto -hanke 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Muistisairaiden ja heidän lähi-ihmisten tukeminen -> muistikuntoutuksen mallintaminen ja olemassa olevien menetelmien edelleen
LisätiedotTaustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:
Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotItsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala
Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia
Lisätiedot19627430.00 SWE/FIN A FIN HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON
HELPPO TIE HYVÄÄN KUNTOON 19627430.00 SWE/FIN A FIN SISÄLLYS 1. Syke opastaa liikkumaan oikein... 3 2. Monipuoliset käyttövaihtoehdot... 4 3. Tavoitesykealue... 6 4. Oikein suoritettu liikuntakerta...
LisätiedotLiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa
LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan
LisätiedotSovitut seuranta-ajat
KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti
Lisätiedot